|
Euroopan unionin |
FI C-sarja |
|
C/2025/2024 |
1.4.2025 |
Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)
(C/2025/2024)
Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYNNÄN TIEDOKSI ANTAMINEN
”Blaye”
PDO-FR-A0712-AM03
Tiedonannon päivämäärä: 13.1.2025
HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT
1. Maantieteellinen alue
Tuote-eritelmän IV kohtaa (Maantieteellinen alue) on muutettu virallisen geokoodin perusteella, jossa luetellaan ja vahvistetaan kansallisella tasolla kaikki Ranskan kunnat departementeittain. Tämän toimituksellisen muutoksen ansiosta maantieteelliseen alueeseen voidaan viitata käyttäen Ranskan kansallisen tilastokeskuksen (Institut national de la statistique et des études économiques, INSEE) julkaisemaa tämänhetkistä virallista geokoodia ja varmistaa maantieteellisen alueen määrittely oikeudellisesti.
Muutos koskee yhtenäisen asiakirjan 6 kohtaa.
2. Rajattu alue
Rajattua viljelyaluetta on muutettu ottamalla käyttöön menetelmä niiden lohkojen yksilöimiseksi, joilta rypäleet korjataan.
Asiantuntijakomitea määrittää viljelylohkot niiden sijaintia koskevien kriteerien perusteella.
Jos tuottaja haluaa, että hänen viinitarhansa lohko yksilöidään viljelyalueeseen kuuluvaksi, hänen on lähetettävä pyyntö asiantuntijakomitealle, joka välittää siitä kopion alkuperänimityksistä ja laatumerkeistä vastaavalle kansalliselle virastolle (Institut national de l’origine et de la qualité, INAO) ennen sadonkorjuuvuoden maaliskuun 31. päivää.
INAOn toimivaltainen kansallinen komitea hyväksyy vuosittain luettelon uusista yksilöidyistä viljelylohkoista edellä mainitun asiantuntijakomitean lausunnon perusteella.
Kriteeriluetteloa ja luetteloja yksilöidyistä viljelylohkoista voi tiedustella INAOlta ja asiaankuuluvilta suojelu- ja hallinto-organisaatioilta.
Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.
3. Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue
Tuote-eritelmästä on poistettu maininta välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta alueesta, joka oli määritelty viininviljelyä, viinien valmistusta ja kypsytystä koskevan poikkeuksen mukaisesti.
Muutos vaikuttaa yhtenäisen asiakirjan 9 kohtaan.
4. Viiniköynnöslajikkeet
Lajike Côt N (tai Malbec) on muutettu toissijaisesta lajikkeesta pääasialliseksi lajikkeeksi.
Lajikkeiden istutusosuuksia koskevia sääntöjä on tarkistettu.
Kaikista viljellyistä lajikkeista yhteensä 85 prosenttia on oltava pääasiallisia rypälelajikkeita (aiemmin osuus oli 50 prosenttia).
Toissijaisten rypälelajikkeiden Carménère N ja Petit Verdot N vaadittu osuus on poistettu.
Myös sekoituksia koskevia sääntöjä on muutettu.
Tuote-eritelmässä on lisäksi täsmennetty, että nimityksen kattamat viinit ovat vähintään kahdesta rypälelajikkeesta valmistettuja sekoiteviinejä, joissa Merlot-lajikkeen osuus on vähintään 50 prosenttia.
Tämän seurauksena pääasiallisten lajikkeiden osuutta koskevat säännöt on poistettu.
Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.
5. Istutustiheys
Köynnösrivien välistä etäisyyttä koskevaa sääntöä on muutettu, ja köynnösten välistä etäisyyttä koskeva sääntö on poistettu ja korvattu uudella säännöksellä. Tämän säännöksen mukaan kullakin köynnöksellä saa olla enintään 1,67 neliömetriä maa-alaa, joka määritetään kertomalla köynnösrivien välinen etäisyys samalla rivillä olevien köynnösten välisellä etäisyydellä.
Kyseinen arvo (1,67 m2) korreloi suoraan hehtaarikohtaisen tiheyden kanssa. Vähimmäisistutustiheyttä ei ole muutettu.
Muutos vaikuttaa yhtenäisen asiakirjan 5.1.1 kohtaan.
6. Kasvatustavat – viljely- ja ympäristösäännökset
Tuote-eritelmään on lisätty seuraavat ympäristösäännökset:
|
— |
Kuolleet viiniköynnökset on poistettava viljelylohkoilta. Viljelylohkoille ei saa jättää kuolleita viiniköynnöksiä. |
|
— |
Rikkakasvien kemiallinen hävittäminen pientareilta on kiellettyä. |
|
— |
Rikkakasvien täydellinen kemiallinen hävittäminen viljelylohkoilta on kiellettyä. |
|
— |
Muovikatteiden käyttö on kielletty. |
|
— |
Kaikki viininviljelijät laskevat ja kirjaavat oman käsittelyindeksinsä. |
|
— |
Tarkistetun alkuperänimityksen tuotantoon tarkoitetulla viljelylohkolla ei saa olennaisesti muuttaa pintamaan tai syvempien maakerrosten morfologiaa tai tekijöitä, jotka varmistavat maan yhtenäisyyden ja kestävyyden, pois lukien tavanomainen maankääntö. |
Näillä muutoksilla pyritään ottamaan paremmin huomioon kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämistä koskevat yhteiskunnan vaatimukset ja ympäristönäkökohdat.
Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.
7. Viininvalmistusmenetelmät
Väkevöiminen on nyt ehdottomasti kielletty. Tätä aiemmin sallittua menetelmää ei ollut sovellettu.
Muutos vaikuttaa yhtenäisen asiakirjan 5.1.3 kohtaan.
8. Valtuutettujen varastonpitäjien välisen siirron päivämäärä
Päivämäärä, josta alkaen viinejä voi siirtää valtuutettujen varastonpitäjien välillä, on poistettu, jotta viinejä voidaan siirtää kaikkien alueella sijaitsevien toimijoiden välillä.
Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.
9. Kulutukseen luovuttamisen päivämäärä
Maaliskuun 31. päivä on korvattu 1. päivällä huhtikuuta.
Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.
10. Yhteys maantieteelliseen alueeseen
Yhtenäisen asiakirjan yhteyttä koskeva osio (8 kohta) on yhdenmukaistettu tuote-eritelmän vastaavan osion kanssa. Rypälelajikkeita ja sekoittamista koskevaa kohtaa on tarkistettu tuote-eritelmän muutosten mukaisesti.
11. Siirtymätoimenpiteet
Rajattua aluetta ja istutustiheyttä koskevat siirtymätoimenpiteet, joiden voimassaolo on päättynyt, on poistettu. Myös näihin toimenpiteisiin liittynyt kirjanpitovaatimus on poistettu.
Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.
12. Ilmoitusvelvollisuudet
Tuote-eritelmään on lisätty vaatimus, jonka mukaan muutostöistä on tehtävä ennakkoilmoitus. Tämä on linjassa maaperän merkittävää muokkaamista koskevan viljely- ja ympäristösäännöksen kanssa.
Jatkuvatoimisia tai melko jatkuvatoimisia toimijoita koskevat poikkeukset, jotka liittyivät ilmoituksen tekemiseen ennen pakkaamattomana myytävän viinin myyntiä ja ennen viinin pakkaamista, on poistettu.
Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.
13. Tärkeimpiä tarkastettavia seikkoja koskeva taulukko
Taulukkoa on päivitetty tuote-eritelmään tehtyjen muutosten perusteella.
Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.
14. Valvontaelintä koskevat tiedot
Valvontaelintä koskevan viittauksen sanamuotoa on tarkistettu ja yhdenmukaistettu muita nimityksiä koskevien tuote-eritelmien kanssa. Muutos on puhtaasti toimituksellinen.
Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.
15. Muut toimitukselliset muutokset
Tuote-eritelmän sanamuotoihin on tehty puhtaasti toimituksellisia muutoksia.
Muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.
YHTENÄINEN ASIAKIRJA
1. Nimi/nimet
Blaye
2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi
SAN – Suojattu alkuperänimitys
3. Rypäletuotteiden luokat
|
1. |
Viini |
3.1 Yhdistetyn nimikkeistön koodi
|
— |
22 – JUOMAT, ETYYLIALKOHOLI (ETANOLI) JA ETIKKA 2204 – Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöity viini; rypäleen puristemehu (grape must), muu kuin nimikkeeseen 2009 kuuluva |
4. Viini(e)n kuvaus
LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS
Viinit ovat kuivia hiilihapottomia punaviinejä. Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 12 tilavuusprosenttia, ja väkevöimisen jälkeen niiden kokonaisalkoholipitoisuus saa olla enintään 14 tilavuusprosenttia. Kaikissa myytävissä viinierissä omenahappopitoisuus on enintään 0,3 milligrammaa litrassa. Kaikissa myytävissä viinierissä käymiskykyisten sokereiden pitoisuus (glukoosi- ja fruktoosipitoisuus) on enintään 3 grammaa litrassa. Kaikissa pakkaamattomina myytävissä viinierissä haihtuvien happojen pitoisuus on enintään 13,27 milliekvivalenttia litrassa. Kaikissa pakkaamattomina myytävissä viinierissä rikkidioksidipitoisuus on enintään 140 milligrammaa litrassa.
Kyseiset hiilihapottomat punaviinit valmistetaan pääasiassa Merlot N -lajikkeesta, joka on sopeutunut hyvin alueen savi- ja kalkkikivirinteiden olosuhteisiin ja saavuttaa siellä hyvän kypsyyden. Lajikkeesta saadaan täyteläisiä, rikkaita ja voimakkaanpunaisia viinejä, joissa on usein intensiivisiä punaisten marjojen aromivivahteita. Kypsytettäessä nämä aromit kehittyvät usein mausteisiksi vivahteiksi.
Sekoittaminen muiden pääasiallisten lajikkeiden eli Cabernet Franc N- ja Cabernet Sauvignon N -lajikkeiden kanssa antaa viineille raikkautta ja rakennetta, mikä parantaa niiden kypsytyspotentiaalia ja lisää aromien monivivahteisuutta. Käyttämällä toista pääasiallista lajiketta eli Côt N (tai Malbec) -lajiketta saadaan erityisen hyvin kypsytykseen soveltuvia runsastanniinisia viinejä, jotka ovat tiiviitä, rikkaita ja voimakkaanvärisiä ja joissa on mausteisia ja tummien marjojen vivahteita.
Toissijaiset lajikkeet, kuten Carménère N tai Petit Verdot N, taas tekevät viineistä runsaampia ja monivivahteisempia.
Yleiset analyyttiset ominaisuudet
|
— |
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%): — |
|
— |
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%): — |
|
— |
Vähimmäishappopitoisuus: milliekvivalenttia/litra |
|
— |
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra): — |
|
— |
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/l): — |
5. Viininvalmistusmenetelmät
5.1 Erityiset viininvalmistusmenetelmät
|
1. |
Istutustiheys
Viljelymenetelmä Viiniköynnösten istutustiheys on vähintään 6 000 köynnöstä hehtaaria kohden. Köynnösrivien välinen etäisyys saa olla enintään 2 metriä. Kullakin köynnöksellä on enintään 1,67 neliömetriä maa-alaa, joka saadaan kertomalla köynnösrivien välinen etäisyys ja samalla rivillä olevien köynnösten välinen etäisyys. |
|
2. |
Leikkaussäännöt
Viljelymenetelmä Viiniköynnökset on leikattava viimeistään lehtien auettua (vaihe 9 Lorenzin asteikolla). Vain kannus- tai juoksijaleikkaus on sallittua, ja köynnöksiin voidaan jättää enintään
|
|
3. |
Väkevöiminen
Erityinen viininvalmistusmenetelmä Väkevöiminen on kielletty. |
5.2 Enimmäistuotos
|
1. |
60 hehtolitraa hehtaaria kohden |
6. Rajattu maantieteellinen alue
Viinirypäleet korjataan ja viiniytetään ja viinit valmistetaan ja kypsytetään seuraavien kuntien alueella:
Gironden departementti
Anglade, Berson, Blaye, Braud-et-Saint-Louis, Campugnan, Cars, Cartelègue, Cavignac, Cézac, Civrac-de-Blaye, Cubnezais, Donnezac, Etauliers, Eyrans, Fours, Générac, Laruscade, Marcenais, Marsas, Mazion, Plassac, Pleine-Selve, se Pugnacin kunnan osa, joka kuului Lafosseen ennen kuin kunnat yhdistyivät 1. heinäkuuta 1974, Reignac, Saint-Androny, Saint-Aubin-de-Blaye, Saint-Christoly-de-Blaye, Saint-Ciers-sur-Gironde, Saint-Genès-de Blaye, Saint-Girons-d’Aiguevives, Saint-Mariens, Saint-Martin-Lacaussade, Saint-Palais, Saint-Paul, Saint Savin, Saint-Seurin-de-Cursac, Saint-Vivien-de-Blaye, Saint-Yzan-de-Soudiac, Saugon ja Val de Livenne.
7. Rypälelajike/rypälelajikkeet
Cabernet Franc N
Cabernet Sauvignon N
Carménère N
Côt N – Malbec
Merlot N
Petit Verdot N
8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus
8.1 Yhteyden kannalta merkitykselliset luontoon liittyvät tekijät
Suojatun alkuperänimityksen ”Blaye” maantieteellinen alue sijaitsee Gironden departementin pohjoisosassa Gironden estuaarin oikealla rannalla. Estuaarin takia alueelle virtaa valtamereltä meri-ilmaa, minkä lisäksi siellä saadaan runsaasti auringonpaistetta (240 päivää vuodessa). Yhdessä nämä tekijät saavat aikaan leudon ilmaston, jossa on erittäin suotuisat olosuhteet viininviljelylle. Maantieteellinen alue koostuu 40 kunnasta, jotka sijaitsevat kolmen entisen kantonin eli Blayen, Saint-Ciers-sur-Gironden ja Saint-Savinin alueella.
Valtameri-ilmasto, johon joinakin vuosina yhdistyy syksyn sateisia matalapaineita ja joinain vuosina taas kuumia ja hyvin aurinkoisia jälkikesiä, vaikuttaa merkittävästi hyvän satovuoden syntymiseen.
Blayen alue jakautuu rakenteeltaan kolmenlaisiin maa-alueisiin. Estuaariosassa on kalkkikivirinteitä, joilta vesi valuu länteen ja lounaaseen lyhyttä ja tiheää vesiväylien verkostoa pitkin. Sisäosa koostuu savisemmasta tasangosta, josta vesi valuu pohjoiseen pitkää ja vain vähän maisemaa pirstovaa vesistöverkkoa pitkin. Pohjoisessa ja idässä sijaitsevalla hiekkaisemmalla takamaa-alueella on vain muutamia ajoittaisia vesiväyliä, joilla on vain hyvin pieni vaikutus alueen topografiaan.
Maaperän luonne heijastaa alueen geologista monimuotoisuutta. Kalkkikivipohjan päällä on ohut vähäsavinen ruskomaakerros, joka on usein tyypiltään rendzinaa. Tasankoalueen sisäosissa ruskomaa on savisempaa ja rinteillä taas hiekkapitoisempaa. Maantieteellisen alueen pohjois- ja itäosissa paikallinen hiekka- ja soramaa on pääasiassa hapanta harmaa tai mustaa maata, jonka alla usein on rautaa sisältävä anturamaakerros. Nämä podsolit voivat olla tyypiltään erilaisia. Alueella tehtiin toukokuussa 2015 maaperätutkimus, jossa kartoitettiin yksityiskohtaisesti nimityksen ”Blaye” maantieteellisellä alueella esiintyvät eri maalajit.
Edellä mainitun mukaisesti nimityksen ”Blaye” maantieteellisellä alueella voidaan erottaa kaksi pääasiallista maisematyyppiä. Estuaaria hallitsevat tasangot ja rinteet, joilla on hyvin paljon viiniviljelmiä. Blayen kaupunkia ja sen linnoitusta ympäröivät viinitarhat ja niiden lomassa sijaitsevat pienet maaseutukaupungit ja erikokoiset kylät. Alueella on myös joitakin pieniä metsiköitä, pääasiassa laaksoissa. Itäisen osan tasangoilla viiniä viljellään kotieläintuotannon rinnalla ja viinitarhat sijaitsevat usein nummilla tai rannikkomäntymetsissä olevilla aukioilla.
8.2 Yhteyden kannalta merkitykselliset ihmisen toimintaan liittyvät tekijät
Viinintuotanto alkoi tällä alueella jo antiikin aikoina, kun sinne asettuneet roomalaiset alkoivat viljellä viiniä ja käydä viinikauppaa. Estuaarin rannoille perustettiin nopeasti yhä enemmän viinitiloja, joille alueen vilkas ja kukoistava meriliikenne oli hyödyksi.
Keskiajalla viinitarhoja oli ainoastaan Blayen sataman läheisyydessä. Ludwig XIV:n hallintokaudella Blayen kaupungin strategista asemaa vahvistettiin rakennuttamalla sinne Sébastien Le Prestre de Vaubanin suunnittelema linnoitus. Tämä uusi sotilaallinen merkitys haittasi huomattavasti alueella harjoitettua liiketoimintaa.
1700-luvun kuluessa alueella palattiin taas suhteellisen rauhalliseen elämänmenoon. Tuolloin viinintuottajat alkoivat kokeilla uusia viiniköynnöslajikkeita, paranneltuja viljelymenetelmiä ja innovatiivisia viininvalmistusprosesseja, kuten kypsytystä tynnyreissä ja sitten pulloissa, jotka oli käsitelty polttamalla niissä rikkiin kastettuja liuskoja (ranskaksi ”allumette hollandaise”) (Enjalbert, H. La naissance des grands vins et la formation du vignoble moderne de Bordeaux: 1647–1767, 1978). Tämä antoi viinimarkkinoille uutta nostetta ja vaurastutti aluetta.
Blayenkaan viinitarhat eivät säästyneet 1800-luvulla viiniviljelmiä piinanneilta kasvituholaisilta (viiniköynnöksen härmä ja muut härmäsienet, viinikirva). Blayen viinintuotanto romahtikin vuonna 1853 vain 10 prosenttiin tavanomaisesta. 1900-luvun alussa Blayen siviilituomioistuimessa käsiteltiin maanomistajaa vastaan nostettua kannetta, ja 18. heinäkuuta 1929 antamassaan tuomiossa siviilituomioistuin määritteli, että nimityksellä ”Blaye” tai ”Blayais” tarkoitetaan Blayen, Saint-Ciers-sur-Gironden ja Saint-Savinin kolmessa kantonissa valmistettuja puna- ja valkoviinejä. Maantieteellinen alue vahvistettiin 11. syyskuuta 1936 annetulla asetuksella, jossa tunnustettiin suojattu alkuperänimitys ”Blaye” tai ”Blayais”.
Kun tätä nimitystä koskevat pyynnöt vähenivät 1980-luvun lopulla, nimityksistä ”Blaye” ja ”Premières Côtes de Blaye” vastaava viininviljelijöiden ammattijärjestö (Syndicat viticole des appellations ”Blaye” et ”Premières Côtes de Blaye” ) tarkisti tuotannolle asetetut vaatimukset. Uudet tuotantoedellytykset vahvistettiin ensin peruskirjassa ja sitten tuote-eritelmässä.
8.3 Syy- ja seuraussuhteet
Alue sijaitsee Gironden, Charenten ja Charente-Maritimen departementtien risteyskohdassa, ja sen ympäristöolosuhteet ja maisemapiirteet ovat hyvin moninaiset. Aikojen saatossa viininviljelijät ovat onnistuneesti luoneet alueen viineille yhteisen identiteetin. Vaikka paikallisilla viininviljelijöillä on alun perin ollut sekä puna- että valkoviinien valmistusta koskevaa tietotaitoa, nimitysten hyväksymisen jälkeen viinitarhoilla on viljelty pääasiassa punaisia lajikkeita.
Nimityksen ”Blaye” kattamia lajikkeita, joita viljellään valtameri-ilmastossa vanhoilla bordeaux’laisilla viinitiloilla, oli 1700-luvulta lähtien kasvatettava tukikeppien varassa. Myöhemmin tukilankojen käyttö yleistyi ja köynnöksiä alettiin leikata reilusti, jotta voitiin varmistaa, että rypäleet jakautuivat tasaisesti ja yhteyttäviä latvuslehtiä oli riittävästi ihanteellisen kypsyyden saavuttamiseksi.
Kyseisellä alueella viiniköynnökset istutetaan poikkeuksellisen tiiviisti lähialueiden viinitarhoihin verrattuna. Maaperä on hyvin vettä läpäisevää (joko luonnostaan tai ihmisen toiminnan seurauksena) ja antaa viineille vahvuutta ja pyöreyttä.
Koska nimityksen kattaman alueen maaperä on kartoitettu yksityiskohtaisesti, viininviljelyä varten on voitu tarkkaan valita sellaisia pääasiassa tasangoilla tai rinteillä sijaitsevia viljelylohkoja, joilla paikallisten lajikkeiden ominaisuudet saadaan parhaiten esiin. Kyseisiä lajikkeita on historiallisesti käytetty alueella, koska ne soveltuvat hyvin varastointiin ja vanhentamiseen, joten viinejä voitiin kuljettaa pitkiä matkoja. Viiniköynnökset istutetaan tiiviisti, jotta voidaan saada riittävän suuri sato ylikuormittamatta viiniköynnöksiä ja varmistaa korkea rypäleiden osuus.
Viinejä kypsytetään vähintään sadonkorjuuta seuraavan vuoden maaliskuun 15. päivään asti. Pitkää kypsytysaikaa tarvitaan viinin stabilointiin, jalostukseen ja sen ominaisuuksien parantamiseen.
”Blaye” onkin nyt yksi Pohjois-Gironden suojattujen alkuperänimitysten helmistä.
9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)
Laajempi maantieteellinen yksikkö
Oikeudellinen kehys:
Kansallinen lainsäädäntö
Lisäedellytyksen tyyppi:
Merkintöihin liittyvät täydentävät määräykset
Edellytyksen kuvaus:
Tarkistetun alkuperänimityksen saaneiden viinien etiketissä voidaan mainita laajempi maantieteellinen yksikkö ”Vin de Bordeaux” tai ”Grand Vin de Bordeaux”.
Laajemman maantieteellisen yksikön nimi voidaan kirjoittaa kirjaimin, jotka ovat korkeudeltaan ja leveydeltään enintään kaksi kolmasosaa niistä kirjaimista, joilla tarkistettu alkuperänimitys kirjoitetaan.
Linkki tuote-eritelmään
ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/2024/oj
ISSN 1977-1053 (electronic edition)