Bryssel 16.7.2025

COM(2025) 573 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Pitkän aikavälin ennuste EU:n talousarvion tulevista sisään- ja ulosvirtauksista (2026–2034)


1.    Johdanto    

2.    Ennuste EU:n talousarvion ulosvirtauksista vuosina 2026–2034    

2.1.Vuosien 2028–2034 monivuotisen rahoituskehyksen sitoumuksiin liittyvät maksut

2.2.Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen sitoumuksiin liittyvät maksut

2.3.Ennen vuotta 2021 tehtyjen maksamatta olevien sitoumusten loppuun saattamiseen liittyvät
maksut

2.4.Vapautetut sitoumukset

2.5.NextGenerationEU

2.6.Maksattamatta olevien sitoumusten määrän kehitys

3.    EU:n talousarvion sisäänvirtauksia koskeva ennuste 2026–2034    

3.1.Tulolähteet

4.    Päätelmät    

Liite II – Ennusteen tulokset    

Taulukko 1.1 – Pitkän aikavälin ennuste monivuotisen rahoituskehyksen tulevista ulosvirtauksista vuosina 2026–2034        

Taulukko 1.2 – Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen sitoumuksiin liittyvät maksut    

Taulukko 1.3 – Vuotta 2021 edeltävien sitoumusten loppuun saattamiseen liittyvät maksut    

Taulukko 1.4 – Vuosien 2028–2034 sitoumuksiin liittyvät maksut    

Taulukko 2 – Vapautettujen sitoumusten ennuste 2026–2027    

Taulukko 3 – NextGenerationEU:n ulosvirtauksia koskeva pitkän aikavälin ennuste    

Taulukko 4 – Maksattamatta olevien sitoumusten kokonaismäärän muutos vuosina 2026–2034    

Taulukko 5 – EU:n talousarvion tulevia sisäänvirtauksia koskeva pitkän aikavälin ennuste vuosina 2026–2030
       

Taulukko 6 – EU:n talousarvion tulevia sisäänvirtauksia koskeva pitkän aikavälin ennuste vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä    

1.Johdanto

Tässä kertomuksessa I arvioidaan EU:n talousarviovarojen sisään- ja ulosvirtauksia varainhoitoasetuksen II 253 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseessä on järjestyksessä viides III kertomus, ja siinä ennustetaan vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) IV ja NextGenerationEU-välineen V tuloja ja menoja. Vuosien 2028–2034 osalta VI ennuste perustuu seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevaan komission ehdotukseen VII .

Ennusteessa on eritelty vuosia 2026–2030 koskevat maksattamatta olevat sitoumukset toisaalta voimassa olevan lainsäädännön ja toisaalta vuosien 2028–2034 monivuotista rahoituskehystä koskevan komisison ehdotuksen ja omia varoja koskevan päätöksen 1 perusteella.

Tulojen osalta ennuste perustuu vuoteen 2027 saakka nykyisen omia varoja koskevan päätöksen VIII mukaiseen tulojärjestelmään. Tuloennusteissa otetaan huomioon myös Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehty sopimus IX , jäljempänä ’erosopimus’.

Vuosien 2026 ja 2027 maksuja koskevat ennakkoarviot perustuvat tarkistettuihin menojen enimmäismääriin (monivuotisen rahoituskehyksen tekninen mukautus vuodeksi 2026) X ja vuoden 2026 talousarvioesitykseen XI liitetyn rahoitussuunnitelman sisältämiin maksusitoumusmäärärahoihin, mukaan lukien monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun asetuksen XII , jäljempänä ’rahoituskehysasetus’ XIII , 5 artiklasta johtuvat ohjelmakohtaiset mukautukset sekä varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti vapautettujen sitoumusten uudelleenkäyttö.

Kertomuksessa on huomioitu vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin vaikutukset. Näitä ovat erityisesti maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärään tehty 3,4 miljardin euron nettolisäys sekä rahoituskehysasetuksen 5 artiklan ja varainhoitoasetuksen XIV 15 artiklan 3 kohdan mukaisiin kokonaismäärärahoihin tehdyt muutokset ja erityisrahoitusvälineiden määrärahoihin tehdyt lisäykset. Maksumäärärahojen enimmäismäärien osalta vuoden 2026 enimmäismäärää voidaan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin perusteella korottaa vuonna 2025 käyttämättä jääneitä määriä vastaavasti, jos se on tarpeen rahoitustarpeiden kattamiseksi, jotta vältetään maksamattomien määrien kertymisen riski.

Koheesiopolitiikan väliarviointi tarjoaa jäsenvaltioille useita joustomahdollisuuksia ja taloudellisia kannustimia, jotta ne kohdentaisivat vapaaehtoisesti koheesiovaransa uudelleen kilpailukyvyn, puolustuksen, kohtuuhintaisen asumisen, vesiresilienssin ja energiasiirtymän painopisteisiin. Nämä kannustimet saattavat nopeuttaa hankkeiden täytäntöönpanoa.

Lisäksi Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälinettä (STEP-kehysväline) koskevassa asetuksessa XV säädetään joustomahdollisuuksista, jotka koskevat STEP-kehysvälineen tavoitteiden mukaisia koheesio-ohjelmien toimintalinjoja. Kauden 2014–2020 viimeistä tilivuotta koskevan lopullisen välimaksatushakemuksen määräaikaa on pidennetty 31. heinäkuuta 2025 saakka.

Ennusteeseen sisältyvät myös kaikkien NextGenerationEU-välineen mukaisten ohjelmien arvioidut maksut. Nämä menot tulevat monivuotisen rahoituskehyksen menojen lisäksi, ja ne rahoitetaan pääomamarkkinoilta otettujen lainojen tuotoilla.

2.Ennuste EU:n talousarvion ulosvirtauksista vuosina 2026–2034

Vuosina 2026–2034 maksujen arvioidaan olevan 2 375 miljardia euroa. EU:n talousarvion vuotuisten ulosvirtausten arvioitu keskiarvo on 263 miljardia euroa.

Maksut muodostuvat seuraavasti:

·kautta 2021–2027 edeltävien monivuotisten rahoituskehysten maksamatta oleviin sitoumuksiin liittyvät maksut, joiden arvioidaan olevan 13,4 miljardia euroa;

·vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa tehtyihin sitoumuksiin liittyvät maksut, jotka maksetaan osittain vuosina 2026–2027 ja osittain vuosien 2028–2034 monivuotisen rahoituskehyksen aikana ja joiden arvioidaan olevan yhteensä 714 miljardia euroa;

·NextGenerationEU-välineen ei-takaisinmaksettavaan tukeen liittyvät maksut XVI , joiden arvioidaan olevan yhteensä 107 miljardia euroa;

·vuosien 2028–2034 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa tehtyihin sitoumuksiin liittyvät maksut, joiden arvioidaan olevan yhteensä 1 642 miljardia euroa.

Vuoden 2027 loppuun ulottuvalla jaksolla ennuste sisältää ohjelmakohtaiset mukautukset, jotka perustuvat rahoituskehysasetuksen 5 artiklaan sellaisena kuin se on muutettuna monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä (kokonaisvaikutus koko kaudella 10,2 miljardia euroa vuoden 2018 hintoina), sekä varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisen vapautettujen sitoumusten uudelleenkäytön vuonna 2027.

Kaavio1 – Maksuennuste luokittain

Kautta 2021–2027 edeltävien monivuotisten rahoituskehysten maksamatta oleviin sitoumuksiin liittyvien maksujen arvioidaan olevan keskimäärin 1,9 miljardia euroa vuosina 2026–2034. Maksujen odotetaan vähenevän ja loppuvan asteittain vuoden 2031 loppuun mennessä.

Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa tehtyihin sitoumuksiin liittyvät maksut ovat keskimäärin 89,3 miljardia euroa. Näiden maksujen määrä on 190 miljardia euroa vuosina 2026–2027 ja 56 miljardia euroa vuoden 2027. Ennusteen mukaan maksujen määrä kasvaa tämän monivuotisen rahoituskehyksen loppua kohti ja on suurimmillaan vuonna 2027, minkä jälkeen maksut vähenevät seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen jälkipuoliskoa kohti mentäessä. Tämä vastaa aiempaa täytäntöönpanokehitystä, kun ohjelmat pääsevät täyteen vauhtiin. NextGenerationEU-välineen maksujen odotetaan loppuvan vuonna 2026.

Komission ehdotuksen mukaan vuosien 2028–2034 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa tehtäviin sitoumuksiin liittyvät maksut ovat keskimäärin 235 miljardia euroa, ja koko kaudella maksujen yhteismäärä on 1 642 miljardia euroa. Maksujen odotetaan olevan suurimmillaan monivuotisen rahoituskehyksen alkupuolella, koska aiempien monivuotisten rahoituskehysten asteittainen päättyminen osuu päällekkäin uusien maksujen kanssa, jotka tulevat maksettaviksi aiempia ohjelmakausia aikaisemmin.

Maksumäärärahojen enimmäismääriin nähden jäävä kohdentamaton liikkumavara on vuonna 2026 arviolta 18,6 miljardia euroa ja vuonna 2027 arviolta 3,2 miljardia euroa. Tämä liikkumavara on (monivuotisen rahoituskehyksen viimeisimmän teknisen mukautuksen mukaisen) maksumäärärahojen enimmäismäärän ja monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriin sisältyvien, ohjelmien ja välineiden ennustettujen maksujen välinen erotus.

Liikkumavara voi olla positiivinen (jos ennustetut maksut jäävät alle maksumäärärahojen enimmäismäärän) tai negatiivinen (jos ennustetut maksut ylittävät enimmäismäärän). Tämä johtuu siitä, että monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen enimmäismäärä on (reaalisesti) sama joka vuosi, mutta menot vaihtelevat. Yksi ainoa liikkumavaraväline (rahoituskehysasetuksen 11 artiklan 1 kohdan b alakohta) mahdollistaa maksumäärärahojen enimmäismäärän mukauttamisen ajan mittaan, jolloin yhden vuoden aikana käyttämättä jääneet määrät kasvattavat tulevia enimmäismääriä. Sen vuoksi vuotta 2026 edeltävät liikkumavarat kasvattavat vuosien 2026–2027 enimmäismääriä rahoituskehysasetuksen 11 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 3 a kohdassa asetetuissa rajoissa. Kun otetaan huomioon nämä mukautukset sekä rahoituskehysasetuksen 5 artiklan soveltamisen perusteella saatavat 2,6 miljardia euroa, vuosien 2021–2027 maksumäärärahojen enimmäismäärän ennustetaan riittävän kattamaan kaikki odotettavissa olevat maksut. Maksujen epätavallisen kertymän riski on melko vähäinen, vaikka maksumäärärahojen enimmäismäärään nähden jäävä liikkumavara onkin hyvin niukka vuonna 2027.

Seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen enimmäismäärän ennustetaan vastaavan arvioituja maksutarpeita.

3.Vuosien 2028–2034 monivuotisen rahoituskehyksen sitoumuksiin liittyvät maksut

Vuosien 2028–2034 monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvien maksujen ennustetaan olevan kyseisellä kaudella 1 644 miljardia euroa, mikä on yli 80 prosenttia monivuotisesta rahoituskehyksestä.

Otsake 1 – Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, maatalous ja maaseutu, kalatalous ja merielinkeinot, vauraus ja turvallisuus

Tärkein maksuprofiilin osatekijä vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä ovat kansalliset ja alueelliset kumppanuussuunnitelmat. Otsakkeeseen 1 liittyvät maksut ovat yhteensä 965 miljardia euroa. Ennustetut maksut perustuvat alakohtaisessa säädöksessä vahvistettuihin parametreihin.

Vuodesta 2028 alkaen EU:n on määrä aloittaa NextGenerationEU-välineen puitteissa otetun velan takaisinmaksu. Komissio ehdottaa vuosien 2028–2034 monivuotista rahoituskehystä varten kiinteää 24 miljardin euron vuotuista määrää (käypinä hintoina) NextGenerationEU-välineestä myönnetyn ei-takaisinmaksettavan tuen korkojen ja pääoman takaisinmaksua varten. Tämä tarkoittaa yhteensä 168 miljardia euroa vuosina 2028–2034. Kiinteän summan laskennassa on huomioitu korkokulut päätekorkoa käyttäen, mukaan lukien turvapuskuri korkotasoon liittyvän epävarmuuden huomioon ottamiseksi. Jos korkotaso osoittautuu arvioitua alhaisemmaksi, pääoman takaisinmaksun ennakoidaan säilyvän kiinteän vuosimaksun mukaisena. Näin menettelemällä voidaan varmistaa talousarvion suunnittelun ja jäsenvaltioiden tätä alamomenttia varten talousarvioon osoittamien rahoitusosuuksien hyvä ennakoitavuus. Markkinoiden epävakaus ei tällöin vaikuta takaisinmaksuun, ja NextGenerationEU-välineen puitteissa varten otettu velka vähenee tasaisesti ja ennakoitavasti, kuten neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 5 artiklan 2 kohdassa säädetään.

Otsake 2 – Kilpailukyky, vauraus ja turvallisuus

Otsakkeeseen 2 liittyvät maksut ovat yhteensä 424 miljardia euroa. Maksut johtuvat pääasiassa Horisontti Eurooppa -ohjelmasta ja Euroopan kilpailukykyrahastosta.

Otsake 3 – Globaali Eurooppa -väline

Otsakkeeseen 3 liittyvät maksut ovat yhteensä 135 miljardia euroa. Maksut johtuvat pääasiassa Globaali Eurooppa -ohjelmasta.

4.Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen sitoumuksiin liittyvät maksut

Koheesiopolitiikka ja yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) muodostavat yli puolet vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen arvioiduista maksuista. Näiden kahden politiikan täytäntöönpano ohjaa suurelta osin pitkän aikavälin maksuennustetta koskevia arvioita.

Otsake 2a – Koheesiopolitiikka

Vuoden 2026 talousarvioesityksen määrärahatarve on viime vuoden ennusteessa XVII ehdotettua keskiskenaariota suurempi, koska koheesiopolitiikan täytäntöönpano on kiihtymässä vuosien 2014–2020 vertailuarvoihin verrattuna. Euroopan aluekehitysrahaston, koheesiorahaston ja Euroopan sosiaalirahasto plussan yhteenlasketut maksut jäävät kuitenkin alle aiemman tasonsa. Koheesiopolitiikan maksujen ennustetaan vuoden 2026 lopussa jäävän pienemmiksi kuin edellisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä (34 prosenttia vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä ja 26 prosenttia nykyisessä). Tämä johtuu ohjelmien viivästyneestä hyväksymisestä, jäsenvaltioiden viranomaisten pyrkimyksistä saada päätöksen vuosien 2014–2020 ohjelmat, peräkkäisistä mukautuksista sekä NextGenerationEU-välineen täytäntöönpanosta.

Kun otetaan huomioon viimeisimmät täytäntöönpanoa koskevat tiedot, jäsenvaltioiden ennustetaan nopeuttavan täytäntöönpanoa vuonna 2026 vuoteen 2025 verrattuna välttääkseen riskin maksusitoumusten vapauttamisesta ilman eri toimenpiteitä. Sen vuoksi olettamuksena on, että maksupyyntöjen määrä ylittää aiemman tason vuonna 2027 ja maksupyynnöt pääsevät täyteen vauhtiin vuosina 2028 ja 2029. Vuoden 2029 lopussa maksattamatta olevat sitoumukset on tarkoitus maksaa tasaosuuksina vuosina 2030 ja 2031.

Koheesiopolitiikan väliarviointi tarjoaa jäsenvaltioille mahdollisuuksia hyötyä kertaluonteisesta ennakkorahoituksesta ja suuremmasta EU:n yhteisrahoituksesta, kun vuosien 2021–2027 varoja voidaan kohdentaa uudelleen unionin uusiin painopisteisiin kilpailukyvyn, puolustuksen, kohtuuhintaisen asumisen, vesiresilienssin ja energiasiirtymän aloilla. Tähän liittyvät ohjelmien muutokset on esitettävä ennen vuoden 2025 loppua, jotta vuonna 2026 voidaan maksaa lisää ennakkomaksuja, joiden odotettu nettovaikutus talousarvioon on 4,1 miljardia euroa. Ennusteessa oletetaan, että komission ehdotukseen perustuvan arvioinnin mahdolliset vaikutukset eivät ylitä vuoden 2027 maksumäärärahojen enimmäismääriä. Tämä sisältyy yleiseen oletukseen, että jäsenvaltiot hoitavat maksunsa siten, että sitoumusten vapauttaminen vältetään.

Sen jälkeen, kun STEP-asetus hyväksyttiin maaliskuussa 2024, kuusi jäsenvaltiota ohjasi STEP-kehysvälineen rahoitusvaroja uudelleen jo vuonna 2024. Kaiken kaikkiaan joulukuun 2024 loppuun mennessä oli hyväksytty 29 koheesiopolitiikan ohjelmamuutospyyntöä, joiden yhteismäärä on 5,9 miljardia euroa (EAKR, JTF, ESR+) XVIII . Tämän perusteella ennakkomaksujen arvioidaan olevan 1,77 miljardia euroa (30 % STEP-kehysvälineen kokonaismäärästä). Sovellettavan oikeusperustan mukaisesti NextGenerationEU-välineen varoista maksettiin ennakkorahoitusta 30 prosenttia JTF-rahaston kokonaismäärärahoista (5,9 miljardia euroa vuonna 2024). Vuonna 2025 viisi jäsenvaltiota kohdensi STEP-kehysvälineen rahoitusvaroja uudelleen. Kaiken kaikkiaan maaliskuun 2025 loppuun mennessä hyväksyttiin 9 ohjelmamuutospyyntöä, joiden yhteismäärä on 0,4 miljardia euroa. Ylimääräisten ennakkomaksujen määrä vuonna 2025 on tämän perusteella 0,12 miljardia euroa (30 % STEP-kehysvälineen toimintalinjoihin osoitetusta määrästä).

Otsake 3 – Yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto

YMP:n ensimmäisen pilarin (markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet) maksuennuste on 81 miljardia euroa vuosina 2026–2027.

Pilarin II (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto eli maaseuturahasto) täytäntöönpano YMP:n strategiasuunnitelmien puitteissa alkoi vuonna 2023. Siirtymäsäännökset, joilla kauden 2014–2020 ohjelmia jatkettiin vuoteen 2022, mahdollistivat ohjelmien täytäntöönpanon jatkamisen vuoteen 2025 asti n + 3 -säännön mukaisesti, eli maksujen loppuun saattamiseen myönnettiin YMP:n vuosien 2023–2027 strategiasuunnitelmien sääntöihin verrattuna yksi vuosi enemmän.

Vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen perustuva maksuennuste sisältää vuosien 2023–2027 YMP-suunnitelmien maksut sekä maksut, jotka liittyvät maaseudun kehittämisohjelmien jatkamiseen vuosiksi 2021 ja 2022 (ks. kohta 2.3, joka koskee vuotta 2021 edeltäviin sitoumuksiin liittyviä maksuja). Nämä ohjelmat on tarkoitus saada päätökseen vuoteen 2027 mennessä. Ennusteessa otetaan huomioon myös jäsenvaltioiden ilmoittamat yhteisen maatalouspolitiikan pilarien väliset siirrot XIX , jotka johtivat 2,6 miljardin euron nettosiirtoon pilarista I (maataloustukirahasto) pilariin II (maaseuturahasto) vuosiksi 2025–2027. Siirrettävä määrä voi muuttua, koska jäsenvaltiot voivat tarkastella siirtopyyntöään 31. elokuuta 2025 asti.

Vuosien 2023–2027 YMP-suunnitelmien täytäntöönpanon odotetaan kiihtyvän vuosina 2025 ja 2026 ja pääsevän täyteen vauhtiin vuosina 2028 ja 2029, kun taas maksujen ennustetaan vähenevän vuonna 2030, ja suunnitelmien täytäntöönpano päättyy todennäköisesti vuonna 2031. Maaseudun kehittämistä koskevien vuosien 2014–2022 toimenpideohjelmien odotetaan tulevan päätökseen vuonna 2027, ja maksuja suoritetaan vain vähän vuosina 2026 ja 2027. Suurin osa välimaksuista on maksettava vuonna 2025.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston osalta ensimmäisiä huomattavia monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien mukaisia maksuja odotetaan vuodelle 2026. STEP-kehysvälineeseen liittyvät ennakkomaksut on jo maksettu NextGenerationEU-välineestä vuonna 2024, ja vuonna 2025 on odotettavissa lisämaksuja myös NextGenerationEU-välineen rahoituksesta. Vuodesta 2027 lähtien jäsenvaltiot voivat suorittaa vain monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitettavia maksuja.

Muut

Euroopan unionin elpymisvälineeseen (EURI) liittyvät vuosia 2026 ja 2027 koskevat määrät vastaavat talousarvioesitystä ja siihen liittyvää rahoitussuunnitelmaa.

Tässä ennusteessa ei käsitellä Ukraina-varausta. Se on erityisrahoitusväline, jonka avulla voidaan ottaa käyttöön ei-takaisinmaksettavaa tukea ja joka ei sisälly monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuihin menojen enimmäismääriin.

5.Ennen vuotta 2021 tehtyjen maksamatta olevien sitoumusten loppuun saattamiseen liittyvät maksut

Ennen vuotta 2021 tehtyihin maksattamatta oleviin sitoumuksiin liittyvien maksujen ennustetaan olevan 13,4 miljardia euroa vuosina 2026–2031.

Koheesiopolitiikka

Suurin osa ennen vuotta 2021 tehtyihin sitoumuksiin liittyvistä maksuista koskee koheesiopolitiikkaa, joka päättyy piakkoin. Ennusteet perustuvat jäsenvaltioiden viimeisimpiin ennusteisiin (tammikuu 2025) ja käytännön toteutuksesta saatuihin tietoihin. STEP-kehysvälineen yhteydessä ehdotettujen muutosten seurauksena viimeistä tilivuotta koskevan lopullisen välimaksatushakemuksen jättämisen määräaikaa pidennettiin 12 kuukaudella, 31. heinäkuuta 2025 saakka. Vuonna 2025 ja sen jälkeen on kuitenkin odotettavissa jonkin verran maksuja, kun otetaan huomioon pidätettävä osuus ja ennakkomaksujen selvittäminen. Vuoden 2026 talousarvioesitykseen ei ole sisällytetty maksuja.

Yhteinen maatalouspolitiikka

Maaseudun kehittämistä koskevien vuosien 2014–2022 toimenpideohjelmien odotetaan tulevan päätökseen vuonna 2027.

Muut ohjelmat

Muun talousarvion osalta suurin ennen nykyistä monivuotista rahoituskehystä tehtyihin sitoumuksiin liittyvistä maksamatta olevista maksuista koskee otsaketta 1 ”Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous” ja otsaketta 6 ”Naapurialueet ja muu maailma”.

6.Vapautetut sitoumukset

Nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ja aiempien monivuotisten rahoituskehysten ohjelmista johtuvaa sitoumusten vapauttamista vuoden 2027 loppuun mennessä koskeva ennuste on 5,5 miljardia euroa. Kasvu johtuu pääasiassa nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen koheesio-ohjelmista ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto).

Vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä ehdotetaan toteutustapoihin merkittäviä muutoksia täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi. Komissio odottaa, että kaikki seuraavaa monivuotista rahoituskehystä varten ehdotettavat sitoumukset saatetaan loppuun. Näin ollen erityisiä vapautusennusteita ei laadita ennen kuin uudet ohjelmat ovat käynnistyneet.

Otsake 2a – Koheesiopolitiikka

Jäsenvaltioiden esittämien uusimpien ennusteiden perusteella vuosien 2014–2020 ohjelmien loppuun saattamiseen liittyvä sitoumusten vapauttamisen riski on viimevuotisessa kertomuksessa esitettyä pienempi. Kaiken kaikkiaan sitoumusten vapauttamisen riski vuoden 2027 lopussa on pienempi nopeutuneen täytäntöönpanon ja koheesiopolitiikan väliarvioinnista johtuvien ylimääräisten ennakkomaksujen ansiosta.

Otsake 3 – Yhteinen maatalouspolitiikka ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto

Vuosien 2014–2022 maaseudun kehittämisohjelmiin liittyvien sitoumusten vapauttamista koskeva ennuste on jokseenkin vakaa viime vuoteen verrattuna. Niiden määräksi arvioidaan 3,1 miljardia euroa. Tämä on noin 2,4 prosenttia kokonaismäärärahoista, mikä vastaa vuosien 2007–2013 maaseudun kehittämisohjelmien osuutta. Aikataulun osalta sitoumusten odotetaan vapautuvan vuoden 2027 loppuun mennessä, jolloin käsitellään suurin osa ohjelmien päättämiseen liittyvistä maksuista. Tämä on vuotta myöhemmin kuin viimevuotisessa kertomuksessa odotettiin. Nykyinen oletus vaikuttaa konservatiivisemmalta, kun otetaan huomioon käsiteltävien ohjelmien suuri määrä (yli 100).

Tässä vaiheessa on epäselvää, vapautuuko vuosien 2023–2027 YMP:n strategiasuunnitelmiin liittyviä sitoumuksia. Jos näin käy, sen odotetaan tapahtuvan päättämisen yhteydessä (eli vuoden 2030 lopussa tai vuoden 2031 alussa).

Muut ohjelmat ja otsakkeet

Komission suoraan hallinnoimien ohjelmien osalta sitoumusten vapauttamista koskeva ennuste perustuu uusimpiin hanketason tietoihin. Edellisen kertomuksen tavoin vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmiin liittyvien sitoumusten vapauttamista koskevat ennusteet perustuvat edeltävien ohjelmien sitoumusten vapauttamisasteisiin. Sitoumusten vapauttamisen tarkka vuosi riippuu yksittäisten hankkeiden ja toimien päättämisestä, eikä sitä voida ennustaa tarkasti.

7.NextGenerationEU

NextGenerationEU XX on tilapäinen hätäapuväline covid-19-kriisin jälkeisiä kriisi-, elpymis- ja palautumistoimenpiteitä varten. Se osuus tästä välineestä myönnettävästä tuesta, jota ei tarvitse maksaa takaisin, katsotaan ulkoisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi, ja sillä rahoitetaan uudistusten ja investointien painopisteitä erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen kautta. Lisäksi sillä annetaan lisätukea useille elpymisen kannalta keskeisille ohjelmille.

Kaikki NextGenerationEU-välineen maksut saatetaan päätökseen vuoden 2026 loppuun mennessä, lukuun ottamatta pieniä hallintomenoihin liittyviä määriä. Arviot odotetusta toteutumisesta esitetään erikseen kunkin ohjelman osalta (ks. taulukko X) vuoden 2026 talousarvioesityksen perusteella. Sitoumuksia odotetaan vapautuvan jonkin verran, pääasiassa maaseuturahastosta (0,4 miljardia euroa).

8.    Maksattamatta olevien sitoumusten määrän kehitys

Uuden monivuotisen rahoituskehyksen alussa maksattamatta olevien sitoumusten odotetaan olevan 339 miljardia euroa, mikä on 26 miljardia euroa viimevuotista ennustetta (365 miljardia euroa) vähemmän. Tämä on osittain seurausta koheesiopolitiikan täytäntöönpanon nopeutumisesta, sillä koheesiopolitiikkaan liittyvien sitoumusten vapauttamista koskevan n + 3 -säännön mukaisesti maksut painottuvat monivuotisen rahoituskehyksen lopulle ja sen jälkeiseen aikaan. NextGenerationEU-välineen osalta maksattamatta olevat sitoumukset suoritetaan vuoden 2026 loppuun mennessä, jolloin kaikki maksut on saatettu päätökseen lukuun ottamatta pieniä hallintomenoihin liittyviä määriä.

Vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen ja sitä aiempiin monivuotisiin rahoituskehyksiin (NextGenerationEU-välinettä lukuun ottamatta) liittyviä maksattamatta olevia sitoumuksia koskeva ennuste pienenee 1,85 prosentista 1,7 prosenttiin vuonna 2027 suhteessa EU27:n bruttokansantuloon.

Maksattamatta olevien sitoumusten määrän ennustetaan vuoden 2034 lopussa ennustetaan olevan 331 miljardia euroa eli 1,3 prosenttia suhteessa EU27:n bruttokansantuloon. Ne liittyvät enimmäkseen vuosien 2028–2034 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa tehtyihin sitoumuksiin, koska ennen vuotta 2028 tehtyjen maksattamatta olevien sitoumusten odotetaan pääosin tulevan suoritetuiksi vuoden 2033 loppuun mennessä.

Vuoden 2034 lopussa maksattamatta olevat sitoumukset muodostavat noin viidenneksen vuosien 2028–2034 monivuotisesta rahoituskehyksestä, mikä on vähemmän kuin vastaava osuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä. Uuden sukupolven ohjelmien täytäntöönpanon odotetaan olevan vertailuarvoja nopeampaa, erityisesti yhteistyössä hallinnoitavien menojen osalta.

9.EU:n talousarvion sisäänvirtauksia koskeva ennuste 2026–2034

Tuloennuste perustuu vuoteen 2027 asti neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 mukaiseen nykyiseen omien varojen järjestelmään. Vuodesta 2028 alkaen tuloennusteen perusteena on järjestelmä, joka esitetään komission ehdotuksessa uudeksi omia varoja koskevaksi päätökseksi.

Tuloennusteet perustuvat komission kevään 2025 talousennusteeseen ja pitkän aikavälin kasvuennusteisiin.

EU:n talousarvio rahoitetaan omilla varoilla ja muilla tuloilla. Lisäksi unionilla on valtuudet lainata NextGenerationEU-välineen rahoittamiseksi varoja, jotka ohjataan talousarvioon ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina. Nykyisessä ennusteessa keskitytään tuloihin, joita tarvitaan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisten talousarviomenojen rahoittamiseen.

Talousarvion rahoittamiseen tarvittavat omat varat riippuvat siitä, kuinka suurta osaa kokonaismenoista ei saada katettua muilla tuloilla. Näin ollen EU:n talousarviotuloja koskevat ennusteet perustuvat periaatteeseen, jonka mukaan menojen on vastattava tuloja. Kokonaistulot ovat siis yhtä suuret kuin kokonaismenot.

Yhdistynyt kuningaskunta on vuodesta 2021 alkaen osallistunut erosopimuksen (V osa) mukaisesti EU:n talousarvioon aiempien monivuotisten rahoituskehysten maksattamatta olevien sitoumusten osalta. Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus on EU:n talousarvion ”muita tuloja”. Siitä luovutaan asteittain, kun maksattamatta olevat sitoumukset suoritetaan. Muiden sekalaisten tulojen oletetaan pysyvän nimellisesti muuttumattomina vuoden 2026 talousarvioesityksen tasolla.

Omat varat – kansalliset rahoitusosuudet ja tullit – muodostavat suurimman osan tuloista, joita tarvitaan talousarvion menojen rahoittamiseen. Kansallisten rahoitusosuuksien kehitys ennustejaksolla määräytyy menosyklin mukaan. Monivuotisen rahoituskehyksen loppupuolelle ennustettu menojen kasvu johtaa kansallisten rahoitusosuuksien kasvuun vuosina 2026–2027, mikä vastaa aiempaa kehitystä. Kansallisten rahoitusosuuksien arvioidaan vuosina 2026–2027 olevan keskimäärin 169 miljardia euroa vuodessa eli 0,86 prosenttia suhteessa EU:n bruttokansantuloon (BKTL).

10.Tulolähteet

Perinteisten omien varojen (tullimaksujen) ennustetaan kasvavan vuoden 2026 talousarvioesitystä varten ennustetusta bruttomääräisten tullimaksujen tasosta vuosina 2027–2034 samaa tahtia kuin kunkin jäsenvaltion bruttokansantulo käypinä hintoina. Vuodesta 2028 alkaen käytetään parametreja, jotka sisältyvät ehdotukseen uudeksi omia varoja koskevaksi päätökseksi.

Arvonlisäveroon (alv) perustuvista omista varoista saatavat tulot on arvioitu vuoden 2026 talousarvioesitykseen sisältyvien, yksittäisten jäsenvaltioiden alv-määräytymisperusteiden pohjalta. Alv-määräytymisperusteiden ennustetaan kasvavan vuosina 2027–2034 samaa vauhtia kuin bruttokansantulo käypinä hintoina.

Muovipakkausjätteeseen perustuvat omat varat on arvioitu vuoden 2026 talousarvioesitykseen sisältyvän kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrän perusteella. Vastaavan muovipakkausjätteen ennustetaan kasvavan vuosina 2027–2034 samaa tahtia kuin bruttokansantulo kiinteinä hintoina. Kierrätysasteen ennustetaan lähentyvän lineaarisesti EU:n 55 prosentin kierrätystavoitetta, joka on saavutettava vuoteen 2030 mennessä.

EU27:n bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat omat varat on laskettu kaikkien muiden omien varojen ja muiden tulojen ja menoennusteen erotuksena. Omia varoja koskevassa päätöksessä määritellyt omia varoja koskevat parametrit määrittävät jäsenvaltioiden osuuden EU:n talousarvion tasapainottamiseen tarvittavien kansallisten rahoitusosuuksien kokonaismäärästä.

Komission ehdotus omia varoja koskevaksi päätökseksi sisältää useita uusia omia varoja seuraavasti.

Euroopan päästökauppajärjestelmään (ETS1) perustuvien omien varojen tuloennuste perustuu oletettuun hiilen hintaan, joka on 88,33 euroa vuoden 2025 hintoina. Huutokaupattujen päästöoikeuksien määrä perustuu päästökauppadirektiivin 2 säännöksiin.

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromuun perustuvia omia varoja varten lasketaan ensin alustava keräämättömän sähkö- ja elektroniikkalaiteromun määrä jäsenvaltiossa tiettynä vuonna. Kierrätysasteen ennustetaan lähentyvän lineaarisesti EU:n 65 prosentin kierrätystavoitetta vuoteen 2034 mennessä.

Tupakan valmisteveroon perustuvat omat varat (TEDOR) on arvioitu tupakan valmisteverodirektiivin ja sen ehdotetun uudelleenlaaditun version perusteella.

Hiilirajamekanismiin (CBAM) perustuvista omista varoista saatava tulo on arvioitu käyttäen samaa hiilen hintaa kuin päästökauppajärjestelmän yhteydessä.

EU:n yrityspohjaisia omia varoja (CORE) koskevat arviot perustuvat Orbis-tietokannan vuoden 2023 yritystason tietoihin. Komission uudesta omia varoja koskevasta päätöksestä esittämän ehdotuksen mukaisesti on käytetty yhtä vuotuista kertasummaa, joka kattaa kaikki yritykset, joilla on toimintaa ja myyntiä EU:ssa.

EU:n talousarvioon liittyvät muut tulot käsittävät perinteisesti henkilöstön suorittamia maksuja, toimielinten hallinnollisesta toiminnasta kertyviä tuloja, unionin sopimuksiin ja ohjelmiin liittyviä rahoitusosuuksia ja palautuksia, viivästyskoroista ja sakoista saatuja tuloja, varainhankinnasta sekä lainanannosta saatuja tuloja, tiettyihin menoihin kohdentamattomia maksuista saatuja tuloja ja sekalaisia tuloja samoin kuin aiemmilta vuosilta kertyneitä ylijäämiä. Suurin osa näistä eristä on vaikeasti ennustettavissa määrien luontaisen vaihtelun vuoksi. Näin ollen vuoden 2026 talousarvioesitykseen sisältyvän määrän (3 miljardia euroa) oletetaan pysyvän nimellisesti samana koko ennustejakson ajan.

Edellä mainittujen lisäksi vuodesta 2021 alkaen EU:n talousarvion muihin tuloihin sisältyy Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus, joka liittyy Yhdistyneen kuningaskunnan vastuulla oleviin maksattamatta oleviin sitoumuksiin, eläkevelvoitteisiin ja muihin taloudellisen selvitysratkaisun osiin erosopimuksen 3 mukaisesti. Tämä näkyy myös vuoden 2026 talousarvioesityksen ehdotetussa rahoituksessa.

Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus, joka liittyy 31. joulukuuta 2020 maksattamatta olleisiin sitoumuksiin, määritetään soveltamalla Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuutta kauden 2026–2030 kunkin vuoden maksattamatta olevien sitoumusten ennakoitaviin maksuihin. Tuloksena saatavassa vuotuisessa rahoitusosuudessa otetaan huomioon erosopimuksen 148 artiklassa vahvistetut maksujärjestelyt.

Muita tuloja koskevaan ennusteeseen sisältyy Yhdistyneen kuningaskunnan osuus EU:n toimielinten jäsenten ja korkean tason julkisen viran haltijoiden eläkevastuista erosopimuksen 142 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Yhdistyneen kuningaskunnan osuus henkilöstön eläkkeistä (arviolta 333 miljoonaa euroa vuoden 2026 talousarvioesityksessä) sisällytetään EU:n talousarvioon ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina, eikä se näin ollen sisälly muita tuloja koskevaan pitkän aikavälin ennusteeseen.

Unionin keräämien omien varojen kokonaismäärä ei saa minään vuonna ylittää omia varoja koskevassa neuvoston päätöksessä (EU, Euratom) 2020/2053 vahvistettua omien varojen enimmäismäärää, joka on 1,4 prosenttia kaikkien 27 jäsenvaltion bruttokansantulosta. Enimmäismäärää kasvatetaan väliaikaisesti 0,6 prosenttia suhteessa EU:n bruttokansantuloon, jotta voidaan kattaa kaikki unionin pääomamarkkinoilta NextGenerationEU-välineen rahoittamiseksi ottamista lainoista aiheutuvat vastuut.

Omien varojen enimmäismääriä, jotka vahvistetaan ehdotuksessa uudeksi omia varoja koskevaksi päätökseksi, korotetaan vuosina 2028–2034 seuraavasti:

·pysyvä enimmäismäärä, joka on 1,75 prosenttia

·0,6 prosentin enimmäismäärä, joka kattaa kaikki unionin pääomamarkkinoilta NextGenerationEU-välineen rahoittamiseksi ottamista lainoista aiheutuvat vastuut

·0,25 prosenttia kriisivälineen osalta, mikäli se aktivoidaan.

11.Päätelmät

Jäsenvaltioiden, EU:n ulkopuolisten maiden ja tiettyjen alojen tukemiseksi esitetyt aloitteet ovat nopeuttaneet kaikkien talousarvio-ohjelmien maksuja. Koheesiopolitiikan vuosien 2021–2027 ohjelmien tehostettu täytäntöönpano pienentää sitoumusten vapauttamisen riskejä. Jäsenvaltioiden oletetaan omilla toimillaan pyrkivän välttämään sitoumusten vapauttamista, jolloin ne hyötyvät myös poliittisista kannustimista, mukaan lukien koheesiopolitiikan väliarvioinnin yhteydessä ehdotetut kannustimet. Jatkossa jäsenvaltioiden on toteutettava NextGenerationEU-rahoitus vuoteen 2026 mennessä.

Maksattamatta olevien sitoumusten määrän odotetaan vähenevän nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen lopussa 330 miljardiin euroon. Vuosien 2028–2034 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa yhteistyössä hallinnoitaviin ohjelmiin sovellettavan uuden täytäntöönpanomallin ja sitoumusten vapauttamista koskevan n + 1 -tavoitteen odotetaan nopeuttavan täytäntöönpanoa ja vähentävän merkittävästi maksattamatta olevia sitoumuksia seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen lopussa. Muiden ohjelmien osalta ehdotettujen yksinkertaistuksien odotetaan nopeuttavan maksuja aiempaan verrattuna, mikä voi osaltaan auttaa pitämään maksattamatta olevat sitoumukset kurissa.

Monivuotisen rahoituskehyksen mukainen maksumäärärahojen enimmäismäärä riittää kattamaan ennakoidut maksut nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppuun asti. Yhteenlaskettu nettoliikkumavara vuonna 2026 on 18,6 miljardia euroa ja vuonna 2027 arviolta 3,2 miljardia euroa, mihin sisältyvät ohjelmakohtaiset mukautukset.

Komission ehdottama maksumäärärahojen enimmäismäärä jakautuu vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä etupainotteisesti monivuotisen rahoituskehyksen toisesta vuodesta eteenpäin, mikä johtuu pääasiassa kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien edeltäjiään nopeammasta maksuprofiilista.

Talousarvion rahoittamiseen tarvittavat tulot vastaavat monivuotisen rahoituskehyksen menosykliä. Ehdotettujen uusien omien varojen odotetaan pitävän kansalliset rahoitusosuudet tunnetuissa rajoissa.

Liite II – Ennusteen tulokset

Kaikki arvot ovat miljardeja euroja, käypinä hintoina, ellei toisin mainita. Jotkin kokonaismäärät eivät välttämättä täsmää pyöristämisen vuoksi.

Taulukko 1.1 – Pitkän aikavälin ennuste monivuotisen rahoituskehyksen tulevista ulosvirtauksista vuosina 2026–2034

Vuosi

2026

2027

2028

2029

2030

2031

2032

2033

2034

YHTEENSÄ

Maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärä

182,9

186,2

269,5

282,9

283,1

290,4

294,1

285,4

279,7

2 353,9

Maksumäärärahojen enimmäismäärä

201,2

195,2

270,0

300,7

297,1

292,8

277,4

274,7

267,5

2 379,1

Lisäksi rahoituskehysasetuksen 5 artiklassa tarkoitettu mukautus (ennuste tuleville vuosille)

0,0

2,6

 

 

 

 

 

 

 

 

Sitoumukset (suunniteltu)*

193,4

194,8

266,7

279,9

280,1

287,1

290,6

281,8

276,0

2 350,4

Ennustetut maksut**

192,2

196,6

270,0

300,7

297,1

292,8

277,4

274,7

267,5

2 375,4

josta erityisrahoitusvälineet***

6,5

0,1

 

 

 

 

 

 

 

 

* Vuoden 2026 talousarvioesityksen mukaisesti, mukaan lukien Ukraina-varauksen määrärahat ja rahoituskehysasetuksen 5 artiklaan ja varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohtaan perustuvat määrärahat.

** Sisältää arvioidun maksujen määrän Ukraina-varauksen osalta ainoastaan vuonna 2026.

*** Erityisrahoitusvälineitä koskevat määrät kattavat solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen, Euroopan globalisaatiorahaston, brexit-mukautusvarauksen, Ukraina-varauksen, Euroopan unionin elpymisvälineen ja joustovälineen. Seuraavissa taulukoissa joustovälineen ja Euroopan unionin elpymisvälineen varojen käyttöönottoon liittyvät maksut sisältyvät asianomaisiin otsakkeisiin. Erityisrahoitusvälineiden käytöstä vuosina 2028–2034 ei ole tehty mitään oletuksia.

Taulukko 1.2 – Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen sitoumuksiin liittyvät maksut

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

2026

2027

2028

2029

2030

2031

2032

2033

Yhteensä

1 Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

21,5

22,9

18,6

9,4

5,9

3,7

1,5

0,2

83,7

2 Koheesio, palautumiskyky ja arvot

73,6

74,3

70,9

70,4

37,7

23,2

0,8

0,1

351,0

2.1 Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

58,7

61,7

68,3

68,9

37,0

22,9

0,6

0,0

318,1

2.2 Palautumiskyky ja arvot

14,9

12,6

2,6

1,5

0,7

0,3

0,2

0,1

32,9

3 Luonnonvarat ja ympäristö

53,0

56,1

15,9

15,9

4,0

4,4

0,3

0,1

149,7

3.1 Markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet

40,5

40,5

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

81,0

3.2 Muut otsakkeen ”Luonnonvarat ja ympäristö” ohjelmat

12,5

15,6

15,9

15,9

4,0

4,4

0,3

0,1

68,7

4 Muuttoliike ja rajaturvallisuus

3,8

3,5

2,5

2,8

2,7

1,1

0,4

0,0

16,7

5 Turvallisuus ja puolustus

2,2

2,5

2,3

1,9

1,2

0,4

0,1

0,0

10,6

6 Naapurialueet ja muu maailma

15,5

18,3

15,3

10,5

6,1

3,2

1,3

0,2

70,3

7 EU:n yleinen hallinto

13,5

13,9

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

27,4

Monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolella

3,2

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

3,2

Erityisrahoitusvälineet

1,9

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

1,9

Yhteensä

188,1

191,5

125,5

110,9

57,5

36,0

4,2

0,5

714,4



Taulukko 1.3 – Vuotta 2021 edeltävien sitoumusten loppuun saattamiseen liittyvät maksut

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

2026

2027

2028

2029

2030

2031

2032

Yhteensä

1 Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

1,8

0,9

0,6

0,5

0,2

0,3

0,0

4,4

2 Koheesio, palautumiskyky ja arvot

1,0

0,4

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

1,4

2.1 Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

1,0

0,4

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

1,4

2.2 Palautumiskyky ja arvot

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

3 Luonnonvarat ja ympäristö

0,1

2,2

0,1

0,1

0,1

0,4

0,0

2,9

3.1 Markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

3.2 Muut otsakkeen ”Luonnonvarat ja ympäristö” ohjelmat

0,1

2,2

0,1

0,1

0,1

0,4

0,0

2,9

4 Muuttoliike ja rajaturvallisuus

0,1

0,1

0,1

0,2

0,0

0,0

0,0

0,5

5 Turvallisuus ja puolustus

0,1

0,1

0,0

0,0

0,0

0,0

0,0

0,3

6 Naapurialueet ja muu maailma

1,0

1,3

1,1

0,3

0,1

0,1

0,0

3,9

Yhteensä

4,1

5,0

2,0

1,1

0,5

0,8

0,0

13,4

Taulukko 1.4 – Vuosien 2028–2034 sitoumuksiin liittyvät maksut

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

2028

2029

2030

2031

2032

2033

2034

Yhteensä

1 Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, maatalous ja maaseutu, kalatalous ja merielinkeinot, vauraus ja turvallisuus

108,3

122,7

150,9

150,7

157,8

144,3

130,3

965,0

2 Kilpailukyky, vauraus ja turvallisuus

14,8

40,6

57,4

68,8

73,1

82,9

86,2

423,7

3 Globaali Eurooppa -väline

4,8

9,9

14,6

19,6

24,8

28,9

32,3

134,9

4 Hallinto

14,9

15,6

16,3

16,9

17,5

18,1

18,7

117,9

Yhteensä

142,8

188,8

239,1

256,0

273,2

274,2

267,5

1 641,5

Taulukko 2 – Vapautettujen sitoumusten ennuste 2026–2027

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Loppuun saattaminen

MRK

Yhteensä

1 Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

0,5

0,5

1,0

2 Koheesio, palautumiskyky ja arvot

0,6

0,3

1,0

2.1 Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

0,5

0,0

0,5

2.2 Palautumiskyky ja arvot

0,1

0,3

0,4

3 Luonnonvarat ja ympäristö

3,2

0,1

3,2

3.2 Muut otsakkeen ”Luonnonvarat ja ympäristö” ohjelmat

3,2

0,1

3,2

4 Muuttoliike ja rajaturvallisuus

0,0

0,2

0,2

5 Turvallisuus ja puolustus

0,0

0,0

0,0

6 Naapurialueet ja muu maailma

0,0

0,1

0,1

Yhteensä

4,4

1,2

5,5

Taulukko 3 – NextGenerationEU:n ulosvirtauksia koskeva pitkän aikavälin ennuste

Ohjelma

2026

2027

Yhteensä

Horisontti Eurooppa

0,2

0,0

0,2

InvestEU

1,2

0,0

1,2

Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)

0,0

0,0

0,0

Euroopan sosiaalirahasto (ESR)

0,0

0,0

0,0

Euroopan elpymis- ja palautumistukiväline

100,4

0,0

100,4

Unionin pelastuspalvelumekanismi (RescEU)

0,5

0,0

0,5

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)

1,4

0,0

1,4

Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto

3,3

0,0

3,3

Yhteensä

107,0

0,1

107,1

Taulukko 4 – Maksattamatta olevien sitoumusten kokonaismäärän muutos vuosina 2026–2034

Lähde

Maksattamatta olevat sitoumukset vuoden 2026 alussa (arvio)*

Sitoumukset

2026–2034

Maksut

2026–2034

Vapautetut sitoumukset

2026–2027

Maksattamatta olevat sitoumukset vuoden 2034 lopussa

MRK

355,9

2 350,4

2 368,8

5,5

331,9

NextGenerationEU

107,4

0,1

107,1

0,4

0,0

Yhteensä

463,3

2 350,5

2 475,9

5,9

331,9

* Maksattamatta olevat sitoumukset vuoden 2025 alussa eivät sisällä määriä, jotka on saatu muista tuloista (pois lukien NextGenerationEU), eikä niitä ole sisällytetty taulukkoon.


Taulukko 5 – EU:n talousarvion tulevia sisäänvirtauksia koskeva pitkän aikavälin ennuste vuosina 2026–2030

SISÄÄNVIRTAUKSET

2026

2027

2028

2029

2030

Yhteensä

Omien varojen enimmäismäärä, % suhteessa EU:n BKTL:oon

2,00 %

2,00 %

2,00 %

2,00 %

2,00 %

josta NextGenerationEU:n väliaikainen kasvu

0,60 %

0,60 %

0,60 %

0,60 %

0,60 %

Omien varojen enimmäismäärä, mrd. euroa*

385,2

398,1

411,1

424,6

437,8

josta NextGenerationEU:n väliaikainen kasvu

111,5

115,6

119,4

123,3

127,4

Perinteisten omien varojen nettomäärä**

a

21,4

22,1

22,9

23,7

24,4

114,5

Kansalliset rahoitusosuudet

b

167,4

171,2

101,5

85,6

30,9

556,6

joista

arvonlisäverosta kertyvät omat varat

24,8

25,6

26,4

27,3

28,1

132,1

muovipakkausjätteeseen perustuvat omat varat

6,8

6,8

6,8

6,7

6,7

33,8

BKTL:oon perustuvat omat varat

135,8

138,8

68,3

51,6

–3,9***

390,6

Omat varat yhteensä

c = a + b

188,7

193,3

124,42

109,3

55,4

671,1

joista omia varoja NextGenerationEU-välineeseen liittyvien vastuiden rahoittamiseksi****

8,02

Muut tulot (ml. Yhdistyneen kuningaskunnan alustava rahoitusosuus)

d

3,5

3,3

3,0

2,7

2,6

15,2

TULOT YHTEENSÄ

c + d

192,2

196,6

127,4

112,0

58,0

686,3

* Omien varojen enimmäismäärä, laskettuna EU27:n bruttokansantuloa koskevan kevään 2025 talousennusteen perusteella.

** Perinteiset omat varat on arvioitu sillä perusteella, että kantokuluina pidätetään 25 prosenttia.

*** Vuonna 2030 bruttokansantuloon perustuva omien varojen määrä johtaa ylijäämään, joka palautetaan jäsenvaltioille.

**** Perustuvat vuosien 2026 ja 2027 osalta nykyiseen rahoitussuunnitelmaan.

Taulukko 6 – EU:n talousarvion tulevia sisäänvirtauksia koskeva pitkän aikavälin ennuste vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä

SISÄÄNVIRTAUKSET

2028

2029

2030

2031

2032

2033

2034

Yhteensä

Omien varojen enimmäismäärä, % suhteessa EU:n BKTL:oon*

2,35 %

2,35 %

2,35 %

2,35 %

2,35 %

2,35 %

2,35 %

Omien varojen enimmäismäärä, mrd. euroa

483,1

498,9

514,4

530,2

546,3

562,7

579,5

Omat varat yhteensä:

a

266,7

297,7

294,1

289,9

274,5

271,8

264,3

1 959,0

joista

perinteisten omien varojen nettomäärä**

34,5

35,7

36,8

38,0

39,2

40,4

41,6

266,3

arvonlisäverosta kertyvät omat varat

26,6

27,5

28,3

29,2

30,1

31,0

31,9

204,4

muovipakkausjätteeseen perustuvat omat varat

9,3

9,5

9,7

9,9

10,1

10,3

10,5

69,2

Euroopan päästökauppajärjestelmään perustuvat omat varat

8,8

11,7

11,3

13,0

11,7

10,3

8,8

75,6

sähkö- ja elektroniikkalaiteromuun perustuvat omat varat

16,2

16,5

16,7

16,9

17,1

17,3

17,4

118,0

tupakan valmisteveroon perustuvat omat varat (TEDOR)

13,0

12,7

12,4

12,8

12,5

12,2

12,7

88,3

hiilirajamekanismi (CBAM)

0,9

1,0

1,3

1,5

1,9

2,0

2,2

10,8

EU:n yrityspohjaiset varat (CORE)

7,4

7,5

7,5

7,6

7,7

7,8

7,9

53,3

BKTL:oon perustuvat omat varat

149,9

175,8

170,2

161,0

144,3

140,5

131,4

1 073,0

Muut tulot (ml. maksut ja Yhdistyneen kuningaskunnan alustava maksuosuus sekä Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) maksu)

b

3,3

3,0

2,9

2,9

2,9

2,9

3,1

21,1

TULOT YHTEENSÄ

c = a + b

270,0

300,7

297,1

292,8

277,4

274,7

267,5

1 980,1

* Omien varojen enimmäismäärä, laskettuna EU27:n bruttokansantuloa koskevan kevään 2025 talousennusteen perusteella.

** Perinteiset omat varat on arvioitu sillä perusteella, että kantokuluina pidätetään 10 prosenttia.

(1) COM(2025) 574.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta.
(3) Kaikki Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuuden erät esitetään erosopimuksen 148 artiklassa. Ennusteeseen sisältyvät ainoastaan tässä vaiheessa mitattavissa olevat osatekijät eli Yhdistyneen kuningaskunnan alustava rahoitusosuus sellaisten maksujen rahoittamiseksi, jotka johtuvat ennen vuotta 2021 maksamatta olevista sitoumuksista, joista Yhdistynyt kuningaskunta on vastuussa 140 artiklan mukaisesti, ja eläkevastuista, jotka on määritelty erosopimuksen 142 artiklan 5 kohdassa, sekä määrät, jotka unioni on velkaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle 145 artiklan (Euroopan hiili- ja teräsyhteisö) ja 146 artiklan (Unionin investoinnit Euroopan investointirahastoon) nojalla.
(I)

Koska seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevien komission ehdotusten jättämisen määräaika on pian, asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 253 artiklan 2 kohdassa säädettyä määräaikaa ei voitu noudattaa tämän kertomuksen osalta.

(II)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2024/2509, annettu 23 päivänä syyskuuta 2024, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (uudelleenlaadittu), EUVL L, 2024/2559, 26.9.2024.

(III)

COM(2021) 343, 30.6.2021. Kyseinen asiakirja on ensimmäinen vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskeva tällainen kertomus.

(IV)

Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093 vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta, EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 11.

(V)

Neuvoston asetus (EU) 2020/2094 Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi, EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 23 (NextGenerationEU).

(VI)

Ellei toisin mainita, kaikki kertomuksessa esitetyt määrät ilmaistaan käypinä hintoina.

(VII)

Neuvoston asetus (EU, Euratom) 20XX/XXX, COM(2025) 571.

(VIII)

 Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta, EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1.

(IX)

EUVL C 66 I, 19.2.2019, s. 1.    

(X)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, Vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 4 artiklan mukaisesti monivuotiseen rahoituskehykseen tehtävä tekninen mukautus vuodeksi 2026, COM(2025) 800 final.

(XI)

Euroopan komission ennakkoarviot varainhoitovuodelle 2026, SEC(2025) 250.

(XII)

Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2024/765, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 muuttamisesta, EUVL L, 2024/765, 29.2.2024.

(XIII)

Rahoituskehysasetuksen 5 artiklassa säädetään maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin osoitettavista lisämäärärahoista ennalta määriteltyjä ohjelmia varten. Lisämäärärahat vastaavat tietyntyyppisistä sakoista saatavia tuloja ennalta määriteltyjen vähimmäis- ja enimmäismäärien rajoissa.

(XIV)

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen julistus tutkimusohjelmaan liittyvien vapautettujen varojen uudelleenkäytöstä (C/2024/1972), EUVL C, C/2024/1972, 29.2.2024.

(XV)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/795, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024, Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP-kehysväline) perustamisesta ja direktiivin 2003/87/EY sekä asetusten (EU) 2021/1058, (EU) 2021/1056, (EU) 2021/1057, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) 2021/1060, (EU) 2021/523, (EU) 2021/695, (EU) 2021/697 ja (EU) 2021/241 muuttamisesta, EUVL L, 2024/795, 29.2.2024.

(XVI)

Määrää täydentävät 20 miljardin euron REPowerEU-avustukset, jotka rahoitetaan päästökauppajärjestelmän puitteissa, ja 2,1 miljardin euron siirrot brexit-mukautusvarauksesta.

(XVII)

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle, Pitkän aikavälin ennuste EU:n talousarviovarojen tulevista sisään- ja ulosvirtauksista (2025–2029), COM(2024) 276 final.

(XVIII)

STEP-kehysvälinettä koskevan raportin tietojen koontipäivä oli maaliskuussa 2025.

(XIX)

Jäsenvaltiot päättivät siirtää varoja suorien tukien ja maaseudun kehittämisen välillä. Tulokset esitettiin 8. helmikuuta 2023 annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2023/813.

(XX)

NextGenerationEU-välinettä koskevien lukujen koontipäivä on 16. toukokuuta 2025.