<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.21-20110601.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="ECRCJ2010FIA.0600505301.case.xml"><NO.CASE>C-262/08</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62008J0262</NO.CELEX><NO.SEQ>0011.0002</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>I-5088</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>I-5118</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>31</PAGE.TOTAL><AUTHOR>CJ</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><LEFT>TUOMIO <DATE ISO="20100610">10.6.2010</DATE> – ASIA C-262/08</LEFT><RIGHT>COPYGENE</RIGHT></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Unionin tuomioistuimen tuomio</HT> (kolmas jaosto)</P><P><DATE ISO="20100610">10 päivänä kesäkuuta 2010</DATE><NOTE NUMBERING="STAR" TYPE="FOOTNOTE" NOTE.ID="E0001"><P>Oikeudenkäyntikieli: tanska.</P></NOTE></P></TI></TITLE><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa C-262/08,</P><P>jossa on kyse EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Østre Landsret (Tanska) on esittänyt <DATE ISO="20080613">13.6.2008</DATE> tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen <DATE ISO="20080619">19.6.2008</DATE>, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P><HT TYPE="BOLD">CopyGene A/S</HT></P></PLAINTIFS><AGAINST>vastaan</AGAINST><DEFENDANTS><P><HT TYPE="BOLD">Skatteministeriet</HT>,</P></DEFENDANTS></PARTIES><?PAGE NO="I-5089"?><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>UNIONIN TUOMIOISTUIN (kolmas jaosto),</P><P>toimien kokoonpanossa: toisen jaoston puheenjohtaja J. N. Cunha Rodrigues, joka hoitaa kolmannen jaoston puheenjohtajan tehtäviä, sekä tuomarit P. Lindh, A. Rosas, A. Ó Caoimh (esittelevä tuomari) ja A. Arabadjiev,</P><P>julkisasiamies: E. Sharpston,</P><P>kirjaaja: hallintovirkamies R. Şereş,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja <DATE ISO="20090514">14.5.2009</DATE> pidetyssä istunnossa esitetyn,</VISA></GR.VISA><GR.CONSID><CONSID><P>ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet</P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>CopyGene A/S, edustajinaan advokat A. Hedetoft ja advokat M. Andersen,</P></ITEM><ITEM><P>Tanskan hallitus, asiamiehenään B. Weis Fogh, avustajanaan advokat D. Auken,</P></ITEM><ITEM><P>Kreikan hallitus, asiamiehinään K. Georgiadis, I. Bakopoulos, I. Pouli ja G. Kanellopoulos,</P></ITEM><ITEM><P>Euroopan komissio, asiamiehinään H. Støvlbæk ja D. Triantafyllou,</P></ITEM></LIST></CONSID></GR.CONSID><?PAGE NO="I-5090"?><GR.VISA><VISA>kuultuaan julkisasiamiehen <DATE ISO="20090910">10.9.2009</DATE> pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,</VISA></GR.VISA><PREAMBLE.FINAL>on antanut seuraavan</PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">tuomion</HT></P></TI></TITLE><NP><NO.P>1</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyyntö koskee jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste – <DATE ISO="19770517">17.5.1977</DATE> annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="145" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="1977">EYVL L 145, s. 1</REF.DOC.OJ>; jäljempänä kuudes direktiivi) 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdan tulkintaa.</TXT></NP><NP><NO.P>2</NO.P><TXT>Pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat CopyGene A/S (jäljempänä CopyGene) ja Skatteministeriet (veroministeriö) ja jossa on kyse siitä, että Tanskan veroviranomaiset kieltäytyivät vapauttamasta arvonlisäverosta CopyGenen tarjoamia palveluja, joita ovat napanuoraveren hankinta, kuljetus, arviointi ja säilytys. CopyGene tarjoaa näitä palveluja, jotta napanuoraverestä otettuja kantasoluja voitaisiin käyttää tulevaisuudessa mahdollisesti joko <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0001" ID="QS0001"/>autologisessa<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/> tai <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0002" ID="QS0002"/>allogeenisessä<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/> lääketieteellisessä hoidossa.</TXT></NP><?PAGE NO="I-5091"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Asiaa koskevat oikeussäännöt</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Unionin oikeus</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Kuudes direktiivi</P></TI></TITLE><NP><NO.P>3</NO.P><TXT>Kuudennen direktiivin 2 artiklan 1 alakohdan mukaan arvonlisäveroa on kannettava <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0003" ID="QS0003"/>verovelvollisen tässä ominaisuudessaan maan alueella suorittamasta vastikkeellisesta tavaroiden luovutuksesta ja palvelujen suorituksesta<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>4</NO.P><TXT>Kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b ja c alakohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0004" ID="QS0004"/>Jäsenvaltioiden on vapautettava verosta jäljempänä luetellut liiketoimet edellytyksillä, joita ne asettavat vapautusten oikeaksi ja selkeäksi soveltamiseksi sekä veropetosten, veron kiertämisen ja muiden väärinkäytösten estämiseksi, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön muiden säännösten soveltamista:</P><P>– –</P><?PAGE NO="I-5092"?><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>julkisyhteisöjen ylläpitämien tai niihin verrattavissa sosiaalisissa olosuhteissa toimivien sairaaloiden, lääkinnällisen hoidon tai diagnostiikan keskusten ja muiden asianmukaisesti hyväksyttyjen vastaavanlaisten laitosten harjoittama [sairaala]hoito, lääkärinhoito sekä niihin läheisesti liittyvät toimet;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT>lääketieteellisen hoidon antaminen henkilölle asianomaisen jäsenvaltion määrittelemien lääketieteellisten ammattien ja avustavan hoitohenkilöstön ammattien harjoittamisen yhteydessä;</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>5</NO.P><TXT>Direktiivin 13 artiklan A kohdan 2 alakohdan a alakohdassa säädetään, että jäsenvaltiot voivat asettaa saman kohdan 1 alakohdan b alakohdassa säädetyn vapautuksen myöntämiselle muiden yhteisöjen kuin julkisoikeudellisten laitosten osalta kussakin yksittäistapauksessa yhden tai useamman ehdon, joista säädetään kyseisessä a alakohdassa.</TXT></NP><NP><NO.P>6</NO.P><TXT>Saman 13 artiklan A kohdan 2 alakohdan b alakohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0005" ID="QS0005"/>Palvelujen suorituksiin ja tavaroiden luovutuksiin ei sovelleta 1 kohdan b, g, h, i, l, m ja n alakohdassa tarkoitettuja vapautuksia, jos</P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>ne eivät ole välttämättömiä vapautettujen liiketoimien suoritukselle</P></ITEM><?PAGE NO="I-5093"?><ITEM><P>niiden pääasiallinen tarkoitus on lisätulojen hankkiminen yhteisölle tällaisilla liiketoimilla, jotka kilpailevat suoraan arvonlisäveroa maksavien kaupallisten yritysten harjoittaman toiminnan kanssa.<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/></P></ITEM></LIST></ALINEA></QUOT.S></P></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Direktiivi 2004/23/EY</P></TI></TITLE><NP><NO.P>7</NO.P><TXT>Ihmiskudosten ja -solujen luovuttamista, hankintaa, testausta, käsittelyä, säilömistä, säilytystä ja jakelua koskevien laatu- ja turvallisuusvaatimusten vahvistamisesta <DATE ISO="20040331">31.3.2004</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/23/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="102" PAGE.FIRST="48" DATE.PUB="2004">EUVL L 102, s. 48</REF.DOC.OJ>) 1 artiklan mukaan kyseisessä direktiivissä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0006" ID="QS0006"/>säädetään ihmisessä käytettäväksi tarkoitettuja ihmiskudoksia ja -soluja koskevista laatu- ja turvallisuusvaatimuksista – –<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>8</NO.P><TXT>Saman direktiivin ensimmäisessä perustelukappaleessa todetaan, että ihmiskudosten ja -solujen siirtäminen <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0007" ID="QS0007"/>on voimakkaasti laajeneva lääketieteen ala, joka tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia toistaiseksi parantumattomien tautien hoitamiseen<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/>. Seitsemännessä perustelukappaleessa täsmennetään, että kyseistä direktiiviä olisi sovellettava napanuorasta saataviin kantasoluihin.</TXT></NP><NP><NO.P>9</NO.P><TXT>Mainitun direktiivin 3 artiklan p ja q alakohdassa olevien määritelmien mukaan allogeenisellä käytöllä tarkoitetaan solujen tai kudosten irrottamista ihmisestä ja niiden käyttöä toisessa ihmisessä ja autologisella käytöllä solujen tai kudosten irrottamista ihmisestä ja niiden käyttöä samassa ihmisessä.</TXT></NP><?PAGE NO="I-5094"?><NP><NO.P>10</NO.P><TXT>Direktiivin 2004/23 6 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki kudoslaitokset, joissa toteutetaan ihmisessä käytettäväksi tarkoitettujen ihmiskudosten ja -solujen testaukseen, käsittelyyn, säilömiseen, säilytykseen tai jakeluun liittyviä toimia, ovat toimivaltaisen viranomaisen näitä varten akkreditoimia tai nimeämiä tai että toimivaltainen viranomainen on myöntänyt niille näitä toimia varten luvan tai lisenssin.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Kansallinen säännöstö</HT></P></TI></TITLE><NP><NO.P>11</NO.P><TXT>Pääasiassa on kiistatonta, että arvonlisäverolain (momsloven) 13 §:n 1 momentin 1 kohtaa on tulkittava kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdan mukaisesti.</TXT></NP><NP><NO.P>12</NO.P><TXT>Direktiivi 2004/23 on pantu täytäntöön Tanskan oikeudessa ihmiskudosten ja -solujen käsittelyn laatu- ja turvallisuusvaatimuksista annetulla lailla (vævsloven).</TXT></NP><NP><NO.P>13</NO.P><TXT>Kantasolupankkien toimintaa säännellään Tanskassa muun muassa terveydenhoitopalvelujen markkinoinnista annetulla lailla (lov om markedsføring af sundhedsydelser), henkilötietolailla (persondataloven) ja potilaan oikeusasemasta annetulla lailla (lov om patienters retsstillning). Asiakirjoista ilmenee, että viimeksi mainittua lakia on täsmennetty useilla hallinnollisilla ohjeilla, esimerkiksi terveydenhoitoalalla toimivista biopankeista <DATE ISO="19980922">22.9.1998</DATE> annetuilla ohjeilla nro 83: potilaiden oikeudet ja viranomaisvaatimukset (Vejledning nr. 83 om biobanker inden for sundhedsområdet: Patientrettigheder og myndighedskrav).</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="I-5095"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset</HT></P></TI></TITLE><NP><NO.P>14</NO.P><TXT>Østre Landsretin mukaan kantasolut ovat erikoistumattomia soluja, jotka kykenevät jakautumaan ja kehittymään useantyyppisiksi erikoistuneiksi soluiksi kehossa. Kantasoluja voidaan ottaa sikiöistä, napanuoraverestä, luuytimestä tai perifeerisestä (kiertävästä) verestä, ja niitä käytetään hoitamaan sairauksia, joissa tiettyjä soluja puuttuu tai ne ovat tuhoutuneet. Ennakkoratkaisupyynnössä todetaan, että napanuoraverestä otettuja kantasoluja (jäljempänä napanuoran kantasolut) on käytetty vuodesta 1988 lähtien.</TXT></NP><NP><NO.P>15</NO.P><TXT>Kansallisen tuomioistuimen mukaan kantasoluja pitäisi voida tulevaisuudessa käyttää diabeteksen, nivelreuman, syövän, Parkinsonin taudin, Alzheimerin taudin ja kystisen fibroosin hoitoon. Se huomauttaa lisäksi, että kantasolujen käyttömahdollisuuksien kehittämisestä tehdään parhaillaan maailmanlaajuisesti tutkimuksia. Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee kuitenkin, ettei kaikentyyppisiä sairauksia voida hoitaa minkä tahansa tyyppisillä kantasoluilla. Joissakin tapauksissa kannattaa käyttää napanuoraverestä otettuja kantasoluja.</TXT></NP><NP><NO.P>16</NO.P><TXT>CopyGeneä kuvataan ennakkoratkaisupyynnössä Skandinavian suurimmaksi <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0008" ID="QS0008"/>biopankiksi<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/>. Se tarjoaa tuleville vanhemmille palveluja vastasyntyneestä otettavan napanuoraveren hankkimiseksi, kuljettamiseksi, arvioimiseksi ja säilömiseksi siinä tarkoituksessa, että napanuoran kantasoluja voidaan käyttää lapsen hoidossa, jos tämä sairastuu vakavasti. Tanskan julkinen sairausvakuutusjärjestelmä ei kata tai korvaa mainittuja palveluja millään lailla.</TXT></NP><NP><NO.P>17</NO.P><TXT>Tulevat vanhemmat allekirjoittavat ensiksi CopyGenen kanssa sopimuksen veren ottamisesta, kuljetuksesta ja arvioinnista. Veri otetaan talteen heti syntymän jälkeen, ja toimenpiteen toteuttaa siihen luvan saanut hoitohenkilöstö, joka on myös allekirjoittanut sopimuksen CopyGenen kanssa. Veri kuljetetaan sen jälkeen arvioitavaksi<?PAGE NO="I-5096"?> CopyGenen laboratorioon, jossa selvitetään, onko siinä riittävästi eläviä kantasoluja, jotta säilöntä olisi perusteltua. Jos niin on, vanhemmat voivat allekirjoittaa kryopreservaatiota (jäädyttämistä) ja säilöntää varten toisen, uusittavissa olevan sopimuksen CopyGenen kanssa.</TXT></NP><NP><NO.P>18</NO.P><TXT>Kyseisiä kantasoluja voidaan käyttää ainoastaan sairaalahoidossa. Veren omistaa lapsi, jonka edustajana toimii hänen äitinsä. CopyGene ei omista kantasoluja eikä sillä ole oikeutta käyttää niitä tutkimukseen, transplantaatioon tai muihin tarkoituksiin.</TXT></NP><NP><NO.P>19</NO.P><TXT>CopyGenellä on ihmiskudosten ja -solujen käsittelyn laatu- ja turvallisuusvaatimuksista annetun lain mukainen lupa käsitellä napanuoran kantasoluja <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0009" ID="QS0009"/>autologisissa<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/> siirroissa. Hankittuaan omistukseensa toisen tanskalaisen biopankin, jolla on lupa käsitellä kantasoluja sekä autologisessa että allogeenisessä tarkoituksessa, CopyGene aloitti Tanskan viranomaisten kanssa neuvottelut näiden kahden kantasolupankin järjestelmien yhdenmukaistamiseksi siten, että kaikkia – sekä vanhoja jäädytettyjä että uusia – kantasolunäytteitä arvioitaisiin samoin menetelmin ja että niitä voitaisiin käyttää niin autologisissa kuin allogeenissä siirroissa. CopyGene on kirjallisissa huomautuksissaan todennut, että se aikoi saada tähän luvan vuoden 2009 aikana.</TXT></NP><NP><NO.P>20</NO.P><TXT>Told- og Skattestyrelsen (tulli- ja verohallitus) hylkäsi <DATE ISO="20040701">1.7.2004</DATE> hakemuksen, joka koski pääasiassa käsiteltävien palvelujen vapauttamista arvonlisäverosta. Landsskatteretten (veroasioita käsittelevä ylin hallinnollinen muutoksenhakuelin) hylkäsi <DATE ISO="20051021">21.10.2005</DATE> CopyGenen kyseisestä päätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen.</TXT></NP><?PAGE NO="I-5097"?><NP><NO.P>21</NO.P><TXT>CopyGene on hakenut ennakkoratkaisupyynnön esittäneessä tuomioistuimessa muutosta vaaditun vapautuksen epäävään päätökseen väittäen, että sen tarjoamien palvelujen on katsottava <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0010" ID="QS0010"/>liittyvän läheisesti<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/> sairaala- ja lääkärinhoitoon ja että ne on näin ollen kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdan nojalla vapautettava arvonlisäverosta.</TXT></NP><NP><NO.P>22</NO.P><TXT>Østre Landsret on päättänyt tässä tilanteessa lykätä asian ratkaisemista ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0011" ID="QS0011"/>1)</NO.P><TXT>Onko [kuudennen direktiivin] 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdan käsitettä sairaalahoitoon <QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0012" ID="QS0012"/>läheisesti liittyvät<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="2019" ID="QE0012"/> toimet tulkittava siten, että se sisältää ajallisen vaatimuksen siitä, milloin sairaalahoidon – johon palvelu läheisesti liittyy – on oltava olemassa ja konkreettisesti toteutettu, aloitettu tai suunniteltu, vai riittääkö se, että palvelu saattaa liittyä läheisesti mahdolliseen mutta toistaiseksi olemassa olemattomaan ja vahvistamattomaan tulevaan sairaalahoitoon siten, että käsite kattaa palvelut, jotka kantasolupankki suorittaa ja joihin kuuluu napanuoraveren ottaminen vastasyntyneiltä sekä sen kuljetus, arviointi ja säilytys autologista käyttöä varten?</TXT><P>Onko tässä yhteydessä merkitystä sillä, että kuvattuja palveluja ei voida suorittaa myöhemmin kuin synnytyksen yhteydessä?</P></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Onko kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohtaa tulkittava siten, että säännös kattaa yleiset ehkäisevät palvelut, jos ne suoritetaan ennen sairaala- tai lääkärinhoitoa ja ennen kuin tällainen hoito on ajankohtaista ajallisesti tai terveyden kannalta?</TXT></NP></ITEM><?PAGE NO="I-5098"?><ITEM><NP><NO.P>3)</NO.P><TXT>Onko kuudennen arvonlisäverodirektiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdan käsitettä <QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0013" ID="QS0013"/>muut asianmukaisesti hyväksytyt vastaavanlaiset laitokset<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="2019" ID="QE0013"/> tulkittava siten, että se kattaa yksityiset kantasolupankit, joiden terveydenhoidon ammattilaisten – esimerkiksi sairaanhoitajien, kätilöiden ja bioanalyytikkojen – suorittamat palvelut koostuvat vastasyntyneiltä otettavan napanuoraveren hankinnasta, kuljetuksesta, arvioinnista ja säilytyksestä autologista käyttöä varten mahdollisen tulevan sairaalahoidon yhteydessä, kun kyseiset kantasolupankit eivät saa tukea julkisesta sairausvakuutuksesta ja kun se ei kata näistä aiheutuvia kuluja?</TXT><P>Onko tässä yhteydessä merkitystä sillä, onko yksityinen kantasolupankki saanut jäsenvaltion toimivaltaisilta terveysviranomaisilta luvan ihmiskudosten ja -solujen käsittelemiseen, eli napanuoraverestä saatujen kantasolujen käsittelemiseen, säilöntään ja säilytykseen autologista käyttöä varten, [direktiivin 2004/23] täytäntöön panemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön nojalla?</P></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>4)</NO.P><TXT>Onko ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen kysymykseen annettavien vastausten kannalta merkitystä sillä, että kyseiset palvelut suoritetaan mahdollista allogeenistä käyttöä varten ja että ne suorittaa yksityinen kantasolupankki, joka on saanut jäsenvaltion toimivaltaisilta terveysviranomaisilta luvan ihmiskudosten ja -solujen käsittelemiseen, eli napanuoraverestä saatujen kantasolujen käsittelemiseen, säilöntään ja säilytykseen allogeenistä käyttöä varten, [direktiivin 2004/23] täytäntöön panemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön nojalla?<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/></TXT></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></P></NP></GR.SEQ><?PAGE NO="I-5099"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Alustavat toteamukset</HT></P></TI></TITLE><NP><NO.P>23</NO.P><TXT>Kuudennessa direktiivissä annetaan arvonlisäverolle hyvin laaja soveltamisala, koska sen 2 artiklassa tarkoitettuja verollisia liiketoimia ovat tavaroiden maahantuonnin lisäksi verovelvollisen tässä ominaisuudessaan maan alueella suorittamat vastikkeelliset tavaroiden luovutukset ja palvelujen suoritukset (ks. mm. asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-255/02" PAGE.ECR="I-1609" YEAR="2006">C-255/02, Halifax ym., tuomio 21.2.2006, Kok., s. I-1609</REF.DOC.ECR>, 49 kohta; asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-401/05" PAGE.ECR="I-12121" YEAR="2006">C-401/05, VDP Dental Laboratory, tuomio 14.12.2006, Kok., s. I-12121</REF.DOC.ECR>, 22 kohta ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-88/09" PAGE.ECR="I-1049" YEAR="2010">C-88/09, Graphic Procédé, tuomio <DATE ISO="20100211">11.2.2010</DATE>, Kok., s. I-1049</REF.DOC.ECR>, 15 kohta). Saman direktiivin 13 artiklassa tietyt liiketoimet kuitenkin vapautetaan arvonlisäverosta.</TXT></NP><NP><NO.P>24</NO.P><TXT>Oikeuskäytännön mukaan kuudennen direktiivin 13 artiklassa tarkoitetut vapautukset ovat unionin oikeuteen perustuvia itsenäisiä käsitteitä, joiden tarkoituksena on välttää erot arvonlisäverojärjestelmän soveltamisessa eri jäsenvaltioissa (ks. mm. asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-349/96" PAGE.ECR="I-973" YEAR="1999">C-349/96, CPP, tuomio 25.2.1999, Kok., s. I-973</REF.DOC.ECR>, 15 kohta ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-473/08" PAGE.ECR="I-907" YEAR="2010">C-473/08, Eulitz, tuomio <DATE ISO="20100128">28.1.2010</DATE>, Kok., s. I-907</REF.DOC.ECR>, 25 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>25</NO.P><TXT>Lisäksi vakiintuneesta oikeuskäytännöstä käy ilmi, että kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdassa mainittujen vapautusten tarkoituksena ei ole vapauttaa arvonlisäverosta kaikkia yleishyödyllisiä toimintoja vaan ainoastaan siinä luetellut ja hyvin yksityiskohtaisesti kuvatut yleishyödylliset toiminnot (ks. mm. asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="107/84" PAGE.ECR="2655" YEAR="1985">107/84, komissio v. Saksa, tuomio 11.7.1985, Kok., s. 2655</REF.DOC.ECR>, 17 kohta; asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-307/01" PAGE.ECR="I-13989" YEAR="2003">C-307/01, D’Ambrumenil ja Dispute Resolution Services, tuomio 20.11.2003, Kok., s. I-13989</REF.DOC.ECR>, 54 kohta ja em. asia Eulitz, tuomion 26 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP><?PAGE NO="I-5100"?><NP><NO.P>26</NO.P><TXT>Kuudennen direktiivin 13 artiklassa tarkoitettujen vapautusten kuvaamisessa käytettyjä ilmaisuja on tulkittava suppeasti, koska ne ovat poikkeus yleisperiaatteesta, jonka mukaan arvonlisäveroa kannetaan jokaisesta verovelvollisen toteuttamasta vastikkeellisesta palvelujen suorituksesta. Ilmaisujen tulkinnan on kuitenkin sovelluttava yhteen vapautuksille asetettujen tavoitteiden kanssa, ja siinä on noudatettava yhteiseen arvonlisäverojärjestelmään kuuluvaa verotuksen neutraalisuuden periaatetta. Suppean tulkinnan sääntö ei näin ollen tarkoita sitä, että 13 artiklassa tarkoitettujen vapautusten määrittelemisessä käytettyä sanamuotoa pitäisi tulkita niin, että vapautukset menettäisivät tavoitellut vaikutuksensa (ks. mm. asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-445/05" PAGE.ECR="I-4841" YEAR="2007">C-445/05, Haderer, tuomio 14.6.2007, Kok., s. I-4841</REF.DOC.ECR>, 18 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja em. asia Eulitz, tuomion 27 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP><NP><NO.P>27</NO.P><TXT>Lääketieteellisistä hoidoista oikeuskäytännössä on todettu, että kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetaan sairaalassa annettavaa hoitoa, kun taas saman alakohdan c alakohdassa tarkoitetaan lääketieteellistä hoitoa, jota annetaan muualla kuin sairaaloissa eli palvelun suorittajan yksityisvastaanotolla, potilaan luona tai jossain muussa paikassa (ks. vastaavasti asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-141/00" PAGE.ECR="I-6833" YEAR="2002">C-141/00, Kügler, tuomio 10.9.2002, Kok., s. I-6833</REF.DOC.ECR>, 36 kohta). Näin ollen kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b ja c alakohdan, joiden soveltamisalat ovat erilliset, tavoitteena on säännellä tyhjentävästi niiden verovapautusten järjestelmää, joita sovelletaan lääketieteelliseen hoitoon käsitteen suppeassa merkityksessä (ks. em. asia Kügler, tuomion 36 kohta ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-106/05" PAGE.ECR="I-5123" YEAR="2006">C-106/05, L.u.P., tuomio 8.6.2006, Kok., s. I-5123</REF.DOC.ECR>, 26 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>28</NO.P><TXT>Tästä seuraa, kuten oikeuskäytännössä on jo katsottu, että sekä kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdan käsitteellä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0014" ID="QS0014"/>lääkärinhoito<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/> että saman 1 alakohdan c alakohdan käsitteellä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0015" ID="QS0015"/>lääketieteellisen hoidon antaminen henkilölle<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="201D" ID="QE0015"/> tarkoitetaan palveluja, joilla pyritään diagnosoimaan, hoitamaan ja mahdollisuuksien mukaan parantamaan sairauksia tai terveydellisiä poikkeavuuksia (ks. asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-45/01" PAGE.ECR="I-12911" YEAR="2003">C-45/01, Dornier, tuomio 6.11.2003, Kok., s. I-12911</REF.DOC.ECR>, 48 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja em. asia L.u.P. tuomion 27 kohta).</TXT></NP><?PAGE NO="I-5101"?><NP><NO.P>29</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0016" ID="QS0016"/>Lääkärinhoidolla<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="201D" ID="QE0016"/> ja <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0017" ID="QS0017"/>lääketieteellisen hoidon antamisella henkilölle<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/> täytyy toki olla terapeuttinen tarkoitus, mutta tästä ei silti välttämättä seuraa, että hoidon terapeuttista tarkoitusta olisi tulkittava erityisen suppeasti (ks. asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-76/99" PAGE.ECR="I-249" YEAR="2001">C-76/99, komissio v. Ranska, tuomio 11.1.2001, Kok., s. I-249</REF.DOC.ECR>, 23 kohta ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-212/01" PAGE.ECR="I-13859" YEAR="2003">C-212/01, Unterpertinger, tuomio 20.11.2003, Kok., s. I-13859</REF.DOC.ECR>, 40 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>30</NO.P><TXT>Oikeuskäytännössä on näin ollen jo katsottu, että ehkäisytarkoituksessa annetut lääketieteelliset hoidot voidaan vapauttaa arvonlisäverosta kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b tai c alakohdan perusteella. Vaikka henkilöillä, joille ehkäiseviä tutkimuksia tai muita lääketieteellisiä toimenpiteitä on tehty, ei olisi mitään sairautta tai terveydellistä poikkeavuutta, mainittujen palvelujen sisällyttäminen käsitteisiin <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0018" ID="QS0018"/>lääkärinhoito<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="201D" ID="QE0018"/> ja <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0019" ID="QS0019"/>lääketieteellisen hoidon antaminen henkilölle<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="201D" ID="QE0019"/> on yhdenmukaista terveydenhoidon kustannusten alentamisen tavoitteen kanssa, ja tämä puolestaan on sekä kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa että sen 1 alakohdan c alakohdassa säädetyn vapautuksen yhteinen tavoite (ks. vastaavasti em. asia L.u.P., tuomion 29 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Siten lääketieteellinen hoito, joka on annettu henkilöiden terveyden suojelemiseksi, terveyden ylläpitäminen ja palauttaminen mukaan lukien, kuuluu kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b ja c alakohdassa tarkoitetun vapautuksen piiriin (ks. vastaavasti em. asia Unterpertinger, tuomion 40 ja 41 kohta ja em. asia D’Ambrumenil ja Dispute Resolution Services, tuomion 58 ja 59 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>31</NO.P><TXT>Erityisesti nämä näkökohdat on otettava huomioon vastattaessa esitettyihin kysymyksiin.</TXT></NP></GR.SEQ><?PAGE NO="I-5102"?><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Ensimmäinen ja toinen kysymys, luettuina yhdessä neljännen kysymyksen kanssa</HT></P></TI></TITLE><NP><NO.P>32</NO.P><TXT>Kansallinen tuomioistuin tiedustelee kahdessa ensimmäisessä kysymyksessään, luettuina yhdessä neljännen kysymyksen kanssa, pääasiallisesti, kuuluvatko napanuoraveren hankintaa, kuljetusta, arviointia ja säilöntää koskevat palvelut, joiden tarkoituksena on siitä otettujen kantasolujen myöhempi käyttö autologisessa lääketieteellisessä hoidossa, kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa säädetyn vapautuksen soveltamisalaan tässä säännöksessä tarkoitettuina <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0020" ID="QS0020"/>sairaalahoitoon ja lääkärinhoitoon läheisesti liittyvinä toimina<QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>33</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä kansallinen tuomioistuin tiedustelee ensimmäisessä kysymyksessään pääasiallisesti, onko kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettua käsitettä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0021" ID="QS0021"/>sairaalahoitoon ja lääkärinhoitoon läheisesti liittyvät toimet<QUOT.END REF.START="QS0021" CODE="201D" ID="QE0021"/> tulkittava siten, että se voi kattaa pääasiassa käsiteltävän kaltaiset liiketoimet, vaikka mahdollista sairaalahoitoa ei välttämättä ole olemassa eikä aloitettu tai vielä suunniteltu. Toisessa kysymyksessä halutaan tarkemmin ottaen tietää, kattaako kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohta pääasiassa käsiteltävän kaltaiset palvelut ehkäisevinä palveluina. Neljäs kysymys liittyy lisäksi erityisesti siihen, vaikuttaako kahteen ensimmäiseen kysymykseen annettavaan vastaukseen mahdollisesti se, että CopyGenen kaltaisella verovelvollisella on lupa tarjota palveluja sekä autologista että allogeenistä käyttöä varten.</TXT></NP><NP><NO.P>34</NO.P><TXT>Toisen kysymyksen kohdasta, jolla halutaan selvittää, kattaako kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohta pääasiassa käsiteltävän kaltaiset liiketoimet ehkäisevinä palveluina, on jo todettu tämän tuomion 30 kohdassa, että ehkäisytarkoituksessa annetut lääketieteelliset hoidot voivat kuulua kyseisessä säännöksessä tarkoitetun käsitteen <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0022" ID="QS0022"/>lääkärinhoito<QUOT.END REF.START="QS0022" CODE="201D" ID="QE0022"/> alaan.</TXT></NP><?PAGE NO="I-5103"?><NP><NO.P>35</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä asiassa kansallinen tuomioistuin tai yksikään unionin tuomioistuimelle huomautuksia esittäneistä asianosaisista ei kuitenkaan ole ehdottanut, että pääasiassa käsiteltävät toiminnot kuuluisivat sellaisinaan kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetun käsitteen <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0023" ID="QS0023"/>lääkärinhoito<QUOT.END REF.START="QS0023" CODE="201D" ID="QE0023"/> alaan.</TXT></NP><NP><NO.P>36</NO.P><TXT>Sairauden havaitseminen voi toki olla napanuoran kantasolujen ottamisen yksi mahdollinen tarkoitus, mutta asiakirjoista näyttää joka tapauksessa ilmenevän, että CopyGenen palveluilla pyritään ainoastaan takaamaan lääketieteellistä hoitoa varten erityinen resurssi siinä epätodennäköisessä tilanteessa, että hoito kävisi välttämättömäksi, mutta että näillä palveluilla ei sellaisinaan pyritä estämään, välttämään tai torjumaan tietyn sairauden, vamman tai terveydellisen poikkeavuuden esiintymistä tai havaitsemaan sairauksia niiden piilevässä tai alkavassa vaiheessa. Jos näin olisi – mikä kansallisen tuomioistuimen on tarvittavin osin tarkistettava – pääasiassa käsiteltävän kaltaisia toimintoja ei sellaisinaan voida pitää ehkäisevinä.</TXT></NP><NP><NO.P>37</NO.P><TXT>Jos kansallinen tuomioistuin sitä vastoin katsoisi, että napanuoraveren arvioinnilla pyritään todellakin mahdollistamaan lääketieteellisen diagnoosin tekeminen ja että se ei ole pelkästään osa kokeita, joilla voidaan testata kantasolujen elinkykyisyys, sen olisi syytä päätellä, että kyseessä on kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa säädetyn vapautuksen soveltamisalaan kuuluva diagnostinen hoitosuoritus sillä varauksella, että muut mainitussa säännöksessä ja kyseisessä direktiivissä asetetut edellytykset täyttyvät.</TXT></NP><NP><NO.P>38</NO.P><TXT>Kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetusta käsitteestä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0024" ID="QS0024"/>sairaalahoitoon ja lääkärinhoitoon läheisesti liittyvät toimet<QUOT.END REF.START="QS0024" CODE="201D" ID="QE0024"/> on seuraavaksi todettava, että jo säännöksen sanamuodosta ilmenee, ettei se koske palveluja, joilla ei ole mitään yhteyttä niiden saajille mahdollisesti annetun sairaala- tai lääkärinhoidon kanssa (ks. em. asia Dornier, tuomion 33 kohta ja yhdistetyt asiat <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-394/04+C-395/04" PAGE.ECR="I-10373" YEAR="2005">C-394/04 ja C-395/04, Ygeia, tuomio 1.12.2005, Kok., s. I-10373</REF.DOC.ECR>, 17 kohta).</TXT></NP><?PAGE NO="I-5104"?><NP><NO.P>39</NO.P><TXT>Oikeuskäytännössä on katsottu, että palvelut kuuluvat kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetun käsitteen <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0025" ID="QS0025"/>sairaalahoitoon tai lääkärinhoitoon läheisesti liittyvät toimet<QUOT.END REF.START="QS0025" CODE="201D" ID="QE0025"/> alaan ainoastaan silloin, kun ne on tosiasiallisesti annettu saajien sairaala- tai lääkärinhoidon eli pääasiallisen suorituksen liitännäisenä suorituksena (ks. em. yhdistetyt asiat Ygeia, tuomion 18 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>40</NO.P><TXT>Oikeuskäytännöstä ilmenee, että suoritusta voidaan pitää pääasiallisen suorituksen kannalta liitännäisenä silloin, kun se ei ole itsessään päämäärä vaan keino, jonka avulla pääasiallisen suorituksen hyödyt voidaan saavuttaa parhaissa mahdollisissa olosuhteissa (ks. em. asia komissio v. Ranska, tuomion 27 kohta; em. asia Dornier, tuomion 34 kohta; em. yhdistetyt asiat Ygeia, tuomion 19 kohta ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-434/05" PAGE.ECR="I-4793" YEAR="2007">C-434/05, Horizon College, tuomio 14.6.2007, Kok., s. I-4793</REF.DOC.ECR>, 29 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Lääketieteellisistä suorituksista on todettu oikeuskäytännössä, että kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa säädetyn vapautuksen tavoite huomioiden kyseisessä säännöksessä tarkoitettuina <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0026" ID="QS0026"/>läheisesti liittyvinä toimina<QUOT.END REF.START="QS0026" CODE="201D" ID="QE0026"/> voidaan pitää ainoastaan sellaisia palvelusuorituksia, jotka johdonmukaisesti liittyvät sairaala- tai lääkärinhoitoon liittyvien palvelujen tarjoamiseen ja jotka ovat tässä prosessissa välttämätön vaihe palveluilla tavoitellun hoidollisen tavoitteen saavuttamiseksi (ks. vastaavasti em. yhdistetyt asiat Ygeia, tuomion 25 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>41</NO.P><TXT>Asiakirjoista näyttää tässä tapauksessa ilmenevän, että muun muassa asian kannalta merkityksellisen Tanskan lainsäädännön sekä CopyGenen ja asiakkaina olevien vanhempien välillä tehdyn sopimuksen vuoksi pääasiassa käsiteltävien toimintojen kohteena olevia napanuoran kantasoluja voidaan käyttää ainoastaan lääketieteellisissä hoidoissa eli solunsiirtoihin, eikä niitä ole mahdollista käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen, kuten tutkimukseen.</TXT></NP><NP><NO.P>42</NO.P><TXT>Asiakirjoista ilmenee, että tällaiset hoidot edellyttävät monimutkaisia lääketieteellisiä toimenpiteitä, jotka yleensä ja jopa aina on toteutettava sairaalassa. Sikäli kuin näillä pyritään hoitamaan ja mahdollisuuksien mukaan parantamaan sairauksia tai terveydellisiä poikkeavuuksia, ne kuuluvat kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetun käsitteen <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0027" ID="QS0027"/>lääkärinhoito<QUOT.END REF.START="QS0027" CODE="201D" ID="QE0027"/> alaan, kuten tämän tuomion 28 kohdasta ilmenee.</TXT></NP><?PAGE NO="I-5105"?><NP><NO.P>43</NO.P><TXT>Tanskan ja Kreikan hallitukset sekä Euroopan komissio väittävät kuitenkin pääasiallisesti, että pääasiassa käsiteltävillä toiminnoilla on tämänhetkisessä tieteellisen tiedon kehitysvaiheessa niin kaukainen ja hypoteettinen yhteys asianomaisten henkilöiden mahdolliseen tulevaan sairaalahoitoon, ettei kyse voi olla kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetuista sairaala- ja lääkärinhoitoon läheisesti liittyvistä toimista.</TXT></NP><NP><NO.P>44</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa, että kuudennen direktiivin 13 artiklassa tarkoitetut vapautukset ovat unionin oikeuteen perustuvia itsenäisiä käsitteitä, kuten tämän tuomion 24 kohdasta ilmenee. Mainitun direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdan tulkintaa ei näin ollen tässä tapauksessa pidä perustaa pääasiallisesti tieteellisen tiedon <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0028" ID="QS0028"/>tämänhetkiseen<QUOT.END REF.START="QS0028" CODE="201D" ID="QE0028"/> kehitysvaiheeseen senkään vuoksi, että asiakirjojen mukaan ennakkoratkaisupyynnön kohteena olevaa alaa koskeva tieteellinen tieto lisääntyy jatkuvasti. Tuomioistuinten on hyvin vaikeaa arvioida luotettavasti tieteellisen tiedon kehitysvaihetta pääasiassa käsiteltävän kaltaisella alalla.</TXT></NP><NP><NO.P>45</NO.P><TXT>Kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettuun vapautukseen ei liity kansallisen tuomioistuimen ensimmäisessä kysymyksessään mainitsemaa <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0029" ID="QS0029"/>ajallista vaatimusta<QUOT.END REF.START="QS0029" CODE="201D" ID="QE0029"/>. Vapautuksen tarkoitus ja kuudennen direktiivin sisäinen rakenne eivät velvoita tulkitsemaan säännöstä, ikään kuin tällainen vaatimus olisi asetettu. Niinpä tässä kysymyksessä tärkeään asemaan nostettu mahdollisuus siihen, että napanuoran kantasolujen ottamisen ja niiden mahdollisen sairaala- ja lääkärinhoitoon käyttämisen välillä voisi kulua pitkä aika, ei sellaisenaan estä sitä, että pääasiassa käsiteltävän kaltaiset toiminnot voisivat kuulua mainitussa säännöksessä<?PAGE NO="I-5106"?> säädetyn vapautuksen alaan, varsinkin kun napanuoran kantasoluja sisältävän veren ottaminen on mahdotonta muulloin kuin synnytyksen yhteydessä, kuten kansallinen tuomioistuin ensimmäisen kysymyksen toisessa osassa toteaa.</TXT></NP><NP><NO.P>46</NO.P><TXT>Tästä ei kuitenkaan seuraa, että pääasiassa käsiteltäviä toimintoja voitaisiin pitää kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettuina <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0030" ID="QS0030"/>sairaalahoitoon ja lääkärinhoitoon läheisesti liittyvinä<QUOT.END REF.START="QS0030" CODE="201D" ID="QE0030"/> suorituksina.</TXT></NP><NP><NO.P>47</NO.P><TXT>Tässä suhteessa on kiistatonta, että olivatpa tämän hetkisen tieteellisen tiedon kehitysvaiheeseen perustuvat tarkat luvut millaisia tahansa, suurin osa pääasiassa käsiteltävien toimintojen kohteina olevista palvelun saajista ei saa eikä luultavasti koskaan tule saamaan kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetun käsitteen <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0031" ID="QS0031"/>sairaalahoito ja lääkärinhoito<QUOT.END REF.START="QS0031" CODE="201D" ID="QE0031"/> alaan kuuluvaa pääasiallista suoritusta. Ensimmäinen kysymys perustuu näin ollen siihen, että pääasiassa käsiteltävän kaltaisten palvelujen suorittamishetkellä ei useimmiten anneta sairaalahoitoa tai lääkärinhoitoa, joka olisi suoritettu, aloitettu, katsottu tarpeelliseksi tai jota olisi suunniteltu tai edes pääpiirteissään aiottu suorittaa.</TXT></NP><NP><NO.P>48</NO.P><TXT>Pääasiallisen suorituksen eli sairaala- ja lääkärinhoidon sekä pääasiassa käsiteltävien toimintojen välillä olisi riittävän läheinen yhteys ainoastaan kahden edellytyksen täyttyessä, eli ensinnäkin silloin, kun lääketieteen kehitysvaihe sallii napanuoran kantasolujen käytön tai edellyttää sitä tietyn sairauden hoitamiseksi tai ehkäisemiseksi, ja toiseksi silloin, kun kyseinen sairaus esiintyy tai uhkaa esiintyä yksittäistapauksessa.</TXT></NP><?PAGE NO="I-5107"?><NP><NO.P>49</NO.P><TXT>Vaikka näin ollen myönnettäisiinkin, että pääasiassa käsiteltävillä toiminnoilla ei voi olla muuta tarkoitusta kuin näin talteen otettujen napanuoran kantasolujen käyttäminen sairaalassa annettavissa lääkärinhoidoissa ja ettei niitä voida käyttää muihin tarkoituksiin, ei voida katsoa, että pääasiassa käsiteltävät toiminnot toteutettaisiin tosiasiallisesti palvelun saajien sairaalahoidon tai lääkärinhoidon eli pääasiallisen suorituksen kannalta liitännäisenä suorituksena.</TXT></NP><NP><NO.P>50</NO.P><TXT>Mainitut toiminnot eivät näin ollen kuulu kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetun käsitteen <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0032" ID="QS0032"/>sairaalahoitoon tai lääkärinhoitoon läheisesti liittyvät toimet<QUOT.END REF.START="QS0032" CODE="201D" ID="QE0032"/> alaan. Koska sairaalahoitoa ja lääkärinhoitoa ei ole olemassa eikä niitä ole aloitettu tai vielä suunniteltu, on vain olemassa oleva mahdollisuus, että pääasiassa käsiteltävän kaltaiset toiminnot liittyisivät tiettyjen epävarmojen tapahtumien toteutuessa läheisesti sairaalassa annettuun lääkärinhoitoon.</TXT></NP><NP><NO.P>51</NO.P><TXT>Neljännessä kysymyksessä mainitusta mahdollisuudesta eli siitä, että napanuoran kantasoluja aiottaisiin käyttää allogeenisesti pikemminkin kuin autologisesti, on riittävää todeta, ettei tämä seikka lähtökohtaisesti vaikuta tämän tuomion 34 ja 50 kohdassa tehtyihin päätelmiin.</TXT></NP><NP><NO.P>52</NO.P><TXT>Edellä olevan perusteella ensimmäiseen, toiseen ja neljänteen kysymykseen, yhdessä luettuina, on vastattava, että kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettua käsitettä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0033" ID="QS0033"/>sairaalahoitoon tai lääkärinhoitoon läheisesti liittyvät toimet<QUOT.END REF.START="QS0033" CODE="201D" ID="QE0033"/> on tulkittava siten, että se ei kata pääasiassa käsiteltävän kaltaisia toimintoja, joihin kuuluvat napanuoraveren ottaminen, kuljetus ja arviointi sekä napanuoravereen sisältyvien kantasolujen säilytys, kun sairaalassa annettavaa lääkärinhoitoa ei ole olemassa, aloitettu tai vielä suunniteltu ja nämä toiminnot liittyvät siihen vain mahdollisesti.</TXT></NP></GR.SEQ><?PAGE NO="I-5108"?><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Kolmas kysymys, luettuna yhdessä neljännen kysymyksen kanssa</HT></P></TI></TITLE><NP><NO.P>53</NO.P><TXT>Kolmannella kysymyksellä halutaan pääasiallisesti selvittää, voivatko kansalliset viranomaiset pääasiassa käsiteltävän kaltaisissa olosuhteissa perustellusti katsoa, ettei CopyGenen kaltainen verovelvollinen ole kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettu sairaaloita ja lääkinnällisen hoidon tai diagnostiikan keskuksia vastaava muu asianmukaisesti hyväksytty laitos.</TXT></NP><NP><NO.P>54</NO.P><TXT>Kansallinen tuomioistuin tiedustelee tässä yhteydessä erityisesti, onko kansallisten viranomaisten näkemys, jonka mukaan CopyGenen kaltainen verovelvollinen ei ole kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettu sairaaloita ja lääkinnällisen hoidon tai diagnostiikan keskuksia vastaava muu asianmukaisesti hyväksytty laitos, kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdan vastainen tilanteessa, jossa luvan saaneet terveydenhoidon ammattilaiset suorittavat pääasiassa käsiteltävien palvelujen kaltaisia kantasolupankkien palveluja ja jossa nämä kantasolupankit – vaikka ne ovat saaneet jäsenvaltion toimivaltaisilta terveysviranomaisilta direktiivissä 2004/23 tarkoitetun luvan ihmiskudosten ja -solujen käsittelemiseen – eivät saa tukea julkisesta sairausvakuutuksesta eikä se kata asiakkaille kantasolupankkien palveluista aiheutuvia kuluja.</TXT></NP><NP><NO.P>55</NO.P><TXT>Neljäs kysymys liittyy erityisesti siihen, vaikuttaako kolmanteen kysymykseen annettavaan vastaukseen mahdollisesti se, että CopyGenen kaltaisella verovelvollisella on lupa tarjota palveluja sekä autologista että allogeenistä käyttöä varten.</TXT></NP><?PAGE NO="I-5109"?><NP><NO.P>56</NO.P><TXT>Jäsenvaltioiden on kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdan mukaan vapautettava arvonlisäverosta kyseisen säännöksen soveltamisalaan kuuluvat palvelut silloin, kun niitä tarjoavat julkisyhteisöjen ylläpitämät tai niihin verrattavissa sosiaalisissa olosuhteissa toimivat sairaalat, lääkinnällisen hoidon tai diagnostiikan keskukset ja muut asianmukaisesti hyväksytyt vastaavanlaiset laitokset.</TXT></NP><NP><NO.P>57</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä on muistutettava, että kuudennen direktiivin 13 artiklan mukaisia vapautuksia koskevia, tämän tuomion 26 kohdassa esitettyjä tulkintasääntöjä on sovellettava vapautusten saamiselle asetettuihin erityisedellytyksiin, ja varsinkin niihin, jotka koskevat vapautuksen alaan kuuluvia palveluja suorittavan taloudellisen toimijan ominaisuutta tai henkilöllisyyttä (ks. em. asia Eulitz, tuomion 42 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP><NP><NO.P>58</NO.P><TXT>Oikeuskäytännöstä ilmenee, että kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetaan sellaisia asianmukaisesti hyväksyttyjä laitoksia, joilla on sosiaalisia päämääriä, kuten ihmisen terveyden ylläpitäminen (ks. vastaavasti em. asia Dornier, tuomion 47 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>59</NO.P><TXT>Tanskan ja Kreikan hallitukset väittävät ensinnäkin kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetusta käsitteestä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0034" ID="QS0034"/>sairaaloita ja lääkinnällisen hoidon tai diagnostiikan keskuksia vastaava muu laitos<QUOT.END REF.START="QS0034" CODE="201D" ID="QE0034"/>, ettei CopyGeneä voida rinnastaa sairaaloihin ja lääkinnällisen hoidon tai diagnostiikan keskuksiin.</TXT></NP><?PAGE NO="I-5110"?><NP><NO.P>60</NO.P><TXT>Kansallisen tuomioistuimen on tarvittaessa arvioitava, onko CopyGenen kaltainen toimija <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0035" ID="QS0035"/>vastaavanlainen<QUOT.END REF.START="QS0035" CODE="201D" ID="QE0035"/> kuin sairaalat ja lääkinnällisen hoidon tai diagnostiikan keskukset. Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa oikeuskäytännössä jo katsotun, että koska diagnostiset lääketieteelliset tutkimukset niiden terapeuttinen tarkoitus huomioon ottaen kuuluvat kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa säädettyyn käsitteeseen <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0036" ID="QS0036"/>lääkärinhoito<QUOT.END REF.START="QS0036" CODE="201D" ID="QE0036"/>, tällaisia tutkimuksia tekevää yksityisoikeudellista laboratoriota on pidettävä mainitussa säännöksessä tarkoitettuja sairaaloita ja lääkinnällisen hoidon tai diagnostiikan keskuksia vastaavana laitoksena (ks. em. asia L.u.P., tuomion 18 ja 35 kohta). Nyt käsiteltävässä asiassa CopyGene on todennut vastatessaan istunnossa esitettyyn kysymykseen, että se arvioi yleensä napanuoran kantasoluja ainoastaan selvittääkseen, onko elinkykyisiä soluja riittävästi, jotta kyseisen näytteen säilöminen olisi perusteltua.</TXT></NP><NP><NO.P>61</NO.P><TXT>Käsite <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0037" ID="QS0037"/>asianmukaisesti hyväksytyt laitokset<QUOT.END REF.START="QS0037" CODE="201D" ID="QE0037"/> on tämän tuomion 56 kohdassa mainituista edellytyksistä ainoa, jota on käsitelty yksityiskohtaisesti sekä unionin tuomioistuimelle esitetyissä huomautuksissa että ennakkoratkaisupyynnössä, ja sen osalta oikeuskäytännöstä ilmenee, että kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetun laitoksen hyväksyminen ei edellytä muodollista hyväksymismenettelyä eikä hyväksymistä välttämättä täydy voida johtaa kansallisista verosäännöksistä (ks. vastaavasti em. asia Dornier, tuomion 64, 65, 67 ja 76 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>62</NO.P><TXT>Niinpä se seikka, ettei Tanskan kuningaskunta ole käyttänyt kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 2 alakohdan a alakohdassa annettua toimivaltaa, jonka nojalla jäsenvaltiot voivat asettaa vapautuksen myöntämiselle muiden yhteisöjen kuin julkisoikeudellisten laitosten osalta kussakin yksittäistapauksessa yhden samassa alakohdassa luetelluista ehdoista, ei vaikuta mahdollisuuteen hyväksyä laitos kuudennen<?PAGE NO="I-5111"?> direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetun vapautuksen myöntämiseksi (ks. analogisesti em. asia Dornier, tuomion 66 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>63</NO.P><TXT>Näin ollen kunkin jäsenvaltion on lähtökohtaisesti kansallisessa oikeudessaan annettava säännöt, joiden mukaan hyväksyntä voidaan myöntää sitä hakeneille laitoksille. Jäsenvaltioilla on tässä suhteessa harkintavaltaa (em. asia Dornier, tuomion 64 ja 81 kohta ja em. asia L.u.P., tuomion 42 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>64</NO.P><TXT>Kun verovelvollinen vaatii saada kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetun asianmukaisesti hyväksytyn laitoksen aseman, toimivaltaisten viranomaisten on pysyteltävä niille samassa säännöksessä annetun harkintavallan rajoissa soveltamalla unionin oikeuden periaatteita, erityisesti yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, jolla arvonlisäveroasioissa tarkoitetaan verotuksen neutraalisuutta (ks. vastaavasti em. asia Dornier, tuomion 69 kohta ja em. asia L.u.P., tuomion 48 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>65</NO.P><TXT>Ratkaistessaan, mitkä laitokset olisi kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdan nojalla <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0038" ID="QS0038"/>hyväksyttävä<QUOT.END REF.START="QS0038" CODE="201D" ID="QE0038"/>, kansallisten viranomaisten on unionin oikeuden mukaisesti ja kansallisten tuomioistuinten valvonnan alaisena otettava huomioon useita seikkoja, kuten kyseisen verovelvollisen toiminnan yleishyödyllisyys ja se, ovatko muut samaa toimintaa harjoittavat verovelvolliset jo saaneet samanlaisen hyväksynnän, sekä se, ottavatko sairauskassat tai muut sosiaaliturvalaitokset mahdollisesti vastatakseen suuren osan kyseisten palveluiden kustannuksista (ks. vastaavasti em. asia Kügler, tuomion 57 ja 58 kohta; em. asia Dornier, tuomion 72 ja 73 kohta ja em. asia L.u.P., tuomion 53 kohta).</TXT></NP><?PAGE NO="I-5112"?><NP><NO.P>66</NO.P><TXT>Tässä tapauksessa on kiistatonta, ettei Tanskan kuningaskunta ole antanut säännöksiä tai säätänyt menettelyjä kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdan täytäntöönpanosta sellaisten palveluntarjoajien osalta, jotka eivät ole julkisyhteisöjä. Pelkästään se, että useat muut jäsenvaltiot ovat järjestelmällisesti vapauttaneet napanuoran kantasoluja varastoivien yksityisten kantasolupankkien tarjoamat palvelut arvonlisäverosta, ei voi vaikuttaa kolmanteen kysymykseen annettavaan vastaukseen, toisin kuin CopyGene on istunnossa antanut ymmärtää. Kuten tämän tuomion 63 ja 64 kohdasta ilmenee, Tanskan viranomaisilla on tässä harkintavaltaa sillä varauksella, että niiden on noudatettava unionin oikeutta verotuksen neutraalisuuden periaate mukaan lukien.</TXT></NP><NP><NO.P>67</NO.P><TXT>Kolmannen kysymyksen sanamuodon perusteella seikkoihin, joilla kansallinen tuomioistuin katsoo olevan tässä yhteydessä mahdollisesti merkitystä, kuuluvat erityisesti ensinnäkin se, että CopyGenen tarjoamia palveluja suorittavat luvan saaneet terveydenhoidon ammattilaiset, toiseksi se, että nämä palvelut eivät saa mitään tukea julkisesta sairausvakuutuksesta eikä se kata niistä aiheutuvia kuluja, ja kolmanneksi se, että CopyGene on direktiivin 2004/23 täytäntöön panevan kansallisen lainsäädännön perusteella saanut toimivaltaisilta terveysviranomaisilta luvan napanuoran kantasolujen käsittelyyn.</TXT></NP><NP><NO.P>68</NO.P><TXT>Siitä, että CopyGenen tarjoamat palveluja suorittavat luvan saaneet terveydenhoidon ammattilaiset, kuten sairaanhoitajat, kätilöt ja bioanalyytikot, on aivan aluksi todettava, ettei asiakirjoista ilmene, mihin toimintoihin asian kannalta merkityksellinen kansallinen lainsäädäntö antaa luvan tällaiselle henkilöstölle, sillä kyseisen lainsäädännön sisältö ei käy ilmi asiakirjoista. Näin ollen joka tapauksessa pelkästään se, että kyse on pätevistä terveydenhoidon ammattilaisista, ei itsessään estä Tanskan viranomaisia kieltäytymästä myöntämästä CopyGenen kaltaiselle verovelvolliselle hyväksyntää, jonka se tarvitsee voidakseen saada kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetun vapautuksen.</TXT></NP><?PAGE NO="I-5113"?><NP><NO.P>69</NO.P><TXT>Siltä osin kuin pääasiassa käsiteltävät CopyGenen toiminnot eivät saa tukea julkisesta sairausvakuutuksesta eikä se kata niistä aiheutuvia kuluja, tämän tuomion 65 kohdassa mainitusta oikeuskäytännöstä ilmenee, että kansallisilla viranomaisilla on oikeus ottaa tämä seikka huomioon ratkaistessaan, onko jokin laitos hyväksyttävä kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdan nojalla.</TXT></NP><NP><NO.P>70</NO.P><TXT>Sama seikka voidaan ottaa huomioon myös ratkaistaessa kysymystä siitä, suorittaako verovelvollinen palvelunsa samassa säännöksessä tarkoitetulla tavalla julkisyhteisöjen ylläpitämään laitokseen <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0039" ID="QS0039"/>verrattavissa sosiaalisissa olosuhteissa<QUOT.END REF.START="QS0039" CODE="201D" ID="QE0039"/>, mikä tosin ei ole nyt käsiteltävän ennakkoratkaisupyynnön kohteena.</TXT></NP><NP><NO.P>71</NO.P><TXT>On silti täsmennettävä, että tämän tuomion 69 ja 70 kohdassa esitetyt pohdinnat eivät tarkoita sitä, että kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettu vapautus olisi johdonmukaisesti jätettävä myöntämättä, jos sosiaalivakuutuslaitos ei korvaa suoritettavia palveluja. Kyse on pikemminkin seikasta, joka voidaan ottaa harkinnassa huomioon ja toisaalta kompensoida esimerkiksi tarpeella varmistaa yhdenvertainen kohtelu. Oikeuskäytännöstä käy nimittäin myös ilmi, että jos esimerkiksi verovelvollisen tilanne on rinnastettavissa muiden samoja palveluja vastaavanlaisissa olosuhteissa tarjoavien toimijoiden tilanteeseen, pelkästään sillä, että sosiaalivakuutuslaitos ei ota vastatakseen kokonaan kyseisten palvelujen kustannuksista, ei voida perustella sitä, että palvelujen tarjoajia kohdellaan eri tavalla arvonlisäverovelvollisuuden osalta (ks. vastaavasti em. asia Dornier, tuomion 75 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>72</NO.P><TXT>Lisäksi yksistään se, että CopyGenen kaltainen verovelvollinen on yksityisoikeudellinen laitos, ei merkitse automaattisesti sitä, etteivät tällaisen verovelvollisen toiminnot voisi kuulua kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa säädetyn vapautuksen soveltamisalaan, toisin kuin Kreikan hallitus antaa ymmärtää. Kun yhteisön lainsäätäjän tarkoituksena on ollut varata kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdassa säädettyjen vapautusten myöntäminen tietyille voittoa tavoittelemattomille tai muille kuin luonteeltaan kaupallisille yhteisöille, se<?PAGE NO="I-5114"?> on maininnut siitä nimenomaisesti, kuten saman säännöksen l, m ja q alakohdasta ilmenee (ks. asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-498/03" PAGE.ECR="I-4427" YEAR="2005">C-498/03, Kingscrest Associates ja Montecello, tuomio 26.5.2005, Kok., s. I-4427</REF.DOC.ECR>, 37 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>73</NO.P><TXT>On syytä myös täsmentää, että etenkin verotuksen neutraalisuuden periaatteen vuoksi veroviranomaisten asenteen on oltava johdonmukainen niiden tutkiessa toisiinsa rinnastettavia ja kilpailevia laitoksia. CopyGenen edustaja on todennut istunnossa tältä osin, ettei Tanskassa ole toista yksityistä kantasolupankkia.</TXT></NP><NP><NO.P>74</NO.P><TXT>Sen, että CopyGene on direktiivin 2004/23 täytäntöön panevan kansallisen lainsäädännön perusteella saanut toimivaltaisilta terveysviranomaisilta luvan napanuoran kantasolujen käsittelyyn, on lopuksi myönnettävä tuovan tietyssä määrin mieleen sen, että CopyGene harjoittaa sairaala- ja lääkärinhoitoa muistuttavia toimintoja. Tällainen hyväksyntä saattaa siten olla sitä puoltava seikka, että kyseinen palveluntarjoaja on mahdollisesti kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0040" ID="QS0040"/>asianmukaisesti hyväksytty<QUOT.END REF.START="QS0040" CODE="201D" ID="QE0040"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>75</NO.P><TXT>Kuitenkaan pelkästään se, että pääasiassa käsiteltävän kaltaisille liiketoimille on kyseistä alaa koskevien unionin laatu- ja turvallisuusnormien perusteella myönnetty lupa, ei voi sinänsä ja automaattisesti johtaa kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettuun hyväksyntään, sillä muutoin kansallisilta viranomaisilta vietäisiin niille mainitussa säännöksessä myönnetty harkintavalta. Kuten Tanskan hallitus toteaa, luvan saaminen on välttämätön edellytys yksityisen kantasolupankin toiminnan harjoittamiselle. Luvan myöntäminen ei kuitenkaan itsessään tarkoita samaa kuin kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettu hyväksyminen.</TXT></NP><?PAGE NO="I-5115"?><NP><NO.P>76</NO.P><TXT>Sama koskee CopyGenen mainitsemiin yksityisiin kantasolupankkeihin liittyvien, tämän tuomion 13 kohdassa mainittujen muiden säädösten säännöksiä.</TXT></NP><NP><NO.P>77</NO.P><TXT>Näin ollen kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdan vastaista ei sinänsä ole se, että Tanskan veroviranomaiset kieltäytyvät rinnastamasta CopyGeneä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0041" ID="QS0041"/>asianmukaisesti hyväksyttyyn<QUOT.END REF.START="QS0041" CODE="201D" ID="QE0041"/> laitokseen pääasiassa käsiteltävän vapautuksen myöntämiseksi.</TXT></NP><NP><NO.P>78</NO.P><TXT>Toisaalta kyseistä säännöstä ei tämän perusteella voida tulkita niinkään, että siinä sellaisenaan vaadittaisiin toimivaltaisia viranomaisia kieltäytymään rinnastamasta CopyGenen kaltaista verovelvollista vapautussäännöksessä tarkoitettuun <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0042" ID="QS0042"/>asianmukaisesti hyväksyttyyn<QUOT.END REF.START="QS0042" CODE="201D" ID="QE0042"/> laitokseen.</TXT></NP><NP><NO.P>79</NO.P><TXT>Näin ollen kansallisen tuomioistuimen on tarvittaessa tarkistettava, että kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa säädetyn vapautuksen myöntämiseksi vaadittavan hyväksymisen epääminen on tämän tuomion 63–65 kohdassa esitetyssä oikeuskäytännössä asetettujen vaatimusten ja erityisesti verotuksen neutraalisuuden periaatteen mukainen. Tällöin olisi otettava huomioon esimerkiksi vakiintunut hallintokäytäntö ja terveydenhoitolaitosten asemaa koskevat muut käytännöt sekä arvonlisäverovapautukset aloilla, jotka ovat rinnastettavissa pääasiassa käsiteltävään alaan.</TXT></NP><NP><NO.P>80</NO.P><TXT>Neljännestä kysymyksestä on riittävää todeta, ettei aiotun hoidon luonne, olipa se autologista tai allogeenistä, vaikuta kolmanteen kysymykseen annettavaan vastaukseen.</TXT></NP><?PAGE NO="I-5116"?><NP><NO.P>81</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella kolmanteen ja neljänteen kysymykseen, yhdessä luettuina, on vastattava, että kun luvan saaneet terveydenhoidon ammattilaiset suorittavat pääasiassa käsiteltävien palvelujen kaltaisia kantasolupankkien palveluja ja kun nämä kantasolupankit – vaikka ne ovat saaneet jäsenvaltion toimivaltaisilta terveysviranomaisilta direktiivissä 2004/23 tarkoitetun luvan ihmiskudosten ja -solujen käsittelemiseen – eivät saa tukea julkisesta sairausvakuutuksesta eikä se kata asiakkaille näistä palveluista aiheutuvia kuluja, kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdan vastaista ei ole se, että CopyGenen kaltainen verovelvollinen ei ole kansallisten viranomaisten mielestä kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettu sairaaloita ja lääkinnällisen hoidon tai diagnostiikan keskuksia vastaava muu asianmukaisesti hyväksytty laitos. Mainittua säännöstä ei silti saa tulkita myöskään niin, että siinä sinänsä vaadittaisiin toimivaltaisia viranomaisia kieltäytymään rinnastamasta yksityistä kantasolupankkia kyseisessä vapautussäännöksessä tarkoitettuun <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0043" ID="QS0043"/>asianmukaisesti hyväksyttyyn<QUOT.END REF.START="QS0043" CODE="201D" ID="QE0043"/> laitokseen. Kansallisen tuomioistuimen on tarvittaessa tarkistettava, että kuudennen direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa säädetyn vapautuksen myöntämiseksi vaadittavan hyväksymisen epääminen on unionin oikeuden ja erityisesti verotuksen neutraalisuuden periaatteen mukaista.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Oikeudenkäyntikulut</HT></P></TI></TITLE><NP><NO.P>82</NO.P><TXT>Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="I-5117"?><JURISDICTION><INTRO>Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kolmas jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:</INTRO><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">1)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste – <DATE ISO="19770517">17.5.1977</DATE> annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettua käsitettä</HT> <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0044" ID="QS0044"/><HT TYPE="BOLD">sairaalahoitoon tai lääkärinhoitoon läheisesti liittyvät toimet</HT><QUOT.END REF.START="QS0044" CODE="201D" ID="QE0044"/> <HT TYPE="BOLD">on tulkittava siten, että se ei kata pääasiassa käsiteltävän kaltaisia toimintoja, joihin kuuluvat napanuoraveren ottaminen, kuljetus ja arviointi sekä tällaiseen vereen sisältyvien kantasolujen säilytys, kun sairaalassa annettavaa lääkärinhoitoa, johon nämä toiminnot liittyvät vain mahdollisesti, ei ole olemassa, aloitettu tai vielä suunniteltu.</HT></TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">2)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Kun luvan saaneet terveydenhoidon ammattilaiset suorittavat pääasiassa käsiteltävien kaltaisia kantasolupankkien palveluja ja kun kyseiset kantasolupankit – vaikka ne ovat saaneet jäsenvaltion toimivaltaisilta terveysviranomaisilta ihmiskudosten ja -solujen luovuttamista, hankintaa, testausta, käsittelyä, säilytystä ja jakelua koskevien laatu- ja turvallisuusvaatimusten vahvistamisesta <DATE ISO="20040331">31.3.2004</DATE> annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/23/EY tarkoitetun luvan ihmiskudosten ja -solujen käsittelemiseen – eivät saa tukea julkisesta sairausvakuutuksesta eikä se kata asiakkaille näistä palveluista aiheutuvia kuluja, kuudennen direktiivin 77/388 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdan vastaista ei ole se, että CopyGene A/S:n kaltainen verovelvollinen ei ole kansallisten viranomaisten mielestä kuudennen direktiivin 77/388 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettu sairaaloita ja lääkinnällisen hoidon tai diagnostiikan keskuksia vastaava muu asianmukaisesti hyväksytty laitos. Mainittua säännöstä ei silti saa tulkita myöskään niin, että siinä sinänsä vaadittaisiin toimivaltaisia viranomaisia kieltäytymään rinnastamasta yksityistä kantasolupankkia kyseisessä vapautussäännöksessä tarkoitettuun</HT> <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0045" ID="QS0045"/><HT TYPE="BOLD">asianmukaisesti hyväksyttyyn</HT><QUOT.END REF.START="QS0045" CODE="201D" ID="QE0045"/> <HT TYPE="BOLD">laitokseen. Kansallisen tuomioistuimen on tarvittaessa<?PAGE NO="I-5118"?> tarkistettava, että kuudennen direktiivin 77/388 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan b alakohdassa säädetyn vapautuksen myöntämiseksi vaadittavan hyväksymisen epääminen on unionin oikeuden ja erityisesti verotuksen neutraalisuuden periaatteen mukaista.</HT></TXT></NP></ITEM></LIST></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><P>Allekirjoitukset</P></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>