<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.00-20081231.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="ECRCJ2005FIA.0300194701.case.xml"><NO.CASE>C-336/03</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62003J0336</NO.CELEX><NO.SEQ>0015.0002</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1964</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>1974</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>11</PAGE.TOTAL><AUTHOR>CJ</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><LEFT>TUOMIO <DATE ISO="20050310">10.3.2005</DATE> — ASIA C-336/03</LEFT><RIGHT>EASYCAR</RIGHT></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio</HT> (ensimmäinen jaosto)</P><P><DATE ISO="20050310">10 päivänä maaliskuuta 2005</DATE><NOTE NOTE.ID="E0001" NUMBERING="STAR"><P>Oikeudenkäyntikieli: englanti.</P></NOTE></P></TI></TITLE><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa C-336/03,</P><P>jossa on kyse EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka High Court of Justice (England &amp; Wales), Chancery Division (Yhdistynyt kuningaskunta) on esittänyt <DATE ISO="20030721">21.7.2003</DATE> tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen <DATE ISO="20030730">30.7.2003</DATE>, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P>easyCar (UK) Ltd</P></PLAINTIFS><AGAINST>vastaan</AGAINST><DEFENDANTS><P>Office of Fair Trading,</P></DEFENDANTS></PARTIES><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto),</P><P>toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja P. Jann sekä tuomarit K. Lenaerts, J. N. Cunha Rodrigues, K. Schiemann ja M. Ilešič (esittelevä tuomari),</P><?PAGE NO="I-1965"?><P>julkisasiamies: C. Stix-Hackl,</P><P>kirjaaja: hallintovirkamies K. Sztranc,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja <DATE ISO="20040929">29.9.2004</DATE> pidetyssä istunnossa esitetyn,</VISA></GR.VISA><GR.CONSID><CONSID><P>ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet</P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>easyCar (UK) Ltd, edustajinaan D. Anderson, QC, barrister K. Bacon ja solicitor D. Burnside,</P></ITEM><ITEM><P>Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus, asiamiehenään C. Jackson, avustajanaan barrister M. Hoskins,</P></ITEM><ITEM><P>Espanjan hallitus, asiamiehenään S. Ortiz Vaamonde,</P></ITEM><ITEM><P>Ranskan hallitus, asiamiehenään R. Loosli-Surrans,</P></ITEM><ITEM><P>Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään N. Yerrell ja M.-J. Jonczy,</P></ITEM></LIST></CONSID></GR.CONSID><GR.VISA><VISA>kuultuaan julkisasiamiehen <DATE ISO="20041111">11.11.2004</DATE> pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,</VISA></GR.VISA><?PAGE NO="I-1966"?><PREAMBLE.FINAL><P>on antanut seuraavan</P></PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>tuomion</P></TI></TITLE><NP><NO.P>1</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyyntö koskee kuluttajansuojasta etäsopimuksissa <DATE ISO="19970520">20 päivänä toukokuuta 1997</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="144" DATE.PUB="1997" PAGE.FIRST="19">EYVL L 144, s. 19</REF.DOC.OJ>; jäljempänä direktiivi) 3 artiklan 2 kohdan tulkintaa.</TXT></NP><NP><NO.P>2</NO.P><TXT>Tämä pyyntö on esitetty easyCar (UK) Ltd -nimisen yhtiön (jäljempänä easyCar) ja Office of Fair Tradingin (jäljempänä OFT) välisessä riita-asiassa, jossa on kyse easyCarin tarjoamien ja tekemien autonvuokraussopimusten ehdoista ja edellytyksistä.</TXT></NP><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Asiaa koskevat oikeussäännöt</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P>Yhteisön lainsäädäntö</P></TI></TITLE><NP><NO.P>3</NO.P><TXT>Direktiivin tavoitteena on sen 1 artiklan mukaan lähentää niitä jäsenvaltioissa sovellettavia säännöksiä, jotka koskevat kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisiä etäsopimuksia.</TXT></NP><?PAGE NO="I-1967"?><NP><NO.P>4</NO.P><TXT>Direktiivin 3 artiklan 2 kohdan mukaan sen 4, 5 ja 6 artiklaa sekä 7 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta <QUOT.START ID="QS0001" REF.END="QE0001" CODE="201D"/> — — majoitus —, kuljetus—, ravintola— ja vapaa-ajanpalvelujen tarjoamista koskeviin sopimuksiin, joissa elinkeinonharjoittaja sitoutuu sopimusta tehtäessä suorittamaan nämä palvelut määrättynä ajankohtana tai määrätyn ajan kuluessa —<QUOT.END ID="QE0001" REF.START="QS0001" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>5</NO.P><TXT>Direktiivin 6 artiklan 1 kohdassa säädetään, että kuluttajalla on etäsopimusten osalta peruuttamisoikeus. Saman artiklan 2 kohdassa säädetään, että jos peruuttamisoikeutta on käytetty, elinkeinonharjoittajan on palautettava kuluttajan suorittamat maksut lyhentämättöminä lukuun ottamatta tavaran palauttamisesta aiheutuvia välittömiä kustannuksia.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P>Kansallinen lainsäädäntö</P></TI></TITLE><NP><NO.P>6</NO.P><TXT>Direktiivi on pantu täytäntöön Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännössä Consumer Protection (Distance Selling) Regulations 2000 -nimisellä säädöksellä (jäljempänä kansallinen laki).</TXT></NP><NP><NO.P>7</NO.P><TXT>Direktiivin 3 artiklan 2 kohdan poikkeus on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä kansallisen lain 6 §:n 2 momentilla.</TXT></NP><NP><NO.P>8</NO.P><TXT>Direktiivin 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu peruuttamisoikeus on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä kansallisen lain 10 §:llä, ja direktiivin 6 artiklan 2 kohdan mukainen palauttamisvelvollisuus kansallisen lain 14 §:llä.</TXT></NP><?PAGE NO="I-1968"?><NP><NO.P>9</NO.P><TXT>Kansallisen lain 27 §:ssä annetaan OFT:lle oikeus vaatia, että lakia rikkoneelle taholle annetaan kieltomääräys.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys</P></TI></TITLE><NP><NO.P>10</NO.P><TXT>EasyCar vuokraa autoja ilman kuljettajaa. Se harjoittaa toimintaansa Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja monissa muissa jäsenvaltioissa. Yhtiön asiakkaat voivat varata vuokra-autoja vain Internetin kautta. EasyCarin tarjoamien ja tekemien autonvuokraussopimusten ehtojen ja edellytysten mukaan kuluttaja ei ole oikeutettu saamaan palautusta maksusta, jos sopimus perutaan, ellei ole kyse yllättävästä ja ennaltaarvaamattomasta, asiakkaasta riippumattomasta tapahtumasta, kuten kuljettajan vakavasta sairaudesta, joka estää häntä ajamasta autoa; luonnonmullistuksesta; hallituksen tai viranomaisen toimista tai rajoituksista; sodasta, mellakasta, kapinasta tai terroriteosta tai yhtiön asiakaspalvelupäällikön harkinnan mukaan muista poikkeuksellisista olosuhteista.</TXT></NP><NP><NO.P>11</NO.P><TXT>OFT:n, joka on saanut kuluttajilta useita heidän easyCarin kanssa tekemiinsä vuokraussopimuksiin liittyviä valituksia, mukaan näiden sopimusten ehdot ja edellytykset ovat vastoin kansallisen lain 10 ja 14 §:ää, joilla on pantu täytäntöön direktiivin mukainen peruuttamisoikeus, jonka mukaan kuluttajan suorittamat maksut on myös palautettava lyhentämättöminä tietyn ajan kuluessa sopimuksen tekemisen jälkeen.</TXT></NP><NP><NO.P>12</NO.P><TXT>EasyCar katsoo, että sen tarjoamiin autonvuokraussopimuksiin sovelletaan kansallisen lain 6 §:n 2 momentissa ja direktiivin 3 artiklan 2 momentissa tarkoitettua poikkeusta, joka koskee <QUOT.START ID="QS0002" REF.END="QE0002" CODE="201D"/>kuljetuspalvelujen — tarjoamista koskevia sopimuksia<QUOT.END ID="QE0002" REF.START="QS0002" CODE="201D"/>, ja<?PAGE NO="I-1969"?> että mainitun lain 10 ja 14 §:n säännökset eivät näin ollen koske niitä. OFT toteaa sen sijaan, että autonvuokrausta ei ole katsottava <QUOT.START ID="QS0003" REF.END="QE0003" CODE="201D"/>kuljetuspalveluksi<QUOT.END ID="QE0003" REF.START="QS0003" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>13</NO.P><TXT>EasyCar ja OFT ovat nostaneet kanteet High Court of Justice (England &amp; Wales), Chancery Divisionissa. EasyCar vaatii kanteessaan, että sen tarjoamiin vuokraussopimuksiin sovelletaan kuluttajan peruuttamisoikeudesta kansallisessa laissa säädettyä poikkeusta, kun taas OFT vaatii määräystä, jolla kielletään easyCaria rikkomasta kansallista lakia siten, että se epää asiakkailtaan oikeuden peruuttamiseen ja maksun palautukseen.</TXT></NP><NP><NO.P>14</NO.P><TXT>Näin ollen High Court of Justice (England &amp; Wales), Chancery Division päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0004" REF.END="QE0004" CODE="201D"/>Tarkoitetaanko — — direktiivin — — 3 artiklan 2 kohdan ilmauksella <QUOT.START ID="QS0005" REF.END="QE0005" CODE="2019"/>kuljetuspalvelujen — — tarjoamista koskevat sopimukset<QUOT.END ID="QE0005" REF.START="QS0005" CODE="2019"/> myös autonvuokrauspalvelujen tarjoamista koskevaa sopimusta?<QUOT.END ID="QE0004" REF.START="QS0004" CODE="201D"/></P></QUOT.S></P></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Suullisen käsittelyn uudelleen aloittamista koskeva vaatimus</P></TI></TITLE><NP><NO.P>15</NO.P><TXT>EasyCar on vaatinut suullisen käsittelyn aloittamista uudelleen yhteisöjen tuomioistuimeen <DATE ISO="20041213">13.12.2004</DATE> saapuneella kirjelmällään.</TXT></NP><?PAGE NO="I-1970"?><NP><NO.P>16</NO.P><TXT>Tältä osin on muistutettava, että yhteisöjen tuomioistuin voi työjärjestyksen 61 artiklan mukaisesti määrätä suullisen käsittelyn aloitettavaksi uudelleen, jos se katsoo, että sillä ei ole riittävästi tietoa asiasta tai että asia olisi ratkaistava sellaisen väitteen perusteella, josta asianosaiset eivät ole saaneet tilaisuutta lausua (ks. yhdistetyt asiat <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-270/97+C-271/97" YEAR="2000" PAGE.ECR="I-929">C-270/97 ja C-271/97, Deutsche Post, tuomio <DATE ISO="20000210">10.2.2000</DATE>, Kok. 2000, s. I-929, 30 kohta</REF.DOC.ECR> ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-299/99" YEAR="2002" PAGE.ECR="I-5475">C-299/99, Philips, tuomio <DATE ISO="20020618">18.6.2002</DATE>, Kok. 2002, s. I-5475, 20 kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP><NP><NO.P>17</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että käsiteltävänä olevassa asiassa ei ole syytä määrätä suullisen käsittelyn aloittamisesta uudelleen. Näin ollen uudelleen aloittamista koskeva vaatimus on hylättävä.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Ennakkoratkaisukysymys</P></TI></TITLE><NP><NO.P>18</NO.P><TXT>Kansallisen tuomioistuimen päätöksen perusteella on riidatonta, että easyCarin ja sen asiakkaiden välillä tehdyt sopimukset ovat kansallisessa laissa ja direktiivissä tarkoitettuja etäsopimuksia ja että ne ovat palvelujen tarjoamista koskevia sopimuksia. Kansallinen tuomioistuin kysyy, ovatko autonvuokrauspalvelut direktiivin 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja kuljetuspalveluja.</TXT></NP><NP><NO.P>19</NO.P><TXT>EasyCar katsoo, että tähän kysymykseen on vastattava myöntävästi. Espanjan, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen sekä Euroopan yhteisöjen komission kanta on vastakkainen.</TXT></NP><?PAGE NO="I-1971"?><NP><NO.P>20</NO.P><TXT>Tältä osin on heti todettava, että direktiivi tai sen tulkinnan kannalta merkitykselliset asiakirjat, kuten valmisteluasiakirjat, eivät selvennä direktiivin 3 artiklan 2 kohdassa mainitun käsitteen <QUOT.START ID="QS0006" REF.END="QE0006" CODE="201D"/>kuljetuspalvelu<QUOT.END ID="QE0006" REF.START="QS0006" CODE="201D"/> tarkkaa ulottuvuutta. Myös direktiivin yleinen rakenne osoittaa ainoastaan, että sen tavoitteena on antaa kuluttajille laajaa suojaa sitä kautta, että heille myönnetään tiettyjä oikeuksia, kuten peruuttamisoikeus, ja että 3 artiklan 2 kohdassa säädetään näitä oikeuksia koskevasta poikkeuksesta neljällä rinnakkaisella talouden alalla, joista yksi on kuljetuspalvelut.</TXT></NP><NP><NO.P>21</NO.P><TXT>Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, että niiden termien merkitys ja ulottuvuus, joita ei ole määritelty yhteisön oikeudessa, on määriteltävä sen merkityksen mukaan, joka niillä on yleiskielessä, ottaen samalla huomioon sen asiayhteyden, jossa niitä käytetään, ja sen lainsäädännön tavoitteet, johon ne kuuluvat (asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-128/94" YEAR="1995" PAGE.ECR="I-3389">C-128/94, Hönig, tuomio <DATE ISO="19951019">19.10.1995</DATE>, Kok. 1995, s. I-3389, 9 kohta</REF.DOC.ECR> ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-164/98 P" YEAR="2000" PAGE.ECR="I-447">C-164/98 P, DIR International Film ym. v. komissio, tuomio <DATE ISO="20000127">27.1.2000</DATE>, Kok. 2000, s. I-447, 26 kohta</REF.DOC.ECR>). Jos nämä termit ovat, kuten pääasiassa, säännöksessä, joka on poikkeus yleisestä periaatteesta, tai tarkemmin sanottuna yhteisön kuluttajansuojaa koskevista säännöksistä, niitä on lisäksi tulkittava suppeasti (asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-83/99" YEAR="2001" PAGE.ECR="I-445">C-83/99, komissio v. Espanja, tuomio <DATE ISO="20010118">18.1.2001</DATE>, Kok. 2001, s. I-445, 19 kohta</REF.DOC.ECR> ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-481/99" YEAR="2001" PAGE.ECR="I-9945">C-481/99, Heininger, tuomio <DATE ISO="20011213">13.12.2001</DATE>, Kok. 2001, s. I-9945, 31 kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP><NP><NO.P>22</NO.P><TXT>Mitä tulee ilmaisuun <QUOT.START ID="QS0007" REF.END="QE0007" CODE="201D"/>kuljetuspalvelut<QUOT.END ID="QE0007" REF.START="QS0007" CODE="201D"/>, on todettava, että se vastaa, kuten jokainen muukin lueteltujen palvelujen luokka, alakohtaista poikkeusta ja että se viittaa näin ollen yleisesti kuljetusalan palveluihin.</TXT></NP><NP><NO.P>23</NO.P><TXT>Tältä osin on todettava, että lainsäätäjä ei ole valinnut pääasiassa kyseessä olevaa poikkeusta laatiessaan ilmaisua <QUOT.START ID="QS0008" REF.END="QE0008" CODE="201D"/>kuljetussopimukset<QUOT.END ID="QE0008" REF.START="QS0008" CODE="201D"/>, jota käytetään yleisesti jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä ja joka koskee ainoastaan kuljetustoiminnan<?PAGE NO="I-1972"?> harjoittajan suorittamaa henkilöiden tai tavaroiden kuljetusta, vaan huomattavasti laajemman ilmaisun <QUOT.START ID="QS0009" REF.END="QE0009" CODE="201D"/>kuljetuspalveluja — — koskevat sopimukset<QUOT.END ID="QE0009" REF.START="QS0009" CODE="201D"/>, joka voi kattaa kaikki kuljetusalan palveluja koskevat sopimukset, mukaan luettuna ne, jotka eivät sisällä asiakkaan tai hänen tavaroidensa kuljetusta sinänsä mutta jotka mahdollistavat sen, että asiakas toteuttaa kuljetuksen.</TXT></NP><NP><NO.P>24</NO.P><TXT>Direktiivin 3 artiklan 2 kohdan sanamuodosta seuraa, että lainsäätäjän tarkoituksena ei ole ollut määritellä tässä säännöksessä säädettyä poikkeusta sopimustyypin perusteella, vaan siten, että kaikki majoitus-, kuljetus-, ravintola- ja vapaa-ajan alan palvelut kuuluvat tämän poikkeuksen soveltamisalaan, lukuun ottamatta niitä palveluita, joita ei ole suoritettava määrättynä ajankohtana tai määrätyn ajan kuluessa.</TXT></NP><NP><NO.P>25</NO.P><TXT>Tätä tulkintaa tukevat monet direktiivin 3 artiklan 2 kohdan kieliversiot, nimittäin saksan-, italian- ja ruotsinkielinen versio, joissa mainitaan <QUOT.START ID="QS0010" REF.END="QE0010" CODE="201D"/>Dienstleistungen in den Bereichen — — Beförderung<QUOT.END ID="QE0010" REF.START="QS0010" CODE="201D"/> (<QUOT.START ID="QS0011" REF.END="QE0011" CODE="201D"/>kuljetusalan palvelut<QUOT.END ID="QE0011" REF.START="QS0011" CODE="201D"/>), <QUOT.START ID="QS0012" REF.END="QE0012" CODE="201D"/>servizi relativi — — ai trasporti<QUOT.END ID="QE0012" REF.START="QS0012" CODE="201D"/> (<QUOT.START ID="QS0013" REF.END="QE0013" CODE="201D"/>kuljetuksiin — — liittyvät palvelut<QUOT.END ID="QE0013" REF.START="QS0013" CODE="201D"/>) ja <QUOT.START ID="QS0014" REF.END="QE0014" CODE="201D"/>tjänster som avser — transport<QUOT.END ID="QE0014" REF.START="QS0014" CODE="201D"/> (<QUOT.START ID="QS0015" REF.END="QE0015" CODE="201D"/>palvelut, jotka koskevat kuljetusta<QUOT.END ID="QE0015" REF.START="QS0015" CODE="201D"/>).</TXT></NP><NP><NO.P>26</NO.P><TXT>Yleiskielessä käsite <QUOT.START ID="QS0016" REF.END="QE0016" CODE="201D"/>kuljetus<QUOT.END ID="QE0016" REF.START="QS0016" CODE="201D"/> ei koske ainoastaan sitä, että henkilöitä tai tavaroita siirretään paikasta toiseen, vaan myös kuljetustapoja ja keinoja, joita käytetään henkilöiden ja tavaroiden siirtämiseen. Näin ollen kulkuneuvon antaminen kuluttajan käyttöön on kuljetusalan palvelu.</TXT></NP><?PAGE NO="I-1973"?><NP><NO.P>27</NO.P><TXT>Ylittämättä direktiivin 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun <QUOT.START ID="QS0017" REF.END="QE0017" CODE="201D"/>kuljetuspalveluja<QUOT.END ID="QE0017" REF.START="QS0017" CODE="201D"/> koskevan alakohtaisen poikkeuksen tarkkaa rajausta, on todettava, että tämä poikkeus koskee autonvuokrauspalveluita, joille on tyypillistä nimenomaan kulkuneuvon antaminen kuluttajan käyttöön.</TXT></NP><NP><NO.P>28</NO.P><TXT>Sitä paitsi, mitä tulee asiayhteyteen, jossa käsitettä <QUOT.START ID="QS0018" REF.END="QE0018" CODE="201D"/>kuljetuspalvelut<QUOT.END ID="QE0018" REF.START="QS0018" CODE="201D"/> käytetään, ja direktiivin tavoitteisiin, on kiistatonta, kuten julkisasiamies on ratkaisuehdotuksensa 39 ja 41 kohdassa esittänyt, että lainsäätäjän tarkoituksena on ollut aikaansaada kaukoviestintävälineitä käyttävien kuluttajien etujen suojaaminen mutta samalla myös palvelujen tarjoajien etujen suojaaminen, jotta nämä eivät kärsisi suhteetonta vahinkoa varausten kohteena olevien palvelujen peruuttamisesta ilman kuluja ja selityksiä. Tässä suhteessa easyCar katsoo perustellusti — eivätkä yhteisöjen tuomioistuimessa huomautuksensa esittäneet hallitukset tai komissio tätä vastusta —, että direktiivin 3 artiklan 2 kohdan säännösten tarkoitus on tehdä poikkeus tiettyjen toiminta-alojen palvelujen tarjoajien osalta sillä perusteella, että direktiivin vaatimukset voisivat vaikuttaa niihin suhteettomasti etenkin silloin, kun palvelusta on tehty varaus, jonka kuluttaja peruuttaa vähän ennen palvelun toimittamiselle sovittua määräpäivää.</TXT></NP><NP><NO.P>29</NO.P><TXT>On todettava, että autonvuokrausyritykset harjoittavat sellaista toimintaa, jota lainsäätäjä on halunnut direktiivin 3 artiklan 2 kohdassa säädetyllä poikkeuksella suojella tuollaisia haittoja vastaan. Näiden yritysten täytyy nimittäin ryhtyä toimenpiteisiin toteuttaakseen sovitun palvelun varauksessa määrättynä ajankohtana, ja ne kärsivät tämän vuoksi peruuttamisen tapahtuessa samoista haitoista kuin muut kuljetusalalla tai muilla 3 artiklan 2 kohdassa luetelluilla aloilla toimivat yritykset.</TXT></NP><?PAGE NO="I-1974"?><NP><NO.P>30</NO.P><TXT>Edellä esitetystä johtuu, että ainoa tulkinta, jolla varmistetaan säädetyn poikkeuksen alakohtainen luonne ja mahdollistetaan säännöksen tavoitteen saavuttaminen, on tulkinta, jonka mukaan autonvuokrauspalvelut ovat direktiivin 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja kuljetuspalveluita.</TXT></NP><NP><NO.P>31</NO.P><TXT>Näin ollen esitettyyn kysymykseen on vastattava, että direktiivin 3 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että käsite <QUOT.START ID="QS0019" REF.END="QE0019" CODE="201D"/>kuljetuspalvelujen tarjoamista koskevat sopimukset<QUOT.END ID="QE0019" REF.START="QS0019" CODE="201D"/> sisältää autonvuokrauspalvelujen tarjoamista koskevat sopimukset.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Oikeudenkäyntikulut</P></TI></TITLE><NP><NO.P>32</NO.P><TXT>Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä yhteisöjen tuomioistuimessa, ei voida määrätä korvattaviksi.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><JURISDICTION><INTRO><P>Näillä perusteilla yhteisöjen tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:</P></INTRO><P>Kuluttajansuojasta etäsopimuksissa <DATE ISO="19970520">20 päivänä toukokuuta 1997</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY 3 artiklan 2 kohtaa on tulkittava sillä tavoin, että käsite <QUOT.START ID="QS0020" REF.END="QE0020" CODE="201D"/>kuljetuspalvelujen tarjoamista koskevat sopimukset<QUOT.END ID="QE0020" REF.START="QS0020" CODE="201D"/> sisältää autonvuokrauspalvelujen tarjoamista koskevat sopimukset.</P></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><P>Allekirjoitukset</P></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>