02014R0481 — FI — 07.05.2019 — 001.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 481/2014, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2014, (EUVL L 138 13.5.2014, s. 45) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
|
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/693, annettu 7 päivänä helmikuuta 2019, |
L 118 |
1 |
6.5.2019 |
|
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 481/2014,
annettu 4 päivänä maaliskuuta 2014,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013 täydentämisestä yhteistyöohjelmiin liittyvien menojen tukikelpoisuutta koskevien erityissääntöjen osalta
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
1. Rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 1303/2013 65–71 artiklassa tai kyseisten artikloiden perusteella vahvistettujen tukikelpoisuussääntöjen soveltamista tässä asetuksessa vahvistetaan seuraavien menoluokkien tukikelpoisuutta koskevat erityissäännöt:
a) henkilöstökustannukset;
b) toimisto- ja hallintomenot;
c) matka- ja majoituskustannukset;
d) ulkopuoliset asiantuntija- ja palvelukustannukset, sekä
e) laitemenot.
2. Yhteistyöohjelman seurantakomiteaan osallistuvat jäsenvaltiot voivat sopia, että yhteen tai useampaan 1 kohdassa tarkoitettuun luokkaan kuuluvat menot eivät ole tukikelpoisia yhden tai useamman toimintalinjan mukaan.
2 artikla
Yleiset säännökset
1. Tämän asetuksen mukaiset tukikelpoiset menot, jotka tuensaaja on maksanut tai jotka on maksettu tuensaajan puolesta, kattavat toimen tai sen osan käynnistämisestä tai käynnistämisestä ja toteutuksesta aiheutuvat kustannukset.
2. Seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia:
a) sakot, taloudelliset seuraamukset sekä oikeusriitojen ja riitojenratkaisun kulut;
b) lahjoista aiheutuvat kustannukset, lukuun ottamatta niitä, joiden arvo on enintään 50 euroa lahjaa kohden ja jotka liittyvät menekinedistämiseen, viestintään, mainontaan tai tiedotukseen;
c) valuuttakurssivaihteluihin liittyvät kustannukset.
3 artikla
Henkilöstökustannukset
1. Henkilöstökustannuksiin liittyvät menot koostuvat tuensaajan jollakin seuraavista tavoista työllistämän henkilöstön bruttotyövoimakustannuksista:
a) kokopäivätyö;
b) osa-aikatyö, jossa henkilöstö työskentelee kuukausittain kiinteän prosenttiosuuden mukaisen osuuden työajasta;
c) osa-aikatyö, jossa henkilöstön kuukausittainen työtuntimäärä on joustava, tai
d) tuntitaksaan perustuva työ.
2. Henkilöstökustannuksiin liittyvät menot on rajattava seuraaviin:
a) työsopimuksessa, nimityspäätöksessä (näistä kahdesta asiakirjasta käytetään jäljempänä nimitystä ’työsuhteeseen liittyvä asiakirja’) tai lainsäädännössä vahvistetut sellaiseen toimintaan liittyvät palkat, jota kyseinen yhteisö ei harjoittaisi, jos toimea ei olisi toteutettu, ja joka liittyy kyseisen henkilöstön jäsenen työnkuvauksessa täsmennettyihin vastuualueisiin;
b) muut kustannukset, jotka liittyvät suoraan työantajalle aiheutuneisiin ja työantajan maksamiin palkkoihin, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 ( 1 ) soveltamisalaan kuuluvat työllistämiseen liittyvät verot ja sosiaaliturvamaksut, mukaan lukien eläkkeet, edellyttäen, että
i) ne vahvistetaan työsuhteeseen liittyvässä asiakirjassa tai lainsäädännössä;
ii) ne ovat työsuhteeseen liittyvässä asiakirjassa mainitun lainsäädännön ja sen maan ja/tai organisaation vakiokäytäntöjen mukaisia, jossa asianomainen henkilöstön jäsen tosiasiallisesti työskentelee, sekä
iii) työantaja ei voi periä niitä takaisin.
Edellä olevan a alakohdan osalta maksut luonnollisille henkilöille, jotka työskentelevät tuensaajalle muun sopimuksen kuin työsopimuksen perusteella, voidaan rinnastaa palkkoihin, ja kyseinen sopimus voidaan katsoa työsuhteeseen liittyväksi asiakirjaksi.
3. Henkilöstökustannukset voidaan korvata joko
i) asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti (näytettynä toteen työsuhteeseen liittyvän asiakirjan ja palkkakuittien perusteella), tai
ii) vakioyksikkökustannusten muodossa kyseisen asetuksen 67 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 68 a artiklan 2 kohdan, 3 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 4 kohdan mukaisesti, tai
iii) 67 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisina kertakorvauksina, tai
iv) kyseisen asetuksen 67 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja 68 a artiklan 1 kohdan mukaisena kiinteämääräisenä rahoituksena.
4. Sellaisiin henkilöihin liittyvät henkilöstökustannukset, jotka työskentelevät toimessa osa-aikaisesti siirtosopimusten perusteella, on laskettava joko
a) kiinteänä prosenttiosuutena bruttotyövoimakustannuksista asetuksen (EU) N:o 1303/2013 68 a artiklan 5 kohdan mukaisesti, tai
b) toimea koskevaa kuukausittain vaihtuvaa työtuntimäärää vastaavana joustavana osuutena bruttotyövoimakustannuksista määritettynä ajankäytön seurantajärjestelmällä, joka kattaa 100 prosenttia työntekijän työajasta.
▼M1 —————
6. Edellä olevan 4 kohdan b alakohdan mukaisten osa-aikaisten työsopimusten osalta henkilöstökustannuksista maksettavat korvaukset on laskettava yhden tuntitaksan perusteella, joka määritetään joko
i) jakamalla kuukausittaiset bruttotyövoimakustannukset tunteina ilmaistulla keskimääräisellä kuukausittaisella työajalla ottaen huomioon työaika sellaisena kuin se on vahvistettu työsuhteeseen liittyvässä asiakirjassa ja lainsäädännössä tai työmarkkinaosapuolten välisissä sopimuksissa asiaankuuluvalla tasolla, tai
ii) jakamalla viimeisimmät asiakirjoihin perustuvat vuotuiset bruttotyövoimakustannukset 1 720 tunnilla.
Tuntitaksa kerrotaan toimea koskevalla todellisella työtuntimäärällä.
7. Henkilöstökustannukset, jotka liittyvät työsuhteeseen liittyvän asiakirjan mukaan tuntitaksalla työskenteleviin henkilöihin, ovat tukikelpoisia, kun toimea koskevaa tosiasiallista työtuntimäärää sovelletaan työsuhteeseen liittyvässä asiakirjassa sovittuun tuntitaksaan ajankäytön seurantajärjestelmän perusteella.
4 artikla
Toimisto- ja hallintomenot
Toimisto- ja hallintomenot on rajattava seuraaviin osatekijöihin:
a) toimitilojen vuokra;
b) vakuutukset ja verot, jotka liittyvät rakennuksiin, joihin henkilöstö on sijoitettuna, ja toimistokalusteisiin (esim. tulipalon ja varkauden varalta otetut vakuutukset);
c) yleishyödylliset palvelut (kuten sähkö, lämmitys ja vesikustannukset);
d) toimistotarvikkeet;
e) tuensaajaorganisaation sisäinen liikekirjanpito;
f) arkistot;
g) huolto-, siivous- ja korjauskustannukset;
h) turvallisuus;
i) tietotekniset järjestelmät;
j) viestintä (esim. puhelin, faksi, internet, postipalvelut ja käyntikortit);
k) tilin tai tilien avaamisesta ja hoitamisesta aiheutuvat pankkimaksut, jos toimen toteutus edellyttää erillisen tilin avaamista;
l) valtioiden rajat ylittävistä rahoitustapahtumista veloitettavat maksut.
5 artikla
Matka- ja majoituskustannukset
1. Matka- ja majoituskustannukset on rajattava seuraaviin osatekijöihin:
a) matkakustannukset (esim. matkaliput, matka- ja autovakuutus, polttoaine, ajokilometrit, liikennemaksut ja pysäköintimaksut);
b) ateriakustannukset;
c) majoituskustannukset;
d) viisumikustannukset;
e) päivärahat.
2. Edellä 1 kohdan a–d alakohdassa luetelluista päivärahalla katettavista osatekijöistä ei saa maksaa korvausta päivärahan lisäksi.
3. Ulkopuolisten asiantuntijoiden ja palveluntarjoajien matka- ja majoitusmenot kuuluvat 6 artiklassa lueteltuihin ulkoisiin asiantuntija- ja palvelukustannuksiin.
4. Jos tuensaajan työntekijä maksaa tässä artiklassa tarkoitetut menot suoraan, tuensaajan on annettava työntekijälle tosite korvauksesta.
5. Sellaisten toimien osalta, jotka koskevat teknistä tukea, menekinedistämistoimintaa tai valmiuksien kehittämistä, ohjelma-alueen unionissa sijaitsevan osan ulkopuolella aiheutuneet menot ovat tukikelpoisia, jos ne ovat aiheutuneet asetuksen (EU) N:o 1299/2013 20 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
6. Hallintoviranomainen voi hyväksyä tukikelpoisiksi kustannukset, jotka aiheutuvat majoituksesta ja aterioista ohjelma-alueen unionissa sijaitsevan osan ulkopuolella sijaitsevissa laitoksissa, jos ne ovat aiheutuneet asetuksen (EU) N:o 1299/2013 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tämä koskee myös paikallisia matkakustannuksia, jotka aiheutuvat ohjelma-alueen unionissa sijaitsevan osan ulkopuolella järjestetyistä tapahtumista tai toteutetuista toimista.
7. Ohjelma-alueen unionissa sijaitsevan osan ulkopuolella sijaitsevan tuensaajien henkilöstön osalta hallintoviranomainen voi hyväksyä tukikelpoisiksi 1 kohdassa tarkoitetut kustannukset, mukaan lukien ohjelma-alueen unionissa sijaitsevan osan alueella tai sen ulkopuolella järjestetyistä tapahtumista tai toteutetuista toimista aiheutuvat matkakustannukset, jos ne ovat aiheutuneet asetuksen (EU) N:o 1299/2013 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
8. Ohjelma-alueen unionissa sijaitsevan osan alueella sijaitsevan tuensaajien henkilöstön osalta 1 kohdassa tarkoitetut kustannukset, mukaan lukien ohjelma-alueen unionissa sijaitsevan osan alueella tai sen ulkopuolella järjestetyistä tapahtumista tai toteutetuista toimista aiheutuvat matkakustannukset, on katsottava tukikelpoisiksi asetuksen (EU) N:o 1299/2013 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
6 artikla
Ulkopuoliset asiantuntija- ja palvelukustannukset
Ulkopuolisiin asiantuntija- ja palvelukustannuksiin liittyvät menot on rajattava seuraaviin muun julkis- tai yksityisoikeudellisen elimen tai luonnollisen henkilön kuin toimen tuensaajan tarjoamiin palveluihin ja asiantuntemukseen:
a) tutkimukset ja kyselyt (esim. arvioinnit, strategiat, hankeaihiot, suunnitelmat ja käsikirjat);
b) koulutus;
c) käännökset;
d) tietoteknisten järjestelmien ja verkkosivustojen kehittäminen, muuttaminen ja päivittäminen;
e) toimeen tai varsinaiseen yhteistyöohjelmaan liittyvä tunnetuksi tekeminen, viestintä, mainonta tai tiedotus;
f) taloushallinto;
g) tapahtumien tai kokousten järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvät palvelut (myös vuokra, ateriapalvelut tai tulkkaus);
h) osallistuminen tapahtumiin (esim. ilmoittautumismaksut);
i) oikeudelliset neuvonantopalvelut, notariaattipalvelut, tekniset asiantuntijat ja rahoitusasiantuntijat sekä muut konsultti- ja kirjanpitopalvelut;
j) teollis- ja tekijänoikeudet;
k) asetuksen (EU) N:o 1303/2013 125 artiklan 4 kohdan a alakohdassa ja asetuksen (EU) N:o 1299/2013 23 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tarkastukset;
l) asetuksen (EU) N:o 1303/2013 126 ja 127 artiklan mukaiset ohjelmatason tarkastuskustannukset;
m) pankin tai muun rahoituslaitoksen antamat vakuudet siltä osin kuin unionin tai kansallisessa lainsäädännössä taikka seurantakomitean hyväksymässä ohjelma-asiakirjassa edellytetään vakuuden hankkimista;
n) ulkopuolisten asiantuntijoiden, luennoitsijoiden, kokousten puheenjohtajien ja palveluntarjoajien matka- ja majoituskustannukset;
o) toimissa tarvittava erityisasiantuntemus ja tarvittavat erityispalvelut.
7 artikla
Laitemenot
1. Muista kuin 4 artiklan soveltamisalaan kuuluvista toimista aiheutuvat menot, jotka liittyvät toimen tuensaajan ostamien, vuokraamien tai liisaamien laitteiden rahoituskustannuksiin, on rajattava seuraaviin:
a) toimistotarvikkeet;
b) tietotekniset laitteet ja -ohjelmistot;
c) huonekalut ja kalusteet;
d) laboratoriolaitteet;
e) koneet ja kojeiden osat;
f) työkalut tai laitteet;
g) ajoneuvot;
h) muut toimissa tarvittavat erityiset laitteet.
2. Käytettyjen laitteiden hankintakustannukset voivat olla tukikelpoisia seuraavin edellytyksin:
a) niihin ei ole saatu muuta tukea ERI-rahastoista;
b) niiden hinta ei ylitä kyseisillä markkinoilla yleisesti hyväksyttyä hintaa;
c) niillä on toimen toteuttamisen edellyttämät tekniset ominaisuudet, ja ne ovat sovellettavien normien ja standardien mukaisia.
8 artikla
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004, annettu 29. huhtikuuta 2004, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1).