|
Euroopan unionin |
FI L-sarja |
|
2025/2600 |
13.12.2025 |
NEUVOSTON ASETUS (EU) 2025/2600,
annettu 12 päivänä joulukuuta 2025,
kiireellisistä toimenpiteistä, joilla puututaan Venäjän toimista Ukrainan vastaisessa hyökkäyssodassa johtuviin vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 122 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Venäjän federaation presidentti ilmoitti 24 päivänä helmikuuta 2022”sotilaallisesta erityisoperaatiosta” Ukrainassa, ja Venäjän asevoimat aloittivat hyökkäyksen Ukrainaa vastaan. Kyseinen hyökkäys loukkaa räikeästi Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä. Hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on sittemmin jatkuvasti kiihtynyt, ja Venäjän epävakauttavat toimet ja hybridikampanjat ovat ulottuneet unionin jäsenvaltioiden alueelle. |
|
(2) |
Sen lisäksi, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja Venäjän toimet unionia vastaan ovat vaikuttaneet tuhoisasti Ukrainan talouteen, ne ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat edelleen vakavia taloudellisia haasteita Ukrainan ulkopuolella. Koska Venäjä ja Ukraina ovat lähellä unionia ja ottaen huomioon Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan sekä Venäjän toimet unionia vastaan, vaikutukset ovat kohdistuneet ja niiden odotetaan myös jatkossa kohdistuvan unionin talouteen niin kauan kuin Venäjä jatkaa hyökkäyssotaansa. Lisäksi on odotettavissa, että vaikutukset unionin talouteen olisivat vielä vakavampia, jos Ukrainan tilanne heikkenisi. |
|
(3) |
Provosoimaton ja perusteeton hyökkäyssota Ukrainaa vastaan aiheutti unionin taloudessa häiriön, joka johtui vakavista toimitushäiriöistä, epävarmuuden lisääntymisestä, riskipreemioiden kasvusta ja investointien ja yksityisen kulutuksen vähenemisestä unionissa. Tämän seurauksena BKT:n keskimääräinen vuotuinen kasvu vuosina 2022 ja 2023 oli 1,9 prosenttiyksikköä pienempi kuin mediaanijäsenvaltiolle ennustettiin komission syksyn 2021 talousennusteessa. |
|
(4) |
Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 nosti jyrkästi etenkin öljyn, kaasun ja elintarvikkeiden hintoja, kun markkinat mukautuivat kahden merkittävän raaka-aineiden toimittajan viennin lakkaamiseen tai mahdolliseen lakkaamiseen. Se aiheutti myös toimitusketjujen häiriöitä Ukrainasta suoraan unioniin suuntautuvassa tuonnissa, erityisesti viljan ja kasviöljyjen osalta, sekä unionista Ukrainaan suuntautuvassa viennissä, millä oli erityisen vakava vaikutus unionin maatalouteen, elintarvikkeiden jalostukseen, kalastukseen ja vesiviljelyyn. Joistakin metalleista ja raaka-aineista on tullut pulaa sotilaallisen hyökkäyksen ja Venäjän toteuttamien vastatoimien vuoksi, mikä lisää unionin teollisuuden kustannuksia. |
|
(5) |
Venäjän toimista energiamarkkinoille aiheutuvien kielteisten vaikutusten vuoksi jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön kotitalouksille ja yrityksille tarkoitettua tukea. Jäsenvaltiot ovat toteuttaneet vuosina 2022–2024 finanssipoliittisia toimenpiteitä energian korkeiden hintojen makrotaloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten minimoimiseksi yli 365 miljardilla eurolla. Komissio antoi 17 päivänä maaliskuuta 2023 tiedonannon ”Valtiontukitoimenpiteitä koskevat tilapäiset kriisi- ja siirtymäpuitteet talouden tukemiseksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan” (1) ja 4 päivänä heinäkuuta 2025 tiedonannon ”Kehys puhtaan teollisen kehityksen ohjelmaa edistäville valtiontukitoimille (puhtaan teollisen kehityksen valtiontukikehys)” (2). |
|
(6) |
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja energiatoimitusten käyttö aseena ovat korostaneet entisestään tarvetta vähentää unionin riippuvuutta fossiilisista polttoaineista nopeuttamalla uusiutuvan energian käyttöönottoa, teollisuuden vähähiilistämistä ja oman kapasiteetin kasvattamista aloilla, jotka ovat strategisia siirryttäessä kohti nettonollataloutta, ottaen huomioon myös globaalit haasteet, jotka uhkaavat suunnata kyseisten alojen investointeja Euroopan talousalueen ulkopuolisiin maihin. Unioni on omalla tasollaan toteuttanut useita toimenpiteitä energiakriisin ratkaisemiseksi, mukaan lukien REPowerEU-suunnitelma, jolla pyrittiin nopeuttamaan siirtymistä vihreään energiaan ja lisäämään unionin energiaomavaraisuutta. REPowerEU-suunnitelman puitteissa jäsenvaltioiden saataville asetettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 (3) 20 miljardia euroa lisävaroja Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista johtuvan energiakriisin ratkaisemiseksi. |
|
(7) |
Lisäksi Venäjä on aiheuttanut unionin talouteen ja liiketoimintaan kielteisiä vaikutuksia takavarikoimalla, tuomitsemalla menetetyksi tai asettamalla pakkomyyntiin Venäjällä olevia unionin sijoittajien taloudellisia varoja. Kyseisten kielteisten vaikutusten lisäksi unionin toimijoilta ja sijoittajilta on peritty erillisiä maksuja ja veroja ja otettu käyttöön merkittäviä pääoman vapaan liikkuvuuden rajoituksia, jotka puolestaan vääristävät investointeja ja vaikuttavat kielteisesti yrityksiin ja markkinoihin. Varoihin kohdistuvien uusien takavarikointien riski on edelleen suuri, kun otetaan huomioon nykyinen riski ja se, että unionin sijoittajat eivät pysty poistumaan Venäjän markkinoilta. Tätä taustaa vasten Venäjän federaation presidentti allekirjoitti 30 päivänä syyskuuta 2025 asetuksen takavarikoidun omaisuuden nopeutetusta myynnistä. |
|
(8) |
Talouskasvun ja ostovoiman heikkenemisen lisäksi Venäjän toimet ovat aiheuttaneet jäsenvaltioille merkittäviä suoria julkisen talouden kustannuksia. Samaan aikaan jäsenvaltioiden taloudet ovat edelleen toipumassa covid-19-kriisistä. Merkittävä osa unionin talousarviosta on myös täytynyt suunnata uudelleen toimenpiteisiin, joilla pyritään puuttumaan Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan välittömiin ja välillisiin seurauksiin. |
|
(9) |
Nämä eri tekijät osoittavat, että Venäjän Ukrainaa vastaan käymällä hyökkäyssodalla on ollut ja on edelleen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia unionin talouteen ja että se on vaikuttanut merkittävästi jäsenvaltioiden julkisen talouden tilanteeseen. Kaikista unionin ja jäsenvaltioiden tasolla toteutetuista toimenpiteistä huolimatta Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan ja Venäjän unionin alueella toteuttamista muista toimista aiheutuvien häiriöiden vaikutukset ovat kohdistuneet välittömästi ja välillisesti unionin taloudelliseen suorituskykyyn ja vaikuttaneet merkittävästi jäsenvaltioiden julkisen talouden tilanteeseen. |
|
(10) |
Tämä ennennäkemätön hätätilanne johtuu ulkoisista tekijöistä, jotka eivät ole jäsenvaltioiden hallinnassa ja vaikuttavat vakavasti niiden talouksiin. Vaikutukset uhkaavat laajentua, jos ei toteuteta välittömiä toimia, jotta voidaan rajoittaa Venäjän kapasiteettia kiihdyttää hybridihyökkäyksiä unionin alueella. Sen vuoksi tarvitaan nopeita ja koordinoituja toimia unionin tasolla. Tällaiset toimet olisi toteutettava jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden hengessä, jotta vältetään eriarvoiset seuraukset, joita Venäjän aiheuttaman uhan lisääntyminen uhkaa aiheuttaa jäsenvaltioille ja erityisesti lähimpänä Venäjän ja Ukrainan rajoja sijaitseville jäsenvaltioille. Nämä toimenpiteet eivät vaikuta neuvoston yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa hyväksymiin asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotka liittyvät Venäjään kohdistuviin rajoittaviin toimenpiteisiin. |
|
(11) |
Kiireellisten toimien tarve johtuu Ukrainan ja jäsenvaltioiden turvallisuustilanteen viimeaikaisesta jyrkästä heikkenemisestä, joka on todellinen uhka unionin taloudellisen tilanteen vakaudelle ja riippuu suuresti eri tekijöistä ja niiden kehityksestä ajan mittaan. |
|
(12) |
Tässä hätätilanteessa on aiheellista kieltää väliaikaisesti kaikki Venäjän keskuspankin tai minkä tahansa Venäjän keskuspankin puolesta tai sen johdolla toimivan oikeushenkilön, yhteisön tai elimen, kuten Venäjän kansallisen sijoitusrahaston, jäljempänä ’Venäjän keskuspankki tai siihen yhteydessä olevat yhteisöt’, varojen tai varantojen suorat tai välilliset siirrot, jotta voidaan varmistaa, että Venäjän keskuspankin tai siihen yhteydessä olevien yhteisöjen varoja ja varantoja ei siirretä Venäjän keskuspankkiin tai siihen yhteydessä oleville yhteisöille ja lopulta Venäjälle, tai näiden hyväksi. |
|
(13) |
Varojen siirto Venäjälle olisi estettävä kiireellisesti, jotta voidaan rajoittaa unionin taloudelle aiheutuvaa vahinkoa. Venäjän talouden vahva kasvu vuodesta 2022 on perustunut suurelta osin sotilasmenoihin, mutta Venäjän talouden kasvuvauhti on heikentynyt merkittävästi vuonna 2025. Kasvun hidastuminen johtuu muun muassa kertyneiden epätasapainojen, erityisesti nopean inflaation ja korkeiden korkojen, kielteisistä vaikutuksista. Venäjän julkisen talouden tilanne on heikentynyt entisestään vuonna 2025, kun öljyn hinta on laskenut, ruplan arvo alentunut ja länsimaiden pakotetoimia on jälleen kiristetty. Venäjän julkisen talouden rahoitusaseman perusteella on odotettavissa, että Venäjä käyttää kaikki saamansa lisävarat suoraan sen Ukrainaa vastaan käymän perusteettoman ja provosoimattoman hyökkäyssodan rahoittamiseen, millä on vakavia seurauksia Euroopan unionille ja sen jäsenvaltioille. |
|
(14) |
Tämä aiheuttaisi vakavia vaikeuksia unionin taloudelle ennen muuta kahdesta syystä. |
|
(15) |
Ensinnäkin lisävarojen siirto Venäjälle lisäisi jäsenvaltioihin kohdistuvien ja niiden alueella toteutettavien sotaan liittyvien hybriditoimien kärjistymisen riskiä, mikä aiheuttaisi lisää talouden häiriöitä sekä finanssipoliittisia ja taloudellisia kustannuksia ja lisäisi taloudellista epävarmuutta. Eurooppa-neuvosto tuomitsi 26 päivänä kesäkuuta 2025 antamissaan päätelmissä jyrkästi kaikenlaiset hybriditoimet, erityisesti Venäjän jatkuvan hybridikampanjan, johon kuuluu sabotaasia, kriittisen infrastruktuurin häirintää, kyberhyökkäyksiä, tiedonmanipulointia ja häirintää sekä yrityksiä heikentää demokratiaa, myös vaaliprosessia. Eurooppa-neuvosto toteaa päätelmissään, että unioni ja jäsenvaltiot vahvistavat edelleen selviytymiskykyään sekä ehkäisevät ja estävät Venäjän hybridiuhkia ja vastaavat niihin. |
|
(16) |
Venäjä käyttää yhä enemmän hybriditoimia pyrkiessään horjuttamaan Ukrainan lisäksi myös jäsenvaltioiden ja unionin vakautta (esimerkiksi sabotaasien, droonien, talousvakoilun, vaaliprosesseihin sekaantumisen ja misinformaatiokampanjoiden avulla). Tässä tilanteessa unionille ja sen jäsenvaltioille sekä yrityksille on aiheutunut välittömiä kustannuksia Venäjän hybridikampanjaan vastaamisesta. |
|
(17) |
Koska Venäjän keskuspankin tai siihen yhteydessä olevien yhteisöjen varojen ja varantojen siirtoa ei ole kielletty, on todennäköistä, että niitä voitaisiin käyttää Venäjän hybridikampanjan tukemiseen, mikä pahentaisi unionin talousvaikeuksia. Viime viikkoina on esimerkiksi tapahtunut ilmatilan loukkauksia Belgiassa, Alankomaissa, Puolassa, Romaniassa, Tanskassa, Virossa, Saksassa, Liettuassa ja Latviassa. Näitä vaaratilanteita esiintyy säännönmukaisesti, ne eivät ole vahinkoja ja on olemassa riski niiden pahenemisesta, jos varoja ja varantoja siirretään Venäjän keskuspankille tai siihen yhteydessä oleville yhteisöille ja lopulta Venäjälle, tai näiden hyväksi. |
|
(18) |
Toiseksi Venäjän mahdollisuus saada lisävaroja hyökkäyssotaansa varten uhkaa pitkittää ja pahentaa taloudellista epävarmuutta, mikä edellyttäisi unionilta ja sen jäsenvaltioilta mittavampia finanssipoliittisia toimia Ukrainan ja unionin talouden tukemiseksi. |
|
(19) |
Eurooppa-neuvosto korosti 23 päivänä lokakuuta 2025 antamissaan päätelmissä, että Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota ja sen vaikutukset Euroopan ja koko maailman turvallisuuteen muuttuvassa ympäristössä muodostavat Euroopan unionille eksistentiaalisen haasteen. Korkean edustajan ja komission yhteisessä tiedonannossa ”Rauhan puolesta – puolustusvalmiuden tiekartta 2030” (4) todetaan, että Ukraina on edelleen Euroopan ensimmäinen puolustuslinja ja olennainen osa Euroopan puolustus- ja turvallisuusrakennetta. |
|
(20) |
Tätä taustaa vasten voidaan olettaa, että Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa vaikutukset unionin talouteen olisivat vielä vakavammat, jos Ukraina ei pysty toteuttamaan sotatoimiensa jatkamisen edellyttämiä finanssipoliittisia toimia. Ukrainan tappioon liittyisi myös lisääntynyt riski siitä, että Venäjä hyökkää, myös hybriditoimilla, johonkin jäsenvaltioon tai Ukrainan naapurimaahan, ehdokasmaat mukaan lukien, millä olisi ennennäkemättömän mittavia välittömiä suoria ja välillisiä vaikutuksia unionin turvallisuus- ja taloustilanteeseen. Tällainen tilanne lisäisi entisestään talouden toimijoiden epävarmuutta. Kyseinen vaikutus olisi todennäköisesti vakavampi niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat lähempänä Ukrainan, Venäjän ja Valko-Venäjän rajoja. Komission tuore ekonometrinen analyysi viittaa siihen, että sodan vuoksi BKT:n kasvu oli vuosina 2022 ja 2023 sotaa käyviin maihin rajoittuvissa jäsenvaltioissa jo 1,4–1,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin unionin keskiarvo, ja tilanne parani vain hieman vuoteen 2024 tultaessa. |
|
(21) |
Loka- ja marraskuussa 2025 Venäjä kiihdytti entisestään ilmahyökkäyksiä Ukrainan liikenneverkkoihin, asuinalueille ja energiainfrastruktuuriin. Venäjä teki seitsemän laajamittaista hyökkäystä, joissa käytettiin sekä ohjuksia että pitkän kantaman drooneja. Ne aiheuttivat Ukrainan energiantuotannolle vakavia häiriöitä, joiden vuoksi maan on lisättävä kaasuntuontia lämmityskauden tarpeisiin. Tuhoisimmat iskut tehtiin yöaikaan 7 päivänä marraskuuta, jolloin laukaistiin yli 500 droonia ja ohjusta, ja 24 päivänä marraskuuta, jolloin laukaistiin 464 droonia ja 22 ohjusta. Ukrainassa 25 päivänä marraskuuta 2025 toteutetun YK:n ihmisoikeustarkkailuoperaation esittämien lukujen mukaan siviiliuhrien määrä suurissa kaupungeissa vuonna 2025 (tammi–lokakuussa) kasvoi 26 prosenttia edellisvuodesta, kun taas siviilien loukkaantumiset lisääntyivät 75 prosenttia samalla ajanjaksolla. Sen jälkeen kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen, ainakin 14 534 siviiliä on kuollut, mukaan lukien 745 lasta, ja loukkaantuneita on 38 472, joista 2 349 lapsia. |
|
(22) |
Lisäksi suuri määrä ukrainalaisia on joutunut Venäjän hyökkäyksen vuoksi muuttamaan joko maan sisällä tai naapurimaihin. Unionin alueelle on saapunut ennennäkemätön määrä Ukrainasta siirtymään joutuneita henkilöitä, millä on ollut jäsenvaltioille merkittäviä humanitaarisia ja taloudellisia seurauksia. Unionin ja sen jäsenvaltioiden on muun muassa täytynyt toteuttaa ja niiden täytyy edelleen toteuttaa merkittäviä julkisen talouden toimia Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden vastaanottamiseksi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pakottanut miljoonat ihmiset pakenemaan kotimaastaan turvaan, pääasiassa jäsenvaltioihin. Syyskuun 2025 loppuun mennessä neuvoston direktiivin 2001/55/EY (5) nojalla oli myönnetty tilapäistä suojelua yhteensä 4,3 miljoonalle Ukrainasta paenneelle EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille. Vuodesta 2022 lähtien Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden vastaanottamiseen liittyvien unionille koituneiden julkisen talouden bruttokustannusten arvioidaan olevan noin 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuodessa. Eri arvioiden mukaan tästä jäsenvaltioille aiheutuvat julkisen talouden kustannukset voivat olla vuosina 2022–2025 yli 155 miljardia euroa. Venäjän hyökkäyssodan kärjistyminen entisestään voisi aiheuttaa Ukrainasta siirtymään joutuneiden tai kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien henkilöiden äkillisen joukoittaisen maahantulon riskin. |
|
(23) |
Venäjän Ukrainassa toteuttamat toimet muodostavat suoran uhan unionin turvallisuustilanteelle, minkä seurauksena unionin ja sen jäsenvaltioiden on täytynyt lisätä merkittävästi investointejaan puolustusvoimavaroihin. Sen jälkeen kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022, unionin puolustusmenot suhteessa BKT:hen ovat kasvaneet noin 0,25 prosenttiyksikköä siten, että vuonna 2024 ne olivat 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen (eli noin 270 miljardia euroa). Neuvosto hyväksyi 28 päivänä toukokuuta 2025 kiireellisenä toimenpiteenä neuvoston asetuksen (EU) 2025/1106 (6), jonka tarkoituksena on antaa jäsenvaltioille taloudellista apua niiden puolustusteollisten valmiuksien tukemiseksi. Komission syksyn 2025 talousennusteen mukaan puolustusmenot kasvavat edelleen noin 0,5 prosenttiyksikköä vuoteen 2027 mennessä, jolloin ne olisivat 2,0 prosenttia suhteessa BKT:hen (eli noin 405 miljardia euroa). Sen lisäksi, että Venäjän Ukrainassa käymästä hyökkäyssodasta aiheutuu kyseisiä taloudellisia vaikutuksia unionin taloudelle, Venäjä aiheuttaa unionin talouteen omilla toimillaan suoria taloudellisia vaikutuksia. Tilanne pahenisi äkillisesti ja jyrkästi entisestään, jos Venäjä saisi lisävaroja siksi, että varojen siirtoja ei ole kielletty. |
|
(24) |
Näiden eri näkökohtien perusteella sen varmistaminen, että kielletään Venäjän keskuspankin tai siihen yhteydessä olevien yhteisöjen varojen ja varantojen siirtäminen Venäjän keskuspankille tai siihen yhteydessä oleville yhteisöille ja lopulta Venäjälle, tai näiden hyväksi, on aiheellinen toimenpide, jotta vältetään Venäjän toimien ennennäkemättömän mittavat lisävaikutukset unionin taloudelliseen tilanteeseen. Siltä osin kuin kielto on ajallisesti rajoitettu ja peruutettavissa, sillä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. |
|
(25) |
On myös aiheellista, että vallitsevissa olosuhteissa sellaiset rahoituslaitokset, joilla on hallussaan Venäjän keskuspankin tai siihen yhteydessä olevien yhteisöjen varoja ja varantoja, hallinnoivat erikseen niitä käteisvaroja, jotka ovat kertyneet varojen erääntyessä. |
|
(26) |
Tässä asetuksessa säädetyt erityistoimenpiteet eivät vaikuta Venäjän keskuspankin varoihin, jotka muodostuvat unionin rahoituslaitoksiin kohdistuvasta vaateesta, johon sovelletaan siirtorajoituksia. Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet eivät vaikuta kyseisten varojen omistukseen. Käteisvarat, jotka kertyvät Venäjän keskuspankin varoja ja varantoja hallussaan pitävien rahoituslaitosten taseisiin Venäjän keskuspankille tai sen eduksi tehtäviä siirtoja koskevan kiellon vuoksi, eivät kuulu Venäjän keskuspankille eivätkä ole valtion varoja. Kielto siirtää Venäjän keskuspankin tai siihen yhteydessä olevien yhteisöjen varoja ja varantoja on väliaikainen, peruutettavissa ja sitä tarkastellaan säännöllisesti. |
|
(27) |
Kyseisillä lisätoimenpiteillä luodaan uusia velvoitteita Venäjän keskuspankin tai siihen yhteydessä olevien yhteisöjen varoja ja varantoja hallussaan pitäville rahoituslaitoksille Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta unionille koituvien taloudellisten seurausten lieventämiseksi. Ottaen huomioon, missä yhteydessä kyseiset toimenpiteet toteutetaan ja että kyseisillä toimenpiteillä pyritään yleisen edun mukaiseen tavoitteeseen välttää unionin talouden heikkeneminen turvallisuuskriisitilanteessa, kyseisissä toimenpiteissä kunnioitetaan kaikilta osin perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen 17 artiklassa, luettuna yhdessä sen 52 artiklan kanssa, tunnustettuja perusoikeuksia ja -vapauksia, koska ne ovat perusteltuja yleisen edun mukaisen tavoitteen kannalta ja tavoitteisiin nähden oikeasuhteisia. |
|
(28) |
Toimenpiteiden, jotka liittyvät kieltoon siirtää Venäjän keskuspankin tai siihen yhteydessä olevien yhteisöjen varoja ja varantoja, olisi pysyttävä väliaikaisina. Ne olisi pidettävä voimassa niin kauan kuin merkittävien taloudellisten ja muiden resurssien asettaminen Venäjän saataville sen toimien jatkamiseksi Ukrainan vastaisessa hyökkäyssodassa aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavia taloudellisia vaikeuksia unionissa ja jäsenvaltioissa ja niin kauan kuin on olemassa riski siitä, että unionin ja jäsenvaltioiden taloustilanne heikkenee entisestään merkittävästi. Näin ollen on asianmukaista lakkauttaa tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet, jos Venäjä lopettaa hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan, maksaa Ukrainalle sotakorvauksia siinä määrin kuin se on tarpeen jälleenrakentamisen mahdollistamiseksi ilman, että unionille aiheutuu taloudellisia ja rahoituksellisia seurauksia, ja jos Venäjän toimet Ukrainan vastaisessa hyökkäyssodassa ovat objektiivisesti katsoen lakanneet aiheuttamasta vakavia vaikeuksia unionin ja jäsenvaltioiden taloudelle. Tätä varten neuvoston olisi komission ehdotuksesta, jossa olisi otettava huomioon tämän asetuksen vuotuiseen uudelleentarkasteluun perustuva komission kertomus, muutettava tätä asetusta muun muassa vahvistamalla asianmukaiset, ehdottoman välttämättömät ja väliaikaiset säännökset toimenpiteiden lakkauttamisesta unionin ja jäsenvaltioiden toimijoiden oikeutettujen etujen suojaamiseksi, mukaan lukien asianmukainen aikataulu velvoitteiden täyttämiselle toimenpiteiden lakkauttamisen jälkeen. Oikeusvarmuuden ja toimenpiteiden hallitun lopettamisen varmistamiseksi olisi vahvistettava säännöt käteisvarojen takaisinmaksun aikataulusta ja yksityiskohdista. |
|
(29) |
Tätä asetusta sovellettaessa olisi otettava huomioon tarve varmistaa unionin rahoitusvakaus ja turvata arvopaperikeskusten systeeminen merkitys arvopaperimarkkinoiden toiminnalle. |
|
(30) |
Kun otetaan huomioon kriisin laajuus, sen sosiaalisten, taloudellisten ja rahoituksellisten vaikutusten taso sekä tarve toimia mahdollisimman pian, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
|
(31) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Kohde
Tällä asetuksella otetaan käyttöön poikkeuksellisia ja väliaikaisia kiireellisiä toimenpiteitä, joilla puututaan Venäjän toimista Ukrainan vastaisessa hyökkäyssodassa johtuviin vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin unionissa ja riskiin siitä, että unionin taloustilanne heikkenee entisestään. Toimenpiteiden tarkoituksena on välttää taloudellisen vakauden merkittävä heikkeneminen unionissa ja sen jäsenvaltioissa estämällä se, että Venäjä saisi käyttöönsä merkittäviä resursseja jatkaakseen toimiaan Ukrainan vastaisessa hyökkäyssodassa.
2 artikla
Siirtojen kieltäminen
1. Kielletään kaikki suorat tai välilliset Venäjän keskuspankin tai minkä tahansa Venäjän keskuspankin puolesta tai sen johdolla toimiva oikeushenkilön, yhteisön tai elimen, kuten Venäjän kansallisen sijoitusrahaston, varojen tai varantojen siirrot.
2. Niitä käteisvaroja, jotka vastaavat 1 kohdassa tarkoitettuja varoja ja varantoja, on hallinnoitava erikseen.
3 artikla
Raportointi
1. Niiltä osin, kuin unionin oikeuden muut säännökset eivät tätä jo edellytä, ja sovellettavien raportointia, luottamuksellisuutta ja salassapitovelvollisuutta koskevien sääntöjen estämättä luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden, yhteisöjen ja elinten, mukaan lukien Euroopan keskuspankki, kansalliset keskuspankit, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (7) 4 artiklassa määritellyt finanssialan yhteisöt, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY (8) 13 artiklassa määritellyt vakuutus- ja jälleenvakuutusyritykset, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 (9) 2 artiklassa määritellyt arvopaperikeskukset ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (10) 2 artiklassa määritellyt keskusvastapuolet, on toimitettava komissiolle viimeistään 14 päivänä maaliskuuta 2026 tiedot tämän asetuksen 2 artiklassa tarkoitetuista varoista ja varannoista, jotka niillä on hallussaan tai määräysvallassaan tai joiden vastapuolia ne ovat. Tällaiset tiedot on päivitettävä kolmen kuukauden välein, ja niihin on sisällyttävä vähintään seuraavat:
|
a) |
tiedot niiden luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten yksilöimiseksi, joiden omistuksessa, hallussa tai määräysvallassa kyseiset varat ja varannot ovat, mukaan lukien nimi, osoite ja arvonlisäverotunniste tai verotunniste; |
|
b) |
tällaisten varojen ja varantojen määrä tai markkina-arvo raportointipäivänä; |
|
c) |
varojen tai varantojen tyypit sekä kryptovarat ja muut asiaankuuluvat varojen luokat, mukaan lukien muut kuin rahavarat. Kunkin luokan osalta on ilmoitettava merkitykselliset ominaisuudet, kuten määrä, sijainti, valuutta, maturiteetti ja raportoivan yhteisön ja varojen omistajan väliset sopimusehdot, jos ne ovat saatavilla. |
2. Jos ilmoittava luonnollinen henkilö, oikeushenkilö, yhteisö tai elin on todennut 2 artiklassa tarkoitettujen varojen tai varantojen poikkeuksellisen ja ennakoimattoman menetyksen tai vahingoittumisen, kyseiset tiedot on ilmoitettava välittömästi komissiolle.
3. Jäsenvaltioiden sekä luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen ja elinten, joita tässä artiklassa säädetty raportointivelvoite koskee, on tehtävä yhteistyötä komission kanssa saatujen tietojen todentamisessa. Komissio voi pyytää mitä tahansa lisätietoja, joita se tarvitsee tällaisen todentamisen suorittamiseksi. Kun tällainen pyyntö osoitetaan luonnolliselle henkilölle, oikeushenkilölle, yhteisölle tai elimelle, komissio toimittaa sen samanaikaisesti asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Kaikki komission saamat tiedot on asetettava asianomaisen jäsenvaltion saataville.
4. Komissio ja jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset saavat käyttää niille tämän artiklan mukaisesti toimitettuja tai niiden vastaanottamia tietoja vain niihin tarkoituksiin, joita varten ne on toimitettu tai vastaanotettu.
5. Henkilötietoja on käsiteltävä tämän asetuksen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2016/679 (11) ja (EU) 2018/1725 (12) mukaisesti ja vain siinä määrin kuin on tarpeen tämän asetuksen soveltamiseksi sekä jäsenvaltioiden keskinäisen ja komission kanssa tämän asetuksen soveltamiseksi tehtävän tuloksellisen yhteistyön varmistamiseksi.
4 artikla
Suojatoimet
1. Vaateita, jotka liittyvät sellaiseen sopimukseen tai liiketoimeen, jonka suorittamiseen tämän asetuksen nojalla käyttöön otetut toimenpiteet ovat vaikuttaneet välittömästi tai välillisesti, kaikilta osin tai osittain, mukaan lukien korvausvaateet tai muut senkaltaiset vaateet, kuten vahingonkorvausvaatimukset tai vakuuteen perustuvat vaatimukset, erityisesti joukkolainan, vakuuden tai korvauksen, erityisesti missä tahansa muodossa olevan rahallisen vakuuden tai rahallisen korvauksen, pidentämistä tai maksamista koskevat vaateet, ei oteta huomioon, jos vaateen on esittänyt Venäjän federaatio, 2 artiklassa tarkoitettu oikeushenkilö, yhteisö tai elin tai niiden puolesta tai johdolla toimiva henkilö. Venäjän federaation, 2 artiklassa tarkoitettujen oikeushenkilöiden, elinten ja yhteisöjen tai niiden puolesta tai johdolla toimivien henkilöiden 2 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden yhteydessä saamia tuomioistuimen, välitystuomioistuimen tai hallintoviranomaisen päätöksiä ei tunnusteta, saateta lainvoimaisiksi eikä panna täytäntöön unionissa niin kauan kuin tämä asetus on voimassa.
2. Kaikissa vaateen täytäntöönpanoa koskevissa menettelyissä todistustaakka sen osoittamiseksi, että 1 kohdan soveltaminen ei estä vaateen täyttämistä, kuuluu sille, joka vaatii vaateen täytäntöönpanoa.
3. Edellä oleva 1 kohta ei vaikuta 1 kohdassa tarkoitettujen oikeushenkilöiden, yhteisöjen ja elinten oikeuteen saattaa sopimusvelvoitteiden täyttämättä jättämisen lainmukaisuus oikeuden tutkittavaksi tämän asetuksen mukaisesti.
5 artikla
Uudelleentarkastelu
Komissio tarkastelee tätä asetusta uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2026 ja sen jälkeen 12 kuukauden välein ja esittää neuvostolle kertomuksen kyseisen uudelleentarkastelun tärkeimmistä havainnoista. Kyseisessä uudelleentarkastelussa on myös arvioitava, aiheuttaako merkittävien resurssien asettaminen Venäjän saataville Venäjän toimien jatkamiseksi Ukrainan vastaisessa hyökkäyssodassa edelleen vakavia taloudellisia vaikeuksia unionissa ja jäsenvaltioissa tai uhkaako se aiheuttaa niitä ja onko edelleen olemassa riski siitä, että unionin ja jäsenvaltioiden taloustilanne heikkenee entisestään merkittävästi.
6 artikla
Toimenpiteiden väliaikainen soveltaminen
1. Edellä 2–4 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden on oltava väliaikaisia. Ne on pidettävä voimassa niin kauan kuin merkittävien resurssien asettaminen Venäjän saataville sen toimien jatkamiseksi Ukrainan vastaisessa hyökkäyssodassa aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavia taloudellisia vaikeuksia unionissa ja jäsenvaltioissa ja niin kauan kuin on olemassa riski siitä, että unionin ja jäsenvaltioiden taloustilanne heikkenee entisestään merkittävästi. Tätä varten tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden soveltaminen päättyy, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:
|
a) |
Venäjä lopettaa hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan; |
|
b) |
Venäjä maksaa Ukrainalle sotakorvauksia siinä määrin kuin se on tarpeen jälleenrakentamisen mahdollistamiseksi ilman, että unionille aiheutuu kielteisiä taloudellisia ja rahoituksellisia seurauksia; ja |
|
c) |
Venäjän toimet Ukrainan vastaisessa hyökkäyssodassa ovat objektiivisesti katsoen lakanneet aiheuttamasta vakavia vaikeuksia unionin ja jäsenvaltioiden taloudelle. |
2. Jotta voidaan varmistaa, että 2–4 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet ovat luonteeltaan väliaikaisia 1 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti, neuvosto muuttaa komission ehdotuksesta ja 5 artiklassa säädetyn kertomuksen huomioon ottaen tätä asetusta muun muassa antamalla asianmukaisia, ehdottoman välttämättömiä ja väliaikaisia säännöksiä kyseisten toimenpiteiden hallitun lakkauttamisen varmistamiseksi ottaen huomioon tarpeen suojata unionin toimijoiden ja jäsenvaltioiden oikeutettuja etuja.
7 artikla
Loppusäännös
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 12 päivänä joulukuuta 2025.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
M. BJERRE
(1) (2023/C 101/03).
(2) (C/2025/3602).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/241/oj).
(4) JOIN(2025) 27 final.
(5) Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2001/55/oj).
(6) Neuvoston asetus (EU) 2025/1106, annettu 27 päivänä toukokuuta 2025, välineen perustamisesta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi Euroopan puolustusteollisuutta vahvistamalla (SAFE) (EUVL L, 2025/1106, 28.5.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2025/1106/oj).
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/575/oj).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2009/138/oj).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2014/909/oj).
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2012/648/oj).
(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/679/oj).
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1725/oj).
ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2025/2600/oj
ISSN 1977-0812 (electronic edition)