(1)

Uudistettu unionin talouden ohjausjärjestelmä tuli voimaan 30 päivänä huhtikuuta 2024. Unionin talouden uudistetun ohjausjärjestelmän keskeiset osatekijät ovat talouspolitiikan tuloksellisesta yhteensovittamisesta ja monenvälisestä julkisen talouden valvonnasta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1263 (1) yhdessä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanosta annetun muutetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 (2) ja jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksistä annetun muutetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU (3) kanssa. Ohjausjärjestelmällä pyritään edistämään tervettä ja kestävää julkista taloutta sekä kestävää ja osallistavaa kasvua ja resilienssiä uudistuksilla ja investoinneilla ja ehkäisemään liialliset julkisen talouden alijäämät. Sillä myös edistetään jäsenvaltioiden sitoutumista ja painotetaan enemmän keskipitkää aikaväliä, mihin yhdistyy vaikuttavampi ja johdonmukaisempi sääntöjen noudattamisen valvonta.

(2)

Kansalliset keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteelliset suunnitelmat, jotka jäsenvaltiot toimittavat neuvostolle ja komissiolle, ovat uuden talouden ohjausjärjestelmän keskiössä. Suunnitelmilla on määrä saavuttaa seuraavat kaksi tavoitetta: on i) varmistettava muun muassa, että julkinen velka on sopeutuskauden loppuun mennessä uskottavasti lasku-uralla tai pysyy maltillisella tasolla ja että julkisen talouden alijäämä saadaan laskettua alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen ja pidettyä sen alapuolella keskipitkällä aikavälillä, ja ii) varmistettava sellaisten uudistusten ja investointien toteuttaminen, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin keskeisiin haasteisiin ja edistetään unionin yhteisiä painopisteitä. Tätä varten kussakin suunnitelmassa on määrä esittää nettomenopolkua (4) koskeva keskipitkän aikavälin sitoumus, joka käytännössä asettaa budjettirajoitteen neljän tai viiden vuoden pituiseksi suunnitelman voimassaoloajaksi (jäsenvaltion vaalikauden säännönmukaisesta kestosta riippuen). Lisäksi suunnitelmassa on määrä selostaa, miten jäsenvaltio varmistaa sellaisten uudistusten ja investointien toteuttamisen, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson ja erityisesti maakohtaisten suositusten yhteydessä (mahdolliseen makrotalouden epätasapainoa koskevaan menettelyyn liittyvät suositukset mukaan lukien) yksilöityihin keskeisiin haasteisiin, ja miten kyseinen jäsenvaltio aikoo edistää unionin yhteisiä painopisteitä. Julkisen talouden sopeutuskausi kestää neljä vuotta, ja sitä voidaan pidentää enintään kolmella vuodella, jos jäsenvaltio sitoutuu toteuttamaan asianmukaisen uudistusten ja investointien kokonaisuuden, joka täyttää asetuksessa (EU) 2024/1263 säädetyt kriteerit.

(3)

Suunnitelman toimittamisen jälkeen komission on määrä arvioida, täyttääkö se asetuksen (EU) 2024/1263 vaatimukset.

(4)

Neuvoston on määrä antaa komission suosituksesta suositus, jolla asetetaan kyseisen jäsenvaltion nettomenopolku ja tarvittaessa hyväksytään julkisen talouden sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus.

(5)

Italia toimitti kansallisen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelmansa neuvostolle ja komissiolle 15 päivänä lokakuuta 2024. Suunnitelma toimitettiin asetuksen (EU) 2024/1263 36 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyä määräajan pidennystä noudattaen, kuten komission kanssa oli sovittu Italian esittämät perustelut huomioon ottaen.

(6)

Jotta ennen kansallisten keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisten suunnitelmien toimittamista käytävää vuoropuhelua voitaisiin rajata, komissio lähetti Italialle 21 päivänä kesäkuuta 2024 asetuksen (EU) 2024/1263 9 artiklan mukaisesti viiteuran (5). Komissio julkaisi viiteuran 15 päivänä lokakuuta 2024 (6). Viiteura on riskiperusteinen ja sillä varmistetaan, että viimeistään julkisen talouden sopeutuskauden päättyessä ja ilman muita sopeutuskauden jälkeen toteutettavia julkisen talouden toimenpiteitä julkinen velka on uskottavasti lasku-uralla tai pysyy keskipitkällä aikavälillä maltillisella tasolla ja että julkisen talouden alijäämä saadaan sopeutuskauden aikana laskettua alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen ja keskipitkällä aikavälillä pidettyä kyseisen viitearvon alapuolella. Keskipitkällä aikavälillä tarkoitetaan sopeutuskauden päättymistä seuraavaa kymmenen vuoden ajanjaksoa. Viiteura on asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan d kohdan sekä 7 ja 8 artiklan mukaisesti myös alijäämän vertailuarvon, velkakestävyyttä koskevan turvalausekkeen ja alijäämän resilienssiä koskevan turvalausekkeen mukainen. Italian viiteuran mukaan nettomenot eivät saisi kesäkuussa 2024 ennakolta toimitetun ohjauksen perustana olevien komission oletusten perusteella ja olettaen, että sopeutuskausi on seitsemän vuotta, kasvaa taulukossa 1 esitettyjä lukemia enempää. Tämä vastaa sopeutuskaudella (2025–2031) 1,5 prosentin ja suunnitelman kattamalla ajanjaksolla (2025–2029) 1,5 prosentin keskimääräistä nettomenojen kasvua.

Taulukko 1: Komission Italialle 21 päivänä kesäkuuta 2024 esittämä viiteura

(7)

Italia ja komissio kävivät heinäkuusta syyskuuhun 2024 teknisen vuoropuhelun asetuksen (EU) 2024/1263 12 artiklaa noudattaen. Vuoropuhelun keskiössä olivat Italian kaavailema nettomenopolku ja sen taustaoletukset (erityisesti makrotaloudelliset oletukset ja joustot), kaavailtu sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus, kuten uudistukset yksityisoikeuden, julkishallinnon, lastenhoidon, liiketoimintaympäristön, verohallinnon, julkisten menojen hallinnan ja valtion omistamien yritysten alalla, sekä sellaisten kaavailtujen uudistusten ja investointien toteuttaminen, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin keskeisiin haasteisiin ja edistetään unionin yhteisiä painopisteitä eli oikeudenmukaista vihreää ja digitaalista siirtymää, yhteiskunnan ja talouden resilienssiä, energiaturvallisuutta ja puolustusvoimavarojen kehittämistä.

(8)

Italian suunnitelmaan sisältyvien tietojen mukaan Italia toteutti syyskuussa 2024 asetuksen (EU) 2024/1263 11 artiklan 3 kohtaa ja 36 artiklan 1 kohdan c alakohtaa noudattaen työmarkkinaosapuolten, paikallis- ja alueviranomaisten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemisen.

(9)

Italian itsenäinen finanssipolitiikan instituutio (parlamentin talousarviovirasto) on antanut lausuntonsa nettomenopolun perustana olevasta makrotalouden ennusteesta ja makrotaloudellisista oletuksista. Se hyväksyi makrotalouden skenaarion suunnitelman kattamalle ajanjaksolle (2024–2029) ja totesi, että tärkeimpien makrotaloudellisten muuttujien ennusteet ovat hyväksyttävissä rajoissa, vaikkakin jotkin niistä ovat lähellä ylärajaa, ja että yleinen näkymä riippuu elpymis- ja palautumissuunnitelman täysimääräisestä ja oikea-aikaisesta täytäntöönpanosta sekä kansainvälisen tilanteen vakaudesta.

(10)

Parlamentti hyväksyi suunnitelman 9 päivänä lokakuuta kuultuaan useita sidosryhmiä, mikä on tapana parlamentin päättäessä talousarviota koskevien suunnitteluasiakirjojen hyväksymisestä.

(11)

Neuvosto totesi 26 päivänä heinäkuuta 2024, että Italialla on liiallinen alijäämä, sillä alijäämäkriteeriä ei ollut noudatettu (7). Tämä suositus annetaan samaan aikaan kuin SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla annettu neuvoston suositus Italialle julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi (8). Näiden suositusten samanaikaisella hyväksymisellä, joka vastaa uuden talouden ohjausjärjestelmän tarpeita ja on siihen siirtymisen myötä perusteltua, varmistetaan suositeltujen sopeutusurien johdonmukaisuus.

(12)

Italia toimitti vuotta 2025 koskevan alustavan talousarviosuunnitelmansa 15 päivänä lokakuuta 2024. Komissio antoi tästä alustavasta talousarviosuunnitelmasta lausunnon 26 päivänä marraskuuta 2024 (9).

(13)

Komissio totesi 19 päivänä kesäkuuta 2024, että Italialla on makrotalouden epätasapainoja. Italialla on edelleen haavoittuvuuksia, jotka liittyvät erityisesti suureen julkiseen velkaan ja heikkoon tuottavuuden kasvuun yhdistettynä työmarkkinoilla ja rahoitusmarkkinoilla yhä ilmeneviin heikkouksiin, millä on rajatylittävää merkitystä (10).

(14)

Neuvosto antoi 21 päivänä lokakuuta 2024 Italialle eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä useita maakohtaisia suosituksia (11).

(15)

Komissio on arvioinut suunnitelman asetuksen (EU) 2024/1263 16 artiklaa noudattaen seuraavasti:

(16)

Talouden toimeliaisuus Italiassa lisääntyi 0,7 prosenttia vuonna 2023, mikä johtui kulutuksesta ja investoinneista, joita vauhdittivat valtion kannustimet. Myös nettovienti edisti kasvua, kun taas negatiivinen varastosykli jarrutti sitä. Komission syksyn 2024 talousennusteessa talouden odotetaan vuonna 2024 kasvavan 0,7 prosenttia investointien jatkaessa kasvuaan samalla kun yksityinen kulutus polkee paikallaan. Nettoviennin odotetaan tukevan kasvua tuonnin vähentyessä, kun taas varastot heikentävät sitä. Vuonna 2025 reaalisen BKT:n odotetaan kasvavan 1,0 prosenttia, mikä johtuu kotitalouksien kulutuksesta, jota tukee reaalipalkkojen kasvu. Kokonaisinvestointien odotetaan kasvavan vain hyvin vähän, sillä asuntojen peruskorjauksiin liittyvä rakentaminen hiipuu. Vuonna 2026 reaalisen BKT:n odotetaan kasvavan 1,2 prosenttia pääomamenojen lisääntyessä elpymis- ja palautumissuunnitelmaan liittyvien menojen sekä rahoitusolosuhteiden helpottumisen ansiosta. Italian potentiaalisen BKT:n kasvun odotetaan ennustekaudella (2024–2026) supistuvan hieman vuoden 2024 1,3 prosentista 0,9 prosenttiin vuonna 2026. Työttömyysaste oli 7,7 prosenttia vuonna 2023, ja komissio ennakoi sen olevan 6,8 prosenttia vuonna 2024, 6,3 prosenttia vuonna 2025 ja 6,2 prosenttia vuonna 2026. Inflaation (BKT-deflaattorin), joka vuonna 2023 oli 5,8 prosenttia, ennakoidaan hidastuvan 1,6 prosenttiin vuonna 2024, kiihtyvän 1,9 prosenttiin vuonna 2025 ja hidastuvan 1,8 prosenttiin vuonna 2026.

(17)

Julkisen talouden kehityksestä voidaan todeta, että vuonna 2023 Italian julkisen talouden alijäämä oli 7,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Euroopan komission syksyn 2024 talousennusteen mukaan se supistuu 3,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2024, 3,4 prosenttiin vuonna 2025 ja politiikan säilyessä muuttumattomana 2,9 prosenttiin vuonna 2026. Euroopan komission syksyn 2024 talousennusteessa on otettu huomioon vuodeksi 2025 laadittu Italian talousarvioesitys, jonka hallitus toimitti kansalliselle parlamentille lokakuussa. Julkinen velka oli vuoden 2023 lopussa 134,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Euroopan komission syksyn 2024 talousennusteen mukaan velkasuhde kasvaa vuoden 2024 loppuun mennessä 136,6 prosenttiin. Perusylijäämistä huolimatta velkasuhteen ennakoidaan kasvavan vuoden 2025 loppuun mennessä 138,2 prosenttiin ja vuoden 2026 loppuun mennessä 139,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Komission julkisen talouden ennusteessa ei sellaisenaan oteta huomioon keskipitkän aikavälin suunnitelmiin sisältyviä politiikkasitoumuksia ennen kuin niiden tukena on uskottavasti ilmoitettuja ja riittävän tarkasti määritettyjä konkreettisia politiikkatoimenpiteitä.

(18)

Italian kansallinen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellinen suunnitelma kattaa vuodet 2025–2029, ja siinä esitetään julkisen talouden sopeutus seitsemäksi vuodeksi.

(19)

Suunnitelma sisältää kaikki asetuksen (EU) 2024/1263 13 artiklassa edellytetyt tiedot.

(20)

Suunnitelmassa sitoudutaan taulukossa 2 esitettyyn nettomenopolkuun, joka vastaa 1,6 prosentin keskimääräistä nettomenojen kasvua vuosina 2025–2029. Lisäksi Italia sitoutuu uudistusten ja investointien kokonaisuuteen, jotta sopeutuskausi voidaan pidentää seitsemään vuoteen (2025–2031), joiden aikana nettomenojen kasvun ennakoidaan olevan keskimäärin 1,5 prosenttia. Suunnitelmassa ilmoitettu keskimääräinen nettomenojen kasvu sopeutuskaudella (2025–2031) noudattaa komission 21 päivänä kesäkuuta 2024 toimittamaa viiteuraa. Suunnitelmassa oletetaan, että potentiaalisen BKT:n kasvu heikkenee asteittain 1,4 prosentista 0,3 prosenttiin vuosina 2024–2031. Lisäksi suunnitelmassa oletetaan BKT-deflaattorin kasvuvauhdin pysyvän sopeutuskauden aikana suurin piirtein samalla tasolla noin 2 prosentissa.

(21)

Jos nettomenopolku, johon suunnitelmassa on sitouduttu, ja sen perustana olevat oletukset toteutuvat, julkinen velka, joka vuonna 2024 oli 135,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, kasvaisi suunnitelman mukaan 137,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2026 loppuun mennessä, minkä jälkeen se supistuisi sopeutuskauden loppuun (2031) mennessä 132,5 prosenttiin, kuten seuraavasta taulukosta ilmenee. Sopeutuksen jälkeen keskipitkällä aikavälillä (vuoteen 2041) velkasuhteen ennustetaan suunnitelman mukaan supistuvan tasaisesti 113,7 prosenttiin vuoteen 2041 mennessä. Näin ollen julkisen talouden velkasuhde kääntyisi suunnitelman mukaan sopeutuskauden loppuun mennessä (2031) lasku-uralle. Tämä on suunnitelman oletusten perusteella uskottavaa, sillä velan ennustetaan kaikissa komission velkakestävyysanalyysin deterministisissä stressitesteissä supistuvan sopeutuskautta seuraavien kymmenen vuoden aikana ja stokastiset ennusteet viittaavat siihen, että velka supistuisi riittävän suurella todennäköisyydellä.

Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku vastaa suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan a alakohdassa ja 16 artiklan 2 kohdassa säädettyä velkavaatimusta.

Taulukko 2: Nettomenopolku ja tärkeimmät Italian suunnitelmaan sisältyvät oletukset

Taulukko 3: Julkisen velan ja julkisen talouden rahoitusaseman kehittyminen Italian suunnitelmassa

(22)

Suunnitelmaan sisältyvien nettomenopolun ja oletusten perusteella julkisen talouden alijäämä supistuisi 2,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2026 ja 1,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2031. Näin ollen suunnitelman mukaan julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen ei ylittäisi sopeutuskauden lopussa (2031) 3 prosentin viitearvoa. Myöskään sopeutuskautta seuraavien kymmenen vuoden aikana (eli vuoteen 2041) julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen ei ylittäisi 3 prosentin viitearvoa. Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku vastaa suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan b alakohdassa ja 16 artiklan 2 kohdassa säädettyä alijäämävaatimusta.

(23)

Suunnitelmassa kuvattu rakenteellisen perusjäämän muutoksena mitatun julkisen talouden sopeutuksen aikaprofiili on hieman etupainotteinen verrattuna asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan c alakohdassa tarkoitettuun pääsääntöisesti lineaariseen polkuun. Rakenteellisen perusjäämän ennustetaan erityisesti parantuvan 0,6 prosenttia sekä vuonna 2025 että vuonna 2026, minkä jälkeen se paranee vuosittain 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2031 asti. Tämän seurauksena julkisen talouden sopeutus on suunnitelman neljän ensimmäisen vuoden aikana suuri suhteessa kokonaissopeutukseen. Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku on suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella asetuksen (EU) 2024/1263 6 artiklan c alakohdassa säädetyn, lykkäämisen kieltävän turvalausekkeen mukainen.

Taulukko 4: Rakenteellisen perusjäämän kehittyminen Italian suunnitelmassa

(24)

Suunnitelmassa esitetty nettomenopolku vastaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn vaatimuksia (muun muassa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 kohdan kolmannessa alakohdassa vahvistettua rakenteellisen rahoitusaseman vuotuista vähimmäissopeutusta koskevaa vaatimusta).

(25)

Asetuksen (EU) 2024/1263 8 artiklassa säädettyä ennaltaehkäisevän osion mukaista vaatimusta alijäämän resilienssiä koskevasta turvalausekkeesta – jonka tavoitteena on tarjota yhteinen marginaali verrattuna alijäämän viitearvoon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen – sovelletaan Italiaan vuodesta 2027 alkaen, koska alijäämän on määrä olla alle 3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuodesta 2026 alkaen. Jotta voidaan saavuttaa yhteinen resilienssimarginaali, joka on rakenteellisin luvuin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, rakenteellisen perusjäämän vuotuisen sopeutuksen olisi vuodesta 2027 lähtien oltava vähintään 0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen, jos rakenteellinen alijäämä oli edellisvuonna suurempi kuin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Suunnitelman politiikkasitoumuksiin ja makrotaloudellisiin oletuksiin perustuva julkisen talouden vuotuinen sopeutus ylittää 0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2027, 2028, 2029, 2030 ja 2031. Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku on suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella johdonmukainen alijäämän resilienssiä koskevan turvalausekkeen kanssa.

(26)

Koska julkinen velka on sopeutuskaudella suunnitelman mukaan yli 90 prosenttia suhteessa BKT:hen, julkisen talouden velkasuhteen on asetuksen (EU) 2024/1263 7 artiklan mukaisesti pienennyttävä keskimäärin vähintään 1 prosenttiyksikkö vuodessa, kunnes se laskee alle 90 prosentin, minkä jälkeen sen olisi pienennyttävä keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä. Keskimääräinen pienentyminen lasketaan vuosilta 2027–2031 eli alkaen vuodesta, jona liiallisia alijäämiä koskeva menettely on suunnitelman mukaan määrä lopettaa, ja se on 1,2 prosenttiyksikköä (ks. taulukko 3). Näin ollen suunnitelmassa esitetty nettomenopolku on suunnitelmaan sisältyvien politiikkasitoumusten ja makrotaloudellisten oletusten perusteella johdonmukainen velkakestävyyttä koskevan turvalausekkeen kanssa.

(27)

Suunnitelma perustuu oletuksiin, jotka eroavat Italialle 21 päivänä kesäkuuta 2024 toimitetuista komission oletuksista. Suunnitelmassa käytetään erilaisia oletuksia seuraavan yhdeksän muuttujan osalta: lähtötaso (rakenteellinen perusjäämä vuonna 2024), potentiaalisen BKT:n kasvu, reaalisen BKT:n kasvu, implisiittinen nimelliskorko, finanssipolitiikan kerroin, virta-varanto-korjauserät, kertaluontoiset toimenpiteet, tulo-oletukset (eli oletetut joustot) ja tuotantokuiluprofiili. Lisäksi julkisen talouden sopeutus on hieman etupainotteinen. Seuraavassa esitetään arvio oletuksiin liittyvistä eroista. Oletuksiin liittyvät erot, joiden vaikutus keskimääräiseen nettomenojen kasvuun on merkittävin, luetellaan jäljempänä, ja kutakin eroa arvioidaan erikseen.

Jäljelle jäävillä eroilla ei ole merkittävää vaikutusta keskimääräiseen nettomenojen kasvuun komission oletuksiin verrattuna. Kaikki oletuksiin liittyvät erot yhdessä johtavat siihen, että keskimääräinen nettomenojen kasvu noudattaa suunnitelmassa viiteuraa. Komissio ottaa edellä esitetyn arvion suunnitelmaan liittyvistä oletuksista huomioon nettomenopolun noudattamista koskevissa tulevissa arvioissa.

(28)

Suunnitelman ohjeellisen finanssipoliittisen strategian mukaan nettomenoja koskevat sitoumukset toteutetaan sekä menoja hillitsemällä että harkinnanvaraisia tuloja lisäämällä. Suunnitelmassa mainitaan erityisesti varovaisempi ja tehokkaampi julkisten menojen hallinta sekä suuremmat tulot veropetosten torjunnan ansiosta. Käyttöön otettavien toimenpiteiden määrällisesti ilmaistu erittely on määrä vahvistaa tai mukauttaa vuotuisissa talousarvioissa. Samaan aikaan ohjeellisen finanssipoliittisen strategian täytäntöönpanoon liittyy riskejä, jotka johtuvat siitä, että tosiasiallisen reaalisen BKT:n kasvu voi jäädä Italian suunnitelmassa esitettyä vaisummaksi, sekä siitä, että suunniteltua finanssipoliittista strategiaa koskevat tiedot eivät ole kovin yksityiskohtaisia (kuten edellä on arvioitu). Lisäksi vuoden 2025 alustavassa talousarviosuunnitelmassa täsmennetään toimenpiteet, joilla vuoden 2025 nettomenoja koskeva sitoumus täytetään (12).

(29)

Suunnitelmassa Italia sitoutuu 24 uudistuksen ja investoinnin kokonaisuuteen, jolla pyritään parantamaan potentiaalista kasvua ja julkisen talouden kestävyyttä ja johon julkisen talouden sopeutuskauden pidentäminen neljästä vuodesta seitsemään vuoteen perustuu. Sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistusten ja investointien kokonaisuus koostuu useista elpymis- ja palautumissuunnitelman sitoumuksista ja joistakin uusista uudistuksista ja investoinneista. Kyse on seuraavista toimenpiteistä:

(30)

Jokainen uudistus ja investointi, johon sopeutuskauden pidentäminen perustuu, on asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 3 kohtaa noudattaen riittävän yksityiskohtainen, etupainotteinen ja aikasidonnainen sekä riittävän hyvin todennettavissa.

(31)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevat elpymis- ja palautumissuunnitelman sitoumukset sisältävät merkittäviä uudistuksia ja investointeja julkisen talouden kestävyyden parantamiseksi ja talouden kasvupotentiaalin vahvistamiseksi. Lisäksi Italia sitoutuu jatkamaan uudistustoimia keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelman voimassaolon ajan ja säilyttämään kansallisesti rahoitettujen investointien tason elpymis- ja palautumissuunnitelman voimassaolon ajan (ks. jäljempänä taulukko 5). Sitoumuksia seurataan koko sen ajan, kun keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellista suunnitelmaa toteutetaan. Näin ollen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisia sitoumuksia voidaan ottaa huomioon sopeutuskauden pidentämisedellytyksenä, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 36 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädetään.

(32)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan uudistusten ja investointien kokonaisuuden odotetaan parantavan Italian talouden kasvu- ja kestävyyspotentiaalia kestävällä tavalla, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 2 kohdan a alakohdassa edellytetään. Italian suunnitelmassa kuvataan joidenkin sopeutuskauden pidentämisen perustana olevien uudistusten (erityisesti julkisen sektorin työllisyyteen, liiketoimintaympäristöön ja yksityisoikeuteen liittyvien uudistusten) odotettuja vaikutuksia BKT:n kasvuun. Simulaatiossa on käytetty makrotaloudellisena mallina Euroopan komission kehittämää QUEST-III R&D -mallia. Suunnitelman mukaan näiden sopeutuskauden pidennyksen aikana toteutettavien uudistusten vaikutukset alkaisivat näkyä taloudessa vuonna 2028, ja niiden arvioidaan (varovaisen skenaarion mukaan) kasvattavan BKT:tä vuonna 2031 kaikkiaan 0,5 prosenttia. Tarkemmin sanottuna julkisen sektorin työllisyyttä koskevien uudistusten odotetaan kasvattavan BKT:tä 0,2 prosenttia, yksityisoikeuden alan uudistusten 0,2 prosenttia, ja liiketoimintaympäristöä koskevien uudistusten 0,1 prosenttia vuonna 2031. Lisäksi suunnitelmassa arvioidaan, että ne elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvät uudistukset ja investoinnit, joita ei ole vielä toteutettu, kasvattaisivat BKT:tä 3,2 prosenttia vuonna 2031 (tästä 1,7 % olisi uudistusten ja 1,5 % investointien ansiota). Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvien uudistusten ja investointien, joita ei ole vielä toteutettu, ja tiettyjen sopeutuskauden pidentämisen perustana olevien uudistusten myötä BKT:n arvioidaan kasvavan vuoteen 2031 mennessä kaikkiaan 3,8 prosenttia perustasoon verrattuna. Suunnitelmassa esitetään myös herkkyysanalyysi. Epäsuotuisassa skenaariossa sopeutuskauden pidentämisen perustana olevien uudistusten vaikutus BKT:hen jäisi 0,3 prosenttiin (varovaisessa skenaariossa 0,5 %). Kaiken kaikkiaan suunnitelmassa esitettyjä arvioita pidetään uskottavina.

(33)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan uudistusten ja investointien kokonaisuuden odotetaan tukevan Italian julkisen talouden kestävyyttä, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 2 kohdan b alakohdassa edellytetään. Suunnitelmassa havainnollistetaan julkisen talouden velkasuhteen kehitystä useilla skenaarioilla, jotka perustuvat suunnitelman perustana olevaan velkakestävyysanalyysiin (2025–2041). Näitä skenaarioita ovat suunnitelman perustana oleva politiikkaskenaario sekä vaihtoehtoiset skenaariot, joissa potentiaalisen ja reaalisen BKT:n voimakkaamman kasvun vaikutukset esitetään erillään (”suunnitelma + uudistukset”) ja joissa on lisäksi otettu huomioon vaikutus julkisiin tuloihin (”suunnitelma + uudistukset + tulojen muutos”). Ensimmäisessä vaihtoehtoisessa skenaariossa sopeutuskauden pidentämisen perustana olevat uudistukset parantavat BKT:n kasvunäkymiä. Tämän myötä julkisen talouden velkasuhde supistuu vuodesta 2030 alkaen jyrkemmin kuin suunnitelman perustana olevassa politiikkaskenaariossa. Vuonna 2041 julkisen talouden velkasuhde supistuisi edelleen 109,6 prosenttiin. Kun otetaan huomioon myös perusjäämän paraneminen voimakkaamman kasvun ansiosta lisääntyneiden tulojen seurauksena (eli ottaen huomioon perusjäämän paraneminen soveltamalla tulojen puolijoustoa muuttuneeseen suhdannetilanteeseen), velkasuhde supistuisi tätäkin enemmän, 102,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan suunnitelmassa esitettyjä arvioita pidetään uskottavina. Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevien uudistusten vaikutuksesta voidaan esittää lisähuomautuksia. Vaikka tulevien menojen uudelleenarviointien osalta ei tässä vaiheessa aseteta erillisiä tavoitteita, menojen uudelleenarviointiprosessin voidaan odottaa vähentävän julkisia menoja ja hidastavan niiden kasvua tehokkuuden paranemisen myötä ja muokkaavan osaltaan talousarvion koostumusta kasvua edistävään suuntaan, kun menot uudelleenpriorisoidaan painottaen kasvua edistäviä menoeriä, millä on myönteinen vaikutus julkisen talouden kestävyyteen. Verohallintoa koskevien toimenpiteiden odotetaan lisäävän kasvun kannustimia pienentämällä verokiilaa ja varmistamalla, että verojärjestelmä on oikeudenmukainen, tehokas ja progressiivinen, millä on niin ikään myönteinen vaikutus julkisen talouden kestävyyteen. Veronkantoon liittyvien toimenpiteiden osalta on asetettu vain yksi erityinen tavoite, joka koskee verosäännösten noudattamisen parantamiseen tähtäävää toimenpidettä (tavoite on noin 0,1 % suhteessa BKT:hen), mutta muidenkin toimenpiteiden odotetaan parantavan verosäännösten noudattamista. Lastenhoitoalaa koskevien toimenpiteiden tarkoituksena on lisätä työvoiman tarjontaa ja tukea julkisia tuloja ja julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Myös valtion omistamia yrityksiä koskevalla toimenpiteellä odotetaan olevan sen tavoitteen mukaisia myönteisiä vaikutuksia, vaikkakaan siitä ei vielä ole saatavilla yksityiskohtaisia tietoja.

(34)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistusten ja investointien kokonaisuus on unionin yhteisten painopisteiden mukainen, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 2 kohdan c alakohdassa edellytetään. Kaikkien sopeutuskauden pidentämisen perustana olevien uudistusten ja investointien odotetaan edistävän yhteiskunnan ja talouden resilienssiä i) lyhentämällä edelleen oikeusmenettelyjen kestoa, vähentämällä käsittelyruuhkaa oikeuslaitoksessa ja saattamalla digitaalisen siirtymän päätökseen, ii) lujittamalla veronkierron torjuntaa koskevia sitoumuksia siten, että vahvistetaan elpymis- ja palautumissuunnitelmaan jo nykyisellään sisältyviä toimia, iii) parantamalla yritysten ja sijoittajien toimintaedellytyksiä siten, että edistetään kilpailun lisääntymistä, tehostetaan julkishallintoa, vähennetään hallinnollista taakkaa ja esteitä, jotka vaikeuttavat luoton saantia, sekä edistetään yritysten dynaamisuutta ja laajentumista ja investointien kasvattamista, iv) vahvistamalla julkishallinnon inhimillistä pääomaa tuottavuuden sekä julkisten palvelujen laadun ja määrän lisäämiseksi sekä v) varmistamalla julkisten varojen tehokkaampi käyttö keskittyen ensisijaisiin aloihin, kuten tutkimukseen ja kehittämiseen ja lastenhoitoon. Lisäksi julkishallinnon uudistusten ja investointien odotetaan osaltaan parantavan yleistä liiketoimintaympäristöä, sillä ne tehostavat julkisen sektorin työllisyyden hallinnointia erityisesti vahvistamalla sisäisiä urapolkuja, henkilöstön horisontaalista liikkuvuutta ja tulosarviointijärjestelmää.

(35)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevalla uudistusten ja investointien kokonaisuudella pyritään vastaamaan asiaankuuluviin (13) eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettuihin maakohtaisiin suosituksiin, makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä annetut suositukset mukaan lukien, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 2 kohdan d alakohdassa edellytetään. Verohallinnon alalla toteutettavilla toimenpiteillä pyritään vastaamaan finanssipoliittis-rakenteelliseen maakohtaiseen suositukseen, jossa Italiaa kehotetaan tekemään verojärjestelmästä vuosina 2019–2024 paremmin kasvua tukeva erityisesti parantamalla julkisten tulojen koostumusta ja tukemalla kasvua ja julkisen talouden kestävyyttä (ks. myös edellä). Menojen hallintaan ja valtion omistamien yritysten virtaviivaistamiseen liittyvien toimenpiteiden puolestaan odotetaan osaltaan muokkaavan talousarvion koostumusta kasvua edistävään suuntaan, millä on myönteinen vaikutus julkisen talouden kestävyyteen (ks. myös edellä). Oikeuslaitosta koskevaan maakohtaiseen suositukseen 2019–2024 on tarkoitus vastata maksukyvyttömyyteen liittyvillä toimenpiteillä sekä joukolla investointeja, joilla pyritään lisäämään tuomioistuinjärjestelmän tehokkuutta. Julkisen sektorin työntekijöitä koskevilla toimenpiteillä, joiden odotetaan vahvistavan urapolkuja, henkilöstön horisontaalista liikkuvuutta ja pysyvää arviointijärjestelmää, pyritään vastaamaan julkishallintoa koskeviin vuosien 2019 ja 2020 maakohtaisiin suosituksiin. Vuosittain hyväksyttävän kilpailulain odotetaan vähentävän kilpailun esteitä ja parantavan liiketoimintaympäristöä, eli sillä pyritään vastaamaan kilpailua ja liiketoimintaympäristöä koskeviin vuosien 2019 ja 2024 maakohtaisiin suosituksiin. Lastenhoitoalaan liittyvillä toimenpiteillä on tarkoitus tukea naisten osallistumista työmarkkinoille ja auttaa torjumaan väestökehityksen kielteisiä suuntauksia työllisyyttä ja sosiaalipolitiikkaa koskevien vuosien 2019 ja 2024 maakohtaisten suositusten mukaisesti. Kaikki edellä mainitut maakohtaiset suositukset ovat makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn kannalta merkityksellisiä.

(36)

Suunnitelmalla varmistetaan, että elpymis- ja palautumistukivälineen kattamalla ajanjaksolla kansallisesti rahoitettujen julkisten investointien suunniteltu kokonaistaso pysyy keskimäärin toteutuneella tasolla, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 4 kohdassa edellytetään.

Taulukko 5: Suunnitelmaan sisältyvät kansallisesti rahoitetut julkiset investoinnit (% suhteessa BKT:hen)

(37)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden voidaan katsoa olevan johdonmukainen elpymis- ja palautumissuunnitelman ja monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa sovitun kumppanuussopimuksen sitoumusten kanssa, kuten asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklan 4 kohdassa edellytetään.

(38)

Yhteenvetona voidaan todeta, että sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan uudistusten ja investointien kokonaisuuden arvioidaan kokonaisuutena täyttävän asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklassa säädetyt kriteerit. Tämän vuoksi sopeutuskausi voidaan pidentää neljästä vuodesta seitsemään, kuten suunnitelmassa esitetään.

(39)

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan uudistusten ja investointien kokonaisuuden lisäksi suunnitelmassa kuvataan aikomuksia, jotka liittyvät muihin uudistuksiin ja investointeihin, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä – erityisesti maakohtaisissa suosituksissa, makrotalouden epätasapainomenettelyyn liittyvät suositukset mukaan lukien – määritettyihin tärkeimpiin haasteisiin ja edistetään EU:n yhteisiä painopisteitä. Suunnitelma sisältää 119 uudistusta ja investointia, joista 65 saa taloudellista tukea elpymis- ja palautumistukivälineestä.

(40)

Oikeudenmukaiseen vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvän yhteisen painopisteen ja asetuksessa (EU) 2021/1119 asetettujen ilmastotavoitteiden osalta suunnitelma sisältää joukon uudistuksia ja investointeja. Muun muassa kestävää rahoitusta koskevien toimenpiteiden, mukaan lukien vakuutusturvan puutteiden korjaamiseen tähtäävien toimenpiteiden, vihreiden joukkovelkakirjojen sekä useiden elpymis- ja palautumissuunnitelman missioihin 2 ja 7 kuuluvien toimenpiteiden odotetaan edistävän vihreää siirtymää. Näiden toimenpiteiden odotetaan edistävän Italialle vuosina 2022 ja 2023 annettujen energiainfrastruktuuriin, energiatehokkuuteen ja kestävään liikenteeseen liittyvien maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa. Digitaalinen siirtymä perustuu digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin, ja esimerkiksi seuraavien toimien odotetaan edistävän sitä: kansallinen digitaalista osaamista koskeva strategia, elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden jatkaminen, mukaan lukien digitaalista infrastruktuuria koskevat toimenpiteet, IPCEI-hankkeet, teknologian siirron vahvistamiseen (osaamiskeskusten ja digitaali-innovointikeskittymien kautta) tähtäävät toimenpiteet ja keskushallintojen digitalisaatio. Nämä toimenpiteet edistävät osaltaan myös Italialle vuosina 2019–2024 annettujen julkishallintoa, oikeuslaitosta ja digitaalisia yhteyksiä koskevien maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa. Nämä ovat makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn kannalta merkityksellisiä suosituksia.

(41)

Yhteiskunnan ja talouden resilienssiin liittyvän yhteisen painopisteen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin osalta suunnitelma sisältää useita toimenpiteitä ja investointeja, joita ovat esimerkiksi Assegno Unico Universalen vahvistaminen, päiväkoti- ja varhaiskasvatuspalvelujen lisääminen entisestään sekä vanhempainvapaan vahvistaminen. Koulutusjärjestelmää parannetaan myös Agenda Sudin kaltaisilla toimenpiteillä, joilla vahvistetaan perustaitoja maan eteläosassa, sekä jatkamalla ammatilliseen koulutukseen liittyviä toimia ammatti- ja teknologiainstituuttien uudistamisen sekä kansallisten ja alueellisten osaamissuunnitelmien myötä. Myös aikuiskoulutusta (erityisesti digitaaliseen ja vihreään siirtymään liittyvillä aloilla) ja työmarkkinoita koskevien toimenpiteiden, kuten GOL-ohjelman ja työmarkkinoiden alueellisten erojen kaventamiseen tähtäävien toimenpiteiden, odotetaan osaltaan vahvistavan yhteiskunnan ja talouden resilienssiä. Sitä on tarkoitus vahvistaa myös uudistuksilla, joilla pyritään vahvistamaan pääomamarkkinoita ja siten tukemaan yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, rahoituksen saannissa. Näiden toimenpiteiden odotetaan myös edistävän tiettyjen vuosina 2019–2024 annettujen maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa. Kyseessä ovat työmarkkinoiden toimintaan, aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan, osaamiseen ja koulutukseen liittyvät suositukset, jotka ovat merkityksellisiä makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn kannalta, sekä yhtäläisiä mahdollisuuksia, sosiaalista osallisuutta, aluekehitystä ja rahoituksen saatavuutta koskevat maakohtaiset suositukset. Lisäksi suunnitelmaan sisältyy toimenpiteitä, joilla pyritään vastaamaan terveydenhuoltoa koskevaan vuoden 2020 maakohtaiseen suositukseen muun muassa vahvistamalla terveydenhuoltolaitoksia (paikallisia sairaaloita) ja parantamalla terveydenhuoltoteknologiaan liittyvien laitteiden saatavuutta sairaaloissa.

(42)

Energiaturvallisuuteen liittyvän yhteisen painopisteen osalta suunnitelma sisältää useita toimenpiteitä ja investointeja, joita ovat esimerkiksi Tyrrhenanmeren yhteys, biometaanin kaasuverkkoon liittämisestä aiheutuvien kustannusten pienentäminen, uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton lisääminen, mikä vähentää strategista riippuvuutta maahantuoduista fossiilisista polttoaineista, sekä lukuisat toimenpiteet yksityisten ja julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Yleisesti ottaen suunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden ja investointien kokonaisuuden odotetaan edistävän energiaturvallisuutta koskevan maakohtaisen suosituksen täytäntöönpanoa.

(43)

Puolustusvoimavaroihin liittyvän yhteisen painopisteen osalta suunnitelmassa muistutetaan elpymis- ja palautumissuunnitelmaan jo sisältyvistä toimenpiteistä, jotka liittyvät kyberturvallisuuteen ja puolustusministeriön digitalisaatioon tehtäviin investointeihin.

(44)

Suunnitelmassa on tietoa johdonmukaisuudesta ja tarvittaessa täydentävyydestä koheesiopolitiikan rahastojen ja Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman kanssa. Suunnitelmassa todetaan lyhyesti, että siihen sisältyvillä uudistuksilla ja investoinneilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin keskeisiin haasteisiin ja edistetään unionin yhteisiä painopisteitä ja että ne muodostavat jatkumon elpymis- ja palautumissuunnitelmassa hyväksyttyjen toimien ja koheesiopolitiikan ohjelmien kanssa.

(45)

Suunnitelmassa esitetään yleiskatsaus EU:n yhteisiin painopisteisiin liittyvistä julkisten investointien tarpeista Italiassa. Oikeudenmukaisen digitaalisen siirtymän osalta suunnitelmassa viitataan digitaalisen vuosikymmenen päämääriin ja tavoitteisiin ja mainitaan tarve tehdä lisäinvestointeja digitaalisiin taitoihin liittyvien tarpeiden täyttämiseksi, mukaan lukien investoinnit, joilla edistetään tietämyksen parantamista ja työntekijöiden uudelleenkoulutusta työvoiman tarjonnan ja kysynnän mukauttamiseksi uusiin haasteisiin ja digitaalisen siirtymän mahdollisten kielteisten vaikutusten lieventämiseksi. Lisäksi suunnitelmassa mainitaan tarve digitaaliseen infrastruktuuriin tehtäville lisäinvestoinneille, joilla tuetaan reunasolmujen kehittämistä vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi sekä yritysten ja julkishallinnon digitalisaatiota. Oikeudenmukaisen vihreän siirtymän osalta suunnitelmassa todetaan tarve vauhdittaa liikennealan hiilestä irtautumista, liikennemuotosiirtymää ja sellaisten infrastruktuurien kehittämistä, jotka tekevät ihmisten ja tavaroiden kuljetuksesta kestävämpää, myös vahvistamalla rautatieliikenteen roolia. Tätä täydennetään lisäinvestoinneilla, joilla parannetaan vedenjakelujärjestelmän hallintoa ja tehokkuutta sekä maan varautumista luonnonkatastrofien ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin, sekä luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemejä vahvistavilla investoinneilla. Useat näistä toimenpiteistä ovat osa yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa. Yhteiskunnan ja talouden resilienssin ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin osalta suunnitelmassa todetaan tarve lisäinvestoinneille seuraavilla aloilla: i) työmarkkinat (on vahvistettava aktiivista työvoimapolitiikkaa ja jatkettava jo tehtyjä investointeja, joilla edistetään työmarkkinoille osallistumista sekä sellaisia koulutustoimia, joita tarvitaan työntekijöiden osaamisen mukauttamiseksi työmarkkinoiden tarpeisiin, muun muassa jatkamalla elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyviä toimenpiteitä, kuten harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevän koulutusmallin käyttöä, oppisopimuskoulutusta ja nuorille suunnattua yleistä vapaaehtoistyöohjelmaa (Universal Civil Service)), ii) koulutus (on jatkettava elpymis- ja palautumissuunnitelmalla käynnistettyjä investointeja sekä aloitteita, joilla pyritään korjaamaan osaamisvajetta ja kaventamaan alueiden ja sukupuolten välistä kuilua muun muassa myöntämällä määrärahat uuteen osaamissuunnitelmaan),

(46)

Kaiken kaikkiaan komission näkemys on, että Italian suunnitelma täyttää asetuksen (EU) 2024/1263 vaatimukset.

(47)

Neuvosto suhtautuu myönteisesti Italian keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteelliseen suunnitelmaan ja katsoo, että panemalla se täysimääräisesti täytäntöön voitaisiin edistää tervettä julkista taloutta ja tukea julkisen velan kestävyyttä sekä kestävää ja osallistavaa kasvua.

(48)

Neuvosto panee merkille komission arvion suunnitelmasta. Neuvosto kuitenkin pyytää, että komissio esittää tulevia suunnitelmia koskevan arvionsa erillisenä asiakirjana eikä komission suosituksissa neuvoston suosituksiksi.

(49)

Neuvosto panee merkille komission arvion nettomenopolusta ja tärkeimmistä suunnitelmaan sisältyvistä makrotaloudellisista oletuksista, myös suhteessa komission ennakolta toimittamaan ohjaukseen, sekä suunnitelmaan sisältyvän nettomenopolun vaikutukset julkisen talouden alijäämään ja velkaan. Neuvosto panee merkille komission arvion, jonka mukaan makrotaloutta ja julkista taloutta koskevat oletukset eroavat joissakin tapauksissa komission oletuksista, myös siksi, että niissä on otettu huomioon päivitetyt makrotaloutta ja julkista taloutta koskevat tiedot, mutta ovat yleisesti ottaen asianmukaisesti perusteltuja ja perustuvat päteviin taloudellisiin perusteluihin. Neuvosto panee merkille suunnitelman laajan finanssipoliittisen strategian ja näkymiin kohdistuvat riskit, jotka voisivat vaikuttaa makrotalouden skenaarion ja taustaoletusten toteutumiseen sekä suunnitelman nettomenopolun toteuttamiseen. Erityisesti neuvosto pitää myönteisenä, että suunnitelman nettomenopolku on mukautettu komission viiteuraan, joskin julkisen talouden sopeutus on hieman etupainotteinen. Neuvosto on tyytyväinen myös siihen, että Italia on kuullut suunnitelman valmistelun aikana työmarkkinaosapuolia, paikallis- ja alueviranomaisia ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä. Neuvosto on tyytyväinen siihen, että parlamentti on hyväksynyt suunnitelman. Neuvosto on tyytyväinen myös siihen, että Italian itsenäinen finanssipolitiikan instituutio on hyväksynyt makrotalouden skenaarion. Neuvosto panee merkille myös, että geopoliittiset riskit voivat luoda painetta puolustusmenoihin.

(50)

Neuvosto odottaa Italian olevan valmis mukauttamaan finanssipoliittista strategiaansa tarpeen mukaan sen nettomenopolun toteuttamisen varmistamiseksi. Neuvosto päättää seurata tiiviisti talouden ja julkisen talouden kehitystä, mukaan lukien suunnitelman skenaarion perusteena oleva kehitys.

(51)

Neuvosto katsoo, että on perusteltua jatkaa keskustelua, jotta kumulatiivisten nettomenojen kasvuvauhdin vaikutuksista vuotuiseen valvontaan päästään yhteisymmärrykseen hyvissä ajoin ennen seuraavaa julkisen talouden valvontakierrosta.

(52)

Neuvosto hyväksyy uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden, jonka Italia on esittänyt keskipitkän aikavälin suunnitelmassaan ja johon sopeutuskauden pidentäminen perustuu, ja suhtautuu myönteisesti pyrkimyksiin kvantifioida vaikutukset kasvuun ja julkisen talouden kestävyyteen. Neuvosto yhtyy komission näkemykseen siitä, että Italian esittämä uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus huomioon ottaen on perusteltua pidentää sopeutuskautta neljästä vuodesta seitsemään vuoteen. Neuvosto panee merkille komission arvion, jonka mukaan sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistusten ja investointien kokonaisuus täyttää asetuksen (EU) 2024/1263 14 artiklassa säädetyt kriteerit, näin myös kun otetaan huomioon sen 36 artiklan 1 d kohdan siirtymäsäännös. Neuvosto panee merkille komission arvion, jonka mukaan uudistus- ja investointisitoumusten odotetaan parantavan talouden kasvupotentiaalia ja resilienssiä kestävällä tavalla ja tukevan julkisen talouden kestävyyttä. Neuvosto suosittaa, että Italia panee täysimääräisesti täytäntöön uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden, jotta sopeutuskauden pidentäminen olisi edelleen perusteltua.

(53)

Neuvosto panee sopeutuskauden pidentämisen perustana olevien uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuutta koskevan arvion lisäksi merkille komission kuvauksen uudistuksista ja investointitarpeista ja -aikomuksista, joilla vastataan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin keskeisiin haasteisiin, ja korostaa, että on tärkeää varmistaa, että tällaiset uudistukset ja investoinnit toteutetaan. Neuvosto arvioi komission toimittamien raporttien perusteella näitä uudistuksia ja investointeja ja seuraa niiden täytäntöönpanoa eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa.

(54)

Neuvosto odottaa Italian antavan vuotuisissa edistymisraporteissa tietoja erityisesti edistymisestä neuvoston asettaman nettomenopolun toteuttamisessa ja laajempien uudistusten ja investointien toteuttamisessa eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä sekä sopeutuskauden pidentämisen perustana olleen uudistusten ja investointien kokonaisuuden toteuttamisessa.

(55)

Neuvoston olisi asetuksen (EU) 2024/1263 17 artiklan mukaisesti suositettava Italialle suunnitelmassa esitettyä nettomenopolkua ja hyväksyttävä uudistusten ja investointien kokonaisuus, johon sopeutuskauden pidentäminen seitsemään vuoteen perustuu,

1.

2.