European flag

Euroopan unionin
virallinen lehti

FI

C-sarja

C/2026/4817

8.10.2026

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE

Euroopan kehitysrahaston tilinpäätös – varainhoitovuosi 2025

(C/2026/4817)

SISÄLTÖ

VARMENNUSLAUSUMA 2
EUROOPAN KEHITYSRAHASTOJEN VAROJEN KÄYTTÖ JA NIITÄ KOSKEVA KIRJANPITO 3
EUROOPAN KOMISSION HALLINNOIMAT VARAT 7
EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 9
EU:N BÊKOU-ERITYISRAHASTON JA AFRIKKA-HÄTÄRAHASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 48
EU:N BÊKOU-ERITYISRAHASTON TILINPÄÄTÖS – VARAINHOITOVUOSI 2025 49
EU:N AFRIKKA-HÄTÄRAHASTON LOPULLINEN TILINPÄÄTÖS 2025 56
EKR:N JA EU:N ERITYISRAHASTOJEN KONSOLIDOIDUT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 64
EKR:N RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA KERTOMUS 68

VARMENNUSLAUSUMA

Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2025 tilinpäätös on laadittu yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen X osaston säännösten sekä tilinpäätöslaskelmien liitetiedoissa esitettyjen tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.

Ilmoitan olevani vastuussa Euroopan kehitysrahaston tilinpäätöksen laatimisesta ja esittämisestä yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

Olen saanut tulojen ja menojen hyväksyjältä sekä Euroopan investointipankilta kaikki näiden oikeiksi vakuuttamat tiedot, jotka tarvitaan laadittaessa tilinpäätöstä, josta käyvät ilmi Euroopan kehitysrahaston varat ja velat sekä sen talousarvion toteuttaminen.

Edellä mainittujen tietojen perusteella ja tehtyäni tarpeellisiksi katsomani tarkistukset ennen kuin varmensin tilinpäätöksen allekirjoituksellani, vakuutan olevani riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan Euroopan kehitysrahaston taloudellisesta asemasta.

Niall BOHAN

Tilinpitäjä

22. kesäkuuta 2026

EUROOPAN KEHITYSRAHASTOJEN VAROJEN KÄYTTÖ JA NIITÄ KOSKEVA KIRJANPITO

1.   TAUSTAA

Euroopan unioni, jäljempänä ’EU’, tekee yhteistyötä useiden kehitysmaiden kanssa. Tämän yhteistyön päätavoitteena on tukea talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvää kehitystä, ja sen pitkän aikavälin tärkeimpänä tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja poistaminen. Tähän tavoitteeseen pyritään antamalla yhteistyökumppaneille kehitysapua ja teknistä tukea. EU laatii tässä tarkoituksessa yhdessä kumppanimaiden kanssa yhteistyöstrategioita ja osoittaa varoja niiden toteuttamista varten. Kehitysyhteistyöhön osoitetut EU:n varat ovat peräisin kolmesta lähteestä, jotka ovat

—

EU:n talousarvio

—

Euroopan kehitysrahasto (EKR) ja

—

Euroopan investointipankki (EIP).

EKR ei saa rahoitusta EU:n talousarviosta, vaan sen rahoittajina ovat jäsenvaltiot. Se perustettiin neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden edustajien sisäisellä sopimuksella, ja sen hallinnoinnista vastaa erityiskomitea. EKR:n varoilla katettavien toimenpiteiden rahoituksen toteuttamisesta vastaa Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, ja investointikehyksen hallinnoinnista EIP. EKR koostuu yksittäisistä EKR:ista.

Kukin EKR-sopimus tehdään noin viideksi vuodeksi, ja kuhunkin EKR:oon sovelletaan omaa varainhoitoasetusta. Siinä säädetään virastokohtaisten tilinpäätöslaskelmien laadinnasta. Lisäksi laaditaan konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat, joiden tarkoituksena on antaa kokonaiskuva komission vastuulla olevien varojen tilanteesta.

Yhdestoista EKR saavutti vuoteen 2021 mennessä viimeisen vaiheensa, kun sen raukeamislauseke tuli voimaan 31. joulukuuta 2020. Siihen asti EKR oli tärkein väline, jolla tuettiin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden, jäljempänä ’AKT-valtiot’, sekä merentakaisten maiden ja alueiden, jäljempänä ’MMA’, kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä. Vuodesta 2021 lähtien EU:n yhteistyötä AKT-maiden ja merentakaisten maiden ja alueiden kanssa on kuitenkin rahoitettu EU:n talousarviosta.

AKT–EU-kumppanuussopimuksella luotiin investointikehys, jonka hallinnoinnista vastaa EIP. Kehyksellä tuetaan yksityisen sektorin kehittämistä AKT-valtioissa. Siitä rahoitetaan sen vuoksi etenkin (mutta ei ainoastaan) yksityisiä investointeja. Investointikehys suunniteltiin jatkuvaksi rahastoksi, jotta lainojen takaisinmaksusta saatavat varat voidaan investoida uudelleen. Rahastoon kertyy näin varoja jatkuvasti, ja se on taloudellisesti omavarainen. Koska komissio ei vastaa investointikehyksen hallinnoinnista, kehystä ei ole konsolidoitu tilinpäätöksen ensimmäiseen osaan, joka käsittää Euroopan kehitysrahaston tilinpäätöslaskelmat sekä niihin liittyvän kertomuksen rahoituksen toteutumisesta. EIP:n laatimat investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat esitetään EKR:n tilinpäätöksessä kuitenkin erillisessä osassa (osa II), jotta EKR:sta myönnetystä kehitysavusta voitaisiin antaa kattava kokonaiskuva.

2.   MITEN EKR RAHOITETAAN?

Neuvosto hyväksyi 2. joulukuuta 2013 pitämässään kokouksessa asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (1) monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2014–2020. Samalla se päätti, että AKT-valtioiden kanssa tehtävää maantieteellistä yhteistyötä ei oteta EU:n talousarvioon vaan että sitä rahoitetaan nykyisestä hallitustenväliseen järjestelyyn perustavasta EKR:sta.

EKR:n toiminta perustuu EU:n talousarviosta poiketen monivuotisuuteen. Jokainen EKR toteutetaan kokonaisrahastona, josta osoitetaan varoja kehitysyhteistyöhön yleensä viiden vuoden ajan. Koska varat on tarkoitettu useamman vuoden jaksoksi, ne voidaan käyttää milloin tahansa EKR:n voimassaoloaikana. Se, että talousarviot laaditaan useammaksi vuodeksi eikä vuosittain, näkyy talousarvion toteuttamista koskevissa selvityksissä, joissa EKR:n määrärahojen toteutumista arvioidaan suhteessa kokonaisvaroihin.

EKR:n varat saadaan EU:n jäsenvaltioilta erikseen sovittuina maksuina. Jäsenvaltioiden edustajien kesken järjestettiin hallitusten välisellä tasolla noin viiden vuoden välein tapaaminen, jossa päätettiin rahastolle osoitettavasta kokonaismäärästä ja jossa tarkasteltiin, miten varat on käytetty.

EKR:n hallinnoinnista vastaa komissio, joka hallinnoi varoja EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan mukaisesti. Koska jäsenvaltioilla on EU:n tasolla toteutettavien toimien rinnalla omaa kehitys- ja avustustoimintaa, niiden on koordinoitava oma toimintansa EU:n toimien kanssa varmistaakseen, että jäsenvaltioiden ja EU:n toimet täydentävät toisiaan.

Jäsenvaltiot voivat rahoitusosuuksien lisäksi osallistua yhteisrahoitusjärjestelyihin tai suorittaa vapaaehtoisia lisärahoitusosuuksia EKR:oon.

3.   EKR:N TOIMINTA 31. JOULUKUUTA 2020 JÄLKEEN

Komissio valmistelee parhaillaan yhdeksännen EKR:n (2000–2007) päättämistä. Siihen sisältyivät kahdeksannesta EKR:sta (1995–2000) siirretyt jäljelle jääneet varat yhdeksänteen EKR:oon sovellettavien varainhoitoasetuksen 3 osan (2) säännösten mukaisesti. Tällä hetkellä on vielä neljä voimassa olevaa yhdeksännestä EKR:sta rahoitettua sopimusta, ja ne saatetaan päätökseen määräajassa, mikä edistää yhdeksänteen EKR:oon liittyvien toimien ja hankkeiden loppuun saattamista. Yhdeksäs EKR voidaan päättää kokonaisuudessaan vasta sitten, kun kaikki sopimukset ovat päättyneet ja kun niiden arvioinnit ja tarkastukset on saatu suoritettua.

Kymmenennen EKR:n (2008–2013) päättäminen etenee hyvin, sillä 97,97 prosenttia sen sopimuksista on jo saatu päätettyä. Jäljellä olevien sopimusten toiminnan ja rahoituksen päätökseen saattaminen vie kuitenkin jonkin aikaa. Rahoituksen päätökseen saattaminen edellyttää, että kaikki tarvittavat arvioinnit, tarkastukset ja takaisinperinnät käynnistetään ja saatetaan päätökseen.

Yhdennentoista EKR:n (2014–2020) viimeinen vaihe saavutettiin, kun raukeamislauseke tuli voimaan 31. joulukuuta 2020. Tässä lausekkeessa vahvistetaan aikaraja sitoumuksille tarkoittaen, että vuodesta 2021 lähtien 11. EKR:n puitteissa ei voida enää tehdä rahoituspäätöksiä. Jo sidottujen toimien toteuttaminen jatkuu kuitenkin tämän päivämäärän jälkeen. Tiettyjen hankkeiden pitkän keston vuoksi useiden sopimusten odotetaan jatkuvan vuoteen 2035 asti ja joissakin tapauksissa jopa vuoteen 2040 asti. Lisäksi jos vapautuneita varoja päätettäisiin käyttää uudelleen, EKR:n yleinen päättymispäivä voisi siirtyä myöhemmäksi. Näin ollen yhdennentoista EKR:n päättämistä ei voida sitoa tiettyyn päivämäärään. Päättymispäivä riippuu siitä, milloin kaikki käynnissä olevat toimet on toteutettu kokonaisuudessaan sekä tarkastukset ja kaikkien tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyt saatettu päätökseen.

Nykyisen vuodet 2021–2027 kattavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa EU:n yhteistyö AKT-maiden kanssa on integroitu naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeseen. Samoin merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä säädetään nyt merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka EKR:n ohjelmat on vuoteen 2021 asti rahoitettu EU:n jäsenvaltioiden vapaaehtoisista rahoitusosuuksista, kehittämisohjelmat rahoitetaan vuodesta 2021 lähtien EU:n talousarviosta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kehittämisohjelmien rahoitus edellyttää Euroopan parlamentin lupaa ja transaktioiden on muiden EU:n rahoittamien ohjelmien transaktioiden tapaan oltava EU:n varainhoitoasetusten mukaisia.

4.   TILINPÄÄTÖSRAPORTOINTI

4.1   TILINPÄÄTÖS

EKR:n tilinpäätös laaditaan EKR:n varainhoitoasetuksen 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti suoriteperusteisena. Laadintasäännöt perustuvat julkisen sektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS). Komission tilinpitäjän antamia kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjä noudatetaan kaikissa EU:n toimielimissä ja elimissä. Tavoitteena on luoda kirjanpitoa, arvostamista sekä tilinpäätöksen laadintaa ja esittämistä koskevat yhdenmukaiset säännöt, jotta voitaisiin varmistaa, että tilinpäätökset laaditaan ja konsolidointi suoritetaan yhdenmukaisella tavalla. Näitä EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjä sovelletaan myös EKR:ssa siten, että samalla otetaan huomioon EKR:n toiminnan erityispiirteet.

EKR:n vuotuisen tilinpäätöksen laatimisesta vastaa komission tilinpitäjä, joka on myös EKR:n tilinpitäjä ja joka varmistaa, että EKR:n tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EKR:n taloudellisesta asemasta.

Tilinpäätös esitetään seuraavasti:

Osa I: Komission hallinnoimat varat

i)

EKR:n tilinpäätöslaskelmat, mukaan lukien kunkin yksittäisen EKR:n liitetiedot ja tilinpäätöslaskelmat. Näihin laskelmiin sisältyvät myös EU:n Bêkou-erityisrahastoon ja EU:n Afrikka-hätärahastoon annetut rahoitusosuudet.

ii)

EU:n Bêkou-erityisrahaston ja EU:n Afrikka-hätärahaston tilinpäätöslaskelmat, joiden laatimisesta on vastannut komission tilinpitäjä ja jotka tarkastaa ulkopuolinen yksityinen tarkastaja.

iii)

EKR:n ja EU:n erityisrahastojen konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat

iv)

EKR:n rahoituksen toteutumista koskeva kertomus

Osa II: EIP:n hallinnoimat varat – Vuotuinen täytäntöönpanokertomus

i)

Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat.

Komissio hyväksyy tilinpäätöksen tilinpäätöspäivää seuraavan vuoden heinäkuun 31. päivään mennessä ja esittää sen tämän jälkeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle vastuuvapauden myöntämistä varten.

5.   TILINTARKASTUS JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN

5.1   TILINTARKASTUS

EKR:n tilinpäätöksen tarkastaa ulkoisena tarkastajana toimiva Euroopan tilintarkastustuomioistuin, jäljempänä ’tilintarkastustuomioistuin’, joka laatii vuosikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.2   VASTUUVAPAUS

Vastuuvapauden myöntäminen on viimeinen vaihe tarkastuksissa, jotka koskevat EKR:n varojen käyttöä tarkastuksen kohteena olevan varainhoitovuoden aikana. Sen jälkeen kun tilinpäätös on tarkastettu ja lopullinen tilinpäätös on vahvistettu, neuvosto antaa suosituksen, jonka perusteella Euroopan parlamentti päättää, myöntääkö se komissiolle kyseiseltä vuodelta vastuuvapauden EKR:n varojen käytön osalta. Parlamentin päätös perustuu tilinpäätöksen tarkastukseen, tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen (joka sisältää virallisen tarkastuslausuman) sekä komission vastauksiin vastuuvapauden myöntävän viranomaisen sille esittämiin lisäkysymyksiin ja lisätietopyyntöihin.

VARAINHOITOVUODEN 2025 TÄRKEIMPIÄ TAPAHTUMIA

Image 1

*

 Nettosumma, vain 10. ja 11. EKR.

Talousarvion toteuttaminen

Vuonna 2025 kymmenennestä ja yhdennestätoista EKR:sta suoritettiin nettomaksuja 893 miljoonaa euroa. EKR:n bruttomaksujen kokonaismäärä vuonna 2025 oli 949,98 miljoonaa euroa eli 95 prosenttia jäsenvaltioille ilmoitetusta 1 000 miljoonan euron tavoitteesta.

Neuvosto päätti yksimielisesti vuonna 2022 käyttää kymmenennen ja yhdennentoista EKR:n vapautuneista varoista 600 miljoonaa euroa Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aiheuttaman ruokaturvakriisin ja talouden häiriötilan johdosta toteutettavien toimien rahoittamiseen AKT-maissa. Komissio oli sitonut kyseiset 600 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja maksanut 450 miljoonaa euroa vuoteen 2025 mennessä.

Toimien vaikutukset tilinpäätöksessä

Tilinpäätöslaskelmissa edellä mainittujen toimien vaikutukset ovat näkyvimmät seuraavissa erissä:

—

ennakkomaksut (ks. liitetieto 2.2): 219 miljoonan euron vähennys, joka johtuu suurelta osin EKR:n asteittaisesta päättämisestä, minkä seurauksena uusien sopimusten määrä pieneni. Vuonna 2025 allekirjoitettiin vain 21 sopimusta, kun vuonna 2024 vastaava luku oli 181;

—

käteisvarat ja muut rahavarat (ks. liitetieto 2.5): 125 miljoonan euron vähennys, joka johtui ensisijaisesti siitä, että rahoittajien rahoitusosuudet pienenivät vuosien 2024 ja 2025 välisenä aikana 1 200 miljoonasta eurosta 800 miljoonaan euroon;

—

menojäämät (ks. liitetieto 2.8): 79 miljoonan euron vähennys, joka johtuu sellaisten vuoden lopussa avoimena olleiden sopimusten määrän vähenemisestä, joiden osalta maksupyyntöjä ei ollut vielä hyväksytty; ja

—

tukivälineet (ks. liitetieto 3.4): 193 miljoonan euron kokonaisvähennys, joka johtuu ensisijaisesti yhdennentoista EKR:n menojen merkittävästä vähenemisestä: menot olivat 1 145 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 953 miljoonaa euroa vuonna 2025. Tämä suuntaus johtuu siitä, että uusien allekirjoitettujen sopimusten määrä on vähentynyt vuodesta 2021 lähtien.

OSA I

EUROOPAN KOMISSION HALLINNOIMAT VARAT

SISÄLTÖ

EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 9
EKR:N TASE 10
EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA 10
EKR:N RAHAVIRTALASKELMA 11
LASKELMA EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA 12
EKR:N TASE RAHASTOITTAIN 12
EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA RAHASTOITTAIN 14
LASKELMA EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA RAHASTOITTAIN 15
EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT 17
EU:N BÊKOU-ERITYISRAHASTON JA AFRIKKA-HÄTÄRAHASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 48
EU:N BÊKOU-ERITYISRAHASTON TILINPÄÄTÖS – VARAINHOITOVUOSI 2025 49
TASE 53
TUOTTO- JA KULULASKELMA 54
RAHAVIRTALASKELMA 54
EU:N AFRIKKA-HÄTÄRAHASTON LOPULLINEN TILINPÄÄTÖS 2025 56
TASE 61
TUOTTO- JA KULULASKELMA 62
RAHAVIRTALASKELMA 62
EKR:N JA EU:N ERITYISRAHASTOJEN KONSOLIDOIDUT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 64
KONSOLIDOITU TASE 65
KONSOLIDOITU TUOTTO- JA KULULASKELMA 65
KONSOLIDOITU RAHAVIRTALASKELMA 66
KONSOLIDOITU LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA 67
EKR:N RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA KERTOMUS 68

OSA I.1

EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMAT  (3)

EKR:N TASE

(miljoonaa euroa)

 

Liitetieto

31.12.2025

31.12.2024

PITKÄAIKAISET VARAT

 

 

 

Rahoitusvarat

2.1

116

128

Ennakkomaksut

2.2

492

500

Rahoitusosuudet erityisrahastoihin

2.3

87

188

Vaihtoon perustuvat saamiset

2.4

5

5

 

 

700

821

LYHYTAIKAISET VARAT

 

 

 

Rahoitusvarat

2.1

1

5

Ennakkomaksut

2.2

532

742

Vaihtoon perustuvat saamiset ja muuhun kuin vaihtoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät

2.4

37

37

Käteisvarat ja muut rahavarat

2.5

286

411

 

 

856

1 194

VARAT YHTEENSÄ

 

1 556

2 016

PITKÄAIKAISET VELAT

 

 

 

Rahoitusvelat

2.6

(1 )

(1 )

 

 

(1 )

(1 )

LYHYTAIKAISET VELAT

 

 

 

Varaukset

2.6

–

(2 )

Velat

2.7

(187 )

(256 )

Menojäämät

2.8

(695 )

(774 )

 

 

(882 )

(1 032 )

VELAT YHTEENSÄ

 

(883 )

(1 032 )

NETTOVARAT

 

673

983

RAHASTON VARAT JA VARANNOT

 

 

 

Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t

2.9

56 488

55 704

Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt

2.9

2 252

2 252

Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos

 

(56 973 )

(55 733 )

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

 

(1 094 )

(1 240 )

NETTOVARAT

 

673

983

EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA

(miljoonaa euroa)

 

Liitetieto

2025

2024

TULOT

 

 

 

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

 

 

 

Takaisinperintä

3.1

12

41

 

 

12

41

Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista

 

 

 

Rahoitustuotot

3.2

8

19

Muut tuotot

3.2

20

71

 

 

28

90

Tuotot yhteensä

 

40

131

KULUT

 

 

 

Muiden yhteisöjen toteuttamat

3.3

(4 )

(4 )

Tukivälineet

3.4

(1 043 )

(1 237 )

Yhteisrahoituskulut

3.5

(1 )

(17 )

Rahoituskulut

3.6

(40 )

(3 )

Muut kulut

3.7

(46 )

(110 )

Kulut yhteensä

 

(1 133 )

(1 371 )

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS

 

(1 094 )

(1 240 )

EKR:N RAHAVIRTALASKELMA

(miljoonaa euroa)

 

Liitetieto

2025

2024

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

 

(1 094 )

(1 240 )

Toiminnan rahavirta

 

 

 

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet (netto)

 

784

1 138

Erityisrahastoihin osoitettujen rahoitusosuuksien (lisäys)/väheneminen

 

101

28

Ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen

 

219

287

Vaihtoon perustuvien saamisten ja muuhun kuin vaihtoon perustuvien kerrytettävissä olevien rahamäärien (lisäys)/väheneminen

 

(0 )

(12 )

Varausten lisäys/(väheneminen)

 

(2 )

(0 )

Rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)

 

0

(2 )

Velkojen lisäys/(väheneminen)

 

(68 )

(136 )

Menojäämien ja tuloennakoiden lisäys/(väheneminen)

 

(79 )

(210 )

Investointien rahavirta

 

 

 

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien muiden kuin johdannaisiin kuuluvien rahoitusvarojen (lisäys)/väheneminen*

 

15

(42 )

NETTORAHAVIRTA

 

(125 )

(190 )

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys/(-vähennys)

 

(125 )

(190 )

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa

2.5

411

601

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa

2.5

286

411

LASKELMA EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

(miljoonaa euroa)

 

Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t

(A)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (B)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (C) = (A) – (B)

Kertyneet varannot (D)

Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt (E)

Nettovarat yhteensä (C) + (D) + (E)

SALDO 31.12.2023

60 607

6 040

54 566

(55 732 )

2 252

1 086

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet

(62 )

(1 200 )

1 138

–

–

1 138

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

–

–

–

(1 240 )

–

(1 240 )

SALDO 31.12.2024

60 544

4 840

55 704

(56 973 )

2 252

983

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet

(16 )

(800 )

784

–

–

784

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

–

–

–

(1 094 )

–

(1 094 )

SALDO 31.12.2025

60 528

4 040

56 488

(58 066 )

2 252

673

EKR:N TASE RAHASTOITTAIN

(miljoonaa euroa)

 

31.12.2025

31.12.2024

 

Liitetieto

9. EKR

10. EKR

11. EKR

Yhteensä

9. EKR

10. EKR

11. EKR

Yhteensä

PITKÄAIKAISET VARAT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahoitusvarat

2.1

–

12

104

116

–

14

114

128

Ennakkomaksut

2.2

–

382

110

492

–

418

82

500

Rahoitusosuudet erityisrahastoihin

2.3

31

9

47

87

31

9

148

188

Vaihtoon perustuvat saamiset

 

–

–

5

5

–

–

5

5

 

 

31

403

266

700

31

441

349

821

LYHYTAIKAISET VARAT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahoitusvarat

 

–

–

1

1

–

–

5

5

Ennakkomaksut

2.2

–

50

481

532

6

81

655

742

Vaihtoon perustuvat saamiset ja muuhun kuin vaihtoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät

2.4

–

15

23

37

–

21

16

37

EKR:jen väliset tilit

 

(207 )

168

39

–

(207 )

227

(20 )

–

Käteisvarat ja muut rahavarat

2.5

–

–

286

286

–

–

411

411

 

 

(207 )

233

830

856

(201 )

329

1 067

1 194

VARAT YHTEENSÄ

 

(176 )

636

1 096

1 556

(170 )

770

1 415

2 016

PITKÄAIKAISET VELAT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahoitusvelat

2.6

–

–

(1 )

(1 )

–

–

(1 )

(1 )

 

 

–

–

(1 )

(1 )

–

–

(1 )

(1 )

LYHYTAIKAISET VELAT

 

 

 

 

–

 

 

 

 

Varaukset

2.6

–

–

–

–

–

–

(2 )

(2 )

Velat

2.7

–

(16 )

(171 )

(187 )

(0 )

(25 )

(230 )

(256 )

Menojäämät

2.8

–

(34 )

(661 )

(695 )

(0 )

(71 )

(703 )

(774 )

 

 

–

(50 )

(832 )

(882 )

(0 )

(96 )

(935 )

(1 032 )

VELAT YHTEENSÄ

 

–

(50 )

(832 )

(883 )

(0 )

(96 )

(936 )

(1 032 )

 

 

 

 

 

–

 

 

 

 

NETTOVARAT

 

(176 )

586

263

673

(170 )

674

479

983

Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t

2.9

10 434

20 816

25 237

56 488

10 435

20 819

24 449

55 704

Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt

2.9

2 252

–

–

2 252

2 252

–

–

2 252

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä

2.9

(510 )

(187 )

696

–

(510 )

(187 )

696

–

Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos

 

(12 348 )

(19 959 )

(24 666 )

(56 973 )

(12 348 )

(19 887 )

(23 497 )

(55 733 )

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

 

(5 )

(85 )

(1 004 )

(1 094 )

–

(72 )

(1 169 )

(1 240 )

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

NETTOVARAT

 

(176 )

586

263

673

(170 )

674

479

983

EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA RAHASTOITTAIN

(miljoonaa euroa)

 

 

2025

2024

 

Liitetieto

9. EKR

10. EKR

11. EKR

Yhteensä

9. EKR

10. EKR

11. EKR

Yhteensä

TULOT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Takaisinperintä

3.1

1

5

5

12

1

28

12

41

 

 

1

5

5

12

1

28

12

41

Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahoitustuotot

3.2

–

–

8

8

–

1

18

19

Muut tuotot

3.2

–

1

19

20

2

4

65

71

 

 

–

2

26

28

2

5

83

90

Tuotot yhteensä

 

2

6

32

40

3

33

95

131

KULUT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muiden yhteisöjen toteuttamat

3.3

–

–

(4 )

(4 )

–

–

(4 )

(4 )

Tukivälineet

3.4

(8 )

(83 )

(953 )

(1 043 )

(2 )

(90 )

(1 145 )

(1 237 )

Yhteisrahoituskulut

3.5

–

(1 )

–

(1 )

–

(12 )

(5 )

(17 )

Rahoituskulut

3.6

2

(3 )

(39 )

(40 )

–

5

(9 )

(3 )

Muut kulut

3.7

(1 )

(5 )

(40 )

(46 )

(2 )

(7 )

(101 )

(110 )

Kulut yhteensä

 

(6 )

(91 )

(1 036 )

(1 133 )

(3 )

(104 )

(1 264 )

(1 371 )

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS

 

(5 )

(85 )

(1 004 )

(1 094 )

–

(72 )

(1 169 )

(1 240 )

LASKELMA EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA RAHASTOITTAIN

(miljoonaa euroa)

9. EKR

Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t (A)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (B)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (C) = (A) – (B)

Kertyneet varannot (D)

Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt (E)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä (F)

Nettovarat yhteensä (C) + (D) + (E) + (F)

SALDO 31.12.2023

10 442

–

10 442

(12 348 )

2 252

(509 )

(163 )

Siirrot 10. EKR:oon / 10. EKR:sta

–

–

–

–

–

–

–

Siirrot 10. ja 11. EKR:oon / 10. ja 11. EKR:sta

–

–

–

–

–

(1 )

(1 )

Palautukset jäsenvaltioille

(6 )

–

(6 )

–

–

–

(6 )

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

–

–

–

0

–

–

0

SALDO 31.12.2024

10 435

1

10 435

(12 348 )

2 252

(510 )

(170 )

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet

–

–

–

–

–

–

–

Siirrot 10. ja 11. EKR:oon / 10. ja 11. EKR:sta

–

–

–

–

–

–

–

Palautukset jäsenvaltioille

(1 )

–

(1 )

–

–

–

(1 )

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

–

–

–

(5 )

–

–

(5 )

SALDO 31.12.2025

10 434

–

10 434

(12 353 )

2 252

(510 )

(176 )


(miljoonaa euroa)

10. EKR

Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t (A)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (B)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (C) = (A) – (B)

Kertyneet varannot (D)

Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt (E)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä (F)

Nettovarat yhteensä (C) + (D) + (E) + (F)

SALDO 31.12.2023

20 834

–

20 834

(19 886 )

–

(120 )

827

Siirrot 8. ja 9. EKR:oon / 8. ja 9. EKR:sta

–

–

–

–

–

1

1

Siirrot 11. EKR:oon / 11. EKR:sta

–

–

–

–

–

(68 )

(68 )

Palautukset jäsenvaltioille

(15 )

–

(15 )

–

–

–

(15 )

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

–

–

–

(72 )

–

–

(72 )

SALDO 31.12.2024

20 819

–

20 819

(19 959 )

–

(187 )

674

Siirrot 8. ja 9. EKR:oon / 8. ja 9. EKR:sta

–

–

–

 

–

–

–

Siirrot 11. EKR:oon / 11. EKR:sta

–

–

–

 

–

–

–

Palautukset jäsenvaltioille

(3 )

–

(3 )

 

–

–

(3 )

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

–

–

–

(85 )

–

–

(85 )

SALDO 31.12.2025

20 816

–

20 816

(20 044 )

–

(187 )

586


(miljoonaa euroa)

11. EKR

Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t (A)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (B)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (C) = (A) – (B)

Kertyneet varannot (D)

Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt (E)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä (F)

Nettovarat yhteensä (C) + (D) + (E) + (F)

SALDO 31.12.2023

29 331

6 040

23 290

(23 498 )

–

628

422

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet

–

(1 200 )

1 200

–

–

68

1 268

Palautukset jäsenvaltioille

(41 )

–

(41 )

–

–

–

(41 )

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

–

–

–

(1 169 )

 

–

(1 169 )

SALDO 31.12.2024

29 290

4 840

24 449

(24 667 )

–

696

479

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet

–

(800 )

800

–

–

–

800

Palautukset jäsenvaltioille

(12 )

–

(12 )

–

–

–

(12 )

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

–

–

–

(1 004 )

–

–

(1 004 )

SALDO 31.12.2025

29 278

4 040

25 237

(25 671 )

–

696

263

EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT  (4)

1.   TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET

1.1   TILINPÄÄTÖSPERIAATTEET

Tilinpäätöksen tarkoituksena on antaa tietoa organisaation taloudellisesta asemasta, sen toiminnan tuloksesta ja sen rahavirroista. Tavoitteena on, että näistä tiedoista on hyötyä laajalle sidosryhmäjoukolle.

Yleiset periaatteet (tilinpäätösperiaatteet), joita noudatetaan tilinpäätöstä laadittaessa, määritetään tilinpäätöslaskelmia koskevassa EU:n tilinpäätössäännössä nro 1, ja ne ovat samat kuin IPSAS 1 -standardissa eli oikean kuvan antaminen, suoriteperuste, toiminnan jatkuvuus, esittämistavan johdonmukaisuus, olennaisuus, erien yhdistäminen, nettoperiaate ja tietojen vertailtavuus. Tilinpäätösraportoinnin laadulliset ominaisuudet ovat merkityksellisyys, todenmukaisen kuvan antaminen (luotettavuus), ymmärrettävyys, oikea-aikaisuus, vertailukelpoisuus ja todennettavuus.

1.2   LAATIMISPERUSTA

1.2.1   Tilikausi

Tilinpäätös laaditaan vuosittain. Tilivuosi alkaa 1. tammikuuta ja päättyy 31. joulukuuta.

1.2.2   Valuuttojen muuntaminen euroiksi

Tilinpäätös laaditaan euroina, koska euro on EU:n toimintavaluutta. Ulkomaan rahan määräiset transaktiot muunnetaan euroiksi transaktiopäivän valuuttakurssiin. Tuotto- ja kululaskelmaan on kirjattu kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät ulkomaanvaluutan määräisten transaktioiden suorittamisesta sekä ulkomaanvaluutan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuntamisesta euromääräisiksi vuoden lopun valuuttakursseihin. Poikkeavia muuntomenetelmiä sovelletaan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, jotka arvostetaan euroina niiden hankintapäivänä voimassa olleiden euron kurssien mukaan.

Ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen saldot vuoden lopussa muunnetaan euroiksi käyttäen seuraavia 31. joulukuuta voimassa olleita Euroopan keskuspankin (EKP) valuuttakursseja:

Euron vaihtokurssit

Valuutta

31.12.2025

31.12.2024

Valuutta

31.12.2025

31.12.2024

BGN

1,9558

1,9558

PLN

4,221

4,275

CZK

24,237

25,185

RON

5,0968

4,9743

DKK

7,4689

7,4578

SEK

10,8215

11,459

GBP

0,8726

0,82918

CHF

0,9314

0,9412

NOK

11,843

11,795

JPY

184,09

163,06

HUF

385,15

411,35

USD

1,175

1,0389

1.2.3   Arvioiden käyttäminen

IPSAS-standardien ja yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti tilinpäätöslaskelmiin sisältyy väistämättä määriä, jotka perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin, jotka puolestaan perustuvat luotettavimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Merkittäviin arvioihin kuuluvat muun muassa työsuhde-etuuksiin liittyvät velat, muihin lyhytaikaisiin saamisiin liittyvä taloudellinen riski ja rahoitusvälineitä koskevissa liitetiedoissa esitetyt määrät, jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen ja takaussopimusvelkojen arvonalentumisesta johtuva vähennyserä, tulo- ja menojäämät, varaukset, aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvon alentuminen, vaihto-omaisuuden nettorealisointiarvo sekä ehdolliset varat ja velat. Kyseisten erien todellinen arvo voi poiketa arvioista.

Asianmukaiset arviot ovat olennainen osa tilinpäätöslaskelmien laadintaa, eivätkä ne vähennä laskelmien luotettavuutta. Arviota voidaan joutua tarkistamaan, jos sen perustana olevat olosuhteet ovat muuttuneet tai jos sen osalta saadaan uutta tai tarkempaa tietoa. Tarkistus ei koske aikaisempia tilikausia, eikä se ole virheen oikaisu. Kirjanpidolliseen arvioon tehdyn muutoksen vaikutus otetaan huomioon sen kauden ylijäämässä tai alijäämässä, jonka aikana muutos tuli tietoon.

1.2.4   Euroopan unionin uusien, tarkistettujen tilinpäätössääntöjen soveltaminen

Uudet Euroopan unionin tilinpäätössäännöt, jotka ovat voimassa 1. tammikuuta 2025 lähtien alkaneiden varainhoitovuosien osalta

Euroopan komission tilinpitäjä hyväksyi 12. joulukuuta 2025 kohdennetun muutoksen Euroopan tilinpäätössääntöön nro 1 ”Tilinpäätös”. Muutos on voimassa 1. tammikuuta 2025 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, ja se koskee segmenttiraporttia koskevia ohjeita. Koska EKR:llä ei ole velvollisuutta laatia eikä se laadi segmenttiraporttia, muutoksella ei ole vaikutusta tähän tilinpäätökseen.

Hyväksytyt uudet tilinpäätössäännöt, joita ei vielä sovellettu 31. joulukuuta 2025

EAR 8 (tarkistettu 2025)

Euroopan komission tilinpitäjä hyväksyi 15. huhtikuuta 2025 EU:n tarkistetun tilinpäätössäännön nro 8 ”Vuokrasopimukset”, joka on voimassa 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Tarkistettu tilinpäätössääntö nro 8 on päivitetty standardin IPSAS 43 ”Leases” (mukaan lukien muutos ”Concessionary Leases and Other Arrangements Conveying Rights over Assets”) mukaisesti. Suurin muutos nykyiseen tilinpäätössääntöön nro 8 verrattuna on sellaisen käyttöoikeuksien kirjaamis- ja arvostamismallin käyttöönotto, jonka mukaan vuokraajien on kirjattava taseeseen kaikki vuokrasopimukset, mukaan lukien käyttöoikeussopimukset. Tarkistetun tilinpäätössäännön nro 8 soveltamisen alkamisen ei odoteta vaikuttavan EKR:oon, koska se ei tee vuokrasopimuksia tai muita vastaavia järjestelyjä.

EAR 1 (tarkistettu 2025)

Euroopan komission tilinpitäjä hyväksyi 15. huhtikuuta 2025 EU:n tarkistetun tilinpäätössäännön nro 1 ”Tilinpäätös”, joka on voimassa 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutoksella pyritään varmistamaan kaikkien rahoitustoimintaan sisältyvien lainojen johdonmukainen luokittelu, myös vuokrasopimuksiin, aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan ja back-to-back-toimintoihin liittyvien lainojen, jotka kaikki luokitellaan tällä hetkellä muuhun toimintaan kuuluviksi. Tarkistetun tilinpäätössäännön nro 1 soveltamisen alkamisen ei odoteta vaikuttavan EKR:oon, koska se ei harjoita tällaista rahoitustoimintaa.

1.3   TASE

1.3.1   Rahoitusvarat

Luokittelu alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana

Rahoitusinstrumenttien luokka määritellään alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana. Hallinnointimallin ja varojen sopimusperusteisten kassavirtaominaisuuksien perusteella rahoitusvarat voidaan luokitella seuraaviin kolmeen ryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon nettovarojen / oman pääoman kautta arvostettavat rahoitusvarat tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat.

i)   Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ovat muihin kuin johdannaisiin kuuluvia rahoitusvaroja, jotka täyttävät kaksi edellytystä: 1) Yhteisö pitää niitä hallussaan kerätäkseen sopimukseen perustuvat rahavirrat. 2) Tiettyinä ajankohtina toteutetaan sopimusperusteisia rahavirtoja, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua.

Tähän luokkaan kuuluvat

—

käteisvarat ja muut rahavarat

—

lainat (muun muassa sellaiset määräaikaistalletukset, joiden alkuperäinen erääntymisaika on pidempi kuin kolme kuukautta)

—

vaihtoon perustuvat saamiset

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin, pois lukien ne, joiden maturiteetti on yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivästä.

ii)   Käypään arvoon nettovarojen / oman pääoman kautta arvostettavat rahoitusvarat

Näillä muihin kuin johdannaisiin kuuluvilla rahoitusvaroilla on sopimukseen perustuvia rahavirtoja, jotka koskevat yksinomaan pääomaa ja jäljellä olevan pääoman korkoa. Lisäksi hallinnointimallissa on tarkoitus pitää hallussa rahoitusvarat sekä sopimusperusteisten rahavirtojen keräämiseksi että rahoitusvarojen myymiseksi.

Tähän luokkaan kuuluvat omaisuuserät sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin, jos ne todennäköisesti realisoidaan 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

Yhteisöllä ei ollut tällaisia varoja vuoden 31. joulukuuta 2025.

iii)   Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Yhteisö luokittelee johdannaiset ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi, koska sopimusperusteiset rahavirrat eivät koske yksinomaan pääomaa ja jäljellä olevan pääoman korkoa.

Lisäksi yhteisö luokittelee hallussaan olevat velkapaperit käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi, koska velkasalkkuja hallinnoidaan ja arvioidaan salkun käyvän arvon perusteella.

Tähän luokkaan kuuluvat omaisuuserät sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin, jos ne todennäköisesti realisoidaan 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

Alkuperäinen kirjaaminen ja arvostaminen

Sellaiset rahoitusvarat, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, kirjataan niiden kaupankäyntipäivänä eli päivänä, jona yhteisö sitoutuu ostamaan omaisuuserän. Muut rahavarat ja lainat kirjataan silloin, kun raha talletetaan rahoituslaitokseen tai siirretään lainanottajille.

Rahoitusvarat arvostetaan alun perin käypään arvoon. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon lisätään transaktiomenot kaikille rahoitusvaroille, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Sellaisten rahoitusvarojen osalta, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, transaktiomenot kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan.

Rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypä arvo on alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä yleensä sen kauppahinta, paitsi jos transaktio ei ole markkinaehtoinen eli rahoitusvaroihin kuuluva erä on annettu ilman vastiketta tai nimellistä vastiketta vastaan yleisen edun vuoksi. Tässä tapauksessa rahoitusvälineen käyvän arvon ja kauppahinnan välinen erotus on muu kuin vaihtoon perustuva osa, joka kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Tässä tapauksessa rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypä arvo johdetaan täysin vastaavanlaisen välineen senhetkisistä markkinatransaktioista. Jos välineelle ei ole toimivia markkinoita, käypä arvo johdetaan arvostusmenetelmällä, jossa käytetään havainnoitavissa olevilta markkinoilta saatavia tietoja.

Myöhempi arvostaminen

Jaksotettuun hankintamenoon perustuvat rahoitusvarat arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää soveltaen.

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat arvostetaan myöhempänä ajankohtana käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista aiheutuvat voitot ja tappiot (mukaan lukien valuuttamuunnoksesta syntyvät voitot ja tappiot sekä mahdolliset kertyneet korot) kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan kaudella, jolla ne syntyvät.

Myöhempi arvostaminen käypään arvoon

Toimivilla markkinoilla noteerattavien sijoitusten käyvät arvot perustuvat voimassa oleviin ostokursseihin. Jos rahoitusvaroihin kuuluvalla erällä ei ole toimivia markkinoita, arvopaperi on noteeraamaton tai kyseessä on OTC-johdannainen, EU määrittää käyvän arvon arvostusmenetelmien avulla. Näihin menetelmiin kuuluvat muun muassa vertailu toisistaan riippumattomien osapuolten välisiin viimeaikaisiin liiketoimiin ja muihin keskeisiltä osiltaan vastaaviin instrumentteihin, diskontattujen rahavirtojen analysointi, optionhinnoittelumallit sekä muut markkinatoimijoiden yleisesti käyttämät arvostusmenetelmät.

Riskipääomarahastoihin tehdyt sijoitukset, joilla ei ole noteerattua markkinahintaa toimivilla markkinoilla, arvostetaan osuudenomistajille kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän nettoarvoon, jonka katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

EU kirjaa ja arvostaa arvonalentumistappion sellaisten rahoitusvarojen odotettavissa olevista luottotappioista, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon nettovarojen /oman pääoman kautta.

Odotettavissa oleva luottotappio on sopimukseen perustuvien rahavirtojen ja EU:n odotettavissa olevien rahavirtojen välisen erotuksen nykyarvo. Odotettavissa olevan luottotappion määrittämisessä käytetään järkevää ja perusteltavissa olevaa informaatiota, joka on saatavissa ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja tilinpäätöspäivänä.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattujen varojen kirjanpitoarvosta vähennetään arvonalentumistappion määrä, joka kirjataan tuloslaskelmaan. Jos arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella, aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

a)   Saamiset

Yhteisö arvostaa arvonalentumistappion koko voimassaoloajalta odotettavissa olevan luottotappion määrään käyttämällä käytännön apukeinoja (esimeriksi varausmatriisia).

b)   Käteisvarat ja muut rahavarat

Yhteisö pitää hallussaan käteisvaroja ja muita rahavaroja käyttötileillä ja enintään kolmen kuukauden määräaikaistalletuksina. Käteisvaroja säilytetään pankeissa, joiden luottoluokitus on erittäin korkea, joten maksukyvyttömyyden todennäköisyys on hyvin pieni. Kun otetaan huomioon lyhyt talletusaika ja pienet maksukyvyttömyystodennäköisyydet, käteisvarojen ja muiden rahavarojen odotettavissa olevat luottotappiot ovat hyvin vähäisiä. Näin ollen käteisvarojen osalta ei kirjata arvonalentumisesta johtuvaa vähennyserää.

c)   Lainat

Odotettavissa oleva luottotappio määritetään kolmivaiheisella mallilla, jossa otetaan huomioon todennäköisyyksillä painotetut laiminlyöntitapahtumat rahoitusvaroihin kuuluvan erän voimassaoloaikana ja luottoriskin kehitys rahoitusvaroihin kuuluvan erän syntymisen jälkeen. Lainojen osalta alullepano tapahtuu päivänä, jona peruuttamaton lainasitoumus annetaan.

Jos luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi alullepanon jälkeen (”vaihe 1”), arvonalentumistappio on yhtä suuri kuin mahdollisista laiminlyöntitapahtumista odotettavissa olevien luottotappioiden määrä raportointipäivästä alkavan 12 kuukauden jakson aikana (”seuraavien 12 kuukauden ajalta odotettavissa olevat luottotappiot”). Jos luottoriski on kasvanut merkittävästi alullepanon jälkeen (”vaihe 2”) tai jos on objektiivista näyttöä luoton arvonalentumisesta (”vaihe 3”), arvonalentumistappio on yhtä suuri kuin rahoitusvaroihin kuuluvan erän mahdollisista laiminlyöntitapahtumista odotettavissa olevien luottotappioiden määrä sen koko voimassaoloaikana (”koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot”).

Taseesta poistaminen

Rahoitusinstrumentit poistetaan taseesta, kun yhteisöllä ei enää ole oikeutta saada rahavirtaa sijoituksista tai kun yhteisö on siirtänyt kaikki olennaiset omistajuuteen liittyvät riskit ja edut toiselle osapuolelle. Rahoitusvarojen myynti ylijäämän tai alijäämän kautta kirjataan niiden kaupankäyntipäivänä.

1.3.2   Ennakkomaksut

Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä asianomaisessa sopimuksessa, päätöksessä tai perussäädöksessä kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Ennakkomaksu joko käytetään tiettyyn tarkoitukseen sopimuksessa määrättynä ajanjaksona tai maksetaan takaisin. Jos tuensaajille ei aiheudu tukikelpoisia menoja, tuensaajien on palautettava ennakkomaksu yhteisölle. Koska yhteisö säilyttää määräysvallan ennakkomaksuun ja on oikeutettu tukeen oikeuttamattoman osan palautukseen, määrä esitetään varana.

Ennakkomaksut kirjataan alun perin taseeseen, kun raha siirretään vastaanottajalle. Se arvostetaan annetun vastikkeen määrään. Myöhempinä tilikausina ennakkomaksut arvostetaan alun perin taseeseen kirjattuun määrään, josta on vähennetty tilikauden aikana aiheutuneet tukikelpoiset menot (mukaan lukien tarvittaessa arvioidut määrät).

1.3.3   Saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät

Euroopan unionin tilinpäätössäännöissä edellytetään, että vaihtoon perustuvat ja muut kuin vaihtoon perustuvat transaktiot esitetään erikseen. Näiden kahden luokan erottamiseksi toisistaan termi ”saamiset” on varattu vaihtoon perustuville transaktioille, kun taas muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista, joissa EU saa arvoa toiselta yhteisöltä antamatta sille suoraan vastineeksi suunnilleen samaa arvoa, käytetään termiä ”kerrytettävissä olevat rahamäärät” (esimerkiksi omiin varoihin liittyvät kerrytettävissä olevat rahamäärät jäsenvaltioilta).

Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista ovat rahoitusinstrumenttien määritelmän mukaisia. Yhteisö luokitteli ne jaksotettuun hankintamenoon arvostetuiksi rahoitusvaroiksi ja arvosti ne tällaisten rahoitusvarojen tapaan.

Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista kirjataan niiden hankintapäivän käypään arvoon, josta on vähennetty mahdollinen arvon alentuminen. Arvon alentuminen todetaan silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei yhteisö pysty perimään kaikkia saataviaan kyseisten rahamäärien alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvon alentumisena kirjattava määrä on omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus. Arvon alentumista vastaava määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

1.3.4   Käteisvarat ja muut rahavarat

Käteisvarat ja muut rahavarat ovat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuja rahoitusvaroja. Niihin kuuluvat muun muassa käteinen raha, pankeissa olevat vaadittaessa tai lyhyellä määräajalla maksettavat talletukset ja muut lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, joiden alkuperäinen erääntymisaika on enintään kolme kuukautta.

1.3.5   Velat

Velat sisältävät sekä määrät, jotka liittyvät vaihtoon perustuviin transaktioihin, kuten tavaroiden tai palvelujen ostamiseen, että määrät, jotka liittyvät muihin kuin vaihtoon perustuviin transaktioihin, kuten tuensaajilta saatuihin maksupyyntöihin, avustuksiin tai muuhun EU:n rahoitukseen taikka saatuihin ennakkomaksuihin (ks. liitetieto 1.4.1).

Tuensaajille myönnettyjen avustusten tai muun rahoituksen tapauksessa maksupyynnöt kirjataan maksupyynnössä esitetyn määrän suuruisiksi veloiksi ajankohtana, jona maksupyyntö vastaanotetaan. Kun kyseisten menojen tukikelpoisuus on tarkastettu ja hyväksytty, vastaava velka arvostetaan hyväksyttyyn tukikelpoiseen määrään.

Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta johtuvat velat kirjataan alkuperäiseen määrään laskun saapuessa. Vastaavat menot kirjataan, kun yhteisö on vastaanottanut ja hyväksynyt tavara- tai palvelutoimituksen.

1.3.6   Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi rahoitusveloiksi, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusveloiksi tai takaussopimusveloiksi.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon, mukaan lukien toteutuneet transaktiomenot, ja myöhemmin ne kirjataan jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Ne kirjataan pois taseesta ainoastaan, jos velvoite on täytetty, siitä luovutaan, se kumotaan tai sen voimassaoloaika päättyy.

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat sisältävät johdannaiset, joiden käypä arvo on negatiivinen. Jos takaussopimuksessa edellytetään, että yhteisö suorittaa maksuja rahoitusvälineiden hintojen tai valuuttakurssien muutosten johdosta, takaussopimus on johdannainen. Niitä käsitellään kirjanpidossa kuten tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavia rahoitusvaroja.

Yhteisö kirjaa takaussopimuksen mukaisen velan, kun se tekee sopimuksen, joka velvoittaa takaajan suorittamaan määrättyjä maksuja takauksen haltijalle syntyvän tappion korvaamiseksi, kun määrätty velallinen ei suorita maksua sen erääntyessä velkainstrumentin alkuperäisten tai muutettujen ehtojen mukaisesti. Takaussopimuksen mukaiset velat kirjataan alun perin käypään arvoon.

Myöhempi arvostus riippuu takauksesta johtuvan luottoriskin kehityksestä. Jos luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi (”vaihe 1”), takausvelat arvostetaan 12 kuukaudelta odotettavissa olevien luottotappioiden määrään tai alun perin kirjattuun määrään, josta on tarvittaessa vähennetty kertyneet jaksotukset – sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi. Jos luottoriski on kasvanut merkittävästi (”vaihe 2”), takausvelat arvostetaan koko voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden määrään tai alun perin kirjattuun määrään, josta on tarvittaessa vähennetty kertyneet jaksotukset – sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi.

Rahoitusvelat luokitellaan pitkäaikaisiksi veloiksi lukuun ottamatta niitä omaisuuseriä, joiden eräpäivä on alle 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Takaussopimukset luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, paitsi jos yhteisöllä on ehdoton oikeus lykätä velan suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän raportointipäivästä.

1.3.7   Tulo- ja menojäämät sekä tulo- ja menoennakot

Liiketoimet ja muut tapahtumat kirjataan tilinpäätöstä laadittaessa sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Jos yhteisön toimittamia tavaroita tai palveluita ei vuoden lopussa ole vielä laskutettu tai jos sopimusvelvoite on olemassa (esim. sopimuksen perusteella) vaikka laskua ei vielä ole tehty, tilinpäätöksen merkitään vastaava tulojäämä. Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevat tavarat tai palvelut on vuoden loppuun mennessä jo laskutettu, vastaavat tulot merkitään tilinpäätökseen siirtovelkoihin tuloennakoksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella.

Myös menot kirjataan sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Tilikauden päättyessä menojäämät kirjataan sen määrän mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan siirtovelvoitetta kyseisellä kaudella. Menojäämät lasketaan tilinpitäjän antamien yksityiskohtaisten käytännön toimintaohjeiden mukaisesti. Kyseisillä ohjeilla pyritään varmistamaan, että tilinpäätös antaa todenmukaisen kuvan esitetyistä taloudellisista ja muista tapahtumista. Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevista palveluista tai tavaroista on suoritettu maksu etukäteen, vastaavat menot merkitään tilinpäätökseen siirtosaamisiin menoennakoksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella.

1.4   TUOTTO- JA KULULASKELMA

1.4.1   Tulot

Tuotot sisältävät sen taloudellisen hyödyn tai suorituspotentiaalin bruttomäärän, jonka yhteisö on saanut tai tulee saamaan ja joka johtaa nettovarojen lisäykseen, lukuun ottamatta omistajien tekemistä oman pääoman sijoituksista johtuvaa nettovarojen lisäystä.

Tuotot voidaan luokitella tuotto- ja kululaskelmassa kirjaamiseen johtaneen liiketoimen luonteen mukaan joko muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista tai vaihtoon perustuvista transaktioista saataviin tuottoihin.

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista liittyvät transaktioihin, kuten veroihin ja siirtoihin, joissa siirtäjä antaa vastaanottavalle yhteisölle varoja ilman, että kyseinen yhteisö antaa siirtäjälle likimäärin vastaavan arvoisen vastikkeen suoraan vaihdossa. Siirrot ovat muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista tulevaisuudessa saatavaa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia veroja lukuun ottamatta. EU:n yhteisöjen osalta siirrot koostuvat enimmäkseen komissiolta saaduista varoista (esimerkiksi perinteisille virastoille myönnettävistä tasapainottavista avustuksista tai delegointisopimuksiin myönnettävästä toimintatuesta).

Yhteisön on kirjattava siirtoihin liittyvä omaisuuserä silloin, kun sillä on aikaisemman tapahtuman (siirto) seurauksena määräysvalta kyseisiin resursseihin ja kun se olettaa saavansa niistä tulevaisuudessa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ja kun niiden käypä arvo voidaan määrittää luotettavasti. Muusta kuin vaihtoon perustuvasta transaktiosta saadut omaisuuseräksi kirjatut resurssit (ts. käteisvarat) kirjataan myös tuotoiksi lukuun ottamatta sitä osuutta, jonka osalta yhteisöllä on olemassa oleva kyseiseen siirtoon liittyvä velvoite (ehto), joka on täytettävä ennen kuin tuotto voidaan kirjata. Tällaista osuutta vastaavat tuotot kirjataan siirtovelaksi siihen asti, kun ehto on täytetty.

Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista

Tavaroiden ja palvelujen myynnistä saatavat tuotot kirjataan silloin, kun niiden omistajuuteen liittyvät riskit ja edut siirtyvät olennaisilta osin ostajalle. Palvelujen tarjoamista koskevaan liiketoimeen liittyviä tuottoja kirjattaessa otetaan huomioon se, missä vaiheessa liiketoimi on tilinpäätöspäivänä.

a)   Korkotuotot ja kulut

Korkotuotot ja -kulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Tällä menetelmällä lasketaan rahoitusvaroihin tai velkoihin kuuluvan erän jaksotettu hankintameno ja kohdistetaan korkotuotot ja kulut asianomaiselle kaudelle.

b)   Osinkotuotot

Osinkotuotot ja vastaavien voitonjakojen tuotot kirjataan silloin, kun oikeus maksun saamiseen on syntynyt.

c)   Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen tuotot ja kulut

Tällä tarkoitetaan käyvän arvon voittoja (tuottoja) ja käyvän arvon tappioita (kuluja) näistä rahoitusvaroista, mukaan lukien ne, jotka ovat peräisin valuuttamuunnoksista. Korollisten rahoitusvarojen osalta tämä sisältää myös korot.

d)   Tuotot takaussopimuksista

Tuotot takaussopimuksista (takausmaksu) kirjataan siltä ajalta, jona yhteisö on valmis korvaamaan takauksen haltijalle sille mahdollisesti aiheutuvan luottotappion.

1.4.2   Menot

Kulut ovat tilikauden aikana tapahtuvia taloudellisen hyödyn tai suorituspotentiaalin vähennyksiä, jotka toteutuvat varojen siirtymisenä pois yhteisöstä, varojen arvon alentumisena tai velkojen kasvuna ja johtavat netto-omaisuuserien vähentymiseen. Niihin kuuluvat kulut sekä vaihtoon perustuvista että muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista.

Tavaroiden ja palvelujen ostamiseen liittyvistä vaihtoon perustuvista transaktioista aiheutuvat menot kirjataan silloin, kun yhteisö vastaanottaa ja hyväksyy kyseiset tavarat ja palvelut. Ne arvostetaan laskun osoittamaan alkuperäiseen määrään. Lisäksi sellaisiin jakson aikana yhteisölle toimitettuihin palveluihin liittyvät menot, joita koskevaa laskua ei ole vielä saatu tai hyväksytty, kirjataan tilinpäätöspäivänä kuluksi tuotto- ja kululaskelmaan.

Kulut muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista liittyvät varojen siirtoon tuensaajille, ja ne voidaan jakaa seuraaviin kolmeen ryhmään: saamiset, sopimuksen mukaiset siirrot sekä harkinnanvaraiset avustukset; rahoitusosuudet ja lahjoitukset. Siirrot kirjataan kuluiksi sille jaksolle, jonka aikana siirron perustana oleva tapahtuma toteutuu, edellyttäen, että siirto tapahtuu säännösten mukaisesti tai että siirron valtuuttava sopimus on allekirjoitettu. Lisäksi tuensaajan on täytettävä kaikki tukikelpoisuuskriteerit, ja velvoitteen määrä on voitava arvioida riittävän luotettavasti.

Kun kirjausperusteet täyttävä maksupyyntö vastaanotetaan, tukikelpoinen määrä kirjataan kuluksi. Vuoden lopussa tuensaajien tukikelpoiset menot, joita nämä eivät ole vielä ilmoittaneet, arvioidaan ja kirjataan menojäämäksi.

1.5   EHDOLLISET VARAT JA VELAT

1.5.1   Ehdolliset varat

Ehdollinen omaisuuserä on mahdollinen omaisuuserä, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan yhteisön määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Ehdollinen omaisuuserä ilmoitetaan tilinpäätöksessä silloin kun se todennäköisesti tuottaa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia.

1.5.2   Ehdolliset velat

Ehdollinen velka on joko mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan yhteisön määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa, tai nykyinen velvoite, jos ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois yhteisöstä.

Ehdollinen velka syntyy myös niissä poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti.

Ehdollisia velkoja ei kirjata. Ne ilmoitetaan tilinpäätöksessä, paitsi jos on hyvin epätodennäköistä, että taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentäviä resursseja siirtyy pois rahastosta.

1.6   RAHASTON PÄÄOMA

EKR:oon osallistuvat jäsenvaltiot maksavat rahastoon rahoitusosuuksia EKR:n ohjelmien täytäntöönpanoa varten kunkin EKR:n sisäisen sopimuksen mukaisesti. Sovellettavan oikeusperustan mukaan pääomapyynnöistä eli rahoitusta koskevista pyynnöistä tiettynä vuotena N päätetään neuvoston päätöksellä vuonna N-1. Maksettavat varat kohdennetaan selvästi määritetyille tuleville ajanjaksoille.

Rahoitusosuudet täyttävät omistajilta saatavien rahoitusosuuksien kriteerit (EU:n tilinpäätössääntö nro 1), ja ne katsotaan siksi EKR:n tilinpäätöksessä rahaston pääomaksi. Rahaston pääoma vastaa EKR:oon osallistuvilta jäsenvaltioilta saatavien rahoitusosuuksien kokonaismäärää. Koska rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty, vähennetään avoimesti rahaston kokonaispääomasta (ks. ”Laskelma nettovarojen muutoksista”), taseessa esitetään vain rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty.

Koska maksettavaksi sovitut rahoitusosuudet on kohdennettu määritetyille ajanjaksoille ja EKR:n siihen osallistuviin jäsenvaltioihin kohdistama laillinen maksuvaade koskee vain näitä ajanjaksoja, mahdolliset etukäteen maksetut määrät esitetään pääomaosuuksiin liittyvinä siirtovelkoina otsakkeen ”Velat” alla eikä pääomana, jonka maksamista on pyydetty.

1.7   YHTEISRAHOITUS

Saadut yhteisrahoitusosuudet täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista saaduiksi tuloiksi, joihin sovelletaan ehtoja, ja ne esitetään velkoina jäsenvaltioille, kolmansille maille ja muille tahoille. EKR:n on käytettävä rahoitusosuudet palvelujen tarjoamiseen kolmansille, ja käyttämättä jääneet määrät (saadut rahoitusosuudet) on palautettava. Yhteisrahoitussopimuksiin liittyvät maksamattomat velat vastaavat saatuja yhteisrahoitusosuuksia, joista on vähennetty hankkeeseen liittyvät menot. Ne eivät vaikuta nettovarojen määrään.

Yhteisrahoitushankkeisiin liittyvät kulut kirjataan, kun ne ovat toteutuneet. Vastaava rahoitusosuuksien määrä kirjataan toiminnan tuotoiksi, joten näillä erillä ei ole vaikutusta varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen.

2.   TASEEN LIITETIEDOT

VARAT

2.1   RAHOITUSVARAT

Rahoitusvaroihin kuuluva erä on mikä tahansa omaisuuserä, joka on:

a)

käteisvaraa

b)

toisen yhteisön oman pääoman ehtoinen instrumentti

c)

sopimukseen perustuva oikeus saada toiselta yhteisöltä joko käteisvaroja tai muita rahoitusvaroja tai vaihtaa rahoitusvaroja tai -velkoja toisen yhteisön kanssa olosuhteissa, jotka mahdollisesti osoittautuvat yhteisölle edullisiksi, tai

d)

sopimus, joka tullaan toteuttamaan tai saatetaan toteuttaa yhteisön omina oman pääoman ehtoisina instrumentteina.

Rahoitusvarat luokitellaan seuraavasti: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja käypään arvoon nettovarojen / oman pääoman kautta arvostettavat rahoitusvarat. Rahoitusinstrumenttien luokka määritellään alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana, ja sitä tarkastellaan vuosittain tilinpäätöspäivänä.

EKR:n rahoitusvarat koostuvat tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavista rahoitusvaroista ja lainoista, ja ne ovat seuraavat:

(miljoonaa euroa)

 

31.12.2025

31.12.2024

Pitkäaikaiset

 

 

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

92

112

Lainat

24

16

 

116

128

Lyhytaikaiset

 

 

Lainat

1

5

 

1

5

Yhteensä

117

132

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat 92 miljoonan euron rahoitusvarat liittyvät oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin lähinnä seuraavilla osa-alueilla:

—

uusiutuva kestävä energia Climate Investor One- ja ElectriFI-rahastojen ja energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävän maailmanlaajuisen rahaston (GEEREF) kautta

—

osallistavan pientilojen ja maaseudun pk-yritysten rahoituksen edistäminen ABC-rahaston kautta

—

taloudellinen osallisuus Ugandassa aBi Financen kautta ja

—

työpaikkojen ja kestävän kasvun luominen Afrikkaan Boost Africa -aloitteen avulla.

Yhteensä 24 miljoonan euron pitkäaikaiset lainat ja 1 miljoonan euron lyhytaikaiset lainat koskevat kahta osa-aluetta: kestävää maataloutta AgriFIn kautta ja sähkön saantia ja tuotantoa kestävistä energialähteistä ElectriFI-investointivälineen kautta.

2.2   ENNAKKOMAKSUT

Monissa sopimuksissa määrätään, että ennen kuin työt aloitetaan tai tavarat ja palvelut toimitetaan, on maksettava ennakkomaksu. Maksuaikataulua koskevassa sopimusosuudessa voidaan myös määrätä, että maksuja suoritetaan toimeksiannon edistymisestä annettavien selvitysten perusteella. Ennakkomaksut maksetaan yleensä hankkeen toteuttamismaan tai -alueen valuutassa.

Ennakkomaksun käytölle asetettu määräaika ratkaisee sen, kirjataanko se lyhyt- vai pitkäaikaiseksi ennakkomaksuksi. Ennakkomaksun käyttö määritellään hankkeesta tehdyssä sopimuksessa. Jos ennakkomaksun käytölle asetettu määräaika on 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä, maksu kirjataan lyhytaikaiseksi ennakkomaksuksi. Koska monet EKR:n hankkeista ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, niihin liittyvien ennakkomaksujen on oltava käytettävissä yli vuoden ajan. Tämän vuoksi jotkin ennakkomaksut esitetään pitkäaikaisissa varoissa.

(miljoonaa euroa)

 

Liitetieto

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2025

31.12.2024

Pitkäaikaiset ennakkomaksut

2.2.1

–

382

110

492

500

Lyhytaikaiset ennakkomaksut

2.2.2

–

50

481

532

742

Yhteensä

 

–

432

591

1 023

1 242

Ennakkomaksujen kokonaismäärän pieneneminen 219 miljoonalla eurolla johtuu pääosin siitä, että 11. EKR:sta tuensaajille maksetut ennakkomaksut vähenivät vuosien 2024 ja 2025 välisenä aikana 737 miljoonasta eurosta 591 miljoonaan euroon. Tämä kehitys johtuu siitä, että 11. EKR:n elinkaari on jo pitkällä, minkä vuoksi avointen sopimusten määrä on vähentynyt.

Sen jälkeen, kun raukeamislauseke tuli voimaan vuoden 2020 lopussa, 11:nnen EKR:n puitteissa ei ole voitu tehdä uusia rahoitussopimuksia 1. tammikuuta 2021 alkaen. Voimassa oleviin rahoitussopimuksiin perustuvia erillissopimuksia voidaan kuitenkin edelleen allekirjoittaa. Tämän seurauksena äskettäin allekirjoitettujen sopimusten määrä on vähitellen vähentynyt: niitä allekirjoitettiin 452 vuonna 2023, 181 vuonna 2024 ja 21 vuonna 2025.

Kymmenennen EKR:n ennakkomaksut vähenivät 560 miljoonasta eurosta 432 miljoonaan euroon vuosien 2024 ja 2025 välisenä aikana. Väheneminen on EKR:n tavanomaisen täytäntöönpanosyklin mukaista ja johtuu ohjelmien asteittaisesta päättämisestä.

Pitkäaikaisista ennakkomaksuista 373 miljoonaa euroa (393 miljoonaa euroa vuonna 2024) liittyy Afrikkaa varten perustetun EU:n infrastruktuurirahaston, jäljempänä ’infrastruktuurirahasto’, puitteissa tehtyä kahta sopimusta koskevaan avoimeen ennakkomaksuun. Infrastruktuurirahaston tavoitteena on tukea infrastruktuurihankkeita taloudellisesti myöntämällä niille avustuksia hankkeiden rahoittajien tarjoaman pitkäaikaisen rahoituksen ohella. Tällaisten avustusten myöntäminen kannustaa osallistuvia rahoituslaitoksia tarjoamaan pitkäaikaista rahoitusta. Infrastruktuurirahaston toimien katsottiin sopimusten allekirjoitusajankohtana kuuluvan asianmukaisesti sopimuksen soveltamisalaan (rahoitusinstrumentteja koskevaa mallia ei ollut vielä saatavilla, eikä asetuksessa mainittu tämäntyyppisiä instrumentteja). Näiden sopimusten nojalla suoritetut maksut kirjattiin näin ollen ennakkomaksuiksi eikä rahoitusinstrumentin osaksi. Koska infrastruktuurirahaston toteuttamat toimet ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, sen vanhoja ennakkomaksuja kuitataan vuosittain hyvin vähän ja ennakkomaksujen kuittaus jakautuu vuosien ajalle. Sen vuoksi avoimista ennakkomaksuista 373 miljoonaa euroa luokiteltiin uudelleen pitkäaikaisiksi, jotta ne vastaisivat paremmin hankeolosuhteita, kun taas 54 miljoonaa euroa vastaa menojäämiä vuoden lopussa.

2.2.1   Pitkäaikaiset ennakkomaksut hallinnointitavan mukaan jaoteltuina

(miljoonaa euroa)

 

31.12.2025

31.12.2024

Suora hallinnointi

 

 

Toteuttajana:

 

 

Komissio

19

–

EU:n toimeenpanovirastot

–

1

EU:n edustustot

1

2

 

20

3

Välillinen hallinnointi

 

 

Toteuttajana:

 

 

EIP ja EIR

388

402

Kansainväliset järjestöt

67

65

Julkisen palvelun tehtäviä hoitavat yksityisoikeudelliset yhteisöt

5

7

Julkisoikeudelliset yhteisöt

12

13

Kolmannet maat

–

10

 

472

497

Yhteensä

492

500

2.2.2   Lyhytaikaiset ennakkomaksut

(miljoonaa euroa)

 

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2025

31.12.2024

Ennakkomaksut, brutto

3

313

2 649

2 965

3 763

Kuitattu tilikausien erottamisen yhteydessä

(3 )

(263 )

(2 168 )

(2 433 )

(3 022 )

Yhteensä

–

50

481

532

742

2.2.3   Lyhytaikaiset ennakkomaksut hallinnointitavan mukaan jaoteltuina

(miljoonaa euroa)

 

31.12.2025

31.12.2024

Suora hallinnointi

 

 

Toteuttajana:

 

 

Komissio

40

37

EU:n toimeenpanovirastot

–

2

EU:n edustustot

21

47

 

61

86

Välillinen hallinnointi

 

 

Toteuttajana:

 

 

EIP ja EIR

62

62

Kansainväliset järjestöt

248

388

Julkisen palvelun tehtäviä hoitavat yksityisoikeudelliset yhteisöt

50

71

Julkisoikeudelliset yhteisöt

79

77

Kolmannet maat

29

56

EU:n elimet ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

2

1

 

470

655

Yhteensä

532

742

2.2.4   Ennakkomaksujen osalta saadut vakuudet

Vakuuksilla suojataan ennakkomaksuja. Vakuudet raukeavat, kun viimeinen hankkeeseen liittyvä maksu on suoritettu.

(miljoonaa euroa)

 

31.12.2025

31.12.2024

Ennakkomaksujen osalta saadut vakuudet

13

19

Tämä 13 miljoonaa euroa koostuu vakuuksista, joiden tarkoituksena on suojata osana suoraa hallinnointia maksettuja ennakkomaksuja. Vakuuden edunsaaja on EKR (ks. liitetieto 4.1). Suurin osa ennakkomaksuista maksetaan kuitenkin osana välillistä hallinnointia, jolloin vakuuden edunsaajana ei ole EKR vaan hankintaviranomainen. Vuonna 2025 näiden vakuuksien kokonaisarvo oli 309 miljoonaa euroa.

2.3   RAHOITUSOSUUDET ERITYISRAHASTOIHIN

Tässä kohdassa esitetään EU:n Afrikka-hätärahastoon ja EU:n Bêkou-erityisrahastoon maksetut rahoitusosuudet. Rahoitusosuuksista on vähennetty erityisrahastojen kulut, ja ne kirjataan EKR:n varoiksi.

EKR hallinnoi rahoitusosuuksia suoraan ja huolehtii niiden käyttämisestä.

(miljoonaa euroa)

 

Rahoitusosuudet, netto, 31.12.2024

Vuonna 2025 maksetut rahoitusosuudet

Erityisrahastojen nettokulut vuonna 2025

Rahoitusosuudet, netto, 31.12.2025

Afrikka

165

–

(91 )

74

Bêkou

23

–

(10 )

13

Yhteensä

188

–

(101 )

87

Määrän väheneminen edelliseen vuoteen verrattuna johtuu siitä, ettei vuonna 2025 maksettu lisärahoitusosuuksia. Näin ollen tase perustui yksinomaan olemassa olevien rahoitusosuuksien käyttämiseen vuoden aikana aiheutuneiden kulujen kattamiseksi.

Tämä kehitys on linjassa molempien erityisrahastojen asteittaisen lakkauttamisen kanssa. Näiden rahastojen täytäntöönpanokausi päättyi 31. joulukuuta 2025. Erityisrahastot siirtyivät 1. tammikuuta 2026 likvidaatiovaiheeseen, jonka aikana ei toteuteta uusia operatiivisia toimia ja menot rajoittuvat loppukertomusten validointiin, maksamatta olevien määrien maksamiseen ja määrien takaisinperintään tuensaajilta.

2.4   SAAMISET VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA JA KERRYTETTÄVISSÄ OLEVAT RAHAMÄÄRÄT MUISTA KUIN VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

Vaihtoon perustuvat transaktiot ovat transaktioita, joissa yhteisö vastaanottaa varoja tai palveluja tai joilla mitätöidään velka ja joissa annetaan toiselle osapuolelle suoraan vastineeksi suunnilleen sama arvo (ensisijaisesti tavaroiden, palvelujen tai varojen käytön muodossa). Muut kuin vaihtoon perustuvat transaktiot ovat transaktioita, joissa yhteisö joko saa arvon toiselta yhteisöltä antamatta suoraan vastineeksi suunnilleen samaa arvoa tai antaa arvon toiselle yhteisölle saamatta vastineeksi suoraan suunnilleen samaa arvoa.

2.4.1   Pitkäaikaiset vaihtoon perustuvat saamiset

EKR:llä oli 31.12.2025 yhteensä 5 miljoonaa euroa pitkäaikaisia vaihtoon perustuvia saamisia, jotka koostuivat pääasiassa useiden rahoitusvälineiden menoennakoista.

2.4.2   Lyhytaikaiset muut kuin vaihtoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät ja vaihtoon perustuvat saamiset

(miljoonaa euroa)

 

Liitetieto

31.12.2025

31.12.2024

Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

2.4.2.1

27

24

Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista

2.4.2.2

10

12

Yhteensä

 

37

37

2.4.2.1   Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

(miljoonaa euroa)

 

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2025

31.12.2024

Tuensaajat

1

45

16

62

52

Julkisoikeudelliset yhteisöt

3

15

6

23

19

Kolmannet maat

–

2

4

6

16

Arvon alentuminen

(4 )

(51 )

(9 )

(64 )

(63 )

Yhteensä

–

11

16

27

24

2.4.2.2   Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista

(miljoonaa euroa)

 

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2025

31.12.2024

Tulojäämät

–

–

1

2

2

EKR:jen väliset tilit

(207 )

168

39

–

–

Muut

–

4

5

9

11

Yhteensä

(207 )

172

45

10

12

Kaikkien EKR:jen kassavarat on tehokkuussyistä otettu 11. EKR:oon. Tämä edellyttää EKR:jen välisiä siirtoja, joiden vaikutukset tasoitetaan EKR:jen taseiden välillä EKR:jen välisillä yhdystileillä.

Otsake ”Muut” koostuu pääasiassa rahoitusvälineisiin liittyvistä saamisista. Otsakkeen ”Muut” 9 miljoonan euron saamisista 4 miljoonaa euroa liittyy Energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden maailmanlaajuiseen rahastoon (GEEREF) ja 5 miljoonaa euroa Climate Investor One -rahastoon.

2.5   KÄTEISVARAT JA MUUT RAHAVARAT (5)

Käteisvarat ja muut rahavarat, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ovat rahoitusinstrumentteja. Niihin kuuluvat muun muassa käteinen raha, pankeissa olevat vaadittaessa tai lyhyellä määräajalla maksettavat talletukset (kuten käyttötilit ja säästötilit) ja muut lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, joiden alkuperäinen erääntymisaika on enintään kolme kuukautta.

(miljoonaa euroa)

 

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2025

31.12.2024

Erityistilit

 

 

 

 

 

Keskuspankit

–

–

98

98

285

 

–

–

98

98

285

Käyttötilit

 

 

 

 

 

Liikepankit

–

–

105

105

49

Rahoitusvälineisiin liittyvät käteisvarat

–

–

82

82

77

 

–

–

187

187

126

Yhteensä

–

–

286

286

411

Käteisvarat ja muut rahavarat vähenivät 125 miljoonalla eurolla, mikä johtuu pääasiassa keskuspankeissa pidettyjen käteisvarojen määrän supistumisesta. Tämä kassatilanteen heikkeneminen johtuu enimmäkseen kulujen kattamiseksi suoritetuista maksuista sekä ennakkomaksuista, jotka ylittivät vuoden aikana saadut rahoitusosuudet. Rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty, pienenivät vuosien 2024 ja 2025 välillä 1 200 miljoonasta eurosta 800 miljoonaan euroon. Lisäksi jäsenvaltiot saivat 6,3 miljoonan euron palautuksen 9. EKR:n vuoden 2025 ensimmäisestä erästä, kun taas Yhdistynyt kuningaskunta pyysi, että sen vuoden 2025 toista erää varten maksamat 15 miljoonan euron rahoitusosuudet vähennettäisiin sen jäljellä olevasta osuudesta 10. ja 11. EKR:ssa (ks. liitetieto 2.9.1).

VELAT

2.6   RAHOITUSVELAT

Rahoitusvelka on mikä tahansa velka, joka on

a)

sopimukseen perustuva velvollisuus luovuttaa käteisvaroja tai muita rahoitusvaroja toiselle yhteisölle taikka vaihtaa rahoitusvaroja tai -velkoja toisen yhteisön kanssa olosuhteissa, jotka mahdollisesti osoittautuvat yhteisölle epäedullisiksi, tai

b)

sopimus, joka tullaan toteuttamaan tai saatetaan toteuttaa yhteisön omina oman pääoman ehtoisina instrumentteina.

Rahoitusvelat luokitellaan seuraavasti: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat, muut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat tai takaussopimusvelat.

(miljoonaa euroa)

 

Liitetieto

31.12.2025

31.12.2024

Pitkäaikaiset

 

 

 

Takausvelat

2.6.1

1

1

Lyhytaikaiset

 

 

 

Rahoitusvaraukset

2.6.2

–

2

Yhteensä

 

1

3

2.6.1   Takausvelat

Nämä varaukset perustuvat arvioituihin tappioihin eri rahoitusvälineistä myönnetyistä takauksista, ja valtuutetut yhteisöt voivat myöntää omissa nimissään EKR:n puolesta ja EU:n riskillä. Takauksiin liittyvä EKR:n rahoitusriski on kuitenkin rajattu, ja takauksiin perustuvien maksuvaatimusten kattamiseksi tarvittavat varat rahoitetaan asteittain.

(miljoonaa euroa)

 

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2025

31.12.2024

Takausvelat

–

–

1

1

1

Taulukossa esitetty miljoona euroa perustuu arvioituun tappioon, joka liittyy Euritz-rahoitusvälineestä myönnettyyn takaukseen (ks. liitetieto 4.2.1).

2.6.2   Varaukset

Nämä varaukset perustuvat arvioituihin luottotappioihin eri rahoitusvälineistä myönnetyistä lainoista. Nämä varaukset perustuvat arvioituihin tappioihin eri rahoitusvälineistä myönnetyistä takauksista, ja valtuutetut yhteisöt voivat myöntää omissa nimissään EKR:n puolesta ja EU:n riskillä. Takauksiin liittyvä EKR:n rahoitusriski on kuitenkin rajattu, ja takauksiin perustuvien maksuvaatimusten kattamiseksi tarvittavat varat rahoitetaan asteittain.

(miljoonaa euroa)

 

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2025

31.12.2024

Lyhytaikaiset rahoitusvaraukset

–

–

–

–

2

2.7   VELAT

Velat ovat maksuja, jotka suoritetaan tavaroista tai palveluista, jotka on vastaanotettu tai toimitettu ja jotka – toisin kuin menojäämät – on jo laskutettu tai joista on tehty asianmukainen sopimus toimittajan kanssa. Velat voivat liittyä sekä vaihtoon perustuviin transaktioihin, kuten tavaroiden tai palvelujen ostamiseen, että muihin kuin vaihtoon perustuviin transaktioihin, kuten avustusten saajilta saatuihin maksupyyntöihin, ennakkomaksuihin tai muuhun EU:n rahoitukseen.

(miljoonaa euroa)

 

Liitetieto

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2025

31.12.2024

Lyhytaikaiset velat

2.7.1

–

10

93

104

150

Muut velat

2.7.2

–

6

78

83

105

Yhteensä

 

–

16

171

187

256

2.7.1   Lyhytaikaiset velat

(miljoonaa euroa)

 

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2025

31.12.2024

Tuensaajat ja toimittajat

–

7

64

71

56

Kolmannet maat

–

(1 )

8

7

29

Julkisoikeudelliset yhteisöt

–

4

20

24

66

Toimielimet ja erillisvirastot

–

–

2

2

–

Yhteensä

–

10

93

104

150

Velat koostuvat suurelta osin EKR:n saamista menoilmoituksista, jotka koskevat tuensaajille myönnettyjä avustuksia. Koko menoilmoituksessa ilmoitettu määrä kirjataan velaksi, kun menoilmoitus on vastaanotettu. Tukikelpoisuustarkastuksen jälkeen tuensaajille maksetaan ainoastaan tukikelpoiset määrät. Tilikautta päätettäessä analysoidaan maksattamatta olevat maksupyynnöt ja niihin liittyvät arvioidut tukikelpoiset määrät kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Arvioidut tukikelvottomat määrät kirjataan muihin lyhytaikaisiin velkoihin.

Velkojen väheneminen johtuu vuoden lopussa maksamatta olleiden ostolaskujen arvon vähenemisestä.

2.7.2   Muut velat

(miljoonaa euroa)

 

Liitetieto

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2025

31.12.2024

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat

2.7.2.1

–

6

22

27

28

Pääomaosuuksiin liittyvät siirtovelat

2.7.2.2

–

–

51

51

64

Muut velat

 

–

–

5

5

12

Yhteensä

 

–

6

77

83

105

2.7.2.1   Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat ovat EKR:n yhteisrahoitussopimusten yhteydessä saamia varoja. EKR:n on käytettävä näitä rahoitusosuuksia sovittujen palvelujen toimittamiseen kolmansille osapuolille ja palautettava käyttämättömät varat rahoittajille. Yhteisrahoitusosuuksien käytön ajoitus ratkaisee sen, ilmoitetaanko niihin liittyvät velat lyhyt- vai pitkäaikaisina velkoina.

Vuoden lopussa tehdään tapauskohtainen arvio kaikista yhteisrahoitusosuuksiin liittyvistä veloista, ja kaikki määrät, joita ei todennäköisesti käytetä seuraavien 12 kuukauden aikana, katsotaan pitkäaikaisiksi veloiksi.

(miljoonaa euroa)

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2025

31.12.2024

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät lyhytaikaiset velat

–

–

6

22

27

28

2.7.2.2   Pääomaosuuksiin liittyvät siirtovelat

Yhteensä 1,2 miljoonaa euroa pääomaosuuksiin liittyviä siirtovelkoja liittyy 9. EKR:n hankkeista vapautuneiden tai käyttämättä jääneiden varojen palauttamiseen jäsenvaltioille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle (ks. liitetieto 2.9.1). Jäsenvaltiot hyväksyivät sen, että palautettavat määrät kuitataan 11. EKR:n rahoitusosuuksista ensimmäisen rahoitusosuuksien suorittamispyynnön yhteydessä vuonna 2026.

Palautusten lisäksi 49 miljoonaa euroa liittyy Yhdistyneen kuningaskunnan, Portugalin, Unkarin ja Viron ennakolta maksamaan vuoden 2026 ensimmäiseen erään. Tästä määrästä 44 miljoonaa euroa liittyy kokonaisuudessaan Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuuteen. Erosopimuksen 152 artiklan mukaan Yhdistynyt kuningaskunta pysyy EKR:n osapuolena 11. EKR:n ja kaikkien sellaisten aiempien EKR:jen osalta, joiden toiminta ei ole päättynyt, niiden päättymiseen saakka. Yhdistynyt kuningaskunta sitoutuu tältä osin noudattamaan samoja velvoitteita kuin jäsenvaltiot (ks. liitetieto 2.9.1).

2.8   MENOJÄÄMÄT

Menojäämät ovat maksuja, jotka suoritetaan tavaroista tai palveluista, jotka on vastaanotettu tai toimitettu, mutta joita – toisin kuin velkoja – ei ole vielä laskutettu tai joista ei ole vielä tehty asianmukaista sopimusta toimittajan kanssa. Menojäämien laskenta perustuu avointen talousarviositoumusten määrään vuoden lopussa. Se osuus arvioiduista menojäämistä, joka liittyy maksettuihin ennakkomaksuihin, on kirjattu ennakkomaksujen vähennykseksi.

(miljoonaa euroa)

 

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2025

31.12.2024

Menojäämät

–

34

661

695

774

Menojäämät muodostuvat sellaisista voimassa oleviin tai päättyneisiin sopimuksiin liittyvistä arvioiduista toimintamenoista, joista ei ole vielä hyväksytty maksupyyntöjä ja joiden tapauksessa tuensaajille aiheutuneet tukikelpoiset menot on arvioitu käyttämällä parhaita tilinpäätöksen laatimisajankohtana saatavilla olleita tietoja. On huomattava, että tavanomaisesta liiketoiminnasta saatuja tietoja, kuten raportointipäivän jälkeen allekirjoitettuja sopimusten pidennyksiä, ei oteta järjestelmällisesti huomioon, eikä niiden mahdollista vaikutusta menojäämiin voida luotettavasti arvioida. Maksettuihin ennakkomaksuihin liittyvä osuus arvioiduista menojäämistä on kirjattu ennakkomaksujen vähennykseksi (ks. liitetieto 2.2 edellä).

Menojäämien väheneminen 79 miljoonalla eurolla selittyy sellaisten sopimusten määrän vähenemisellä, joihin liittyvät menojäämät oli arvioitava. Menojäämien väheneminen on EKR:n elinkaaren ja avointen sopimusten määrän mukaista.

NETTOVARAT

2.9   RAHASTON PÄÄOMA

EKR:oon osallistuvat jäsenvaltiot maksavat rahastoon rahoitusosuuksia EKR:n ohjelmien täytäntöönpanoa varten kunkin EKR:n sisäisen sopimuksen mukaisesti. Sovellettavan oikeusperustan mukaan pääomapyynnöistä eli rahoitusta koskevista pyynnöistä tiettynä vuotena N päätetään neuvoston päätöksellä vuonna N-1. Maksettavat varat kohdennetaan selvästi määritetyille tuleville ajanjaksoille.

Rahoitusosuudet täyttävät omistajilta saatavien rahoitusosuuksien kriteerit (EU:n tilinpäätössääntö nro 1), ja ne katsotaan siksi EKR:n tilinpäätöksessä rahaston pääomaksi. Rahaston pääoma vastaa EKR:oon osallistuvilta jäsenvaltioilta saatavien rahoitusosuuksien kokonaismäärää. Koska rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty, vähennetään rahaston kokonaispääomasta (ks. ”Laskelma nettovarojen muutoksista”), taseessa esitetään vain rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty.

Koska maksettavaksi sovitut rahoitusosuudet on kohdennettu määritetyille ajanjaksoille ja EKR:n siihen osallistuviin jäsenvaltioihin kohdistama laillinen maksuvaade koskee vain näitä ajanjaksoja, mahdolliset etukäteen maksetut määrät esitetään pääomaosuuksiin liittyvinä siirtovelkoina otsakkeen ”Velat” alla eikä pääomana, jonka maksamista on pyydetty.

2.9.1   Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t

(miljoonaa euroa)

 

9. EKR

10. EKR

11. EKR

Yhteensä

Rahaston pääoma

10 435

20 819

29 290

60 544

Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty

–

–

(4 840 )

(4 840 )

Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, 31.12.2024

10 435

20 819

24 449

55 704

Rahaston pääoma

10 434

20 816

29 278

60 528

Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty

–

–

(4 040 )

(4 040 )

Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, 31.12.2025

10 434

20 816

25 237

56 488

Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty, tarkoittaa määriä, joita jäsenvaltioita ei ole vielä pyydetty maksamaan. Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, tarkoittaa rahoitusosuuksia, joiden maksamista EKR on pyytänyt ja jotka jäsenvaltiot ovat siirtäneet kassatileille (ks. jäljempänä liitetieto 2.9.2).

Neuvoston päätöksellä (EU) 2025/2324 (6) yhdeksännen EKR:n perustamisesta tehdyissä sisäisissä sopimuksissa tarkoitettuja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia vähennettiin 9. EKR:sta vapautuneella 1,2 miljoonan euron määrällä. Tästä vähennyksestä seuraavat palautukset kuitataan 11. EKR:n puitteissa pyydetystä lisärahoituksesta. Itse asiassa palautus vähennetään vuoden 2026 ensimmäisestä erästä (ks. liitetieto 2.7.2).

Erosopimuksen 153 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta pysyy EKR:n osapuolena kaikkien ohjelmien päättämiseen asti, mutta sen osuutta 9. ja 10. EKR:n maksamattomista ja vapautuneista varoista ei voida käyttää uudelleen. Vuonna 2025 Yhdistynyt kuningaskunta pyysi, että sen kyseisen vuoden toinen erä kuitattaisiin käyttämällä sen jäljellä olevaa osuutta 10. ja 11. EKR:n varannosta. Tämän seurauksena 10. ja 11. EKR:n rahaston pääoma pieneni 15 miljoonalla eurolla.

2.9.2   Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, ja rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – erittely jäsenvaltioittain ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta

(miljoonaa euroa)

Rahoitusosuudet 11. EKR:sta

%

Maksua ei pyydetty, 31.12.2024

Maksua pyydetty vuonna 2025

Maksua ei pyydetty, 31.12.2025

Itävalta

2,40

116

(19 )

97

Belgia

3,25

157

(26 )

131

Bulgaria

0,22

11

(2 )

9

Kroatia

0,23

11

(2 )

9

Kypros

0,11

5

(1 )

5

Tšekki

0,80

39

(6 )

32

Tanska

1,98

96

(16 )

80

Viro

0,09

4

(1 )

3

Suomi

1,51

73

(12 )

61

Ranska

17,81

862

(143 )

720

Saksa

20,58

996

(165 )

831

Kreikka

1,51

73

(12 )

61

Unkari

0,61

30

(5 )

25

Irlanti

0,94

46

(8 )

38

Italia

12,53

606

(100 )

506

Latvia

0,12

6

(1 )

5

Liettua

0,18

9

(1 )

7

Luxemburg

0,26

12

(2 )

10

Malta

0,04

2

(0 )

2

Alankomaat

4,78

231

(38 )

193

Puola

2,01

97

(16 )

81

Portugali

1,20

58

(10 )

48

Romania

0,72

35

(6 )

29

Slovakia

0,38

18

(3 )

15

Slovenia

0,22

11

(2 )

9

Espanja

7,93

384

(63 )

320

Ruotsi

2,94

142

(24 )

119

Yhdistynyt kuningaskunta

14,68

710

(117 )

593

Yhteensä

100,00

4 840

(800 )

4 040

Koska 9. ja 10. EKR:n koko pääoman maksamista on pyydetty ja se on maksettu kokonaisuudessaan edellisinä vuosina, vuonna 2025 on pyydetty maksettavaksi 800 miljoonaa euroa, jotka liittyvät kokonaan 11. EKR:oon. Pääoma, jonka maksamista on pyydetty, pieneni vuosien 2024 ja 2025 välillä 1 200 miljoonasta eurosta 800 miljoonaan euroon.

2.9.3   Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä

(miljoonaa euroa)

 

9. EKR

10. EKR

11. EKR

Yhteensä

Saldo 31.12.2023

(509 )

(120 )

628

–

Varojen siirrot aiemmista EKR:ista 10. EKR:n suoritusvaraukseen

(1 )

1

–

–

Varojen siirrot aiemmista EKR:ista 11. EKR:n suoritusvaraukseen

–

(68 )

68

–

Saldo 31.12.2024

(510 )

(187 )

696

–

Varojen siirrot aiemmista EKR:ista 10. EKR:n suoritusvaraukseen

–

–

–

–

Varojen siirrot aiemmista EKR:ista 11. EKR:n suoritusvaraukseen

–

–

–

–

Saldo 31.12.2025

(510 )

(187 )

696

–

Tähän kohtaan sisältyvät toiminnassa olevien EKR:jen välillä siirretyt varat.

Cotonoun sopimuksen tultua voimaan kaikki aikaisempien, toiminnassa olevien EKR:jen käyttämättä jääneet varat on siirretty viimeksi avattuun EKR:oon sitoumusten vapauttamisen jälkeen. Euroopan kehitysrahastojen välillä siirrettävät varat kasvattavat kohderahaston määrärahoja ja vähentävät alkuperärahaston määrärahoja. Kymmenennen ja yhdennentoista EKR:n suoritusvarauksiin siirrettyjä varoja voidaan sitoa ainoastaan tietyin edellytyksin sisäisten sopimusten mukaisesti.

3.   TUOTTO- JA KULULASKELMAN LIITETIEDOT

TULOT

(miljoonaa euroa)

 

Liitetieto

2025

2024

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

3.1

12

41

Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista

3.2

28

90

Yhteensä

 

40

131

3.1   TUOTOT MUISTA KUIN VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista liittyvät transaktioihin, joissa siirtäjä antaa vastaanottavalle yhteisölle varoja ilman, että kyseinen yhteisö antaa siirtäjälle likimäärin vastaavan arvoisen vastikkeen suoraan vaihdossa. Otsakkeeseen sisältyvät pääasiassa komissiolta varainhoitovuoden aikana saadut määrät ja takaisin perityt toimintamenot.

(miljoonaa euroa)

 

Liitetieto

9. EKR

10. EKR

11. EKR

2025

2024

Varojen takaisinperintä

 

1

4

5

11

24

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät tuotot

3.1.1

–

1

–

1

17

Yhteensä

 

1

5

5

12

41

Muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista saatavat tuotot voidaan jakaa hallinnointitavan mukaan seuraavasti:

(miljoonaa euroa)

 

2025

2024

Suora hallinnointi

 

 

Toteuttajana:

 

 

Komissio

1

1

Toimeenpanovirastot

1

2

EU:n edustustot

4

4

 

6

7

Välillinen hallinnointi

 

 

Toteuttajana:

 

 

Kolmannet maat

4

31

Kansainväliset järjestöt

1

3

Julkisen palvelun tehtäviä hoitavat yksityisoikeudelliset yhteisöt

1

–

 

6

34

Yhteensä

12

41

3.1.1   Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät tuotot

Saadut yhteisrahoitusosuudet täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista saaduiksi tuloiksi, joihin sovelletaan ehtoja. Niiden ei tämän vuoksi pitäisi saantihetkellä vaikuttaa tuotto- ja kululaskelmaan. Yhteisrahoitusosuudet säilytetään veloissa (ks. liitetieto 2.7.2.1) siihen asti, kun niihin liittyvät ehdot on täytetty eli tukikelpoiset menot ovat aiheutuneet (ks. liitetieto 3.5). Menoja vastaava määrä kirjataan tämän jälkeen tuotto- ja kululaskelmaan yhteisrahoitusosuuksista saatuina muina kuin vaihtoon perustuvina tuottoina. Tämän seurauksena vaikutus tilikauden taloudelliseen tulokseen on nolla.

3.2   TUOTOT VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

(miljoonaa euroa)

 

9. EKR

10. EKR

11. EKR

2025

2024

Rahoitustuotot

–

–

8

8

19

Muut tuotot

–

1

19

20

71

Yhteensä

–

2

26

28

90

Otsakkeessa ”Rahoitustuotot” oleva 8 miljoonan euron määrä muodostuu pääasiassa maksamattomista perintämääräyksistä kertyneistä koroista, ennakkomaksuista kertyneistä koroista, keskus- ja liikepankeissa oleville määrille kertyneistä koroista ja rahoitusvälineistä saatavista tuloista.

Muut tuotot muodostuvat pääasiassa kurssivoitoista. Vastaavat kurssitappiot kirjataan muihin menoihin (ks. liitetieto 3.7).

KULUT

3.3   MUIDEN YHTEISÖJEN TOTEUTTAMAT MENOT

(miljoonaa euroa)

 

9. EKR

10. EKR

11. EKR

2025

2024

Teknisen avun kulut

–

–

4

4

4

Neljän miljoonan euron määrä liittyy useiden rahoitusvälineiden teknisen avun menoihin.

3.4   TUKIVÄLINEET

(miljoonaa euroa)

 

9. EKR

10. EKR

11. EKR

2025

2024

Ohjelmoitava apu

2

6

459

467

630

AKT-valtioiden väliset hankkeet

–

85

331

416

497

Hätäapu

–

1

48

50

(13 )

Muut avustusohjelmat

5

–

–

5

–

Institutionaalinen tuki

–

(9 )

14

4

4

Rahoitusosuudet erityisrahastoihin

–

–

101

101

118

Yhteensä

8

83

953

1 043

1 237

EKR:n toimintamenot liittyvät eri välineisiin, ja menon tyyppi määräytyy sen mukaan, miten maksut suoritetaan ja miten varoja hallinnoidaan.

Vuonna 2025 toimintamenot laskivat 194 miljoonaa euroa, mikä johtui pääasiassa yhdennentoista EKR:n menojen vähenemisestä: menot olivat 1 145 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 953 miljoonaa euroa vuonna 2025. Tämä väheneminen heijastaa EKR:jen elinkaarta niiden siirtyessä asteittain kohti päättämistä. Yhdestoista EKR saavutti viimeisen vaiheensa, kun sen raukeamislauseke tuli voimaan 31. joulukuuta 2020. Raukeamislausekkeessa vahvistettiin aikaraja uusille sitoumuksille. Uusia rahoituspäätöksiä ei voida tehdä, mutta käynnissä olevien hankkeiden täytäntöönpanoa jatketaan niiden päätökseen saattamiseen asti, mikä johtaa menojen asteittaiseen vähenemiseen.

Samoin 10. EKR:n menoissa näkyy se, että täytäntöönpano on edennyt pitkälle ja ohjelmia päätetään asteittain. Kymmenennen EKR:n päättäminen etenee hyvin. Suurin osa sopimuksista on jo päätetty, ja jäljellä olevien sopimusten toiminnan ja rahoituksen päätökseen saattaminen sekä siihen liittyvät arvioinnit, tarkastukset ja takaisinperinnät ovat meneillään. Kymmenennen EKR:n institutionaaliseen tukeen liittyvät negatiiviset määrät johtuvat siitä, että vuoden 2024 kertymä, joka ylitti vuonna 2025 aiheutuneet todelliset menot, peruttiin. Ne liittyvät AKT-valtioiden sihteeristölle annettavaa institutionaalista tukea koskevaan sopimukseen, jonka oli alun perin määrä päättyä joulukuussa 2024 ja jota jatkettiin syyskuun 15. päivään 2025 saakka. AKT-valtioiden talon kunnostamiseen ja myyntiin liittyvien viivästysten vuoksi suunniteltuja toimia ei voitu toteuttaa kokonaisuudessaan, mikä johti 10,7 miljoonan euron sitoumusten vapauttamiseen.

Vuonna 2025 AKT-valtioiden sisäisten hankkeiden menoihin vaikutti 23 miljoonan euron voitto, joka johtui yhteen hankkeeseen liittyvän vuoden 2024 kertymän perumisesta täytäntöönpanokumppanilta saatujen päivitettyjen täytäntöönpanotietojen perusteella.

Yhdeksännen EKR:n päättäminen on tällä hetkellä viimeisessä vaiheessa, ja vain pieni määrä sopimuksia on vielä voimassa.

Näissä kolmessa avoimessa EKR:ssa päätettiin helmikuun 2025 ja tammikuun 2026 välisenä aikana 578 sopimusta, mikä vähensi osaltaan toimintamenoja.

3.5   YHTEISRAHOITUSKULUT

(miljoonaa euroa)

 

9. EKR

10. EKR

11. EKR

2025

2024

Yhteisrahoitus

–

1

–

1

17

Tässä kohdassa ilmoitetut määrät ovat yhteisrahoitushankkeisiin vuonna 2025 liittyneitä kuluja. Lukuja tarkasteltaessa olisi otettava huomioon, että kulut sisältävät tilikausien erottamiseen liittyvät määrät, jotka on arvioitu (ja ne sisältävät tämän vuoksi myös viime vuotta koskevien arvioitujen määrien peruutukset).

Toteutuneilla määrillä ei yhteisrahoitusta koskevien kirjanpitosääntöjen mukaisesti ollut vaikutusta EKR:n varainhoitovuoden tulokseen, koska ne kirjattiin sekä yhteisrahoituskuluihin että yhteisrahoitustuottoihin (ks. myös liitetieto 3.1.1).

Tukivälineet ja yhteisrahoituskulut hallinnointitavan mukaan eriteltyinä

(miljoonaa euroa)

 

2025

2024

Suora hallinnointi

 

 

Toteuttajana:

 

 

Komissio

32

17

EU:n toimeenpanovirastot

2

3

Erityisrahastot

–

118

EU:n edustustot

103

148

 

137

286

Välillinen hallinnointi

 

 

Toteuttajana:

 

 

EIP ja EIR

130

84

Kansainväliset järjestöt

354

287

Julkisen palvelun tehtäviä hoitavat yksityisoikeudelliset yhteisöt

88

156

Julkisoikeudelliset yhteisöt

55

126

Kolmannet maat

278

314

EU:n elimet ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

1

–

 

906

967

Yhteensä

1 044

1 254

3.6   RAHOITUSKULUT

(miljoonaa euroa)

 

9. EKR

10. EKR

11. EKR

2025

2024

Nettomääräinen arvonalentumistappio lainoista ja muista saamisista

(2 )

1

4

3

(1 )

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ja veloista aiheutuneet tappiot

–

2

31

33

3

Palkkiohyvitys

–

–

4

4

2

Yhteensä

(2 )

3

39

40

3

Nettomääräinen arvonalentumistappio lainoista ja muista saamisista käsittää rahoitusinstrumentteihin liittyvät arvonalentumistappiot ja arvioidut kulut määristä, joita ei saada perittyä takaisin ja jotka liittyvät vanheneviin perintämääräyksiin (yli kaksi vuotta), konkursseihin ja perinnästä luopumiseen.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin liittyvät 33 miljoonan euron rahoituskulut liittyvät pääasiassa valuuttakurssieroihin, korkoihin ja käyvän arvon muutoksiin useiden rahoitusinstrumenttien osalta.

Otsakkeen ”Palkkiohyvitys” 4 miljoonan euron määrä liittyy Kulima-rahoitusvälineestä aiheutuneisiin menoihin.

3.7   MUUT KULUT

Tähän otsakkeeseen sisältyvät hallintokulut, kuten muiden kuin tietotekniikkaan liittyvien ulkopuolisten palvelujen kulut, viestintä- ja julkaisukulut, koulutuskulut jne.

(miljoonaa euroa)

 

9. EKR

10. EKR

11. EKR

2025

2024

Hallinnolliset ja tietotekniset kulut

–

1

7

8

43

Myyntisaamisiin liittyvät realisoituneet tappiot

1

–

–

1

4

Valuuttakurssitappiot

–

3

31

34

63

Rahoitusinstrumenttien valuuttakurssitappiot

–

–

3

3

1

Yhteensä

1

5

40

46

110

Otsake ”Hallinnolliset ja tietotekniset kulut” sisältää sellaiset määrät, jotka perustuvat komission kanssa tehtyyn EKR:n sisäiseen sopimukseen, jolla katetaan sen päätoimipaikassa ja edustustoissa EKR:n ohjelmien hallinnoinnista aiheutuvat hallintokulut.

Vuonna 2025 hallinnollisiin kuluihin vaikutti EKR:n rahoittamiin henkilöstömenoihin liittyvän vuoden 2024 kertymän peruminen. Näin ollen ilmoitetut henkilöstökulut ovat 1,3 miljoonaa euroa vuonna 2025 todellisuudessa aiheutuneiden 36 miljoonan euron sijasta.

4.   EHDOLLISET VARAT JA VELAT JA MUUT TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT

4.1   EHDOLLISET VARAT

Ehdollinen omaisuuserä on potentiaalinen omaisuuserä, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan yhteisön määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa.

(miljoonaa euroa)

 

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2025

31.12.2024

Ennakkomaksuvakuudet

–

–

13

13

19

Komissio edellyttää joissakin tapauksissa ennakkomaksuvakuuksia tuensaajilta, jotka eivät ole jäsenvaltioita, maksaessaan näille ennakkomaksuja.

Vuoden 2025 lopussa ennakkomaksuvakuuksien arvo oli 13 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2024 oli 19 miljoonaa euroa. Tämä on EKR:n lopettamisen ja sopimusten asteittaisen päättämisen mukaista.

Kun kyse on välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvista sopimuksista, vakuus ei kuulu EKR:lle vaan hankintaviranomaiselle. Vakuutta ei tämän vuoksi ilmoiteta EKR:n tilinpäätöksessä.

4.2   EHDOLLISET VELAT

Ehdollinen velka on potentiaalinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan yhteisön määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Se voi olla myös olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena, koska resurssien siirtyminen pois rahastosta ei ole todennäköistä tai velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti.

4.2.1   Myönnetyt takaukset

(miljoonaa euroa)

 

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2025

31.12.2024

Myönnetyt takaukset

–

–

29

29

26

Edellä olevassa taulukossa esitetään riski, joka aiheutuu EKR:n mahdollisista tulevista maksuista, jotka liittyvät EIP-ryhmälle tai muille rahoituslaitoksille myönnettyihin takauksiin. Esitetyistä määristä on vähennetty näistä ohjelmista tehdyt rahoitusvaraukset tai rahoitusvelat.

Edellä ilmoitettu 29 miljoonan euron määrä liittyy seuraavista rahoitusvälineistä myönnettyihin takauksiin: 8 miljoonaa euroa Euritz-rahoitusvälineestä, 10 miljoonaa euroa KULIMA-rahastosta ja 11 miljoonaa euroa maatalouden arvoketjuun liittyvästä ZAMBIA-välineestä.

4.2.2   Oikeustapauksiin liittyvät ehdolliset vastuut

(miljoonaa euroa)

 

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2025

31.12.2024

Vireillä olevat oikeustapaukset

–

9

7

16

7

Vuoden 2025 lopussa vireillä oli vain kaksi oikeustapausta, jotka koskivat yhteensä 16 miljoonan euron määrää.

4.3   MUUT MERKITTÄVÄT TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT

4.3.1   Talousarviositoumukset, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi

Jäljempänä esitetty määrä saadaan vähentämällä maksattamatta olevien sitoumusten määrästä niihin liittyvät, tuotto- ja kululaskelmaan kuluiksi kirjatut määrät. Talousarviosta maksattamatta olevat sitoumukset ovat sitoumuksia, joita vastaavia maksuja ei vielä ole suoritettu ja/tai joita ei vielä ole purettu. Maksattamatta olevia määriä syntyy aina monivuotisten ohjelmien yhteydessä.

(miljoonaa euroa)

 

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2025

31.12.2024

Talousarviositoumukset, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi

16

106

1 533

1 654

2 701

Maksattamatta olevien sitoumusten väheneminen johtuu suurelta osin talousarviosta maksattamatta olevien sitoumusten vähenemisestä. Näitä sitoumuksia oli yhteensä 2 697 miljoonaa euroa vuoden 2025 lopussa (2024: 3 812 miljoonaa euroa). Tämä on EKR:n elinkaaren mukaista ja liittyy myös avoinna olevien sopimusten määrän kehitykseen (ks. liitetieto 2.2).

5.   RAHOITUSRISKIN HALLINTA

Seuraavat EKR:n rahoitusriskin hallintaa koskevat tiedot liittyvät kassanhallintatoimiin, jotka komissio on toteuttanut EKR:n puolesta sen varojen hallinnoimiseksi.

5.1   RISKINHALLINTAPOLITIIKKA JA SUOJAUS

EKR:n kassanhallintasäännöt ja -periaatteet vahvistetaan 11. Euroopan kehitysrahastoon sovellettavassa varainhoitoasetuksessa ja sisäisessä sopimuksessa.

Varainhoitoasetuksen mukaisesti noudatetaan seuraavia perusperiaatteita:

a)

Jäsenvaltiot maksavat EKR:n rahoitusosuudet jäsenvaltion keskuspankissa tai jäsenvaltion nimeämässä rahoituslaitoksessa oleville erityistileille. Rahoitusosuudet pidetään kyseisillä tileillä siihen asti, kun maksu EKR:lle tulee suoritettavaksi.

b)

Jäsenvaltiot maksavat EKR:n rahoitusosuudet euroina. Maksut EKR:sta suoritetaan euroina ja muina valuuttoina.

c)

Komission EKR:n nimissä avaamilla pankkitileillä ei saa tapahtua tilinylityksiä.

Erityistilien lisäksi komissio on avannut EKR:n nimissä muita pankkitilejä rahoituslaitoksissa (keskuspankeissa ja liikepankeissa) suorittaakseen ja vastaanottaakseen sellaisia maksuja, jotka eivät liity jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin.

Kassanhallinta- ja maksutoiminnot ovat pitkälle automatisoituja ja perustuvat ajanmukaisiin tietotekniikkajärjestelmiin. Käytössä on lisäksi erityismenettelyjä, joilla taataan järjestelmän turvallisuus ja varmistetaan tehtävien eriyttäminen varainhoitoasetuksen säännösten, komission noudattamien sisäistä valvontaa koskevien standardien ja tilintarkastusperiaatteiden mukaisesti.

Kassanhallinta- ja maksutoimintojen hallinnointi perustuu kirjallisiin ohjeisiin ja menettelyihin, joiden tavoitteena on vähentää operatiivisia ja rahoitusriskejä sekä varmistaa valvonnan riittävyys. Ohjeet ja menettelyt kattavat eri toiminnot, ja niiden noudattamista valvotaan säännöllisesti.

5.2   VALUUTTARISKI

EKR:oon kohdistuva valuuttariski vuoden lopussa – nettopositio

(miljoonaa euroa)

 

31.12.2025

31.12.2024

 

USD

EUR

Muut

Yhteensä

USD

EUR

Muut

Yhteensä

Rahoitusvarat

 

 

 

 

 

 

 

 

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

15

5

5

25

10

4

7

21

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

37

54

1

92

42

61

9

112

Saamiset

5

4

 

9

6

5

–

11

Käteisvarat ja muut rahavarat

6

280

–

286

11

400

–

411

 

63

343

6

412

69

470

16

555

Rahoitusvelat

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahoitusvaraukset ja takausvelat

–

(5 )

–

(5 )

–

(3 )

–

(3 )

 

–

(5 )

–

(5 )

–

(3 )

–

(3 )

Yhteensä

63

338

6

407

69

467

16

552

Kaikki rahoitusosuudet pidetään euromääräisinä ja muita valuuttoja ostetaan vain silloin kun niitä tarvitaan maksujen suorittamiseksi. Tämän vuoksi EKR:n kassanhallintatoimintoihin ei kohdistu valuuttariskiä.

5.3   KORKORISKI

EKR ei ota lainaa, joten siihen ei kohdistu korkoriskiä.

EKR:n pankkitileillä oleville varoille kertyy kuitenkin korkoa. Komissio on sen vuoksi ottanut EKR:n puolesta käyttöön toimenpiteet varmistaakseen, että kertynyt korko vastaa markkinakorkoja ja niiden vaihteluja.

Kukin jäsenvaltio maksaa rahoitusosuutensa EKR:n talousarvioon nimeämässään rahoituslaitoksessa olevalle erityistilille. Muutama vuosi sitten esiintyneen negatiivisen koron riskin poistamiseksi on otettu käyttöön kassanhallintaan liittyviä menettelyjä, joiden avulla tällaisten tilien saldot pidetään mahdollisimman pieninä. Lisäksi negatiivisesta korosta aiheutuvista kustannuksista vastaa neuvoston asetuksen (EU) 2016/888 (7) mukaan asianomainen jäsenvaltio.

Korko maksetaan liikepankeissa olevien tilien yliyön-saldoille päivittäin. Tällaisten tilien saldoille saatava korko perustuu vaihtuviin markkinakorkoihin, joihin sovelletaan (positiivista tai negatiivista) sopimusmarginaalia. Useimmille pankkitileille maksetaan korkoa, joka perustuu markkinoiden viitekorkoon ja jossa on otettu huomioon kyseisen koron vaihtelut. EKR:oon ei sen vuoksi kohdistu riskiä siitä, että sen tileillä oleville varoille maksettaisiin markkinakorkoa alhaisempaa korkoa.

5.4   LUOTTORISKI (VASTAPUOLIRISKI)

Luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä

Rahoitusvarojen osalta raportoidut määrät ovat nettomääräisiä kirjanpitoarvoja ja edustavat luottoriskiä tilikauden lopussa.

(miljoonaa euroa)

 

31.12.2025

31.12.2024

Rahoitusvarat

 

 

Lainat

25

21

Käteisvarat ja muut rahavarat

286

411

Vaihtoon perustuvat saamiset  (*1)

9

11

Myönnetyt takaukset

 

 

Takaussopimukset

13

12

Yhteensä 31.12.2025

333

454

(*1)  Pois lukien menoennakot

Rahoitusvälinelainat: luoton laatu

(miljoonaa euroa)

 

31.12.2025

 

Vaihe 1

Vaihe 2

Vaihe 3

Ostetut tai alun perin myönnetyt luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet rahoitusvarat

Yhteensä

Luottoluokitus

 

 

 

 

 

Paras ja hyvä luokitus

–

–

–

–

–

Parempi keskitason luottoluokitus

–

–

–

–

–

Heikompi keskitason luottoluokitus

–

–

–

–

–

Spekulatiiviluokka ja maksukyvyttömyys

23

4

7

–

33

Bruttomääräinen kirjanpitoarvo

23

4

7

–

33

Vähennettynä tappiota koskevalla vähennyserällä

2

1

5

–

8

Nettokirjanpitoarvo

21

3

2

–

25

Käteisvarat ja muut rahavarat: luoton laatu

(miljoonaa euroa)

 

31.12.2025

31.12.2024

Luottoluokitus

 

 

Paras ja hyvä luokitus

266

314

Parempi keskitason luottoluokitus

15

91

Heikompi keskitason luottoluokitus

5

6

Spekulatiiviluokka ja maksukyvyttömyys

–

–

Bruttomääräinen kirjanpitoarvo

286

411

Vähennettynä tappiota koskevalla vähennyserällä

–

–

Nettokirjanpitoarvo

286

411

Saamiset: luoton laatu

(miljoonaa euroa)

 

31.12.2025

 

Ei erääntynyt

Erääntyneet

Erääntyneet

Erääntyneet

Erääntyneet

Yhteensä

 

0–30 päivää

31–90 päivää

91 päivää – 1 vuosi

> 1 vuosi

Bruttomääräinen kirjanpitoarvo

9

–

–

–

–

9

Vähennettynä tappiota koskevalla vähennyserällä

–

–

–

–

–

–

Nettokirjanpitoarvo

9

–

–

–

–

9

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat: luoton laatu

Vuonna 2025 näihin tilinpäätöksiin sisältyvät tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat liittyvät oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin, joihin ei kohdistu luottoriskiä (ks. liitetieto 2.1).

5.5   LIKVIDITEETTIRISKI

Analyysi rahoitusvastuista sopimuksen jäljellä olevan voimassaoloajan mukaan

Tämän otsakkeen mukaiset rahoitusvelat esitetään taseen kirjanpitoarvoina.

(miljoonaa euroa)

 

< 1 vuosi

1–5 vuotta

> 5 vuotta

Yhteensä

Rahoitusvastuut 31.12.2025

187

0

–

187

Rahoitusvastuut 31.12.2024

256

0

–

256

EKR:oon sovellettavilla budjettiperiaatteilla varmistetaan, että budjettikauden kassavarojen kokonaismäärä riittää aina maksujen suorittamiseen. Jäsenvaltioilta saatavien rahoitusosuuksien kokonaismäärä on näin aina yhtä suuri kuin vastaavan budjettikauden maksumäärärahojen määrä.

Jäsenvaltiot maksavat rahoitusosuutensa EKR:lle kuitenkin kolmena vuosieränä, minkä lisäksi EKR:sta suoritettaviin maksuihin liittyy kausittaisuutta.

Jotta voitaisiin varmistaa, että kassavarat riittävät jokaisena kuukautena maksujen suorittamiseen, komission kassanhallintayksikkö ja varoja käyttävät yksiköt vaihtavat säännöllisesti tietoja kassatilanteesta.

Edellä mainitun lisäksi EKR:n kassanhallinnassa käytetään automaattisia kassanhallintatyökaluja, joilla varmistetaan päivittäin, että jokaisella EKR:n pankkitilillä on riittävästi käteisvaroja.

6.   LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT TIEDOT

EKR:n lähipiiriksi katsotaan EU:n Bêkou-erityisrahasto, EU:n Afrikka-hätärahasto ja Euroopan komissio. Näiden yhteisöjen väliset liiketoimet ovat osa EKR:n normaalia toimintaa, joten niistä ei EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen mukaan tarvitse antaa tietoja erikseen.

EKR on komission hallinnoima rahasto, joten sillä ei ole omaa erillistä hallintoa. EU:n, myös komission, johtoon kuuluvien avainhenkilöiden etuudet on ilmoitettu Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen kohdassa 7.2 ”Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden etuudet”.

7.   TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

EKR:n tilinpitäjän tietoon ei tilinpäätöksen allekirjoittamispäivään mennessä ollut tullut tai saatettu sellaisia olennaisia tapahtumia, jotka olisi ilmoitettava erikseen tässä kohdassa. Tilinpäätös ja sen liitetiedot on laadittu tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja edellä esitetyt tiedot perustuvat tällaisiin tietoihin.

8.   VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLISEN TULOKSEN JA TALOUSARVION TOTEUTUMAN TÄSMÄYTYS

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos on laskettu suoriteperusteisen kirjanpidon periaatteiden mukaisesti. Talousarvion toteutuma sen sijaan perustuu maksuperusteisen kirjanpidon sääntöihin. Koska taloudellinen tulos ja talousarvion toteutuma kuitenkin kattavat samat operatiiviset tapahtumat, ne on syytä täsmäyttää. Seuraavassa taulukossa esitetään nämä täsmäytykset ja erityisesti tärkeimmät tulo- ja menopuolen täsmäytyserät. Taulukon liitetiedoissa on lisätietoja tärkeimmistä täsmäytyseristä.

(miljoonaa euroa)

 

2025

2024

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS

(1 094 )

(1 240 )

Tulot

 

 

Saamiset, jotka eivät vaikuta talousarvion toteutumaan

(5 )

(25 )

Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita vastaavia tuloja ei ole vielä saatu

(10 )

(4 )

Aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot

13

18

Kulutusta vähentävät tuotot

44

38

Siirtosaamiset (netto)

(25 )

(98 )

Muut

–

–

Menot

 

 

Maksamatta olevat varainhoitovuoden menot

10

65

Varainhoitovuonna maksetut aikaisempien vuosien menot

(48 )

(176 )

Ennakkomaksujen nettovaikutus

730

1 147

Siirtovelat (netto)

(509 )

(1 070 )

Muut

 

 

VARAINHOITOVUODEN TALOUSARVION TOTEUTUMA

(893 )

(1 345 )

8.1   TÄSMÄYTYSERÄT – TULOT

Varainhoitovuoden talousarviotulot muodostuvat kyseisen vuoden aikana vahvistettujen saamisten perusteella saaduista tuloista sekä tuloista, jotka on saatu aiempina varainhoitovuosina vahvistettujen saamisten perusteella.

Saamiset, jotka eivät vaikuta talousarvion toteutumaan, kirjataan taloudelliseen tulokseen, mutta niitä ei voida lukea tuloiksi talousarviossa, sillä maksuja vastaava määrä siirretään varantoihin eikä sitä voida sitoa uudelleen ilman neuvoston päätöstä.

Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita vastaavia tuloja ei ole vielä saatu, vähennetään täsmäytystä tehtäessä taloudellisesta tuloksesta, koska ne eivät kuulu talousarviotuloihin. Aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot on kuitenkin täsmäytettäessä sisällytettävä varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen.

Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu tuensaajilta perityillä määrillä kuitatuista ennakkomaksuista. Nämä maksut kuuluvat tuloihin, mutta eivät vaikuta taloudelliseen tulokseen, ja tästä syystä ne on lisättävä täsmäyttämistä varten.

Siirtosaamisten nettomäärä muodostuu pääasiassa tilikausien erottamiseen liittyvistä siirtosaamisista. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus, eli varainhoitovuoden siirtosaamisista vähennetään edellisen vuoden peruutetut siirtosaamiset.

8.2   TÄSMÄYTYSERÄT – MENOT

Maksamatta olevat varainhoitovuoden menot on täsmäytystä tehtäessä otettava huomioon, koska ne sisältyvät taloudelliseen tulokseen mutta eivät kuulu talousarviomenoihin. Varainhoitovuonna maksetut aiempien vuosien menot on sen sijaan täsmäytystä tehtäessä vähennettävä taloudellisesta tuloksesta, sillä ne kuuluvat varainhoitovuoden talousarviomenoihin mutta eivät vaikuta taloudelliseen tulokseen tai vähentävät oikaisujen tapauksessa kuluja.

Maksujen peruutuksista saatavat määrät eivät vaikuta taloudelliseen tulokseen, mutta ne vaikuttavat talousarvion toteutumaan.

Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu varainhoitovuoden aikana suoritetuista uusista ennakkomaksuista (jotka kirjataan kyseisen vuoden talousarviomenoiksi) sekä sellaisista varainhoitovuoden tai aiempien vuosien aikana suoritetuista ennakkomaksuista, jotka on kuitattu hyväksyttyjä tukikelpoisia menoja vastaan. Viimeksi mainitut ovat suoriteperustetta sovellettaessa kuluja, mutta niitä ei merkitä talousarviokirjanpitoon, koska alkuperäinen ennakkomaksu on kirjattu talousarviomenoksi jo ennakkomaksun suoritusajankohtana.

Siirtovelkojen nettomäärä muodostuu pääasiassa tilikausien erottamiseen liittyvistä eristä eli sellaisista EKR:n varojen saajille aiheutuneista tukikelpoisista menoista, joita ei ole vielä ilmoitettu EKR:lle. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus eli varainhoitovuoden siirtoveloista vähennetään edellisen vuoden peruutetut siirtovelat.

OSA I.2

EU:N BÊKOU-ERITYISRAHASTON JA AFRIKKA-HÄTÄRAHASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

EU:N BÊKOU-ERITYISRAHASTON TILINPÄÄTÖS – VARAINHOITOVUOSI 2025  (8)

TAUSTATIETOA

Yleistä taustatietoa unionin erityisrahastoista

Perustaminen

Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen, jäljempänä ’unionin varainhoitoasetus’ (9), 238 ja 239 artiklan ja yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen (10) 35 artiklan mukaan komissio voi perustaa unionin erityisrahastoja ulkoisia toimia varten. Unionin eritysrahastot perustetaan muiden rahoittajien kanssa tehtävillä sopimuksilla. Rahastoilla vastataan tarpeeseen toteuttaa hätätoimia, hätätilan jälkeisiä toimia tai temaattisia toimia.

Euroopan komissio perustaa unionin erityisrahastot päätöksellä kuultuaan Euroopan parlamenttia ja neuvostoa tai näiden annettua hyväksyntänsä. Päätös sisältää perustamista koskevan sopimuksen muiden rahoittajien kanssa.

Unionin erityisrahastoja perustetaan ja käytetään vain seuraavien edellytysten täyttyessä:

—

Unionin toimella luodaan lisäarvoa: unionin erityisrahastojen tavoitteet voidaan erityisesti niiden laajuuden tai mahdollisten vaikutusten ansiosta saavuttaa paremmin unionin tasolla kuin kansallisella tasolla, ja olemassa olevat rahoitusvälineet eivät riittäisi unionin toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

—

Unionin erityisrahastot lisäävät selvästi unionin poliittista näkyvyyttä ja tuottavat hallinnollisia etuja, ja niiden avulla unioni voi valvoa paremmin riskejä sekä unionin maksuja ja muiden rahoittajien rahoitusosuuksia.

—

Unionin erityisrahastot eivät saa olla päällekkäisiä jo käytössä olevien rahoituskanavien tai samankaltaisten välineiden kanssa täydentämättä niitä jotenkin.

—

Unionin erityisrahastojen tavoitteet mukautetaan sen unionin välineen tai budjettikohdan tavoitteisiin, josta ne rahoitetaan.

Nykyiset EU:n erityisrahastot

Komissio on tähän mennessä perustanut neljä EU:n erityisrahastoa:

—

EU:n Bêkou-erityisrahasto, jonka tavoitteena on tukea kaikkia Keski-Afrikan tasavallan kriisistä selviytymisen ja jälleenrakentamisen osa-alueita. Rahasto perustettiin 15. heinäkuuta 2014.

—

EU:n Syyria-erityisrahasto (Madad-rahasto) eli Syyrian kriisin johdosta perustettu EU:n alueellinen erityisrahasto. Rahasto perustettiin 15. joulukuuta 2014.

—

EU:n Afrikka-hätärahasto eli Euroopan unionin Afrikka-hätärahasto vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi. Rahasto perustettiin 12. marraskuuta 2015.

—

EU:n Kolumbia-erityisrahasto, jolla tuetaan rauhansopimuksen täytäntöönpanoa konfliktin jälkeisessä varhaisessa olojen ennalleen palauttamisessa ja vakauttamisessa. Rahasto perustettiin 12. joulukuuta 2016.

Tehtävä

EU:n Bêkou-erityisrahasto perustettiin edistämään Keski-Afrikan tasavallan tilanteen vakauttamista ja maan jälleenrakentamista Erityisrahaston perustamista koskevan sopimuksen mukaan sen tärkeimpänä tavoitteena on ”antaa johdonmukaisesti kohdistettua apua, jolla edistetään haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien selviytymiskykyä ja tuetaan kaikkia Keski-Afrikan tasavallan kriisistä selviytymisen ja jälleenrakentamisen osa-alueita, koordinoidaan toimia lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja autetaan naapurimaita selviytymään kriisin seurauksista”.

Keskeinen operatiivinen toiminta

Unionin erityisrahastoon kootaan yhteen eri rahoittajien varoja ohjelmien rahoittamiseksi sovittujen tavoitteiden pohjalta. Perustamisensa (heinäkuu 2014) jälkeen Bêkou-erityisrahasto on hyväksynyt 22 ohjelmaa ja saavuttanut yli 2,5 miljoonaa tuensaajaa. Ohjelmien tarkoituksena on auttaa Keski-Afrikan tasavaltaa ja sen väestöä vuoden 2013 kriisin jälkeen. Bêkou-erityisrahasto pyrkii erityisesti varmistamaan peruspalvelujen (pääasiassa terveydenhuolto sekä vesi- ja jätevesihuolto) saatavuuden, tukemaan talouden elpymistä ja työpaikkojen luomista sekä edistämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja sovittelua.

Hallinto

Bêkou-erityisrahaston hallinnoinnista vastaa Euroopan komissio, joka toimii myös sen kahden hallintoelimen, erityisrahaston hallituksen ja toimintakomitean, sihteeristönä. Bêkou-erityisrahaston hallitus ja toimintakomitea koostuvat rahoittajien, komission ja Euroopan parlamentin edustajista sekä yhdestä Keski-Afrikan tasavallan viranomaisten edustajasta ja tarkkailijoista. Hallituksen kokoonpanoa koskevat säännöt ja sen sisäiset säännöt vahvistetaan unionin erityisrahaston perustamisesta tehtävässä sopimuksessa.

Hallituksen päätehtävänä on laatia erityisrahaston kokonaisstrategia ja tarkastella sitä uudelleen. Toimintakomitea vastaa rahaston rahoittamien toimien valinnasta ja valvoo niiden toteuttamista. Lisäksi se hyväksyy tilinpäätöksen ja vuotuisen kertomuksen erityisrahaston rahoittamista toimista.

Rahoituslähteet

Bêkou-erityisrahastoa rahoitetaan rahoittajien rahoitusosuuksilla.

Tilinpäätös

Laatimisperusta

Tilinpäätöksen laatimisen oikeudellinen kehys ja määräajat vahvistetaan Keski-Afrikan tasavallassa toteutettavia toimia varten perustetun Euroopan unionin erityisrahaston eli Bêkou-erityisrahaston perustamisesta tehdyssä sopimuksessa, jäljempänä ’perustamisesta tehty sopimus’. Tämän perustamisesta tehdyn sopimuksen mukaisesti tilinpäätös laaditaan komission tilinpitäjän hyväksymien sääntöjen (EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössäännöt) mukaisesti. Nämä säännöt perustuvat kansainvälisesti hyväksyttyihin julkisen sektorin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standard, IPSAS).

Tilinpitäjä

Unionin erityisrahastojen tilinpitäjänä toimii komission tilinpitäjä. Tilinpitäjä laatii kaikille unionin erityisrahastoille yhteiset kirjanpito- ja tilinpäätösmenettelyt sekä tililuettelot. Komission sisäisellä tarkastajalla, OLAFilla, ja tilintarkastustuomioistuimella on samat valtuudet unionin erityisrahastoihin nähden kuin muihin komission toteuttamiin toimiin nähden. Unionin erityisrahastoille tehdään myös riippumaton ulkoinen tarkastus vuosittain.

Tilinpäätöksen koostumus

Tilinpäätös kattaa 1. tammikuuta ja 31. joulukuuta välisen ajanjakson, ja se sisältää tilinpäätöslaskelmat ja talousarvion toteuttamista koskevan kertomuksen. Vaikka tilinpäätös ja liitetiedot laaditaan suoriteperusteisesti, talousarvion toteuttamista koskevat kertomukset perustuvat pääasiassa rahan liikkeisiin.

Menettely alustavasta tilinpäätöksestä vastuuvapausmenettelyyn

Tilinpäätöksen tarkastaa riippumaton ulkopuolinen tilintarkastaja. Tilinpitäjän laatima alustava tilinpäätös toimitetaan seuraavan vuoden helmikuun 15. päivään mennessä toimintakomitealle, joka toimittaa sen eteenpäin tilintarkastusyhtiölle, jonka yhteisö on valinnut tarjouskilpailumenettelyn perusteella. Tilinpitäjä laatii tilintarkastuksen jälkeen lopullisen tilinpäätöksen ja toimittaa sen toimintakomitean hyväksyttäväksi (8 artiklan 3 kohdan 4 alakohdan c alakohta).

Bêkou-erityisrahaston tilinpäätös konsolidoidaan Euroopan kehitysrahaston tilinpäätökseen.

Tärkeimmät tapahtumat

Vuoden saavutukset

EU käynnisti heinäkuussa 2014 ensimmäisen erityisrahaston, joka nimettiin Bêkou-erityisrahastoksi (bêkou tarkoittaa sangon kielessä toivoa). Rahaston tarkoituksena on auttaa Keski-Afrikan tasavaltaa ja sen väestöä vuoden 2013 kriisin jälkeen. Bêkou-erityisrahasto pyrkii varmistamaan peruspalvelujen (pääasiassa terveydenhuolto sekä vesi- ja jätevesihuolto) saatavuuden, tukemaan maaseudun kehittämistä ja talouden elpymistä sekä edistämään sovintoa. Perustamisestaan lähtien Bêkou-erityisrahasto on rahoittanut 22 ohjelmaa, jotka jakautuvat 125 hankkeeseen, ja tavoittanut yli puolet maan asukkaista.

Keski-Afrikan tasavalta on monin tavoin tarkasteltuna edelleen hauras valtio, erityisesti hallinnon ja paikallisten valmiuksien kannalta.

Turvallisuustilanne on vähitellen parantunut. Sudanin, Kongon demokraattisen tasavallan ja Tšadin konfliktien aiheuttama epävakaus vaikuttaa alueeseen kuitenkin edelleen. Tilanne aiheuttaa pakolaisvirtoja Keski-Afrikan tasavaltaan ja heikentää ruokaturvaa.

Vuonna 2025 Keski-Afrikan taloudelle oli ominaista korkea inflaatio ja pulat. Maan tilanne on kuitenkin vähitellen paranemassa kansallisen kehityssuunnitelman (NDP 2024–2028) perusteella, joka on etenemissuunnitelma Keski-Afrikan tasavallan sosiaaliselle ja taloudelliselle muutokselle. Suunnitelmaa ollaan asteittain toteuttamassa, mistä ovat osoituksena Casablancassa syyskuussa 2025 pidetyn rahoittajien pyöreän pöydän kokouksessa saavutetut tulokset.

Vuoden 2025 joulukuussa järjestettiin yhdistetyt vaalit (presidentin-, kunta-, alue- ja parlamenttivaalit) MINUSCAn (Mission Multidimensionnelle intégrée des Nations Unies pour la Stabilisation en République Centrafricaine) logistisella tuella ja EU:n taloudellisella tuella (vaaliluettelo, kansallinen vaalivirasto). Suhteet EU:hun ovat edelleen asialliset ja vakaat.

Rahaston lopettamisvaihe, johon sisältyy ohjelmien päättämisiä ja sitoumusten vapauttamisia sekä niihin liittyviä tarkastuksia ja arviointeja aina vuoteen 2026 asti, aloitetaan viimeisten hankkeiden operatiivisen toteutuksen päätyttyä. On korostettava, että rahaston täytäntöönpanosta saatujen kokemusten vuoksi toimien jatkuvuus (erityisesti terveydenhuollon ja koulutuksen osalta) säilytetään mahdollisimman pitkälle NDICI – Globaali Eurooppa -hankkeiden avulla yhteistyössä Keski-Afrikan tasavallan hallituksen sekä teknisten ja rahoitusalan kumppanien kanssa kansallisen kehityssuunnitelman mukaisesti.

Keskeiset saavutukset tietyillä painopistealueilla

Jäljempänä esitettävät vuoden 2025 keskeiset saavutukset kuvastavat erityisrahaston tärkeimpiä erityistavoitteita/toiminta-aloja.

Palvelujen saatavuuden alalla kunnostettiin 21 kaivoa, mikä laajensi vesi-, hygienia- ja sanitaatiopalvelujen saatavuutta 10 500 hengellä vuonna 2025, joten rahaston perustamisesta lähtien tuensaajia on ollut yhteensä 1 197 087.

Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden alalla 1 450 naista ja tyttöä hyötyi taloudellisen vaikutusvallan lisäämiseen tähtäävistä toimista, jotka kaikki toteutettiin Enabelin vuonna 2025 toteuttamassa DEVRUR II -hankkeessa. Heistä 865 sai taloushallinnon koulutusta, 575 työllistymiseen tähtäävää koulutusta ja 10 tukea tuloja tuottavan toiminnan aloittamiseen. Sosioekonomisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä koskeviin toimiin on rahaston voimassaoloaikana osallistunut tämän myötä 174 850 naista ja tyttöä.

Talouden ja tuotannon alojen elpymisen edistämisen alalla 3 770 henkilöä sai teknistä ja ammatillista koulutusta DEVRUR II -hankkeessa perustetuissa ”agropoleissa”. Näin ollen kaikkiaan 121 900 henkilöä on hyötynyt osaamisen kehittämistoimista Bêkou-rahoituksen ansiosta. Lisäksi 32 henkilöä löysi työpaikan, 23 aloitti yrittäjähankkeen ja 17 aloitti tuloja tuottavan toiminnan vuonna 2025 DEVRUR-hankkeen tuen ansiosta.

Enabel loi vuonna 2025 myös 4 114 THIMO (Travaux à Haute Intensité de Main-d’œuvre) -työpaikkaa, jotka mahdollistivat viimeisten ”agropolien” rakentamiseen liittyvien töiden loppuun saattamisen, ja koulutti viimeiset 58 työntekijää (hallinnollisia ja teknisiä työntekijöitä sekä kouluttajia). Tämän jälkeen rahasto on vahvistanut kaikkiaan 20 675 hallinnollisen työntekijän tai palveluntarjoajan valmiuksia.

Talousarvio ja talousarvion toteuttaminen

Vuoden 2025 loppuun mennessä Bêkou-erityisrahastoon oli osoitettu yli 310 miljoonan euron rahoitusosuudet, kuten myös edellisenä vuonna 2024. Tämän määrän lisäksi muita tuloja (korkoja ja maksettuja perintämääräyksiä) oli 2,3 miljoonaa euroa. Erityisrahasto sai 31. joulukuuta 2021 päätökseen kaikkia saatuja rahoitusosuuksia vastaavat sitoumukset ja sopimukset, lukuun ottamatta seurantaa, arviointia, tarkastuksia ja viestintää varten varattuja varoja, joista voidaan vielä tehdä sopimuksia tämän päivämäärän jälkeen.

Vuonna 2025 oli voimassa viisi sopimusta, joiden kokonaismäärärahat olivat noin 43,9 miljoonaa euroa ja joihin sisältyi kolme operatiivista hanketta (DEVRUR II Enabel, PAPEUR Rural & WASH PEPEV).

Toimien vaikutukset tilinpäätöksessä

Tilinpäätöslaskelmissa edellä mainittujen toimien vaikutukset ovat näkyvimmät seuraavissa erissä:

—

Ennakkomaksut vähenivät 2 183 tuhatta euroa, koska erityisrahasto lakkautettiin asteittain ja operatiivisia hankkeita saatettiin päätökseen vuonna 2025. Kun erityisrahaston täytäntöönpanokausi päättyi 31. joulukuuta 2025, kaikki operatiiviset sopimukset päättyivät, minkä vuoksi ennakkomaksusaldoja tarkastettiin ja hyväksyttiin aiempaa enemmän. Jäljelle jäävä saldo liittyy hankkeisiin, joista ei ollut vielä saatu lopullisia tilinpäätösraportteja vuoden lopussa.

—

Rahoitusvelat vähenivät 10 676 tuhatta euroa pääasiassa siksi, että vuoden aikana ei tehty käteissuorituksia.

—

Toimintakulut kasvoivat 3 914 tuhatta euroa pääasiassa hankkeiden päättämisen yhteydessä kirjattujen suurempien toteutuneiden ja kertyneiden kustannusten, erityisrahaston korkeamman täytäntöönpano- ja tukikelpoisuusasteen soveltamisen sekä useiden hankkeiden päätökseen saattamisen vuoksi erityisrahaston täytäntöönpanokauden päätyttyä.

TASE

(tuhatta euroa)

 

31.12.2025

31.12.2024

PITKÄAIKAISET VARAT

 

 

Ennakkomaksut

–

–

 

–

–

LYHYTAIKAISET VARAT

 

 

Ennakkomaksut

436

2 619

Vaihtoon perustuvat saamiset ja muuhun kuin vaihtoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät

1 496

2 267

Käteisvarat ja muut rahavarat

14 498

23 465

 

16 430

28 350

VARAT YHTEENSÄ

16 430

28 350

PITKÄAIKAISET VELAT

 

 

Rahoitusvelat

(13 431 )

(24 108 )

 

(13 431 )

(24 108 )

LYHYTAIKAISET VELAT

 

 

Velat

(1 927 )

(2 536 )

Menojäämät

(1 072 )

(1 707 )

 

(2 998 )

(4 243 )

VELAT YHTEENSÄ

(16 430 )

(28 350 )

NETTOVARAT

–

–

TUOTTO- JA KULULASKELMA

(tuhatta euroa)

 

2025

2024

TULOT

 

 

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

 

 

Tuotot rahoittajilta

10 676

6 894

Varojen takaisinperintä

448

183

 

11 125

7 076

Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista

 

 

Rahoitustuotot

400

884

 

400

884

Tuotot yhteensä

11 525

7 961

KULUT

 

 

Toimintakulut

(10 224 )

(6 310 )

Rahoituskulut

(2 )

(166 )

Muut kulut

(1 300 )

(1 485 )

Kulut yhteensä

(11 525 )

(7 961 )

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS

–

–

RAHAVIRTALASKELMA

(tuhatta euroa)

 

2025

2024

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

–

–

Ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen

2 183

1 126

Vaihtoon perustuvien saamisten ja muuhun kuin vaihtoon perustuvien kerrytettävissä olevien rahamäärien (lisäys)/väheneminen

771

1 196

Rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)

(10 676 )

(6 894 )

Velkojen lisäys/(väheneminen)

(609 )

2 536

Menojäämien lisäys/(väheneminen)

(635 )

(2 919 )

NETTORAHAVIRTA

(8 967 )

(4 955 )

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys/(-vähennys)

(8 967 )

(4 955 )

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa

23 465

28 420

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa

14 498

23 465

EU:N AFRIKKA-HÄTÄRAHASTON LOPULLINEN TILINPÄÄTÖS 2025  (11)

TAUSTATIETOA EU:N AFRIKKA-HÄTÄRAHASTOSTA

Yleistä taustatietoa unionin erityisrahastoista

Perustaminen

Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen, jäljempänä ’unionin varainhoitoasetus’ (12), 238 ja 239 artiklan ja yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen (13) 35 artiklan mukaan komissio voi perustaa unionin erityisrahastoja ulkoisia toimia varten. Unionin eritysrahastot perustetaan muiden rahoittajien kanssa tehtävillä sopimuksilla. Rahastoilla vastataan tarpeeseen toteuttaa hätätoimia, hätätilan jälkeisiä toimia tai temaattisia toimia.

Euroopan komissio perustaa unionin erityisrahastot päätöksellä kuultuaan Euroopan parlamenttia ja neuvostoa tai näiden annettua hyväksyntänsä. Päätös sisältää perustamista koskevan sopimuksen muiden rahoittajien kanssa.

Unionin erityisrahastoja perustetaan ja käytetään vain seuraavien edellytysten täyttyessä:

—

Unionin toimella luodaan lisäarvoa: unionin erityisrahastojen tavoitteet voidaan erityisesti niiden laajuuden tai mahdollisten vaikutusten ansiosta saavuttaa paremmin unionin tasolla kuin kansallisella tasolla, ja olemassa olevat rahoitusvälineet eivät riittäisi unionin toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

—

Unionin erityisrahastot lisäävät selvästi unionin poliittista näkyvyyttä ja tuottavat hallinnollisia etuja, ja niiden avulla unioni voi valvoa paremmin riskejä sekä unionin maksuja ja muiden rahoittajien rahoitusosuuksia.

—

Unionin erityisrahastot eivät saa olla päällekkäisiä jo käytössä olevien rahoituskanavien tai samankaltaisten välineiden kanssa täydentämättä niitä jotenkin.

—

Unionin erityisrahastojen tavoitteet mukautetaan sen unionin välineen tai budjettikohdan tavoitteisiin, josta ne rahoitetaan.

Nykyiset EU:n erityisrahastot

Komissio on tähän mennessä perustanut neljä EU:n erityisrahastoa:

—

EU:n Bêkou-erityisrahasto, jonka tavoitteena on tukea kaikkia Keski-Afrikan tasavallan kriisistä selviytymisen ja jälleenrakentamisen osa-alueita. Rahasto perustettiin 15. heinäkuuta 2014.

—

EU:n Syyria-erityisrahasto (Madad-rahasto) eli Syyrian kriisin johdosta perustettu EU:n alueellinen erityisrahasto. Rahasto perustettiin 15. joulukuuta 2014.

—

EU:n Afrikka-hätärahasto eli Euroopan unionin Afrikka-hätärahasto vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi. Rahasto perustettiin 12. marraskuuta 2015.

—

EU:n Kolumbia-erityisrahasto, jolla tuetaan rauhansopimuksen täytäntöönpanoa konfliktin jälkeisessä varhaisessa olojen ennalleen palauttamisessa ja vakauttamisessa. Rahasto perustettiin 12. joulukuuta 2016.

Tehtävä

EU:n Afrikka-hätärahaston päätavoitteena on tukea kaikkia vakautta lisääviä näkökohtia, myötävaikuttaa muuttoliikkeen parempaan hallintaan ja puuttua epävakauden, pakkosiirtymisten ja laittoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. Se pyrkii tähän erityisesti edistämällä selviytymiskykyä, taloudellisia ja yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä turvallisuutta ja kehitystä ja puuttumalla ihmisoikeuksien loukkauksiin.

Keskeinen operatiivinen toiminta

Unionin erityisrahastoon kootaan yhteen eri rahoittajien varoja toimien rahoittamiseksi sovittujen tavoitteiden pohjalta. EU:n Afrikka-hätärahasto toimii pääasiassa kolmella maantieteellisellä alueella, jotka ovat Sahelin ja Tšad-järven alue, Afrikan sarvi ja Pohjois-Afrikka. Lisäksi rahaston hankkeita voidaan tapauskohtaisesti toteuttaa myös rahaston tukikelpoisuusehdot täyttävien maiden naapurimaissa. Rahasto on määräaikainen, ja sen tarkoituksena on toteuttaa lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimia sen toiminta-alueilla oleviin haasteisiin vastaamiseksi.

Hallinto

EU:n Afrikka-hätärahaston hallinnoinnista vastaa Euroopan komissio, joka toimii myös sen kahden hallintoelimen, erityisrahaston hallituksen ja toimintakomitean, sihteeristönä. EU:n Afrikka-hätärahaston hallitus ja toimintakomitea koostuvat rahoittajien ja komission edustajista. Lisäksi näissä elimissä on tarkkailijoina rahastoon osallistumattomien EU:n jäsenvaltioiden, tukikelpoisten valtioiden viranomaisten ja alueellisten järjestöjen edustajia. Hallituksen kokoonpanoa koskevat säännöt ja sen sisäiset säännöt vahvistetaan unionin erityisrahaston perustamisesta tehtävässä sopimuksessa.

Hallituksen päätehtävänä on laatia erityisrahaston kokonaisstrategia ja tarkastella sitä uudelleen. Toimintakomitea vastaa rahaston rahoittamien toimien valinnasta ja valvoo niiden toteuttamista. Lisäksi se hyväksyy tilinpäätöksen ja vuotuisen kertomuksen erityisrahaston rahoittamista toimista.

Rahoituslähteet

EU:n Afrikka-hätärahastoa rahoitetaan rahoittajien maksamilla rahoitusosuuksilla.

Laatimisperusta

Tilinpäätöksen laatimisen oikeudellinen kehys ja määräajat vahvistetaan ”vakauden lisäämistä sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemistä varten perustetun EU:n Afrikka-hätärahaston perustamisesta ja sen sisäisistä säännöistä tehdyssä sopimuksessa”, jäljempänä ’perustamisesta tehty sopimus’. Tämän perustamisesta tehdyn sopimuksen mukaisesti tilinpäätös laaditaan komission tilinpitäjän hyväksymien sääntöjen (EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössäännöt) mukaisesti. Nämä säännöt perustuvat kansainvälisesti hyväksyttyihin julkisen sektorin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standard, IPSAS).

Tilinpitäjä

EU:n Afrikka-hätärahaston tilinpitäjänä toimii rahaston perustamisesta tehdyn sopimuksen mukaan komission tilinpitäjä.

Tilinpäätöksen koostumus

Tilinpäätös kattaa 1. tammikuuta ja 31. joulukuuta välisen ajanjakson, ja se sisältää tilinpäätöslaskelmat ja talousarvion toteuttamista koskevan kertomuksen. Vaikka tilinpäätös ja liitetiedot laaditaan suoriteperusteisesti, talousarvion toteuttamista koskevat kertomukset perustuvat pääasiassa rahan liikkeisiin.

Menettely alustavasta tilinpäätöksestä vastuuvapausmenettelyyn

Tilinpäätöksen tarkastaa riippumaton ulkopuolinen tilintarkastaja. Tilinpitäjän laatima alustava tilinpäätös toimitetaan seuraavan vuoden helmikuun 15. päivään mennessä toimintakomitealle, joka toimittaa sen eteenpäin tilintarkastusyhtiölle, jonka yhteisö on valinnut tarjouskilpailumenettelyn perusteella. Tilinpitäjä laatii tarkastuksen jälkeen lopullisen tilinpäätöksen ja toimittaa sen toimintakomitean hyväksyttäväksi.

EU:n Afrikka-hätärahaston tilinpäätös konsolidoidaan Euroopan kehitysrahaston tilinpäätökseen.

Tärkeimmät tapahtumat

Vuoden saavutukset

Sopimustentekokauden päätyttyä 31. joulukuuta 2021 Afrikka-hätärahasto ei tammikuusta 2022 alkaen ole rahoittanut uusia rahoitussitoumuksia tai budjettikorotuksia. Sopimuksia on tehty vain rahoitussitoumuksista, jotka liittyvät hallinnolliseen toimintaan, kuten tarkastuksiin, arviointeihin, seurantaan tai viestintään. Afrikka-hätärahaston ohjelmien täytäntöönpanoa jatkettiin vuoden 2025 loppuun saakka. Hätärahaston päättämisvaihe alkaa 1. tammikuuta 2026.

Afrikka-hätärahasto osoitti vuoden 2025 aikana, että se on joustava ja tehokas täytäntöönpanoväline, joka edistää poliittista vuoropuhelua Afrikan kumppanimaiden kanssa, soveltaa innovatiivisia lähestymistapoja ja tuottaa konkreettisia tuloksia kaikilla kolmella alueella (Sahelin ja Tšad-järven, Afrikan sarven ja Pohjois-Afrikan alueet).

Afrikan sarven alue oli vuonna 2025 edelleen yksi maailman eniten kärsineistä alueista. Se kamppailee laajamittaisten aseellisten konfliktien pahenevien vaikutusten, ilmastonmuutoksen aiheuttaman jatkuvan kuivuuden, joukkomuuton ja syvenevän humanitaariseen hätätilanteen kanssa.

Tätä monimutkaista alueellista taustaa vasten Afrikka-hätärahastolla oli edelleen merkityksellinen vaikutus sen neljän strategisen tavoitteen kautta. Viimeisen täytäntöönpanovuoden aikana aktiivisten hankkeiden ja indikaattoreiden määrä luonnollisesti väheni, mutta Afrikka-hätärahasto jatkoi kohdennettuja toimia näihin erityisiin haasteisiin vastaamiseksi.

Hätärahasto lisäsi esimerkiksi Somaliassa toteutettavalla ILED-aloitteella taloudellisia ja työllistymismahdollisuuksia (strategisen tavoitteen 1 mukaisesti) tukemalla tuloja tuottavaa toimintaa, osaamisen kehittämistä ja työpaikkojen luomista sekä edistämällä laajempia toimeentulopyrkimyksiä.

Sudanin haastavassa tilanteessa jatkettiin STARS MDTE:n ja RDPP SD:n kaltaisia hankkeita, joilla tarjottiin keskeisiä sosiaalipalveluja koulutuksen ja terveydenhuollon aloilla sekä tuettiin ruokaturvaa ja vahvistettiin siten yhteisön selviytymiskykyä (strategisen tavoitteen 2 mukaisesti).

Sudanissa toteutetulla PROTECT-hankkeella vahvistettiin muuttoliikkeen hallintaa (strateginen tavoite 3) suojelemalla konflikteja pakenevia ihmisiä tarjoamalla kauttakulkumaahanmuuttajille, pakolaisille, turvapaikanhakijoille ja maan sisällä siirtymään joutuneille henkilöille ruoka- ja muuta apua turvakodeissa. Hanke myös paransi kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja turvakotien henkilöstön valmiuksia tukea sukupuoleen perustuvan väkivallan ja ihmiskaupan uhreja sekä ehkäistä seksuaalista hyväksikäyttöä ja väkivaltaa.

Hallinnon ja konfliktien ehkäisyn alalla (strateginen tavoite 4) Tigrayn alueen STABILITY-hankkeessa tuettiin esimerkiksi yhteisön elpymistä kouluttamalla uskonnollisia johtajia auttamaan yhteisöjä toipumaan viimeaikaisen sodan traumoista.

Afrikka-hätärahaston tullessa päätökseensä Afrikan sarven alueen ohjelmat ovat tuottaneet merkittäviä kumulatiivisia tuloksia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Salkun elinkaaren aikana hätärahastosta rahoitetuilla toimilla luotujen tai tuettujen työpaikkojen määrä on yli 150 000 (hätärahaston indikaattori 1.1), ja toimilla on autettu noin 750 000:ta henkilöä kehittämään tuloja tuottavaa toimintaa (hätärahaston indikaattori 1.3) sekä annettu huomattavaa tukea pakolaisväestölle. Rahaston tuella perustettuja tai rahastosta tuettuja mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä oli hieman alle 15 000 (hätärahaston indikaattori 1.2). Terveydenhuollon alalla hätärahaston ohjelmat ovat tuottaneet yli 11 miljoonaa terveydenhuollon palvelua (hätärahaston indikaattori 2.2) ja parantaneet 3,7 miljoonan henkilön mahdollisuuksia saada terveydenhuoltopalveluja (hätärahaston indikaattori 2.9). Ravitsemusapu on tavoittanut 3 miljoonaa henkilöä (hätärahaston indikaattori 2.3), ja lähes 195 000 maahanmuuttajaa ja kotiseudultaan siirtymään joutunutta on saanut kriittistä apua ja suojelua samalla kun muuttoliikkeen hallintaa on parannettu. Rauhanrakennusaloitteiden kautta yli 1,39 miljoonaa henkilöä on osallistunut konfliktien ehkäisyyn ja ihmisoikeustoimiin. Nämä tulokset kertovat sekä Afrikka-hätärahaston toteutumisasteesta että tällaisten toimien jatkuvasta merkityksellisyydestä tilanteessa, jossa tarpeet ovat edelleen suuria ja rakenteellisia haasteita on edelleen olemassa.

Sahelin ja Tšad-järven alue kärsi vuonna 2025 edelleen suuresta epävakaudesta, joka johtui jatkuvasta aseellisesta selkkauksesta, poliittisen hajanaisuuden syvenemisestä, ilmastoshokeista ja syvenevästä humanitaarisesta kriisistä.

Koska useimmat Afrikka-hätärahaston Sahelin ja Tšad-järven alueen hankkeisiin liittyvät toimet saatiin päätökseen vuoden 2024 loppuun mennessä, vuoden 2025 osalta voidaan raportoida vain vähäisiä saavutuksia.

Strategisen tavoitteen 1 (suuremmat taloudelliset ja työllistymismahdollisuudet) osalta ”Acceleration in the Sahel” -ohjelma tuki edelleen yrittäjien ja pk-yritysten pitkän aikavälin rahoituksen saantia Länsi-Afrikassa. Hanke on saavuttanut tavoitteensa luotujen työpaikkojen sekä tuettujen yrittäjien ja pk-yritysten määrien osalta.

Strategisen tavoitteen 4 (hallintotavan parantaminen ja konfliktien estäminen) puitteissa toteutetun ”Programme d’appui au renforcement du système d’information de l’état civil au Sénégal” -hankkeen tavoitteena on tukea väestörekisteritietojärjestelmän vahvistamista ja kansallisen biometrisen identiteetin vakiinnuttamista Senegalissa. Hanke tuotti vuonna 2025 joitakin tuloksia, kun sen puitteissa tuettiin valtion infrastruktuurin kunnostamista ja kahden kaupungintalon varustelua hallinnon vahvistamiseksi.

Ohjelman elinkaaren aikana hätärahastosta rahoitetuilla toimilla on tuettu yli 839 927 henkilöä tuloja tuottavan toiminnan kehittämisessä (hätärahaston indikaattori 1.3), suurelta osin Ghanassa (GrEEn-ohjelma (14)) ja merkittävissä määrin Malissa, Nigerissä, Tšadissa ja Burkina Fasossa. Niillä tarjottiin teknistä ja ammatillista koulutusta ja osaamisen kehittämistä yli 240 000 tuensaajalle (hätärahaston indikaattori 1.4) kaikissa Sahelin ja Tšad-järven alueen maissa lähes 50 ohjelman ansiosta, kuten Développer l’Emploi au Sénégal (15), INTEGRA (16) Ghanassa, ARCHIPELAGO (17) tai GrEEn (18).

Rauhanrakennus- ja konfliktien ehkäisytoimiin on osallistunut 7,1 miljoonaa henkilöä (hätärahaston indikaattori 4.3), erityisesti Burkina Fasossa PEV (19)- ja PDU (20)-hankkeiden ansiosta mutta myös Nigerissä (PDU, PAIERA (21) ja SHIMODU (22)), ja 21 000 henkilöä on saanut muuttoliikkeen hallintaan ja muuttajien suojeluun liittyvää koulutusta kaikissa alueen maissa (hätärahaston indikaattori 3.7). Ruokaturvaan liittyvä apu on tavoittanut 3,6 miljoonaa henkilöä (hätärahaston indikaattori 2.4), erityisesti Burkina Fasossa, Malissa, Nigeriassa ja Tšadissa, ja 2,8 miljoonaa henkilöä Burkina Fasossa, Senegalissa, Malissa, Kamerunissa ja Nigerissä on saanut ravitsemusapua (hätärahaston indikaattori 2.3). Nämä saavutukset edistävät merkittävästi koko alueen selviytymiskykyä ja vakautta, vaikka humanitaarinen tilanne on edelleen poikkeuksellisen haastava ja jatkuvan kansainvälisen yhteistyön tarve muodostuu yhä kriittisemmäksi.

Pohjois-Afrikan alueella oli edelleen toisiinsa kytkeytyviä geopoliittisia, sosioekonomisia ja ympäristöön liittyviä haasteita, jotka vaikuttivat edelleen muuttoliikkeen dynamiikkaan. Pohjois-Afrikan maat ovat edelleen merkittäviä muuttoliikkeen alkuperä-, kauttakulku- ja kohdemaita, ja monet niistä vastaanottavat suuria määriä pakolaisia.

Pohjois-Afrikan alueen osuus oli toukokuussa 2025 (23) Afrikka-hätärahaston sitomista 4,94 miljardista eurosta 905 miljoonaa euroa, joka kanavoitiin 118 sopimuksen kautta (90 operatiivista ja 28 teknisen avun sopimusta). Toimilla saavutettiin konkreettisia tuloksia Pohjois-Afrikassa vuoden 2017 ja toukokuun 2025 välisenä aikana. Pohjois-Afrikan alueella keskitytään Afrikka-hätärahaston strategiseen tavoitteeseen 3 ”muuttoliikkeen hallinnan parantaminen lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaissa” neljässä strategisessa painopisteessä. Haavoittuvassa asemassa olevien muuttajien, turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten suojelua koskevan strategisen painopisteen 1 puitteissa hätärahaston toimilla vahvistettiin suojeluun ja yhteisöjen vakauttamiseen liittyviä pyrkimyksiä panemalla täytäntöön 64 sopimusta, joiden tuloksena kunnostettiin tai rakennettiin lähes 1 600 infrastruktuurikohdetta. Strategiseen painopisteeseen 3 (työperäisen maahanmuuton tukeminen) osoitetulla 35 miljoonan euron rahoituksella tuettiin työperäisen maahanmuuton hallintaa vahvistamalla 23 instituutiota, kehittämällä 19 kansallista strategiaa ja mahdollistamalla laillinen liikkuvuus yli 7 000 henkilölle Pohjois-Afrikan alueella.

Monimutkaisista olosuhteista huolimatta hätärahaston kumppanit ilmoittivat parantaneensa 5,49 miljoonan henkilön mahdollisuuksia saada sosiaalialan peruspalveluja, tarjonneensa sosiaalialan peruspalveluja 2,78 miljoonaa kertaa ja antaneensa 4 510 paluumuuttajalle paluun jälkeistä apua. Myös tietoisuuden lisäämiseen tähtääviä toimia jatkettiin, ja selviytymiskykyä ja perusoikeuksia koskevilla kampanjoilla tavoitettiin 10,4 miljoonaa potentiaalista muuttajaa ja ammatilliseen koulutukseen osallistui 27 688 tuensaajaa.

Talousarvio ja talousarvion toteuttaminen

Vuonna 2025 (24) millään Afrikka-hätärahaston kolmesta alueesta ei toteutettu uusia ohjelmia tai budjettikorotuksia, koska sopimustentekokausi päättyi 31. joulukuuta 2021. Afrikka-hätärahaston perustamisesta lähtien toiminta- ja hallintokuluihin on sidottu yhteensä 5 053,56 miljoonaa euroa. Afrikka-hätärahaston perustamisesta lähtien hyväksyttyjen toimenpideohjelmien arvo on 1 810 miljoonaa euroa Afrikan sarven alueella, 2 217,8 miljoonaa euroa Sahelin ja Tšad-järven alueella ja 907,3 miljoonaa euroa Pohjois-Afrikan alueella.

Vuonna 2025 tehtiin 37 uutta sopimusta, joiden kokonaisarvo oli 139 562 266 miljoonaa euroa ottaen huomioon sidottu nettomäärä ja se, ettei sitoumuksia ole vapautettu. Nämä sopimukset liittyivät ainoastaan hallinnolliseen toimintaan (tarkastus, arviointi, viestintä ja seuranta), koska toimenpideohjelmia tai toimia ei ole voitu enää rahoittaa 31. joulukuuta 2021 lähtien.

Vuonna 2025 suoritetut maksut olivat 84,32 miljoonaa euroa, mikä oli 78,68 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2024. Maksujen määrä on pienempi vuonna 2025, koska useiden hankkeiden täytäntöönpanokausi on päättymässä.

Toimien vaikutukset tilinpäätöksessä

Tilinpäätöslaskelmissa edellä mainittujen toimien vaikutukset ovat näkyvimmät seuraavissa erissä:

—

Ennakkomaksut: vähenivät 107 330 tuhatta euroa, koska erityisrahasto lakkautettiin asteittain ja operatiivisia hankkeita saatettiin päätökseen vuonna 2025. Kun erityisrahaston täytäntöönpanokausi päättyi 31. joulukuuta 2025, kaikki operatiiviset sopimukset päättyivät, mikä lisäsi ennakkomaksusaldojen tarkastamista ja hyväksymistä. Jäljelle jäävä saldo liittyy hankkeisiin, joista ei ollut vielä saatu lopullisia tilinpäätösraportteja vuoden lopussa.

—

Rahoitusvelat: vähenivät 138 236 tuhatta euroa pääasiassa siksi, että vuoden aikana ei tehty käteissuorituksia.

—

Toimintakulut: vähenivät erityisrahaston asteittaisen lakkauttamisen seurauksena 38 674 tuhatta euroa, mikä johti avoinna olevien sopimusten määrän vähenemiseen ja sitä kautta kulujen vähenemiseen.

TASE

(tuhatta euroa)

 

31.12.2025

31.12.2024

PITKÄAIKAISET VARAT

 

 

Rahoitusvarat

3 014

3 950

Ennakkomaksut

123

–

 

3 137

3 950

LYHYTAIKAISET VARAT

 

 

Ennakkomaksut

24 436

131 889

Vaihtoon perustuvat saamiset ja muuhun kuin vaihtoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät

16 651

24 314

Käteisvarat ja muut rahavarat

120 097

187 539

 

161 185

343 742

VARAT YHTEENSÄ

164 322

347 691

PITKÄAIKAISET VELAT

 

 

Rahoitusvelat

(113 103 )

(251 339 )

 

(113 103 )

(251 339 )

LYHYTAIKAISET VELAT

 

 

Velat

(14 500 )

(13 774 )

Menojäämät

(36 719 )

(82 578 )

 

(51 219 )

(96 352 )

VELAT YHTEENSÄ

(164 322 )

(347 691 )

NETTOVARAT

–

–

TUOTTO- JA KULULASKELMA

(tuhatta euroa)

 

2025

2024

TULOT

 

 

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

 

 

Tuotot rahoittajilta

138 236

169 603

Varojen takaisinperintä

532

245

 

138 768

169 848

Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista

 

 

Rahoitustuotot

3 087

6 690

Muut vaihtoon perustuvista transaktioista saadut tuotot

10 546

13 551

 

13 634

20 240

Tuotot yhteensä

152 402

190 089

KULUT

 

 

Toimintakulut

(123 195 )

(161 869 )

Rahoituskulut

(971 )

(28 )

Muut kulut

(28 235 )

(28 191 )

Kulut yhteensä

(152 402 )

(190 089 )

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS

–

–

RAHAVIRTALASKELMA

(tuhatta euroa)

 

2025

2024

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

–

–

Toiminnan rahavirta

 

 

Ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen

107 329

64 732

Vaihtoon perustuvien saamisten ja muuhun kuin vaihtoon perustuvien kerrytettävissä olevien rahamäärien (lisäys)/väheneminen

7 662

(1 917 )

Rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)

(138 236 )

(13 216 )

Velkojen lisäys/(väheneminen)

726

(486 )

Menojäämien lisäys/(väheneminen)

(45 859 )

(39 126 )

Investointien rahavirta

 

 

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien muiden kuin johdannaisiin kuuluvien rahoitusvarojen lisäys/väheneminen

936

(0 )

NETTORAHAVIRTA

(67 442 )

9 986

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys/(-vähennys)

(67 442 )

9 986

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa

187 539

177 553

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa

120 097

187 539

OSA I.3

EKR:N JA EU:N ERITYISRAHASTOJEN KONSOLIDOIDUT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT  (25)

KONSOLIDOITU TASE

(miljoonaa euroa)

 

31.12.2025

31.12.2024

PITKÄAIKAISET VARAT

 

 

Rahoitusvarat

119

131

Ennakkomaksut

492

500

Vaihtoon perustuvat saamiset

5

5

 

616

637

LYHYTAIKAISET VARAT

 

 

Rahoitusvarat

1

5

Ennakkomaksut

556

876

Vaihtoon perustuvat saamiset ja muuhun kuin vaihtoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät

56

63

Käteisvarat ja muut rahavarat

420

622

 

1 034

1 566

VARAT YHTEENSÄ

1 649

2 203

PITKÄAIKAISET VELAT

 

 

Rahoitusvelat

(40 )

(88 )

 

(40 )

(88 )

LYHYTAIKAISET VELAT

 

 

Varaukset

(0 )

(2 )

Velat

(204 )

(272 )

Menojäämät ja tuloennakot

(733 )

(858 )

 

(936 )

(1 132 )

VELAT YHTEENSÄ

(976 )

(1 220 )

NETTOVARAT

673

983

RAHASTON VARAT JA VARANNOT

 

 

Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t

56 488

55 704

Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt

2 252

2 252

Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos

(56 973 )

(55 733 )

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

(1 094 )

(1 240 )

NETTOVARAT

673

983

KONSOLIDOITU TUOTTO- JA KULULASKELMA

(miljoonaa euroa)

 

2025

2024

TULOT

 

 

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

 

 

Takaisinperintä

13

42

Tuotot erityisrahastoihin osoitetusta rahoituksesta

48

59

 

60

100

Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista

 

 

Rahoitustuotot

11

26

Muut tuotot

31

85

 

42

111

Tuotot yhteensä

102

211

KULUT

 

 

Tukivälineet

(942 )

(1 119 )

Muiden yhteisöjen toteuttamat menot

(4 )

(4 )

Erityisrahastojen toteuttamat menot

(133 )

(168 )

Yhteisrahoituskulut

(1 )

(17 )

Rahoituskulut

(41 )

(3 )

Muut kulut

(75 )

(140 )

Kulut yhteensä

(1 196 )

(1 451 )

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS

(1 094 )

(1 240 )

KONSOLIDOITU RAHAVIRTALASKELMA

(miljoonaa euroa)

 

2025

2024

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

(1 094 )

(1 240 )

Toiminnan rahavirta

 

 

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet

784

1 138

Erityisrahastoihin osoitettujen rahoitusosuuksien (lisäys)/väheneminen

–

–

Ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen

328

352

Vaihtoon perustuvien saamisten ja muuhun kuin vaihtoon perustuvien kerrytettävissä olevien rahamäärien (lisäys)/väheneminen

8

(13 )

Varausten lisäys/(väheneminen)

(2 )

2

Rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)

(48 )

3

Velkojen lisäys/(väheneminen)

(68 )

(134 )

Menojäämien ja tuloennakoiden lisäys/(väheneminen)

(126 )

(252 )

Muut transaktiot, joihin ei liity maksutapahtumaa

–

–

Investointien rahavirta

 

 

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien muiden kuin johdannaisiin kuuluvien rahoitusvarojen (lisäys)/väheneminen

16

(42 )

NETTORAHAVIRTA

(201 )

(185 )

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys/(-vähennys)

(201 )

(185 )

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa

622

807

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa

420

622

KONSOLIDOITU LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

(miljoonaa euroa)

 

Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t (A)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (B)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (C) = (A) – (B)

Kertyneet varannot (D)

Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt (E)

Nettovarat yhteensä (C) + (D) + (E) + (F)

SALDO 31.12.2023

60 607

6 040

54 566

(55 733 )

2 252

1 086

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet

(62 )

(1 200 )

1 138

–

–

1 138

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

–

–

–

(1 240 )

–

(1 240 )

SALDO 31.12.2024

60 544

4 840

55 704

(56 973 )

2 252

983

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet

(16 )

(800 )

784

–

–

784

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

–

–

–

(1 094 )

–

(1 094 )

SALDO 31.12.2025

60 528

4 040

56 488

(58 067 )

2 252

673

OSA I.4

EKR:N RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA KERTOMUS

SISÄLTÖ

1.

 TAUSTAA 70
AIEMMAT EKR:T 70
10. JA 11. EKR 71

2.

 RAHOITUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 72
RAHOITUKSEN TOTEUTUMA 72
VARAT 79
TOIMINTAMENOT JA ERITYISOHJELMAT 79

3.

 SANASTO 89

1.   TAUSTAA

Vuonna 1959 perustettu EKR on tärkein väline, jolla EU tukee Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-valtiot) sekä merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä. Sen ensisijaisena tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen.

EKR on perustettu jäsenvaltioiden edustajien sisäisellä sopimuksella, ja sen hallinnoinnista vastaa erityiskomitea. EKR:n varat saadaan EU:n jäsenvaltioilta erikseen sovittuina maksuina. Jäsenvaltiot päättävät rahastolle kohdennettavasta kokonaissummasta (viiden vuoden ajanjaksoksi). Jäsenvaltiot voivat näiden rahoitusosuuksien lisäksi osallistua yhteisrahoitusjärjestelyihin tai suorittaa vapaaehtoisia lisärahoitusosuuksia EKR:oon. EKR:n varoilla katettavien toimenpiteiden rahoituksen toteuttamisesta vastaa Euroopan komissio, ja investointikehyksen hallinnoinnista EIP.

EKR:n toiminta perustuu monivuotisuuteen. Kukin EKR-sopimus tehdään noin viideksi vuodeksi, ja kuhunkin EKR:oon sovelletaan omaa varainhoitoasetusta. Viimeisimmän eli 11. EKR:n (2014–2020) perustamista koskeva sisäinen sopimus tuli voimaan 1. maaliskuuta 2015. Vuodesta 2021 alkaen yhteistyö AKT-valtioiden kanssa sisältyy naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeseen (NDICI). EKR:sta rahoitettavien käynnissä olevien hankkeiden toteuttamista jatketaan kuitenkin asianomaisen EKR:n oikeusperustan mukaisesti.

Tämä selvitys on laadittu 11. EKR:n varainhoitoasetuksen (26) 39 artiklan mukaisesti. Siinä annetaan tietoja EKR:n toteuttamisesta tuloina ja menoina ja keskitytään tärkeisiin tapahtumiin, joilla oli merkittävä vaikutus rahoituksen toteuttamiseen vuonna 2025.

Koska aiempien EKR:jen toimia ei ole käynnissä (27), tämä selvitys sisältää vain 10. ja 11. EKR:a koskevat luvut.

AIEMMAT EKR:T

6. ja 7. EKR

Kuudennen EKR:n tilit päätettiin vuonna 2006 ja 7. EKR tilit vuonna 2008.

Sellaiset jäljellä olevat varat ja purettuja sitoumuksia vastaavat varat, jotka ovat peräisin aiemmista kehitysrahastoista, on 9. EKR:a koskevan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti siirretty 9. EKR:oon.

8. ja 9. EKR

Kahdeksannen EKR:n rahoitus ja toiminta päättyi vuonna 2021, ja sen kokonaismenot olivat yhteensä 10 374 miljoonaa euroa. Komissio ilmoitti 8. EKR:n päättämisestä jäsenvaltioille lokakuussa 2021 neuvostolle esitetyssä tiedonannossa.

Kaikki 8. EKR:n toimet on saatettu päätökseen ja kaikki tarkastukset on suoritettu. Myös kaikki sopimukset ja rahoituspäätökset on päätetty EKR:n tileillä. Kaikki perintämääräykset, jotka olivat vielä avoinna toiminnan lopettamisen jälkeen, maksettiin tai niistä luovuttiin, lukuun ottamatta neljää perintämääräystä, joita komission oikeudellinen yksikkö seuraa. Komission päätöksen C(2003) 19044 mukaisesti nämä perintämääräykset siirrettiin 9. EKR:lle.

Yhdeksännen EKR:n päättäminen etenee hyvin. Rahastossa on edelleen neljä avoinna olevaa sopimusta, joista kaksi koskee Etelä-Sudanissa toteutettavia tarkastuksia ja arviointeja (neuvoston päätös 2011/315/EU). Näistä toimista päätettiin yhdeksännen EKR:n raukeamislausekkeen jälkeen, ja ne saatetaan päätökseen määräajassa. Tämä edistää yhdeksänteen EKR:ään liittyvien toimien ja hankkeiden loppuun saattamista. Yhdeksäs EKR voidaan päättää kokonaisuudessaan vasta sitten, kun kaikki sopimukset ovat päättyneet ja kun niiden arvioinnit ja tarkastukset on saatu suoritettua.

Vuosina 2015–2025 komissio palautti seitsemän erää 8./9. EKR:n määrärahoja. Palautettu kokonaismäärä oli yhteensä 1 925,19 miljoonaa euroa (28). Tammikuussa 2026 palautettiin 1,2 miljoonaa euroa (29) jäsenvaltioiden EKR:lle vuoden 2026 osalta suorittamien rahoitusosuuksien ensimmäisen erän maksun yhteydessä.

10. JA 11. EKR

Euroopan yhteisön jäsenvaltiot sekä AKT-valtiot allekirjoittivat AKT–EY-kumppanuussopimuksen (ns. Cotonoun sopimuksen) Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000. Se tuli voimaan 1. huhtikuuta 2003 (ja sillä perustettiin 9. EKR). Cotonoun sopimusta on tämän jälkeen muutettu kahdesti, ensin 25. kesäkuuta 2005 Luxemburgissa allekirjoitetulla sopimuksella (jolla perustettiin 10. EKR) ja tämän jälkeen 22. kesäkuuta 2010 Ouagadougoussa allekirjoitetulla sopimuksella (jolla perustettiin 11. EKR).

Merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) assosiaatiosta Euroopan yhteisöön (”päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta”) 27. marraskuuta 2001 tehty neuvoston päätös 2001/822/EY (30) tuli voimaan 2. joulukuuta 2001. Kyseistä päätöstä muutettiin 19. maaliskuuta 2007 (neuvoston päätös 2007/249/EY (31)).

Tarkistetun Cotonoun sopimuksen ja vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta tehty sisäinen sopimus, jonka Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden hallitusten edustajat hyväksyivät elokuussa 2013, tuli voimaan maaliskuussa 2015.

Cotonoun sopimuksen mukaan 10. EKR:n kokonaismäärärahat ovat toisella kaudella (2008–2013) yhteensä 22 682 miljoonaa euroa. Tästä määrästä

—

AKT-valtioille osoitettiin 21 966 miljoonaa euroa

—

merentakaisille maille ja alueille (MMA) osoitettiin 286 miljoonaa euroa ja

—

komissiolle osoitettiin 430 miljoonaa euroa tukimenoina EKR:n ohjelmasuunnitteluun ja täytäntöönpanoon.

AKT-valtioiden määrä jaetaan seuraavasti:

—

maa- ja alueohjelmille 17 766 miljoonaa euroa

—

AKT-valtioiden väliseen ja alueiden väliseen yhteistyöhön 2 700 miljoonaa euroa ja

—

investointivälineisiin 1 500 miljoonaa euroa.

Erityisesti suurempi osa talousarviosta osoitettiin alueellisiin ohjelmiin, millä korostetaan alueellisen taloudellisen yhdentymisen merkitystä kansallisen ja paikallisen kehityksen peruskehyksenä. Kymmenennen EKR:n innovaatio oli ”kannustinmäärien” luominen kullekin valtiolle.

Cotonoun sopimuksen mukaan yhteisön tuki AKT-valtioille ja merentakaisille maille ja alueille rahoitetaan kolmannella kaudella (2014–2020) 11.EKR:sta. Varojen yhteismäärä on 30 506 miljoonaa euroa, ja se jakautuu seuraavasti:

—

AKT-valtioille on osoitettu 29 089 miljoonaa euroa sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 2 artiklan d alakohdan mukaisesti; komission hallinnoimien varojen osuus tästä summasta oli 27 955 miljoonaa euroa

—

merentakaisille maille ja alueille on osoitettu 364,5 miljoonaa euroa sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti; komission hallinnoimien varojen osuus tästä summasta oli 359,5 miljoonaa euroa; ja

—

komissiolle on osoitettu 1 052,5 miljoonaa euroa 11. EKR:n varoihin liittyvästä ohjelmasuunnittelusta ja toteutuksesta aiheutuvien kustannusten rahoittamiseen sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

2.   RAHOITUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

RAHOITUKSEN TOTEUTUMA

10. EKR:N MÄÄRÄRAHOJEN KEHITYS

10. EKR MÄÄRÄRAHOJEN KEHITYS: 31. JOULUKUUTA 2025 ANALYYSI VÄLINEITTÄIN

(miljoonaa euroa)

VÄLINE

ALKUPERÄISET MÄÄRÄRAHAT

VAROJEN KUMULATIIVINEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN 31.12.2024

VAROJEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN VUONNA 2025

Liitetieto

NYKYISET MÄÄRÄRAHAT

 

Yhteisrahoitus

0

202

(9 )

 

193

AKT

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

21 326

(710 )

(86 )

 

20 530

VÄLISUMMA AKT

21 326

(508 )

(95 )

 

20 723

 

 

 

 

 

 

 

MMA

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

0

236

(1 )

 

236

VÄLISUMMA MMA

0

236

(1 )

 

236

 

 

 

 

 

 

 

 

10. EKR YHTEENSÄ

21 326

(272 )

(95 )

 

20 959

11. EKR:N MÄÄRÄRAHOJEN KEHITYS

11. EKR MÄÄRÄRAHOJEN KEHITYS: 31. JOULUKUUTA 2025 ANALYYSI VÄLINEITTÄIN

(miljoonaa euroa)

VÄLINE

ALKUPERÄISET MÄÄRÄRAHAT

VAROJEN KUMULATIIVINEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN 31.12.2024

VAROJEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN VUONNA 2025

Liitetieto

NYKYISET MÄÄRÄRAHAT

 

Yhteisrahoitus

0

91

 

 

91

AKT

Komission sisäinen palvelutasosopimus

0

1

 

 

1

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

30 060

(855 )

74

 

29 279

 

VÄLISUMMA AKT

30 060

(763 )

 

 

29 372

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteisrahoitus

0

0

 

 

0

MMA

Komission sisäinen palvelutasosopimus

0

0

 

 

0

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

0

354

1

 

354

 

VÄLISUMMA MMA

0

354

 

 

354

 

 

 

 

 

 

 

 

11. EKR YHTEENSÄ

30 060

(409 )

75

 

29 726

10. EKR:N SITOUMUSTEN, MÄÄRÄRAHOJEN (PÄÄTÖSVALTA SIIRRETTY) JA MAKSUJEN KEHITYS

EKR:N KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS 31. JOULUKUUTA 2025 TUEN LUOKITTELU

AKT + MMA – 10. EKR

(miljoonaa euroa)

 

MÄÄRÄRAHAT

PÄÄTÖKSET

MÄÄRÄRAHAT (PÄÄTÖSVALTA SIIRRETTY)

MAKSUT

KUMUL.

VUOTUINEN

%

KUMUL.

VUOTUINEN

%

KUMUL.

VUOTUINEN

%

(1)

(2)

 

(2) : (1)

(3)

 

(3) : (2)

(4)

 

(4) : (3)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

12 247

12 245

(23)

100  %

12 231

(24)

100  %

12 204

3

100  %

VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

1 960

1 960

0

100  %

1 960

0

100  %

1 960

0

100  %

VÄLISUMMA: ELINTARVIKETURVA

341

481

(0 )

141  %

471

(12)

98  %

407

52

87  %

VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT

526

526

 

100  %

526

0

100  %

522

 

99  %

VÄLISUMMA: AKT-VALTIOIDEN VÄLISET MÄÄRÄRAHAT

3 550

3 538

(42 )

100  %

3 535

(26)

100  %

3 492

0

99  %

VÄLISUMMA: ALUEELLISET MÄÄRÄRAHAT

1 905

1 760

(3 )

92  %

1 755

(0)

100  %

1 704

9

97  %

Yhteisrahoitus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

178

175

(0 )

99  %

175

(0)

100  %

175

0

100  %

VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT

5

5

 

110  %

5

 

100  %

5

 

100  %

VÄLISUMMA: AKT-VALTIOIDEN VÄLISET MÄÄRÄRAHAT

11

11

 

100  %

11

 

100  %

11

 

100  %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

182

181

(1)

100  %

180

0

99  %

172

 

96  %

VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

14

14

 

100  %

14

 

100  %

14

 

100  %

VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT

5

5

 

100  %

5

 

100  %

5

 

100  %

VÄLISUMMA: ALUEELLISET MÄÄRÄRAHAT

34

34

0

100  %

34

0

99  %

34

 

100  %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

YHTEENSÄ: AKT + MMA (ML. VARANNOT) (A + B)

20 959

20 937

(69)

100  %

20 902

(62)

100  %

20 705

65

99  %

11. EKR:N SITOUMUSTEN, MÄÄRÄRAHOJEN (PÄÄTÖSVALTA SIIRRETTY) JA MAKSUJEN KEHITYS

EKR:N KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS 31. JOULUKUUTA 2025 TUEN LUOKITTELU

AKT + MMA – 11. EKR

(miljoonaa euroa)

 

MÄÄRÄRAHAT

PÄÄTÖKSET

MÄÄRÄRAHAT (PÄÄTÖSVALTA SIIRRETTY)

MAKSUT

KUMUL.

VUOTUINEN

%

KUMUL.

VUOTUINEN

%

KUMUL.

VUOTUINEN

%

(1)

(2)

 

(2) : (1)

(3)

 

(3) : (2)

(4)

 

(4) : (3)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

14 977

14 915

(217)

100  %

14 696

(107)

99  %

13 280

452

90  %

VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

1 053

1 053

(2)

100  %

1 052

0

100  %

1 027

4

98  %

VÄLISUMMA: SIIRTYMÄVAIHEEN RAHOITUSJÄRJESTELY

0

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: ELINTARVIKETURVA

112

112

0

100  %

112

0

100  %

50

7

44  %

VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT

1 076

1 062

(2)

99  %

1 059

(1)

100  %

1 008

41

95  %

VÄLISUMMA: AKT-VALTIOIDEN VÄLISET MÄÄRÄRAHAT

3 938

3 846

(13)

98  %

3 910

(24)

102  %

3 635

120

93  %

VÄLISUMMA: ALUEELLISET MÄÄRÄRAHAT

7 135

7 114

(54)

100  %

7 051

(31)

99  %

6 415

196

91  %

Yhteisrahoitus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

46

45

(0)

98  %

45

(0)

100  %

43

 

97  %

VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT

4

4

 

100  %

4

 

100  %

4

 

100  %

VÄLISUMMA: AKT-VALTIOIDEN VÄLISET MÄÄRÄRAHAT

33

33

0

100  %

33

0

100  %

32

3

100  %

VÄLISUMMA: ALUEELLISET MÄÄRÄRAHAT

10

10

4

100  %

10

4

100  %

9

3

95  %

Suoritusvaraus, ei käytettävissä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Varaukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: SUORITUSVARAUS, EI KÄYTETTÄVISSÄ, 10. EKR

287

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: SUORITUSVARAUS, EI KÄYTETTÄVISSÄ, 11. EKR

699

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Komission sisäinen palvelutasosopimus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Varaukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

1

1

 

52  %

1

 

100  %

1

 

100  %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

211

210

(1)

100  %

193

(0)

92  %

193

 

100  %

VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

12

12

0

100  %

12

0

100  %

12

 

100  %

VÄLISUMMA: SIIRTYMÄVAIHEEN RAHOITUSJÄRJESTELY

0

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT

7

7

0

100  %

6

0

95  %

6

0

98  %

VÄLISUMMA: ALUEELLISET MÄÄRÄRAHAT

102

102

0

100  %

102

0

99  %

85

1

83  %

Suoritusvaraus, ei käytettävissä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Varaukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: SUORITUSVARAUS, EI KÄYTETTÄVISSÄ, 10. EKR

19

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: SUORITUSVARAUS, EI KÄYTETTÄVISSÄ, 11. EKR

3

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

YHTEENSÄ: AKT + MMA (ML. VARANNOT) (A + B)

29 726

28 525

(285)

96  %

28 284

(160)

99  %

25 800

828

91  %

VARAT

Tulojen luonne

EKR:n varat ovat pääasiassa peräisin jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista. Euroopan komissio ja Euroopan investointipankki pyytävät kolme kertaa vuodessa jäsenvaltioita osallistumaan EKR:n rahoitukseen. Vuosittain maksettavaksi pyydettävien rahoitusosuuksien määrä vastaa vuoden aikana katettavien maksujen määrää.

Yhteenveto rahoitusosuuksista jäsenvaltioittain

Image 2

TOIMINTAMENOT JA ERITYISOHJELMAT

Menojen luonne

Monivuotisessa rahoituskehyksessä käytettävissä olevasta määrästä 3 prosenttia on osoitettu komissiolle tukimenoihin ja 97 prosenttia EKR:n hankkeiden täytäntöönpanoon. Määrät vahvistetaan kussakin sisäisessä sopimuksessa, ja niitä voidaan korottaa vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla ja toiminnasta saaduilla tuloilla.

Sidottujen, sopimuksiin käytettyjen ja maksettujen määrien jakautuminen menojen luonteen mukaan

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

OPERATIIVISET TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT

(10. ja 11. EKR) 2025

 

 

 

MÄÄRÄRAHAT

PÄÄTÖKSET

MÄÄRÄRAHAT (PÄÄTÖSVALTA SIIRRETTY)

MAKSUT

 

 

 

KUMUL.

VUOTUINEN

%

KUMUL.

VUOTUINEN

%

KUMUL.

VUOTUINEN

%

 

 

 

(1)

(2)

 

(2) : (1)

(3)

 

(3) : (2)

(4)

 

(4) : (3)

TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT 10. + 11. EKR

1 622

1 608

(2)

99,1 %

1 605

(1)

99,8 %

1 550

41

96,6 %

OPERATIIVINEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (A+B) 10. + 11. EKR

50 685

49 461

(353)

97,6 %

49 186

(222)

99,4 %

46 506

893

94,5 %

Image 3

Sidottujen, sopimuksiin käytettyjen ja maksettujen määrien jakautuminen alueen ja maan mukaan

EKR:N KUMULATIIVINEN KIRJANPITO 31.12.2025 MAITTAIN, % MÄÄRÄRAHOISTA

 

10. + 11. EKR

10. ja 11. EKR YHTEENSÄ (miljoonaa euroa)

Kumulatiivinen 2025

Määrärahat

Päätökset

% määrärahoista

Määrärahat (päätösvalta siirretty)

% määrärahoista

Maksut

% määrärahoista

AKT

Yleinen/hallintomäärärahat/korot

1 629

1 610

99  %

1 612

99  %

1 547

95  %

Varanto / ei jaoteltu maittain

3 540

2 553

72  %

2 553

72  %

2 553

72  %

Kaikki AKT-valtiot

5 169

4 163

81  %

4 165

81  %

4 100

79  %

Angola

346

345

100  %

344

99  %

330

95  %

Benin

732

731

100  %

730

100  %

702

96  %

Botswana

126

126

100  %

126

100  %

126

100  %

Burkina Faso

1 277

1 277

100  %

1 274

100  %

1 264

99  %

Burundi

564

564

100  %

562

100  %

550

97  %

Kamerun

520

520

100  %

519

100  %

492

95  %

Kap Verde

144

144

100  %

144

100  %

144

100  %

Komorit

77

77

100  %

76

98  %

75

97  %

Kongo (Brazzaville)

163

163

100  %

161

99  %

156

96  %

Kongon demokraattinen tasavalta

1 401

1 399

100  %

1 385

99  %

1 317

94  %

Norsunluurannikko

702

702

100  %

700

100  %

690

98  %

Djibouti

175

175

100  %

173

99  %

165

94  %

Eritrea

195

195

100  %

195

100  %

165

85  %

Etiopia

1 596

1 596

100  %

1 592

100  %

1 425

89  %

Gabon

33

31

95  %

31

94  %

31

94  %

Gambia

302

302

100  %

300

99  %

291

96  %

Ghana

784

784

100  %

781

100  %

741

94  %

Guinea-Bissau

184

184

100  %

182

99  %

180

98  %

Guinea (Conakry)

500

500

100  %

495

99  %

444

89  %

Mauritius

82

82

100  %

82

100  %

82

100  %

Kenia

853

840

98  %

839

98  %

784

92  %

Lesotho

247

246

100  %

246

99  %

215

87  %

Liberia

485

485

100  %

483

99  %

456

94  %

Madagaskar

774

774

100  %

754

97  %

685

89  %

Malawi

1 018

1 015

100  %

1 007

99  %

932

92  %

Mali

1 295

1 295

100  %

1 291

100  %

1 257

97  %

Mauritania

343

341

100  %

340

99  %

333

97  %

Mosambik

1 431

1 424

100  %

1 413

99  %

1 240

87  %

Namibia

187

186

100  %

185

99  %

177

95  %

Niger

1 261

1 256

100  %

1 254

99  %

1 251

99  %

Nigeria

1 085

1 085

100  %

1 085

100  %

1 050

97  %

Uganda

928

912

98  %

905

98  %

851

92  %

Keski-Afrikan tasavalta

609

609

100  %

608

100  %

595

98  %

Ruanda

831

831

100  %

831

100  %

828

100  %

São Tomé ja Príncipe

55

55

100  %

53

98  %

51

93  %

Senegal

662

662

100  %

659

100  %

637

96  %

Seychellit

22

22

100  %

22

100  %

22

100  %

Sierra Leone

652

652

100  %

650

100  %

634

97  %

Somalia

896

895

100  %

893

100  %

892

100  %

Sudan

298

298

100  %

298

100  %

298

100  %

Etelä-Sudan

91

91

100  %

91

100  %

91

100  %

Swazimaa

121

121

100  %

121

100  %

115

95  %

Tansania

1 171

1 171

100  %

1 160

99  %

1 102

94  %

Tšad

930

926

99  %

910

98  %

841

90  %

Togo

373

373

100  %

373

100  %

370

99  %

Sambia

825

825

100  %

814

99  %

734

89  %

Zimbabwe

461

461

100  %

459

100  %

457

99  %

* Afrikka yhteensä

27 809

27 748

100  %

27 598

99  %

26 268

94  %

Antigua ja Barbuda

15

15

100  %

15

100  %

15

98  %

Barbados

22

22

100  %

22

100  %

21

98  %

Belize

42

42

100  %

41

96  %

37

87  %

Dominica

40

40

100  %

40

100  %

40

100  %

Grenada

20

20

100  %

20

100  %

20

100  %

Guyana

79

79

100  %

78

99  %

77

98  %

Haiti

995

991

100  %

923

93  %

822

83  %

Jamaika

235

235

100  %

233

99  %

226

96  %

Dominikaaninen tasavalta

281

281

100  %

279

99  %

279

99  %

Saint Lucia

32

32

100  %

32

100  %

32

100  %

Saint Kitts ja Nevis

6

6

100  %

6

99  %

6

99  %

Saint Vincent ja Grenadiinit

26

26

99  %

26

99  %

24

92  %

Suriname

27

26

96  %

26

96  %

26

96  %

Trinidad ja Tobago

28

28

100  %

28

99  %

28

99  %

* Karibia yhteensä

1 850

1 845

100  %

1 769

96  %

1 653

89  %

Fidži

48

48

100  %

48

100  %

48

100  %

Cookinsaaret

5

5

100  %

5

100  %

5

100  %

Salomonsaaret

66

66

100  %

66

100  %

66

100  %

Kiribati

42

42

99  %

41

98  %

41

97  %

Marshallinsaaret

17

17

100  %

17

100  %

17

100  %

Mikronesia

23

22

97  %

22

97  %

18

78  %

Nauru

4

4

100  %

4

100  %

4

100  %

Niue

3

3

100  %

3

100  %

3

100  %

Palau

4

4

100  %

4

100  %

4

100  %

Papua-Uusi-Guinea

239

239

100  %

233

98  %

227

95  %

Länsi-Samoa

67

66

99  %

66

99  %

66

99  %

Itä-Timor

166

166

100  %

166

100  %

161

97  %

Tonga

28

28

100  %

28

100  %

28

100  %

Tuvalu

13

13

100  %

13

100  %

13

100  %

Vanuatu

55

55

100  %

54

99  %

53

97  %

* Tyynenmeren alue yhteensä

779

777

100  %

770

99  %

752

97  %

AKT-valtioiden väliset määrärahat

7 967

7 862

99  %

7 908

99  %

7 473

94  %

PALOP

59

59

100  %

58

99  %

58

98  %

Eteläinen Afrikka FED 10

129

129

100  %

129

100  %

127

98  %

Keski-Afrikan alue

546

543

100  %

539

99  %

451

83  %

Itä-Afrikan alue ja Australia

2 989

2 981

100  %

2 960

99  %

2 650

89  %

Länsi-Afrikan alue

1 919

1 918

100  %

1 901

99  %

1 737

91  %

Karibian alue

533

527

99  %

522

98  %

439

82  %

Tyynenmeren alue

322

318

99  %

298

93  %

259

81  %

* AKT-valtioiden alueellinen yhteistyö yhteensä

14 464

14 338

99  %

14 316

99  %

13 195

91  %

AKT

50 070,99

48 871,60

98  %

48 617,47

97  %

45 968,94

92  %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

MMA

Varanto / ei jaoteltu maittain/alueittain

34

12

34  %

11

33  %

11

33  %

Kaikki MMA-maat

34

12

34  %

11

33  %

11

33  %

Anguilla

27

27

100  %

27

100  %

27

100  %

Falklandinsaaret

10

10

100  %

10

100  %

10

100  %

Pitcairn

5

5

100  %

5

100  %

5

100  %

Turks- ja Caicossaaret

32

32

100  %

32

100  %

32

100  %

Brittiläiset Neitsytsaaret

2

2

100  %

2

100  %

2

100  %

Montserrat

33

33

100  %

33

100  %

33

100  %

Saint Helena

38

38

100  %

38

100  %

38

100  %

* Yhdistyneen kuningaskunnan MMA yhteensä

146

146

100  %

146

100  %

146

100  %

Alankomaiden Antillit

38

37

98  %

20

54  %

20

54  %

Alankomaiden Antillit – Bonaire

4

4

98  %

4

98  %

4

98  %

Alankomaiden Antillit – Saba

3

3

100  %

3

100  %

3

100  %

Alankomaiden Antillit – Sint-Eustatius

2

2

100  %

2

100  %

2

100  %

Aruba

21

21

98  %

21

98  %

21

98  %

Sint Maarten

14

14

100  %

13

95  %

5

39  %

* Alankomaiden MMA yhteensä

83

82

99  %

64

77  %

56

68  %

Wallis ja Futuna

39

38

99  %

37

95  %

29

76  %

Mayotte

29

29

100  %

29

100  %

29

100  %

Uusi-Kaledonia

50

50

100  %

50

100  %

50

100  %

Ranskan Polynesia

49

49

100  %

49

100  %

49

100  %

Saint-Pierre ja Miquelon

47

47

100  %

47

100  %

47

100  %

* Ranskan MMA yhteensä

214

213

100  %

212

99  %

204

96  %

Alue

137

137

100  %

136

99  %

119

87  %

* Alueellinen yhteistyö MMA yhteensä

137

137

100  %

136

99  %

119

87  %

MMA

613,69

589,78

96  %

569,00

93  %

536,59

87  %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

YHTEENSÄ: AKT + MMA

 

50 684,68

49 461,38

98  %

49 186,47

97  %

46 505,53

92  %

11. EKR:n sidottujen, sopimuksiin käytettyjen ja maksettujen määrien jakautuminen menoalan mukaan

11. EKR:n sidottujen, sopimuksiin käytettyjen ja maksettujen määrien jakautuminen menoalan mukaan (DAC-toimialakoodit)

(miljoonaa euroa)

Toimiala

Sidotut

Sopimuksiin käytetyt

Maksetut

Sosiaalinen infrastruktuuri ja palvelut

 

 

 

110 – Koulutus

1 177,56

1 162,86

1 067,50

120 – Terveydenhuolto

2 125,44

2 519,13

2 370,49

130 – Väestöpolitiikka ja -ohjelmat sekä lisääntymisterveys

352,44

49,94

43,95

140 – Vesi- ja jätevesihuolto

785,55

861,63

632,91

150 – Julkishallinto ja kansalaisyhteiskunta

5 700,30

5 940,90

5 772,26

160 – Muu sosiaalinen infrastruktuuri ja sosiaalipalvelut

964,74

1 403,10

1 643,11

Sosiaalinen infrastruktuuri ja sosiaalipalvelut YHTEENSÄ

11 106,04

11 937,55

11 530,22

Talouden infrastruktuuri ja palvelut

 

 

 

210 – Kuljetus ja varastointi

1 401,54

2 091,05

1 378,12

220 – Viestintä

140,58

147,05

137,97

230 – Energia

2 011,97

2 049,24

1 474,99

240 – Pankit ja rahoituspalvelut

484,68

533,73

503,53

250 – Yritykset ja muut palvelut

339,92

329,60

288,28

Talouden infrastruktuuri ja palvelut YHTEENSÄ

4 378,70

5 150,66

3 782,88

Tuotantoalat

 

 

 

310 – Maatalous, metsätalous ja kalastus

3 317,10

3 144,49

2 649,43

320 – Teollisuus, mineraalivarat ja kaivostoiminta, rakennusala

632,36

525,39

384,77

330 – Kauppa ja matkailu

502,26

434,74

338,86

Tuotantoalat YHTEENSÄ

4 451,72

4 104,61

3 373,06

Monialainen/horisontaalinen toiminta

 

 

 

410 – Yleinen ympäristönsuojelu

984,89

843,66

756,56

430 – Muu monialainen toiminta

3 881,80

2 617,61

1 947,95

Monialainen/horisontaalinen toiminta YHTEENSÄ

4 866,68

3 461,26

2 704,51

Hyödyketuki ja yleinen ohjelmatuki

 

 

 

510 – Yleinen budjettituki

3 113,40

3 176,31

2 531,91

520 – Kehitysapuna annettu elintarvikeapu

611,90

390,58

365,68

Hyödyketuki ja yleinen ohjelmatuki YHTEENSÄ

3 725,30

3 566,89

2 897,59

Velanhoitotoimet

 

 

 

600 – Velanhoitotoimet

183,00

183,00

183,00

Velanhoitotoimet YHTEENSÄ

183,00

183,00

183,00

Humanitaarinen apu

 

 

 

720 – Hätäapu

743,62

452,44

447,63

730 – Jälleenrakennusapu ja kunnostus

137,53

65,06

42,39

740 – Katastrofivalmius

72,49

110,12

101,07

Humanitaarinen apu YHTEENSÄ

953,63

627,61

591,09

Rahoittajien hallinnolliset kustannukset / kohdentamattomat / erittelemättömät

 

 

 

910 – Rahoittajien hallinnolliset kustannukset

993,19

948,32

896,03

998 – Kohdentamattomat/erittelemättömät

183,74

41,61

27,23

Ei tietoa

245,98

1,57

1,15

Rahoittajien hallinnolliset kustannukset / kohdentamattomat / erittelemättömät YHTEENSÄ

1 422,91

991,50

924,42

11. ERK KAIKKI YHTEENSÄ

31 087,97

30 023,09

25 986,75

11. EKR:n sidottujen, sopimuksiin käytettyjen ja maksettujen määrien kehitys menoalan mukaan

Image 4

Image 5

Image 6

3.   SANASTO

Avustukset

Talousarviosta maksettava suora rahoitus kolmansille edunsaajille, jotka osallistuvat toimiin, jotka palvelevat EU:n politiikan mukaisia tavoitteita.

Budjettikohta

Tulot ja menot esitetään talousarviossa budjettivallan käyttäjän vahvistaman sitovan budjettinimikkeistön mukaisesti. Nimikkeistössä budjettikohdat on järjestetty niiden luonteen ja tarkoituksen mukaan. Nimikkeistön rakenneosat ovat osastot, luvut, momentit ja alamomentit.

Hallintomäärärahat

Määrärahat kattavat yhteisöjen juoksevat menot (kuten henkilöstö-, kiinteistö- ja toimistolaitemenot).

Hyväksytty talousarvio

Talousarvioesityksestä tulee hyväksytty talousarvio, kun budjettivallan käyttäjä hyväksyy sen.

Jaksotetut määrärahat

Jaksotettuja määrärahoja käytetään monivuotisten toimien rahoittamiseen; ne kattavat varainhoitovuoden aikana tehtyjen, useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevien oikeudellisten sitoumusten kokonaiskustannukset.

Jaksottamattomat määrärahat

Määrärahat, jotka vastaavat vuotuisia tarpeita ja jotka on sen vuoksi sidottava varainhoitovuoden aikana. Seuraavana vuonna voidaan maksaa ainoastaan määriä, jotka voidaan siirtää automaattisesti seuraavalle varainhoitovuodelle. Jaksottamattomat määrärahat, joita ei ole käytetty eli sidottu vuoden loppuun mennessä, peruutetaan (ellei komission päätöksellä poikkeuksellisesti anneta lupaa siirtää määrärahoja seuraavalle varainhoitovuodelle). Jaksottamattomia määrärahoja käytetään kattamaan hallintomenot, ja maksusitoumusmäärärahojen määrä on yhtä suuri kuin maksumäärärahojen määrä.

Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

Tulot, jotka osoitetaan tiettyjen menoerien rahoittamista varten.

Lisätalousarvio

Varainhoitovuoden aikana tehty päätös muuttaa kyseisen varainhoitovuoden talousarviota (lisäykset, vähennykset, määrärahasiirrot).

Maksattamatta olevat määrät

Talousarviositoumuksesta tiettynä hetkenä maksamatta oleva määrä. Vrt. Maksattamatta olevat sitoumukset.

Maksattamatta olevat sitoumukset

Maksamatta olevat sitoumukset määritellään niiden sidottujen määrärahojen määräksi, joita ei ole vielä maksettu. Ne johtuvat suoraan monivuotisista ohjelmista ja määrärahojen jakamisesta maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin.

Maksumäärärahat

Maksumäärärahat kattavat kuluvana varainhoitovuonna suoritettaviksi tulevat maksut, jotka johtuvat kuluvana varainhoitovuonna ja/tai aikaisempina varainhoitovuosina tehdyistä oikeudellisista sitoumuksista.

Maksusitoumusmäärärahat

Maksusitoumusmäärärahat kattavat niiden oikeudellisten velvoitteiden (hankintasopimusten, avustussopimusten tai avustuspäätösten) kokonaisarvon, josta voidaan allekirjoittaa sopimus kuluvana varainhoitovuonna.

Menot

Termi, joka tarkoittaa talousarvion käyttöä kaikentyyppisistä rahoituslähteistä.

Määrärahat

Määrärahoilla rahoitetaan talousarvio.

Talousarvio sisältää ennusteet sekä maksusitoumuksista (oikeudelliset sitoumukset myöntää rahoitusta) että maksuista (edunsaajille käteisellä tai tilisiirtona suoritetut maksut). Maksusitoumusmäärärahojen määrä poikkeaa – jaksotettujen määrärahojen tapauksessa – usein maksumäärärahojen määrästä, koska monivuotisia ohjelmia ja hankkeita koskevat sitoumukset tehdään yleensä koko määrältä sinä vuonna, jona ohjelmia ja hankkeita koskevat päätökset annetaan, kun taas maksut suoritetaan vuosien mittaan sitä mukaa kuin ohjelmien ja hankkeiden toteuttaminen etenee.

Määrärahojen siirtäminen seuraavalle vuodelle

Varainhoitovuonna käyttämättä jääneet määrärahat voidaan vuotuisuusperiaatteesta poiketen tietyissä tilanteissa siirtää käytettäviksi seuraavana varainhoitovuonna. Tällainen siirto on poikkeuksellinen, ja se voidaan tehdä ainoastaan tiukkojen edellytysten täyttyessä.

Oikeudellinen sitoumus

Toimi, jolla tulojen ja menojen hyväksyjä luo kolmatta osapuolta kohtaan velvoitteen, josta aiheutuu meno EU:n talousarvioon.

Yleisiä oikeudellisia sitoumuksia ovat hankintasopimukset, avustussopimukset ja avustuspäätökset.

Oikeusperusta (perussäädös)

Lainsäädäntövallan käyttäjän (yleensä neuvoston ja Euroopan parlamentin) antama säädös, jossa täsmennetään EU:n meno-ohjelman tavoite, määrärahojen tarkoitus, interventiosäännöt, päättymispäivä ja asiaankuuluvat varainhoitosäännöt, joita käytetään oikeusperustana meno-ohjelman täytäntöönpanolle.

Peruutetut määrärahat

Määrärahat, joita ei ole käytetty sen varainhoitovuoden aikana ja joita ei voida siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle, peruutetaan.

Raukeavat määrärahat

Varainhoitovuoden lopussa peruutettavat käyttämättä jääneet määrärahat. Raukeamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa määrärahoihin liittyvä valtuutus menojen ja/tai velvoitteiden syntymiseen peruutetaan osittain tai kokonaan.

Yhteisyritysten (ja EIT:n) osalta käyttämättä jääneet määrärahat voidaan niiden varainhoitosääntöjen mukaan kirjata ennakkoarvioon tuloista ja menoista kolmen seuraavan varainhoitovuoden ajan (niin kutsuttu N+3-sääntö). Yhteisyritysten käyttämättä jääneet määrärahat voidaan siis ottaa uudelleen käyttöön varainhoitovuoteen N+3 saakka.

Siirrot budjettikohtien välillä

Budjettikohtien välisessä siirrossa määrärahoja siirretään varainhoitovuoden aikana budjettikohdasta toiseen. Siirto muodostaa sen vuoksi poikkeuksen erittelyperiaatteesta.

Taloudellinen tulos

Menojen ja tulojen vaikutus taseeseen suoriteperusteisten kirjanpitosääntöjen perusteella.

Talousarvion toteuttaminen

Talousarvion täytäntöönpano meno- ja tulotapahtumilla.

Talousarvion toteutuma

Saatujen tulojen ja maksettujen määrien välinen erotus, mukaan lukien määrärahasiirtoihin, peruutuksiin ja valuuttakurssieroihin perustuvat mukautukset.

Toimeenpanovirastojen on palautettava jäljelle jäänyt määrä rahoitusviranomaiselle.

Talousarviositoumus

Toimi, jolla valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä varaa talousarvioon tarvittavat määrärahat maksuihin, joilla täytetään oikeudelliset sitoumukset.

Toimintamäärärahat

Toimintamäärärahoilla rahoitetaan eri toimintapolitiikat pääasiassa avustuksina tai julkisina hankintoina.

Vahvistetut saamiset

Oikeus periä tuloja velalliselta perintämääräyksen perusteella.

Valuuttakurssiero

Ero, joka johtuu euroalueen ulkopuolisia maita koskeviin transaktioihin sovellettavista valuuttakursseista tai valuuttamääräisten varojen ja velkojen uudelleenarvostuksesta tilinpäätöshetkellä.

Vapauttaminen

Toimi, jolla toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä peruu talousarviositoumuksella aikaisemmin tehdyn määrärahavarauksen kokonaan tai osittain.

Ylijäämä

Tulojen ja menojen välinen positiivinen erotus, joka on palautettava rahoitusviranomaiselle. Ks. Talousarvion toteutuma.

II OSA

VUOTUINEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKERTOMUS – EUROOPAN INVESTOINTIPANKIN HALLINNOIMAT VARAT

EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI

HALLINTONEUVOSTO

INVESTOINTIKEHYKSEN

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

31. JOULUKUUTA 2025

1)

Riippumattoman tilintarkastajan kertomus

2)

Tase

3)

Yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittava laskelma

4)

Laskelma rahoittajien varojen muutoksista

5)

Rahavirtalaskelma

6)

Tilinpäätöslaskelmien liitetiedot

TASE 31. JOULUKUUTA 2025

(tuhatta euroa)

 

Liitetieto

31.12.2025

31.12.2024

VARAT

 

 

 

Käteisvarat ja muut rahavarat

5

1 665 129

1 638 604

Saamiset rahoitusosuuksista

9/16

–

7 482

Rahoitusvarat

10

–

–

Johdannaissopimukset

6

7 819

783

Lainat ja ennakkomaksut

7.1

1 063 511

1 498 048

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

8

745 934

834 621

Muut varat

11

36 833

–

Varat yhteensä

 

3 519 226

3 979 538

VELAT JA RAHOITTAJIEN VARAT

 

 

 

VELAT

 

 

 

Johdannaissopimukset

6

411

39 210

Tuloennakot

12

44 845

47 725

Luottositoumuksiin liittyvät varaukset

13

17 585

18 320

Velat kolmansille

14

658 146

566 083

Muut velat

15

3 044

3 289

Velat yhteensä

 

724 031

674 627

Rahoittajien varat

16/17

2 795 195

3 304 911

Velat ja rahoittajien varat yhteensä

 

3 519 226

3 979 538

YLI- TAI ALIJÄÄMÄÄ JA MUITA LAAJAN TULOKSEN ERIÄ OSOITTAVA LASKELMA 31. JOULUKUUTA 2025 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA

(tuhatta euroa)

 

Liitetieto

1.1.2025–

31.12.2025

1.1.2024–

31.12.2024

Korkotuotot ja vastaavat tuotot (*2)

19

116 470

156 601

Korkokulut ja vastaavat kulut

19

–1 700

–1 805

Korkotuotot ja vastaavat tuotot, netto

 

114 770

154 796

Palkkiotuotot

20

4 103

20

Palkkiokulut

20

–88

– 212

Palkkiotuotot, netto

 

4 015

– 192

Johdannaissopimusten käyvän arvon muutos

6

45 836

–94 192

Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden nettotulos

21

24 877

–34 096

Nettotulos käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista lainoista ja ennakkomaksuista

7.1

–6 948

–5 436

Nettotulos valuuttaoperaatioista

22

–90 703

81 907

Rahoitustoiminnan nettotulos

 

–26 938

–51 817

Lainojen ja ennakkomaksujen arvon alentumisen nettomuutos

7.2

8 915

12 145

Luottositoumuksiin liittyvien varausten nettomuutos

13

735

718

Yleiset hallintokulut

23

–19 942

–24 794

Varainhoitovuoden ylijäämä

 

81 555

90 856

Varainhoitovuoden laaja tulos yhteensä, ylijäämä

 

81 555

90 856

(*2)  31. joulukuuta 2025 päättyneen varainhoitovuoden korkotuottoihin ja vastaaviin tuottoihin sisältyy 109,7 miljoonaa euroa korkotuottoja ja vastaavia tuottoja (2024: 144,3 miljoonaa euroa), jotka liittyvät jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin omaisuuseriin ja jotka on laskettu efektiivisen koron menetelmää soveltaen.

LASKELMA RAHOITTAJIEN VAROJEN MUUTOKSISTA 31. JOULUKUUTA 2025 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA

(tuhatta euroa)

 

Liitetieto

Rahoitusosuus, jonka maksamista on pyydetty

Käytettävissä olevat takaisin saadut varat

Kertyneet voittovarat

Yhteensä

Tilanne 1. tammikuuta 2025

 

3 721 695

– 897 690

480 906

3 304 911

Vuoden aikana maksettavaksi pyydetty jäsenvaltioiden rahoitusosuus

16

–

–

–

–

Käytettävissä olevat takaisin saadut varat vuoden 2024 osalta

17

–

– 591 271

–

– 591 271

Varainhoitovuoden 2025 ylijäämä

 

–

–

81 555

81 555

Rahoittajien varojen muutokset

 

–

– 591 271

81 555

– 509 716

Tilanne 31. joulukuuta 2025

 

3 721 695

–1 488 961

562 461

2 795 195

 

 

Rahoitusosuus, jonka maksamista on pyydetty

Käytettävissä olevat takaisin saadut varat

Kertyneet voittovarat

Yhteensä

Tilanne 1. tammikuuta 2024

 

3 721 695

– 587 913

390 050

3 523 832

Vuoden aikana maksettavaksi pyydetty jäsenvaltioiden rahoitusosuus

16

–

–

–

–

Käytettävissä olevat takaisin saadut varat vuoden 2023 osalta

17

–

– 309 777

–

– 309 777

Varainhoitovuoden 2024 ylijäämä

 

–

–

90 856

90 856

Rahoittajien varojen muutokset

 

–

– 309 777

90 856

– 218 921

Tilanne 31. joulukuuta 2024

 

3 721 695

– 897 690

480 906

3 304 911

RAHAVIRTALASKELMA 31. JOULUKUUTA 2025 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA

(tuhatta euroa)

 

Liitetieto

1.1.2025–31.12.2025

1.1.2024–31.12.2024

TOIMINNAN RAHAVIRTA

 

 

 

Varainhoitovuoden ylijäämä  (*3)

 

81 555

90 856

Oikaisut:

 

 

 

Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden nettotulos

 

–5 176

52 265

Lainojen ja ennakkomaksujen arvon alentumisen nettomuutos

7.2

–8 915

–12 145

Nettotulos käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista lainoista ja ennakkomaksuista

7

6 948

5 436

Lainojen ja ennakkomaksujen korkojen ja jaksotetun hankintamenon muutos

 

–3 776

–2 229

Luottositoumuksiin liittyvien varausten nettomuutos

 

– 735

– 718

Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset

13

–45 836

94 192

Tuloennakoiden muutos

12

–2 880

– 790

Valuuttakurssimuutosten vaikutukset lainoihin

 

95 552

–78 744

Valuuttakurssimuutosten vaikutukset osakkeisiin ja muihin vaihtuvatuottoisiin arvopapereihin

 

58 444

–23 199

Valuuttakurssimuutosten vaikutukset hallussa oleviin käteisvaroihin

 

11 405

–5 282

Toiminnan ylijäämä/(alijäämä) ennen toiminnan varojen ja velkojen muutoksia

 

186 586

119 642

Lainojen nostot

7

– 106 653

– 101 394

Lainojen lyhennykset

7

398 998

371 568

Käteisvaroista ja muista rahavaroista kertyneiden korkojen muutos

5

–2 331

– 646

Osakkeisiin ja muihin vaihtuvatuottoisiin arvopapereihin liittyvät maksut

8

–51 701

–69 392

Nettotuotot osakkeista ja muista vaihtuvatuottoisista arvopapereista

 

90 480

23 033

Saadut osingot

21

18 573

16 548

Muiden varojen vähennys

 

–

616

Muiden velkojen (vähennys)

 

– 245

–49

Euroopan investointipankille maksettavien määrien (vähennys)

 

–44 913

– 985

Toiminnan nettorahavirta

 

488 794

358 941

RAHOITUSTOIMINTA

 

 

 

Jäsenvaltioilta korkotukien ja teknisen avun rahoittamiseksi saadut määrät

 

7 482

286 800

Jäsenvaltioiden lukuun maksetut korkotuet ja tekninen apu

 

– 108 597

–68 256

Jäsenvaltioiden puolesta maksetut rahoitusosuudet

 

– 347 418

– 309 777

Rahoitustoiminnan nettorahavirta

 

– 448 533

–91 233

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys

 

40 261

267 708

Yhteenveto rahavirtalaskelmasta:

 

 

 

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa

 

1 633 830

1 371 404

Nettorahavirrat:

 

 

 

Toiminnan rahavirta

 

488 794

358 941

Rahoitustoiminnan rahavirta

 

– 448 533

–91 233

Valuuttakurssimuutosten vaikutukset käteisvaroihin ja muihin rahavaroihin

 

–11 405

–5 282

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa

 

1 662 686

1 633 830

Käteisvarat ja muut rahavarat muodostuvat seuraavista eristä:

 

 

 

Käteisvarat

5

146 087

212 466

Määräaikaistalletukset (lukuun ottamatta kertyneitä korkoja)

5

556 329

304 538

Yritystodistukset

5

960 270

1 116 826

 

 

1 662 686

1 633 830

(*3)  Varainhoitovuoden ylijäämä sisältää saadut korot, joiden määrä on 109,8 miljoonaa euroa (2024: 149,1 miljoonaa euroa), ja maksetut korot, joiden määrä on 1,8 miljoonaa euroa (2024: 1,9 miljoonaa euroa).

Joulukuun 31. päivänä 2025 päättyneeltä varainhoitovuodelta laadittujen tilinpäätöslaskelmien liitetiedot

1.   Yleiset tiedot

Investointikehys on luotu yhteistyöstä ja kehitysavusta tehdyn Cotonoun sopimuksen mukaisesti. Cotonoun sopimus tehtiin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden, jäljempänä ’AKT-valtiot’, ja Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä 23. kesäkuuta 2000 ja sitä on tarkistettu 25. kesäkuuta 2005 ja 22. kesäkuuta 2010. Samoan sopimus, jolla korvattiin Cotonoun sopimus uutena Euroopan unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestön (AKT-järjestö) välisen yhteistyön kehyksenä (neuvoston päätös (EU) 2023/2862, annettu 30. lokakuuta 2023), allekirjoitettiin 15. marraskuuta 2023, ja se tuli voimaan 1. tammikuuta 2024. Se seuraa Cotonoun sopimusta, jolla on säännelty EU:n ja AKT-valtioiden välisiä suhteita vuodesta 2000 lähtien. Tällä siirtymällä varmistetaan kumppanuussuhteiden jatkuvuus ja vastataan nykyisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin.

Investointikehys ei ole erillinen oikeushenkilö. Kehyksen rahoitusosuuksia hallinnoi jäsenvaltioiden (rahoittajien) puolesta Euroopan investointipankki, jäljempänä ’EIP’, Cotonoun sopimuksen mukaisesti. EIP myös vastaa kehyksen hallinnosta.

Investointikehyksen kestoa ei ole määritetty. Yhdennentoista EKR:n sisäinen sopimus on voimassa (sen 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti) niin kauan kuin on tarpeen kaikkien AKT–EU-kumppanuussopimuksen, merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen ja monivuotisen rahoituskehyksen perusteella rahoitettavien toimien toteuttamiseksi kokonaisuudessaan.

Cotonoun sopimuksen mukaisesti myönnettävä rahoitus saadaan EU:n jäsenvaltioiden talousarvioista. Jäsenvaltioiden myöntämä rahoitus muodostuu investointikehykseen osoitetusta rahoituksesta ja korkotukien kattamiseen tarkoitetuista avustuksista, kuten monivuotisissa rahoituskehyksissä määrätään (vuodet 2000–2007 kattava ensimmäinen rahoituspöytäkirja eli 9. Euroopan kehitysrahasto (EKR), vuodet 2008–2013 kattava toinen rahoituspöytäkirja eli 10. EKR sekä vuodet 2014–2020 kattava kolmas rahoituspöytäkirja eli 11. EKR). EIP:lle on annettu tehtäväksi hallinnoida seuraavia välineitä:

i)

investointikehys eli 3 685,5 miljoonan euron suuruinen uudistuva riskirahasto, josta tuetaan yksityisen sektorin investointeja AKT-valtioissa; investointikehyksen varoista 48,5 miljoonaa euroa on osoitettu merentakaisille maille ja alueille, jäljempänä ’MMA-maat’,

ii)

korkotukien rahoittamiseen tarkoitetut avustukset, joista enintään 1 220,85 miljoonaa euroa on varattu AKT-valtioille ja enintään 8,5 miljoonaa euroa MMA-maille; näistä korkotuista enintään 15 prosenttia voidaan käyttää hankkeisiin liittyvän teknisen avun rahoittamiseen.

Neuvosto päätti 23. joulukuuta 2020 jatkaa investointikehyksen sitoumuskautta vähintään kuudella kuukaudella. Sitoumuskauden jatkamisen jälkeen EIP hyväksyi toimia toimeksiantonsa mukaisesti 30. kesäkuuta 2021 asti (neuvoston päätös (EU) 2020/2233 (32), annettu 23. päivänä joulukuuta 2020, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston toimista osana AKT-valtioiden investointikehystä takaisin saatujen varojen sitomisesta.

EU ja AKT-valtiot sopivat siirtymäjärjestelyistä tehdyn päätöksen muuttamisesta AKT-EU-kumppanuussopimuksen määräysten soveltamisen jatkamiseksi 31. joulukuuta 2023 asti tai uuden sopimuksen voimaantuloon tai unionin ja AKT-valtioiden uuden sopimuksen väliaikaiseen soveltamiseen asti, sen mukaan, mikä näistä ajankohdista on aikaisin (AKT–EU-kumppanuussopimuksen 95 artiklan 4 kohdan mukaisten siirtymävaiheen toimenpiteiden hyväksymisestä annettu AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätös N:o 2/2019, jota muutettiin myöhemmin 26. marraskuuta 2021 annetulla AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätöksellä N:o 3/2021 (33), 16. kesäkuuta 2022 annetulla neuvoston päätöksellä (EU) 2022/970 (34) ja 25. lokakuuta 2023 annetulla AKT-EU-suurlähettiläskomitean päätöksellä N:o 2/2023 (35)).

Asetus naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä (NDICI – Globaali Eurooppa), joka tuli voimaan 14. kesäkuuta 2021 (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/947 (36), annettu 9. kesäkuuta 2021), muodostaa ensisijaisen oikeusperustan EU:n ulkopuoliselle tuelle vuosina 2021–2027. Asetuksella hallinnoidaan EIP:n uutta institutionaalista toimeksiantoa toimissa, joita toteutetaan Euroopan unionin ulkopuolella, AKT-alue mukaan luettuna. Sopimus sisältää tähän asti EU:n talousarvion ulkopuolella olleen EKR:n ottamisen EU:n talousarvioon. NDICI-asetus tarjoaa komissiolle oikeusperustan, jonka nojalla se voi tulevaisuudessa antaa EIP:lle toimeksiantoja toimista, joita EIP toteuttaa EU:n ulkopuolella. Asetuksella luodaan myös unionin ulkoinen investointikehys, jotta unioni voi tehdä yhteistyötä kumppani-instituutioiden kanssa myöntämällä avustuksia ja takauksia EU:n talousarviosta.

Tämän jälkeen valtioiden investointikehyksestä takaisin saatavat rahavirrat otetaan käyttöön NDICI-kehyksessä yhdistämällä Euroopan kestävän kehityksen rahastoon (EKKR+) kuuluva AKT-valtioiden yksityisen sektorin osio ja erityisrahasto. EIP ja Euroopan komissio allekirjoittivat 15. helmikuuta 2023 siirtosopimuksen, jäljempänä ’siirtosopimus’. Tämän sopimuksen tarkoituksena on siirtää osana investointikehystä takaisin saadut varat sitä mukaa kuin ne ovat käytettävissä päätöksen (EU) 2020/2233 (AKT-maat) ja neuvoston päätöksen (EU) 2021/1764 (37) (MMA:t) mukaisesti, jäljempänä ’AKT-maiden investointikehyksestä takaisin saadut varat’ tai ’MMA-investointikehyksestä takaisin saadut varat’ tai molemmat yhdessä ’takaisin saadut varat’. Lisätietoja on liitetiedossa 2.4.6 ja liitetiedossa 17.

Tässä tarkasteltavat tilinpäätöslaskelmat kattavat ajanjakson 1. tammikuuta 2025–31. joulukuuta 2025.

Hallintoneuvosto hyväksyi hallituksen ehdotuksesta tilinpäätöslaskelmat 25. maaliskuuta 2026 ja antoi luvan toimittaa ne valtuustolle hyväksyttäväksi 24. huhtikuuta 2026 mennessä.

2.   Tilinpäätöksen tärkeimmät laatimisperiaatteet

2.1    Laatimisperusteet – Lausuma IFRS-standardien noudattamisesta

Tilinpäätös on laadittu jatkuvuuden periaatteen mukaisesti olettaen, että investointikehys pystyy kattamaan kaikki toiminnan yhteydessä syntyvät maksuvelvoitteet ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa, sekä kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-standardit) mukaisesti, sellaisina kuin kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antava elin International Accounting Standards Board (IASB) on ne antanut ja Euroopan unioni hyväksynyt, jäljempänä ’IFRS-tilinpäätösstandardit’. Joulukuun 31. päivänä 2025 laadittu tilinpäätös sisältää taseen, yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavan laskelman, laskelman rahoittajien varojen muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot.

2.2    Merkittävät kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Tilinpäätöstä laadittaessa on tehtävä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat ilmoitettuihin tuloihin, kuluihin, varoihin ja velkoihin sekä ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen. Saatavilla olevien tietojen käyttö ja niihin liittyvä harkinta ovat olennainen osa arvioiden laatimista. Todelliset tulokset voivat tulevaisuudessa poiketa näistä arvioista, ja erot voivat olla olennaisia tilinpäätöksen kannalta. Arvioita ja niiden perustana olevia oletuksia tarkistetaan jatkuvasti. Tarkistetut arviot kirjataan ennakoivasti.

Harkintaa ja arvioita käytetään etenkin seuraavilla osa-alueilla:

–   Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

Jos taseeseen kirjattavien rahoitusinstrumenttien käypiä arvoja ei saada toimivilta markkinoilta, ne määritetään erilaisilla arvostusmenetelmillä, kuten matemaattisilla malleilla. Malleja sovellettaessa käytetään mahdollisuuksien mukaan todettavissa olevia markkinatietoja, muussa tapauksessa käyvät arvot on määritettävä osin arvioiden perusteella. Arviot luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa eri tasoille sen mukaan, millaisia tietoja arvostusmenetelmissä käytetään, kuten

liitetiedoissa 2.4.2 ja 4 kuvataan.

–   Arvonalentumistappio lainoista ja ennakkomaksuista

Odotettavissa olevien luottotappioiden arvostaminen edellyttää johdolta merkittävien arvioiden soveltamista, erityisesti alkuperäisen kirjaamisen jälkeen tapahtuneen luottoriskin merkittävän lisääntymisen arviointia, tulevaisuuteen suuntautuvan informaation sisällyttämistä sekä vastaisten rahavirtojen ja vakuusarvojen määrän ja ajankohdan arviointia arvonalentumistappioita määritettäessä. Nämä arviot perustuvat useisiin tekijöihin, jotka voivat aiheuttaa merkittäviä muutoksia kirjattavan luottotappiota koskevan vähennyksen ajankohtaan ja määrään (liitetieto 2.4.2). Vuonna 2024 ilmennyt yleinen epävarmuus ja myllerrys jatkui vuonna 2025 ja aiheutti arvonalentumisvaikutuksia, joita koskevat oletukset esitetään yksityiskohtaisesti liitetiedoissa 2.4.2.2 ja 3.2.3.7.

–   Noteeraamattomien oman pääoman ehtoisten instrumenttien arvostaminen

Noteeraamattomien oman pääoman ehtoisten instrumenttien arvostaminen perustuu yleensä johonkin seuraavista:

—

toisistaan riippumattomien osapuolten väliset viimeaikaiset markkinatransaktiot

—

keskeisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisten muiden instrumenttien käypä arvo

—

voimassaoloajaltaan ja riskiominaisuuksiltaan vastaavien tase-erien käyvällä korkokannalla diskontatut odotetut rahavirrat

—

mukautettu nettoarvomenetelmä tai

—

muut arvostusmallit.

Noteeraamattomien oman pääoman ehtoisten instrumenttien rahavirtojen ja diskonttaustekijöiden määrittäminen edellyttää mittavaa arvioiden tekemistä. Investointikehyksen kirjanpidossa sovellettavia arvostusmenetelmiä tarkistetaan säännöllisesti ja niiden käyttökelpoisuutta testataan saman instrumentin viimeaikaisten markkinatransaktioiden hintatietojen tai muiden todettavissa olevien markkinatietojen avulla.

–   Sellaisten yhteisöjen konsolidointi, joissa investointikehyksellä on omistusosuus

EIP teki päätelmän, jonka mukaan yksikään sellaisista yhteisöistä, joissa investointikehyksellä on omistusosuus, ei ole sen määräysvallassa. Tämä johtuu siitä, että kaikissa tällaisissa yhteisöissä vastuunalainen osakas, rahaston hoitaja tai rahaston hallintoneuvosto on yksin vastuussa kumppanuuteen liittyvien toimien ja asioiden hallinnoinnista ja valvonnasta ja niillä on valtuudet toteuttaa kaikki toimenpiteet kumppanuuden tarkoituksen ja tavoitteiden toteuttamiseksi rahaston investointi- ja politiikkasuuntaviivojen mukaisesti.

2.3    Tilinpäätösstandardien muutokset

Jäljempänä kuvattuja muutoksia lukuun ottamatta tässä esitettyjen investointikehyksen tilinpäätöslaskelmien laadinnassa on kaikkien ajanjaksojen osalta johdonmukaisesti noudatettu liitetiedossa 2.4 esitettyjä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Investointikehyksen osalta on hyväksytty alla olevat uudet standardit ja standardien muutokset.

Investointikehyksen osalta hyväksytyt uudet ja muutetut standardit

Seuraavat nykyisten standardien muutokset tulivat voimaan investointikehyksen tilinpäätöslaskelmien osalta 1. tammikuuta 2025 alkaen:

—

Muutokset standardiin IAS 21 ”Valuuttakurssien muutosten vaikutukset”: Vaihdettavuuden puute.

Edellä luetellut muutokset eivät vaikuttaneet merkittävästi investointikehyksen tilinpäätöslaskelmiin.

Uudet standardit, muutokset ja tulkinnat, joita ei ole vielä hyväksytty investointikehyksen osalta

Seuraavat muutokset voimassa oleviin standardeihin oli julkaistu 31. joulukuuta 2025 mennessä, mutta ne eivät olleet pakollisia 31. joulukuuta 2025 päättyneillä tilikausilla:

EU:n hyväksymät nykyisten standardien muutokset, joita sovelletaan 1. tammikuuta 2026 tai sen jälkeen alkaneisiin tilikausiin:

—

muutokset rahoitusinstrumenttien luokitteluun ja arvostamiseen (muutokset IFRS 1:een, IFRS 7:ään, IFRS 9:ään ja IAS 7:ään)

—

vuotuiset parannukset, osa 11

—

sopimukset, joissa viitataan luonnonolosuhteista riippuvaiseen sähköön – muutokset IFRS 9:ään ja IFRS 7:ään.

Uudet standardit ja nykyisten standardien muutokset, joita EU ei ole vielä hyväksynyt:

—

IFRS 18 Tilinpäätöksen esittäminen ja liitetietojen antaminen

—

IFRS 19 Tytäryritykset, joilla ei ole julkista tilivelvollisuutta: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot.

Investointikehyksen osalta ei tilinpäätöslaskelmien hyväksymispäivään mennessä ollut hyväksytty etuajassa mitään edellä luetelluista standardeista tai olemassa oleviin standardeihin tehdyistä muutoksista, eikä ole julkaistu sellaisia tulkintoja, jotka olisivat sovellettavissa investointikehykseen ja jotka olisi otettava siinä huomioon kumpanakaan tilinpäätöspäivänä. Johto olettaa, että kaikki asiaankuuluvat julkaisut hyväksytään sovellettaviksi ensimmäisellä kaudella, joka alkaa julkaisun voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, ja että niillä ole merkittävää vaikutusta investointikehyksen tilinpäätöslaskelmiin.

2.4    Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista

Varat ja velat merkitään taseeseen alenevassa likviditeettijärjestyksessä. Taseessa ei eritellä lyhyt- eikä pitkäaikaisia eriä.

2.4.1   Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat laaditaan euroina, joka on myös kehyksen toimintavaluutta. Euroina ilmoitetut määrät on pyöristetty lähimpään tuhanteen, ellei toisin mainita.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi käyttäen liiketoimien toteutuspäivän valuuttakurssia.

Muut kuin euromääräiset monetaariset varat ja velat muunnetaan euromääräisiksi tilinpäätöspäivänä voimassa olleeseen kurssiin. Valuuttojen muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan.

Ei-monetaariset erät, jotka arvostetaan ulkomaan valuutan määräiseen alkuperäiseen hankintamenoon, muunnetaan käyttäen alkuperäisen liiketoimen toteuttamispäivänä voimassa ollutta kurssia. Ei-monetaariset erät, jotka arvostetaan ulkomaan valuutan määräiseen käypään arvoon, muunnetaan käyttäen valuuttakurssia, joka oli voimassa käyvän arvon määrityspäivänä.

Kurssierot, jotka syntyvät liiketapahtumien selvittämisestä niiden toteutuspäivän kurssista poikkeavalla kurssilla, sekä selvittämättömistä ulkomaan rahan määräisistä monetaarisista varoista ja veloista syntyvät realisoitumattomat kurssierot kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan.

2.4.2   Rahoitusvarat (muut kuin johdannaissopimukset)

Rahoitusvälineet, jotka eivät ole johdannaisia, kirjataan alun perin selvityspäivän perusteella.

Luokittelu ja arvostus

Rahoitusvarat

Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä rahoitusvara luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettavaksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi ja rahoitusvelka luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettavaksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi.

IFRS 9:n mukaisesti luokittelu aloitetaan määrittämällä, onko rahoitusvara katsottava vieraan vai oman pääoman ehtoiseksi rahoitusvälineeksi. IFRS 9:ssä viitataan standardin IAS 32 ”Rahoitusinstrumentit: esittämistapa” määritelmiin.

Vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja ovat instrumentit, jotka täyttävät vastapuolen näkökulmasta rahoitusvelan määritelmän. Tällaisia ovat lainat ja velkapaperit, kuten strukturoitujen yhteisöjen, valtioiden ja yritysten joukkovelkakirjalainat ja velkapaperit.

Vieraan pääoman ehtoinen instrumentti luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettavaksi, jos se täyttää molemmat seuraavista ehdoista eikä sitä ole luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi:

—

rahoitusvaroihin kuuluvaa erää pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja

—

rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusehdoissa määrätään tiettyinä ajankohtina toteutuvista rahavirroista, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua (niin kutsutut SPPI-kriteerit).

Edellä esitettyjä vaatimuksia on sovellettava koko rahoitusvaroihin kuuluvaan erään, vaikka se sisältäisi kytkettyjä johdannaisia.

Oman pääoman ehtoisia instrumentteja ovat instrumentit, jotka täyttävät liikkeeseenlaskijan näkökulmasta oman pääoman määritelmän, eli instrumentteja, joihin ei sisälly sopimukseen perustuvaa maksuvelvollisuutta ja jotka osoittavat oikeutta liikkeeseenlaskijan nettovaroihin. Oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Muussa kuin kaupankäyntitarkoituksessa pidettävän oman pääoman ehtoisen sijoituksen alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä investointikehys voi peruuttamattomasti päättää esittää myöhemmät muutokset muissa laajan tuloksen erissä. Tämä päätös tehdään sijoituskohtaisesti.

Kaikki muut rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi.

Liiketoimintamallin arviointi

Investointikehyksen hallinnoinnista vastaava EIP arvioi sen liiketoimintamallin tavoitteen, jonka mukaan vieraan pääoman ehtoista välinettä pidetään hallussa, salkkutasolla, koska tämä kuvaa parhaiten sitä, miten liiketoimintaa hallinnoidaan ja tietoja toimitetaan johdolle. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa seuraavat tiedot:

—

salkun ilmoitetut periaatteet ja tavoitteet ja näiden periaatteiden noudattaminen käytännössä. Huomiota kiinnitetään etenkin siihen, keskitytäänkö hallinnointistrategiassa saamaan sopimusperusteisia korkotuloja, säilyttämään tietty korkoprofiili, sovittamaan rahoitusvarojen duraatio niiden velkojen duraatioon, joilla kyseiset varat rahoitetaan, vai realisoimaan rahavirtoja myymällä rahoitusvarat;

—

kuinka salkun tuloksellisuutta arvioidaan ja kuinka siitä raportoidaan investointikehyksen johdolle;

—

riskit, jotka vaikuttavat liiketoimintamallin (ja sen mukaisesti hallussa pidettävien rahoitusvarojen) tuloksellisuuteen ja tapa, jolla näitä riskejä hallitaan; ja

—

aiemmilla kausilla toteutuneiden myyntien toteutumistiheys, arvo ja ajoitus, näihin myynteihin johtaneet syyt sekä odotukset tulevasta myyntitoiminnasta.

Myyntitoimintaa koskevia tietoja ei kuitenkaan tarkastella erikseen, vaan osana kokonaisvaltaista arviointia siitä, miten investointikehyksen rahoitusvarojen hallinnoinnille asettama tavoite saavutetaan ja miten rahavirrat realisoidaan.

Vaikuttavan rahoituksen välineen suorien lainatoimien liiketoimintamalli on kuvattu liitetiedossa 25.

Yksinomaan pääoman ja koron maksua (”SPPI”) koskevat kriteerit

Tässä arvioinnissa ”pääomalla” tarkoitetaan vieraan pääoman ehtoisen instrumentin käypää arvoa alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. ”Korolla” tarkoitetaan korvausta rahan aika-arvosta, tiettynä ajanjaksona jäljellä olevaan pääomamäärään liittyvästä luottoriskistä ja muista perustyyppiseen lainanantoon liittyvistä riskeistä ja menoista (esimerkiksi maksuvalmiusriskistä ja hallintokuluista) sekä voittomarginaalia.

Arvioitaessa, ovatko sopimukseen perustuvat rahavirrat yksinomaan pääoman ja koron maksua, otetaan huomioon instrumentin sopimusehdot. Tähän sisältyy sen arvioiminen, sisältyykö rahoitusvaroihin kuuluvaan erään sopimusehto, joka voisi muuttaa sopimukseen perustuvien rahavirtojen ajoitusta tai määrää siten, etteivät ne enää ole yksinomaan pääoman ja koron maksua.

Taseesta poistaminen

Investointikehys kirjaa rahoitusvaroihin kuuluvan erän pois taseesta silloin, kun sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaavat olemasta voimassa tai sopimukseen perustuvat oikeudet rahavirtojen saamiseen siirretään toiselle osapuolelle liiketoimella, jolla investointikehys joko siirtää rahoitusvaroihin kuuluvan erän omistamiseen liittyvät riskit ja edut tai ei siirrä rahoitusvaroihin kuuluvan erän omistamiseen liittyviä riskejä ja etuja kaikilta olennaisilta osin toiselle osapuolelle mutta ei pidä määräysvaltaa rahoitusvaroihin itsellään.

Rahoitusvaran tai rahoitusvelan taseesta poistamisen yhteydessä (liitetieto 2.4.4) yhtäältä varan tai velan kirjanpitoarvon (tai varan tai velan taseesta poistettavalle osuudelle kohdistetun kirjanpitoarvon) ja toisaalta i) saadun tai maksetun vastikkeen ja ii) muihin laajan tuloksen eriin kirjattujen kumulatiivisten voittojen ja tappioiden yhteenlasketun määrän välinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti lukuun ottamatta muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavista oman pääoman ehtoisista sijoituksista aiheutuneita muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja kumulatiivisia voittoja ja tappioita, jotka siirretään vararahastoon ja joita ei näin kirjata tulosvaikutteisesti luovutuksen yhteydessä.

IBOR-uudistuksen yhteydessä investointikehyksen arvio siitä, onko jaksotettuun hankintamenoon arvostetun rahoitusinstrumentin muutos huomattava, tehdään sen jälkeen, kun on sovellettu IBOR-uudistuksen vaiheessa 2 tarjottua käytännön apukeinoa. IASB:n julkaisemien muutosten mukaisesti investointikehyksessä ei kirjata pois taseesta rahoitusinstrumenttia, jonka sopimusperusteiset rahavirrat muutetaan uudistuksen välittömänä seurauksena kun tämä muutos vastaa taloudellisesti aiempaa sopimukseen perustuvien rahavirtojen määrittämisperustetta (eli peruste välittömästi ennen muutosta).

Luokittelun muutokset

Rahoitusvaroja ei luokitella uudelleen niiden alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, paitsi sen jälkeen, kun investointikehys muuttaa rahoitusvarojen hallinnoinnissa noudattamaansa liiketoimintamallia.

Muutokset

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettava rahoitusvaroihin kuuluva erä katsotaan muutetuksi, jos sen sopimukseen perustuvat rahavirrat neuvotellaan uudelleen tai niihin tehdään muutoin muutoksia. Uudelleen neuvottelu tai muutosten tekeminen voi johtaa tai olla johtamatta vanhan rahoitusinstrumentin kirjaamiseen pois taseesta ja uuden rahoitusinstrumentin kirjaamiseen taseeseen.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavan rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin tehtävä merkittävä sopimukseen perustuva muutos, joka aiheuttaa rahoitusvaroihin kuuluvan erän kirjaamisen pois taseesta, johtaa uuden rahoitusvaroihin kuuluvan erän kirjaamiseen käypään arvoon ja muutoksen voitto- tai tappiovaikutuksen kirjaamiseen konsolidoidun tuloslaskelmaan kohtaan ”Rahoitustoiminnan tulos”.

Sopimukseen perustuvan muutoksen katsotaan olevan merkittävä, jos uusien ehtojen mukainen rahavirtojen diskontattu nykyarvo (joka on diskontattu käyttäen alkuperäistä efektiivistä korkoa) poikkeaa vähintään 10 prosenttia alkuperäisten rahoitusvarojen jäljellä olevien rahavirtojen diskontatusta nykyarvosta. Myös laadulliset tekijät, kuten muutos rahoitusvarojen valuutassa, ja muuntamisen ominaisuudet otetaan huomioon.

IBOR-uudistuksen yhteydessä investointikehyksen arvio siitä, onko jaksotettuun hankintamenoon arvostetun rahoitusinstrumentin muutos huomattava, tehdään sen jälkeen, kun on sovellettu IBOR-uudistuksen vaiheessa 2 tarjottua käytännön apukeinoa. Investointikehys päivittää efektiivisen koron muuttamatta rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvoa, jos jaksotettuun hankintamenoon arvostettavan rahoitusvälineen sopimukseen perustuvien rahavirtojen määrittämisen perusta muuttuu uudistuksen välittömänä seurauksena ja jos tämä muutos vastaa taloudellisesti edellistä perustetta (eli peruste välittömästi ennen muutosta).

Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittäminen

Käypä arvo on hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa tai tällaisen mahdollisuuden puuttuessa sellaisilla suotuisimmilla markkinoilla, joille investointikehyksellä on pääsy kyseisenä päivänä.

Tarvittaessa EIP määrittää investointikehyksen puolesta instrumentin käyvän arvon käyttämällä toimivilla markkinoilla noteerattua instrumentin hintaa. Markkinoita pidetään toimivina markkinoina, jos omaisuuserää tai velkainstrumenttia koskevia liiketoimia toteutuu niillä riittävän usein ja näiden liiketoimien volyymi on riittävän suuri, jotta hinnoittelutietoa saadaan jatkuvasti.

Jos taseeseen kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja ei saada toimivilta markkinoilta, ne määritetään erilaisilla arvostusmenetelmillä, kuten matemaattisilla malleilla. Malleja sovellettaessa käytetään mahdollisuuksien mukaan todettavissa olevia markkinatietoja, muussa tapauksessa käyvät arvot on määritettävä osin arvioiden perusteella. Valitussa arvostusmenetelmässä otetaan huomioon kaikki sellaiset tekijät, jotka markkinaosapuolet ottaisivat huomioon liiketoimea hinnoitellessaan.

Arvostusmenetelmänä voidaan käyttää nettonykyarvoa, diskontattuun rahavirtaan perustuvia malleja, vertailua samankaltaisiin instrumentteihin, joille on saatavissa todettavissa olevia markkinahintoja, Black-Scholes-optiohinnoittelumallia, polynomeihin perustuvia optiohinnoittelumalleja ja muita arvostusmalleja. Arvostusmenetelmissä käytettäviin oletuksiin ja tietoihin kuuluvat muun muassa riskittömät korot ja vertailukorot, diskonttokorkojen arvioinnissa käytettävät luottoriskimarginaalit, joukkovelkakirjojen ja osakkeiden hinnat, valuuttakurssit, osakkeiden ja osakeindeksien hinnat ja odotettavissa oleva hintojen volatiliteetti ja korrelaatio.

Arvostusmenetelmien tarkoituksena on tuottaa arvio käyvästä arvosta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

Yleisten ja suhteellisen yksinkertaisten rahoitusinstrumenttien tapauksessa EIP käyttää laajalti hyväksyttyjä arvostusmalleja. Näin esimerkiksi koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon määrittämisessä käytetään ainoastaan todettavissa olevia markkinatietoja ja asiantuntija-arvioinnin osuus arvostuksessa on vähäistä. Todettavissa olevia hintoja ja malleja varten tarvittavia syöttötietoja on yleensä saatavilla markkinoilta silloin kun on kyse noteeratuista vieraan tai oman pääoman ehtoisista arvopapereista, pörssinoteeratuista johdannaisista ja yksinkertaisista OTC-johdannaisista, kuten koronvaihtosopimuksista. Todettavissa olevien markkinahintojen ja mallien syöttötietojen saatavuus vähentää asiantuntija-arvioinnin tarvetta ja käyvän arvon määritykseen liittyvää epävarmuutta. Todettavissa olevien markkinahintojen ja mallien syöttötietojen saatavuus vaihtelee tuotteittain ja markkinoittain, ja saatavuuteen vaikuttavat yksittäisistä tapahtumista johtuvat muutokset ja rahoitusmarkkinoilla yleisesti vallitsevat olosuhteet.

Monimutkaisempien instrumenttien tapauksessa EIP käyttää omia arvostusmallejaan, jotka perustuvat yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Osa tai kaikki näiden mallien merkittävistä syöttötiedoista voivat olla sellaisia, etteivät ne ole todettavissa markkinoilta, vaan ne johdetaan markkinahinnoista tai -koroista tai arvioidaan oletusten perusteella. Sellaisia instrumentteja, joiden arvostuksessa käytetään merkittäviä muita kuin todettavissa olevia syöttötietoja, ovat muun muassa eräät lainat ja vakuudet, joilla ei ole toimivia markkinoita. Arvostusmalleissa, joissa käytetään merkittäviä muita kuin todettavissa olevia syöttötietoja, tarvitaan käyvän arvon määrittämisessä enemmän johdon harkintaa ja arviointia. Johdon harkintaa ja arviointia tarvitaan yleensä soveltuvan mallin valinnassa, arvioitavan rahoitusinstrumentin odotettujen vastaisten rahavirtojen määrittämisessä, vastapuolen velvoitteen laiminlyönnin tai ennenaikaisen takaisinmaksun todennäköisyyden arvioinnissa sekä soveltuvien diskonttokorkojen valinnassa.

Investointikehys määrittää käyvät arvot käyttämällä seuraavassa esitettyä käyvän arvon hierarkiaa, joka kuvaa sitä, miten merkityksellisiä tiedot ovat arvonmäärityksen kannalta:

—

Taso 1: identtisten instrumenttien mukauttamattomat noteeratut markkinahinnat sellaisilta toimivilta markkinoilta, joille investointikehyksellä on pääsy.

—

Taso 2: muut omaisuuserästä saatavilla olevat tiedot kuin tason 1 kattamat hintanoteeraukset; nämä tiedot voidaan saada suoraan (hinnat) tai välillisesti (hinnoista johdetut tiedot). Tämä luokka sisältää sellaiset instrumentit, joiden arvo on määritetty käyttämällä toimivilla markkinoilla noteerattuja samankaltaisten instrumenttien markkinahintoja, tai identtisten tai samankaltaisten instrumenttien hintoja, jotka on noteerattu markkinoilla, joita ei pidetä täysin toimivina, tai muita arvonmääritysmenetelmiä, joissa kaikki merkittävät syöttötiedot saadaan suoraan tai välillisesti markkinatiedoista.

—

Taso 3: muut kuin todettavissa olevat tiedot. Tämä luokka sisältää kaikki sellaiset instrumentit, joiden arvostusmenetelmä sisältää sellaisia syöttötietoja, jotka eivät perustu todettavissa oleviin tietoihin, ja joiden tapauksessa tällaisilla tiedoilla on merkittävä vaikutus instrumentin arvostuksessa. Tämä luokka sisältää sellaiset instrumentit, joiden arvo on määritetty samankaltaisten instrumenttien noteerattujen hintojen perusteella mutta joiden tapauksessa on instrumenttien välisten erojen huomioon ottamiseksi jouduttu tekemään sellaisia merkittäviä mukautuksia tai oletuksia, jotka eivät ole todettavissa.

Käyvän arvon luokitushierarkian tasolta toiselle tehdyt siirrot kirjataan investointikehyksessä tilikauden lopun tilanteen mukaisesti sille tilikaudelle, jonka aikana muutos on tapahtunut.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

IFRS 9 perustuu odotettavissa olevaan tappioon (ECL) perustuvaan ennakoivaan arvonalentumismalliin. EIP on luonut odotettavissa olevan luottotappion laskemiseksi kehyksen, joka riippuu makrotalouden tilasta. Siihen kuuluu point-in-time-luottoriskiparametrien (maksukyvyttömyyden todennäköisyys (PD) ja tappio-osuus (LDG)) määrittäminen makrotalouteen perustuvan ja makrotalousennusteiden tai -skenaarioiden avulla ennakoitavan järjestelmällisen tekijän (luottosyklin) perusteella. Lopullinen odotettavissa oleva luottotappio on vastaavien makrotalousskenaarioiden odotettavissa olevien tappioiden todennäköisyyksillä painotettu keskiarvo. Tätä tulevaisuuteen suuntautuvaa arvonalentumismallia sovelletaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin, vakuussopimuksiin ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin.

Tappioita koskevien vähennyserien arvostaminen perustuu IFRS 9:n mukaan jompaankumpaan seuraavista:

—

seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevat luottotappiot; nämä ovat tilinpäätöspäivän jälkeisellä 12 kuukauden jaksolla mahdollisista laiminlyöntitapahtumista aiheutuvia odotettavissa olevia luottotappioita; ja

—

koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot; nämä ovat rahoitusinstrumentin koko odotettavissa olevana voimassaoloaikana kaikista mahdollisista laiminlyöntitapahtumista aiheutuvia odotettavissa olevia luottotappioita.

Standardissa IFRS 9 määritetään kolmivaiheinen arvonalentumisen malli, joka perustuu luoton laadun muutoksiin alkuperäisen kirjaamispäivän jälkeen. Rahoitusinstrumentit luokitellaan vaiheeseen 1 lukuun ottamatta sellaisia instrumentteja, joihin liittyvä luottoriski on lisääntynyt merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen. Tämä tarkoittaa kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tietoja ja analyyseja, jotka perustuvat pankin asiantuntemukseen, tulevaisuuteen suuntautuva informaatio mukaan luettuna.

Ostetut tai alun perin myönnetyt luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet rahoitusvarat ovat rahoitusvaroja, jotka luokitellaan heti alkuperäisen kirjaamisen ajankohdasta lähtien vaiheessa 3 oleviksi rahoitusvaroiksi. Ostettujen tai alun perin myönnettyjen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneiden rahoitusvarojen osalta alkuperäisen kirjaamisen jälkeen kertyneet koko voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden kumulatiiviset muutokset kirjataan yli- tai alijäämää osoittavaan laskelmaan.

Pankin IFRS 9 -vaihetta koskeva arvio perustuu vaiheittaiseen menetelmään, jossa hyödynnetään vastapuoli- tai instrumenttikohtaista tietoa, joka on yhdenmukaista sisäisten varhaisten varoitussignaalien, järjestämättömien saamisten sekä maksujärjestelyjä koskevien ohjeiden ja menettelytapojen kanssa.

EIP katsoo, että nykyistä ennakoivaa ECL-mallia voidaan pitää riittävän vankkana kattamaan äärimmäiset taloudelliset tapahtumat, jotka on otettu suoraan huomioon makrotaloudellisissa ennusteissa ja maksukyvyttömyyden todennäköisyyden aikarakenteissa.

Jos luottoriski on lisääntynyt merkittävästi, rahoitusinstrumentti siirretään vaiheeseen 2, mutta sen arvon ei vielä katsota alentuneen luottoriskin johdosta. Jos rahoitusinstrumentin arvo on alentunut luottoriskin johdosta, rahoitusinstrumentti siirretään vaiheeseen 3.

Vaiheen 3 vastuiden tunnistamiseksi EIP määrittää, onko olemassa objektiivista näyttöä järjestämättömistä vastuista. Rahoitusvaroihin kuuluvaan erään liittyvän suorituksen katsotaan olevan laiminlyöty, kun on todennäköistä, ettei velallinen maksa luottovelvoitteitaan täysimääräisesti investointikehykselle ilman, että investointikehys turvautuu toimiin, tai velallisen olennaisen luottovelvoitteen hoitoon liittyvä maksusuoritus investointikehykselle on ollut erääntyneenä yli 90 päivää.

Tässä suhteessa rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvon katsotaan alentuneen, kun katsotaan todennäköiseksi, ettei investointikehys pysty perimään lainattuja tai arvoltaan vastaavia varoja kokonaisuudessaan alkuperäisten sopimusehtojen mukaisesti. Yksittäisten luottoriskien arviointi perustuu velallisen ominaispiirteisiin, yleiseen taloudelliseen tilanteeseen, resursseihin ja maksurekisteritietoihin, mahdollisuuksiin saada tukea taloudellisesti vastuussa olevilta vakuuden antajilta ja soveltuvin osin mahdollisen vakuuden realisointiarvoon.

Kaikkia saamisia, joiden arvo on alentunut, tarkastellaan uudelleen ja analysoidaan vähintään puolen vuoden välein. Myöhemmät odotettujen vastaisten rahavirtojen määrien ja ajankohtien muutokset aiempiin arvioihin verrattuna aiheuttavat muutoksen luottotappioita koskevassa varauksessa, ja ne kirjataan kuluksi tai tuotoksi tuloslaskelmaan. Arvonalennusta koskeva varaus peruutetaan vain, jos luoton laatu on parantunut siten, että on kohtuullinen varmuus pääoman ja koron perimisestä ajoissa lainasaamissopimuksen alkuperäisten sopimusehtojen mukaisesti. Luottotappio kirjataan, kun todetaan, ettei saamista voida periä takaisin kokonaan tai osittain, tai kun se on annettu anteeksi. Luottotappiot kirjataan aiemmin tehtyjä arvonalennusvarauksia vastaan tai suoraan tulolaskelmaan, ja ne vähentävät saamisen pääomamäärää. Aiemmin kokonaan kuluiksi kirjattujen määrien osittaiset tai täysimääräiset takaisinperinnät merkitään tuotoksi tuloslaskelmaan. Luottotappioiksi kirjattuihin rahoitusvaroihin voitaisiin edelleen kohdistaa täytäntöönpanotoimia EIP:n käyttämien perintämenettelyjen noudattamiseksi.

Odotettavissa olevien luottotappioiden arvostaminen – tiedot, oletukset ja menetelmät

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita käytetään arvostettaessa vaiheen 2 ja vaiheen 3 omaisuuseriä, kun taas vaiheen 1 omaisuuserien arvostamisessa käytetään seuraavien 12 kuukauden aikana odotettavissa olevia luottotappioita.

Odotettavissa olevat luottotappiot on laskettu seuraavien muuttujien perusteella:

—

luottoluokitus ja point-in-time-mallin mukainen maksukyvyttömyyden todennäköisyys,

—

point-in-time-mallin mukainen tappio-osuus,

—

maksukyvyttömyystilassa oleva vastuu.

Vastapuolen luottoluokitus on määritetty tiettynä ajankohtana käyttäen pisteytyslomakemalleja, jotka on räätälöity eri vastapuoli- ja vastuuryhmiä varten.

Kukin luottoluokitus vastaa tiettyä maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä, jolla tarkoitetaan sen todennäköisyyttä, että vastapuoli laiminlyö taloudellisen velvoitteensa joko seuraavien 12 kuukauden aikana tai velvoitteen koko jäljellä olevan voimassaolon aikana. Siksi luokitukset ovat tärkein lähde, kun määritetään vastuita koskevan maksukyvyttömyyden todennäköisyyden aikarakennetta. EIP kerää velvoitteiden täyttämiseen ja laiminlyöntiin liittyviä tietoja investointikehyksen luottoriskeistä. Kerätyt tiedot jaotellaan toimialan ja alueen tyypin mukaan. Homogeenisesti luottosykleihin reagoivia eri toimialoja ja alueita analysoidaan yhdessä.

EIP käyttää tilastollisia malleja analysoidessaan kerättyjä tietoja ja laatiessaan arvioita vastuiden koko voimassaoloajan maksukyvyttömyyden todennäköisyydestä (lifetime PD) vastuun jäljellä olevalta voimassaoloajalta sekä siitä, miten näiden todennäköisyyksien odotetaan muuttuvan ajan mittaan ja kunkin tietyn makrotalousskenaarion mukaan.

Tappio-osuus kuvaa EIP:n odottamaa vastapuolen laiminlyömästä vastuusta aiheutuvan tappion suhdetta laiminlyöntiajankohtana jäljellä olevaan määrään. Tappio-osuus voidaan määritellä myös muodossa ”1–palautusaste”. Tappio-osuusestimaatit määritetään lähinnä maantieteellisesti ja vastapuolen tyypin mukaan, ja tärkeimpiä vastuuryhmiä on viisi: valtiot, julkiset laitokset, rahoituslaitokset sekä yritys- ja hankerahoitus. Tappio-osuusarvoja voidaan oikaista vastuun tuote- ja sopimuskohtaisten ominaisuuksien perusteella.

EIP sisällyttää point-in-time-tietoja ja tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja sekä arviointiinsa siitä, onko instrumentin luottoriski lisääntynyt huomattavasti sen alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, että odotettavissa olevien luottotappioiden arvostukseen.

EIP on kehittänyt odotettavissa olevien luottotappioiden arviointia varten ehdollisen mallinnusmenetelmän, jonka avulla voidaan laskea maksukyvyttömyyden todennäköisyyden aikarakenteita (PIT PD).

—

luottosyklin ja makrotaloudellisten muuttujien välisen taloudelliselta kannalta järkevän yhteyden määrittely

—

kolme makrotaloudellista skenaariota (yksi perusskenaario ja kaksi skenaariota, joista toinen kuvastaa talouden taantumaa ja toinen noususuhdannetta), jotka sisältävät usean vuoden potentiaaliset BKT-toteutumat ja niiden todennäköisyydet.

EIP käyttää makrotaloudellisten skenaarioiden laatimiseen maailmantalouden puolirakenteellista usean maan ja usean yhtälön makromallia, jossa on maakohtaisia osioita. Keskiskenaario/perusskenaario on suunniteltu niin, että se on yhdenmukainen Euroopan komission uusimpien ennusteiden kanssa. Positiiviset ja negatiiviset skenaariot on suunniteltu keskiskenaarion ympärille käyttämällä usean maan ja usean yhtälön mallia. Skenaariot perustuvat häiriöiden kohdistamiseen BKT:hen, joka on taloudellisen toiminnan keskeinen mittari. Reaaliseen BKT:hen kohdistettavat häiriöt kalibroidaan vastaamaan muuttujan aiempaa vaihtelua. Tarvittaessa sovelletaan myös asiantuntijoiden arvioita BKT:hen kohdistuvien häiriöiden koon ja jatkuvuuden tarkentamiseen. Tämän tuloksena saadaan määritettyä häiriöt – yhdessä vaimenemisfunktion kanssa – häiriöistä ajan mittaan aiheutuvien vaikutusten määrittämiseksi. Kuhunkin skenaarioon liittyvät todennäköisyydet määritetään markkinoiden (volatiliteettia kuvaavien) indikaattorien ja sisäisesti kehitettyjen indikaattorien mukaan käyttäen niitä johdonmukaisesti eri aikoina epävarmuuden huomioon ottamiseksi.

EIP:n maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä (PD) ja tappio-osuutta (LGD) koskevissa point-in-time-malleissa käytetään samoja luottosyklin ennakoituja arvoja kuin erilaisten makrotaloudellisten skenaarioiden syöttötiedoissa. Luottosykli lasketaan ulkopuolisen luottoluokituslaitoksen toimittamien luottoluokituksen alentamista koskevien tietojen ja ennakoidun reaalisen BKT:n vuotuisen kasvuvauhdin sekä pitkien ja lyhyiden korkojen välisen eron perusteella.

Maksukyvyttömyystilassa oleva vastuu tarkoittaa odotettua vastuuta silloin, kun vastuu on laiminlyöty, ja se perustuu nykyhetken vastapuoliriskiin ja mahdollisiin muutoksiin sopimuksessa sallittuun nykyhetken määrään, jaksottaminen mukaan luettuna. Rahoitusvaran maksukyvyttömyystilassa oleva vastuu on sen bruttomääräinen kirjanpitoarvo. Luotonantositoumusten ja vakuuksien osalta maksukyvyttömyystilassa oleva vastuu sisältää nostetun määrän.

2.4.2.1   Käteisvarat ja muut rahavarat

Investointikehyksen käteisvarat ja muut rahavarat sisältävät käyttötilit ja sellaiset lyhytaikaiset talletukset ja yritystodistukset, joiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta. Käteisvarat ja muut rahavarat kirjataan taseessa jaksotettuun hankintamenoon arvostettuina.

2.4.2.2   Rahoitusvarat

Rahoitusvarat muodostuvat noteeratuista ja noteeraamattomista joukkovelkakirjoista, jotka on tarkoitus pitää eräpäivään asti, ja yritystodistuksista, joiden maturiteetti on yli kolme kuukautta, ja näin ollen ne luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi.

Tällaiset joukkovelkakirjat ja yritystodistukset arvostetaan alun perin hankintamenoon, joka on käypä arvo, johon on lisätty kaikki suoraan omaisuuserään kohdistettavissa olevat transaktiokulut. Hankinta-arvon ja lunastusarvon erotus jaksotetaan instrumentin jäljellä olevalle juoksuajalle käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.

2.4.2.3   Lainat ja ennakkomaksut

Laina- ja ennakkomaksusalkku voi koostua velkainstrumenteista, kuten lainoista ja velkapapereista, mukaan lukien strukturoitujen yhteisöjen liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjalainat tai velkapaperit, jotka on tarkoitus pitää eräpäivään asti sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi.

Lainoja ja ennakkomaksuja ovat muun muassa

—

jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat ja ennakkomaksut

—

pakollisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat lainat ja ennakkomaksut.

Investointikehyksestä myönnetyt lainat kirjataan investointikehyksen varoiksi, kun raha siirretään velalliselle. Lainojen nostamattomat osat kirjataan taseen ulkopuolisina erinä nimellisarvoonsa. SPPI-testin läpäisevät lainat kirjataan alun perin hankintamenon määräisinä (kehyksestä maksettu nettomäärä) eli lainaa vastaavien rahavarojen käypään arvoon, johon sisältyvät kaikki transaktiokulut. Tämän jälkeen lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.

Velkapaperit kirjataan investointikehyksen varoiksi, kun raha siirretään liikkeeseenlaskijalle, ja ne voivat olla sopimuksella toisiinsa sidottuja tai single-tranche-velkainstrumentteja. Velkapaperien nostamattomat osat kirjataan taseen ulkopuolisina erinä nimellisarvoonsa. Velkapaperit arvostetaan alun perin hankintamenoon, joka on käypä arvo, johon on lisätty kaikki suoraan omaisuuserään kohdistettavissa olevat transaktiokulut. Tämän jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Hankinta-arvon ja lunastusarvon erotus jaksotetaan instrumentin jäljellä olevalle juoksuajalle käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.

Lainojen ja ennakkomaksujen arvon alentumista koskeva periaate on kuvailtu liitetiedossa 2.4.2.

Lainat ja ennakkomaksut, jotka eivät täytä liiketoimintamallia koskevaa kriteeriä tai SPPI-kriteeriä, arvostetaan pakollisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käytetty käyvän arvon määrittämismenetelmä perustuu diskontattuun rahavirtaan tai likvidaatioarvoon perustuvaan menetelmään.

Tietoa IBOR-uudistuksen vaikutuksesta jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen lainojen ja ennakkomaksujen uudelleenarvostamisesta on liitetiedossa 2.4.2 – Luokittelu ja arvostaminen / Muutokset.

2.4.2.4   Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

Investointikehyksessä on kahdentyyppisiä oman pääoman ehtoisia sijoituksia: i) suoria oman pääoman ehtoisia sijoituksia ja ii) pääomasijoitusrahastoja. Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit kirjataan alun perin käypään arvoon, johon on lisätty transaktiokulut. Käyvän arvon myöhemmät muutokset, kuten ulkomaan valuutan muuntamisesta aiheutuvat voitot ja tappiot, kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopaperien nettotulosta koskevaan kohtaan.

Näiden sijoitusten käyttämätön mutta sidottu osa kirjataan konsolidoituina taseen ulkopuolisina sitoumuksina nimellisarvoonsa.

Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittäminen

Käypä arvo määritetään käyttämällä kokonaisnettoarvoon perustuvaa menetelmää (jolloin oletetaan, että vaikka markkina-arvo ei ole helposti todettavissa, nettoarvo on paras arvio käyvästä arvosta). Jos noteeraamattomien sijoitusten käypää arvoa ei saada toimivilta markkinoilta, käypä arvo määritetään käyttämällä yleisesti tunnustettuja arvostusmenetelmiä (liitetieto 4.2.1).

Nettoarvoa oikaistaan viimeisimmän käytettävissä olevan arvon julkistamispäivän ja tilinpäätöspäivän välisenä aikana tapahtuneiden muutosten perusteella, jos hallintoneuvosto katsoo niiden olevan merkittäviä. Olennaisia muutoksia tehdään, kunnes hallintoneuvosto hyväksyy tilikauden tilinpäätöksen. EIP paransi arvostusmenetelmiään yleisen epävarmuuden, Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien erilaisten riskien ja tuloksen osalta havaitun vaihtelun vuoksi arvioidakseen oman pääoman ehtoisten sijoitusten käyvän arvon mahdollisia oikaisuja sellaisten nettoarvojen osalta, joita rahastonhoitajat eivät ole ilmoittaneet investointikehyksen tilinpäätöspäivänä.

Sellaisten erityisinvestointien osalta, joiden nettoarvoja ei voida helposti määrittää, voidaan käyttää muita suuntaviivoja, kuten IPEV-lautakunnan julkaisemia IPEV-sääntöjä (International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines, jäljempänä ’IPEV-säännöt’), ja tällaisia investointeja on seurattava ja tarkasteltava uudelleen yksityiskohtaisemmin. Tämän menetelmän mukaisesti rahastot jaetaan sisäisesti kolmeen luokkaan:

—

luokka I – rahastot, jotka ovat ottaneet käyttöön IFRS 13:n tai IPEV-sääntöjen käypää arvoa koskevat vaatimukset ja joiden osalta tehdään erityinen tarkastelu sen varmistamiseksi, että nettoarvo on luotettava arvio käyvästä arvosta

—

luokka II – rahastot, jotka ovat ottaneet käyttöön muita arvostusohjeita (kuten aiempi 2001 EVCA) tai standardeja, joiden voidaan katsoa olevan IFRS 13:n mukaisia, ja joille voidaan laskea vastaava nettoarvo ja

—

luokka III – rahastot, jotka eivät sovella IFRS 13:n mukaisia käyvän arvon vaatimuksia eivätkä muita IFRS 13:n mukaisia arvostusnormeja.

Huomattavan vaikutusvallan arviointi

Investointikehyksen hankkimat pääomaosuudet ovat pääasiassa sijoituksia pääomasijoitusrahastoihin. Alalla noudatettavan käytännön mukaisesti tällaiset sijoitukset ovat yleensä useiden sijoittajien yhdessä tekemiä sijoituksia, joten yksikään sijoittajista ei voi yksin vaikuttaa rahaston päivittäisiin toimintoihin tai sen sijoitustoimintaan. Tämän vuoksi sijoittajan jäsenyys tällaisen rahaston hallintoelimessä ei periaatteessa merkitse sitä, että kyseinen sijoittaja voi vaikuttaa rahaston jokapäiväisiin toimintoihin. Lisäksi pääomasijoitusrahastoon sijoittavat yksittäiset sijoittajat eivät määrää rahaston toimintapolitiikasta, johon kuuluu mm. osinkojen tai muiden varojen jakopolitiikka. Tällaiset päätökset tekee yleensä rahaston johto osuudenomistajien kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Kyseisessä sopimuksessa määrätään rahaston johdon ja kaikkien osuudenomistajien oikeuksista ja velvollisuuksista. Sopimus myös yleensä estää yksittäisiä sijoittajia toteuttamasta rahaston kanssa luonteeltaan olennaisia kahdenvälisiä liiketoimia, vaihtamasta rahaston kanssa johtohenkilöitä tai saamasta erityisoikeutta käyttää olennaisen tärkeitä teknisiä tietoja. Investointikehyksen sijoitukset tehdään edellä kuvatun alan yleisen käytännön mukaisesti. Näin varmistetaan, ettei investointikehyksellä ole standardeissa IFRS 10 ja IAS 28 tarkoitetussa merkityksessä määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa kyseisiin sijoituksiin, myöskään silloin kun on kyse sijoituksista, joiden äänioikeuksista investointikehyksellä on yli 20 prosenttia.

2.4.3   Vakuudet

Vakuussopimukset ovat sopimuksia, joiden nojalla investointikehyksestä on suoritettava määrättyjä maksuja vakuuden saajalle syntyvän tappion korvaamiseksi silloin, kun määrätty velallinen laiminlyö maksun vieraan pääoman ehtoisen instrumentin ehtojen mukaisena eräpäivänä.

Vakuudet kirjataan IFRS 9:n ”Rahoitusinstrumentit” mukaisesti joko ”johdannaisina” tai ”takauksina” niiden kyseisessä standardissa määriteltyjen piirteiden ja ominaisuuksien mukaisesti.

Periaatteet, joiden mukaisesti johdannaisia käsitellään tilinpäätöksessä, on esitetty liitetiedossa 2.4.5.

Vakuudet kirjataan alun perin taseeseen kohtaan ”Käyttöön otettuihin vakuuksiin liittyvät varaukset” käypään arvoon, johon lisätään vakuuksien myöntämisestä suoraan johtuvat transaktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana maksuvelvollisuus vastaa vakuuksista saatavien palkkioiden nettonykyarvoa (NPV) ja alkuperäistä odotettua tappiota.

Vakuudet merkitään alkuperäisen kirjaamisen jälkeen kirjanpitoon käyttäen suurempaa seuraavista:

—

IFRS 9:n mukaisesti määritetyn tappioita koskevan vähennyserän määrä ja

—

alun perin kirjattu palkkio, josta vähennetään IFRS 15:n periaatteiden mukaisesti kirjatut tulot.

Muut vakuuksiin liittyvän nettovelan lisäykset tai vähenemiset (arvostettuna IFRS 9:n mukaisesti) kuin takauksiin perustuvien maksuvaatimusten maksaminen kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan kohtaan ”Vakuuksiin liittyvien varausten muutos”.

Saadut vakuuspalkkiot kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan kohtaan ”Palkkiotuotot” IFRS 15:n mukaisen jaksotusaikataulun mukaisesti vakuuden voimassaoloaikana.

2.4.4   Rahoitusvelat (muut kuin johdannaissopimukset)

Luokittelu ja arvostus

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon lukuun ottamatta rahoitusvelkoja,

—

jotka arvostetaan pakollisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti (esimerkiksi johdannaisvelat) ja

—

jotka on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi.

Investointikehys poistaa rahoitusvelan taseesta, kun sen sopimusvelvoitteet on täytetty tai kumottu tai niiden voimassaoloaika on päättynyt.

2.4.5   Johdannaissopimukset

Johdannaissopimuksiin kuuluu valuutanvaihtosopimuksia, valuuttojen välisiä koronvaihtosopimuksia, lyhytaikaisia valuutanvaihtosopimuksia (valuuttaswapit).

Johdannaissopimukset kirjataan alun perin kaupantekopäivän arvon mukaan.

Osana investointikehyksen tavanomaista toimintaa voidaan tehdä swap-sopimuksia suojaamaan tiettyjä luottojärjestelyjä tai valuuttatermiinejä suojaamaan muita kuin euromääräisiä valuuttapositioita silloin kun kyseisellä valuutalla käydään aktiivisesti kauppaa valuuttamarkkinoilla. Näin voidaan tasata valuuttakurssivaihtelujen vaikutuksia.

Kaikki johdannaissopimukset arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon ja esitetään tilinpäätöksessä johdannaissopimuksina. Käyvän arvon määrittäminen perustuu lähinnä diskontattua kassavirtaa koskeviin malleihin, optioiden hinnoittelumalleihin sekä kolmansien antamiin hintatarjouksiin.

Johdannaissopimukset kirjataan käypään arvoon varoiksi silloin, kun niiden käypä arvo on positiivinen, ja veloiksi silloin, kun niiden käypä arvo on negatiivinen. Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavan laskelman kohtaan ”Johdannaissopimusten käyvän arvon muutos”.

Kytketyt johdannaiset on IFRS 9:n pääsopimuksesta erottamista koskevien vaatimusten mukaisesti eliminoitu rahoitusvaroista tai -veloista ja siten hybridisopimusta kohdellaan kokonaisuutena sen luokittelemiseksi rahoitusvaroihin tai -velkoihin. Johdannaisten kassavirrat määritettiin vastaavasti käyttämällä ISDA:n varakorkokantoja LIBOR-vertailuarvojen sijasta.

2.4.6   Rahoitusosuudet

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet kirjataan taseessa saamisiksi. Kirjauspäivä on sen neuvoston päätöksen antamispäivä, jossa vahvistetaan investointikehyksen osalta jäsenvaltioiden maksettavaksi tulevat rahoitusosuudet.

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet täyttävät seuraavat edellytykset, ja ne luokitellaan sen vuoksi omaksi pääomaksi:

—

rahoitusosuuksia koskevan sopimuksen mukaan jäsenvaltioilla on valtuudet päättää investointikehyksen nettovarojen käytöstä, jos investointikehys likvidoidaan

—

rahoitusosuudet kuuluvat instrumenttiluokkaan, joka on kaikkia muita instrumenttiluokkia huonommassa etuoikeusasemassa

—

kaikilla rahoitusinstrumenteilla luokassa, joka on kaikkia muita instrumenttiluokkia huonommassa etuoikeusasemassa, on samanlaiset ominaisuudet

—

rahoitusinstrumentti ei sisällä ominaisuuksia, jotka edellyttäisivät sen luokittelemista velaksi ja

—

instrumentista aiheutuvat instrumentin voimassaoloaikana odotettavissa olevat kokonaisrahavirrat perustuvat olennaisilta osin investointikehyksen voittoon tai tappioon, taseeseen merkityn nettovarallisuuden muutokseen tai investointikehyksen tilinpäätökseen merkityn tai merkitsemättömän nettovarallisuuden käyvän arvon muutokseen instrumentin voimassaoloaikana.

Rahoitusosuudet luokitellaan ja arvostetaan tilinpäätöslaskelmissa jaksotettuun hankintamenoon.

Maksetut jäsenvaltioiden rahoitusosuudet vastaavat käytettävissä olevia takaisin saatuja varoja, jotka maksetaan Euroopan komissiolle ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle. Siirtosopimuksen mukaisesti EIP ilmoittaa kirjallisesti vuodesta 2024 alkaen vuoteen 31. joulukuuta 2027 saakka joka vuosi viimeistään 31. maaliskuuta käytettävissä olevien, AKT-maiden investointikehyksestä takaisin saatujen varojen määrän ja käytettävissä olevien MMA-investointikehyksestä takaisin saatujen varojen määrän, jotka ovat kertyneet edellisen vuoden joulukuun 31. päivästä lähtien, jäljempänä ’käytettävissä olevia takaisin saatuja varoja koskeva selvitys’. Käytettävissä olevia takaisin saatuja varoja koskevassa selvityksessä on erotettava toisistaan komissiolle siirrettävät takaisin saadut varat (AKT-maiden investointikehyksestä ja MMA-investointikehyksestä takaisin saadut varat) ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle siirrettävät takaisin saadut varat. Käytettävissä olevat takaisin saadut varat kirjataan taseeseen, kun vastaava maksupyyntö lähetetään investointikehykselle.

2.4.7   Korkotuotot ja vastaavat tuotot

Investointikehyksen varoista myönnettävistä lainoista saatavat korot kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan (”Korkotuotot ja vastaavat tuotot”) ja taseeseen (”Lainat ja ennakkomaksut”) suoriteperusteisesti soveltaen efektiivistä korkokantaa. Efektiivinen korko on se korkokanta, jota käyttäen lainan odotettavissa olevana juoksuaikana saataviksi tai suoritettaviksi arvioidut vastaiset maksut tulevat diskontatuiksi täsmälleen lainan nettokirjanpitoarvon suuruisiksi. Jos lainan kirjanpitoarvoa on alennettu arvonalentumisen takia, korkotuotot kirjataan soveltamalla alkuperäistä efektiivistä korkokantaa uuteen kirjanpitoarvoon.

Ostetuista tai alun perin myönnetyistä luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneista lainoista saatavat korot kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan (”Korkotuotot ja vastaavat tuotot”) ja taseeseen (”Lainat ja muut saamiset”) suoriteperusteisesti soveltaen efektiivistä korkokantaa. Efektiivinen korko on se korkokanta, jota käyttäen lainan odotettavissa olevana juoksuaikana saataviksi tai suoritettaviksi arvioidut vastaiset maksut tulevat diskontatuiksi täsmälleen lainan nettokirjanpitoarvon suuruisiksi.

Investointikehyksen resursseja varten saadut korkotuet ovat tuloennakkoja, ja ne kirjataan oikaisuina efektiivisiin tuottoihin tuloslaskelman kohtaan ”Korkotuotot ja vastaavat tuotot” korkotukilainan noston ja sen takaisinmaksun välisellä ajanjaksolla.

Luotonvarauspalkkiot kirjataan tulosvaikutteisesti lainan noston ja sen takaisinmaksun välisellä ajanjaksolla käyttämällä efektiivisen koron menetelmää, ja ne esitetään yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavassa laskelmassa korkotuotoissa ja vastaavissa tuotoissa.

2.4.8   Korkotuet ja tekninen apu

Investointikehyksen toimintaan kuuluu myös korkotukien ja teknisen avun hallinnointi jäsenvaltioiden lukuun.

Se osuus jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista, joka osoitetaan korkotukien ja teknisen avun maksamiseen, ei sisälly investointikehyksessä rahoittajien varoihin, vaan se katsotaan velaksi kolmansille. Varat maksetaan investointikehyksestä lopullisille tuensaajille, minkä jälkeen ne vähennetään veloista kolmansille.

Jos kaikkia korkotukiin ja tekniseen apuun maksettuja määriä ei ole myönnetty kokonaan, ne luokitellaan uudelleen rahoitusosuuksiksi investointikehykseen.

2.4.9   Käteisvarojen ja muiden rahavarojen korkotuotot

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen tuottamat korot kirjataan investointikehyksen yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan suoriteperusteisesti.

2.4.10   Palkkiot ja osingot

Palkkiot, jotka saadaan tiettynä ajanjaksona suoritetuista palveluista, kirjataan tuloksi palvelun toimitushetkellä, kun taas palkkiot, jotka saadaan merkittävän toimenpiteen toteutushetkellä, kirjataan tuloksi kun merkittävä toimenpide on toteutettu. Palkkiot esitetään yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavassa laskelmassa kohdassa ”Palkkiotuotot”.

Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden tuottamat osingot kirjataan niiden ilmoitushetkellä, ja ne esitetään yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavassa laskelmassa kohdassa ”Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden realisoituneet nettovoitot”.

2.4.11   Verotus

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa määrätään, että varat, tulot ja muu unionin toimielinten omaisuus on vapautettu kaikista välittömistä veroista.

3.   Riskienhallinta

Tässä liitetiedossa esitetään tiedot investointikehykseen kohdistuvista luotto- ja rahoitusriskeistä ja etenkin rahoitusinstrumenttien käyttöön liittyvistä ensisijaisista riskeistä sekä siitä, miten investointikehyksessä hallitaan ja valvotaan näitä riskejä. Niihin kuuluvat seuraavat:

—

luottoriski – asiakkaan tai vastapuolen velvoitteen laiminlyönnistä johtuva tappioriski, joka liittyy kaikentyyppisiin luottovastuisiin; sisältää myös selvitysriskin (38)

—

likviditeettiriski – riski siitä, että yhteisö ei pysty rahoittamaan varojen lisääntymistä ja suorittamaan velvoitteitaan sitä mukaa kuin ne erääntyvät ilman, että tästä aiheutuu kestämättömiä tappioita

—

markkinariski – riski siitä, että markkinahintojen, kuten korkojen, osakehintojen tai valuuttakurssien, muutos vaikuttaa yhteisön hallussa pitämistään rahoitusinstrumenteista saamiin tuloihin tai kyseisten rahoitusinstrumenttien arvoon.

3.1    Riskienhallinnan järjestäminen

EIP mukauttaa investointikehyksen riskienhallintakehystä jatkuvasti.

Riippumattomana yksikkönä toimiva EIP-ryhmän riski- ja compliance-osasto (GR&C) määrittää investointikehykseen kohdistuvat riskit, arvioi ja seuraa niitä sekä raportoi niistä. Toimintamallissa, joka perustuu tehtävien eriyttämisen periaatteeseen, GR&C on front office -toiminnoista riippumaton ja esittää toisen mielipiteen kaikista front office -toiminnon ehdotuksista, joilla on riskivaikutuksia.

EIP:n tasolla EIP-ryhmän riskienhallintajohtaja GCRO (Group Chief Risk Officer) raportoi EIP:n hallitukselle riskeistä vastaavan hallituksen jäsenen valvonnassa. GCRO voi olla suoraan yhteydessä riskienhallintakomiteaan, ja hän voi kirjoittaa suoraan EIP:n hallintoneuvostolle ja viestiä sen kanssa mistä tahansa toimivaltaansa kuuluvasta aiheesta.

3.2    Luottoriski

Luottoriski on asiakkaan tai vastapuolen velvoitteen laiminlyönnistä johtuva tappion mahdollisuus, joka liittyy kaikentyyppisiin luottovastuisiin. Se sisältää myös selvitysriskin.

3.2.1   Luottoriskipolitiikka

Lainojen vastapuolten luottokelpoisuusanalyysia tehdessään EIP arvioi luottoriskin ja odotetun tappion määrittääkseen riskin määrän ja hinnoitellakseen sen. EIP on kehittänyt sisäisen luottoluokitusmenetelmän, jonka avulla se voi antaa luotonantonsa kannalta merkityksellisille vastapuolina oleville lainansaajille ja vakuuden antajille sisäisen luottoluokituksen. Menetelmä on suunniteltu vastaamaan kutakin pääasiallista vastapuolityyppiä (yritykset, rahoituslaitokset jne.). Luokittelussa otetaan huomioon EIP:ssä sovellettava pankkialan paras käytäntö ja vakavaraisuusasetuksessa vahvistetut periaatteet. Kaikki sellaiset vastapuolet, joilla on olennaista merkitystä tietyn transaktion luottoprofiilin kannalta, luokitellaan sisäisiin luottoluokkiin käyttämällä asianomaiseen vastapuolityyppiin sovellettavaa sisäistä luottoluokitusmenetelmää. Kullekin vastapuolelle annetaan sisäinen luottoluokitus, joka vastaa sen maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä, sen jälkeen kun vastapuolen liiketoiminta- ja rahoitusriskiprofiili ja toimintaolosuhteisiin liittyvä maariski on arvioitu perusteellisesti. Asiantuntijoiden ehdottamia muutoksia tehdään tarvittaessa ottaen huomioon oikeushenkilöiden emoyhtiöiden tai hallituksen tuki, ja lopullinen luottoluokitus mahdollistaa muutokset, jotta se vastaa tietoja (esim. markkinahinnoittelu), joita ei ole otettu huomioon mallissa.

Hankerahoituksen ja muiden strukturoitujen osittain vakuudellisten operaatioiden luottoluokittelussa käytetään kulloinkin kyseeseen tulevan alan tarpeisiin soveltuvia luottoriskin arviointivälineitä, joissa keskitytään saatavilla olevaan rahavirtaan ja velanhoitokykyyn. Näihin välineisiin kuuluvat muun muassa hankkeiden sopimuspuitteiden analysointi, vastapuolten analysointi ja rahavirtasimulaatiot. Kullekin hankkeelle annetaan sisäinen riskiluokitus samaan tapaan kuin yrityksille ja rahoituslaitoksille. EU:n ulkopuolisten valtioiden luottoluokituksen määrittää kansantalousosasto tilastomallin perusteella.

Kaikkia sisäisiä luokituksia seurataan laina-aikana ja niitä päivitetään säännöllisesti.

EIP vähentää luottoriskiä tarvittaessa ja tapauskohtaisesti erilaisilla lisävakuusjärjestelyillä, kuten vastapuoliin tai hankkeisiin liittyvillä esinevakuuksilla, takauksilla ja sopimuslausekkeilla lainanottajan luonteesta ja toiminnon tyypistä riippuen.

Investointikehyksessä ei käytetä luottojohdannaisia luottoriskin vähentämiseen.

3.2.2   Luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä ilman vakuuksia ja lisävakuusjärjestelyjä

Seuraavassa taulukossa esitetään tase-eristä luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä johdannaiset mukaan luettuina. Enimmäismäärä on ilmoitettu bruttomääränä, jossa ei ole otettu huomioon vakuuksien luottoriskiä vähentävää vaikutusta.

(tuhatta euroa)

Luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä

31.12.2025

31.12.2024

VARAT

 

 

Käteisvarat ja muut rahavarat

1 665 129

1 638 604

Saamiset rahoitusosuuksista

–

7 482

Johdannaissopimukset

7 819

783

Lainat ja ennakkomaksut

1 063 511

1 498 048

Muut varat

36 833

–

Yhteensä

2 773 292

3 144 917

Luottositoumuksiin liittyvät varaukset

–17 585

–18 320

TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT

 

 

Ehdolliset velat

 

 

—

Käyttöön otetut vakuudet

–

–

Sitoumukset

 

 

—

Nostamattomat lainat

354 187

676 229

—

Vakuussitoumukset, joiden mukaista vakuutta ei ole vielä otettu käyttöön

2 500

2 500

Taseen ulkopuoliset erät yhteensä

356 687

678 729

Luottoriskille alttiina oleva määrä yhteensä

3 112 394

3 805 326

3.2.3   Lainoihin ja ennakkomaksuihin liittyvä luottoriski

3.2.3.1   Lainoihin ja ennakkomaksuihin liittyvän luottoriskin määrittäminen

Investointikehyksen puitteissa toteutettaville laina-, ennakkomaksu- tai vakuusoperaatioille tehdään kattava riskinarviointi ja lainaan tai vakuuteen liittyvän odotetun tappion määrä arvioidaan. Näiden toimenpiteiden perusteella kullekin lainalle ja vakuudelle annetaan luottoluokitus. Vaikuttavan rahoituksen välineeseen liittyviin toimintoihin (jotka on kuvattu liitetiedossa 25), sovelletaan välitettyjä lainoja lukuun ottamatta EIP:n luotto- ja pääomariskiä koskevissa suuntaviivoissa esitettyjä yleisen valtuutuksen mukaisia riskiperiaatteita. Lainojen luottoluokitukset määritetään käyttämällä yleisesti hyväksyttyjä kriteereitä, jotka perustuvat lainanottajan laatuun, lainan maturiteettiin, vakuuden tyyppiin ja soveltuvin osin vakuuden antajaan.

Lainojen luottoluokitusjärjestelmä muodostuu menettelyistä, prosesseista, tietokannoista ja tietojärjestelmistä, joilla tuetaan lainanantoon liittyvää luottoriskin arviointia ja odotetun tappion määrää koskevien arvioiden laatimista. Se sisältää tiivistettynä runsaasti tietoa, ja sen tarkoituksena on mahdollistaa luottoriskiin perustuva lainojen keskinäinen paremmuusjärjestykseen asettaminen. Lainojen luottoluokitukset heijastavat ”odotetun tappion” arvioidun määrän nykyarvoa, joka perustuu tärkeimpien velallisten ja vakuuden antajien maksukyvyttömyyden todennäköisyyteen, maksukyvyttömyystilassa olevaan vastuuseen sekä laiminlyönnin seurauksena olevan tappion vakavuuteen. Lainojen luottoluokituksia käytetään seuraaviin tarkoituksiin:

—

tukemaan lainanantoon liittyvien riskien tarkempaa ja kvantitatiivisempaa arviointia

—

luottoriskivaihteluiden indikaattorina seurantatoimien priorisoimiseksi

—

kuvaamaan lainasalkun laatua tiettynä ajankohtana ja

—

tekijänä, jota hyödynnetään riskienhinnoittelupäätöksissä.

Lainan luottoluokitusta määritettäessä otetaan huomioon seuraavat seikat:

i)

Lainanottajan luottokelpoisuus: Riskienhallintayksikkö tekee lainanottajista riippumattoman selvityksen ja arvioi niiden luottokelpoisuuden käyttämällä sisäisiä menetelmiään ja ulkopuolisia tietoja. EIP on luonut sisäisen luottoluokitusjärjestelmän valitsemansa Basel III -sääntöjen mukaisen sisäisiin luottoluokituksiin perustuvan lähestymistavan mukaisesti määrittääkseen lainanottajien ja vakuuden antajien sisäiset luottoluokitukset. Järjestelmä perustuu kutakin vastapuolityyppiä varten erikseen laadittuihin pisteytyslomakkeisiin.

ii)

Peruskorrelaatio: Peruskorrelaation avulla kvantifioidaan mahdollisuus siitä, että sekä lainanottaja että vakuuden antaja joutuvat samanaikaisesti taloudellisiin vaikeuksiin. Mitä suurempi korrelaatio lainanottajan ja vakuuden antajan velvoitteiden laiminlyöntiriskien välillä on, sitä vähäisempi on vakuuden arvo ja sitä heikompi on lainan luottoluokitus.

iii)

Vakuuksien ja arvopaperien arvo: tämä arvo saadaan liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuden ja käytetyn instrumenttityypin yhdistelmää koskevasta arviosta.

iv)

Sovellettava palautusaste: määrä, joka oletetaan saatavan perittyä takaisin asianomaisen vastapuolen laiminlyötyä takaisinmaksun, ilmaistuna prosenttiosuutena kyseisestä luottovastuusta.

v)

Sopimuspuitteet: moitteettomat sopimuspuitteet parantavat lainan laatua ja sen luottoluokitusta.

vi)

Laina-aika tai yleisemmin lainan kassavirrat: mitä pitempi laina-aika on, sitä suurempi on riski siitä, että lainanhoidossa esiintyy vaikeuksia muiden tekijöiden säilyessä ennallaan.

Lainaan liittyvä odotettu tappio lasketaan edellä mainittujen kuuden tekijän yhdistelmän perusteella. Lainalle annetaan tämän jälkeen jokin seuraavassa luetelluista luottoluokituksista sen mukaan, miten suuri odotettu tappio on:

”A”

Parhaan laatuluokan lainat:

”A0”

sisältää EU:n valtiolliset riskit eli lainat, jotka on myönnetty jäsenvaltioille tai jotka jäsenvaltiot takaavat kokonaan, nimenomaisesti ja ehdoitta ja joiden takaisinmaksuun ei odoteta liittyvän vaikeuksia, toisin sanoen odotettu luottotappio on 0 prosenttia (tämä perustuu pankin etuoikeutettuun asemaan velkojana ja lainsäädännölliseen suojaan, joiden katsotaan takaavan pankin varojen täyden takaisinmaksun eräpäivänä); tähän luokkaan kuuluvat myös lainat, joilla on kattava EU:n tai jäsenvaltion takaus.

”A+”

sisältää lainat, jotka on myönnetty muille yhteisöille kuin EU:n jäsenvaltioille (tai joissa vakuuden antajina ovat muut yhteisöt kuin jäsenvaltiot) ja joiden laadun ei odoteta heikkenevän tai odotetaan heikkenevän vain vähän laina-aikana.

”B”

Erittäin hyvälaatuiset lainat: tämä on omaisuusluokka, jota EIP pitää ongelmattomana, vaikka lainan laadun vähäistä heikkenemistä tulevaisuudessa ei voida sulkea pois. B+ ja B– ovat alaluokkia, jotka kuvaavat tällaisen heikkenemisen suhteellista todennäköisyyttä.

”C”

Hyvälaatuiset lainat: Esimerkkinä voidaan mainita yksin allekirjoitetut (vakuudettomat) lainat, jotka on myönnetty vakavaraisille yrityksille (joiden luottoluokitus on esimerkiksi tasoa Baa1/BBB+) ja joiden laina-aika on kohtuullinen ja suojaavat ehdot riittävät.

”D”

Tämä luokitusluokka kattaa (alkujaan tälle tasolle hyväksyttyjen lainojen lisäksi) rajatapaukset, joiden riskiprofiili on pankin yleisesti hyväksymä. Tätä rajanvetoa tarkennetaan alaluokilla D+ ja D–.

”E”

Tämä luottoluokitusluokka sisältää lainat, joihin liittyy yleisesti hyväksyttyä suurempi riski. Se sisältää lisäksi lainat, joihin on laina-aikana liittynyt vakavia ongelmia ja joiden osalta ei voida sulkea pois lainan laadun heikkenemistä tappiolliseksi. Tämän vuoksi näitä lainoja seurataan tiiviisti ja tehostetusti. Alaluokkien E+ ja E– avulla lainat jaetaan kahteen alaryhmään sen mukaan, miten tehostettua seuranta on. Alaluokan E– lainojen tapauksessa on olemassa suuri todennäköisyys siitä, että lainaa ei pystytä maksamaan takaisin aikataulussa, minkä vuoksi tarvitaan jonkinlaista lainan uudelleenjärjestelyä, josta on mahdollisesti seurauksena arvonalentumistappio.

”F”

F (velvoitteet laiminlyöty) tarkoittaa, että lainaan liittyvää riskiä ei voida hyväksyä. Kaikki luottoluokitusluokan F lainat ovat sellaisiin avoinna oleviin transaktioihin liittyviä lainoja, joihin on allekirjoittamisen jälkeen vaikuttanut odottamaton, poikkeuksellinen ja hyvin jyrkkä olosuhteiden heikkeneminen. Kaikki lainaoperaatiot, joissa menetetään investointikehyksen pääomaa, kuuluvat luottoluokitusluokkaan F, ja niihin sovelletaan erityistä varausta.

Kohdassa 3.2.3.3 olevassa taulukossa on esitetty investointikehyksen lainasalkun laatuanalyysi, joka perustuu edellä kuvattuihin luottoluokitusluokkiin.

3.2.3.2   Luottoriskianalyysi (antolainaus)

Seuraavassa taulukossa on esitetty allekirjoitettuihin (nostettuihin ja nostamattomiin) lainoihin ja ennakkomaksuihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärät (nettomääräinen kirjanpitoarvo) lainanottajatyypeittäin. Riskianalyysissa on otettu huomioon vakuuksien antajien myöntämät vakuudet.

(tuhatta euroa)

Tilanne 31.12.2025

Vakuudellinen

Vakuudeton

Yhteensä

Nostettu yhteensä %

Rahoituslaitokset

37 020

590 941

627 961

59  %

Yritykset

117 547

125 812

243 359

23  %

Viranomaiset

–

–

–

0  %

Valtiot

–

192 191

192 191

18  %

Nostettu yhteensä

154 567

908 944

1 063 511

100  %

Nostamatta

19 023

317 579

336 602

 

Nostettu ja nostamatta yhteensä

173 590

1 226 523

1 400 113

 


(tuhatta euroa)

Tilanne 31. joulukuuta 2024

Vakuudellinen

Vakuudeton

Yhteensä

Nostettu yhteensä %

Rahoituslaitokset

45 015

879 963

924 978

62  %

Yritykset

164 680

193 836

358 516

24  %

Viranomaiset

–

–

–

0  %

Valtiot

–

214 554

214 554

14  %

Nostettu yhteensä

209 695

1 288 353

1 498 048

100  %

Nostamatta

42 259

615 650

657 909

 

Nostettu ja nostamatta yhteensä

251 954

1 904 003

2 155 957

 

Salkunhoidosta ja -seurannasta vastaavan EIP:n osaston (Portfolio Management and Monitoring Directorate) tehtävänä on seurata lainanottajien ja vakuuden antajien tilannetta, ja se huolehtii myös hankkeisiin liittyvän rahoituksen ja hankesopimusten seurannasta. Näin ollen investointikehyksen lainojen, lainanottajien ja vakuuden antajien luottokelpoisuutta seurataan jatkuvasti, vähintään vuosittain ja tarvittaessa useammin silloin kun luottotapahtumat sitä edellyttävät. Salkunhoidosta ja -seurannasta vastaava EIP:n osasto arvioi etenkin, ovatko sopimusperusteiset oikeudet toteutuneet. Jos luokitus heikkenee tai sopimusvelvoitteet jäävät täyttämättä, toteutetaan korjaavia toimenpiteitä. Tarvittaessa toteutetaan toimenpiteitä riskien vähentämiseksi luottoriskiä koskevien ohjeiden mukaisesti. Investointikehyksestä myönnetyille lainoille annettuja pankkitakauksia uusittaessa varmistetaan, että kyseiset vakuudet korvataan toisilla tai että muita toimenpiteitä toteutetaan ajoissa.

3.2.3.3   Lainojen laatuanalyysi lainanottajatyypeittäin

Jäljempänä olevissa taulukoissa on esitetty investointikehyksen lainasalkun laatuanalyysi (tilanne 31. joulukuuta 2025 ja 31. joulukuuta 2024) allekirjoitettujen lainojen (sekä nostettujen että nostamattomien) osalta luottoluokitusluokittain.

(tuhatta euroa)

Tilanne 31.12.2025

 

Erinomainen laatu

Normaali laatu

Suurin hyväksyttävä riski

Suuririskinen

Ei luokitusta (*4)

Yhteensä

% kokonaismäärästä

 

 

Luokasta A luokkaan B–

C

D+

D– ja sitä alhaisempi

 

 

 

Lainanottaja

Rahoituslaitokset

327 807

10 542

90 260

250 875

–

679 484

48  %

 

Yritykset

32 538

1 696

–

131 661

109 628

275 523

20  %

 

Viranomaiset

–

–

–

–

–

–

0  %

 

Valtiot

–

948

14 223

429 935

–

445 106

32  %

Yhteensä

 

360 345

13 186

104 483

812 471

109 628

1 400 113

100  %

(*4)  Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut lainaoperaatiot.


(tuhatta euroa)

Tilanne 31.12.2024

 

Erinomainen laatu

Normaali laatu

Suurin hyväksyttävä riski

Suuririskinen

Ei luokitusta (*5)

Yhteensä

% kokonaismäärästä

 

 

Luokasta A luokkaan B–

C

D+

D– ja sitä alhaisempi

 

 

 

Lainanottaja

Rahoituslaitokset

234 681

299 526

218 172

387 621

–

1 140 000

53  %

 

Yritykset

41 934

3 318

–

189 403

195 031

429 686

20  %

 

Julkiset laitokset

–

–

–

–

–

–

0  %

 

Valtiot

51 820

2 929

22 375

509 147

–

586 271

27  %

Yhteensä

 

328 435

305 773

240 547

1 086 171

195 031

2 155 957

100  %

(*5)  Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut lainaoperaatiot.

3.2.3.4   Lainojen ja ennakkomaksujen riskikeskittymät

3.2.3.4.1    Maantieteellinen analyysi

Investointikehyksen lainasalkkuun kuuluvat lainat jakautuvat lainanottajan valtion mukaan seuraavasti (määrät tuhansina euroina):

Lainanottajan valtio

31.12.2025

31.12.2024

Kenia

170 406

246 455

Egypti

146 658

224 074

Barbados

111 951

67 426

Etiopia

109 593

117 954

Sambia

76 553

84 336

Nigeria

70 645

119 847

Mauritius

62 459

86 850

Kamerun

48 915

58 577

Ruanda

43 013

67 061

Uganda

28 936

37 062

Zimbabwe

24 124

35 885

Alueellinen – AKT

24 317

75 060

Togo

22 566

91 324

Senegal

17 710

18 052

Kongon demokraattinen tasavalta

16 513

23 820

Uusi-Kaledonia

15 760

21 166

Tansania

9 462

16 233

Benin

8 702

16 208

Mauritania

6 123

8 717

Guinea

6 076

10 337

Norsunluurannikko

4 934

7 440

Dominikaaninen tasavalta

4 850

11 006

Madagaskar

4 815

9 122

Seychellit

4 731

5 018

Swazimaa

4 660

5 673

Saint Lucia

4 253

4 864

Mali

3 730

5 707

Caymansaaret

2 983

5 588

Malawi

2 255

3 586

Kap Verde

1 696

3 318

Mikronesia

1 536

2 062

Mosambik

1 048

3 126

Burkina Faso

887

2 348

Ranskan Polynesia

590

1 193

Samoa

61

198

Ghana

–

1 304

Haiti

–

51

Yhteensä

1 063 511

1 498 048

3.2.3.4.2    Analyysi toimialoittain

Jäljempänä olevassa taulukossa on esitetty investointikehyksen lainasalkun analyysi lainanottajan toimialan mukaan. Määrät, jotka maksetaan ensin rahoituksenvälittäjälle ja vasta tämän jälkeen lopulliselle tuensaajalle, on ilmoitettu kohdassa ”Palvelut ja muut” (tuhatta euroa):

Lainanottajan toimiala

31.12.2025

31.12.2024

Rahoituspalvelut

627 960

924 947

Julkishallinto

192 191

214 554

Sähkö

137 746

170 632

Kemikaalit

54 806

81 046

Säännellyt verkot

14 571

5 441

Yrityspalvelut, IT ja media

10 920

33 926

Lääkkeet ja terveydenhuollon tarvikkeet

8 305

13 227

Investointihyödykkeet

6 057

7 244

Metallit ja kaivostoiminta

5 175

7 157

Kulutustavarat ja vähittäiskauppa

3 499

–

Jätteen talteenotto ja kierrätys

2 281

3 041

Terveydenhuolto

–

36 833

Yhteensä

1 063 511

1 498 048

3.2.3.5   Kunkin sisäisen riskiluokituksen luottoriski

EIP käyttää Basel III -sääntöjen mukaista sisäisten luottoluokitusten menetelmää. Useimmille investointikehyksen vastapuolille on annettu sisäinen luottoluokitus tämän menetelmän mukaisesti. Seuraavassa taulukossa esitetään investointikehyksen lainasalkun jakauma lainanottajan tai vakuuden antajan sisäisen luottoluokituksen mukaan. Jos sisäistä luokitusta ei ole saatavilla, analyysissa on käytetty ulkoista luokitusta.

Taulukossa esitetään sekä allekirjoitetut vastuut (nostetut ja nostamattomat) että riskipainotetut vastuut investointikehyksen limiitin hallintaan käyttämän sisäisen menetelmän perusteella.

(tuhatta euroa)

 

 

2025

 

Moody’s tai vastaava luottoluokitus

Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevat luottotappiot

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat

Yhteensä

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat ja ennakkomaksut

 

 

 

 

 

 

Sisäinen luokitus 1 – minimaalinen luottoriski

Aaa

–

30 258

–

–

30 258

Sisäinen luokitus 2 – hyvin pieni luottoriski

Aa1–Aa3

111 954

–

–

–

111 954

Sisäinen luokitus 3 – pieni luottoriski

A1–A3

8 704

–

–

–

8 704

Sisäinen luokitus 4 – kohtalainen luottoriski

Baa1–Baa3

163 126

–

2 281

–

165 407

Sisäinen luokitus 5 – taloudellisesti heikko vastapuoli

Ba1–Ba3

42 793

4 794

–

–

47 587

Sisäinen luokitus 6 – suuri luottoriski

B1–B3

319 758

54 209

–

–

373 967

Sisäinen luokitus 7 – hyvin suuri luottoriski

alempi kuin Caa1

38 565

216 042

–

–

254 607

Sisäinen luokitus 8 – vastapuoli maksukyvytön

alempi kuin Caa1, mutta maksukyvytön

–

–

15 553

–

15 553

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat lainat ja ennakkomaksut

 

–

–

–

148 669

148 669

Tappioita koskevat vähennyserät ja käyvän arvon oikaisut

 

–7 186

–13 764

–2 471

–69 774

–93 195

Lainojen ja ennakkomaksujen kirjanpitoarvo

 

677 714

291 539

15 363

78 895

1 063 511

Lainasitoumukset

 

 

 

 

 

 

Sisäinen luokitus 2 – hyvin pieni luottoriski

Aa1–Aa3

24 971

–

–

–

24 971

Sisäinen luokitus 4 – kohtalainen luottoriski

Baa1–Baa3

–

–

–

–

–

Sisäinen luokitus 5 – taloudellisesti heikko vastapuoli

Ba1–Ba3

–

–

–

–

–

Sisäinen luokitus 6 – suuri luottoriski

B1–B3

11 397

254 999

–

–

266 396

Sisäinen luokitus 7 – hyvin suuri luottoriski

alempi kuin Caa1

12 500

19 582

–

–

32 082

Sisäinen luokitus 8 – vastapuoli maksukyvytön

alempi kuin Caa1, mutta maksukyvytön

–

–

–

–

–

Ei sisäistä luokitusta (*6)

 

–

–

–

–

–

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat lainat ja ennakkomaksut

 

–

–

–

30 738

30 738

Tappioita koskevat vähennyserät ja käyvän arvon oikaisut

 

– 566

–17 019

–

–

–17 585

Lainasitoumusten kirjanpitoarvo

 

48 302

257 562

–

30 738

336 602

(*6)  Edustussopimuksia, joihin ei tilinpäätöspäivänä liity vastapuolia.


(tuhatta euroa)

 

 

2024

 

Moody’s tai vastaava luottoluokitus

Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevat luottotappiot

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat

Yhteensä

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat ja ennakkomaksut

 

 

 

 

 

 

Sisäinen luokitus 1 – minimaalinen luottoriski

Aaa

–

38 896

–

–

38 896

Sisäinen luokitus 2 – hyvin pieni luottoriski

Aa1–Aa3

67 436

–

–

–

67 436

Sisäinen luokitus 3 – pieni luottoriski

A1–A3

10 501

–

–

–

10 501

Sisäinen luokitus 4 – kohtalainen luottoriski

Baa1–Baa3

246 650

–

3 041

–

249 691

Sisäinen luokitus 5 – taloudellisesti heikko vastapuoli

Ba1–Ba3

66 050

–

–

–

66 050

Sisäinen luokitus 6 – suuri luottoriski

B1–B3

588 657

29 996

16 233

–

634 886

Sisäinen luokitus 7 – hyvin suuri luottoriski

alempi kuin Caa1

74 924

229 726

–

–

304 650

Sisäinen luokitus 8 – vastapuoli maksukyvytön

alempi kuin Caa1, mutta maksukyvytön

–

–

22 307

–

22 307

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat lainat ja ennakkomaksut

 

–

–

–

200 677

200 677

Tappioita koskevat vähennyserät ja käyvän arvon oikaisut

 

–9 675

–12 576

–12 431

–62 364

–97 046

Lainojen ja ennakkomaksujen kirjanpitoarvo

 

1 044 543

286 042

29 150

138 313

1 498 048

Lainasitoumukset

 

 

 

 

 

 

Sisäinen luokitus 2 – hyvin pieni luottoriski

Aa1–Aa3

86 796

–

–

–

86 796

Sisäinen luokitus 4 – kohtalainen luottoriski

Baa1–Baa3

10 000

–

–

–

10 000

Sisäinen luokitus 5 – taloudellisesti heikko vastapuoli

Ba1–Ba3

81 500

–

–

–

81 500

Sisäinen luokitus 6 – suuri luottoriski

B1–B3

20 000

270 990

–

–

290 990

Sisäinen luokitus 7 – hyvin suuri luottoriski

alempi kuin Caa1

12 500

11 329

–

–

23 829

Sisäinen luokitus 8 – vastapuoli maksukyvytön

alempi kuin Caa1, mutta maksukyvytön

–

–

111 000

–

111 000

Ei sisäistä luokitusta (*7)

 

15 445

–

–

–

15 445

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat lainat ja ennakkomaksut

 

–

–

–

56 669

56 669

Tappioita koskevat vähennyserät ja käyvän arvon oikaisut

 

–1 491

–16 829

–

–

–18 320

Lainasitoumusten kirjanpitoarvo

 

224 750

265 490

111 000

56 669

657 909

EIP seuraa jatkuvasti tapahtumia, jotka vaikuttavat sen lainanottajiin ja vakuuden antajiin. EIP arvioi tapauskohtaisesti etenkin sopimusperusteisia oikeuksiaan, mikäli luokitus heikkenee, ja pyrkii toteuttamaan lieventäviä toimenpiteitä. Investointikehys seuraa myös tiiviisti siitä myönnetyille lainoille annettujen pankkitakausten uusimista varmistaakseen, että kyseiset vakuudet korvataan toisilla tai että tarvittaessa muita toimenpiteitä toteutetaan ajoissa.

(*7)  Edustussopimuksia, joihin ei tilinpäätöspäivänä liity vastapuolia.

3.2.3.6   Maksurästit lainoista ja lainojen arvonalentuminen

Lainoihin liittyvien maksurästien toteamisessa ja seuraamisessa sekä niistä raportoimisessa noudatetaan EIP:ssä yleisesti käytössä olevia menettelyjä, jotka on määritelty rahoitusseurantaa koskevissa ohjeissa ja menettelyissä (Finance Monitoring Guidelines and Procedures). Nämä menettelyt ovat parhaiden pankkikäytänteiden mukaisia, ja niitä sovelletaan kaikkiin EIP:n hallinnoimiin lainoihin.

Seurantaprosessi on suunniteltu siten, että sillä voidaan varmistaa, i) että maksurästit havaitaan ja että niistä raportoidaan vastuuyksiköille mahdollisimman pian, ii) että kriittiset tapaukset saatetaan viipymättä oikealle operatiiviselle ja päätöksentekotasolle ja iii) että investointikehyksen johdolle raportoidaan säännöllisesti yleistilanteesta.

Seuraavassa taulukossa on esitetty analyysi lainoihin ja ennakkomaksuihin liittyvistä maksurästeistä ja arvonalentumisista (tuhansina euroina):

 

Lainat ja ennakkomaksut

31.12.2025

Lainat ja ennakkomaksut

31.12.2024

Kirjanpitoarvo

1 063 511

1 498 048

 

 

 

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

 

 

Bruttomäärä

15 553

22 307

Arvonalentumistappiota koskeva vähennyserä

–2 471

–12 431

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta, kirjanpitoarvo

13 082

9 876

Suoritus viivästynyt, mutta arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

 

 

Myöhässä oleva määrä kattaa seuraavat erät:

 

 

0–30 päivää

201

229

30–90 päivää

–

26

90–180 päivää

–

–

yli 180 päivää

–

25

Myöhässä oleva määrä, jonka arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta, kirjanpitoarvo

201

280

Määrä, joka ei ole myöhässä ja jonka arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta, kirjanpitoarvo

1 050 228

1 487 892

Lainojen ja ennakkomaksujen kirjanpitoarvo yhteensä

1 063 511

1 498 048

3.2.3.7   Odotettavissa olevien luottotappioiden herkkyys tuleville taloudellisille olosuhteille (tuhatta euroa)

Odotettavissa olevat luottotappiot ovat herkkiä tulevaisuuteen suuntautuvien skenaarioiden laatimista varten tehdyille arvioille ja oletuksille. EIP tekee sen olennaisissa omaisuusluokissa kirjattujen odotettavissa olevien luottotappioiden herkkyysanalyysin.

Tulevien taloudellisten olosuhteiden ennusteita (makrotaloudellisiin skenaarioihin perustuvia) käytetään syöttötietoina ennustemallissa, jonka tuloksena saadaan ehdolliset riskiparametrit. Niitä puolestaan käytetään syöttötietoina tappioita koskevien vähennyserien laskemisessa.

Skenaariot perustuvat häiriöiden kohdistamiseen BKT:hen, joka on taloudellisen toiminnan keskeinen mittari. Reaaliseen BKT:hen kohdistettavat häiriöt kalibroidaan vastaamaan muuttujan aiempaa vaihtelua. Lisäksi sovelletaan tarvittaessa myös asiantuntijoiden arvioita BKT:hen kohdistettavien häiriöiden koon ja jatkuvuuden tarkentamiseen. Tämän tuloksena saadaan määritettyä häiriöt – yhdessä vaimenemisfunktion kanssa – häiriöistä ajan mittaan aiheutuvien vaikutusten määrittämiseksi. Kuhunkin skenaarioon liittyvät todennäköisyydet määritetään markkinoiden (volatiliteetin) indikaattorien ja sisäisesti kehitettyjen indikaattorien mukaan käyttäen niitä johdonmukaisesti ajan mittaan epävarmuuden huomioon ottamiseksi. Positiivisten ja negatiivisten häiriöiden painotus riippuu talouden riskitasapainosta; edellisessä tarkastelussa neljännesvuosiennusteisiin sovellettiin negatiivisia ja positiivisia häiriöitä, joiden todennäköisyydeksi arvioitiin 40 prosenttia ja 5 prosenttia.

Seuraavassa taulukossa on esitetty vaiheissa 1 ja 2 olevien lainojen ja ennakkomaksujen tappioita koskeva vähennyserä. Kutakin tulevaisuuteen suuntautuvaa skenaariota (perusskenaario sekä positiivinen ja negatiivinen skenaario) painotettiin 100 prosentilla sen sijaan, että olisi sovellettu skenaarion painottamista todennäköisyydellä kaikissa kolmessa skenaariossa.

(tuhatta euroa)

 

2025

 

Positiivinen

Perusskenaario

Negatiivinen

Bruttomääräinen vastuu

1 306 210

1 306 210

1 306 210

Tappioita koskeva vähennyserä

29 944

31 693

33 605


(tuhatta euroa)

 

2024

 

Positiivinen

Perusskenaario

Negatiivinen

Bruttomääräinen vastuu

1 851 153

1 851 153

1 851 153

Tappioita koskeva vähennyserä

28 883

30 301

31 819

3.2.3.8   Lainojen uudelleen neuvottelu ja lainanhoitojoustojen myöntäminen

EIP katsoo, että lainoissa (lainat, velkapaperit ja luottositoumukset) on kyse lainanhoitojoustoista silloin, kun lainanhoitojoustotoimenpiteitä on jatkettu. Lainanhoitojoustotoimenpiteet koostuvat ”myönnytyksistä”, jotka EIP päättää tehdä velallisen hyväksi, jos tämän katsotaan olevan rahoitusvaikeuksiensa vuoksi kykenemätön noudattamaan velanhoidon sopimusperusteisia ehtoja, jotta velallinen voi maksaa lainan takaisin tai jälleenrahoittaa sopimuksen kokonaan tai osittain. Vastuita käsitellään lainanhoitojoustoina, jos on tehty myönnytys, riippumatta siitä, onko jokin summa erääntynyt, tai onko saaminen luokiteltu maksukyvyttömyystilassa olevaksi vastuuksi. Vastuita ei käsitellä lainanhoitojoustoina, jos velallisella ei ole taloudellisia vaikeuksia.

Tavanomaisessa liiketoiminnassa kyseisten lainojen laadun heikkeneminen olisi havaittu EIP:n suuntaviivojen ja menettelyjen mukaisesti ja sitä olisi seurattu ennen ehtojen uudelleen neuvottelua. Kun ehdot on neuvoteltu uudelleen, lainaa seurataan EIP:ssä edelleen tarkkaan. Jos rahoitusinstrumentin arvo on alentunut luottoriskin johdosta, se siirretään vaiheeseen 3. Lainaa seurataan säännöllisesti EIP:n kehyksen mukaisesti.

EIP on tilikauden aikana toteuttanut osana uudelleenjärjestelytoimiaan muun muassa seuraavat lainanhoitojoustotoimenpiteet ja -menettelyt: maksuaikojen pidennys, pääoman takaisinmaksun lykkääminen, pääoman ja korkojen maksun lykkääminen, olennaisista sopimusehdoista poikkeaminen sekä maksurästien pääomittaminen.

Operaatiot, joihin kohdistuu lainanhoitojoustotoimenpiteitä, on esitetty tällaisina seuraavassa taulukossa:

(tuhatta euroa)

 

31.12.2025

31.12.2024

 

Terveet ja erääntyneet

Järjestämättömät

Terveet ja erääntyneet

Järjestämättömät

Lainanhoitojoustomenettelyjen kohteena olevien sopimusten määrä

1

9

3

7

Kirjanpitoarvo (mukaan lukien korko ja maksurästit)

9 569

71 509

60 223

35 718

Kirjattu odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä

106

45 760

622

11 156

Lainanhoitojoustosopimuksiin liittyvät korkotuotot

687

1 601

3 353

1 717


(tuhatta euroa)

 

 

 

Lainanhoitojoustotoimenpiteet

 

 

 

 

31.12.2024

Maksuajan pidennys

Pääoman ja koron maksun lykkääminen

Olennaisten lainasopimusten rikkominen

Muut

Sopimuksen mukainen takaisinmaksu, päättäminen ja/tai kokonaan kuluksi kirjaaminen

31.12.2025

Rahoituslaitokset

22 382

–

–

–9 643

–

–1 460

11 279

Yritykset

73 559

13 767

6 580

4 154

–

–28 261

69 799

Yhteensä

95 941

13 767

6 580

–5 489

–

–29 721

81 078

3.2.4   Käteisvaroihin ja muihin rahavaroihin liittyvä luottoriski

Käytettävissä olevat varat sijoitetaan investointikehyksen sopimusperusteisten maksuvelvoitteiden aikataulun mukaisesti. Sijoituksia oli 31. joulukuuta 2025 ja 31. joulukuuta 2024 pankkitalletusten, talletustodistusten ja yritystodistusten muodossa.

Hyväksytyillä yhteisöillä on luottoluokitus, joka vastaa EIP:n omista rahoitusvaroista tehtyjen sijoitusten osalta edellytettyä lyhyen ja keskipitkän aikavälin luottoluokitusta. Jos jokin pankki on saanut eri luottoluokituslaitoksilta toisistaan poikkeavia luottoluokituksia, luokittelussa käytetään alhaisinta näistä luokituksista. Jokaiseen yksittäiseen hyväksyttyyn pankkiin sovelletaan limiittiä, joka on tällä hetkellä 50 000 000 euroa. Tästä säännöstä on myönnetty poikkeus Société Générale S.A. -pankille, jossa investointikehyksellä on sen toimintaa varten avattuja käteistilejä. Société Générale S.A. -pankin lyhytaikainen luottolimiitti 31. joulukuuta 2025 ja 31. joulukuuta 2024 oli 110 000 000 euroa. Edellä mainittua suurempaa limiittiä sovelletaan investointikehyksen toimintaa varten avatuilla käteistileillä oleviin käteisvaroihin ja kyseisen vastapuolen liikkeeseen laskemiin, investointikehyksen käteissalkkuun sisältyviin instrumentteihin.

Kaikki sijoitukset on tehty hyväksyttyihin yhteisöihin, ja niiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta arvopäivästä. Kaikki luottoriskille alttiina olevalle määrälle asetetun ylärajan rikkomiset on ilmoitettu toimeksiantajille. Kaikilla investointikehyksen käteissalkkuun kuuluvilla määräaikaistalletuksilla, yritystodistuksilla ja käteisvaroilla oli 31. joulukuuta 2025 ja 31. joulukuuta 2024 suorituspäivänä luottoluokituksena vähintään P-2 (Moody’s).

Seuraavassa taulukossa on esitetty käteisvarat ja muut rahavarat kertyneet korot mukaan luettuina (tuhatta euroa):

Lyhyen aikavälin luottoluokitus vähintään

(Moody’s)

Pitkän aikavälin luottoluokitus vähintään

(Moody’s)

31.12.2025

 

31.12.2024

 

P-1

Aaa

210 685

13 %

124 532

8 %

P-1

Aa1

113 868

7 %

173 639

11 %

P-1

Aa2

99 792

6 %

–

0 %

P-1

Aa3

–

0 %

149 239

9 %

P-1

A1

475 191

28 %

309 342

19 %

P-1

A2

444 741

26 %

280 035

17 %

P-1

A3

176 036

11 %

367 211

22 %

P-2

A3

144 816

9 %

154 829

9 %

P-2

Baa1

–

0 %

79 777

5 %

Yhteensä

 

1 665 129

100 %

1 638 604

100 %

3.2.5   Johdannaisten luottoriski

3.2.5.1   Johdannaisiin liittyvä luottoriskipolitiikka

Johdannaisten luottoriski liittyy tappioon, joka osapuolelle aiheutuu siitä, ettei vastapuoli pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Johdannaisiin liittyvä luottoriski vaihtelee useiden tekijöiden (kuten korkojen ja valuuttakurssien) mukaan. Se vastaa usein vain pientä osaa johdannaisten nimellisarvosta.

Osana investointikehyksen tavanomaista toimintaa voidaan tehdä swap-sopimuksia suojaamaan tiettyjä luottojärjestelyjä tai valuuttatermiinejä suojaamaan muita kuin euromääräisiä valuuttapositioita silloin kun kyseisellä valuutalla käydään aktiivisesti kauppaa valuuttamarkkinoilla. Kaikki swap-sopimukset toteutetaan EIP:n toimesta ulkopuolisen vastapuolen kanssa. Kaikkien swap-sopimusten tapauksessa sovelletaan samoja EIP:n ja sen ulkopuolisten vastapuolten välillä allekirjoitettuja swap-vakiosopimuksia ja Credit Support Annex -vakuusjärjestelyjä.

3.2.5.2   Johdannaisten luottoriskin määrittäminen

Kaikkiin EIP:n toteuttamiin, investointikehykseen liittyviin swap-sopimuksiin sovelletaan samoja sopimuspuitteita ja menetelmiä kuin EIP:n omiin tarkoituksiinsa neuvottelemiin johdannaisiin. Nettomarkkinariski ja potentiaalinen tuleva riski kattavat investointikehyksen johdannaiset kaikilta osin.

EIP määrittää swap-sopimuksiin ja johdannaistransaktioihin liittyvän luottoriskin raportointia ja enimmäismäärien seurantaa varten käyttämällä nykyiseen vakuudettomaan riskiin ja potentiaaliseen tulevaan riskiin perustuvaa lähestymistapaa. Näihin mittareihin sisältyvät kokonaisuudessaan investointikehykseen liittyvät johdannaiset.

Investointikehyksessä tehdään lyhytaikaisia valuuttaswapeja, jotta kehystä voitaisiin suojata muihin kuin euromääräisinä nostettaviin lainoihin liittyviltä valuuttariskeiltä. Lyhytaikaisten valuuttaswapien maturiteetti on enintään kolme kuukautta, ja näitä swap-sopimuksia jatketaan säännöllisesti. Lyhytaikaisten valuuttaswapien nimellisarvo 31. joulukuuta 2025 oli 1 060,0 miljoonaa euroa. Vastaava arvo 31. joulukuuta 2024 oli 1 330,0 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten valuuttaswapien käypä arvo 31. joulukuuta 2025 oli 6,0 miljoonaa euroa. Vastaava arvo 31. joulukuuta 2024 oli –38,9 miljoonaa euroa.

Investointikehyksessä tehdään valuutanvaihtosopimuksia, jotta kehystä voitaisiin suojata muihin kuin euromääräisinä nostettaviin lainoihin liittyviltä valuuttariskeiltä. Valuutanvaihtosopimuksilla on pitkä maturiteetti. Lyhytaikaisten valuuttaswapien nimellisarvo 31. joulukuuta 2025 oli 22,9 miljoonaa euroa. Vastaava arvo 31. joulukuuta 2024 oli 33,1 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten valuuttaswapien käypä arvo 31. joulukuuta 2025 oli 1,4 miljoonaa euroa. Vastaava arvo 31. joulukuuta 2024 oli 0,5 miljoonaa euroa.

3.2.6   Rahoitusvaroihin liittyvä luottoriski

Rahoitusvarojen salkku muodostuu kokonaisuudessaan valtiotasoa alempien elinten, pankkien ja muiden yhteisöjen kuin pankkien liikkeeseen laskemista yritystodistuksista, joiden erääntymisaika on pidempi kuin kolme kuukautta. EU:n jäsenvaltiot, niiden pankit ja muut yhteisöt kuin pankit ovat hyväksyttyjä liikkeeseenlaskijoita. Jokaiseen yksittäiseen hyväksyttyyn liikkeeseenlaskijaan sovelletaan enimmäismäärää, joka on tällä hetkellä 50 000 000 euroa. Varoja voitaisiin sijoittaa myös keskipitkän ja pitkän aikavälin joukkovelkakirjalainoihin likviditeettivaatimuksista riippuen. Rahoitusvaroja ei ollut 31.12.2024 eikä 31.12.2025.

3.3    Likviditeettiriski

Likviditeettiriski koskee yhteisön valmiuksia rahoittaa varojen lisääntyminen ja suorittaa velvoitteet sitä mukaa kuin ne erääntyvät ilman, että tästä aiheutuu kestämättömiä tappioita. Likviditeettiriski voidaan jakaa edelleen rahoituksen likviditeettiriskiin ja markkinoiden likviditeettiä koskevaan riskiin.

Rahoituslikviditeettiriski on yhteydessä siihen riskiin, ettei yhteisö pysty jälleenrahoittamaan taseensa vastaavaa puolta eikä täyttämään kaikkia maksuvelvoitteitaan käytettävissään olevilla likviditeettivaroilla. Markkinalikviditeettiriskillä tarkoitetaan yhteisön positioiden taloudellisessa arvossa tai niistä saaduissa tuloissa havaittua volatiliteettia, joka johtuu yhteisön mahdollisesta kyvyttömyydestä toteuttaa liiketoimi, jolla kuitataan, poistetaan tai pienennetään tällaisia jäljellä olevia positioita kohtuullisin markkinahinnoin.

3.3.1   Likviditeettiriskin hallinta

Investointikehys on rahoitettu pääasiassa jäsenvaltioilta vuosittain saatavin rahoitusosuuksin ja sen toiminnasta saatavin rahavirroin. Päätöksen (EU) 2020/2233 mukaisesti AKT-valtioiden investointikehyksestä takaisin saatavat rahavirrat otetaan käyttöön NDICI-kehyksessä. Näiden rahavirtojen takaisin saamiseen edellytyksenä on kuitenkin riittävän likviditeetin ylläpitäminen investointirahastossa.

Investointikehyksessä hallinnoidaan rahoituksen likviditeettiriskiä lähinnä nettolikviditeettitarpeiden avulla. Likviditeettiriskin minimoimiseksi investointikehyksellä on jatkuva likviditeettivaranto, joka riittää kulloinkin kattamaan ennusteiden mukaiset lainojen nostoja vastaavat käteismaksut, jotka EIP:n antolainausosasto ilmoittaa säännöllisin väliajoin. Varat sijoitetaan rahamarkkinoilla ja joukkovelkakirjamarkkinoilla pankkien välisiin talletuksiin tai muihin lyhytaikaisiin rahoitusinstrumentteihin siten, että sijoitustoiminnassa otetaan huomioon investointikehyksen käteismaksuvelvoitteet. Investointikehyksen likvidien varojen hallinnoinnista vastaa EIP:n maksuvalmius- ja rahoitusosasto (Treasury Department).

Tarkoituksena on varmistaa, että investointikehyksellä on riittävästi likviditeettiä, jonka ansiosta se pystyy hoitamaan velvoitteensa.

On syytä korostaa, että pääomaa hallinnoidaan ainoastaan likviditeetin kannalta, kuten edellä on kuvattu. Tämän periaatteen mukaisesti varojen sijoittamiseen liittyvien suoritusvelvoitteiden täyttämisestä vastaa EIP:n suunnittelu- ja selvitysosasto (Planning and Settlement of Operations Department). Lisäksi vastapuolten hyväksyminen ja käteisvaroista tehtäviin sijoituksiin sovellettavista enimmäismääristä päättäminen ja niiden seuraaminen ovat EIP:n GR&C-osaston vastuulla.

3.3.2   Likviditeettiriskin määrittäminen

Tässä osassa olevissa taulukoissa analysoidaan investointikehyksen rahoitusvelkoja maturiteettiryhmittäin, jotka on muodostettu tilinpäätöspäivän ja sopimuksen mukaisen juoksuajan päättymispäivän välisen ajanjakson mukaan (analyysi perustuu diskonttaamattomiin rahavirtoihin).

Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen osalta investointikehyksellä on sitoumuksia, jotka muodostuvat allekirjoitettujen lainasopimusten mukaisten luottojen nostamattomista osuuksista, pääoman merkitsemistä ja/tai pääomasijoitusten tekemistä koskeviin sopimuksiin liittyvistä, kehyksestä vielä maksamatta olevista osuuksista, lainoille myönnetyistä vakuuksista sekä sellaisista korkotuista ja teknisestä avusta, joista on tehty sitoumus.

Investointikehyksen lainat on nostettava määräajassa. Lainojen nostamisajankohdat ja nostettavat määrät riippuvat kuitenkin niihin liittyvien investointihankkeiden etenemisestä. Lisäksi investointikehyksen lainat ja rahoitustoimet toteutetaan varsin epävakaassa toimintaympäristössä, joten niiden nostoaikatauluun liittyy runsaasti epävarmuutta.

Pääomasijoitukset tulevat maksettaviksi heti kun pääomasijoitusrahastojen hoitajat esittävät asianmukaisen maksuvaatimuksen, joka perustuu niiden investointitoiminnan edistymiseen. Nostoaika on yleensä 3 vuotta, ja sitä jatketaan useissa tapauksissa yhdellä tai kahdella vuodella. Jotkin maksun suorittamista koskevat sitoumukset ovat yleensä voimassa nostoajan päätyttyä siihen asti, kun rahaston sijoitukset myydään kokonaisuudessaan, koska rahaston likviditeetti voi ajoittain olla riittämätön palkkioista tai muista kuluista aiheutuvien maksuvelvoitteiden kattamiseen.

Vakuuksiin ei sovelleta erillisiä maksun suorittamista koskevia sitoumuksia ellei vakuuteen vedota. Vakuuksien jäljellä olevaa määrää vähennetään vakuuden saaneiden lainojen takaisinmaksuaikataulujen mukaisesti.

Sellaisten korkotukien, joista on tehty sitoumus, poistuneet määrät liittyvät EIP:n omista varoistaan rahoittamiin korkotukilainoihin. Tiedot sellaisten korkotukien osalta poistuneista määristä, joista on tehty sitoumus, liittyvät ainoastaan tällaisia lainoja koskeviin sitoumuksiin pikemminkin kuin sellaisten maksamatta olevien korkotukien kokonaismäärään, joista on tehty sitoumus. Lainojen tapaan myös korkotukien maksuaikataulu on epävarma.

Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakennetta kuvaavassa taulukossa erä ”tekninen apu, josta on tehty sitoumus – poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä” viittaa teknisestä avusta allekirjoitettujen sopimusten maksamatta olevaan kokonaisosuuteen. Tämän erän maksuaikatauluun liittyy runsaasti epävarmuutta. Poistuneet rahavirrat, jotka on luokiteltu aikaryhmään ”enintään 3 kk”, koskevat tilinpäätöspäivään mennessä saatuja maksamatta olevia laskuja.

Sellaiset muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyviä rahoitusvelkoja koskevat sitoumukset, joille ei ole määritelty sopimuksen mukaista juoksuajan päättymispäivää, on esitetty sarakkeessa ”eräpäivä määrittämätön”. Sitoumukset, joista on tilinpäätöspäivään mennessä kirjattu käteissuoritusta koskeva maksupyyntö, esitetään asianmukaisessa aikaryhmässä.

Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen osalta maturiteettirakenne perustuu swap-sopimusten (sisältää valuutanvaihtosopimukset, valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset sekä lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset ja koronvaihtosopimukset) sopimuksenmukaisiin diskonttaamattomiin bruttorahavirtoihin.

(tuhatta euroa)

Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne

31.12.2025

Enintään 3 kk

Yli 3 kk mutta enintään 1 vuosi

Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta

Yli 5 vuotta

Eräpäivä määrittämätön

Poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä

Nostamattomat lainat, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät

122 352

–

–

–

231 835

354 187

Sijoitusrahastosijoitukset ja osakemerkinnät, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät

165

–

–

–

184 676

184 841

Muut (allekirjoitetut vakuussitoumukset, joiden mukaista vakuutta ei ole vielä otettu käyttöön, käyttöön otetut vakuudet)

–

–

–

–

2 500

2 500

Korkotuet, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät

–

–

–

–

239 148

239 148

Velat EIP:lle – poistuneet määrät

3 199

19 942

–

–

–

23 141

Velat komissiolle – poistuneet määrät

–

243 853

–

–

–

243 853

Tekninen apu, josta on tehty sitoumus – poistuneet määrät

844

–

–

–

10 465

11 309

Yhteensä

126 560

263 795

–

–

668 624

1 058 979


(tuhatta euroa)

Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne

31.12.2024

Enintään 3 kk

Yli 3 kk mutta enintään 1 vuosi

Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta

Yli 5 vuotta

Eräpäivä määrittämätön

Poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä

Nostamattomat lainat, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät

80 913

20 208

–

–

575 108

676 229

Sijoitusrahastosijoitukset ja osakemerkinnät, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät

4 190

–

–

–

233 696

237 886

Muut (allekirjoitetut vakuussitoumukset, joiden mukaista vakuutta ei ole vielä otettu käyttöön, käyttöön otetut vakuudet)

–

–

–

–

2 500

2 500

Korkotuet, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät

–

–

–

–

334 754

334 754

Tekninen apu, josta on tehty sitoumus – poistuneet määrät

1 859

–

–

–

18 341

20 200

Yhteensä

86 962

20 208

–

–

1 164 399

1 271 569


(tuhatta euroa)

Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne

31.12.2025

Enintään 3 kk

Yli 3 kk mutta enintään 1 vuosi

Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta

Yli 5 vuotta

Saatujen/poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä

Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – saadut määrät

131

10 242

13 126

–

23 499

Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät

–81

–10 451

–13 026

–

–23 558

Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – saadut määrät

1 060 000

–

–

–

1 060 000

Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – poistuneet määrät

–1 056 455

–

–

–

–1 056 455

Yhteensä

3 595

– 209

100

–

3 486


(tuhatta euroa)

Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne

31.12.2024

Enintään 3 kk

Yli 3 kk mutta enintään 1 vuosi

Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta

Yli 5 vuotta

Saatujen/poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä

Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – saadut määrät

157

10 405

22 613

832

34 007

Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät

–87

–12 310

–24 852

– 899

–38 148

Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – saadut määrät

1 330 000

–

–

–

1 330 000

Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – poistuneet määrät

–1 371 666

–

–

–

–1 371 666

Yhteensä

–41 596

–1 905

–2 239

–67

–45 807

3.3.3   Pitkäaikaiset rahoitusvarat ja -velat

Seuraavassa taulukossa on esitetty sellaiset muut kuin johdannaisiin kuuluvat rahoitusvarat ja -velat, jotka odotetaan perittävän tai suoritettavan yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen.

(tuhatta euroa)

 

31.12.2025

31.12.2024

Rahoitusvarat:

 

 

Lainat ja ennakkomaksut

1 126 057

1 551 776

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

745 934

834 621

Yhteensä

1 871 991

2 386 397

Rahoitusvelat:

 

 

Velat kolmansille (*8)

797

534 569

Luottositoumuksiin liittyvät varaukset

17 585

18 320

Yhteensä

18 382

552 889

(*8)  Velkoihin kolmansille sisältyvät jäsenvaltioiden saamisiin kuuluvat vielä maksamatta olevat korkotuet ja tekninen apu, joiden eräpäivä on pääasiassa määrittämätön.

3.4    Markkinariski

Markkinariski on riski siitä, että markkinahintojen, kuten korkojen, osakehintojen tai valuuttakurssien, muutos vaikuttaa yhteisön hallussa pitämistään rahoitusinstrumenteista saamiin tuloihin tai kyseisten rahoitusinstrumenttien arvoon.

3.4.1   Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan korollisten positioiden taloudellisen arvon tai niistä saatavien tulojen vaihteluja, jotka johtuvat korkojen epäedullisesta kehityksestä.

Taloudellisen arvon vaihtelut tai eri omaisuuserien, velkojen ja suojausinstrumenttien hinnoitteluun liittyvät epäjohdonmukaisuudet eivät suoraan vaikuta investointikehykseen, koska kehyksellä ei ole korollisia velkoja. Investointikehyksen korkoriskiä mitataan vuosittain soveltamalla EPV:n standardoituja shokkiskenaarioita (39), jotka osoittavat vaikutukset sekä oman pääoman taloudelliseen arvoon että korkojen epäsuotuisista muutoksista johtuviin nettokorkotuottoihin.

Oman pääoman taloudelliseen arvoon liittyvä korkoriski

Lainojen ja suojausswapien euromääräisten rahavirtojen nettonykyarvon määrittämiseksi käytetään kolmen kuukauden euriboria. Lainojen muiden kuin euromääräisten rahavirtojen nettonykyarvon määrittämiseksi käytetään kolmen kuukauden euriboria mukautettuna kyseisen valuutan kurssierotuksella. Jos muiden valuuttojen kuin euron osalta ei ole saatavilla luotettavaa, riittävän kattavaa diskonttokorkokäyrää, käytetään joko euron tai Yhdysvaltain dollarin määräistä diskonttokorkokäyrää.

Jos EPV:n valvonnan poikkeavien arvojen testiskenaarioiden pahimmat vaikutukset toteutuisivat, 31. joulukuuta 2025 vallinneen tilanteen perusteella oman pääoman taloudellinen arvo pienenisi 60,2 miljoonaa euroa (2024: 81,0 miljoonaa euroa).

Tuloihin liittyvä korkoriski

Tuloihin liittyvä korkoriski ilmaisee sen, miten nettokorkotulo muuttuisi seuraavien 12 kuukauden aikana, jos kaikki korkokäyrät laskisivat kahdella prosenttiyksiköllä ja jos olemassa oleviin sitoumuksiin liittyviä maksuja ei tosiasiassa suoriteta. Joulukuun 31. päivän 2025 positioilla nettokorkotulot vähenisivät 33,3 miljoonaa euroa (2024: 34,7 miljoonaa euroa), jos korot laskisivat 200 peruspistettä.

Nettokorkotulojen herkkyysanalyysin täydentämiseksi mainittakoon, että nettokorkotulot kasvaisivat 33,7 miljoonaa euroa (2024: 35,1 miljoonaa euroa), jos korot nousisivat 200 peruspistettä.

3.4.2   Valuuttariski

Valuuttariskillä tarkoitetaan investointikehyksen positioiden taloudelliseen arvoon tai niistä saataviin tuloihin liittyvää riskiä, joka johtuu valuuttakurssien epäedullisesta kehityksestä.

Koska investointikehyksen viitevaluutta on euro, se altistuu valuuttariskille aina, kun varojen, velkojen ja suojausinstrumenttien valuutat eivät vastaa toisiaan.

3.4.2.1   Valuuttariski ja rahoitusvarat

Investointikehyksen rahoitusvarat ovat joko euroina tai Yhdysvaltain dollareina.

Valuuttariskiltä suojautumiseen käytetään valuuttojen spot- tai termiinikauppaa, valuuttaswapeja tai valuutanvaihtosopimuksia. EIP:n maksuvalmius- ja rahoitusosasto voi lisäksi käyttää mitä tahansa muuta EIP:n politiikan mukaista instrumenttia, joka tarjoaa suojaa investointikehyksen rahoitustoimintaan kohdistuvilta markkinariskeiltä, silloin kun se katsoo tämän tarpeelliseksi ja asianmukaiseksi.

3.4.2.2   Valuuttariski ja investointikehyksen rahoittamat tai takaamat toimet

Jäsenvaltioiden investointikehyksen rahoittamiseksi maksamat rahoitusosuudet saadaan euroina. Investointikehyksen rahoittamien tai takaamien toimien sekä korkotukien valuuttana voi olla euro, Yhdysvaltain dollari tai mikä tahansa muu hyväksytty valuutta.

Valuuttariski (suhteessa viitevaluuttana olevaan euroon) syntyy aina, kun muut kuin euromääräiset transaktiot jätetään suojaamatta. Seuraavassa on esitetty investointikehyksen valuuttariskiin liittyvää suojausta koskevat ohjeet.

3.4.2.2.1    Yhdysvaltain dollarin määräisten toimien suojaaminen

Investointikehyksen Yhdysvaltain dollarin määräisten toimien valuuttariski katetaan kokonaisriskinä Yhdysvaltain dollarin ja euron välisillä valuuttaswapeilla, joiden voimassaoloa jatketaan ja joiden määrää mukautetaan jaksoittain. Valuuttaswapeilla on kaksi tarkoitusta. Ne tarjoavat sekä uusien suoritusten (lainat ja pääoma) maksuun tarvittavan likviditeetin että valuuttariskin edellyttämän makrotason suojauksen.

Kunkin jakson alussa arvioidaan seuraavalla jaksolla Yhdysvaltain dollareina saatavat ja maksettavat rahavirrat suunniteltujen tai odotettujen maksujen (saatavat ja suoritettavat maksut) perusteella. Erääntyviä valuuttaswapeja jatketaan ja niiden määrää muutetaan siten, että se kattaa vähintään ennusteiden mukaiset seuraavan jakson Yhdysvaltain dollarin määräiset likviditeettitarpeet.

Yhdysvaltain dollarin määräinen valuuttapositio suojataan kuukausittain spot- tai termiinikaupalla, jos kyseinen positio ylittää asetetut enimmäismäärät.

Valuuttaswapin jatkojakson aikana Yhdysvaltain dollarin määräiset odottamattomat likviditeettivajeet voidaan kattaa satunnaisilla valuuttaswapeilla, kun taas ylimääräinen likviditeetti voidaan joko sijoittaa käteisvaroihin tai vaihtaa euroiksi, jos se on seurausta valuuttaposition kasvusta.

3.4.2.2.2    Muiden valuuttojen kuin euron tai Yhdysvaltain dollarin määräisten toimien suojaaminen

Sellaiset investointikehyksen toimet, jotka ovat muuna valuuttana kuin euroina tai Yhdysvaltain dollareina, suojataan valuutanvaihtosopimuksin, joilla on sama rahoitusprofiili kuin suojattavalla lainalla, jos käytettävissä on toimivat swap-markkinat.

Investointikehyksellä on sellaisten valuuttojen määräisiä toimia, joille ei ole tarjolla suojausmahdollisuuksia tai joiden tapauksessa suojaus tulee hyvin kalliiksi. Nämä toimet ovat paikallisen valuutan määräisiä, mutta suoritus toteutetaan euroina tai Yhdysvaltain dollareina. Investointikehyksen komitean 22. tammikuuta 2015 hyväksymä rahoitusriskikehys tarjoaa mahdollisuuden suojata paikallisen valuutan määräisen valuuttariskin synteettisesti Yhdysvaltain dollarin määräisillä johdannaisilla silloin kun paikallisen valuutan ja Yhdysvaltain dollarin välillä on merkittävä positiivinen korrelaatio. Yhdysvaltain dollarin määräisillä johdannaisilla synteettisesti suojatut paikalliset valuutat on ilmoitettu kohdassa 3.4.2.2.3 olevassa taulukossa kohdassa ”Paikalliset valuutat (synteettinen suojaus)” ja synteettisesti suojaamattomat valuutat saman taulukon kohdassa ”Paikalliset valuutat (ei synteettisistä suojausta)”.

Lisäksi sellaisten lainojen osalta, jotka ovat muuna valuuttana kuin euroina tai Yhdysvaltain dollareina tai jotka ovat sellaisena valuuttana, jota ei voida suojata valuutanvaihtosopimuksin, investointikehys veloittaa ylimääräisen korkokomponentin, niin sanotun FX premium -koron, pienentääkseen mahdollista paikallisen valuutan arvon heikkenemiseen liittyvää riskiä.

3.4.2.2.3    Valuuttapositio (tuhansina euroina)

Tämän liitetiedon taulukoissa on esitetty investointikehyksen valuuttapositio.

Jäljempänä olevissa taulukoissa esitetty valuuttapositio on investointikehyksen (rahoitusriskikehyksessä kuvatun) riskipolitiikan mukainen. Riskipolitiikan mukainen valuuttapositio perustuu kirjanpitotietoihin, ja se määritellään tiettyjen varojen ja velkojen erotuksena. Riskipolitiikan mukaiseen valuuttapositioon sisältyvät varat ja velat valitaan tavalla, jolla varmistetaan, että tulot muunnetaan tilinpäätösvaluutaksi (euroiksi) niiden saantihetkellä.

Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopaperien käyvän arvon muutos samoin kuin lainojen ja ennakkomaksujen arvon alentumiset sisällytetään riskipolitiikan mukaiseen valuuttapositioon. Riskipolitiikan mukaiseen valuuttapositioon sisällytettävät johdannaissopimukset kirjataan käyvän arvon sijasta nimellisarvoon, jotta käsittely vastaisi omaisuuserien arvon käsittelyä, sillä myös omaisuuserien arvo kirjataan niiden nimellisarvoon, jossa on otettu huomioon lainojen arvon alentuminen.

Muut varat ja velat, jotka sisältävät pääasiassa lainoille, johdannaisille ja tuille kertyneitä korkotuottoja, on seuraavissa taulukoissa esitetty kohdassa ”Riskipolitiikan ulkopuolinen valuuttapositio”.

Tilanne 31. joulukuuta 2025

Varat ja velat

Sitoumukset ja ehdolliset velat

Valuutat

Riskipolitiikan mukainen valuuttapositio

Riskipolitiikan ulkopuolinen valuuttapositio

Taseen valuuttapositio

 

USD

1 294

–31 642

–30 348

164 405

Paikalliset valuutat

(synteettinen suojaus)*

 

 

 

 

TZS

–

–

–

–

DOP

4 775

82

4 857

–

Paikalliset valuutat (ei synteettistä suojausta)  (*9)

 

 

 

 

BWP, HTG, JMD, KES, MUR, MZN, NGN, RWF, UGX, XOF, ZAR, ZMW

146 528

–2 514

144 014

–

Muut valuutat kuin euro yhteensä

152 597

–34 074

118 523

164 405

EUR

 

2 676 672

2 676 672

636 494

Euro ja muut valuutat yhteensä

152 597

2 642 598

2 795 195

800 899

(*9)  Synteettinen suojaus on selitetty kohdassa 3.4.2.2.2.


Tilanne 31. joulukuuta 2024

Varat ja velat

Sitoumukset ja ehdolliset velat

Valuutat

Riskipolitiikan mukainen valuuttapositio

Riskipolitiikan ulkopuolinen valuuttapositio

Taseen valuuttapositio

 

USD

–45 774

–21 740

–67 514

235 603

Paikalliset valuutat

(synteettinen suojaus) (*10)

 

 

 

 

DOP

10 884

133

11 017

–

KES, RWF, UGX, HTG, MUR, MZN, XOF, ZMW, BWP, JMD, NGN, ZAR

225 877

–3 763

222 114

–

Muut valuutat kuin euro yhteensä

190 987

–25 370

165 617

235 603

EUR

–

3 139 294

3 139 294

1 043 860

Euro ja muut valuutat yhteensä

190 987

3 113 924

3 304 911

1 279 463

(*10)  Synteettinen suojaus on selitetty kohdassa 3.4.2.2.2.

3.4.2.3   Analyysi herkkyydestä valuuttakurssimuutoksille

Euron kurssin 10 prosentin heikentymisestä suhteessa kaikkiin muihin valuuttoihin olisi 31. joulukuuta 2025 ollut seurauksena rahoittajien varojen ja voittojen kasvu 13,2 miljoonalla eurolla (31.12.2024: 18,4 miljoonaa euroa). Euron kurssin 10 prosentin vahvistumisesta suhteessa kaikkiin muihin valuuttoihin olisi ollut seurauksena rahoittajien varojen ja voittojen vähentyminen –10,8 miljoonalla eurolla (31.12.2024: –15,1 miljoonaa euroa).

3.4.2.4   Muuntokurssit

Taseiden (31. joulukuuta 2025 ja 31. joulukuuta 2024) laatimisessa on käytetty seuraavia muuntokursseja:

 

31. joulukuuta 2025

31. joulukuuta 2024

Muut kuin EU-valuutat

 

 

Botswanan pula (BWP)

16,18

14,49

Dominikaanisen tasavallan peso (DOP)

73,78

63,09

Fidžin dollari (FJD)

2,62

2,38

Haitin gourde (HTG)

153,14

135,09

Jamaikan dollari (JMD)

185,35

161,15

Kenian shillinki (KES)

151,20

133,69

Mauritanian ouguiya (MRU)

46,70

41,30

Mauritiuksen rupia (MUR)

54,08

48,56

Mosambikin metical (MZN)

74,22

65,65

Nigerian naira (NGN)

1 693,57

1 591,68

Ruandan frangi (RWF)

1 698,60

1 419,85

Tansanian shillinki (TZS)

2 862,12

2 490,24

Ugandan shillinki (UGX)

4 240,00

3 812,00

Yhdysvaltain dollari (USD)

1,18

1,04

CFA-frangi BEAC/BCEAO (XAF/XOF)

655,96

655,96

Etelä-Afrikan randi (ZAR)

19,44

19,62

Sambian kwacha (ZMW)

25,98

28,87

3.4.3   Osakkeiden hintariski

Osakkeiden hintariski on riski siitä, että osakesijoitusten käypä arvo laskee osakehintojen ja/tai osakesijoitusten arvon muutosten seurauksena.

Investointikehykseen kohdistuu osakkeiden hintariski sen suorien osakesijoitusten ja sen pääomasijoitusrahastoihin tekemien sijoitusten vuoksi.

Noteeraamattomien osakkeiden arvoa ei voida helposti määrittää jatkuvaa seurantaa ja valvontaa varten. Tällaisten positioiden tapauksessa käytetään parhaita saatavilla olevia arvioita, joihin kuuluvat kaikki asianmukaisella arvostusmenetelmällä määritetyt hinnat.

Yksittäisten suorien osakesijoitusten ja pääomasijoitusrahastoihin tehtyjen sijoitusten arvon 10 prosentin nousun vaikutus (joka on seurausta oman pääoman ehtoisten instrumenttien salkun käyvän arvon muutoksesta) investointikehyksen rahoittajien varoihin on 74,6 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2025 (83,5 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2024) ja laskun vaikutus vastaavasti –74,6 miljoonaa euroa (–83,5 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2024), jos kaikki muut muuttujat säilyvät ennallaan.

4.   Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

4.1    Tilinpäätöksessä käytetty luokittelu ja käyvät arvot

Seuraavissa taulukoissa on esitetty rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot ja niiden luokitustaso käyvän arvon luokitushierarkiassa. Tiedot eivät sisällä sellaisten rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, jos niiden kirjanpitoarvoa voidaan pitää kohtuullisen tarkkana arviona niiden käyvästä arvosta.

(tuhatta euroa)

Tilanne 31. joulukuuta 2025

Kirjanpitoarvo

Käypä arvo

 

Johdannaissopimukset

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

Käteisvarat, lainat ja ennakkomaksut

Rahoitusvarat

Muut rahoitusvarat/velat

Yhteensä

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yhteensä

Pakollisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Johdannaissopimukset

7 819

–

–

–

–

7 819

–

7 819

–

7 819

Pääomasijoitusrahastot

–

550 528

–

–

–

550 528

–

–

550 528

550 528

Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset

–

195 406

–

–

–

195 406

–

–

195 406

195 406

Lainat ja ennakkomaksut

–

–

77 287

–

–

77 287

–

–

77 287

77 287

Pakollisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat yhteensä

7 819

745 934

77 287

–

–

831 040

–

7 819

823 221

831 040

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Käteisvarat ja muut rahavarat

–

–

1 665 129

–

–

1 665 129

89 790

1 575 339

–

1 665 129

Lainat ja ennakkomaksut

–

–

986 224

–

–

986 224

–

953 612

–

953 612

Saamiset rahoitusosuuksista

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

Rahoitusvarat

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

Muut varat

–

–

–

–

36 833

36 833

–

–

–

–

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä

–

–

2 651 353

–

36 833

2 688 186

89 790

2 528 951

–

2 618 741

Rahoitusvarat yhteensä

7 819

745 934

2 728 640

–

36 833

3 519 226

 

 

 

 

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Johdannaissopimukset

– 411

–

–

–

–

– 411

–

– 411

–

– 411

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat yhteensä

– 411

–

–

–

–

– 411

–

– 411

–

– 411

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Luottositoumuksiin liittyvät varaukset

–

–

–

–

–17 585

–17 585

 

 

 

 

Velat kolmansille

–

–

–

–

– 658 146

– 658 146

 

 

 

 

Muut velat

–

–

–

–

–3 044

–3 044

 

 

 

 

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä

–

–

–

–

– 678 775

– 678 775

 

 

 

 

Rahoitusvelat yhteensä

– 411

–

–

–

– 678 775

– 679 186

 

 

 

 


(tuhatta euroa)

Tilanne 31. joulukuuta 2024

Kirjanpitoarvo

Käypä arvo

 

Johdannaissopimukset

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

Käteisvarat, lainat ja ennakkomaksut

Rahoitusvarat

Muut rahoitusvarat/velat

Yhteensä

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yhteensä

Pakollisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Johdannaissopimukset

783

–

–

–

–

783

–

783

–

783

Pääomasijoitusrahastot

–

655 817

–

–

–

655 817

–

–

655 817

655 817

Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset

–

178 804

–

–

–

178 804

–

–

178 804

178 804

Lainat ja ennakkomaksut

–

–

136 983

–

–

136 983

–

–

136 983

136 983

Pakollisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat yhteensä

783

834 621

136 983

–

–

972 387

–

783

971 604

972 387

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Käteisvarat ja muut rahavarat

–

–

1 638 604

–

–

1 638 604

–

1 638 604

–

1 638 604

Lainat ja ennakkomaksut

–

–

1 361 065

–

–

1 361 065

–

1 321 715

–

1 321 715

Saamiset rahoitusosuuksista

–

–

7 482

–

–

7 482

–

–

–

–

Rahoitusvarat

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

Muut varat

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä

–

–

3 007 151

–

–

3 007 151

–

2 960 319

–

2 960 319

Rahoitusvarat yhteensä

783

834 621

3 144 134

–

–

3 979 538

 

 

 

 

Pakollisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Johdannaissopimukset

–39 210

–

–

–

–

–39 210

–

–39 210

–

–39 210

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat yhteensä

–39 210

–

–

–

–

–39 210

–

–39 210

–

–39 210

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Luottositoumuksiin liittyvät varaukset

–

–

–

–

–18 320

–18 320

 

 

 

 

Velat kolmansille

–

–

–

–

– 566 083

– 566 083

 

 

 

 

Muut velat

–

–

–

–

–3 289

–3 289

 

 

 

 

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä

–

–

–

–

– 587 692

– 587 692

 

 

 

 

Rahoitusvelat yhteensä

–39 210

–

–

–

– 587 692

– 626 902

 

 

 

 

4.2    Käypään arvoon arvostaminen

4.2.1   Arvostusmenetelmät ja merkittävät, muut kuin todettavissa olevat syöttötiedot

Seuraavassa taulukossa annetaan tiedot arvostusmenetelmistä ja merkittävistä muista kuin todettavissa olevista syöttötiedoista, joita käytetään rahoitusinstrumenttien arvostamisessa käyvän arvon luokitushierarkian tasoilla 2 ja 3.

 

Arvostusmenetelmä

Merkittävät muut kuin todettavissa olevat syöttötiedot

Muiden kuin todettavissa olevien syöttötietojen suhde käyvän arvon määritykseen

Käypään arvoon kirjatut rahoitusinstrumentit

 

 

Johdannaissopimukset

Diskontattu rahavirta: Vastaiset rahavirrat arvioidaan käyttämällä termiinikursseja/-korkoja (todettavissa olevat termiinikurssit ja tuottokäyrät tilikauden lopussa) ja sopimusperusteisia termiinikursseja/-korkoja diskontattuina korolla, joka vastaa eri vastapuoliin liittyvää luottoriskiä.

Rahavirtojen arvioinnissa ja diskonttauksessa käytetyt käyrät on kalibroitu markkinatietojen mukaan, ja salkussa olevien swap-sopimusten maturiteetit eivät ylitä pisintä käytettävissä olevien syöttötietojen mukaista maturiteettia. Siksi todettavissa olevia syöttötietoja ei ole.

Ei sovelleta.

Pääomasijoitusrahastot

Mukautettu nettoarvomenetelmä: Käypä arvo määritetään joko soveltamalla investointikehyksen prosenttiosuutta kohde-etuutena olevasta välineestä viimeisimmän raportin mukaiseen nettoarvoon, jota on mukautettu rahavirtojen perusteella, tai käyttämällä rahaston hoitajan ilmoittamaa osuuden tarkkaa arvoa samana päivänä, jos tällainen arvo on saatavilla. Jotta voidaan ottaa huomioon arvon kehitys viimeisimmän käytettävissä olevan nettoarvon määrityspäivän ja tilinpäätöspäivän välisenä aikana, kyseiseltä ajalta tehdään tapahtuma-arviointi ja nettoarvoa mukautetaan tarvittaessa.

Pääomasijoitusrahaston viimeisimmän raportointipäivän ja arvostuspäivän välistä aikaa koskevassa mukautuksessa otetaan huomioon toiminnan kulut ja rahaston hoitopalkkiot, raportointipäivän jälkeiset muutokset pääomasijoitusrahaston kohde-etuuksien käyvässä arvossa, syntyneet uudet velvoitteet, markkinamuutokset ja muut taloudellisissa olosuhteissa tapahtuneet muutokset.

Mitä pitempi käyvän arvon määrittämispäivän ja pääomasijoitusrahaston viimeisimmän raportointipäivän välinen ajanjakso on, sitä suurempi on kyseisen ajanjakson huomioon ottamiseksi tehtävä mukautus.

Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Mukautettu nettoarvo.

Sijoituskohteen viimeisimmän raportointipäivän ja arvostuspäivän välistä aikaa koskevassa mukautuksessa otetaan huomioon toiminnan kulut, raportointipäivän jälkeiset muutokset sijoituskohteen kohde-etuuksien käyvässä arvossa, syntyneet uudet velvoitteet, markkinamuutokset tai muut taloudellisissa olosuhteissa tapahtuneet muutokset, pääomanlisäykset, myynnit ja määräysvallassa tapahtuneet muutokset.

Mitä suurempi

markkinakelpoisuuden puuttumisen vuoksi tehtävä vähennys on,

sitä pienempi on käypä arvo.

 

 

Markkinakelpoisuuden (likviditeetin) puuttumisen vuoksi tehtävä vähennys, joka määritetään käyttämällä samankaltaisten osakkeiden aikaisempia kauppahintoja kyseisessä maassa / kyseisellä alueella ja joka on 5–30 prosenttia.

 

Käypään arvoon arvostettavat lainat

(vaikuttavan rahoituksen väline)

Toimintaansa jatkavat lainanottajat: Diskontattu rahavirta, jossa käytetään sopimukseen perustuvia / odotettavissa olevia tulevia rahavirtoja diskontattuna asianmukaisella riskioikaistulla diskonttokorolla, joka kattaa lainaan liittyvän riskin (mukaan lukien lainanottajan luottoriski). Diskonttokorkoa verrataan mihin tahansa merkitykselliseen markkinoiden vertailuarvoon / arvioidaan sen perusteella.

Lainanottajat, jotka eivät jatka toimintaansa: Nettovaroihin perustuva menetelmä (likvidaatioarvoon perustuva menetelmä).

Diskonttokoron osatekijät, jotka vastaavat lainanottajan luottoriskiä riskittömiin markkinakorkoihin verrattuna.

Mitä korkeampi diskonttokorko on, sitä pienempi on käypä arvo


 

Arvostusmenetelmä

Merkittävät muut kuin todettavissa olevat syöttötiedot

Muiden kuin todettavissa olevien syöttötietojen suhde käyvän arvon määritykseen

Rahoitusinstrumentit, joita ei kirjata käypään arvoon

 

 

Lainat ja ennakkomaksut

Diskontattu rahavirta: Arvostusmallissa käytetään oikaistua diskontatun rahavirran menetelmää, jossa otetaan huomioon instrumenttien erityispiirteet, kuten tulevien rahavirtojen ajankohta ja niihin liittyvä riski.

Ei sovelleta.

Ei sovelleta.

Rahoitusvarat

Diskontattu rahavirta

Ei sovelleta.

Ei sovelleta.

IFRS 13 -standardin soveltamisen seurauksena johdannaissopimusten käypään arvoon 31. joulukuuta 2025 ja 2024 on sisällytetty seuraavat arvonoikaisut:

—

vastapuolen luottoriskin oikaisut (CVA), jotka vastaavat johdannaistransaktioihin liittyvää vastapuolen luottoriskiä ja joiden määrä on pyöristettynä –17,5 tuhatta euroa 31. joulukuuta 2025 ja –2,8 tuhatta euroa 31. joulukuuta 2024.

—

oman luottoriskin oikaisut (DVA), jotka vastaavat johdannaistransaktioihin liittyvää omaa luottoriskiä ja joiden määrä on +1,3 tuhatta euroa 31. joulukuuta 2025 ja +3,6 tuhatta euroa 31. joulukuuta 2024.

4.2.2   Tasojen 1 ja 2 väliset siirrot

Investointikehyksessä sovelletun käytännön mukaisesti tasojen väliset siirrot kirjataan siirron aiheuttaneen tapahtuman tai olosuhteiden muuttumisen ajankohtana.

Investointikehyksessä ei vuosina 2025 ja 2024 siirretty omaisuuseriä käyvän arvon luokitushierarkian tasolta 1 tasolle 2 tai päinvastoin.

4.2.3   Tason 3 käyvät arvot

Tason 3 käypien arvojen täsmäytys

Seuraavissa taulukoissa on esitetty muutokset tason 3 instrumenteissa (tilanne 31. joulukuuta 2025 ja 31. joulukuuta 2024):

(tuhatta euroa)

 

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

Lainat ja ennakkomaksut

Yhteensä

Saldo 1. tammikuuta 2025

834 621

136 983

971 604

Tulosvaikutteisesti kirjatut voitot ja tappiot:

 

 

 

Myynnistä tai sijoituksista irtautumisista johtuvien käyvän arvon oikaisujen taseesta poistaminen

15 848

–

15 848

Käyvän arvon nettomuutos

6 787

–6 948

– 161

Yhteensä

22 635

–6 948

15 687

Suoritetut maksut

51 701

17 812

69 513

Saadut maksut

–89 352

–28 712

– 118 064

Aktivoidut korot

–

835

835

Myynnit / sijoituksista irtautumiset

–15 227

–

–15 227

Takauksiin perustuvat maksuvaatimukset

–

–36 833

–36 833

Valuuttakurssiero

–58 444

–5 850

–64 294

Saldo 31. joulukuuta 2025

745 934

77 287

823 221


(tuhatta euroa)

 

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

Lainat ja ennakkomaksut

Yhteensä

Saldo 1. tammikuuta 2024

820 713

124 323

945 036

Tulosvaikutteisesti kirjatut voitot ja tappiot:

 

 

 

Myynnistä tai sijoituksista irtautumisista johtuvien käyvän arvon oikaisujen taseesta poistaminen

14 051

–

14 051

Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden käyvän arvon nettomuutos

–45 698

–5 436

–51 134

Yhteensä

–31 647

–5 436

–37 083

Suoritetut maksut

69 392

15 888

85 280

Saadut maksut

–21 413

–3 185

–24 598

Aktivoidut korot

–

2 243

2 243

Myynnit / sijoituksista irtautumiset

–25 623

–

–25 623

Valuuttakurssiero

23 199

3 150

26 349

Saldo 31. joulukuuta 2024

834 621

136 983

971 604

Investointikehyksessä ei vuosina 2025 ja 2024 siirretty omaisuuseriä käyvän arvon luokitushierarkian tasolta 3 muille tasoille tai päinvastoin.

Herkkyysanalyysi

Suorien osakesijoitusten ja pääomasijoitusrahastoihin tehtyjen sijoitusten arvon +/–10 prosentin muutoksen vaikutus investointikehyksen rahoittajien varoihin sekä yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä koskevaan laskelmaan on nousun tapauksessa 74,6 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2025 (83,5 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2024) ja laskun tapauksessa vastaavasti 74,6 miljoonaa euroa (83,5 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2024), jos kaikki muut muuttujat säilyvät ennallaan.

5.   Käteisvarat ja muut rahavarat

Käteisvarat ja muut rahavarat muodostuvat seuraavista eristä:

(tuhatta euroa)

 

31.12.2025

31.12.2024

Käteisvarat

146 087

212 466

Määräaikaistalletukset

556 329

304 538

Yritystodistukset

960 270

1 116 826

Käteisvarat ja muut rahavarat rahavirtalaskelmassa

1 662 686

1 633 830

Kertynyt korko

2 443

4 774

Käteisvarat ja muut rahavarat taseessa

1 665 129

1 638 604

6.   Johdannaissopimukset

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

(tuhatta euroa)

Tilanne 31. joulukuuta 2025

Käypä arvo

Nimellis-arvo

 

Varat

Velat

Valuutanvaihtosopimukset

1 829

– 411

22 896

Valuuttaswapit

5 990

–

1 060 000

Johdannaissopimukset yhteensä

7 819

– 411

1 082 896


(tuhatta euroa)

Tilanne 31. joulukuuta 2024

Käypä arvo

Nimellis-arvo

 

Varat

Velat

Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset

783

– 268

33 073

Valuuttaswapit

–

–38 942

1 330 000

Johdannaissopimukset yhteensä

783

–39 210

1 363 073

7.   Lainat ja ennakkomaksut

7.1    Lainat ja ennakkomaksut

Seuraavassa taulukossa esitetään lainojen ja ennakkomaksujen alkusaldon ja loppusaldon täsmäytys:

(tuhatta euroa)

 

Globaalilainat (*11)

Lainat, parempi etuoikeusasema

Lainat, huonompi etuoikeusasema

Yhteensä

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen lainojen nimellisarvo 1. tammikuuta 2025

995 328

387 349

–

1 382 677

Suoritetut maksut

18 913

69 928

–

88 841

Kokonaan kuluksi kirjatut

–

–

–

–

Saadut maksut

– 303 792

–66 494

–

– 370 286

Aktivoidut korot

–

–

–

–

Valuuttakurssiero

–69 811

–30 899

–

– 100 710

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen lainojen nimellisarvo 31. joulukuuta 2025

640 638

359 884

–

1 000 522

Arvon alentuminen – tappiota koskeva vähennyserä 1. tammikuuta 2025

–17 386

–17 125

–

–34 511

Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevien luottotappioiden nettomuutokset

690

766

–

1 456

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta, nettomuutokset

– 896

– 808

–

–1 704

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

–

–

–

–

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta, peruutukset

4 248

4 915

–

9 163

Kokonaan kuluksi kirjatut

–

–

–

–

Valuuttakurssiero

1 145

1 030

–

2 175

Arvon alentuminen – tappiota koskeva vähennyserä 31. joulukuuta 2025

–12 199

–11 222

–

–23 421

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut lainat ja ennakkomaksut 31. joulukuuta 2025

628 439

348 662

–

977 101

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettujen lainojen nimellisarvo 1.1.2025

1 080

116 688

79 620

197 388

Suoritetut maksut

–

3 631

14 181

17 812

Aktivoidut korot

–

–

835

835

Saadut maksut

–

–28 712

–

–28 712

Takauksiin perustuvat maksuvaatimukset

–

–

–36 833

–36 833

Kokonaan kuluksi kirjatut

–

–

–

–

Valuuttakurssiero

–

–4 042

–2 363

–6 405

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettujen lainojen nimellisarvo 31.12.2025

1 080

87 565

55 440

144 085

Käyvän arvon oikaisut 1. tammikuuta 2025

–1 080

–34 395

–24 930

–60 405

Käyvän arvon nettomuutos

–

–1 029

–5 919

–6 948

Valuuttakurssiero

–

438

117

555

Käyvän arvon oikaisut 31. joulukuuta 2025

–1 080

–34 986

–30 732

–66 798

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut lainat ja ennakkomaksut 31. joulukuuta 2025

–

52 579

24 708

77 287

Jaksotettu hankintameno

–2 614

–3 290

–

–5 904

Korko

7 209

7 256

562

15 027

Lainat ja ennakkomaksut 31. joulukuuta 2025

633 034

405 207

25 270

1 063 511

(*11)  Sisältää edustussopimukset


(tuhatta euroa)

 

Globaalilainat (*12)

Lainat, parempi etuoikeusasema

Lainat, huonompi etuoikeusasema

Yhteensä

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen lainojen nimellisarvo 1. tammikuuta 2024

1 098 121

495 337

–

1 593 458

Suoritetut maksut

68 519

16 987

–

85 506

Kokonaan kuluksi kirjatut

–4 945

–

–

–4 945

Saadut maksut

– 226 719

– 141 664

–

– 368 383

Valuuttakurssiero

60 352

16 689

–

77 041

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen lainojen nimellisarvo 31. joulukuuta 2024

995 328

387 349

–

1 382 677

Arvon alentuminen – tappiota koskeva vähennyserä 1. tammikuuta 2024

–32 398

–17 199

–

–49 597

Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevien luottotappioiden nettomuutokset

2 081

124

–

2 205

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta, nettomuutokset

7 071

5 567

–

12 638

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

– 581

–5 205

–

–5 786

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta, peruutukset

2 796

292

–

3 088

Kokonaan kuluksi kirjatut

4 945

–

–

4 945

Valuuttakurssiero

–1 300

– 704

–

–2 004

Arvon alentuminen – tappiota koskeva vähennyserä 31. joulukuuta 2024

–17 386

–17 125

–

–34 511

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut lainat ja ennakkomaksut 31. joulukuuta 2024

977 942

370 224

–

1 348 166

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettujen lainojen nimellisarvo 1.1.2024

1 080

106 576

70 453

178 109

Suoritetut maksut

–

7 851

8 037

15 888

Aktivoidut korot

–

1 675

568

2 243

Saadut maksut

–

–3 185

–

–3 185

Valuuttakurssiero

–

3 771

562

4 333

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettujen lainojen nimellisarvo 31.12.2024

1 080

116 688

79 620

197 388

Käyvän arvon oikaisut 1. tammikuuta 2024

–1 080

–34 983

–17 723

–53 786

Käyvän arvon nettomuutos

–

1 724

–7 160

–5 436

Valuuttakurssiero

–

–1 136

–47

–1 183

Käyvän arvon oikaisut 31. joulukuuta 2024

–1 080

–34 395

–24 930

–60 405

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut lainat ja ennakkomaksut 31. joulukuuta 2024

–

82 293

54 690

136 983

Jaksotettu hankintameno

–3 079

–3 681

–

–6 760

Korko

10 766

8 429

464

19 659

Lainat ja ennakkomaksut 31. joulukuuta 2024

985 629

457 265

55 154

1 498 048

(*12)  Sisältää edustussopimukset

7.2    Lainojen ja muiden ennakkomaksujen arvon alentuminen – tappioita koskevat vähennyserät

(tuhatta euroa)

 

2025

 

 

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot

 

 

Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevat luottotappiot

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

Yhteensä

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat ja ennakkomaksut

 

 

 

 

Saldo 1. tammikuuta 2025

9 675

12 576

12 260

34 511

Siirto seuraavien 12 kuukauden odotettavissa oleviin luottotappioihin

–

–

–

–

Siirto koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

– 575

1 598

–38

985

Siirto koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

–

–

–

–

Tappioita koskevien vähennyserien nettoarvostus

71

143

–9 013

–8 799

Myönnetyt tai ostetut uudet rahoitusvarat

8

–

–

8

Taseesta poistetut rahoitusvarat

– 961

–35

– 113

–1 109

Kokonaan kuluksi kirjatut

–

–

–

–

Valuuttakurssiero

–1 032

– 518

– 625

–2 175

Saldo 31. joulukuuta 2025

7 186

13 764

2 471

23 421


(tuhatta euroa)

 

2024

 

 

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot

 

 

Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevat luottotappiot

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

Yhteensä

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat ja ennakkomaksut

 

 

 

 

Saldo 1. tammikuuta 2024

10 964

24 674

13 959

49 597

Siirto seuraavien 12 kuukauden odotettavissa oleviin luottotappioihin

2 271

–9 511

–

–7 240

Siirto koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

– 288

948

–

660

Siirto koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

–

–1 428

5 786

4 358

Tappioita koskevien vähennyserien nettoarvostus

–3 160

–2 394

–3 088

–8 642

Myönnetyt tai ostetut uudet rahoitusvarat

–

–

–

–

Taseesta poistetut rahoitusvarat

–1 028

– 253

–

–1 281

Kokonaan kuluksi kirjatut

–

–

–4 945

–4 945

Valuuttakurssiero

916

540

548

2 004

Saldo 31. joulukuuta 2024

9 675

12 576

12 260

34 511

8.   Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

Seuraavassa taulukossa esitetään oman pääoman ehtoisten sijoitusten alkusaldon ja loppusaldon täsmäytys:

(tuhatta euroa)

 

Pääomasijoitusrahastot

Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Yhteensä

Hankintameno 1. tammikuuta 2025

663 881

93 835

757 716

Luokittelun muutokset

–

–

–

Suoritetut maksut

51 701

–

51 701

Saadut maksut

–87 319

–2 033

–89 352

Myynnit / sijoituksista irtautumiset

–11 227

–4 000

–15 227

Valuuttakurssiero

–57 991

–2 287

–60 278

Hankintameno 31. joulukuuta 2025

559 045

85 515

644 560

Realisoitumattomat voitot ja tappiot 1. tammikuuta 2025

–8 064

84 969

76 905

Luokittelun muutokset

–

–

–

Realisoitumattomien voittojen ja tappioiden nettomuutos

–16 118

22 905

6 787

Myynnistä tai sijoituksista irtautumisista johtuvien käyvän arvon oikaisujen taseesta poistaminen

11 534

4 314

15 848

Valuuttakurssiero

4 131

–2 297

1 834

Realisoitumattomat voitot ja tappiot 31. joulukuuta 2025

–8 517

109 891

101 374

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit 31. joulukuuta 2025

550 528

195 406

745 934


(tuhatta euroa)

 

Pääomasijoitusrahastot

Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Yhteensä

Hankintameno 1. tammikuuta 2024

633 347

73 455

706 802

Luokittelun muutokset*

–25 059

25 059

–

Suoritetut maksut

69 392

–

69 392

Saadut maksut / myynnit

–21 181

– 232

–21 413

Myynnit / sijoituksista irtautumiset

–22 992

–2 631

–25 623

Valuuttakurssiero

30 374

–1 816

28 558

Hankintameno 31. joulukuuta 2024

663 881

93 835

757 716

Realisoitumattomat voitot ja tappiot 1. tammikuuta 2024

59 695

54 216

113 911

Luokittelun muutokset*

– 395

395

–

Realisoitumattomien voittojen ja tappioiden nettomuutos

–77 795

32 097

–45 698

Myynnistä tai sijoituksista irtautumisista johtuvien käyvän arvon oikaisujen taseesta poistaminen

11 202

2 849

14 051

Valuuttakurssiero

– 771

–4 588

–5 359

Realisoitumattomat voitot ja tappiot 31. joulukuuta 2024

–8 064

84 969

76 905

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit 31. joulukuuta 2024

655 817

178 804

834 621

9.   Saamiset rahoitusosuuksista

Saamisia rahoitusosuuksista ei ollut; ne muodostuvat kokonaisuudessaan jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista, joiden maksamista on pyydetty mutta joita ei ole maksettu vuonna 2025 (2024: 7,5 miljoonaa euroa).

10.   Rahoitusvarat

Käteissalkku muodostuu noteeratuista joukkovelkakirjoista, joiden juoksuaika tilinpäätöspäivänä on alle kolme kuukautta. Rahoitusvaroja ei ollut vuonna 2025 eikä vuonna 2024.

11.   Muut varat

Muut varat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

(tuhatta euroa)

 

31.12.2025

31.12.2024

Saamiset EIP:stä

–

–

Takauksiin perustuvat maksuvaatimukset – saamiset

36 833

–

Muut varat yhteensä

36 833

–

12.   Tuloennakot

Tuloennakot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

(tuhatta euroa)

 

31.12.2025

31.12.2024

Korkotukiin liittyvät tuloennakot

44 718

46 461

Lainojen ja ennakkomaksujen palkkioihin liittyvät tuloennakot

127

1 264

Tuloennakot yhteensä

44 845

47 725

13.   Luottositoumuksiin liittyvät varaukset

Seuraavissa taulukoissa esitetään nostamattomista lainoista (lainasitoumuksista) aiheutuvia tappioita koskevan vähennyserän alkusaldon ja loppusaldon täsmäytys:

(tuhatta euroa)

 

2025

 

Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevat luottotappiot

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

Yhteensä

Lainasitoumukset

 

 

 

 

Saldo 1. tammikuuta

1 491

16 829

–

18 320

Tappioita koskevien vähennyserien nettoarvostus

– 659

190

–

– 469

Taseesta poistetut rahoitusvarat

– 266

–

–

– 266

Saldo 31. joulukuuta

566

17 019

–

17 585


(tuhatta euroa)

 

2024

 

Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevat luottotappiot

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

Yhteensä

Lainasitoumukset

 

 

 

 

Saldo 1. tammikuuta

2 715

16 323

–

19 038

Siirto seuraavien 12 kuukauden odotettavissa oleviin luottotappioihin

13

– 279

–

– 266

Siirto koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

– 853

15 386

–

14 533

Tappioita koskevien vähennyserien nettoarvostus

761

–1 330

–

– 569

Taseesta poistetut rahoitusvarat

–1 145

–13 271

–

–14 416

Saldo 31. joulukuuta

1 491

16 829

–

18 320

14.   Velat kolmansille

Nämä velat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

(tuhatta euroa)

 

31.12.2025

31.12.2024

EIP:lle maksettavat yleiset hallintomenot (netto)

19 942

24 794

Muut EIP:lle maksettavat määrät

3 199

43 260

Jäsenvaltioiden saamisiin kuuluvat vielä maksamatta olevat korkotuet ja tekninen apu

391 152

498 029

Käytettävissä olevat takaisin saadut varat – Euroopan komissiolle maksettavat*

243 853

–

Velat kolmansille yhteensä

658 146

566 083

15.   Muut velat

Muut velat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

(tuhatta euroa)

 

31.12.2025

31.12.2024

Etukäteen saadut lainojen lyhennykset

3 044

3 289

Muut velat yhteensä

3 044

3 289

16.   Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty

(tuhatta euroa)

Jäsenvaltiot

Rahoitusosuus (investointikehys)

Rahoitusosuus (korkotuet ja tekninen apu)

Yhteensä maksettu

Maksua pyydetty, maksamatta

Itävalta

94 677

45 267

139 944

–

Belgia

138 169

26 952

165 121

–

Bulgaria

2 660

28 898

31 558

–

Kroatia

1 126

173 578

174 704

–

Kypros

1 566

4 528

6 094

–

Tšekki

9 697

3 028

12 725

–

Tanska

77 279

5 108

82 387

–

Viro

992

5 141

6 133

–

Suomi

55 115

66 602

121 717

–

Ranska

818 754

196 514

1 015 268

–

Saksa

823 467

43 762

867 229

–

Kreikka

50 271

3 672

53 943

–

Unkari

9 230

2 422

11 652

–

Irlanti

27 921

18 598

46 519

–

Italia

470 233

38 318

508 551

–

Latvia

1 364

7 630

8 994

–

Liettua

2 248

105 253

107 501

–

Luxemburg

10 395

1 242

11 637

–

Malta

526

2 273

2 799

–

Alankomaat

187 913

10 236

198 149

–

Puola

24 591

16 732

41 323

–

Portugali

39 250

12 058

51 308

–

Romania

7 734

5 701

13 435

–

Slovakia

4 231

2 293

6 524

–

Slovenia

3 137

2 717

5 854

–

Espanja

250 314

28 943

279 257

–

Ruotsi

102 760

29 704

132 464

–

Yhdistynyt kuningaskunta

506 075

150 826

656 901

–

Yhteensä 31. joulukuuta 2025

3 721 695

1 037 996

4 759 691

–

Yhteensä 31. joulukuuta 2024

3 721 695

1 037 996

4 759 691

7 482

17.   Käytettävissä olevat takaisin saadut varat

(tuhatta euroa)

 

Euroopan komissio

Yhdistynyt kuningaskunta

Yhteensä

AKT

MMA

Yhteensä

Käytettävissä olevat takaisin saadut varat vuoden 2021 osalta

251 000

7 000

258 000

44 386

302 386

Käytettävissä olevat takaisin saadut varat vuoden 2022 osalta

236 883

6 732

243 615

41 912

285 527

Käytettävissä olevat takaisin saadut varat vuoden 2023 osalta

257 152

7 154

264 306

45 471

309 777

Käytettävissä olevat takaisin saadut varat vuoden 2024 osalta

498 818

5 663

504 481

86 790

591 271

Käytettävissä olevat takaisin saadut varat yhteensä 31.12.2025

1 243 853

26 549

1 270 402

218 559

1 488 961

Käytettävissä olevat takaisin saadut varat yhteensä 31.12.2024

745 035

20 886

765 921

131 769

897 690

Siirtosopimuksen mukaisesti investointikehyksen on ilmoitettava komissiolle ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle käytettävissä olevista takaisin saaduista varoista vuosittain vuodesta 2024 alkaen ja 31. joulukuuta 2027 saakka. Käytettävissä olevat määrät siirretään komissiolle ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle veloitusilmoituksen vastaanottamisen jälkeen. Yllä olevassa taulukossa esitetään käytettävissä olevien takaisin saatujen varojen jakautuminen vuosittain. Käytettävissä olevista takaisin saaduista varoista, jotka on vielä maksettava, on lisätietoja liitetiedossa 14.

18.   Sitoumukset ja ehdolliset velat

(tuhatta euroa)

 

31.12.2025

31.12.2024

Sitoumukset

 

 

Nostamattomat lainat

354 187

676 229

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit, joista on tehty sitoumus mutta ei suoritusta

184 841

237 886

Korkotuet ja tekninen apu

259 371

362 848

Ehdolliset velat

 

 

Allekirjoitetut vakuussitoumukset, joiden mukaista vakuutta ei ole vielä otettu käyttöön

2 500

2 500

Sitoumukset ja ehdolliset velat yhteensä

800 899

1 279 463

19.   Korkotuotot ja -kulut ja vastaavat tuotot ja kulut

Korkotuotot ja vastaavat tuotot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

(tuhatta euroa)

 

1.1.2025–

31.12.2025

1.1.2024–

31.12.2024

Käteisvarat ja muut rahavarat

38 549

56 083

Lainat ja ennakkomaksut

67 751

90 034

Rahoitusvarat

10 170

10 484

Korkotuotot ja vastaavat tuotot yhteensä

116 470

156 601

Korkokulut ja vastaavat kulut muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

(tuhatta euroa)

 

1.1.2025–

31.12.2025

1.1.2024–

31.12.2024

Johdannaissopimukset

–1 700

–1 805

Korkokulut ja vastaavat kulut yhteensä

–1 700

–1 805

20.   Palkkiotuotot ja -kulut

Palkkiotuotot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

(tuhatta euroa)

 

1.1.2025–

31.12.2025

1.1.2024–

31.12.2024

Palkkiot lainoista ja ennakkomaksuista

4 070

–

Palkkiot vakuuksista

33

20

Palkkiotuotot yhteensä

4 103

20

Palkkiokulut muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

(tuhatta euroa)

 

1.1.2025–

31.12.2025

1.1.2024–

31.12.2024

Osakkeista ja muista vaihtuvatuottoisista arvopapereista kolmansille osapuolille maksetut palkkiot

–88

– 212

Palkkiokulut yhteensä

–88

– 212

21.   Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden nettotulos

Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden nettotulos muodostuu pääasiassa seuraavista eristä:

(tuhatta euroa)

 

1.1.2025–

31.12.2025

1.1.2024–

31.12.2024

Nettotuotot

– 483

–4 946

Osinkotuotot

18 573

16 548

Käyvän arvon nettomuutos

6 787

–45 698

Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden nettotulos

24 877

–34 096

22.   Nettotulos valuuttaoperaatioista

Valuuttaoperaatioiden nettotuloksen tärkeimmät osatekijät ovat seuraavat:

(tuhatta euroa)

 

1.1.2025–31.12.2025

1.1.2024–31.12.2024

Valuuttapositioiden uudelleenarvostus

 

 

Käteisvarat ja muut rahavarat

–11 405

6 821

Johdannaissopimukset

108 761

– 773

Lainat ja ennakkomaksut

– 108 386

78 744

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

–58 444

23 199

Muut

3 345

–2 231

Valuuttapositioiden uudelleenarvostus yhteensä

–66 129

105 760

Valuuttaswapien toteutuneet tulokset (suojauskustannukset)

–24 574

–23 853

Nettotulos valuuttaoperaatioista

–90 703

81 907

23.   Yleiset hallintokulut

Yleiset hallintokulut ovat menoja, joita EIP:lle aiheutuu investointikehyksen hallinnoinnista. Näistä kuluista vähennetään tuotot vakiomääräisistä arviointipalkkioista, jotka EIP veloittaa suoraan investointikehyksen tuensaajilta.

Yleiset hallintokulut olivat 31. joulukuuta 2025 yhteensä –19,9 miljoonaa euroa (31.12.2024: –24,8 miljoonaa euroa).

24.   Osallistuminen konsernitilinpäätökseen sisältymättömiin strukturoituihin yhteisöihin (tuhansina euroina)

Strukturoidun yhteisön määritelmä

Strukturoitu yhteisö on rakennettu siten, etteivät äänioikeudet tai vastaavanlaiset oikeudet ole ratkaiseva tekijä päätettäessä, kenellä on määräysvalta yhteisössä. Strukturoidulla yhteisöllä on IFRS 12:n mukaan usein joitakin seuraavassa luetelluista piirteistä:

—

rajoitetut toiminnot

—

kapea-alainen ja hyvin määritelty tavoite, kuten verotehokkaan vuokrasopimuksen järjestäminen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan harjoittaminen, pääoma- tai rahoituslähteen järjestäminen yhteisölle tai sijoitusmahdollisuuksien tarjoaminen sijoittajille siirtämällä strukturoidun yhteisön varoihin liittyvät riskit ja edut sijoittajille

—

riittämätön pääoma, jotta strukturoitu yhteisö pystyisi rahoittamaan toimintonsa ilman huonommassa etuoikeusasemassa olevaa taloudellista tukea

—

rahoitus, joka tapahtuu käyttäen useita sopimuksella toisiinsa liitettyjä, sijoittajille kohdistettuja instrumentteja, jotka muodostavat luottoriskin tai muun riskin keskittymiä (siivut).

Konsernitilinpäätökseen sisältymättömät strukturoidut yhteisöt

Konsernitilinpäätökseen sisältymättömät strukturoidut yhteisöt ovat sellaisia strukturoituja yhteisöjä, jotka eivät ole investointikehyksen määräysvallassa, ja niihin kuuluvat myös osuudet konsernitilinpäätökseen sisältymättömissä strukturoiduissa yhteisöissä.

Strukturoiduissa yhteisöissä olevat osuudet:

Osuus määritellään IFRS 12:ssa laajalti siten, että sillä tarkoitetaan sopimukseen perustuvaa tai sopimukseen perustumatonta osallisuutta, jonka seurauksena raportoiva yhteisö altistuu toisen yhteisön tuloksesta johtuvan tuoton vaihtelulle. Esimerkkejä tällaisista osuuksista ovat muun muassa oman pääoman ehtoisten osuuksien hallussapito ja muut osallisuuden muodot, kuten rahoituksen tarjoaminen, maksuvalmiustuki, lisävakuusjärjestelyt, sitoumukset ja vakuudet muille yhteisöille. Raportoivalla yhteisöllä ei IFRS 12:n mukaan välttämättä ole osuutta toisessa yhteisössä pelkästään tyypillisen asiakas-tavarantoimittaja-suhteen perusteella.

Jäljempänä olevassa taulukossa on esitetty tietoja strukturoiduista yhteisöistä, joita ei sisällytetä konsernitilinpäätökseen mutta joissa investointikehyksellä on osuus.

Strukturoidun yhteisön tyyppi

Luonne ja tarkoitus

Investointikehyksen osuus yhteisössä

Hankerahoitus – lainananto erillisyhtiöille

Hankerahoitustoimet ovat transaktioita, joissa investointikehyksen velanhoito perustuu sellaisen lainanottajan maksuihin, jonka ainoana tai pääasiallisena tulonlähteenä on yksi omaisuuserä tai rajattu määrä omaisuuseriä, jotka se rahoittaa kyseisellä lainalla, tai muut olemassa olevat omaisuuserät, jotka on sopimuksen perusteella liitetty hankkeeseen. Hankerahoitus toteutetaan usein erillisyhtiön kautta.

Maksettu nettomäärä

Korkotuotot

Riskipääomatoimet

Investointikehyksestä osoitetaan rahoitusta pääomasijoitus- ja sijoitusrahastoihin. Pääomasijoitusrahastot ja sijoitusrahastot kokoavat ja hallinnoivat sellaisten sijoittajien varoja, jotka haluavat tehdä pääomasijoituksia runsaasti kasvupotentiaalia omaaviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tai rahoittaa infrastruktuurihankkeita.

Sijoitukset pääomasijoitusyhteisön liikkeeseen laskemiin osuuksiin/osakkeisiin

Osinkotuottoina saadut osingot

Seuraavassa taulukossa on esitetty sellaiset investointikehyksen konsernitilinpäätökseen sisällyttämättä jätetyt strukturoidut yhteisöt (kirjanpitoarvo), joissa kehyksellä oli osuus tilinpäätöspäivänä, sekä suurin mahdollinen tappio, joka kehykselle voi näistä yhteisöistä aiheutua. Suurin mahdollinen tappio sisältää kirjanpitoarvot ja kyseeseen tulevat maksamatta olevat sitoumukset.

 

 

31.12.2025

31.12.2024

Strukturoidun yhteisön tyyppi

Kuvaus

Kirjanpitoarvo

Suurin tappio

Kirjanpitoarvo

Suurin tappio

Pääomasijoitusrahastot

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

550 528

550 528

655 817

667 832

Yhteensä

 

550 528

550 528

655 817

667 832

Investointikehys ei anna strukturoiduille yhteisöille muuta tukea kuin kulloisenkin rahoituksen.

25.   Vaikuttavan rahoituksen väline (tuhatta euroa)

AKT–EU-ministerineuvosto hyväksyi kesäkuussa 2013 uuden rahoituspöytäkirjan yhdettätoista Euroopan kehitysrahastoa (EKR) varten. Kyseinen pöytäkirja kattaa vuodet 2014–2020.

Investointikehyksen yhteyteen perustettiin samalla uusi 500 miljoonan euron rahoitusväline, ns. vaikuttavan rahoituksen väline. Tämän välineen ansiosta investointikehyksestä voidaan tukea hankkeita, joilla on todennäköisesti merkittävä vaikutus kehitykseen, ja kattaa tällaisiin investointeihin liittyvät tavanomaista suuremmat riskit. Nämä määrärahat tarjoavat mahdollisuuden parantaa lainanantoa yksityiselle sektorille seuraavassa lueteltujen investointien kautta:

Sosiaalivaikutteiset osakerahastot – uusi sijoitusmuoto, jossa rahastonhoitajat keskittyvät osakerahastojensa sijoitusstrategioissa sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien ongelmien helpottamiseen mutta pyrkivät samalla varmistamaan kestävyyden sekä rahaston että kohdeyritysten tasolla.

Lainat rahoituksen välittäjille – (esim. mikroluottolaitokset, paikalliset pankit ja luotto-osuuskunnat) tällaiset välittäjät toimivat sellaisissa AKT-maissa, joille EKP ei nykyisten luottoriskiohjeidensa mukaan voi tarjota rahoitusta (etenkään paikallisena valuuttana) muun muassa suuren maariskin, valuutan epävakauden tai hinnoittelua koskevien vertailuarvojen puuttumisen vuoksi. Tällaisten lainojen tärkeimpänä tavoitteena on rahoittaa hankkeita, joilla on suuri vaikutus kehitykseen. Tavoitteena on tukea etenkin mikro- ja pienyrityksiä sekä maataloushankkeita, jotka eivät yleensä voi saada rahoitusta investointikehyksestä.

Riskinjakoa helpottavat välineet – nämä ovat suuririskisimmän osan takauksia, joilla helpotetaan EIP:n ja paikallisten rahoituksen välittäjien (lähinnä liikepankkien) yhdessä toteuttamia riskinjakotoimia. Näistä toimista hyötyvät rahoituksen puutteesta kärsivät pk-yritykset ja pienet hankkeet, jotka täyttävät vaikuttavan rahoituksen myöntämiskriteerit tilanteessa, jossa pk-yrityksille ja pienille hankkeille tarkoitetun rahoituksen markkinoilla on todettu olevan puutteita. Suuririskisin osa on tarkoitus strukturoida siten, että se on vastatakauksena ylimmän etuoikeusluokan lainojen takauksille, jotka ovat EIP:n (osana investointikehystä) ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten ja/tai kehitysrahoituslaitosten rahoittamia. Näin saadaan aikaan huomattava vipuvaikutus.

Suora rahoitus – vieraan tai oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden kautta tarjottava rahoitus hankkeille, joiden toteuttajina ovat kokeneet ja hyvämaineiset tahot ja joilla on merkittävä vaikutus kehitykseen mutta joiden tapauksessa tappioita odotetaan kuitenkin syntyvän tavanomaista enemmän ja sijoitettujen varojen takaisin saaminen saattaa olla vaikeaa (oman pääoman ehtoisen sijoituksen riski, johon liittyy tavanomaista suurempi odotettu tappio). EIP soveltaa välineessä tiukkoja valinta- ja tukikelpoisuuskriteerejä, koska kyseeseen tulevat hankkeet eivät merkittävästä kehitysvaikutuksestaan huolimatta täyttäisi hyväksyttäviä rahoituskriteerejä (ts. vähäiset odotukset sijoitettujen varojen takaisin saamisesta tai tappioiden kattamisesta koroilla ja/tai oman pääoman tuotoilla).

Vaikuttavan rahoituksen väline mahdollistaa rahoituksen tarjoamisen uusilla aloilla, kuten terveyden, koulutuksen, maatalouden ja elintarviketurvan aloilla, sekä uusien ja innovatiivisten riskinjakovälineiden kehittämisen. Vuonna 2016 vaikuttavan rahoituksen välineen rahoituskapasiteetti kasvoi 800 miljoonaan euroon, minkä seurauksena välineestä tuli osittain uudistuva.

Vaikuttavan rahoituksen väline on rahoituksen ja kirjanpidon näkökulmasta osa investointikehyksen salkkua, ja sitä koskevat tiedot esitetään investointikehyksen tilinpäätöslaskelmissa.

Seuraavassa taulukossa on esitetty kirjanpitoarvot ja sidotut mutta maksamatta olevat määrät omaisuuseräryhmittäin:

Vaikuttavan rahoituksen välineestä tehdyn investoinnin tyyppi

Kuvaus

Arvostus

Kirjanpitoarvo 31.12.2025, brutto

Tappioita koskevilla vähennyserillä / käyvällä arvolla oikaistu määrä 31.12.2025

Kirjanpitoarvo 31.12.2025

Maksamatta oleva määrä 31.12.2025

Taseen ulkopuolisilla odotettavissa olevilla luottotappioilla oikaistu määrä 31.12.2025

Lainat rahoituksen välittäjille

Lainat ja ennakkomaksut

Hankintamenoon arvostettavat

33 388

–1 135

32 253

5 000

– 352

Suorat lainatoimet

Lainat ja ennakkomaksut

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat

87 723

–68 525

19 198

30 738

–

Sosiaalivaikutteiset osakerahastot

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat

132 348

–17 966

114 382

21 438

–

Suorat pääomaomistukset

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat

53 994

82 626

136 620

14

–

Yhteensä

 

 

307 453

–5 000

302 453

57 190

– 352

*

Lisätietoja on liitetiedon 2.4.3 myöhempää arvostamista koskevassa osassa.


Vaikuttavan rahoituksen välineestä tehdyn investoinnin tyyppi

Kuvaus

Arvostus

Kirjanpitoarvo 31.12.2024, brutto

Tappioita koskevilla vähennyserillä / käyvällä arvolla oikaistu määrä 31.12.2024

Kirjanpitoarvo 31.12.2024

Maksamatta oleva määrä 31.12.2024

Taseen ulkopuolisilla odotettavissa olevilla luottotappioilla oikaistu määrä 31.12.2024

Lainat rahoituksen välittäjille

Lainat ja ennakkomaksut

Hankintamenoon arvostettavat

59 209

–

59 209

5 000

– 225

Suorat lainatoimet

Lainat ja ennakkomaksut

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat

158 880

–

158 880

56 669

–

Sosiaalivaikutteiset osakerahastot

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat

134 595

–1 559

133 036

34 686

–

Suorat pääomaomistukset

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat

59 843

61 686

121 529

14

–

Yhteensä

 

 

412 527

60 127

472 654

96 369

– 225

*

Lisätietoja on liitetiedon 2.4.3 myöhempää arvostamista koskevassa osassa.

EIP soveltaa yleisen valtuutuksen mukaisia riskiperiaatteita vaikuttavan rahoituksen välineen suoriin lainatoimiin (lukuun ottamatta lainoja rahoituksen välittäjille) EIP:n luotto- ja pääomariskiä koskevien suuntaviivojen mukaisesti ja seuraa vaikuttavan rahoituksen välineen suoriin lainaoperaatioihin liittyvää riskiä ja raportoi siitä käyvän arvon perusteella. Menetelmän mukaan EIP tekee laadullisen riskinarvioinnin, jonka tarkoituksena on arvioida sijoitusperusteiden asianmukaisuutta ja sitä, ovatko tällaiset operaatiot todennäköisesti liiketoiminnallisesti kannattavia.

26.   Lähipiiriä koskevat tiedot

Investointikehyksessä EIP on määritetty standardin IAS 24 yhteydessä lähipiiriin kuuluvaksi tahoksi, koska EU:n jäsenvaltiot ovat valtuuttaneet EIP:n hallinnoimaan investointikehystä sovellettavan oikeudellisen kehyksen säännösten mukaisesti, mukaan lukien investointikehyksen toimien seuranta, kunnes kaikki määrät on maksettu takaisin, ja EIP tarjoaa johtoon kuuluvien avainhenkilöiden palveluja (EIP:n hallitus ja EIP:n tarkastuskomitea). Tältä osin EIP:llä on oikeus periä takaisin investointikehyksen hallinnoinnista aiheutuneet todelliset kulut. Näistä kuluista vähennetään tuotot vakiomääräisistä arviointipalkkioista, jotka EIP veloittaa suoraan investointikehyksen tuensaajilta. Lisätietoja korvauksista on liitetiedossa 23.

27.   Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut sellaisia tilinpäätökseen olennaisesti vaikuttavia tapahtumia, jotka edellyttäisivät 31. joulukuuta 2025 annetun tilinpäätöksen muuttamista tai tiedon ilmoittamista siinä.

(1)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013 , vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/1311/oj).

(2)   EUVL L 83, 1.4.2003, s. 27.

(3)  On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin.

(4)  On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin.

(5)  Kassavarat esitetään yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen 53 artiklan mukaisesti 11. EKR:n taseessa. Pankkitilityypeistä on lisätietoa rahoitusriskin hallintaa käsittelevässä luvussa 5.

(6)  Neuvoston päätös (EU) 2025/2324, annettu 13 päivänä marraskuuta 2025, Euroopan kehitysrahaston rahoittamiseksi suoritettavista sopimuspuolten rahoitusosuuksista ja vuoden 2027 rahoitusosuuden vuotuisesta enimmäismäärästä, vuoden 2026 rahoitusosuuden vuotuisesta määrästä, vuoden 2026 rahoitusosuuden ensimmäisen erän määrästä sekä vuosien 2028 ja 2029 rahoitusosuuksien odotettuja vuotuisia määriä koskevasta alustavasta ei-sitovasta ennusteesta (EUVL L, 2025/2324, 14.11.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2025/2324/oj).

(7)  Neuvoston asetus (EU) 2016/888, annettu 6 päivänä kesäkuuta 2016, yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun asetuksen (EU) 2015/323 muuttamisesta erien maksamisen osalta (EUVL L 149, 7.6.2016, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/888/oj).

(8)  On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty tuhansiin euroihin.

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2024/2509, annettu 23 päivänä syyskuuta 2024, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (EUVL L, 2024/2509, 26.9.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/2509/oj).

(10)  Neuvoston asetus (EU) 2018/1877, annettu 26 päivänä marraskuuta 2018, yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta ja asetuksen (EU) 2015/323 kumoamisesta (EUVL L 307, 3.12.2018, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1877/oj).

(11)  On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty tuhansiin euroihin.

(12)  Asetus (EU, Euratom) 2024/2509.

(13)  Asetus (EU) 2018/1877.

(14)  T05-EUTF-SAH-GH-02.

(15)  T05-EUTF-SAH-SN-04.

(16)  T05-EUTF-SAH-GN-01.

(17)  T05-EUTF-SAH-REG-15.

(18)  T05-EUTF-SAH-GH-02.

(19)  T05-EUTF-SAH-BF-08.

(20)  T05-EUTF-SAH-REG-18.

(21)  T05-EUTF-SAH-NE-08.

(22)  T05-EUTF-SAH-NE-10.

(23)  Seuranta- ja oppimisjärjestelmän Pohjois-Afrikkaa koskevan raportin tiedot (jaksolta 2017–2025).

(24)  Seuranta- ja oppimisjärjestelmän Pohjois-Afrikkaa koskevan raportin tiedot (jaksolta 2017–2025).

(25)  On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin.

(26)  Asetus (EU) 2018/1877.

(27)  Lukuun ottamatta Etelä-Sudanissa toteutettavia toimia.

(28)   1 402,57 miljoonaa euroa siirtymävaiheen rahoitusjärjestelystä (neuvoston päätös (EU) 2015/0246), 200 miljoonaa euroa (neuvoston päätös (EU) 2017/1206), 223 miljoonaa euroa (neuvoston päätös (EU) 2020/1708), 43 miljoonaa euroa (neuvoston päätös (EU) 2021/1941), 42,5 miljoonaa euroa (neuvoston päätös (EU) 2022/2242), 7,8 miljoonaa euroa (neuvoston päätös (EU) 2023/2586) ja 6,3 miljoonaa euroa (neuvoston päätös (EU) 2024/2906).

(29)  Päätös (EU) 2025/2324.

(30)   EUVL L 314, 30.11.2001, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2001/822(1)/oj.

(31)  Neuvoston päätös 2007/249/EY, tehty 19 päivänä maaliskuuta 2007, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön tehdyn päätöksen 2001/822/EY muuttamisesta (EUVL L 109, 26.4.2007, s. 33, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2007/249/oj).

(32)   EUVL L 437, 28.12.2020, s. 188, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2020/2233/oj.

(33)  AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätös N:o 3/2021, annettu 26 päivänä marraskuuta 2021, AKT–EU-kumppanuussopimuksen 95 artiklan 4 kohdan mukaisten siirtymävaiheen toimenpiteiden hyväksymisestä annetun AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätöksen N:o 3/2019 muuttamisesta [2021/2175] (EUVL L 441, 9.12.2021, s. 3, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2021/2175/oj).

(34)  Neuvoston päätös (EU) 2022/970, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2022, AKT–EU-suurlähettiläskomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta AKT–EU-kumppanuussopimuksen 95 artiklan 4 kohdan mukaisten siirtymävaiheen toimenpiteiden hyväksymisestä annetun AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätöksen N:o 3/2019 muuttamiseen (EUVL L 166, 22.6.2022, s. 145, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2022/970/oj).

(35)  AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätös N:o 2/2023, annettu 25 päivänä lokakuuta 2023, AKT–EU-kumppanuussopimuksen 95 artiklan 4 kohdan mukaisten siirtymävaiheen toimenpiteiden hyväksymisestä annetun AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätöksen N:o 3/2019 muuttamisesta [2023/2453] (EUVL L, 2023/2453, 31.10.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2023/2453/oj).

(36)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/947, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta (EUVL L 209, 14.6.2021, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/947/oj).

(37)  Neuvoston päätös (EU) 2021/1764, annettu 5 päivänä lokakuuta 2021, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin, mukaan lukien suhteet Euroopan unionin sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välillä (päätös merentakaisten alueiden, Grönlanti mukaan luettuna, assosiaatiosta) (EUVL L 355, 7.10.2021, s. 6, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2021/1764/oj).

(38)  Selvitysriskillä tarkoitetaan mahdollisten tappioiden riskiä sellaisista liiketoimista, jotka ovat selvittämättä niiden sovitun toimituspäivän jälkeen tai jotka selvitetään sovellettavan markkinastandardin mukaista ajankohtaa myöhemmin. Investointikehyksen toiminnan luonteen vuoksi selvitysriski vaikuttaa etenkin EIP:n tekemiin valuutanvaihtoa edellyttäviin johdannaissopimuksiin. Selvitysriskien hallintaa käsitellään rahoitusriskiä koskevissa suuntaviivoissa.

(39)  EBA/RTS/2022/10.

ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2026/4817/oj

ISSN 1977-1053 (electronic edition)