|
1.7.2019 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 176/61 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2019/1118,
annettu 27 päivänä kesäkuuta 2019,
rajatylittävästä Seine–Schelde-hankkeesta Pohjanmeri–Välimeri-ydinverkkokäytävällä ja Atlantin ydinverkkokäytävällä
(tiedoksiannettu numerolla C(2019) 4561)
(Ainoastaan hollannin- ja ranskankieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 (1) ja erityisesti sen 47 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Euroopan unionin keskeisenä toimintapoliittisena tavoitteena on hiilestä irtautuminen liikenteen alalla erityisesti luomalla pitkän matkan tavarakuljetuksissa olosuhteet kunnianhimoiselle siirtymälle energiatehokkaisiin liikennemuotoihin. Pariisin sopimus vahvisti EU:n kunnianhimoiset tavoitteet ilmastonmuutoksen torjunnassa ja lujitti niitä. |
|
(2) |
Sisävesiliikenteen edistäminen tavaraliikenteessä on EU:n liikennepolitiikan selkeä ensisijainen tavoite, ja se on pitkäaikaisena tavoitteena myös TEN-T-politiikassa. |
|
(3) |
Seine–Schelde-verkon päätökseen saattamisella yhdistetään Seinen alue suoraan katkeamattomalla, mitoitukseltaan merkittävällä sisävesiväylällä Schelden alueeseen Pohjois-Ranskassa, Belgiassa ja Alankomaissa ja edelleen Euroopan muille tärkeille sisävesiliikennealueille, kuten Rein- ja Maas-joille. Näin luodaan katkeamaton, tehokas ja johdonmukainen suuren kapasiteetin sisävesiverkko, joka yhdistää useat meri- ja sisävesisatamat laajalla Euroopan sisäisten rajojen yli ulottuvalla alueella. |
|
(4) |
Yhdistäessään Ranskan, Belgian, Alankomaat ja edelleen Saksan Seine–Schelde-verkolla on selkeä rajat ylittävä ulottuvuus. |
|
(5) |
Seine–Schelde-hanke on ennalta yksilöity osa Atlantin ydinverkkokäytävää, ja vastaavasti Le Havre–Pariisi-osuus on ennalta yksilöity osa Atlantin ydinverkkokäytävää. Belgian, Alankomaiden ja Ranskan liikenneministerien sekä liikenteestä vastaavan komissaarin 17 päivänä lokakuuta 2013 allekirjoittama julistus Pohjanmeri–Välimeri-TEN-T-ydinverkkokäytävän täytäntöönpanosta korosti entisestään asianosaisten osapuolten sitoutumista sen toteutukseen. Lisäksi Pohjanmeri–Välimeri-ydinverkkokäytäviä koskevassa työsuunnitelmassa painotetaan tarvetta varmistaa Seine–Schelde-hankkeen saattaminen päätökseen perustaksi kaikilta osiltaan toimivalle multimodaaliselle liikennekäytävälle. |
|
(6) |
Hankkeen päätavoitteina on muun muassa varmistaa, että keskeiset Seine–Schelde-reitit ovat vähintään ECMT-luokkaa Va, ja turvata hyvät navigointiolosuhteet. |
|
(7) |
Kaikki Seine–Schelde-hankkeen osat ovat välttämättömiä sen päätökseen saattamiselle. Yksi osista on Seine–Nord Europe-kanava, puuttuva yhteys, jota ilman Seine–Schelde-verkkoa ei voida toteuttaa. |
|
(8) |
Seine–Schelde-hanke on monitahoinen rajatylittävä hanke, jossa ovat mukana Belgia (Flanderin ja Vallonian alueet) ja Ranska ja johon sisältyy rakennustöitä, joiden tavoitteena on sekä luoda uutta että parantaa olemassa olevaa infrastruktuuria siten, että navigointitoimintaan kohdistuu mahdollisimman vähän vaikutuksia. Merkittävänä haasteena on siis riittävä koordinointi. Hankkeen koordinoidun ja oikea-aikaisen toteuttamisen tukemiseksi on tarpeen antaa säännöksiä, joissa vahvistetaan tarvittavien toimien kuvaus sekä aikataulu niiden toteuttamiseksi. Tämä olisi avuksi Pohjanmeri–Välimeri-ydinverkkokäytävän työsuunnitelman rajojen yli ulottuvien tavoitteiden saavuttamisessa sekä Seine–Schelde-hankkeen saattamisessa päätökseen mahdollisimman pian ja joka tapauksessa vuoteen 2030 mennessä. |
|
(9) |
On tärkeää yksilöidä Seine–Schelde-hankkeen päätökseen saattamiseksi tarvittavat toimet ja niiden toteuttamisaikataulu, jotta voidaan suunnitella ja kaikin tavoin optimoida eurooppalaisen, kansallisen ja alueellisen sekä yksityisen rahoituksen saatavuus. EU:n rahoituksella on vipuvaikutusta toimien toteuttamiseen liittyvään kansalliseen ja alueelliseen päätöksentekoon. |
|
(10) |
Belgia (Flanderin ja Vallonian alueet) ja Ranska ovat jo toteuttaneet merkittäviä toimia (tutkimuksia ja infrastruktuuritöitä), jotka edistävät Seine–Schelde-hankkeen täytäntöönpanoa. Valtaosaa toimista on osarahoitettu Euroopan unionin eri ohjelmista. Tällä hetkellä käynnissä olevia toimia rahoitetaan Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitetulla avustussopimuksella (2014-EU-TM-0373-M, ”Seine-Escaut 2020”), jonka mukainen unionin rahoitusosuus on 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. |
|
(11) |
Hankkeen rajatylittävä luonne vaatii siihen osoitetut hallintorakenteet. Belgia (Flanderin ja Vallonian alueet) ja Ranska ovat tehneet tiivistä yhteistyötä jo vuosien ajan erityisesti Seine–Schelde-hankkeen valmistelua ohjaavan, syyskuussa 2009 perustetun hallitustenvälisen komission puitteissa. Tämä hallitustenvälinen komissio saa toiminnallista tukea alueen taloudellisia intressejä käsittelevältä Seine-Scheldt EEIG -ryhmältä (Seine-Scheldt European Economic Interest Group), johon kuuluvat Ranskan viranomainen VNF (Voies Navigables de France), SCSNE-yhteisö (Société du canal Seine-Nord Europe), Vallonian viranomainen SPW (Service Public Wallonie) ja Flanderin viranomainen De Vlaamse Waterweg NV. SCSNE, joka vastaa Seine–Nord-kanavan rakentamisesta, perustettiin toukokuussa 2017. Nämä erityiset yksiköt muodostavat integroidun hallintorakenteen, joka valvoo ja koordinoi Seine–Schelde-hankkeen päätökseen saattamista. Pohjanmeri–Välimeri-ydinverkkokäytävän eurooppalaisen koordinaattorin ja komission edustajan olisi osallistuttava säännöllisesti hallitustenvälisen komission ja Seine-Scheldt EEIG -ryhmän kokouksiin tarkkailijoina. Eurooppalaisen koordinaattorin ja komission edustajan olisi osallistuttava tarkkailijoina myös SCSNE:n valvontaneuvoston (conseil de surveillance) kokouksiin. Ranska voi toteuttaa myös muita soveltuvia järjestelyjä pitääkseen komission asianmukaisesti mukana kyseisessä valvontaneuvostossa. |
|
(12) |
Toteuttamisen etenemisen seurantaa varten jäsenvaltioiden olisi annettava komissiolle säännöllisiä asiaa koskevia raportteja alueellaan sijaitsevista osuuksista ja ilmoitettava mahdollisista viivästyksistä. |
|
(13) |
Tässä päätöksessä säädetty täytäntöönpanoaikataulu ei vaikuta kansainväliseen ja unionin oikeuteen sisältyvien vaatimusten täyttämiseen, mukaan lukien ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemista koskevat säännökset. Tämän aikataulun pitäisi mahdollistaa rahoituksen saatavuuden suunnittelu ja optimointi ratkaisematta kuitenkaan ennakolta jäsenvaltion tai unionin taloudellista sitoutumista. Aikataulun ei pitäisi missään olosuhteissa kyseenalaistaa unionin tiukkoja ympäristönsuojelua ja yleisön osallistumista koskevia vaatimuksia. |
|
(14) |
Tässä päätöksessä on aiheellista säätää tarkistuslausekkeesta rajoittamatta kuitenkaan asetuksen (EU) N:o 1315/2013 47 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan soveltamista. |
|
(15) |
Belgia ja Ranska ovat hyväksyneet tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet. |
|
(16) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) N:o 1315/2013 52 artiklassa tarkoitetun komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Kohde
Tässä päätöksessä vahvistetaan rajatylittävän Seine–Schelde-hankkeen toimien kuvaus ja täytäntöönpanoaikataulu sekä siihen liittyvät hallinnointisäännökset.
2 artikla
Toimet ja aikataulu
Belgian ja Ranskan on varmistettava seuraavien toimien täytäntöönpano:
|
a) |
Seine–Amont, Nogent-sur-Seinestä Pariisiin: navigointiolosuhteiden parantaminen joulukuuhun 2030 mennessä;
|
|
b) |
Seine-Aval, Suresnesistä Le Havreen: navigointiolosuhteiden parantaminen joulukuuhun 2027 mennessä;
|
|
c) |
Oise, Conflans-Sainte-Honorinestä Compiègneen: korotus ECMT-luokkaan Vb ja navigointiolosuhteiden parantaminen joulukuuhun 2028 mennessä;
|
|
d) |
Seine–Nord Europe-kanava Compiègnestä Aubencheul-au-Baciin: rakentaminen ja käyttöönotto ECMT-luokassa Vb niin, että on mahdollista kuljettaa kolme kerrosta kontteja, joulukuuhun 2028 mennessä;
|
|
e) |
Dunkerque–Schelde-akseli, mukaan lukien Dunkerquen kanava Valenciennesistä Scheldeen ja Vallonian runkoväylään, sekä Deûle Gentin suuntaan: korotus ECMT-luokkaan Va (kaksisuuntainen) ja luokkaan Vb (yksisuuntainen) sekä navigointiolosuhteiden parantaminen joulukuuhun 2027 mennessä;
|
|
f) |
Condé–Pommerœul-kanava: uudelleen avaaminen ECMT-luokassa Va joulukuuhun 2022 mennessä; |
|
g) |
Vallonian runkoväylä Pommerœulistä Namuriin: korotus ECMT-luokkaan Va joulukuuhun 2028 mennessä;
|
|
h) |
Schelden yläjuoksu:
|
|
i) |
Lys: korotus ECMT-luokkaan Vb (yksisuuntainen) ja Va (kaksisuuntainen) siten, että on mahdollista kuljettaa kolme kerrosta kontteja, joulukuuhun 2027 mennessä, mukaan lukien:
|
|
j) |
liityntäverkko Flanderissa:
|
|
k) |
Seneffe–Antwerpen, Flanderissa ja Valloniassa sijaitsevilla osuuksilla: tutkimusten suorittaminen, erityisesti korotuksista kaikilta osin ECMT-luokkaan IV, joulukuuhun 2022 mennessä ja teknisen ja rahoitusta koskevan täytäntöönpanosuunnitelman laatiminen tarvittavista korotuksista joulukuuhun 2023 mennessä; |
|
l) |
yleiset toimet:
|
3 artikla
Hallinnointi
1. Pohjanmeri–Välimeri-ydinverkkokäytävän eurooppalainen koordinaattori ja Euroopan komission edustaja on kutsuttava osallistumaan Société du canal Seine-Nord Europen valvontaneuvoston (conseil de surveillance) kokouksiin tarkkailijoina.
2. Edellä 2 artiklassa tarkoitettujen toimien edistymisestä on keskusteltava säännöllisesti Seine–Schelde-hankkeen päätökseen saattamisen valmistelua varten perustetun hallitustenvälisen komission sekä Seine-Scheldt EEIG:n puitteissa. Pohjanmeri–Välimeri-ydinverkkokäytävän eurooppalainen koordinaattori ja Euroopan komission edustaja on kutsuttava osallistumaan tarkkailijoina hallitustenvälisen komission kokouksiin vähintään kahdesti vuodessa ja Seine- Scheldt EEIG:n kokouksin vähintään kolmesti vuodessa.
4 artikla
Raportointi
Belgian ja Ranskan on raportoitava vähintään kerran vuodessa komissiolle ja Pohjanmeri–Välimeri-ydinverkkokäytävän eurooppalaiselle koordinaattorille edistymisestä 2 artiklassa tarkoitettujen toimien toteuttamisessa sekä ilmoitettava mahdollisista viivästymisistä, niiden syistä ja siitä, mitä korjaavia toimenpiteitä on toteutettu. Tähän kyseiset jäsenvaltiot voivat tarvittaessa käyttää Verkkojen Eurooppa -välineen avustussopimusten yhteydessä annettavien vuotuisten tilanneraporttien sisältöä.
5 artikla
Uudelleentarkastelu
Komissio suorittaa Belgian ja Ranskan pyynnöstä tai omasta aloitteestaan 2 artiklassa tarkoitettujen toimien ja aikataulun uudelleentarkastelun 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä, ja sitä avustaa tässä Pohjanmeri–Välimeri-ydinverkkokäytävän eurooppalainen koordinaattori.
6 artikla
Tämä päätös on osoitettu Belgian kuningaskunnalle ja Ranskan tasavallalle.
Tehty Brysselissä 27 päivänä kesäkuuta 2019.
Komission puolesta
Violeta BULC
Komission jäsen
(1) EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/44/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 152).