<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><CONCLUSION NNC="YES" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.00-20081231.xd"><BIB.CONCLUSION><REF.CASE FILE="ECRCJ2005FIB.1201105901.case.xml"><NO.CASE>C-26/04</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62004C0026</NO.CELEX><NO.SEQ>0008.0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>11061</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>11075</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>15</PAGE.TOTAL></BIB.CONCLUSION><CURR.TITLE><LEFT>JULKISASIAMIES JACOBSIN RATKAISUEHDOTUS — ASIA C-26/04</LEFT><RIGHT>KOMISSIO v. ESPANJA</RIGHT></CURR.TITLE><CONTENTS.CONCLUSION><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Julkisasiamien ratkaisuehdotus</HT></P><P><HT TYPE="UC">F. G. Jacobs</HT></P><P><DATE ISO="20050707">7 päivänä heinäkuuta 2005</DATE><NOTE NOTE.ID="E0001" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Alkuperäinen kieli: englanti.</P></NOTE></P></TI></TITLE><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT>Tällä EY 226 artiklan nojalla nostetulla kanteella komissio vaatii yhteisöjen tuomioistuinta vahvistamaan, että Espanja ei ole noudattanut neuvoston direktiivin 76/160/ETY<NOTE NOTE.ID="E0002" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Uimaveden laadusta <DATE ISO="19751208">8 päivänä joulukuuta 1975</DATE> annettu neuvoston direktiivi 76/160/ETY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="031" DATE.PUB="1976" PAGE.FIRST="1">EYVI. 1976, L 31, s. 1</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE> (jäljempänä uimavesidirektiivi) 4 artiklan 1 kohdan ja neuvoston direktiivin 79/923/ETY<NOTE NOTE.ID="E0003" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Simpukkavesiltä vaadittavasta laadusta <DATE ISO="19791030">30 päivänä lokakuuta 1979</DATE> anneltu neuvoston direktiivi 79/923/ĽTY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="281" DATE.PUB="1979" PAGE.FIRST="47">F.YVL I. 281, s. 47</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE> (jäljempänä simpukkavesidirektiivi) 5 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole <QUOT.START ID="QS0001" REF.END="QE0001" CODE="201D"/>virallisesti nimennyt<QUOT.END ID="QE0001" REF.START="QS0001" CODE="201D"/> Galícián rannikolla Moañassa, Ría de Vigossa sijaitsevia uimarantoja A Videira, Niño do Corvo ja Canabal uimavesiksi ja koska se ei ole laatinut ohjelmaa pilaantumisen vähentämiseksi Ria de Vigon osalta.</TXT></NP><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>Uimavesidirektiivin mukaisten jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Uima vesidirektiivi</P></TI></TITLE><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>Uimavesidirektiivin tarkoitus on sen johdanto-osan ensimmäisen perustelukappaleen mukaan ympäristön ja yleisen terveyden suojeleminen vähentämällä uimaveden saastumista ja suojelemalla tällaista vettä, jottei sen laatu huononisi edelleen.</TXT></NP><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT>Direktiivin soveltamisala määritellään sen 1 artiklassa seuraavasti:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0002" REF.END="QE0002" CODE="201D"/>1.</NO.P><TXT>Tämä direktiivi koskee uimaveden laatua, lukuun ottamatta hoitotarkoiluksiin tarkoitettua vettä ja uima-altaissa käytettävää vettä.</TXT></NP><?PAGE NO="I-11062"?><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>Tässä direktiivissä tarkoitetaan:</TXT><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT><QUOT.START ID="QS0003" REF.END="QE0003" CODE="2019"/>uimavedellä<QUOT.END ID="QE0003" REF.START="QS0003" CODE="2019"/> kaikkia virtaavia tai seisovia makeita vesiä tai niiden osia ja merivettä,</TXT><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>joissa uimisen kunkin jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset nimenomaisesti sallivat tai</P></ITEM><ITEM><P>joissa uiminen ei ole kiellettyä ja huomattava määrä uimareita ui siellä säännöllisesti,</P></ITEM></LIST></P></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT><QUOT.START ID="QS0004" REF.END="QE0004" CODE="2019"/>uintialueella<QUOT.END ID="QE0004" REF.START="QS0004" CODE="2019"/> paikkaa, jossa on uimavettä,</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT><QUOT.START ID="QS0005" REF.END="QE0005" CODE="2019"/>uintikaudella<QUOT.END ID="QE0005" REF.START="QS0005" CODE="2019"/> ajanjaksoa, jonka aikana voidaan ennakoida suurta määrää uimareita, ottaen huomioon paikalliset käytännöt ja mukaan lukien mahdolliset uimista koskevat paikalliset säännöt sekä sääolot.<QUOT.END ID="QE0002" REF.START="QS0002" CODE="201D"/></TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>4.</NO.P><TXT>Direktiivin liitteessä, joka 2 artiklan mukaan on direktiivin erottamaton osa, on taulukko, jossa esitetään uimaveteen sovellettavat fyysiset, kemialliset ja mikrobiologiset muuttujat. Kyseisessä taulukossa on G sarakkeessa ne ohjeelliset arvot ja I sarakkeessa ne pakolliset arvot, joiden mukaiset jäsenvaltioiden uimavesien on direktiivin 3 artiklan mukaan oltava.</TXT></NP><NP><NO.P>5.</NO.P><TXT>Direktiivin 3 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on vahvistettava uimaveteen sovellettavat arvot liitteessä kaikilla tai kullakin yksittäisellä uima-alueella liitteessä ilmoitettujen muuttujien osalta. Direktiivin 3 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden uimavesiinsä vahvistamien arvojen <QUOT.START ID="QS0006" REF.END="QE0006" CODE="201D"/>on oltava vähintään yhtä tiukkoja kuin liitteessä olevassa I sarakkeessa annettujen arvojen<QUOT.END ID="QE0006" REF.START="QS0006" CODE="201D"/>. Direktiivin 3 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on pyrittävä noudattamaan arvoja, jotka on esitetty liitteessä olevassa G sarakkeessa ja jotka on tarkoitettu ohjeellisiksi.</TXT></NP><NP><NO.P>6.</NO.P><TXT>Direktiivin 4 artiklan 1 kohdan nojalla jäsenvaltioiden on toteutettava <QUOT.START ID="QS0007" REF.END="QE0007" CODE="201D"/>tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että uimaveden laatu noudattaa 3 artiklan mukaisesti vahvistettuja raja-arvoja kymmenen vuoden kuluessa tämän direktiivin tiedoksiantamisesta<QUOT.END ID="QE0007" REF.START="QS0007" CODE="201D"/>.</TXT></NP><?PAGE NO="I-11063"?><NP><NO.P>7.</NO.P><TXT>Jäsenvaltiot arvioivat yhdenmukaisuuden pakollisten arvojen kanssa käyttäen näytteenottomenetelmää, joka kuvaillaan tarkasti 5 ja 6 artiklassa. Näytteenoton vähimmäistiheys ja muuttujat, jotka jäsenvaltioiden on otettava huomioon, on säädetty direktiivin liitteessä.</TXT></NP><NP><NO.P>8.</NO.P><TXT>Direktiivin 8 artiklassa on tyhjentävä lista niistä tilanteista, jolloin näiden muuttujien noudattamisesta voidaan poiketa.</TXT></NP><NP><NO.P>9.</NO.P><TXT>Direktiivin 13 artiklan, sellaisena kuin se on muutettuna eräiden ympäristöä koskevien direktiivien täytäntöönpanoon liittyvien kertomusten standardoinnista ja järkeistämisestä <DATE ISO="19911223">23 päivänä joulukuuta 1991</DATE> annetulla neuvoston direktiivillä 91/692/ETY,<NOTE NOTE.ID="E0004" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="377" DATE.PUB="1991" PAGE.FIRST="48">EYVl. I. 377, s. 48</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> mukaan näytteenoton tulokset on lähetettävä jokaisen uintikauden lopussa komissiolle, joka julkaisee lyhyen kertomuksen.</TXT></NP><NP><NO.P>10.</NO.P><TXT>Espanjan ja Portugalin liittymisasiakirjan<NOTE NOTE.ID="E0005" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="302" DATE.PUB="1985" PAGE.FIRST="32">EYVL 1985, L 302, s. 32</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> 395 artikla ei sisällä yhtään Espanjan tekemää poikkeusta, joka koskisi uimavesidirektiivin saattamista osaksi kansallista oikeusjärjestystä ja täytäntöönpanoa. Näin ollen Espanjan uimavesien laadun olisi tullut olla yhdenmukainen tämän direktiivin mukaisten pakollisten raja-arvojen kanssa <DATE ISO="19860101">1.1.1986</DATE> mennessä.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Asian arviointi</P></TI></TITLE><NP><NO.P>11.</NO.P><TXT>Komissio vaatii yhteisöjen tuomioistuinta toteamaan, että Espanja ei ole <QUOT.START ID="QS0008" REF.END="QE0008" CODE="201D"/>virallisesti nimennyt<QUOT.END ID="QE0008" REF.START="QS0008" CODE="201D"/> kyseessä olevia kolmea rantaa uimavesidirektiivin mukaisiksi uimavesiksi. Komissio väittää ja Espanja ei kiistä tätä väitettä, että direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa asetetaan tällainen velvollisuus.</TXT></NP><NP><NO.P>12.</NO.P><TXT>Uimavesidirektiivin 4 artiklan 1 kohdassa tai missään muussakaan kohdassa ei nimenomaisesti velvoiteta jäsenvaltiota <QUOT.START ID="QS0009" REF.END="QE0009" CODE="201D"/>nimeämään<QUOT.END ID="QE0009" REF.START="QS0009" CODE="201D"/> tai <QUOT.START ID="QS0010" REF.END="QE0010" CODE="201D"/>yksilöimään<QUOT.END ID="QE0010" REF.START="QS0010" CODE="201D"/>, virallisesti tai millään muulla tavalla, mitkä niiden kansallisista vesistä on katsottava direktiiviä sovellettaessa uimavesiksi. Komissio vetoaa kuitenkin tulkintansa tueksi julkisasiamies Léger'n asiassa komissio vastaan Portugali <DATE ISO="20031023">23.10.2003</DATE> antamaan ratkaisuehdotukseen. Tämän ratkaisuehdotuksen mukaan tällainen velvollisuus<?PAGE NO="I-11064"?> seuraa uimavesidirektiivin teleologisesta tulkinnasta.<NOTE NOTE.ID="E0006" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P><QUOT.START ID="QS0011" REF.END="QE0011" CODE="201D"/>Näitä [uimavesidirektiivin] tavoitteita ei saavuteta, jos------uimarantoja, joilla uimista — — viranomaiset eivät nimenomaisesti salli, mutta eivät myöskään kiellä, ja joilla uidaan, ei yksilöidä uintialueiksi direktiivin mukaisesti ja jotka poistetaan tällä tavalla komission harjoittaman valvonnan piiristä<QUOT.END ID="QE0011" REF.START="QS0011" CODE="201D"/>, asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-272/01" YEAR="2004" PAGE.ECR="I-6767">C-272/01, komissio v. Portugali, ratkaisuehdotus <DATE ISO="20031023">23.10.2003</DATE>, 34 kohta (tuomio <DATE ISO="20040715">15.7.2004</DATE>, Kok. 2004, s. I-6767)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE> Yhteisöjen tuomioistuin ei käsitellyt tätä asiaa tuomiossaan, koska se ratkaisi asian muilla perusteilla.</TXT></NP><NP><NO.P>13.</NO.P><TXT>En ole vakuuttunut siitä, että velvollisuus <QUOT.START ID="QS0012" REF.END="QE0012" CODE="201D"/>virallisesti nimetä<QUOT.END ID="QE0012" REF.START="QS0012" CODE="201D"/> uimavedet seuraisi uimavesidirektiivin säännöksistä tai voisi olla johdettavissa sen tavoitteista.</TXT></NP><NP><NO.P>14.</NO.P><TXT>Uimavesidirektiivi on yhteisöjen tuomioistuimen mukaan direktiivi, jossa edellytetään <QUOT.START ID="QS0013" REF.END="QE0013" CODE="201D"/>jäsenvaltioilta hyvin täsmällisten ja konkreettisten tulosten saavuttamista tietyssä määräajassa<QUOT.END ID="QE0013" REF.START="QS0013" CODE="201D"/>.<NOTE NOTE.ID="E0007" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-60/01" YEAR="2002" PAGE.ECR="I-5679">C-60/01, komissio v. Ranska, tuomio <DATE ISO="20020618">18.6.2002</DATE> (Kok. 2002, s. I-5679, 28 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE> Noiden tulosten saavuttamiseksi direktiivissä asetetaan tietyt konkreettiset ja yksityiskohtaiset velvollisuudet jäsenvaltioille. Velvollisuutta <QUOT.START ID="QS0014" REF.END="QE0014" CODE="201D"/>virallisesti nimetä<QUOT.END ID="QE0014" REF.START="QS0014" CODE="201D"/> tai edes <QUOT.START ID="QS0015" REF.END="QE0015" CODE="201D"/>yksilöidä<QUOT.END ID="QE0015" REF.START="QS0015" CODE="201D"/> kyseisiä vesiä ei kuitenkaan nimenomaisesti ole. Tällaisen velvollisuuden puuttumista uimavesidirektiivistä korostaa se seikka, että muissa direktiiveissä, jotka koskevat luonnonsuojelua ja yleistä terveyttä, on nimenomainen säännös, jossa velvoitetaan jäsenvaltiot <QUOT.START ID="QS0016" REF.END="QE0016" CODE="201D"/>nimeämään<QUOT.END ID="QE0016" REF.START="QS0016" CODE="201D"/> tai <QUOT.START ID="QS0017" REF.END="QE0017" CODE="201D"/>yksilöimään<QUOT.END ID="QE0017" REF.START="QS0017" CODE="201D"/> tietyt alueet tai vedet tiettyyn päivämäärään mennessä.<NOTE NOTE.ID="E0008" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. esimerkiksi edellä alaviitteessä 3 mainitun simpukkavesidirektiivin 4 artiklan 1 kohta, suojelua ja parantamista edellyttävien makeiden vesien laadusta kalojen elämän turvaamiseksi <DATE ISO="19780718">18 päivänä heinäkuuta 1978</DATE> annetun neuvoston direktiivin 78/659/ETY 4 artiklan 1 kohta (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="222" DATE.PUB="1978" PAGE.FIRST="1">EYVL L 222, s. 1</REF.DOC.OJ>), vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta <DATE ISO="19911212">12 päivänä joulukuuta 1991</DATE> annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY 3 artiklan 1 kohta (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="375" DATE.PUB="1991" PAGE.FIRST="1">EYVL L 375, s. 1</REF.DOC.OJ>). Ks. myös yhdyskuntajätevesien käsittelystä <DATE ISO="19910521">21 päivänä toukokuuta 1991</DATE> annetun neuvoston direktiivin 91/271/ETY 5 artiklan 1 kohta (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="135" DATE.PUB="1991" PAGE.FIRST="40">EYVL L 135, s. 40</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>15.</NO.P><TXT>Uimavesidirektiivin tavoitteiden toteuttaminen edellyttää selvästi, kuten julkisasiamies Léger toi esille, että jäsenvaltiot ensin yksilöivät uimavedet, jotka kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. Näin on erityisesti silloin, kun on kyse 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisista uimavesistä, joissa uiminen ei ole kiellettyä ja joissa huomattava määrä uimareita ui säännöllisesti.</TXT></NP><NP><NO.P>16.</NO.P><TXT>Vaikka direktiivin säännöksistä voikin olla johdettavissa velvollisuus yksilöidä direktiivin soveltamisalaan kuuluvat uimavedet,<NOTE NOTE.ID="E0009" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>On huomioimisen arvoista, että edellä alaviitteessä 6 mainitussa asiassa komissio v. Portugali komissio nosti kanteen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisestä Portugalia vastaan siksi, että tämä ei ollut yksilöinyt kyseeseen tulevia sisävesiä eikä siksi, ettei se olisi <QUOT.START ID="QS0018" REF.END="QE0018" CODE="201D"/>virallisesti nimennyt<QUOT.END ID="QE0018" REF.START="QS0018" CODE="201D"/> niitä niin kuin käsillä olevassa tapauksessa.</P></NOTE> se ei kuitenkaan ole sama asia kuin velvoittaa jäsenvaltiot <QUOT.START ID="QS0019" REF.END="QE0019" CODE="201D"/>virallisesti nimeämään<QUOT.END ID="QE0019" REF.START="QS0019" CODE="201D"/> tuollaiset vedet. Mielestäni jälkimmäinen vaihtoehto ei edellyttäisi pelkästään sitä, että jäsenvaltio yksilöisi ne vedet, jotka kuuluvat direktiivin soveltamisalaan, vaan se edellyttäisi myös tätä tarkoitusta varten suoritettavaa nimenomaista virallista toimea.</TXT></NP><?PAGE NO="I-11065"?><NP><NO.P>17.</NO.P><TXT>Koska uimavesidirektiivissä ei ole mitään erityistä nimeämisvelvoitetta tai tähän liittyvää menettelyä, ne keinot, joilla tällaiset alueet yksilöidään, jätetään jäsenvaltioiden harkintavaltaan edellyttäen tietysti, että kaikista vesistä, jotka kuuluvat direktiivin soveltamisalaan, otetaan näytteet ja että direktiivin tavoitteet saavutetaan. On mahdollista kuvitella tilanne, jossa jäsenvaltio ei olisi laatinut virallista listaa kyseeseen tulevista vesistä mutta on kuitenkin täyttänyt uimavesidirektiivin mukaiset erityiset velvoitteet ja saavuttanut direktiivin asettaman laatutavoitteen. Tuollaisessa tilanteessa en katso, että direktiivin velvoitteita olisi rikottu sillä, että virallinen nimeäminen puuttuu.</TXT></NP><NP><NO.P>18.</NO.P><TXT>Oikeudenkäyntiasiakirjoista käy ilmi, että näytteitä ei otettu vaaditulla vähimmäistiheydellä — väite, jota Espanja ei kiistä — kyseessä olevien kolmen uimarannan vesistä. Jos nuo uimarannat, kuten komissio väittää, kuuluisivat uimavesidirektiivin soveltamisalaan asianomaisella hetkellä, direktiiviä ei olisi rikottu siksi, että Espanja olisi laiminlyönyt uimarantojen virallisen nimeämisen direktiivin mukaisiksi uimavesiksi, vaan siksi, että pakollisia näytteitä ei ole otettu.<NOTE NOTE.ID="E0010" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Direktiivissä säädetyn näytteenoton vähimmäistiheyden noudattamisen laiminlyönti on direktiivin mukaisten velvoitteiden rikkomista, vaikka tällaisella jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisellä olisi vähäinen merkitys ja sen seuraukset olisivat käytännössä vähäisiä: asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-226/01" YEAR="2003" PAGE.ECR="I-1219">C-226/01, komissio v. Tanska, tuomio <DATE ISO="20030130">30.1.2003</DATE> (Kok. 2003, s. I-1219. 32 ja 33 kolua)</REF.DOC.ECR>; ks. myös asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-198/97" YEAR="1999" PAGE.ECR="I-3257">C-198/97, komissio v. Saksa, tuomio <DATE ISO="19990608">8.6.1999</DATE> (Kok. 1999. s. I-3257. 46 kohta)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>19.</NO.P><TXT>Komissio ei kuitenkaan vaadi yhteisöjen tuomioistuinta toteamaan tätä. Ottaen huomioon, että EY 226 artiklan nojalla käytävässä oikeudenkäynnissä yhteisöjen tuomioistuimen tehtävä on vahvistaa, onko kyseessä oleva jäsenvaltio laiminlyönyt velvoitteensa, kuten komissio väittää, olen sitä mieltä, että yhteisöjen tuomioistuimen tulisi hylätä komission kanne siltä osin kuin se koskee väitettyä uimavesidirektiivin mukaisten jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä.</TXT></NP><NP><NO.P>20.</NO.P><TXT>Käsittelen kuitenkin Espanjan esittämät väitteet siltä varalta, että yhteisöjen tuomioistuin ei yhdy edellä esitettyyn ja katsoo komission vaateiden mukaisesti, että velvollisuus <QUOT.START ID="QS0020" REF.END="QE0020" CODE="201D"/>virallisesti nimetä<QUOT.END ID="QE0020" REF.START="QS0020" CODE="201D"/> ne vedet, joita uimavesidirektiivi koskee, seuraa implisiittisesti direktiivin yleisestä rakenteesta ja takaalalla olevasta tarkoituksesta.</TXT></NP><NP><NO.P>21.</NO.P><TXT>Ensiksi Espanja väittää, että ottaen huomioon sen merkittävät yritykset parantaa vesien laatua ja vähentää pilaantumista siinä osassa rannikkoa, missä kyseiset kolme uimarantaa sijaitsevat,<NOTE NOTE.ID="E0011" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Tähän liittyen Espanja viittaa vuosiksi 2000-2015 laadittuun <QUOT.START ID="QS0021" REF.END="QE0021" CODE="201D"/>Plan General de Saneamiento de Galiciaan<QUOT.END ID="QE0021" REF.START="QS0021" CODE="201D"/>, jonka Xunta de Galicia on hyväksynyt marraskuussa 2000 ja jonka yhtenä tavoitteena on tehdä tarvittavat investoinnit sen varmistamiseksi, että turvallinen uiminen Galician rannoilla on mahdollista, sekä Moañan kunnan, jonka alueella kyseiset kolme uimarantaa sijaitsevat, uuteen viemäröintijärjestelmään, jota asennettiin kanteen nostamishetkellä ja joka valmistui heinäkuussa 2003.</P></NOTE> se on täyttänyt<?PAGE NO="I-11066"?> uimavesidirektiivin päätavoitteen, nimittäin sellaisten keinojen käyttöönoton, joiden tarkoituksena on parantaa ja elvyttää uimavesien laatua.</TXT></NP><NP><NO.P>22.</NO.P><TXT>En käsitä, kuinka tällaisella väitteellä voisi olla mitään merkitystä käsillä olevassa oikeudenkäynnissä, koska se ei liity niihin perusteisiin, mihin komissio perustaa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteensa, nimittäin kyseisten vesien <QUOT.START ID="QS0022" REF.END="QE0022" CODE="201D"/>virallisen nimeämisen<QUOT.END ID="QE0022" REF.START="QS0022" CODE="201D"/> laiminlyöntiin. Joka tapauksessa, kuten yhteisöjen tuomioistuin on todennut, uimavesidirektiivissä velvoitetaan jäsenvaltiot <QUOT.START ID="QS0023" REF.END="QE0023" CODE="201D"/>tiettyjen tulosten saavuttamiseen, eikä siinä sallita vetoamista muihin kuin direktiivissä säädettyihin erityisolosuhteisiin tämän velvoitteen noudattamatta jättämisen perusteeksi<QUOT.END ID="QE0023" REF.START="QS0023" CODE="201D"/>.<NOTE NOTE.ID="E0012" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Edellä alaviitteessä 10 mainittu asia komissio v. Saksa, tuomion 35 kohta.</P></NOTE> Jos Espanja on väitteensä mukaisesti tehnyt merkittäviä yrityksiä saavuttaakseen direktiivin vaatimat tulokset, on se kiitettävää mutta ei riitä siihen, että sen katsottaisiin täyttäneen direktiivin mukaiset velvoitteet.<NOTE NOTE.ID="E0013" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ibid. oikeuskäytäntöviittauksineen. Ks. viimeisimmästä oikeuskäytännöstä edellä alaviitteessä 6 mainittu asia komissio v. Portugali, tuomion 34 kohta.</P></NOTE> Näin ollen tämä väite on hylättävä.</TXT></NP><NP><NO.P>23.</NO.P><TXT>Toiseksi Espanja kiistää, että komission esittämä todistusaineisto osoittaa riittävällä ja vakuuttavalla tavalla, että se ei noudattanut uimavesidirektiivin mukaisia velvoitteitaan lokakuussa 2001 ja että tämä tilanne jatkui syyskuussa 2002.</TXT></NP><NP><NO.P>24.</NO.P><TXT>Tehdäkseen sen johtopäätöksen, että kyseiset kolme uimarantaa kuuluvat 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa olevan määritelmän mukaisiin vesiin, joissa <QUOT.START ID="QS0024" REF.END="QE0024" CODE="201D"/>uiminen ei ole kiellettyä ja huomattava määrä uimareita ui siellä säännöllisesti<QUOT.END ID="QE0024" REF.START="QS0024" CODE="201D"/>, ja olisi sen vuoksi täytynyt <QUOT.START ID="QS0025" REF.END="QE0025" CODE="201D"/>virallisesti nimetä<QUOT.END ID="QE0025" REF.START="QS0025" CODE="201D"/>, komissio tukeutuu tietoon, jonka kyseisistä uimarannoista saa Espanjan ympäristöministeriön julkaisemasta opaskirjasta <QUOT.START ID="QS0026" REF.END="QE0026" CODE="201D"/>Guide to beaches<QUOT.END ID="QE0026" REF.START="QS0026" CODE="201D"/> (jäljempänä opaskirja). Opaskirjassa on yleistä tietoa Espanjan uimarannoista, kuten valokuvia, karttoja rannoille löytämiseksi, pääominaisuudet, lähistön palvelut, kuten sairaalat, hotellit, leirintäpaikat jne. Opaskirjassa ilmoitetaan myös kunkin uimarannan käyttöaste. Niiden sivujen mukaan, jotka komissio on liittänyt kanteeseensa, kyseisillä kolmella rannalla on korkea käyttöaste.</TXT></NP><NP><NO.P>25.</NO.P><TXT>Espanja väittää pääosin, että opaskirja on lähinnä informoiva asiakirja eikä siitä käy ilmi, koska tieto on saatu. Ne sivut, jotka komissio on liittänyt kanteeseensa, eivät osoita, että Espanja ei noudattanut jäsenyysvelvoitteitaan komission väittäminä ajankohtina.</TXT></NP><?PAGE NO="I-11067"?><NP><NO.P>26.</NO.P><TXT>Näkemykseni mukaan opaskirja, joka on Espanjan ympäristöministeriön virallinen julkaisu ja jossa ilmoitetaan kolmen kyseessä olevan uimarannan käyttöaste korkeaksi, on riittävä todiste, johon komissio voi vedota osoittaakseen, että huomattava määrä uimareita ui kyseisillä uimarannoilla säännöllisesti. Lisäksi, kuten komissio huomauttaa, yhteisöjen tuomioistuin on muissa asioissa hyväksynyt sellaiset leirintäalueita koskevat mainosesitteet, jotka viittaavat tiettyihin alueisiin uintipaikkoina, todisteeksi siitä, että näillä alueilla ui säännöllisesti huomattava määrä uimareita.<NOTE NOTE.ID="E0014" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asin <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-307/98" YEAR="2000" PAGE.ECR="I-3933">C-307/98. komissio v. Belgia, tuomio <DATE ISO="20000525">25.5.2000</DATE> (Kok. 2000, s. I-3933, 32 kohta)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>27.</NO.P><TXT>Tällaisen todistusaineiston edessä Espanjan velvollisuutena olisi osoittaa toista. Sen sijaan Espanja on lähinnä asettanut komission esittämän todistusaineiston arvon kyseenalaiseksi, selittämättä yhteisöjen tuomioistuimelle syitä siihen, miksi komission päätelmät sen opaskirjasta ovat vääriä. Itse asiassa minusta vaikuttaa siltä, että opaskirjan tekijänä Espanja on ainutlaatuisessa asemassa ilmoittamaan, milloin ja kuinka opaskirjan tiedot on saatu, jos se sillä tavalla voisi asettaa komission väitteen kyseenalaiseksi. Espanja ei ole kuitenkaan tehnyt näin.</TXT></NP><NP><NO.P>28.</NO.P><TXT>Näin ollen, jos yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että uimavesidirektiivistä seuraa implisiittinen velvollisuus <QUOT.START ID="QS0027" REF.END="QE0027" CODE="201D"/>virallisesti nimetä<QUOT.END ID="QE0027" REF.START="QS0027" CODE="201D"/> kyseeseen tulevat uimavedet, sen tulisi tehdä johtopäätös, että koska Espanja laiminlöi tämän Moañassa, Ría de Vigossa Galícián rannikolla sijaitsevien uimarantojen <QUOT.START ID="QS0028" REF.END="QE0028" CODE="201D"/>A Videira<QUOT.END ID="QE0028" REF.START="QS0028" CODE="201D"/>, <QUOT.START ID="QS0029" REF.END="QE0029" CODE="201D"/>Niño do Corvo<QUOT.END ID="QE0029" REF.START="QS0029" CODE="201D"/> ja <QUOT.START ID="QS0030" REF.END="QE0030" CODE="201D"/>Canabal<QUOT.END ID="QE0030" REF.START="QS0030" CODE="201D"/> osalta, se on jättänyt täyttämättä direktiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaiset jäsenvelvoitteensa.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>Simpukkavesidirektiivin mukaisten jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Simpukkavesidirektiivi</P></TI></TITLE><NP><NO.P>29.</NO.P><TXT>Simpukkavesidirektiivin tavoitteet ovat sen johdanto-osan ensimmäisen ja toisen perustelukappaleen mukaan vesien suojeleminen pilaantumiselta, simpukkavedet mukaan lukien, ja eräiden simpukkakantojen suojelu erilaisilta haittavaikutuksilta, jotka aiheutuvat saastuttavien aineiden päästöistä mereen.</TXT></NP><?PAGE NO="I-11068"?><NP><NO.P>30.</NO.P><TXT>Direktiivin 1 artiklan mukaan <QUOT.START ID="QS0031" REF.END="QE0031" CODE="201D"/>tämä direktiivi koskee simpukkavesien laatua, ja sitä sovelletaan rannikko- ja murtovesiin, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet suojelua tai parantamista tarvitseviksi, jotta mahdollistettaisiin simpukoidenelämä ja kasvu ja jotta edistettäisiin osaltaan suoraan ihmisten syötäväksi kelpaavien simpukkatuotteiden korkeaa laatua<QUOT.END ID="QE0031" REF.START="QS0031" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>31.</NO.P><TXT>Direktiivin 3 artiklan 1 kohdan mukaan <QUOT.START ID="QS0032" REF.END="QE0032" CODE="201D"/>jäsenvaltioiden on vahvistettava nimettyjä vesiä varten arvot liitteessä annetuille parametreille siinä määrin kuin arvot on annettu G sarakkeessa tai I sarakkeessa. Niiden on noudatettava näissä kahdessa sarakkeessa esitettyjä huomautuksia<QUOT.END ID="QE0032" REF.START="QS0032" CODE="201D"/>. Direktiivin 3 artiklan 2 kohdassa velvoitetaan jäsenvaltiot olemaan säätämättä liitteessä olevassa I sarakkeessa esitettyjä arvoja sallivampia arvoja, ja pyrkimään noudattamaan G sarakkeessa esitettyjä arvoja, jotka ovat ohjeellisia pikemmin kuin pakollisia.</TXT></NP><NP><NO.P>32.</NO.P><TXT>Direktiivin 5 artiklassa säädetään, että <QUOT.START ID="QS0033" REF.END="QE0033" CODE="201D"/>jäsenvaltiot laativat ohjelmia pilaantumisen vähentämiseksi ja sen varmistamiseksi, että nimetyt vedet täyttävät kuuden vuoden kuluessa 4 artiklan mukaisesta nimeämisestä sekä jäsenvaltioiden 3 artiklan mukaisesti vahvistamat arvot että liitteessä olevan G ja I sarakkeen huomautukset<QUOT.END ID="QE0033" REF.START="QS0033" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>33.</NO.P><TXT>Direktiivin 6 artiklassa säädetään, että <QUOT.START ID="QS0034" REF.END="QE0034" CODE="201D"/>edellä 5 artiklan täytäntöönpanoa varten nimettyjen vesien katsotaan täyttävän tämän direktiivin säännökset, jos tällaisista vesistä liitteessä määritellyn vähimmäistiheyden mukaisesti samasta näytteenottopisteestä kahdentoista kuukauden aikana otetut näytteet osoittavat, että ne täyttävät sekä jäsenvaltioiden 3 artiklan mukaisesti vahvistamat arvot että liitteessä olevan G ja I sarakkeen huomautukset<QUOT.END ID="QE0034" REF.START="QS0034" CODE="201D"/> siten, että jokaisen liitteessä annetun muuttujan osalta on otettava näyte tietyn prosenttiosuuden mukaisesti.</TXT></NP><NP><NO.P>34.</NO.P><TXT>Liitteen muuttujalle numero 10, <QUOT.START ID="QS0035" REF.END="QE0035" CODE="201D"/>suolis-tokolibakteerit/100 ml<QUOT.END ID="QE0035" REF.START="QS0035" CODE="201D"/>, on asetettu ohjeellinen arvo <QUOT.START ID="QS0036" REF.END="QE0036" CODE="201D"/>≤ 300 simpukoiden lihassa ja kuoren sisäisessä nesteessä<QUOT.END ID="QE0036" REF.START="QS0036" CODE="201D"/>. Huolimatta siitä, että tämä arvo on G sarakkeessa, siihen liittyvässä alaviitteessä säädetään, että <QUOT.START ID="QS0037" REF.END="QE0037" CODE="201D"/>ennen simpukkatuotteiden kuluttajien suojelua koskevan direktiivin antamista on kuitenkin olennaista, että tätä arvoa noudatetaan vesissä, joissa elää suoraan ihmisten syötäväksi kelpaavia simpukoita<QUOT.END ID="QE0037" REF.START="QS0037" CODE="201D"/>, ja sen vuoksi tämä arvo on siirtymäkaudella pakollinen.</TXT></NP><NP><NO.P>35.</NO.P><TXT>Espanjan ja Portugalin liittymisasiakirjan<NOTE NOTE.ID="E0015" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Mainittu edellä alaviitteessä 5.</P></NOTE> 395 artikla ei sisällä yhtään Espanjan tekemää poikkeusta, joka koskisi simpukkavesidirektiivin saattamista osaksi kansallista oikeusjärjestystä ja täytäntöönpanoa. Näin ollen simpukkavesidirektiivin 5 artiklassa tarkoitetut ohjelmat olisi tullut panna täytäntöön viimeistään <DATE ISO="19871030">30.10.1987</DATE> mennessä.</TXT></NP></GR.SEQ><?PAGE NO="I-11069"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Muu asiaa koskeva yhteisön lainsäädäntö</P></TI></TITLE><NP><NO.P>36.</NO.P><TXT>Neuvosto antoi <DATE ISO="19910715">15.7.1991</DATE> edellä 34 kohdassa mainitun simpukkatuotteiden kuluttajien suojelua koskevan direktiivin (jäljempänä simpukkatuotteiden kuluttajien suojeludirektiivi).<NOTE NOTE.ID="E0016" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Terveyttä koskevista vaatimuksista elävien simpukoiden tuotannossa ja saattamisessa markkinoille <DATE ISO="19910715">15 päivänä heinäkuuta 1991</DATE> annettu neuvoston direktiivi 91/492/ETY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="268" DATE.PUB="1991" PAGE.FIRST="1">EYVL 1. 268 s. 1</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE> Sen liitteessä olevassa I luvussa velvoitetaan toimivaltainen viranomainen yksilöimään tuotantoalueet, mukaan lukien ne alueet, joilla eläviä simpukoita voidaan pyytää sellaisenaan elintarvikkeena käytettäväksi. Näiden simpukoiden on täytettävä vaatimukset, jotka esitetään liitteessä olevassa V luvussa, jossa asetetaan ne vaatimukset, joiden mukaisia <QUOT.START ID="QS0038" REF.END="QE0038" CODE="201D"/>sellaisenaan<QUOT.END ID="QE0038" REF.START="QS0038" CODE="201D"/> ihmisravintona käytettävien elävien simpukoiden (joita kutsun jatkossa yleisemmin simpukoiksi) on oltava. Nämä vaatimukset liittyvät lähinnä simpukoiden fyysisiin ominaisuuksiin sekä niiden kemikaali- ja bakteerikoostumukseen.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Asian arviointi</P></TI></TITLE><NP><NO.P>37.</NO.P><TXT>Komissio katsoo, että Espanja ei ole noudattanut simpukkavesidirektiivin 5 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole laatinut ohjelmaa pilaantumisen vähentämiseksi Ria de Vigon osalta.</TXT></NP><NP><NO.P>38.</NO.P><TXT>Komissio väittää ja Espanja ei kiistä tätä väitettä, että Espanja on nimennyt Ria de Vigon simpukkavesiksi. Ria de Vigo kuuluu siten simpukkavesidirektiivin 5 artiklan soveltamisalaan, ja näin ollen on laadittava ohjelma pilaantumisen vähentämiseksi ja sen varmistamiseksi, että sen vedet vastaavat direktiivissä asetettuja vaatimuksia. Koska tällaista ohjelmaa ei ole koskaan ilmoiteltu komissiolle huolimatta siitä, että tämä on sitä virallisesti pyytänyt, komissio on tehnyt sen johtopäätöksen, että ohjelmaa ei ole laadittu.</TXT></NP><NP><NO.P>39.</NO.P><TXT>Espanja esittää puolustuksekseen kaksi väitettä. Ensiksi se väittää, että Ria de Vigo ei kuulu simpukkavesidirektiivin soveltamisalaan, ja toiseksi, jos sen katsotaan kuuluvan, Espanja väittää vaihtoehtoisesti, että se on joka tapauksessa noudattanut 5 artiklan mukaisia velvoitteitaan.</TXT></NP><NP><NO.P>40.</NO.P><TXT>Ensimmäisen väitteensä osalta Espanja esittää, että 1 artiklan mukaan simpukkavesidirektiiviä sovelletaan ainoastaan sellaisiin<?PAGE NO="I-11070"?> vesiin, joissa tuotetaan <QUOT.START ID="QS0039" REF.END="QE0039" CODE="201D"/>suoraan<QUOT.END ID="QE0039" REF.START="QS0039" CODE="201D"/> ihmisten syötäväksi kelpaavia simpukkatuotteita. Koska viimeisimmän vuoden 1998 luokituksen mukaan Ria de Vigon simpukkavesistä kerätyt simpukat pitää jatkokäsitellä ennen kuin ne saatetaan markkinoille ihmisravintona käytettäväksi, nämä vedet eivät kuulu tähän luokitukseen. Lisäksi Espanja väittää, että useilla yhteisön lainsäädäntötoimilla säännellään simpukkatuotteiden tuotantoa ja markkinointia siten, että eri tuotantoalueiden välillä tehdään ero sen mukaan, onko sieltä kerätyt simpukkatuotteet tarkoitettu suoraan ihmisten syötäviksi vai jatkokäsiteltäviksi ennen kulutusta. Yhdenmukaisen tulkinnan nimissä ja samoja aiheita koskevien yhteisön säädösten sisäisten ristiriitojen välttämiseksi simpukkavesidirektiiviä tulisi tulkita näiden siihen liittyvien yhteisön lainsäädäntötoimien valossa. Espanja viittaa ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä <DATE ISO="20040429">29 päivänä huhtikuuta 2004</DATE> annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 854/2004<NOTE NOTE.ID="E0017" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="139" DATE.PUB="2004" PAGE.FIRST="206">EUVL L 139, s. 206</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> ja erityisesti sen liitteeseen II, jossa kuvaillaan sitä virallista valvontaa, jonka kohteeksi ihmisravinnoksi tarkoitetut simpukat joutuvat.</TXT></NP><NP><NO.P>41.</NO.P><TXT>Nämä perustelut on mielestäni hylättävä.</TXT></NP><NP><NO.P>42.</NO.P><TXT>Simpukkavesidirektiivin soveltamisalan osalta on totta, että simpukkavesidirektiivissä, jonka 1 artiklassa viitataan tavoitteeseen edistää <QUOT.START ID="QS0040" REF.END="QE0040" CODE="201D"/>suoraan ihmisten syötäväksi kelpaavien simpukkatuotteiden<QUOT.END ID="QE0040" REF.START="QS0040" CODE="201D"/> korkeaa laatua, ilmaistaan sen tarkka soveltamisala epäselvästi. Olen kuitenkin komission kanssa samaa mieltä siitä, että systemaattisella tulkinnalla on pääteltävä, että sen soveltamisala kattaa kaikki simpukkavedet eikä pelkästään niitä, joilla tuotetaan suoraan ihmisten syötäväksi kelpaavia simpukkatuotteita.<NOTE NOTE.ID="E0018" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>On huomattava, että simpukkavesidirektiivin alkuperäisen espanjalaisen täytäntöönpanosäännöksen, kuninkaallisen asetuksen nro 38/1989 1 §:ssä viitattiin ainoastaan ihmisten syötäväksi kelpaaviin simpukoihin ilman erityistä täsmennystä <QUOT.START ID="QS0041" REF.END="QE0041" CODE="201D"/>suoraan<QUOT.END ID="QE0041" REF.START="QS0041" CODE="201D"/> syötäväksi kelpaavista simpukoista. Vasta kun simpukkatuotteiden kuluttajien suojeludirektiivi pantiin täytäntöön, kuninkaallisessa asetuksessa nro 345/1993 (Normas de calidad de las aguas y de la producción de moluscos y otros invertebrados marinos vivos, BOE nro 74, <DATE ISO="19930327">27.3.1993</DATE>) tällainen ero tehtiin jälkimmäisen direktiivin vaatimuksen mukaisesti. Tällä kuninkaallisella asetuksella kumottiin kuninkaallinen asetus nro 38/1989 ja jälkimmäisen säännökset sisällytettiin sen tekstiin, yhdistäen näin kummatkin oikeudelliset säännökset. Yhdistetty teksti säilytettiin, kun terveyttä koskevista vaatimuksista elävien simpukoiden tuotannossa ja saattamisessa markkinoille annetun direktiivin 91/492/ETY liitteen muuttamisesta <DATE ISO="19971020">20 päivänä lokakuuta 1997</DATE> annettu neuvoston direktiivi 97/61/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="295" DATE.PUB="1997" PAGE.FIRST="35">EYVL L 295, s. 35</REF.DOC.OJ>) pantiin täytäntöön. Tämä direktiivi pantiin täytäntöön <DATE ISO="19990409">9.4.1999</DATE> annetulla kuninkaallisella asetuksella nro 571/1999 (BOE nro 86, <DATE ISO="19990410">10.4.1999</DATE>).</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>43.</NO.P><TXT>Ensinnäkin simpukkavesidirektiivin soveltamisala on määritelty 1 artiklassa laajasti siten, että sitä sovelletaan <QUOT.START ID="QS0042" REF.END="QE0042" CODE="201D"/>rannikko- ja murtovesiin, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet suojelua tai parantamista tarvitseviksi, jotta mahdollistettaisiin simpukoidenelämä ja kasvu<QUOT.END ID="QE0042" REF.START="QS0042" CODE="201D"/>. Viittaus <QUOT.START ID="QS0043" REF.END="QE0043" CODE="201D"/>simpukoiden elämään ja kasvuun<QUOT.END ID="QE0043" REF.START="QS0043" CODE="201D"/> on ilman tarkempaa<?PAGE NO="I-11071"?> rajausta. Lause <QUOT.START ID="QS0044" REF.END="QE0044" CODE="201D"/>jotta edistettäisiin osaltaan suoraan ihmisten syötäväksi kelpaavien simpukkatuotteiden korkeaa laatua<QUOT.END ID="QE0044" REF.START="QS0044" CODE="201D"/> ei mielestäni rajoita direktiivin soveltamisalaa tämän tarkoituksen suhteen mutta lähinnä ilmaisee muun tavoitteen, joka voidaan saavuttaa samoilla keinoilla. Adverbin <QUOT.START ID="QS0045" REF.END="QE0045" CODE="201D"/>osaltaan<QUOT.END ID="QE0045" REF.START="QS0045" CODE="201D"/> käyttö on tässä suhteessa merkityksellistä.</TXT></NP><NP><NO.P>44.</NO.P><TXT>Toiseksi mikään simpukkavesidirektiivin johdanto-osassa ei viittaa yhteisön lainsäädäntöelimen tarkoitukseen rajoittaa kyseisen direktiivin soveltamisalaa Espanjan väittämällä tavalla. Itse asiassa johdanto-osassa viitataan simpukkavesiin aina yleisessä merkityksessä<NOTE NOTE.ID="E0019" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. esimerkiksi ensimmäinen, kolmas, seitsemäs ja kymmenes perustelukappale.</P></NOTE> ja missään kohdassa siellä ei viitata vesiin, missä <QUOT.START ID="QS0046" REF.END="QE0046" CODE="201D"/>suoraan ihmisten syötäväksi kelpaavia simpukkatuotteita<QUOT.END ID="QE0046" REF.START="QS0046" CODE="201D"/> kerätään. Sama pätee direktiivin otsikkoon, mikä viittaa yleisesti simpukkavesiltä vaadittavaan laatuun.</TXT></NP><NP><NO.P>45.</NO.P><TXT>Kolmanneksi 3 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan nojalla jäsenvaltiot velvoitetaan noudattamaan liitteen sekä G sarakkeessa että I sarakkeessa esitettyjä huomautuksia. Liitteen muuttujalle numero 10, <QUOT.START ID="QS0047" REF.END="QE0047" CODE="201D"/>suolistokoibakteerit/100 ml<QUOT.END ID="QE0047" REF.START="QS0047" CODE="201D"/>, on asetettu ohjeellinen arvo <QUOT.START ID="QS0048" REF.END="QE0048" CODE="201D"/>≤ 300 simpukoiden lihassa ja kuoren sisäisessä nesteessä<QUOT.END ID="QE0048" REF.START="QS0048" CODE="201D"/>. Huolimatta siitä, että tämä arvo on G sarakkeessa, siihen liittyvässä alaviitteessä säädetään, että <QUOT.START ID="QS0049" REF.END="QE0049" CODE="201D"/>ennen simpukkatuotteiden kuluttajien suojelua koskevan direktiivin antamista on kuitenkin olennaista, että tätä arvoa noudatetaan vesissä, joissa elää suoraan ihmisten syötäväksi kelpaavia simpukoita<QUOT.END ID="QE0049" REF.START="QS0049" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>46.</NO.P><TXT>Kuten komissio toteaa, kyseisessä alaviitteessä tehty täsmennys osoittaa, että liitteessä ilmaistu arvo on ohjeellinen arvo kaikille simpukkavesille lukuun ottamatta niitä, joissa <QUOT.START ID="QS0050" REF.END="QE0050" CODE="201D"/>elää suoraan ihmisten syötäväksi kelpaavia simpukoita<QUOT.END ID="QE0050" REF.START="QS0050" CODE="201D"/> ja näin ollen direktiivin soveltamisala on laajempi kuin Espanja väittää.</TXT></NP><NP><NO.P>47.</NO.P><TXT>Sen Espanjan väitteen osalta, jonka mukaan simpukkavesidirektiiviä on tulkittava sellaisten myöhempien siihen liittyvien yhteisön toimien valossa, joilla säädellään simpukoiden tuotantoa ja saattamista markkinoille, huomauttaisin, että simpukkavesidirektiivin johdanto-osasta<NOTE NOTE.ID="E0020" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. ensimmäinen, toinen ja kymmenes perustelukappale.</P></NOTE> käy ilmi, että sen päätavoite on ennemmin ympäristön kuin kuluttajan suojelu. Se, että direktiivissä säädetään joistakin simpukkatuotteiden kuluttajien suojelua koskevista seikoista, on<?PAGE NO="I-11072"?> satunnaista sen päätavoitteen kannalta. Kyseiset säännökset oli tarkoitettu vain väliaikaisiksi, kunnes kuluttajien suojasta tällä alalla olisi annettu erityinen direktiivi, nimittäin simpukkatuotteiden kuluttajien suojeludirektiivi.<NOTE NOTE.ID="E0021" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Mainittu edellä alaviitteessä 16.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>48.</NO.P><TXT>Juuri tässä jäljempänä mainitussa direktiivissä täsmennetään terveyttä koskevat vaatimukset elävien simpukoiden, jotka on tarkoitettu joko <QUOT.START ID="QS0051" REF.END="QE0051" CODE="201D"/>sellaisenaan<QUOT.END ID="QE0051" REF.START="QS0051" CODE="201D"/> ihmisravintona käytettäviksi tai jatkokäsittelyyn ennen ihmisravintona käyttämistä, tuotannossa ja saattamisessa markkinoille. Vaikka kyseiset kaksi direktiiviä liittyvät läheisesti toisiinsa, ne ovat kuitenkin eri oikeudellisia säädöksiä, joilla on eri, vaikkakin toisiaan täydentävät, tavoitteet. Simpukkavesidirektiivin tavoite onkin siten pääasiassa niiden vesien laatu, missä simpukat elävät ja kasvavat, kun taas simpukkatuotteiden kuluttajien suojeludirektiivin tavoite on erityisesti simpukan itsensä laatu, jotta simpukat soveltuisivat joko sellaisenaan tai jatkokäsittelyn jälkeen ihmisravintona käytettäviksi. Tämä käy selvästi ilmi siitä seikasta, että ne muuttujat, arvot ja testikeinot, jotka on esitetty kyseisten direktiivien säännöksissä ja liitteissä — vaikka jotkin niistä saattavatkin olla samat — eroavat suuresti toisistaan.</TXT></NP><NP><NO.P>49.</NO.P><TXT>Sama päättely pätee muihin yhteisön toimiin, jotka liittyvät näihin aiheisiin, mukaan lukien asetus N:o 854/2004, johon Espanja viittaa näkemyksensä tueksi.<NOTE NOTE.ID="E0022" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Mainittu edellä alaviitteessä 17.</P></NOTE> Kyseisen asetuksen päätavoite on eläinperäisten tuotteiden, kuten esimerkiksi simpukoiden, virallisen valvonnan järjestäminen eikä itse simpukkavesien laatu.</TXT></NP><NP><NO.P>50.</NO.P><TXT>Lopuksi on todettava, että simpukkatuotteiden kuluttajien suojadirektiivissä tai asetuksessa N:o 854/2004 ei mielestäni ole yhtään säännöstä, joka tukisi sitä väitettä, että lainsäätäjän tarkoituksena oli korjata tai muuttaa simpukkavesidirektiivin soveltamisalaa Espanjan väittämällä tavalla.</TXT></NP><NP><NO.P>51.</NO.P><TXT>Vaikuttaa siltä, että Espanja sekoittaa kyseisten yhteisön eri toimien tavoitteet, soveltamisalat ja velvoitteet. Simpukkatuotteiden kuluttajien suojadirektiivin liitteessä olevassa I luvussa ja asetuksen N:o 854/2004<?PAGE NO="I-11073"?> liitteessä II velvoitetaan toimivaltainen viranomainen yksilöimään simpukoiden tuotantoalueet sen mukaan, onko tuotetut simpukat tarkoitettu suoraan ihmisravintona käytettäväksi vai ei. Näin ollen vasta näiden yhteisön toimien täytäntöönpanon yhteydessä tällainen alueiden mukainen luokittelu saa merkitystä.</TXT></NP><NP><NO.P>52.</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella olen sitä mieltä, että simpukkavesidirektiivin.soveltamisala ei rajoitu niihin simpukkavesiin, joista kerätyt simpukkatuotteet on tarkoitettu suoraan ihmisravintona käytettäväksi, vaan kattaa kaikki ne vedet, jotka jäsenvaltiot nimeävät simpukkavesiksi direktiivin 1 artiklan nojalla. Koska Espanja ei kiistä, että Ría de Vigon vedet on luokiteltava simpukkavesiksi, simpukkavesidirektiiviä sovelletaan niihin.</TXT></NP><NP><NO.P>53.</NO.P><TXT>Espanja väittää vaihtoehtoisesti, että joka tapauksessa se on toteuttanut toimenpiteitä täyttääkseen simpukkavesidirektiivin 5 artiklan mukaiset velvoitteet, nimittäin vuosiksi 2000-2015 laaditun <QUOT.START ID="QS0052" REF.END="QE0052" CODE="201D"/>Pian General de Saneamiento de Galician<QUOT.END ID="QE0052" REF.START="QS0052" CODE="201D"/> ja Comunidad Autonoma de Galician lain nro 8/2001, joka koskee Rias de Galician vesien laadun suojelua ja yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevan julkisen palvelun sääntelyä.</TXT></NP><NP><NO.P>54.</NO.P><TXT>Minun on aloitettava huomauttamalla, että asiakirjoista käy ilmi, että Espanja ei komission pyynnöistä huolimatta ilmoittanut tälle niistä toimenpiteistä, jotka se on väittänyt toteuttaneensa pannessaan täytäntöön simpukkavesidirektiivin 5 artiklan; Espanja ei myöskään vastannut komission perusteltuun lausuntoon. Nämä laiminlyönnit riittäisivät jo oikeuttamaan komission kanteen.<NOTE NOTE.ID="E0023" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. asia C-45G/03. komissio v. Italia, tuomio <DATE ISO="20050616">16.6.2005</DATE> (27 kolua oikeuskäytäntoviittauksineen, ci vielä julkaistu oikeustapauskokoelniassa).</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>55.</NO.P><TXT>Asiassa komissio vastaan Saksa<NOTE NOTE.ID="E0024" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-298/95" YEAR="1996" PAGE.ECR="I-6747">C-298/95, komissio v. Saksa, tuomio <DATE ISO="19961212">12.12.1996</DATE> (Kok. 1996, s. I-6747)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE> komissio väitti muun muassa, että koska Saksa ei esittänyt makeavesidirektiivin<NOTE NOTE.ID="E0025" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Suojelua ja parantamista edellyttävien makeiden vesien laadusta kalojen elämän turvaamiseksi <DATE ISO="19780718">18 päivänä heinäkuuta 1978</DATE> annettu neuvoston direktiivi 78/659/ETY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="222" DATE.PUB="1978" PAGE.FIRST="1">EYVL L 222, s. 1</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE> 5 artiklassa ja simpukkavesidirektiivin 5 artiklassa vaadittavia ohjelmia, se oli laiminlyönyt näistä direktiiveistä johtuvien velvoitteidensa täytäntöönpanon. Yhteisöjen tuomioistuimen mukaan <QUOT.START ID="QS0053" REF.END="QE0053" CODE="201D"/>[direktiivin]— —79/923 5 artiklan sanamuodosta ja [direktiivissä] olevasta yksityiskohtaisesta vesien laadun valvontaa koskevasta säännöksestä käy selvästi ilmi, että jäsenvaltioilla on velvollisuus laatia erityisohjelmia<?PAGE NO="I-11074"?> — — simpukkavesien pilaantumisen vähentämiseksi kuudessa vuodessa<QUOT.END ID="QE0053" REF.START="QS0053" CODE="201D"/>.<NOTE NOTE.ID="E0026" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Edellä alaviitteessä 24 mainittu asia komissio v. Saksa, tuomion 24 kohta.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>56.</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuin hylkäsi Saksan väitteen, jonka mukaan yleisten vesienpuhdistusohjelmien olemassaolon voitaisiin katsoa merkitsevän 5 artiklan riittävää täytäntöönpanoa. Lisäksi se katsoi, että tällaisilla yleisohjelmilla tavoiteltu päämäärä, eli jätevesistä johtuvan vesien pilaantumisen vähentäminen, ei välttämättä vastaa makeavesidirektiivin erityistä päämäärää eli makeiden vesien laadun parantamista siten, että kalat voivat elää niissä.<NOTE NOTE.ID="E0027" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ibid. tuomion 25 ja 26 kohta. Ks. myös samassa asiassa antamani ratkaisuehdotuksen 17 ja 18 kohta.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>57.</NO.P><TXT>Vaikka edellä esitetyt näkemykset liittyivät makeavesidirektiivin 5 artiklan tulkintaan, yhteisöjen tuomioistuimen päätelmien voidaan katsoa soveltuvan yhtä hyvin käsillä olevassa yhteydessä, kun otetaan huomioon, että säännösten sanamuodot ovat käytännössä samat. Mielestäni Espanjan ehdottamat täytäntöönpanotoimet eivät täytä simpukkavesidirektiivin mukaisia vaatimuksia. Sekä <QUOT.START ID="QS0054" REF.END="QE0054" CODE="201D"/>Pian General de Saneamiento de Galiciasta<QUOT.END ID="QE0054" REF.START="QS0054" CODE="201D"/> että laista nro 8/2001 puuttuu nähdäkseni tarvittava täsmällisyys, jotta ne täyttäisivät simpukkavesidirektiivin 5 artiklan mukaiset vaatimukset, sellaisina kun yhteisöjen tuomioistuin on niitä tulkinnut. Kuten komissio oikein toteaa, kumpaakaan näistä toimenpiteistä ei toteutettu erityisesti siksi, että niillä täytettäisiin simpukkavesidirektiivin mukaiset velvoitteet, vaan lähinnä siksi, että niillä pantiin täytäntöön muita vesien käsittelyä ja laatua koskevia EY direktiivejä.<NOTE NOTE.ID="E0028" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P><QUOT.START ID="QS0055" REF.END="QE0055" CODE="201D"/>Pian General de Saneamiento de Galícian<QUOT.END ID="QE0055" REF.START="QS0055" CODE="201D"/> omasta sanamuodosta käy ilmi, että se laadittiin ensisijaisesti siksi, että sillä pantiin täytäntöön edellä alaviitteessä 8 mainittu direktiivi 91/271/ETY. Laki nro 8/2001, vaikka sillä säädetään laatutavoitteita Galician jokien vesille, koskee yleensä Galícian jokien yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien säätelyä ja päästövalvontaa.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>58.</NO.P><TXT>Vielä tärkeämpää on, kuten komissio tuo esille ilman, että Espanja kiistää asiaa, että kumpikaan näistä toimenpiteistä ei sisällä täsmällisiä säännöksiä sen varmistamiseksi, että Galícián vesien laatu, erityisesti Ria de Vigossa, vastaa direktiivin liitteessä annettuja yksityiskohtaisia ja tarkkoja fyysisiä ja kemikaalista muuttujia, jotka sitä paitsi olisi pitänyt saavuttaa lokakuuhun 1987 mennessä. Kuten olen aikaisemmassa yhteydessä esittänyt, vaikka tällaiset yleiset toimenpiteet voivat välillisesti vaikuttaa vesien puhtauden parantumiseen, ei ole itsestään selvää, ainakaan ilman lisätodisteita, että ne välttämättä vastaisivat simpukkavesidirektiivillä tavoiteltua päämäärää, nimittäin simpukoiden elämän ja kasvun mahdollistamista.<NOTE NOTE.ID="E0029" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. ratkaisuehdotukseni edellä alaviitteessä 24 mainitussaasiassa komissio v. Saksa, 17 ja 18 kohta. Ks. myös samassa asiassa annetun tuomion 26 kohta.</P></NOTE></TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="I-11075"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>Ratkaisuehdotus</P></TI></TITLE><NP><NO.P>59.</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että yhteisöjen tuomioistuin</TXT><P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1)</NO.P><TXT>toteaa, että Espanjan kuningaskunta ei ole noudattanut simpukkavesiltä vaadittavasta laadusta <DATE ISO="19791030">30 päivänä lokakuuta 1979</DATE> annetun neuvoston direktiivin 79/923/ETY 5 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole laatinut ohjelmaa pilaantumisen vähentämiseksi Ría de Vigon osalta</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>hylkää komission kanteen muilta osin</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>3)</NO.P><TXT>velvoittaa kummankin osapuolen vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.</TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP></GR.SEQ></CONTENTS.CONCLUSION></CONCLUSION>