NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA

17 päivältä joulukuuta 1999,

Venäjän federaatiossa toteutettavaa asesulkua ja aseriisuntaa koskevan Euroopan unionin yhteistyöohjelman perustamisesta

(1999/878/YUTP)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Venäjää koskevan Euroopan unionin yhteisen strategian(1), jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi 4 päivänä kesäkuuta 1999 ja jossa Euroopan Unioni muun muassa sitoutuu edistämään aseriisuntaa ja joukkotuhoaseiden leviämisen hillitsemistä, asevalvonnan tukemista, nykyisten sopimusten täytäntöönpanoa ja aseviennin valvonnan vahvistamista,

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 14 artiklan yhdessä sen 23 artiklan 2 kohdan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

1) Kumppanuus- ja yhteistyösopimus kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Venäjän federaation kesken(2) edistää muun muassa kantojen lähentymistä molemmille osapuolille tärkeissä kansainvälisissä kysymyksissä ja lisää siten turvallisuutta ja vakautta.

2) Euroopan Unioni on valmis edistämään riskin vähentämiseen liittyviä yhteistyötoimia ja turvallista ja varmaa joukkotuhoaseisiin liittyvien resurssien käytöstä poistamista Venäjällä.

3) Tällaiset toimet toteutetaan samanaikaisesti Euroopan yhteisön toimien ja jäsenvaltioiden kahdenvälisesti toteuttamien toimien kanssa.

4) Kaikki tällaiset toimet on sovitettava mahdollisimman pitkälle yhteen tarpeettoman päällekkäisyyden välttämiseksi.

5) Euroopan Unionin toimet voidaan toteuttaa myös yhteistyössä muiden maiden kanssa.

6) Komissio on suostunut huolehtimaan eräistä tämän yhteisen toiminnan täytäntöönpanon kannalta välttämättömistä tehtävistä,

ON HYVÄKSYNYT SEURAAVAN YHTEISEN TOIMINNAN:

1 artikla

1. Perustetaan Venäjän federaatiossa toteutettavaa asesulkua ja aseriisuntaa koskeva Euroopan unionin yhteistyöohjelma, jäljempänä "ohjelma".

2. Ohjelman tavoitteena on Venäjän federaation tukeminen sen pyrkimyksissä asevalvontaan ja aseriisuntaan, joten sen avulla:

- tehdään Venäjän federaation kanssa yhteistyötä sen pyrkiessä joukkotuhoaseisiin liittyvien perusrakenteiden ja laitteistojen turvalliseen, varmaan ja ympäristöä säästävään käytöstä poistamiseen ja/tai niiden käyttötarkoituksen muuntamiseen,

- tarjotaan hankesuuntautuneen yhteistyön kautta oikeudelliset ja toiminnalliset puitteet vahvistetulle Euroopan Unionin osallistumiselle yhteistyötoimiin riskin vähentämiseksi Venäjän federaatiossa,

- edistetään tarvittaessa alaa koskevien yhteisön, jäsenvaltioiden ja kansainvälisten ohjelmien ja hankkeiden koordinointia.

2 artikla

1. Ohjelmasta avustetaan ensimmäisessä vaiheessa:

- Gornyssa Saratovin alueella Venäjällä sijaitsevaa kemiallisten aseiden hävittämiseen tarkoitettua koelaitosta,

- plutoniumin siirtoa, varastointia ja siirtämistä koskevaa tutkimusten ja kokeellisten tutkimusten sarjaa.

Edellä mainituista toimista edellisestä on täydellinen kuvaus liitteessä I ja jälkimmäisestä liitteessä II.

2. Neuvosto päättää jäsenvaltion ja/tai komission suosituksesta ohjelmasta tulevaisuudessa rahoitettavista (biologisen-, kemiallisen- ja ydinalan) muista hankkeista.

3 artikla

1. Neuvosto antaa ohjelman keston ajaksi ja 5 artiklan mukaisesti komissiolle tehtäväksi valmistella hyväksyttävät hankkeet sekä valvoa, että ne pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Komissio raportoi neuvostolle säännöllisesti ja tarvittaessa puheenjohtajan alaisuudessa ja neuvoston pääsihteerin, YUTP:n korkean edustajan avustamana.

2. Komissiota avustaa asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmän jäsenten määrä ja heiltä vaadittava asiantuntemus samoin kuin heidän tehtäviensä kuvaukset ovat liitteessä III olevassa tehtävänkuvauksessa. Komissio perustaa tarvittaessa Moskovaan työryhmän, jonka tehtävänä on:

- toimia tiiviissä yhteistyössä yhteisön rahoittamissa projekteissa työskentelevien henkilöiden kanssa,

- tehdä tarvittaessa toteutettavuustutkimuksia,

- olla yhteydessä paikallisiin viranomaisiin ja muiden osallistujamaiden edustajiin,

- neuvotella paikallisten viranomaisten kanssa ohjelman toteuttamiseen tarvittavista järjestelyistä,

- valvoa ohjelman toteuttamiseen myönnettyjen varojen käyttöä,

- auttaa jäsenvaltioita kahdenvälisten hankkeiden valitsemisessa ja toteuttamisessa.

4 artikla

1. Ohjelman toteuttamiseen liittyvien kustannusten kattamiseen tarkoitettu rahoitusohje on seuraava:

- 8900000 euroa vuosiksi 1999 ja 2000.

2. Edellä 1 kohdassa mainituilla määrillä rahoitettavia menoja hallinnoidaan talousarvioon sovellettavien Euroopan yhteisön menettelyjen ja sääntöjen mukaisesti.

3. Euroopan unioni rahoittaa ohjelman perusrakenteet ja juoksevat menot.

4. Neuvosto panee merkille, että komissio aikoo asiaa koskevin yhteisön toimenpitein tarvittaessa tukea tämän yhteisen toiminnan tavoitteiden saavuttamista ja painopisteiden toteuttamista.

5. Neuvosto ja komissio huolehtivat ohjelman, yhteisön tuen ja jäsenvaltioiden antaman kahdenvälisen tuen asianmukaisesta yhteensovittamisesta.

6. Tästä yhteisestä toiminnasta käydään kahdenvälisiä neuvotteluja Venäjän ja muiden kumppanien kanssa nykyisen poliittisten vuoropuhelun puitteissa pidettävissä kokouksissa.

5 artikla

1. Neuvosto arvioi vuosittain ohjelman mukaisesti toteutettuja toimia ja tekee tarvittavat päätökset ohjelman jatkamiseksi 31 päivän joulukuuta 2001 jälkeen. Arvioinnissa tarkastellaan myös Venäjän kykyä ottaa vastaan ja käyttää hyödyksi lisääntynyttä tukea.

2. Riippumattomia arviointeja ja tarkastuksia suoritetaan säännöllisin väliajoin ohjelman etenemisestä riippuen.

3. Neuvosto voi keskeyttää ohjelman, jos Venäjän federaatio:

- ei osallistu täysimääräisesti ohjelman täytäntöönpanoon,

- ei suostu Euroopan unionin harjoittamaan valvontaan ja/tai säännöllisin väliajoin suoritettaviin ulkoisiin arviointeihin ja tarkastuksiin.

6 artikla

Tämä yhteinen toiminta tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Sen voimassaolo päättyy samana päivänä kuin Venäjää koskevan Euroopan Unionin yhteisen strategian voimassaolo, jollei neuvosto päätä toisin tämän yhteisen toiminnan 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

7 artikla

Yhteinen toiminta julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 1999.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

K. HEMILÄ

(1) EYVL L 157, 24.6.1999, s. 1.

(2) EYVL L 327, 28.11.1997, s. 3.

LIITE I

EU:N JA VENÄJÄN KEMIALLISTEN ASEIDEN HÄVITTÄMISHANKE GORNYSSA

1. Taustaa

Venäjän federaatio on sitoutunut kemiallisia aseita koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanon puitteissa rakentamaan ensimmäisen teollisen kemiallisten aseiden hävittämiseen tarkoitetun koelaitoksen Gornyyn.

Gornyn laitos (joka sijaitsee Saratovin alueella) on yksi seitsemästä kemiallisten aseiden hävittämiseen varatusta laitoksesta Venäjän federaatiossa. Tarkoituksena on, että Gornyn laitoksessa käsitellään 225 tonnia levisiittiä, 690 tonnia sinappikaasua ja 210 tonnia levisiitin ja sinappikaasun sekoitusta. Määrä on noin 2,9 prosenttia koko siitä määrästä, jonka Venäjä on varannut hävitettäväksi kemiallisia aseita koskevan yleissopimuksen mukaisesti.

Kemiallisia aseita koskevassa yleissopimuksessa määrätään, että kemialliset aseet on poistettava täysin vuoteen 2007 mennessä. Ottaen huomioon Venäjän federaation rahoitukselliset ja taloudelliset ongelmat tehtävä on monimutkainen ja laajempi kansainvälinen tuki on epäilemättä tarpeen, jotta Venäjän federaatio voi täyttää yleissopimuksen mukaiset sitoumuksensa.

Laitosalueella on hävittämis- ja myrkynpoistolinja erityisten sekoitusten käsittelemiseksi myrkyn poistamista ja kierrätystä varten. On perustettu tekniikka, jolla levisiitti hävitetään hydrolysoimalla ja elektrolysoimalla, jolloin lopputuotteeksi jää arsiini, jota voidaan käyttää edelleen teollisuustarkoituksiin. Eräitä sinappikaasun ja sinappikaasun/levisiitin sekoituksen hävittämistä koskevia teknisiä ongelmia on vielä tutkittava.

Venäjän lainsäädännön mukaan ennen varsinaisen hävittämislaitoksen rakentamista on rakennettava asianmukainen sosiaalinen infrastruktuuri. Gornyn hankkeessa on noudatettu tätä lakia. Luottamusta lisääviin toimenpiteisiin, myös ympäristön seurantajärjestelmän perustamiseen ja siihen liittyviin hankkeisiin on kiinnitetty paljon huomiota, jotta hävittämislaitoksen rakentaminen yhteisöön tulisi sosiaalisesti hyväksytyksi. Toimenpiteistä mainittakoon muun muassa laitoksen ja kylän vedenpuhdistus ja ilmanpuhdistus sekä upseerien, sotilaiden ja työntekijöiden, lääkäreiden ja opettajien asunnot. Gornyn alueella on käynyt valtuuskuntia Kambarkasta. Erityisesti sosiaaliseen hyväksyntään tähtääviä toimenpiteitä pidetään yleisenä normina ja niiden ansiosta yleinen mielipide on muuttunut Kambarkassa myönteisemmäksi.

Kansainvälinen yhteisö avustaa Venäjää sen pyrkimyksissä panna täytäntöön yleissopimus kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämisestä sekä niiden hävittämisestä. Erityisesti Gornyssa hävittämislaitosta on tuettu vuodesta 1993 lähtien Venäjän ja Saksan yhteisellä kemiallisten aseiden hävittämishankkeella. Gornyn tuotantoperiaatteet otetaan käyttöön myös Kambarkan laitoksessa, johon varastoidaan saman tyyppisiä aseita ja jossa käytetään samoja varastointimenetelmiä. Gornyn laitoksella on siten merkittävä tehtävä kemiallisten aseiden hävittämisen nopeuttajana muilla valikoiduilla alueilla. Kambarkassa tullaan hävittämään kemiallisia aseita 6400 tonnia. Saksa on tähän mennessä käyttänyt 48,5 miljoonaa Saksan markkaa tekniikkaan, materiaaleihin ja erikoislaitteisiin. Tukea annetaan Saksan liittovaltion budjetista vuosittaisina määrärahoina.

Venäjän federaatio huolehtii infrastruktuuri-, rakennus- ja kuljetuskustannuksista. Venäjän osuus hankkeen rahoittamisesta oli vuonna 1999 ensimmäistä kertaa tuntuvasti suurempi kuin Saksan. Kaikki kemiallisten aseiden hävittämiseen varatut budjettivarat osoitettiin vuonna 1999 Gornyn hankkeelle.

2. Rakennustöiden edistyminen ja Gornyn laitoksen valmistumissuunnitelma

Saksa on arvioinut ja kirjannut edistymistä elokuussa 1999. Raportti on hyvin myönteinen. Rakennustyö edistyy nopeasti. Hakkeen kriittinen kohta on jäänyt taakse. Levisiitin hävittämislaitos saataneen valmiiksi vuoden 2000 lopussa ja sinappikaasun ja levisiitin/sinappikaasun sekoitusten hävityslaitos saataneen valmiiksi vuoden 2001 loppuun mennessä.

50-60 prosenttia laitteista on tällä hetkellä jo toimitettu ja varastoitu Gornyn laitokseen. Asentaminen riippuu asianomaisten rakennusten valmistumisesta. Rakennustyöstä on noin 90 prosenttia valmiina.

Saksalaisten arvioiden mukaan laitteiden ostoon tarvitaan kahden seuraavan vuoden aikana 15 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Venäjän valtuuskunta selvitti, että Venäjän federaatio on täysin sitoutunut kemiallisten aseiden hävittämiseen. Ripeällä ulkomaisella avulla voidaan antaa vauhtia prosessille ja vapauttaa varoja käytettäväksi kuudella muulla alueella, joilla valmistellaan parhaillaan vastaavanlaisia toimia.

Gornyn osalta kemiallisten aseiden hävittämisen alkaminen huhtikuussa 2001 näyttää realistiselta (alkuperäisessä suunnitelmassa kaavaillun vuoden 1999 sijasta). Venäläiset ovat ilmoittaneet, että viive johtuu kemiallisia aseita koskevan yleissopimuksen ratifioinnin viivästymisestä ja budjettivarojen puutteesta.

Venäjän viranomaiset suhtautuisivat erittäin myönteisesti eurooppalaiseen hankkeeseen, jolla voitaisiin ratkaista tietyt laitoksen viimeistelyä ja sen toimintakuntoon saattamista hidastavat ongelmat.

3. EU:n ja Venäjän Gornyssä toteutettavan kemiallisten aseiden hävittämishankkeen osatekijöitä

Komissio isännöi ad hoc -asiantuntijakokouksen 19 päivänä marraskuuta 1999 Brysselissä. Venäläiset ja saksalaiset asiantuntijat ja projektijohtajat sopivat kolmesta hankkeen osatekijästä, joita on käsiteltävä ja rahoitettava ensisijaisina asioina, jotta hanke jatkuisi kitkatta suunnitelman mukaisesti. Hankkeen osatekijät ovat tärkeysjärjestyksessä seuraavat:

EU:n ja Venäjän kemiallisten aseiden hävittämishanke 1999, Gorny

>TAULUKON PAIKKA>

Lisätietoja:

Osatekijä 1: Laitteiston tärkeimmät osat ovat jo saatavilla. Rakennusten ("rakennus 1/1") tekeminen on edistynyt hyvin. Laitteiston ja siihen liittyvien kytkentöjen lopullisessa asentamisessa ja säätämisessä tarvitaan erityisasiantuntemusta. Töiden valvonta annetaan eurooppalaisen kokoonpanijan tehtäväksi. Eurooppalainen kokoonpanija tekee alihankintasopimukset venäläisten yritysten kanssa työskentelyn toteuttamiseksi.

Osatekijä 2: Suodatinlaatikot on asennettava, jotta pystyttäisiin rajoittamaan hävittämis- ja kierrätysprosessissa vapautuvien sivutuotteiden aiheuttamaa ilman pilaantumista. Laatikoissa on hiilitäytteet ja erityisvarusteet hiilisuodattimien täyttämiseksi ja tyhjentämiseksi.

Osatekijä 3: Koska kemiallisten joukkotuhoaseiden kuljettamiseen liittyy vakavia riskejä, niiden kuljettamiseksi laitoksen välivarastosta hävittämislinjalle vaaditaan erityisvarusteita.

Hankinta: Osatekijöistä 2 ja 3 pyydetään tarjoukset Euroopan Unionin tarjouslainsäädännön mukaisesti. Ottaen huomioon hävittämislinjaa varten jo toimitettujen laitteiden teknologiset ja tekniset erityispiirteet osatekijä 1:n sopimus on teetettävä suoralla sopimuksella sen yhtiön kanssa, joka on tuottanut ja toimittanut asennettavat laitteet. Lopullinen päätös kolmen osatekijän rahoituksesta tehdään sen perusteella, onko yhteiselle toiminnalle osoitetuista varoista saatavissa riittävästi rahoitusta.

Hankkeen hallinto: Jotta varmistetaan, että Euroopan Unionin ja Venäjän yhteinen Gornyn kemiallisten aseiden hävittämishanke sopii yhteen Saksan ja Venäjän päähankkeen kanssa ja täydentää sitä, Euroopan Unionin ja Venäjän hanke on annettava tehtäväksi Saksan projektivastaavalle (Auswärtiges Amt eli ulkoministeriö yhteistyössä Bundesamt für Wehrtechnik und Beschaffungin eli aseteknologian ja -hankinnan liittoviraston kanssa), joka toimii tiiviissä yhteistyössä Venäjän federaation puolustusministerin kanssa, joka on tässä laitoksessa valtion asiakkaana. On varmistettava, että yhteisellä toiminnalla (liite III) nimetyn toimintapolitiikan ja hankkeiden koordinointiosaston päällikön kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja hänelle raportoidaan säännöllisesti. Hänen on oltava mukana kaikissa Euroopan Unionin ja Venäjän hankkeeseen liittyvissä kahdenvälisissä kokouksissa ja neuvonpidoissa.

LIITE II

EU:N JA VENÄJÄN YDINASEISIIN LIITTYVÄ TOIMINTA

1. Taustaa

Aseiden riisunnan vuoksi aseista vapautuvan plutoniumin asianmukainen käsittely on erittäin tärkeää ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan tavoitteen kannalta.

Euroopan komissio on vuodesta 1993 lähtien ja G8:n aseiden leviämisen estämisen asiantuntijaryhmän kokouksessa Pariisissa lokakuussa 1996 annettujen päätelmien vahvistamana käynyt keskusteluja Venäjän Minatomin kanssa (puolustusministeriön vapauttaman plutoniumin omistaja) tavoitteena tarkastella eri tapoja käyttää plutoniumia reaktorien polttoaineena. Erilaisia tutkimushankkeita on rahoitettu, pääasiassa kansainvälisen tiede- ja teknologiakeskuksen kautta. Yhteyshenkilöasiantuntijaryhmän välityksellä perustettiin koordinointijärjestely, jossa ovat mukana Venäjän asianomaiset järjestöt, läntiset kumppanit sekä edustajat muista tärkeimmistä kansainvälisistä ohjelmista, joissa tehdään alan yhteistyötä Venäjän kanssa (Ranskan, Saksan ja Venäjän federaation, Yhdysvaltojen ja Venäjän federaation sekä Japanin ja Venäjän federaation väliset ohjelmat).

Tämän koordinointitoiminnan tuloksena yhteisö pystyy ehdottamaan tietyn joukon tutkimuksia ja kokeita, jotka tukisivat selvästi venäläistä osapuolta ydinasekelpoisen plutoniuminsa käsittelemisessä ajallaan.

2. Tutkimukset ja kokeet

2.1 Yksityiskohtaisen lyhyen aikavälin toimintasuunnitelman laatiminen plutoniumin käsittelemiselle

Poliittisen esityslistan mukaan (käynnissä olevat neuvottelut Yhdysvaltojen ja Venäjän federaation välillä sekä G8:n aseiden leviämisen estämisen asiantuntijaryhmän keskustelut) vuonna 2008 käynnistyy niiden voimaloiden kaupallinen toiminta, joiden polttoaine sisältää aseista saatua plutoniumia.

Komission ja Minatomin yhdessä järjestämässä seminaarissa lokakuun 1999 lopussa kävi ilmi, että eri järjestöt ovat erilaisten ohjelmien yhteydessä laatineet erilaisia osittaisia toimintasuunnitelmia, mutta että on selvä tarve koota kaikki osat yhteen, luoda johdonmukaisuus hankkeiden välille ja täyttää puuttuvat kohdat, jotta saadaan aikaan täysin integroitu, kattava ja hyväksytty (kaikkien asianomaisten taholta) toimintasuunnitelma. Suunnitelmaan on sisällyttävä lupakysymykset ja näin ollen siinä on oltava mukana tärkeimpinä osapuolina voimaloiden johto (joka on vastuussa plutoniumin käytöstä reaktoreissaan) ja turvallisuudesta vastaava viranomainen (joka on vastuussa luvan antamisesta plutoniumia polttoaineena käyttävälle voimalan toiminnalle).

Tutkimus tukee nimettyjä Venäjän organisaatioita (luvan myöntämistä koskevan osavastuun mukaisesti) tällaisen integroidun toimintasuunnitelman laatimisessa. EU:n asiantuntijoita, joilla on asiantuntemusta plutoniumia polttoaineena käyttävien reaktorien suunnittelusta, lupamenettelyistä ja toiminnasta, palkattaisiin työskentelemään venäläisten vastapuolten kanssa.

Tuloksena voisi olla edellä mainittu integroitu, yksityiskohtainen ja hyväksytty toimintasuunnitelma. Tällainen suunnitelma tunnustettaisiin sen jälkeen kansainvälisesti, myös G8:n tasolla, ja se edistäisi poliittisen esityslistan toteuttamista ajallaan.

Kesto: 9 kuukautta; budjetti: enintään 500000 euroa.

2.2 Määriteltyjen Venäjän organisaatioiden tukeminen niiden välineiden ja asiantuntemuksen kehittämisessä, jotka ovat tarpeen luvan myöntämiseksi lyhyen aikavälin plutoniumin hävittämiselle Venäjällä.

Ei ole syytä odottaa toimintasuunnitelman viimeistelemistä ennen kuin käynnistetään tietyt erityistutkimukset ja kokeet, joita asiantuntijat pitävät jo nyt erittäin tärkeinä, jotta poliittinen esityslista toteutetaan ajallaan. Näistä kaksi voitaisiin pitää mielessä:

- Venäläisten osapuolten (Minatom, IPPE, Kurchatov-instituutti) tukeminen sellaisen tarvittavan kriittisen koelaitoksen suunnittelemiseksi (sellaista ei ole vielä olemassa), joka myöntää luvan plutoniumin käytölle VVER-reaktorien polttoaineena ja vahvistaa laskentakoodit.

Kesto: 1,5 vuotta; budjetti: enintään 1 miljoona euroa.

- Venäläisten osapuolten (Minatom, RIAR) tukeminen nykyisissä tutkimusreaktoreissa tehtävissä säteilytyskokeissa. Olisi erittäin tärkeää tukea lyijykoeosien käyttöä ajallaan Balakovo-reaktoreissa.

Kesto: 1 vuosi; budjetti: enintään 300000 euroa.

2.3 Tutkimus ydinasekelpoisen plutoniumin kuljetusta ja tilapäistä varastointia koskevista tavoista ja keinoista

Tutkimuksessa tarkasteltaisiin pääasiassa kuljetuksen sekä nykyisiin laitoksiin ja/tai varta vasten rakennettaviin uusiin laitoksiin varastoinnin teknistä toteuttamiskelpoisuutta. Talousnäkökohdat (kustannukset) ja aseiden leviämisen estämiseen liittyvät näkökohdat (väärinkäytön vaarat ja turvallisuusvaatimukset) analysoitaisiin perusteellisesti. Tuloksena annettaisiin suosituksia tehokkaimmista ja turvallisimmista tavoista kuljettaa ja varastoida plutoniumia tilapäisesti.

Kesto: 1 vuosi; budjetti: enintään 200000 euroa.

2.4 Plutoniumin käsittelemisen keskipitkän aikavälin näkymät

GT-MHR (Gas Turbine Modular Helium Temperature Reactor) on edistynyt kehitystulos, joka perustuu tutkittuun teknologiaan. Sen kyky toimia ilman uraania (ainoastaan plutoniumia käyttäen) tekee siitä erittäin tehokkaan plutoniumin polttajan. Lisäksi siihen sisältyy luontaisia turvallisuusominaisuuksia ja sen sähkön- ja lämmöntuotannon tehokkuus on korkea (50 prosenttia).

Tällainen reaktori on tarkoitus rakentaa Tomskiin, ja se korvaisi armeijan reaktorit, jotka edelleen tuottavat aseisiin tarkoitettua plutoniumia ja joita ei voida pysäyttää, koska ne myös tuottavat lämpöä paikalliselle yhteisölle. Kansainvälinen yhteenliittymä, jossa ovat mukana Euroopan Unionin, Venäjän, Yhdysvaltojen ja Japanin teollisuudet, on perustettu tukemaan avainteknologioiden kehittämistä ja esittelyä, myös polttoainesuunnittelussa.

Olisi suoritettava erityinen analyysi, jotta voitaisiin ratkaista polttoainetta ja reaktorin suunnittelua koskevat yksityiskohdat, jotka ovat välttämättömiä mahdollisimman tehokkaan plutoniumin polton aikaansaamiseksi. Tuloksena olisi laadittava toimintasuunnitelma, joka mahdollistaisi painopistealueiden määrittelyn uusille hankkeille ja tukisi päätöstä laajemmista investoinneista tulevaa kehitystä varten.

Kesto: 1 vuosi; budjetti: enintään 300000 euroa.

LIITE III

Venäjän federaatiossa toteutettavaa asesulkua ja aseriisuntaa koskevan Euroopan unionin yhteistyöohjelman mukaisen asiantuntijaryhmän tehtävänkuvaus

Komissiolle annetaan tehtäväksi perustaa Venäjän federaatiossa toteutettavaa asesulkua ja aseriisuntaa koskevan Euroopan unionin yhteistyöohjelman mukainen ja sen keston ajan toimiva asiantuntijaryhmä, johon kuuluu komissiossa Brysselissä toimiva toimintapolitiikan ja hankkeiden koordinointiosasto ja Moskovaan sijoitettu hanketta avustava työryhmä, joka raportoi Brysselissä toimivalle toimintapolitiikan ja hankkeiden koordinointiosastolle.

Yksikön asiantuntijat valikoi ja nimittää komissio. Päätös tehdään tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja pääsihteerin/korkean edustajan kanssa komission laatimien toimenkuvien ja valintaperusteiden pohjalta.

Asiantuntijoilta vaaditaan seuraavat ominaisuudet:

Brysselissä toimivassa toimintapolitiikan ja hankkeiden koordinointiosastossa toimii neljä Euroopan Unionin asiantuntijaa osaston päällikkö mukaan lukien, joita avustaa hallinnollisesti yksi sihteeri. Moskovaan sijoitetussa hanketta avustavassa työryhmässä toimii yksi Euroopan Unionin asiantuntija ja yksi paikallinen venäläinen tekninen asiantuntija.

Osaston päällikkö kantaa kokonaisvastuun yhteisen toiminnan täytäntöönpanosta. Hän pitää yllä läheisiä suhteita Euroopan Unionin puheenjohtajavaltioon, jäsenvaltioihin ja pääsihteeriin/korkeaan edustajaan myöhemmin erikseen määriteltävien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

Toimintapolitiikan ja hankkeiden koordinoimiseen ja kehittämiseen liittyvät tehtävät käsittävät muun muassa seuraavaa:

- avustushankkeiden ja siihen liittyvien politiikkojen koordinoinnin tukeminen yhteisön ja jäsenvaltioiden tasolla,

- toiminta yhteyspisteenä komission ja yhteisen tutkimuskeskuksen tukemille kansainvälisille aloitteille,

- Euroopan Unionin ja jäsenvaltioiden rahoittamia hankkeita koskevan tietokannan perustaminen,

- Euroopan Unionin asiantuntijoita koskevan, eri politiikan alojen mukaan jakautuvan tietokannan luominen ja ylläpitäminen,

- jäsenvaltioiden yhteyspisteverkoston luominen täydentämään toimivaltaisia neuvoston työryhmiä yhteisen toiminnan ja siihen liittyvän toiminnan täytäntöönpanemiseksi,

- neljännesvuosittain julkaistavien tilanneselvitysten valmisteleminen ja esittäminen.

Alakohtaisiin tehtäviin kuuluu muun muassa seuraavaa:

- kattavan alakohtaisen selvityksen laatiminen,

- tärkeimpien alakohtaisten kysymysten perusteellinen analyysi,

- hankkeiden nimeäminen tärkeimpien ongelmien ratkaisemiseksi,

- neuvostolle esitettävien hankkeiden valmistelu yhteisen toiminnan seurantatoimenpiteiden yhteydessä annettavaa mahdollista rahoitusta varten

- rahoitettavien hankkeiden viimeistely ja toteutus tarvittaessa läheisessä yhteistyössä Moskovaan sijoitetun hanketta avustavan työryhmän kanssa.

Moskovaan sijoitetun hanketta avustavan ryhmän erityistehtäviin kuuluu:

- tiivis yhteistyö Euroopan Unionin rahoittamien hankkeiden parissa työskentelevän henkilöstön kanssa,

- tarvittaessa toteutettavuustutkimusten laatimisen tukeminen,

- toimiminen yhteydenpitäjänä paikallisiin viranomaisiin ja muiden osallistujamaiden edustajiin,

- nauvotteleminen paikallisten viranomaisten kanssa ohjelman toteuttamiseen tarvittavista hallinnollisista järjestelyistä,

- jäsenvaltioiden avustaminen kahdenvälisten hankkeiden valitsemisessa ja toteuttamisessa,

- teknisen erityisavun helpottaminen.