<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>T-751/17</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62017TJ0751</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2019:330">EU:T:2019:330</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>15</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>15</PAGE.TOTAL><AUTHOR>T</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P><HT TYPE="SC">Tuomio <DATE ISO="20190514">14.5.2019</DATE> – Asia T-751/17</HT></P><P><HT TYPE="SC">Commune de Fessenheim ym. v. komissio</HT></P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio</HT> (ensimmäinen jaosto)</P><P><DATE ISO="20190514">14 päivänä toukokuuta 2019</DATE><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="STAR" NOTE.ID="E0001"><P>Oikeudenkäyntikieli: ranska.</P></NOTE></P></TI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Oikeus tutustua asiakirjoihin</KEYWORD><KEYWORD>Asetus (EY) N:o 1049/2001</KEYWORD><KEYWORD>Komission Ranskan viranomaisille osoittama kirje, joka koskee Fessenheimin ydinvoimalan käyttöluvan kumoamiseen liittyvää pöytäkirjaa Électricité de France ‑konsernille (EDF) maksettavasta korvauksesta</KEYWORD><KEYWORD>Tutustumisoikeuden epääminen</KEYWORD><KEYWORD>Kolmannen taloudellisten etujen suojaa koskeva poikkeus</KEYWORD><KEYWORD>Tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaa koskeva poikkeus</KEYWORD><KEYWORD>Luottamuksellisuutta koskeva yleinen olettama</KEYWORD><KEYWORD>Ylivoimainen yleinen etu</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa T‑751/17,</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P><HT TYPE="BOLD">Commune de Fessenheim</HT> (Ranska),</P><P><HT TYPE="BOLD">Communauté de communes Pays Rhin-Brisach</HT>, kotipaikka Volgelsheim (Ranska),</P><P><HT TYPE="BOLD">Conseil départemental du Haut-Rhin</HT>, kotipaikka Colmar (Ranska), ja</P><P><HT TYPE="BOLD">Conseil régional Grand Est Alsace Champagne-Ardenne Lorraine</HT>, kotipaikka Strasbourg (Ranska),</P><P>edustajanaan asianajaja G. de Rubercy,</P><PARTY.STATUS>kantajina,</PARTY.STATUS></PLAINTIFS><AGAINST>vastaan</AGAINST><DEFENDANTS><P><HT TYPE="BOLD">Euroopan komissio</HT>, asiamiehinään A. Buchet ja B. Stromsky,</P><PARTY.STATUS>vastaajana,</PARTY.STATUS></DEFENDANTS><INTERVENERS><P>jota tukee</P><P><HT TYPE="BOLD">Ranskan tasavalta</HT>, asiamiehinään E. de Moustier, B. Fodda ja J.-L. Carré,</P><PARTY.STATUS>väliintulijana,</PARTY.STATUS></INTERVENERS></PARTIES><P>jossa on kyse SEUT 263 artiklaan perustuvasta vaatimuksesta, joka koskee sellaisen <DATE ISO="20171018">18.10.2017</DATE> annetun komission päätöksen kumoamista, jolla evätään oikeus tutustua kirjeeseen, jonka komissio on lähettänyt <DATE ISO="20170322">22.3.2017</DATE> Ranskan viranomaisille ja joka liittyy Électricité de France ‑konsernille (EDF) Fessenheimin ydinvoimalan sulkemisen johdosta maksettavista vahingonkorvauksista tehdyn pöytäkirjan luonnokseen,</P><?PAGE NO="2"?><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto),</P><P>toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja I. Pelikánová sekä tuomarit P. Nihoul (esittelevä tuomari) ja J. Svenningsen,</P><P>kirjaaja: hallintovirkamies L. Ramette,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon asian käsittelyn kirjallisessa vaiheessa ja <DATE ISO="20190124">24.1.2019</DATE> pidetyssä istunnossa esitetyn,</VISA></GR.VISA><PREAMBLE.FINAL>on antanut seuraavan</PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">tuomion</HT></P></TI></TITLE></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">I</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asian tausta</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1</NO.P><TXT>Kantajat eli Commune de Fessenheim (Fessenheimin kunta), communauté de communes Pays Rhin-Brisach (Pays Rhin-Brisachin kuntayhtymä), Conseil départemental du Haut-Rhin (Haut-Rhinin departementin yleisneuvosto) ja Conseil régional Grand Est Alsace Champagne-Ardenne Lorraine (Alsacen, Champagne-Ardennen ja Lorrainen muodostaman Grand-Estin alueen alueneuvosto) ovat neljä ranskalaista alueellista julkisyhteisöä alueella, jolla sijaitsee Électricité de Francen (EDF) käyttämä Fessenheimin ydinvoimala (jäljempänä ydinvoimala).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2</NO.P><TXT>Ranskan hallitus antoi <DATE ISO="20170408">8.4.2017</DATE> asetuksen nro 2017-508 ydinvoimalan käyttöluvan kumoamisesta (décret n<HT TYPE="SUP">o</HT> 2017-508, portant abrogation de l’autorisation d’exploiter la centrale) (JORF <DATE ISO="20170409">9.4.2017</DATE>, säädös nro 3).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3</NO.P><TXT>Kantajat osoittivat <DATE ISO="20170502">2.5.2017</DATE> Euroopan komissiolle Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi <DATE ISO="20010530">30.5.2001</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="145" PAGE.FIRST="43" DATE.PUB="2001">EYVL 2001, L 145, s. 43</REF.DOC.OJ>) nojalla hakemuksen saada tutustua <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0001" REF.END="QE0001"/>päätökseen<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/>, jolla komissio oli niiden mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0002" REF.END="QE0002"/>hyväksynyt valtiontukia koskevan unionin oikeuden nojalla Ranskan EDF:lle ydinvoimalan sulkemisen johdosta maksamasta korvauksesta tehdyn pöytäkirjan luonnoksen<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/>. Komissio oli kantajien mukaan osoittanut kyseisen <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0003" REF.END="QE0003"/>päätöksen<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/> Ranskan viranomaisille <DATE ISO="20170324">24.3.2017</DATE> päivätyllä kirjeellä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4</NO.P><TXT>Komissio epäsi <DATE ISO="20170616">16.6.2017</DATE> päivätyllä kirjeellä oikeuden tutustua kyseessä olevaan kirjeeseen, joka oli päivätty tosiasiassa <DATE ISO="20170322">22.3.2017</DATE>, sillä perusteella, että se liittyi valtiontukien valvonnan yhteydessä vireille pantuun hallinnolliseen asiaan ja että se kuului tämän johdosta sellaisen yleisen olettaman piiriin, jonka mukaan tällaisen asiakirjan sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaa lähtökohtaisesti tutkintatoimien tarkoitusten suojaa, joka muodostaa asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan nojalla poikkeuksen asiakirjojen tutustuttavaksi saamista koskevaan periaatteeseen. Komissio vetosi myös asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyyn poikkeukseen, joka koskee taloudellisten etujen suojaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5</NO.P><TXT>Kantajat osoittivat <DATE ISO="20170627">27.6.2017</DATE> komissiolle asetuksen N:o 1049/2001 7 artiklan 2 kohdan nojalla uudistetun hakemuksen, jonka tämä ilmoitti vastaanottaneensa <DATE ISO="20170628">28.6.2017</DATE>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6</NO.P><TXT>Komissio ilmoitti kantajille <DATE ISO="20170718">18.7.2017</DATE> päivätyllä kirjeellä, että sen oli jatkettava kyseisen hakemuksen tutkimiselle alun perin asetettua määräaikaa viidellätoista työpäivällä asetuksen N:o 1049/2001 8 artiklan 2 kohdan nojalla, koska se ei ollut voinut saattaa päätökseen tämän tutkinnan kannalta välttämättömiä kuulemisia. Se täsmensi lisäksi, että uusi määräaika päättyisi <DATE ISO="20170810">10.8.2017</DATE>.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="3"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7</NO.P><TXT>Komissio vahvisti <DATE ISO="20170818">18.8.2017</DATE> päivätyssä kirjeessä, että määräaika oli päättynyt <DATE ISO="20170810">10.8.2017</DATE>, mutta se totesi, ettei se voinut vieläkään vastata uudistettuun hakemukseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8</NO.P><TXT>Komissio täsmensi <DATE ISO="20171018">18.10.2017</DATE> päivätyssä kirjeessä, että Ranskan viranomaiset olivat tehneet ennakkoilmoituksen EDF:lle maksettavaa korvausta koskevan pöytäkirjan luonnoksesta (jäljempänä korvauspöytäkirjan luonnos) ja että se oli <DATE ISO="20170322">22.3.2017</DATE> päivätyssä kirjeessä, johon asiakirjoihin tutustumista koskeva hakemus kohdistui, katsonut, ettei kyseisestä luonnoksesta ollut tuossa vaiheessa mitään huomauttamista valtiontukia koskevan Euroopan unionin oikeuden kannalta. Se vahvisti lisäksi sen, ettei kyseistä asiakirjaa voitu antaa tutustuttavaksi asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen ja kolmannen luetelmakohdan nojalla (jäljempänä riidanalainen päätös).</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">II</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asian käsittelyn vaiheet sekä asianosaisten ja väliintulijan vaatimukset</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9</NO.P><TXT>Kantaja nosti nyt käsiteltävän kanteen unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon <DATE ISO="20171117">17.11.2017</DATE> jättämällään kannekirjelmällä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10</NO.P><TXT>Ranskan tasavalta toimitti <DATE ISO="20180228">28.2.2018</DATE> kirjaamoon väliintulohakemuksen, jossa se pyysi saada osallistua oikeudenkäyntiin tukeakseen komission vaatimuksia. Unionin yleisen tuomioistuimen ensimmäisen jaoston puheenjohtaja hyväksyi tämän väliintulohakemuksen <DATE ISO="20180409">9.4.2018</DATE> tekemällään päätöksellä. Ranskan tasavalta toimitti kirjelmänsä ja kantajat toimittivat huomautuksensa asetetussa määräajassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin määräsi työjärjestyksensä 91 artiklan c alakohdan ja 92 artiklan nojalla <DATE ISO="20181004">4.10.2018</DATE> antamallaan määräyksellä, että komission on esitettävä <DATE ISO="20170322">22.3.2017</DATE> päivätty kirje. Kyseinen asiakirja toimitettiin <DATE ISO="20181017">17.10.2018</DATE> unionin yleiselle tuomioistuimelle eikä sitä työjärjestyksen 104 artiklan nojalla annettu tiedoksi kantajille eikä Ranskan tasavallalle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin esitti <DATE ISO="20181217">17.12.2018</DATE> esittelevän tuomarin ehdotuksesta työjärjestyksen 89 artiklassa säädettyinä prosessinjohtotoimina asianosaisille ja väliintulijalle kirjallisia kysymyksiä. Nämä vastasivat niihin niille asetetussa määräajassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13</NO.P><TXT>Asianosaisten ja väliintulijan lausumat ja vastaukset unionin yleisen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin kuultiin <DATE ISO="20190124">24.1.2019</DATE> pidetyssä istunnossa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14</NO.P><TXT>Kantajat vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>kumoaa riidanalaisen päätöksen</P></ITEM><ITEM><P>määrää komission toimittamaan <DATE ISO="20170322">22.3.2017</DATE> päivätyn kirjeen yhden viikon kuluessa annettavasta tuomiosta ja</P></ITEM><ITEM><P>velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</P></ITEM></LIST></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15</NO.P><TXT>Komissio vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>hylkää kumoamiskanteen perusteettomana</P></ITEM><ITEM><P>toteaa, että vaatimus määräyksen antamiseksi on jätettävä tutkimatta, ja</P></ITEM><ITEM><P>velvoittaa kantajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</P></ITEM></LIST></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16</NO.P><TXT>Ranskan tasavalta vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>hylkää kanteen ja</P></ITEM><?PAGE NO="4"?><ITEM><P>velvoittaa kantajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</P></ITEM></LIST></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">III</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Oikeudellinen arviointi</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">A</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen kohde</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17</NO.P><TXT>Kantajat toteavat kannekirjelmässä, että kanne koskee sitä, että komissio on hylännyt hakemuksen saada tutustua kirjeeseen, jonka tämä on osoittanut <DATE ISO="20170322">22.3.2017</DATE> Ranskan viranomaisille ja joka koskee korvauspöytäkirjan luonnosta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18</NO.P><TXT>Kantajat väittävät vastauksessa, että niiden asiakirjoihin tutustumista koskeva hakemus ei koskenut pelkästään <DATE ISO="20170322">22.3.2017</DATE> päivättyä komission kirjettä vaan myös korvauspöytäkirjan luonnosta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19</NO.P><TXT>Asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen kohteen määrittämiseksi on otettava lähtökohdaksi kantajien komissiolle <DATE ISO="20170502">2.5.2017</DATE> osoittama kirje, joka sisältää niiden alkuperäisen hakemuksen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20</NO.P><TXT>Kyseisen kirjeen mukaan kantajien esittämä asiakirjoihin tutustumista koskeva hakemus koski kuitenkin pelkästään <DATE ISO="20170322">22.3.2017</DATE> päivättyä komission kirjettä eikä korvauspöytäkirjan luonnosta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21</NO.P><TXT>Näin rajattu asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen kohde saa vahvistuksen uudistetusta hakemuksesta, jonka kantajat osoittivat komissiolle <DATE ISO="20170627">27.6.2017</DATE>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22</NO.P><TXT>On siis katsottava, että komission hylkääminen koski hakemusta saada tutustua sen <DATE ISO="20170322">22.3.2017</DATE> päivättyyn kirjeeseen, jossa se katsoi, ettei korvauspöytäkirjan luonnoksesta ollut tuossa vaiheessa mitään huomauttamista valtiontukia koskevien sääntöjen kannalta (jäljempänä riidanalainen asiakirja).</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">B</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Vaatimus määräyksen antamiseksi</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23</NO.P><TXT>Kantajat vaativat vaatimustensa toisessa kohdassa, että unionin yleinen tuomioistuin määrää komission toimittamaan niille riidanalaisen asiakirjan viikon kuluessa annettavasta tuomiosta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24</NO.P><TXT>Kantajat ovat kuitenkin suullisessa käsittelyssä luopuneet kyseisestä vaatimusten kohdasta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25</NO.P><TXT>Unionin yleisen tuomioistuimen ei siis ole tarpeen tutkia kyseistä vaatimusta.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">C</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Kumoamisvaatimus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26</NO.P><TXT>Kantajat vaativat vaatimustensa ensimmäisessä kohdassa sen riidanalaisen päätöksen kumoamista, jolla komissio vahvisti, ettei riidanalaista asiakirjaa voida antaa tutustuttavaksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27</NO.P><TXT>Kantajat vetoavat kyseisen vaatimuksen tueksi kolmeen kanneperusteeseen, joista ensimmäinen perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä <DATE ISO="20150713">13.7.2015</DATE> annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="248" PAGE.FIRST="9" DATE.PUB="2015">EUVL 2015, L 248, s. 9</REF.DOC.OJ>), asetuksen N:o 1049/2001 ja jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta sekä tiettyjen yritysten taloudellisen toiminnan avoimuudesta <DATE ISO="20061116">16.11.2006</DATE> annetun komission direktiivin 2006/111/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="318" PAGE.FIRST="17" DATE.PUB="2006">EUVL 2006, L 318, s. 17</REF.DOC.OJ>) rikkomiseen, toinen Euroopan unionin perusoikeuskirjan 42 artiklan rikkomiseen ja kolmas saman perusoikeuskirjan 47 artiklan rikkomiseen.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="5"?><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">1.</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu asetuksen 2015/1589, asetuksen N:o 1049/2001 ja direktiivin 2006/111 rikkomiseen</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">a)</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Asetuksen 2015/1589 rikkominen</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28</NO.P><TXT>Kantajat väittävät ensimmäisessä kanneperusteessa, että se, että niiltä on evätty oikeus tutustua asiakirjoihin, on ristiriidassa asetuksen 2015/1589 kanssa, jonka johdanto-osan 39 perustelukappaleen ja 32 artiklan mukaan komission valtiontukien valvonnan yhteydessä tekemät päätökset on julkaistava, jotta kolmannet voivat tarvittaessa riitauttaa kyseiset päätökset.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29</NO.P><TXT>Komissio väittää Ranskan tasavallan tukemana, ettei väite ole perusteltu.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30</NO.P><TXT>Tältä osin on todettava, että riidanalainen asiakirja on laadittu ilmoitusta edeltävässä vaiheessa käydyn näkemystenvaihdon yhteydessä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31</NO.P><TXT>Tällaiseen näkemystenvaihtoon ei kuitenkaan sovelleta asetusta 2015/1589. Kuten valtiontuen tarkastusmenettelyissä sovellettavien käytännesääntöjen (<REF.DOC.OJ COLL="C" NO.OJ="136" PAGE.FIRST="13" DATE.PUB="2009">EUVL 2009, C 136, s. 13</REF.DOC.OJ>; jäljempänä käytännesäännöt) 10 kohdasta ilmenee, ilmoitusta edeltävä vaihe muodostuu vapaaehtoisesta ja epävirallisesta näkemystenvaihdosta komission ja jäsenvaltion välillä ennen SEUT 108 artiklan 3 kohtaan perustuvan ilmoituksen tekemistä toimenpiteestä, joka voi merkitä valtiontukea ja joka on tämän johdosta tutkittava asetuksessa 2015/1589 säädetyn valvontamenettelyn mukaan. Vasta kyseisestä ilmoituksesta alkaen sovelletaan asetuksen N:o 2015/1589 säännöksiä, joilla määritetään toimenpiteen valvontaa SEU-sopimuksen sääntöjen kannalta koskevat yksityiskohtaiset säännöt, ja muun muassa kyseisen asetuksen 4, 9 ja 15 artiklaa, joissa tarkennetaan päätökset, jotka komissio voi tehdä menettelyn päätteeksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32</NO.P><TXT>Vaikka lisäksi oletetaan, että asetusta 2015/1589 sovelletaan ilmoitusta edeltävässä vaiheessa käytyyn näkemystenvaihtoon, kyseisen asetuksen johdanto-osan 39 perustelukappale ja 32 artikla, joihin kantajat ovat vedonneet, eivät koske riidanalaista asiakirjaa, koska kyseisissä säännöksissä on kyse päätöksistä, jotka komissio on tehnyt valvontamenettelyn päätteeksi ja jotka on julkistettava kyseisessä asetuksessa kuvatulla tavalla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33</NO.P><TXT>Kuten käytännesääntöjen 16 kohdasta ilmenee, ilmoitusta edeltävä vaihe ei johda kuitenkaan tällaiseen päätökseen vaan arvioon, joka – kuten riidanalainen asiakirja – ei ole sitova ja jossa ilmaistaan yksinomaan näkemys, jonka komissio on voinut muodostaa kerättyjen tietojen perusteella sen käsiteltäväksi saatetusta tapauksesta, kunhan muistetaan, että – kuten komissio on suullisessa käsittelyssä todennut – komissio voi vapaasti muuttaa tätä näkemystä niiden tietojen mukaan, jotka se mahdollisesti saa myöhemmin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34</NO.P><TXT>Näistä syistä kantajien argumentti, joka perustuu asetuksen 2015/1589 rikkomiseen, on hylättävä perusteettomana.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">b)</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Asetuksen N:o 1049/2001 rikkominen</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">1)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Tutkintatoimien tarkoitusten suojaa koskeva poikkeus (asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmas luetelmakohta)</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35</NO.P><TXT>Komissio on riidanalaisessa päätöksessä evännyt oikeuden tutustua riidanalaiseen asiakirjaan asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan nojalla ja väittänyt, että kyseisen säännöksen soveltamiseksi on olemassa yleinen olettama, jonka mukaan valtiontukien<?PAGE NO="6"?> valvontamenettelyyn liittyvään hallinnolliseen asiakirja-aineistoon sisältyvien asiakirjojen sisällön ilmaiseminen vahingoittaa lähtökohtaisesti edellä mainitussa säännöksessä tarkoitettua tutkintatoimien tarkoitusten suojaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36</NO.P><TXT>Kantajat väittävät, ettei komissiolla ole oikeutta soveltaa asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettua poikkeusta, ja esittävät kantansa tueksi kolme argumenttia, joita tarkastellaan jäljempänä.</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="6"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">i)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Sen komission argumentin väitetty merkityksettömyys, jonka mukaan riidanalaisen asiakirjan sisältämien tietojen ilmaisemisella voidaan vaarantaa jäsenvaltioiden halu tehdä yhteistyötä sen kanssa</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37</NO.P><TXT>Kantajat katsovat ensimmäiseksi, ettei komissio voinut evätä oikeutta tutustua riidanalaiseen asiakirjaan sillä perusteella, että kyseisen asiakirjan sisältämien tietojen ilmaiseminen voisi vaarantaa jäsenvaltioiden halun tehdä yhteistyötä sen kanssa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38</NO.P><TXT>Komissio väittää Ranskan tasavallan tukemana, ettei kyseinen argumentti ole perusteltu.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39</NO.P><TXT>Tältä osin on huomautettava, että riidanalaiseen asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epäämistä on perusteltu riidanalaisessa päätöksessä ensisijassa luottamuksellisuutta koskevalla yleisellä olettamalla, jota sovelletaan komission mukaan asiakirjoihin, jotka kuuluvat valtiontukien valvontamenettelyn piiriin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40</NO.P><TXT>Oikeuskäytännön mukaan kyseisen olettaman soveltaminen valtiontukien valvontamenettelyyn liittyviin asiakirjoihin perustuu tarpeeseen mahdollistaa yhtäältä asetuksen N:o 1049/2001 ja toisaalta asetuksen 2015/1589 tasapuolinen niveltyminen toisiinsa (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20100629">29.6.2010</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Technische Glaswerke Ilmenau</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑139/07 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:376">EU:C:2010:376</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0058">58</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0061">61</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41</NO.P><TXT>Yleisesti on todettava, että näistä asetuksista ensimmäisessä eli asetuksessa N:o 1049/2001 säädetään, että yleisöllä on oltava mahdollisimman laaja oikeus tutustua toimielinten asiakirjoihin (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20100629">29.6.2010</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Technische Glaswerke Ilmenau</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑139/07 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:376">EU:C:2010:376</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0051">51</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklassa kyseiseen oikeuteen on liitetty poikkeuksia, joiden mukaan toimielimet eivät anna tutustuttavaksi asiakirjaa, jonka sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi muun muassa tietyn luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taloudellisten etujen suojaa tai tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaa, jollei ylivoimainen yleinen etu edellytä kyseisen asiakirjan sisällön ilmaisemista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43</NO.P><TXT>Oikeuskäytännön mukaan on niin, että sen perustelemiseksi, että toimielin päättää olla antamatta tutustuttavaksi asiakirjaa, jonka sisältämien tietojen ilmaisemista on pyydetty, toimielimen on paitsi osoitettava, että tämä asiakirja kuuluu jonkin asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdassa mainitun toiminnan alaan, myös esitettävä selityksiä siitä, millä tavoin tähän asiakirjaan tutustuminen voisi konkreettisesti ja tosiasiallisesti loukata etua, jota suojataan kyseisessä säännöksessä säädetyllä poikkeuksella (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20100629">29.6.2010</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Technische Glaswerke Ilmenau</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑139/07 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:376">EU:C:2010:376</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0053">53</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44</NO.P><TXT>Valtiontukien valvontamenettelyä koskevien asiakirjojen osalta oikeuskäytännössä annetaan kuitenkin komissiolle mahdollisuus nojautua luottamuksellisuutta koskevaan yleiseen olettamaan, koska samankaltaiset yleisluonteiset toteamukset saattavat olla sovellettavissa luonteeltaan samanlaisia asiakirjoja koskeviin tiedonsaantipyyntöihin (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20100629">29.6.2010</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Technische Glaswerke Ilmenau</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑139/07 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:376">EU:C:2010:376</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0054">54</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0055">55</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="7"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45</NO.P><TXT>Oikeuskäytännön mukaan kyseisellä olettamalla pyritään säilyttämään jäsenvaltioiden ja komission välinen luottamuksen ilmapiiri (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180919">19.9.2018</DATE>, <NAME.CASE>Chambre de commerce et d’industrie métropolitaine Bretagne-Ouest (port de Brest) v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>T‑39/17</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2018:560">EU:T:2018:560</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0057">57</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen), koska tällainen ilmapiiri on välttämätön yhtäältä sen varmistamiseksi, että asianomainen jäsenvaltio toimittaa komissiolle kaikki tutkinnan kannalta hyödylliset asiakirjat, ja toisaalta sen mahdollistamiseksi, että kyseinen toimielin ja kyseinen jäsenvaltio tutkivat yhdessä kyseessä olevat kansalliset toimenpiteet, sillä lopullisen arvioinnin on oltava täysin selkeä ja vankasti tuettu.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46</NO.P><TXT>Kyseisen luottamuksellisuuden ilmapiirin säilyttämiseksi asetuksessa N:o 2015/1589 annetaan mahdollisuus tutustua valvonnan piiriin kuuluvaan asiakirja-aineistoon ainoastaan komissiolle ja asianomaiselle jäsenvaltiolle, eikä oikeutta tutustua ole annettu kolmansille, jotka ovat saaneet menettelyn yhteydessä asianomaisen osapuolen aseman (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20100629">29.6.2010</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Technische Glaswerke Ilmenau</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑139/07 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:376">EU:C:2010:376</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0056">56</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0058">58</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin on näet katsonut, että jos asianomaiset osapuolet voisivat asetuksen N:o 1049/2001 perusteella saada oikeuden tutustua hallintomenettelyn asiakirja-aineistossa oleviin asiakirjoihin, valtiontukien valvontajärjestelmä vaarantuisi (ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20100629">29.6.2010</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Technische Glaswerke Ilmenau</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑139/07 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:376">EU:C:2010:376</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0058">58</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48</NO.P><TXT>Oikeuskäytännön mukaan siis pelkästään sen perusteella, että asiakirjat, joiden sisältämien tietojen ilmaisemista pyydetään, kuuluvat valtiontukien valvontamenettelyyn liittyvän hallinnolliseen asiakirja-aineistoon, voidaan perustella luottamuksellisuutta koskevan yleisen olettaman soveltaminen kyseisiin asiakirjoihin (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160714">14.7.2016</DATE>, <NAME.CASE>Sea Handling v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑271/15 P</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:557">EU:C:2016:557</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0041">41</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin katsoo nyt käsiteltävässä tapauksessa, että kyseistä luottamuksellisuutta koskevaa yleistä olettamaa ei voida soveltaa vain menettelyyn, joka seuraa asianomaisen jäsenvaltion tekemää ilmoitusta toimenpiteestä, joka voi merkitä valtiontukea, vaan että saman tavoitteen mukaisesti eli asianomaisen jäsenvaltion luottamuksen säilyttämiseksi sitä on sovellettava myös ilmoitusta edeltävässä vaiheessa vaihdettuihin asiakirjoihin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50</NO.P><TXT>Näkemystenvaihtoa ilmoitusta edeltävässä vaiheessa voi näet seurata alustava tutkinta ja jopa muodollinen tutkintamenettely. Jos ilmoitusta edeltävässä vaiheessa vaihdetut asiakirjat voitaisiin toimittaa, asetuksella 2015/1589 säänneltyyn valvontamenettelyyn liittyviin asiakirjoihin sovellettava luottamuksellisuutta koskeva olettama ei olisi enää tehokas, koska asiakirjojen, joita se koskee, sisältämät tiedot olisi voitu ilmaista aikaisemman. Luottamuksellisuutta koskevan yleisen olettaman soveltaminen ilmoitusta edeltävässä vaiheessa vaihdettuihin asiakirjoihin on siten tarpeen kyseisen olettaman tehokkaan vaikutuksen säilyttämiseksi siltä osin kuin sitä sovelletaan ilmoitusta seuraavassa menettelyssä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51</NO.P><TXT>Käytännesääntöjen 10 ja 17 kohdasta seuraa lisäksi, että – kuten asetuksessa 2015/1589 säädettyä valvontamenettelyä – komission ja asianomaisen jäsenvaltion välistä näkemystenvaihtoa ilmoitusta edeltävässä vaiheessa on käytävä luottamuksellisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52</NO.P><TXT>Jos komission olisi annettava oikeus tutustua ilmoitusta edeltävässä vaiheessa käydyn näkemystenvaihdon yhteydessä toimitettuihin arkaluonteisiin tietoihin, jäsenvaltiot voisivat kuitenkin olla haluttomia jakamaan niitä, vaikka kyseinen halu tehdä yhteistyötä on olennaista mainitun näkemystenvaihdon onnistumiselle; näkemystenvaihdolla pyritään käytännesääntöjen 10 kohdan mukaan parantamaan ilmoituksen laatua ja siis mahdollistamaan, että löydetään parhain edellytyksin ratkaisuja, joilla voidaan korjata valtiontukia koskevan Euroopan unionin oikeuden kannalta ongelmia mahdollisesti herättävät tilanteet.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="8"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53</NO.P><TXT>Kantajat väittävät kuitenkin, että komissiolla on merkittäviä tutkintavaltuuksia, joiden nojalla se voi saada tarvitsemansa tiedot ilman, että sen olisi voitava luottaa jäsenvaltioiden yhteistyöhön.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54</NO.P><TXT>Vaikka on totta, että komissiolla on asetuksen 2015/1589 yhteydessä merkittäviä tutkintavaltuuksia, näin ei ole kuitenkaan sen ilmoitusta edeltävän näkemystenvaihdon yhteydessä, joka tapahtuu jäsenvaltioiden aloitteesta ja jonka onnistuminen riippuu olennaisesti siitä, miten komissio saa jäsenvaltiot luottamaan itseensä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55</NO.P><TXT>Kantajien argumentti, joka perustuu siihen, ettei sillä komission argumentilla ole merkitystä, jonka mukaan riidanalaisen asiakirjan sisältämien tietojen ilmaisemisella voidaan vaarantaa jäsenvaltioiden halu tehdä yhteistyötä sen kanssa, on siis hylättävä perusteettomana.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="6"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">ii)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Luottamuksellisuutta koskevan yleisen olettaman soveltamatta jättäminen nyt käsiteltävässä tapauksessa</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0056"><NO.P>56</NO.P><TXT>Kantajat näyttävät toiseksi toteavan vastauksessa, että vaikka luottamuksellisuutta koskevan olettaman osalta olisi todettu, että sitä voidaan soveltaa ilmoitusta edeltävässä vaiheessa vaihdettuihin asiakirjoihin, kyseistä olettamaa ei sovelleta nyt käsiteltävässä tapauksessa unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetun asian erityispiirteisiin liittyvistä syistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0057"><NO.P>57</NO.P><TXT>Kantajat toteavat siten vastauksen 14 kohdassa seuraavaa:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0004" REF.END="QE0004"/>[Komissio] vetoaa luottamuksellisuutta koskevan yleisen olettaman käsitteeseen, joka on epäselvä ja jota ei voida soveltaa nyt käsiteltävässä tapauksessa.<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/></P></QUOT.S></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0058"><NO.P>58</NO.P><TXT>Kantajat esittävät lisäksi 19 kohdassa seuraavan näkökohdan:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0005" REF.END="QE0005"/>Euroopan komissio ei siis voi väittää, että asiakirjat kuuluvat luottamuksellisuutta koskevan yleisen olettaman piiriin varsinkaan, koska Ranskan valtion EDF:lle ydinvoimalan sulkemisen vuoksi maksaman korvauksen määrää ja sen maksamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä ei voida pitää luottamuksellisina, koska ne on ilmoitettava rahoitusmarkkinoille.<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/></P></QUOT.S></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0059"><NO.P>59</NO.P><TXT>Tätä osin on katsottava, että – kuten komissio antaa ymmärtää – kyseistä argumenttia ei voida ottaa tutkittavaksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0060"><NO.P>60</NO.P><TXT>Aluksi on todettava, että kyseiseen argumenttiin on vedottu ensimmäistä kertaa vastauksessa ja se on siis uusi, minkä johdosta unionin yleinen tuomioistuin on velvollinen – jolleivät osapuolet esitä seikkaa, joka oikeuttaa sen, että kyseinen argumentti on esitetty myöhässä, – hylkäämään sen työjärjestyksen 84 artiklan 1 kohdan nojalla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0061"><NO.P>61</NO.P><TXT>Kantajat eivät myöskään selitä pätevästi sitä syytä, jonka vuoksi ne katsovat, ettei luottamuksellisuutta koskevaa yleistä olettamaa valtiontukien valvontamenettelyyn liittyvien asiakirjojen osalta voida soveltaa nyt käsiteltävässä tapauksessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0062"><NO.P>62</NO.P><TXT>Kantajat siis esittävät vastauksen 14 kohdassa vain väitteen perustelematta sitä millään tavalla tosiasiallisesti tai oikeudellisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0063"><NO.P>63</NO.P><TXT>Käyttämällä kyseisen asiakirjan 19 kohdassa ilmaisua <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0006" REF.END="QE0006"/>siis<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/> kantajat näyttävät samoin vahvistavan syy-yhteyden yhtäältä olettaman väitetyn soveltamatta jättämisen ja toisaalta edellä esitettyjen selitysten välillä, ilman, että kyseinen yhteys olisi kuitenkaan ilmeinen, sillä kyseiset selitykset eivät koske tutkintatoimien tarkoitusten suojaa, johon luottamuksellisuutta koskeva yleinen olettama liittyy, vaan pikemminkin taloudellisten etujen suojaa koskevaa poikkeusta, jota tutkitaan jäljempänä ja jota kyseinen olettama ei koske.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="9"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0064"><NO.P>64</NO.P><TXT>Kantajat antavat lisäksi ymmärtää tuossa samassa 19 kohdassa, kun ne käyttävät ilmaisua <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0007" REF.END="QE0007"/>varsinkaan<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/>, että luottamuksellisuutta koskevaa yleistä olettamaa ei sovelleta EDF:lle suunnitellun korvauksen määrään, joka on niiden mukaan joka tapauksessa julkistettava.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0065"><NO.P>65</NO.P><TXT>Kuten edellä olevista 17–22 kohdasta seuraa, asiakirjoihin tutustumista koskeva hakemus ei koskenut kuitenkaan korvauspöytäkirjan luonnosta vaan lausuntoa, jonka komissio antoi ydinvoimalan sulkemisen osalta Ranskan tasavallan kanssa ilmoitusta edeltävän vaiheen aikana käydyn näkemystenvaihdon päätteeksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0066"><NO.P>66</NO.P><TXT>Näistä eri seikoista ilmenee, että kantajien argumentti siitä, ettei nyt käsiteltävässä tapauksessa voida soveltaa luottamuksellisuutta koskevaa yleistä olettamaa, ei perustu sellaisiin seikkoihin, joiden johdosta sillä voisi olla todellista sisältöä, ja se on siis jätettävä myös tästä syystä tutkimatta työjärjestyksen 76 artiklan d alakohdan nojalla, koska toinen osapuoli ei voi sen johdosta valmistella puolustustaan eikä unionin yleinen tuomioistuin voi harjoittaa valvontaansa.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="6"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">iii)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Perustelujen puutteellisuus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0067"><NO.P>67</NO.P><TXT>Kantajat moittivat kolmanneksi komissiota siitä, ettei se ole selittänyt riidanalaisessa päätöksessä, millä tavoin riidanalaisen asiakirjan sisältämien tietojen ilmaiseminen voisi vahingoittaa EDF:lle maksettavaa korvausta koskevan tutkinnan tarkoituksia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0068"><NO.P>68</NO.P><TXT>Komissio riitauttaa kyseisen argumentin Ranskan tasavallan tukemana.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0069"><NO.P>69</NO.P><TXT>Kuten edellä 43 kohdassa on huomautettu, vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on niin, että kun toimielin vetoaa asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdassa säädettyyn poikkeukseen oikeudesta saada tutustua asiakirjoihin, sen on lähtökohtaisesti esitettävä selityksiä siitä, millä tavoin tähän asiakirjaan tutustuminen voisi konkreettisesti ja tosiasiallisesti loukata mainitulla poikkeuksella suojattua etua (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20100629">29.6.2010</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Technische Glaswerke Ilmenau</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑139/07 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:376">EU:C:2010:376</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>, 53kohta).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0070"><NO.P>70</NO.P><TXT>Kyseinen velvollisuus on seurausta siitä, että asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdassa säädetyillä poikkeuksilla poiketaan periaatteesta, joka koskee oikeutta saada tutustua unionin toimielinten asiakirjoihin ja joka on vahvistettu saman asetuksen 1 artiklassa SEUT 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tämän oikeuden on oltava, kuten kyseisen asetuksen johdanto-osan neljännessä perustelukappaleessa todetaan, mahdollisimman laaja (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20100629">29.6.2010</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Technische Glaswerke Ilmenau</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑139/07 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:376">EU:C:2010:376</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0051">51</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0071"><NO.P>71</NO.P><TXT>Asia on kuitenkin toisin, kun – kuten nyt käsiteltävässä tapauksessa – toimielimellä on oikeus vedota valtiontukien valvontamenettelyyn liittyviä asiakirjoja koskevan kaltaiseen luottamuksellisuutta koskevaan yleiseen olettamaan (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20100629">29.6.2010</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Technische Glaswerke Ilmenau</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑139/07 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:376">EU:C:2010:376</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0053">53</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0054">54</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen) tai kyseisen olettaman soveltamisalan laajentamiseen, kuten nyt käsiteltävässä tapauksessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0072"><NO.P>72</NO.P><TXT>Kyseisessä tapauksessa on SEUT 296 artiklan toista kohtaa koskevan vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan riittävää, että perusteluista ilmenee selkeästi ja yksiselitteisesti toimenpiteen tehneen toimielimen päättely siten, että yhtäältä niille, joita toimenpide koskee, selviävät sen syyt, jotta he voivat puolustaa oikeuksiansa, ja että toisaalta tuomioistuimet voivat tutkia toimenpiteen laillisuuden. Perusteluissa ei kuitenkaan tarvitse esittää kaikkia asiaan liittyviä erilaisia tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevia yksityiskohtia. Tutkittaessa sitä, täyttävätkö toimenpiteen perustelut nämä vaatimukset, on näet otettava huomioon sen sanamuodon lisäksi myös asiayhteys ja kaikki asiaa koskevat oikeussäännöt (ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20101210">10.12.2010</DATE>, 2010, <NAME.CASE>Ryanair v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>T‑494/08–T‑500/08 ja T‑509/08</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2010:511">EU:T:2010:511</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0096">96</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="10"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0073"><NO.P>73</NO.P><TXT>Komissio on nyt käsiteltävässä tapauksessa esittänyt riidanalaisessa päätöksessä selkeästi ensinnäkin, että korvauspöytäkirjan luonnoksesta oli tehty ennakkoilmoitus ja että se oli suorittanut Ranskan viranomaisten kanssa käydyn näkemystenvaihdon perusteella tutkinnan käytännesääntöjen mukaisesti, toiseksi, että sen yksiköt olivat asiakirja-aineiston perusteella katsoneet, ettei pöytäkirjaluonnoksesta ollut mitään huomauttamista valtiontukia koskevan unionin oikeuden kannalta ja että pöytäkirjaa ei ollut tuossa vaiheessa vielä allekirjoitettu eikä ilmoitettu muodollisesti, kolmanneksi, että oli olemassa yleinen olettama, jonka mukaan valtiontukien valvontamenettelyyn liittyvään hallinnolliseen asiakirja-aineistoon sisältyvien asiakirjojen sisällön ilmaiseminen vahingoittaa tutkintatoimien tarkoitusten suojaa, ja neljänneksi, että valtiontukia koskevien menettelysääntöjen mukaisesti muilla asianomaisilla osapuolilla kuin kyseessä olevalla jäsenvaltiolla ei ollut oikeutta tutustua hallinnolliseen asiakirja-aineistoon sisältyviin asiakirjoihin ja että jos tällainen oikeus myönnetään, valvontajärjestelmä vaarantuisi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0074"><NO.P>74</NO.P><TXT>Komissio on vielä todennut, että kun otetaan huomioon se, että jäsenvaltioiden toimittamissa tiedoissa oli arkaluonteisia seikkoja kyseessä olevista yrityksistä, kyseiset valtiot voisivat siinä tapauksessa, että hallinnolliseen asiakirja-aineistoon sisältyvien asiakirjojen sisältö ilmaistaan, olla haluttomia tekemään yhteistyötä komission kanssa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0075"><NO.P>75</NO.P><TXT>Komissio on lopuksi selittänyt, että kun asiakirjoihin sovelletaan luottamuksellisuutta koskevaa yleistä olettamaa, sillä ei ole velvollisuutta tutkia erikseen kaikkia pyydettyjä asiakirjoja.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0076"><NO.P>76</NO.P><TXT>Tämä perustelu on riittävän täsmällinen, jotta kantajat voivat ymmärtää syyt, joiden vuoksi niiltä evättiin oikeus saada tutustua riidanalaisiin asiakirjoihin, ja jotta tuomioistuimet voivat valvoa kyseisen epäämisen laillisuuden.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0077"><NO.P>77</NO.P><TXT>Argumentti, joka koskee perustelujen puutteellisuutta asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa säädetyn poikkeuksen kannalta, on siis hylättävä perusteettomana.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0078"><NO.P>78</NO.P><TXT>Kaikkien edellä esitettyjen seikkojen perusteella on katsottava, että kieltäytyminen toimittamasta riidanalaista asiakirjaa voitiin perustaa laillisesti asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaiseen tutkintatoimien tarkoitusten suojaan ja että kantajien esittämät argumentit kyseisen säännöksen osalta on hylättävä perusteettomina tai jätettävä tutkimatta.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">2)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Yhtäältä taloudellisten etujen suojaa koskeva poikkeus ja toisaalta ylivoimaisen yleisen edun olemassaolo</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0079"><NO.P>79</NO.P><TXT>Kantajat arvostelevat komissiota siitä, että se on soveltanut virheellisesti asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyä taloudellisten etujen suojaa koskevaa poikkeusta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0080"><NO.P>80</NO.P><TXT>Tältä osin on korostettava, että tutustumisoikeuden epääminen voitiin perustaa asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa säädettyyn poikkeukseen, joka koskee tutkintatoimien tarkoitusten suojaa (ks. edellä 78 kohta), joten taloudellisten etujen suojaa koskevaa kantajien argumentaatiota on pidettävä tehottomana.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0081"><NO.P>81</NO.P><TXT>Kantajat väittävät lisäksi, että jos oletetaan, että taloudellisten etujen suojaan voidaan vedota nyt käsiteltävässä tapauksessa, komissio on tehnyt oikeudellisen virheen, koska se ei ole katsonut, että kyseessä oli ylivoimainen yleinen etu, joka oli etusijalla kyseiseen poikkeukseen nähden ja edellytti riidanalaisen asiakirjan sisältämien tietojen ilmaisemista.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="11"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0082"><NO.P>82</NO.P><TXT>Kantajat, joilta unionin yleinen tuomioistuin on tiedustellut asiasta, ovat todenneet suullisessa käsittelyssä, että ylivoimaiseen yleiseen etuun oli vedottu niitä koskevilta osin taloudellisten etujen suojaa koskevan poikkeuksen yhteydessä, mutta näin ei ollut siltä osin kuin on kyse tutkintatoimien tarkoitusten suojaa koskevasta poikkeuksesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0083"><NO.P>83</NO.P><TXT>Siltä osin kuin kantajat ovat esittäneet ylivoimaisen yleisen edun olemassaolon liittyvän yksinomaan taloudellisten etujen suojaa koskevan poikkeuksen soveltamiseen – mitä ei ole tutkittava tässä tuomiossa, kuten edellä 80 kohdassa on todettu –, on katsottava samoin perusteluin, ettei myöskään mahdollisen ylivoimaisen edun olemassaoloa ole tutkittava, koska unionin yleistä tuomioistuinta sitoo tältä osin osapuolten esittämät vaatimukset.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0084"><NO.P>84</NO.P><TXT>Näistä syistä argumentit, jotka liittyvät taloudellisten etujen suojaa koskevaan poikkeukseen ja ylivoimaisen yleisen edun mahdolliseen olemassaoloon, on hylättävä – siinä muodossa kuin kantajat ovat esittäneet tuon viimeksi mainitun argumentin – tehottomina.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">c)</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Direktiivin 2006/111 rikkominen</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0085"><NO.P>85</NO.P><TXT>Kantajat väittävät ensimmäisessä kanneperusteessa, että asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden epääminen on ristiriidassa direktiivin 2006/111 ja erityisesti sen 3 artiklan f alakohdan kanssa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0086"><NO.P>86</NO.P><TXT>Komissio väittää Ranskan tasavallan tukemana, ettei kyseinen argumentti ole perusteltu.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0087"><NO.P>87</NO.P><TXT>Tältä osin on korostettava, että direktiivissä 2006/111 jäsenvaltioille asetetaan tiettyjä velvollisuuksia jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuuden varmistamiseksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0088"><NO.P>88</NO.P><TXT>Jäsenvaltioiden on tätä varten direktiivin 2006/111 1 artiklan mukaisesti ilmaistava kirjanpidossaan julkisten viranomaisten kyseisille julkisille yrityksille suoraan myöntämät julkiset varat, julkiset varat, jotka julkiset viranomaiset myöntävät julkisten yritysten tai rahoituslaitosten välityksellä, ja kyseisten julkisten varojen todellinen käyttötarkoitus. Niiden on lisäksi varmistettava, että niiden yritysten, jotka ovat velvollisia pitämään erillistä kirjanpitoa, taloudellinen rakenne ja organisaatiorakenne näytetään oikein erillisessä kirjanpidossa siten, että eri toiminnoista syntyvät tulot ja menot ja yksityiskohtaiset tiedot menetelmistä, joilla tulot ja menot kohdistetaan eri toiminnoille, ilmenevät selkeästi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0089"><NO.P>89</NO.P><TXT>Jäsenvaltioiden on lisäksi direktiivin 2006/111 4 artiklan 1 kohdan mukaan toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että julkisilla yrityksillä, jotka ovat velvollisia pitämään erillistä kirjanpitoa, on ensinnäkin erillinen juokseva kirjanpito eri toiminnoista, on toiseksi siinä asianmukaisesti kaikki tulot ja menot soveltaen johdonmukaisesti objektiivisesti perusteltuja kustannuslaskennan periaatteita ja on kolmanneksi selkeät tiedot erillisen kirjanpidon perustana olevista kustannuslaskennan periaatteista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0090"><NO.P>90</NO.P><TXT>Direktiivin 2006/111 6 artiklan 1 kohdan mukaan lopuksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden itsensä ja julkisten yritysten välisiä taloudellisia suhteita koskevat tiedot ovat komission saatavilla lähtökohtaisesti viiden vuoden ajan sen tilikauden päättymisestä, jonka kuluessa julkiset varat myönnettiin kyseisille julkisille yrityksille.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0091"><NO.P>91</NO.P><TXT>Kuten komissio toteaa, direktiivissä 2006/111, joka on osoitettu jäsenvaltioille, ei ole mitään säännöstä, jossa kyseinen toimielin oikeutetaan tai velvoitetaan toimittamaan kolmansille tietoja, joista se on saanut tiedon kyseisen direktiivin säännösten nojalla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0092"><NO.P>92</NO.P><TXT>Sama koskee kantajien mainitsemaa direktiivin 2006/111 3 artiklan f alakohtaa, jonka mukaan avoimuus on varmistettava julkisten viranomaisten ja julkisten yritysten välisissä taloudellisissa suhteissa, joihin kuuluu erityisesti julkisten viranomaisten määräämien taloudellisten velvoitteiden korvaaminen.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="12"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0093"><NO.P>93</NO.P><TXT>Kyseisessä säännöksessä näet todetaan pelkästään, että julkisten velvoitteiden korvaamista koskevat tiedot on sisällytettävä kyseisten yritysten esittämään kirjanpitoon direktiivin 2006/111 1 ja 4 artiklassa, joita on tarkasteltu edellä 88 ja 89 kohdassa, säädetyllä tavalla ja ne on pidettävä komission saatavilla 6 artiklassa, jota on tarkasteltu edellä 90 kohdassa, kuvaillulla tavalla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0094"><NO.P>94</NO.P><TXT>Toisin kuin kantajat väittävät, direktiivissä 2006/111 ei siis ole mitään säännöstä, joka velvoittaa tai oikeuttaa komission toimittamaan kantajille riidanalaisen asiakirjan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0095"><NO.P>95</NO.P><TXT>Näiden seikkojen perusteella direktiivin 2006/111 rikkomiseen perustuva argumentti on hylättävä perusteettomana.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">2.</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Toinen kanneperuste, joka perustuu perusoikeuskirjan 42 artiklan rikkomiseen</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0096"><NO.P>96</NO.P><TXT>Kantajat väittävät, että kun komissio eväsi oikeuden tutustua riidanalaiseen asiakirjaan, se rikkoi perusoikeuskirjan 42 artiklaa, joka on sen mukaan painoarvoltaan suurempi kuin yhtäältä asetus N:o 1049/2001 ja toisaalta unionin elinten tekemät päätökset.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0097"><NO.P>97</NO.P><TXT>Perusoikeuskirjan 42 artiklassa määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0008" REF.END="QE0008"/>Jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä, jonka asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua – – toimielinten – – asiakirjoihin niiden tallennemuodosta riippumatta.<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0098"><NO.P>98</NO.P><TXT>Ensimmäiseksi on todettava asetuksen N:o 1049/2001 osalta, että kantajat toteavat kannekirjelmän 51 kohdassa, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0009" REF.END="QE0009"/>on selvää, että jos perusoikeuskirjan 42 artiklan ja kyseessä olevan asetuksen välillä on ristiriitaa, unionin yleisen tuomioistuimen on jätettävä asetus soveltamatta lainvastaisuusväitteen johdosta<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0099"><NO.P>99</NO.P><TXT>On tutkittava, esittävätkö kantajat tällä väitteellä hyväksyttävällä tavalla asetusta N:o 1049/2001 koskevan lainvastaisuusväitteen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0100"><NO.P>100</NO.P><TXT>Tältä osin on muistutettava, että SEUT 277 artiklan mukaan on niin, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0010" REF.END="QE0010"/>vaikka 263 artiklan kuudennessa kohdassa mainittu määräaika on päättynyt, asianosainen voi riidassa, joka koskee unionin toimielimen, elimen tai laitoksen antamaa soveltamisalaltaan yleistä säädöstä, vaatia Euroopan unionin tuomioistuimessa 263 artiklan toisessa kohdassa mainitulla perusteella, että säädöstä ei sovelleta<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0101"><NO.P>101</NO.P><TXT>Ei ole kuitenkaan riittävää sisällyttää johonkin kannekirjelmän kohtaan sanaa <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0011" REF.END="QE0011"/>lainvastaisuusväite<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/>, jotta unionin yleisen tuomioistuimen olisi katsottava, että kyseisen määräyksen perusteella on esitetty väite.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0102"><NO.P>102</NO.P><TXT>On näet huomautettava, että Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 21 artiklan ensimmäisen kohdan, jota saman perussäännön 53 artiklan ensimmäisen kohdan sovelletaan myös asian käsittelyyn unionin yleisessä tuomioistuimessa, ja työjärjestyksen 76 artiklan d ja e alakohdan nojalla kannekirjelmässä on mainittava oikeudenkäynnin kohde sekä perusteet ja perustelut, joihin asiassa vedotaan, ja yhteenveto kyseisistä perusteista, sekä kantajan vaatimukset. Näiden mainintojen on oltava riittävän selkeitä ja täsmällisiä, jotta vastaaja voi valmistella puolustuksensa ja jotta unionin yleinen tuomioistuin voi tarvittaessa ratkaista kanteen tukeutumatta muihin tietoihin. Oikeusvarmuuden ja hyvän lainkäytön takaamiseksi kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksenä on, että ne olennaiset tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joihin kanne perustuu, käyvät ilmi ainakin pääpiirteittäin itse kannekirjelmästä, kunhan ne on esitetty johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi (ks. määräys <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20181106">6.11.2018</DATE>, <NAME.CASE>Chioreamu v. ERCEA</NAME.CASE>, <NO.CASE>T‑717/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2018:765">EU:T:2018:765</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0023">23</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="13"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0103"><NO.P>103</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä tapauksessa SEUT 277 artiklaan perustuvaa vaatimusta ei mainita oikeudenkäynnin kohteessa, jota on kuvattu kannekirjelmän 1 kohdassa, eikä kanteen vaatimuksissa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0104"><NO.P>104</NO.P><TXT>Kantajat eivät ole esittäneet kirjelmissään eivätkä suullisessa käsittelyssä mitään seikkaa, jolla voitaisiin oikeuttaa tarvittaessa niiden yleinen väite, joka on esitetty edellä 98 kohdassa ja jonka mukaan asetus N:o 1049/2001 olisi jätettävä soveltamatta perusoikeuskirjan 42 artiklan rikkomisen vuoksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0105"><NO.P>105</NO.P><TXT>Tämän perusteella ei siis voida katsoa, että unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi on pätevästi saatettu liitännäisvaatimus, joka koskee asetuksen N:o 1049/2001 lainmukaisuuden arviointia perusoikeuskirjan 42 artiklan kannalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0106"><NO.P>106</NO.P><TXT>Toiseksi on todettava, että asetuksen N:o 1049/2001 lainmukaisuutta koskevista arvioinneista riippumatta kantajat vaativat riidanalaisen päätöksen kumoamista sillä perusteella, että kun komissio ei antanut niille oikeutta tutustua riidanalaiseen asiakirjaan, se rikkoi perusoikeuskirjan 42 artiklaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0107"><NO.P>107</NO.P><TXT>Tältä osin on huomautettava, että perusoikeuskirjan 52 artiklan 2 kohdan mukaan perusoikeuskirjassa tunnustettuja oikeuksia, joista on määräyksiä perussopimuksissa, sovelletaan niissä määriteltyjen edellytysten ja rajoitusten mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0108"><NO.P>108</NO.P><TXT>SEUT 15 artiklan 3 kohdan mukaan oikeus tutustua unionin toimielinten asiakirjoihin taataan, jollei niistä periaatteista ja rajoituksista muuta johdu, jotka Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto vahvistavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annettavilla asetuksilla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0109"><NO.P>109</NO.P><TXT>Kyseisen määräyksen mukaisesti asetuksessa N:o 1049/2001, joka on annettu SEUT 15 artiklan 3 kohtaa edeltäneen EY 255 artiklan nojalla, on vahvistettu yleiset periaatteet ja rajat, jotka koskevat oikeutta tutustua komission hallussa oleviin asiakirjoihin (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20170328">28.3.2017</DATE>, <NAME.CASE>Deutsche Telekom v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>T‑210/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2017:224">EU:T:2017:224</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0113">113</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0110"><NO.P>110</NO.P><TXT>Riidanalaisen päätöksen lainmukaisuutta on siis arvioitava asetuksen N:o 1049/2001 kannalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0111"><NO.P>111</NO.P><TXT>Ensimmäiseen kanneperusteeseen annetusta vastauksesta ilmenee kuitenkin, että komissio on voinut laillisesti evätä kantajilta oikeuden tutustua riidanalaiseen asiakirjaan nojautumalla asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmanteen luetelmakohtaan, joka koskee tutkintatoimien tarkoitusten suojaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0112"><NO.P>112</NO.P><TXT>Koska edellä on todettu, että komissio on soveltanut kyseistä säännöstä asianmukaisesti, on katsottava, että kun komissio antoi riidanalaisen päätöksen, se ei rikkonut perusoikeuskirjan 42 artiklaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0113"><NO.P>113</NO.P><TXT>Tämän perusteella toinen kanneperuste on ensimmäisen osan osalta jätettävä tutkimatta ja toisen osan osalta hylättävä perusteettomana.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">3.</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Kolmas kanneperuste, joka perustuu perusoikeuskirjan 47 artiklan rikkomiseen</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0114"><NO.P>114</NO.P><TXT>Kantajat ovat sitä mieltä, että kun komissio epäsi oikeuden tutustua riidanalaiseen asiakirjaan, se rikkoi perusoikeuskirjan 47 artiklaa, joka koskee oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0115"><NO.P>115</NO.P><TXT>Komissio riitauttaa kyseisen kanneperusteen Ranskan tasavallan tukemana.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0116"><NO.P>116</NO.P><TXT>Kantajat katsovat ensinnäkin, että koska riidanalaista asiakirjaa ei ole annettu niiden tutustuttavaksi, ne eivät ole voineet nostaa kumoamiskannetta unionin tuomioistuimissa päätöksestä, joka sisältyy niiden mukaan riidanalaiseen asiakirjaan.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="14"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0117"><NO.P>117</NO.P><TXT>Tältä osin on riittävää todeta – kuten komissio ja Ranskan tasavalta ovat väittäneet –, että riidanalaisessa asiakirjassa ei ole päätöstä, joka voi olla SEUT 263 artiklassa tarkoitetun kumoamiskanteen kohteena.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0118"><NO.P>118</NO.P><TXT>Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan näet kumoamiskanteen kohteeksi kelpaavia toimia tai päätöksiä ovat vain sellaiset toimenpiteet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa kantajan etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi (ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20071206">6.12.2007</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Ferriere Nord</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑516/06 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2007:763">EU:C:2007:763</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0027">27</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0119"><NO.P>119</NO.P><TXT>Kuten käytännesääntöjen 16 kohdasta ilmenee, komission ilmoitusta edeltäneen menettelyn päätteeksi esittämä arvio ei ole komission virallinen kanta vaan sitomaton lausunto ilmoitusluonnoksen täydellisyydestä ja suunnitellun hankkeen yhteensoveltuvuudesta ensi näkemältä valtiontukia koskevan unionin oikeuden kanssa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0120"><NO.P>120</NO.P><TXT>Kun komissio epäsi oikeuden tutustua riidanalaiseen asiakirjaan, se ei siis voinut rajoittaa kantajien oikeutta nostaa kumoamiskanne unionin tuomioistuimissa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0121"><NO.P>121</NO.P><TXT>Kun kantajat toiseksi väittävät, että ne ovat riidanalaisen päätöksen johdosta estyneet saamasta tietoa korvauspöytäkirjasta, jota ne tarvitsisivat osoittaakseen Conseil d’État’ssa (ylin hallintotuomioistuin, Ranska) nostetussa kanteessa, että ydinvoimalan käyttöluvan kumoamisesta annettu asetus on lainvastainen sillä perusteella, ettei se ole valtiontukia koskevien unionin sääntöjen mukainen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0122"><NO.P>122</NO.P><TXT>Tältä osin on huomautettava, että kantajien esittämä hakemus saada oikeus tutustua asiakirjoihin koski riidanalaista asiakirjaa eikä korvauspöytäkirjan luonnosta. Vaikka komissio olisi hyväksynyt niiden hakemuksen saada oikeus tutustua asiakirjoihin, kantajat eivät siis olisi saaneet niiden kanteen kannalta välttämättömäksi väitettyä asiakirjaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0123"><NO.P>123</NO.P><TXT>Kuten komissio on huomauttanut, asetuksen N:o 1049/2001 tarkoituksena on lisäksi säännellä kysymyksiä, jotka koskevat yleisön oikeutta tutustua unionin toimielinten hallussa oleviin asiakirjoihin, eikä kysymyksiä, jotka koskevat näyttöä, joka osapuolten on esitettävä tuomioistuinmenettelyssä, riippumatta siitä, onko kyse unionin tuomioistuimissa vai kansallisissa tuomioistuimissa vireillä olevasta oikeusriidasta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0124"><NO.P>124</NO.P><TXT>Kansallisissa menettelyissä juuri kansallisten tuomioistuinten on oikeuskäytännön mukaan arvioitava, mitkä todisteiden ja asiakirjojen esittämismenetelmät ovat sovellettavan oikeuden mukaisesti asianmukaisia oikeusriidan ratkaisemiseksi (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20130913">13.9.2013</DATE>, <NAME.CASE>Alankomaat v. komissio</NAME.CASE>, <NO.CASE>T‑380/08</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2013:480">EU:T:2013:480</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0082">82</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0125"><NO.P>125</NO.P><TXT>Kolmas kanneperuste ja näin ollen kanne kokonaisuudessaan on siis hylättävä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Oikeudenkäyntikulut</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0126"><NO.P>126</NO.P><TXT>Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0127"><NO.P>127</NO.P><TXT>Koska kantajat ovat hävinneet asian, ne on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut komission esittämien vaatimusten mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0128"><NO.P>128</NO.P><TXT>Työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltiot, jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0129"><NO.P>129</NO.P><TXT>Ranskan tasavalta vastaa siis omista oikeudenkäyntikuluistaan.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="15"?><JURISDICTION><INTRO><P>Näillä perusteilla</P><P>UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto)</P><P>on ratkaissut asian seuraavasti:</P></INTRO><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">1)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Kanne hylätään.</HT></TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">2)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Commune de Fessenheim, communauté de communes Pays Rhin-Brisach, conseil départemental du Haut-Rhin ja conseil régional Grand Est Alsace Champagne-Ardenne Lorraine vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan Euroopan komissiolle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.</HT></TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">3)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Ranskan tasavalta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.</HT></TXT></NP></ITEM></LIST></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><SIGNATORY><P>Pelikánová</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>Nihoul</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>Svenningsen</P></SIGNATORY><P>Julistettiin Luxemburgissa <DATE ISO="20190514">14 päivänä toukokuuta 2019</DATE>.</P><SIGNATORY><P>Allekirjoitukset</P></SIGNATORY></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>