<!DOCTYPE html PUBLIC "yes" "xhtml1-strict.dtd">
<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml">
<!--GENDOC2XHTML # converter_version: 1.2.15-->
  <head>
    <title>2026-07-202607T101202506150-00-TRA-DOC-FI-ARRET-T-0615-25-000000000-07_00</title>
    <meta content="text/html; charset=utf-8" http-equiv="Content-Type"/>
    <meta content="true" name="ParExtraits_2021"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedDate"/>
    <meta content="fi-FI" name="Gendoc_Lang"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GenerationDate"/>
    <meta content="" name="IsFlattened"/>
    <meta content="1" name="NumProc"/>
    <meta content="1" name="EP_Mention"/>
    <meta content="Final" name="Gendoc_EditionType"/>
    <meta content="0001" name="Gendoc_CaseNumberSuite"/>
    <meta content="26/06/2026 14:55:09" name="Gendoc_LastVerificationDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_ProcedureNumber"/>
    <meta content="Publication intégrale au Rec ou RecFP, mention Rec" name="Mention"/>
    <meta content="fi" name="Gendoc_LangCode"/>
    <meta content="ARR" name="TypeDoc"/>
    <meta content="0KC4NZVTU/0xxI3bQDWHw8QZgeiG0cEOq+e8wZDkj/ynvcS3ve8XgheHOCDFvAd3ov/+GUJg5CAxW4BbarKwBJDa1BCTOwIIk6j/GemLtnnXKED+9XQ6LngE6wKjK+ZufGr7slyyDK9v/thcXTctIQ9j7pe/ZdKD4A4qNgEhgWg=" name="GenDocUID"/>
    <meta content="P" name="TypeProc"/>
    <meta content="" name="CreateCustomParts"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GendocTemplateSubType"/>
    <meta content="OK" name="ReadyToPublish"/>
    <meta content="svc_wsgendoc" name="Gendoc_User"/>
    <meta content="" name="EP_Mode"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGenerated"/>
    <meta content="" name="Gendoc_Vademecum"/>
    <meta content="0615" name="NumeroOrdre"/>
    <meta content="2025" name="Annee"/>
    <meta content="P" name="Gendoc_ProcedureType"/>
    <meta content="" name="EP_Version"/>
    <meta content="FI" name="Langue"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedUser"/>
    <meta content="COMPLETE_document_go_green" name="Gendoc_LastVerificationStatus"/>
    <meta content="ARR_T" name="Gendoc_GendocTemplateType"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlockFlatP"/>
    <meta content="GenDoc 14-06-26 04:08:05" name="Created"/>
    <meta content="" name="Canevas3_Vademecum"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlock"/>
    <meta content="" name="Gendoc_CaseYear"/>
    <meta content="false" name="Generation_In_Progress"/>
    <meta content="Normal" name="Version"/>
    <meta content="T" name="Juridiction"/>
    <meta content="e08094cbc7094850bec087f52127d249" name="DocumentIdentifier"/>
    <meta content="0615" name="Gendoc_CaseNumber"/>
    <meta content="ImportedWithoutSource" name="SdlIdentifier"/>
    <meta content="PI" name="NatureAff"/>
    <meta content="PI" name="Gendoc_CaseNature"/>
    <meta content="0001" name="NumSuite"/>
    <meta content="T" name="Gendoc_Juridiction"/>
  </head>
  <body>
    <div style="header">
      <div id="rId24" style="first"/>
      <div id="rId20" style="even">Tuomio 1.7.2026 – Asia T‑615/25</div>
      <div id="rId21" style="default">Veikkaus v. EUIPO (FOR BETTER GAMING – VEIKKAUS)</div>
    </div>
    <p class="C19Centre" id="para-1" title="page-1">
      UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (seitsemäs jaosto)
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-2" title="page-1">
      1 päivänä heinäkuuta 2026  (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-1" href="#t-1">*</a>
</span>)
    </p>
    <p class="C71Indicateur" id="para-3" title="page-1">
      EU-tavaramerkki – Hakemus sanamerkin FOR BETTER GAMING – VEIKKAUS rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Ehdoton hylkäysperuste – Erottamiskyvyn puuttuminen – Asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohta – Tavaramerkin osa, joka on käytössä tullut erottamiskykyiseksi – Asetuksen 2017/1001 7 artiklan 3 kohta
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-4" title="page-1">
      Asiassa T‑615/25,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-5" title="page-1">
      Veikkaus Oy, kotipaikka Helsinki (Suomi), edustajanaan asianajaja M. Nousiainen,
    </p>
    <p class="C72Alineadroite" id="para-6" title="page-1">
      kantajana,
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-7" title="page-1">
      vastaan
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-8" title="page-1">
      Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO), asiamiehenään T. Frydendahl,
    </p>
    <p class="C72Alineadroite" id="para-9" title="page-1">
      vastaajana,
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-10" title="page-1">
      UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (seitsemäs jaosto),
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-11" title="page-1">
      toimien kokoonpanossa: puheenjohtaja K. Kecsmár sekä tuomarit L. Madise (esittelevä tuomari) ja P. Nihoul,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-12" title="page-1">
      kirjaaja: V. Di Bucci,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-13" title="page-1">
      ottaen huomioon asian käsittelyn kirjallisen vaiheen,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-14" title="page-2">
      ottaen huomioon, etteivät asianosaiset ole esittäneet istunnon järjestämistä koskevaa pyyntöä kolmen viikon kuluessa siitä, kun ilmoitus asian käsittelyn kirjallisen vaiheen päättämisestä on annettu tiedoksi, ja päätettyään unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 106 artiklan 3 kohdan nojalla ratkaista kanteen ilman asian käsittelyn suullista vaihetta,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-15" title="page-2">
      on antanut seuraavan
    </p>
    <p class="C75Debutdesmotifs" id="para-16" title="page-2">
      tuomion
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja Veikkaus Oy vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvassa kanteessaan kumoamaan osittain Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) neljännen valituslautakunnan 10.7.2025 tekemän päätöksen (asia R 829/2025-4) (jäljempänä riidanalainen päätös).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asian tausta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja teki 27.8.2024 EUIPO:lle hakemuksen sanamerkin FOR BETTER GAMING – VEIKKAUS rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tavaramerkkiä haettiin muun muassa palveluille, jotka kuuluvat tavaroiden ja palvelujen kansainvälistä luokitusta tavaramerkkien rekisteröimistä varten koskevaan 15.6.1957 tehtyyn Nizzan sopimukseen, sellaisena kuin se on tarkistettuna ja muutettuna, pohjautuvan luokituksen luokkiin 35, 41 ja 42 ja jotka vastaavat kunkin luokan osalta seuraavaa kuvausta:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">luokka 35: ”liiketoiminnan konsultointipalvelut; tietokoneohjelmistojen, tietokonepeleihin liittyvien viihdeohjelmistojen, ladattavien ohjelmistojen, ladattavien elektronisten pelien ja videopeliohjelmistojen vähittäismyyntipalvelut; vuorovaikutteista multimediaa sisältävien tietokonepeliohjelmien, matkapuhelimissa, älypuhelimissa, taulutietokoneissa ja muissa elektronisissa mobiililaitteissa käytettävien peliohjelmistojen vähittäismyyntipalvelut; matkapuhelimiin, älypuhelimiin, taulutietokoneisiin ja muihin elektronisiin mobiililaitteisiin ladattavien peliohjelmistojen vähittäismyyntipalvelut; tietokonepelejä sisältävien sovellusten vähittäismyyntipalvelut; virtuaalipelien ja ‑peliohjelmistojen vähittäismyyntipalvelut; tietokone- ja videopeleissä käytettävien laajennusosien ja komponenttien vähittäismyyntipalvelut”</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">luokka 41: ”ajanviete; kilpailuiden järjestäminen ja esittäminen; televisioviihde; online-viihdepalvelut; pelipalveluiden tarjoaminen [suoraan tietoverkoissa]; pelien tarjoaminen online-periaatteella internetin välityksellä; vedonvälitykseen liittyvät pelipalvelut; vedonlyöntipalvelut; vedonlyöntipalvelut verkossa; hevosurheiluvedonlyöntiin liittyvät ajanvietepalvelut; kasino-, rahapeli- ja uhkapelipalvelut; arpajaisten järjestäminen; urheilutulospalvelut; peliautomaattihallipalvelut; peleihin liittyvät koulutuspalvelut; sähköisten, ei-ladattavien julkaisujen on-line tarjoaminen; virtuaaliset pelipalvelut tarjottuina online-periaatteella tietokoneverkosta; virtuaalitodellisuuteen pohjautuvien pelihallien palvelut”</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">luokka 42: ”pelien suunnittelupalvelut; testaus, todentaminen ja laadunvalvonta; tieteelliset ja teknologiset palvelut; tietokoneohjelmistojen ja online-pelisivustojen suunnittelu, kehittäminen ja ylläpito; online-pelisivustojen ylläpito”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tutkija hylkäsi 11.3.2025 tekemällään päätöksellä edellä 3 kohdassa mainittuja palveluja varten haetun tavaramerkin rekisteröintihakemuksen Euroopan unionin tavaramerkistä 14.6.2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 (EUVL 2017, L 154, s. 1) 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan, luettuna yhdessä kyseisen asetuksen 7 artiklan 2 kohdan kanssa, perusteella.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">5</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja haki 7.5.2025 EUIPO:ssa muutosta tutkijan päätökseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">6</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valituslautakunta hyväksyi valituksen riidanalaisella päätöksellä seuraavien palvelujen osalta:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">luokka 35: ”liiketoiminnan konsultointipalvelut”</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">luokka 41: ”sähköisten, ei-ladattavien julkaisujen on-line tarjoaminen”</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">luokka 42: ”testaus, todentaminen ja laadunvalvonta; tieteelliset ja teknologiset palvelut”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">7</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sitä vastoin valituslautakunta hylkäsi valituksen tavaramerkkihakemuksessa tarkoitettujen muiden kuin edellä 6 kohdassa mainittujen palvelujen (jäljempänä kyseessä olevat palvelut) osalta sillä perusteella, että kyseiseltä tavaramerkiltä puuttuu asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, luettuna yhdessä kyseisen asetuksen 7 artiklan 2 kohdan kanssa, tarkoitettu erottamiskyky. Se katsoi lähinnä, että kohdeyleisön suomenkielinen osa ymmärtäisi haetun tavaramerkin tarkoittavan ”parempaa uhkapelaamista varten/parempaan uhkapelaamiseen – vedonlyönti, veikkauspeli” ja ettei sitä miellettäisi osoitukseksi kyseessä olevien palvelujen kaupallisesta alkuperästä vaan niihin liittyväksi mainosviestiksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">8</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lopuksi valituslautakunta palautti asian tutkijalle, jotta tämä tutkisi kyseessä olevien palvelujen osalta kantajan toissijaisen vaatimuksen, joka liittyy siihen, että haettu tavaramerkki on käytössä tullut erottamiskykyiseksi asetuksen 2017/1001 7 artiklan 3 kohdan nojalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asianosaisten vaatimukset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">9</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin siinä evätään haetun tavaramerkin rekisteröinti kyseessä olevia palveluja varten</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut, valituslautakunnassa aiheutuneet kulut mukaan lukien.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">10</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">EUIPO vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">hylkää kanteen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos asiassa pidetään istunto.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeudellinen arviointi</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">11</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja vetoaa kanteensa tueksi yhteen ainoaan kanneperusteeseen, joka perustuu asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan, luettuna yhdessä kyseisen asetuksen 7 artiklan 2 kohdan kanssa, rikkomiseen siltä osin kuin valituslautakunta katsoi virheellisesti, että haetulta tavaramerkiltä puuttuu luontainen erottamiskyky kyseessä olevien palvelujen osalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">12</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan tavaramerkkejä, joilta puuttuu erottamiskyky, ei rekisteröidä. Saman asetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaan asetuksen 7 artiklan 1 kohtaa sovelletaan, vaikka rekisteröinnin esteet olisivat olemassa ainoastaan osassa Euroopan unionia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">13</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu tavaramerkin erottamiskyky merkitsee sitä, että tavaramerkin avulla voidaan yksilöidä rekisteröintihakemuksessa tarkoitettu tavara tai palvelu tietyn yrityksen tavaraksi tai palveluksi ja erottaa näin tämä tavara tai palvelu muiden yritysten tavaroista tai palveluista (ks. tuomio 21.1.2010, Audi v. SMHV, C‑398/08 P, EU:C:2010:29, 33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">14</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tavaramerkin erottamiskykyä on arvioitava yhtäältä suhteessa niihin tavaroihin tai palveluihin, joille tavaramerkin rekisteröintiä on haettu, ja toisaalta suhteessa siihen, miten kohdeyleisö mieltää asian (ks. tuomio 29.4.2004, Henkel v. SMHV, C‑456/01 P ja C‑457/01 P, EU:C:2004:258, 35 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">15</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkkien, joilta puuttuu erottamiskyky, ei katsota kykenevän täyttämään tavaramerkin keskeistä tehtävää eli yksilöimään kyseisellä tavaramerkillä varustetun tavaran tai palvelun alkuperää niin, että kuluttaja, joka hankkii kyseisen tavaran tai palvelun, voi myöhempiä hankintoja tehdessään päätyä samaan valintaan, jos kokemus osoittautuu myönteiseksi, tai johonkin muuhun valintaan, jos kokemus osoittautuu kielteiseksi (ks. tuomio 28.6.2017, Colgate-Palmolive v. EUIPO (AROMASENSATIONS), T‑479/16, ei julkaistu, EU:T:2017:441, 16 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">16</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kun kyseessä ovat tavaramerkit, jotka koostuvat sellaisista merkeistä tai merkinnöistä, joita käytetään lisäksi iskulauseina mainoksissa, laatua koskevina ilmauksina tai kehotuksina ostaa niitä tavaroita tai palveluja, jotka nämä tavaramerkit kattavat, tällainen käyttö ei ole esteenä niiden rekisteröinnille (ks. tuomio 17.1.2024, Ilovepdf v. EUIPO (ILOVEPDF), T‑60/23, ei julkaistu, EU:T:2024:9, 37 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Tällaisten tavaramerkkien erottamiskyvyn arvioinnissa niihin ei ole sovellettava ankarampia arviointiperusteita kuin muunlaisiin merkkeihin (ks. tuomio 21.1.2010, Audi v. SMHV, C‑398/08 P, EU:C:2010:29, 36 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">17</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeuskäytännöstä ilmenee myös, että vaikka kaikki tavaramerkit, jotka koostuvat merkeistä tai merkinnöistä, joita käytetään lisäksi iskulauseina mainoksissa, laatua koskevina ilmauksina tai kehotuksina ostaa tavaramerkillä varustettuja tavaroita tai palveluja, välittävät jo lähtökohtaisesti yksinkertaisenkin enemmän tai vähemmän objektiivisen viestin, ne voivat silti soveltua osoittamaan kuluttajille kyseessä olevien tavaroiden tai palvelujen kaupallisen alkuperän. Näin voi olla erityisesti silloin, kun kyseisillä tavaramerkeillä voi olla useita merkityksiä, ne voivat muodostaa sanaleikin tai ne voidaan ymmärtää mielikuvituksellisiksi, yllättäviksi ja odottamattomiksi ja ne ovat siten myös helposti muistettavissa, jolloin ne eivät muodostu vain tavallisesta mainosviestistä, vaan niihin liittyy tiettyä omaperäisyyttä tai mieleenpainuvuutta, ne edellyttävät ainakin vähäistä tulkintaa tai saavat kohdeyleisössä aikaan kognitiivisen prosessin (ks. tuomio 13.11.2024, DDCF v. EUIPO (SUSTAINABLE BY DESIGN), T‑3/24, ei julkaistu, EU:T:2024:811, 16 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">18</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näiden seikkojen valossa on tutkittava, rikkoiko valituslautakunta kantajan väittämin tavoin asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, luettuna yhdessä kyseisen asetuksen 7 artiklan 2 kohdan kanssa, katsoessaan, että haetulta tavaramerkiltä puuttui luontainen erottamiskyky kyseessä olevien palvelujen osalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kohdeyleisö</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">19</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valituslautakunta totesi, että kyseessä olevat palvelut oli tarkoitettu tavallisille kuluttajille, joiden tarkkaavaisuusaste on keskimääräinen, sekä ammattimaisille toimijoille, joiden tarkkaavaisuusaste on tavanomaista korkeampi (riidanalaisen päätöksen 24 ja 25 kohta). Valituslautakunta totesi myös, että haettu tavaramerkki koostuu englanninkielisistä sanoista ja suomenkielisestä sanasta, ja todettuaan, että tietyissä jäsenvaltioissa, kuten Suomessa, englantia ymmärretään yleisesti, se katsoi, että sen arviointi koskee suomenkielistä kohdeyleisöä, joka ymmärtää haetun tavaramerkin kaikkien osien merkityksen (riidanalaisen päätöksen 27 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">20</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nämä valituslautakunnan arvioinnit, joita kantaja ei sitä paitsi ole kiistänyt, on vahvistettava.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Haetun tavaramerkin erottamiskyvyn arviointi</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">21</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valituslautakunta totesi aluksi, että haettu tavaramerkki koostuu englanninkielisistä sanaosista ”for”, ”better” ja ”gaming” sekä väliviivalla erotetusta suomenkielisestä sanaosasta ”veikkaus” (riidanalaisen päätöksen 28 kohta). Näiden sanaosien merkityksen osalta se viittasi tutkijan esittämiin sanakirjoista haettuihin määritelmiin ja totesi, ettei kantaja ollut kiistänyt niitä. Se totesi lisäksi, että kantaja ei kyseenalaista merkitystä, jonka tutkija oli antanut ilmaisulle ”for better gaming”, nimittäin ”parempaa uhkapelaamista varten/parempaan uhkapelaamiseen” (riidanalaisen päätöksen 29 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">22</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän jälkeen valituslautakunta tutki kantajan väitteen, jonka mukaan haettu tavaramerkki on kokonaisuutena erottamiskykyinen sen vuoksi, että sana ”veikkaus” on erottamiskykyinen suomenkieliselle yleisölle, jonka mielissä kyseinen sana on irtaantunut vedonlyöntiä tai veikkauspeliä tarkoittavasta alkuperäisestä merkityksestään niin, että se nykyisin yhdistetään nimenomaan kantajan yritykseen ja sen palveluihin ja sen ymmärretään osoittavan näiden palvelujen alkuperää (riidanalaisen päätöksen 30 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">23</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valituslautakunta katsoi tältä osin, että se saattoi arvioida haettua tavaramerkkiä ja siihen sisältyvää sanaa ”veikkaus” ainoastaan niiden luontaisen erottamiskyvyn kannalta, koska kantajan väite tämän tavaramerkin käytön kautta saavutetusta erottamiskyvystä oli esitetty toissijaisesti (riidanalaisen päätöksen 31 kohta). Se totesi muun muassa, että kantajan esittämät todisteet eivät antaneet mitään viitteitä haetun tavaramerkin tai sanan ”veikkaus” luontaisesta erottamiskyvystä (riidanalaisen päätöksen 31 kohta). Se katsoi myös, että se seikka, että tämän sanan sisältävät tavaramerkit olivat tulleet käytön kautta erottamiskykyisiksi, ei osoita haetun tavaramerkin luontaista erottamiskykyä (riidanalaisen päätöksen 31 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">24</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi valituslautakunta katsoi, että sanalla ”veikkaus” on uhkapelaamisen alalla merkitys, jolla viitataan vedonlyöntiin ja veikkauspeleihin, joten suomenkielinen yleisö mieltää haetun tavaramerkin tarkoittavan ”parempaa uhkapelaamista varten/parempaan uhkapelaamiseen – vedonlyönti, veikkauspeli” (riidanalaisen päätöksen 32 kohta). Tämän tavaramerkin englannin- ja suomenkielisen osan erottaminen toisistaan väliviivan avulla ei anna sille toista merkityssisältöä eikä vaikuta muulla tavoin sen ymmärrettävyyteen mainitun yleisön kannalta (riidanalaisen päätöksen 32 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">25</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valituslautakunta katsoi myös, ettei haettu tavaramerkki ollut uhkapelaamiseen ja vedonlyöntiin liittyvien palvelujen osalta epäselvä tai omaperäinen eikä siihen sisältynyt mitään sellaista osatekijää tai piirrettä, joka olisi omiaan käynnistämään kognitiivisen prosessin kohdeyleisön mielessä tai joka edellyttäisi tulkinnallista ponnistelua. Sillä on välittömästi ymmärrettävä merkitys ja ilmeinen yhteys kyseessä oleviin palveluihin. Se välittää suomenkieliselle yleisölle yksiselitteisen mainosviestin, jossa korostetaan näiden palvelujen myönteisiä ominaisuuksia. Näin ollen kyseinen yleisö mieltää haetun tavaramerkin ennen kaikkea myynninedistämisilmaisuksi eikä osoitukseksi kyseisten palvelujen kaupallisesta alkuperästä (riidanalaisen päätöksen 33, 34 ja 36 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">26</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lopuksi valituslautakunta totesi, että EU-tavaramerkkien ja suomalaisten tavaramerkkien aikaisempien rekisteröintien, joihin kantaja on vedonnut, huomioon ottaminen ei voi johtaa muunlaiseen arviointiin (riidanalaisen päätöksen 39–45 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">27</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja arvostelee valituslautakuntaa siitä, että se on ottanut huomioon ainoastaan sanan ”veikkaus” yleiskielisen merkityksen suomen kielessä, mikä on johtanut virheelliseen arvioon haetun tavaramerkin luontaisesta erottamiskyvystä kokonaisuutena tarkastellen. Kantaja vetoaa siihen, että suomenkielinen yleisö ei enää miellä tätä sanaa alkuperäisessä merkityksessään, vaan sen mielletään tarkoittavan erityisesti kantajan yritystä ja sen tarjoamien palvelujen alkuperää, joten sen esiintyminen haetussa tavaramerkissä antaa kyseiselle tavaramerkille luontaisen erottamiskyvyn. Mainittu sana on nimittäin kantajan toiminimi ja pääbrändi, joka on tullut erottamiskykyiseksi pitkäaikaisen käytön perusteella ja joka on laajalti tunnettu Suomessa. Väitteidensä tueksi se vetoaa siihen, että merkki VEIKKAUS on merkitty Suomessa laajalti tunnettujen tavaramerkkien luetteloon, että kaksi tästä merkistä muodostuvaa aikaisempaa EU-tavaramerkkiä ja suomalainen tavaramerkki on rekisteröity käytön kautta saavutetun erottamiskyvyn perusteella ja että on olemassa tavaramerkkiperhe, joka sisältää myös mainitun merkin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">28</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja korostaa tässä yhteydessä, että käytön kautta erottamiskyvyn saaneella tavaramerkillä on oltava sama suoja kuin luontaisesti erottamiskykyisellä tavaramerkillä. Se katsoo, että koska merkki VEIKKAUS oli jo ennen haetun tavaramerkin rekisteröintihakemuksen jättämispäivää tullut käytössä erottamiskykyiseksi rahapelialan tavaroiden ja palvelujen osalta, on katsottava, että merkki on koko haetun tavaramerkin erottamiskykyinen osatekijä ja että sitä on kohdeltava samalla tavalla kuin mitä tahansa muuta luontaisesti erottamiskykyistä osatekijää, eikä sitä tarvitse arvioida uudelleen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">29</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja katsoo lisäksi, ettei haettua tavaramerkkiä voida pitää ainoastaan myynninedistämisilmaisuna. Se toteaa, että tämä tavaramerkki muodostuu kahdesta osasta eli iskulauseesta ”for better gaming”, joka on liitetty ajatusviivalla pääbrändiin VEIKKAUS, joka on erottamiskykyinen ja jonka ansiosta haettu tavaramerkki kokonaisuutena tarkasteltuna täyttää selvästi tavaramerkin ensisijaisen tehtävän. Se korostaa lisäksi, että haetussa tavaramerkissä pääbrändi VEIKKAUS esitetään itsenäisesti siten, että se on erotettu iskulauseesta ajatusviivalla. Haettu tavaramerkki ei siis muodosta kieliopillisesti ”kokonaisuutta”, jossa sana ”veikkaus” esiintyisi alkuperäisessä suomenkielisessä merkityksessään. Kantaja mainitsee esimerkkejä EU-tavaramerkeistä ja suomalaisista tavaramerkeistä, joissa yhdistetään toisistaan ajatusviivalla erotettuina yrityksen pääbrändi ja iskulause, kuten PAULIG – THIS CUP COUNTS, ASSA ABLOY – CREDENTIALS AS A SERVICE, TAFFEL – KUN RAPEUS RATKAISEE ja BALLERINA – TÄYTETTÄ TULVILLAAN, ja lisää, että kohdeyleisö on tottunut näkemään markkinoilla tällaisia yhdistelmiä ja ymmärtää välittömästi, että niitä käytetään osoittamaan kyseisten tavaroiden tai palvelujen kaupallista alkuperää.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">30</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja vetoaa myös siihen, että se on kahden suomalaisen tavaramerkin PAREMMAN PELIN PUOLESTA – VEIKKAUS ja VEIKKAUS – ILOA ELÄMÄÄN haltija ja että nämä tavaramerkit ovat rakenteeltaan samankaltaisia kuin haettu tavaramerkki ja niistä ensiksi mainittu kattaa lisäksi palvelut, jotka ovat samoja kuin kyseessä olevat palvelut. Suomen Patentti- ja rekisterihallitus on katsonut, että näillä tavaramerkeillä kokonaisuutena tarkasteltuna on luontainen erottamiskyky. EUIPO:n valituslautakunta ei kuitenkaan ottanut niitä asianmukaisesti huomioon.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">31</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">EUIPO kiistää kantajan perustelut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">32</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aluksi on todettava, että kantaja oli väittänyt vain toissijaisesti, että haettu tavaramerkki oli tullut käytössä erottamiskykyiseksi asetuksen 2017/1001 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä, joten valituslautakunta ei tutkinut tätä kysymystä, koska tutkija ei ollut tehnyt tätä koskevaa päätöstä. Asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että nyt käsiteltävässä asiassa on pääasiallisesti kysymys siitä, mikä merkitys kyseisen asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua haetun tavaramerkin luontaista erottamiskykyä kokonaisuutena tarkasteltaessa on mahdollisesti annettava sille, että tavaramerkkiin sisältyvä sanaosa ”veikkaus” on aiemmin rekisteröity tavaramerkiksi sen käytön kautta saavutetun erottamiskyvyn perusteella.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">33</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin on vahvistettava valituslautakunnan arviointi, jonka mukaan suomenkielinen yleisö ymmärtää haetun tavaramerkin sen sananmukaisen merkityksen mukaisesti siten, että sillä tarkoitetaan uhkapelaamisen alalla ”parempaa uhkapelaamista varten/parempaan uhkapelaamiseen – vedonlyönti, veikkauspeli”. Tätä arviointia tukevat nimittäin riidanalaisen päätöksen 2 kohdassa esitetyt sanakirjoista haetut määritelmät, joita kantaja ei ole kiistänyt ja joista ilmenee muun muassa, että suomenkielisellä sanalla ”veikkaus” viitataan vedonlyöntiin ja veikkauspeleihin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">34</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On todettava valituslautakunnan tavoin, että haetun tavaramerkin ensimmäisen osan, joka muodostuu englanninkielisestä sanaryhmästä ”for better gaming”, erottaminen ajatusviivalla tämän tavaramerkin toisesta osasta, joka muodostuu suomenkielisestä sanasta ”veikkaus”, ei yksinään riitä antamaan mainitulle tavaramerkille muuta merkityssisältöä kuin sen sananmukaisen merkityksen, sellaisena kuin se on esitetty edellä 33 kohdassa, eikä vaikuttamaan sen ymmärrettävyyteen suomenkielisen yleisön kannalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">35</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi kantaja ei voi moittia valituslautakuntaa siitä, että se on ottanut huomioon sanan ”veikkaus” suomenkielisen sanamuodon mukaisen merkityksen, sellaisena kuin se on esitetty edellä 33 kohdassa, päätelläkseen, että haetulta tavaramerkiltä kokonaisuudessaan tarkasteltuna puuttuu luontainen erottamiskyky asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">36</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleinen tuomioistuin ei etenkään voi hyväksyä kantajan väitettä, jonka mukaan valituslautakunnan olisi pitänyt katsoa, että sanaosan ”veikkaus” sisältyminen haettuun tavaramerkkiin antaa kyseiselle tavaramerkille kokonaisuutena tarkasteltuna luontaisen erottamiskyvyn pelkästään sillä perusteella, että tämä osa on aikaisempi tavaramerkki, joka on rekisteröity sen käytön perusteella syntyneen erottamiskyvyn perusteella ja joka on laajalti tunnettu Suomessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">37</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on muistutettava, että asetuksen 2017/1001 7 artiklan rakenteessa tehdään selvä ero yhtäältä merkin luontaisten ominaisuuksien ja toisaalta sen markkinoilla käytön tuloksena syntyneiden ominaisuuksien välillä. Mainitun asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohta koskee merkin luontaista erottamiskykyä, kun taas 7 artiklan 3 kohdassa säädetään saavutetusta erottamiskyvystä. Rekisteröitäväksi haetun merkin tosiasiallista käyttöä ja sen laajaa tunnettuutta on arvioitava ainoastaan asetuksen 2017/1001 7 artiklan 3 kohtaa sovellettaessa (ks. tuomio 30.3.2022, Daimler v. EUIPO (Kolmisakaraisten tähtien esitys mustalla pohjalla I), T‑277/21, ei julkaistu, EU:T:2022:194, 25 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">38</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan rekisteröitäväksi haetun tavaramerkin tosiasiallisella käytöllä ei voi olla mitään vaikutusta sen luontaiseen erottamiskykyyn, jota on arvioitava yksinomaan sen perusteella, millä tavalla tavaramerkki on esitetty rekisteröintihakemuksessa (ks. tuomio 2.3.2022, Distintiva Solutions v. EUIPO – Makeblock (Makeblock), T‑86/21, ei julkaistu, EU:T:2022:107, 73 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">39</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tätä periaatetta sovelletaan myös silloin, kun ei vedota haetun tavaramerkin tosiasialliseen käyttöön kokonaisuudessaan vaan sen jonkin osatekijän tosiasialliseen käyttöön.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">40</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen 30.3.2022 annettuun tuomioon Daimler v. EUIPO (Kolmisakaraisten tähtien esitys mustalla pohjalla I) (T‑277/21, ei julkaistu, EU:T:2022:194) johtaneessa asiassa unionin yleisen tuomioistuimen oli ratkaistava, onko kuviomerkki, joka muodostuu valkoisista kolmisakaraisista tähdistä mustalla pohjalla koostuvista toistuvista osista, asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla luontaisesti erottamiskykyinen. Kyseisen asian kantaja vetosi kanteensa tueksi muun muassa siihen, että valituslautakunta oli tehnyt oikeudellisen virheen, kun se ei ottanut huomioon sellaisen toisen tavaramerkin, jonka haltija kyseinen kantaja oli ja jonka tunnusomaiset piirteet – kolmisakarainen tähti renkaan sisällä – oli toistettu kyseisessä merkissä, saavuttamaa ”tunnettuutta”. Kyseisen tuomion 26 kohdassa unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että ”[kantaja] ei voi tehokkaasti vedota siihen, että se on käyttänyt haettua tavaramerkkiä tosiasiallisesti ja konkreettisesti, eikä siihen, että toinen, haetusta tavaramerkistä erillinen tavaramerkki on laajalti tunnettu”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">41</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Samoin 13.3.2024 annetulla tuomiolla Quality First v. EUIPO (MORE-BIOTIC) (T‑243/23, ei julkaistu, EU:T:2024:162) ratkaistussa asiassa unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi oli saatettu kanne valituslautakunnan päätöksestä, jolla evättiin sanamerkin MORE-BIOTIC rekisteröinti sillä perusteella, että siltä puuttui luontainen erottamiskyky asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä. Kyseisen tuomion 44 kohdassa unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi kantajan perustelun, jonka mukaan ”merkillä MORE kaupan pidetyt tavarat ovat yhä tunnetumpia markkinoilla”, ja totesi, että tällä perustelulla kantaja ”lähinnä viittaa haetun tavaramerkin tosiasialliseen käyttöön”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">42</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kun – kuten käsiteltävässä asiassa – kantaja vetoaa haetun tavaramerkin luontaiseen erottamiskykyyn EUIPO:n arviosta huolimatta, kantajan tehtävä on esittää konkreettisia ja perusteltuja tietoja siitä, että haettu tavaramerkki on luontaisesti erottamiskykyinen (ks. tuomio 3.7.2013, Airbus v. SMHV (NEO), T‑236/12, EU:T:2013:343, 62 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">43</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jotta todisteista olisi apua tavaramerkin asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun erottamiskyvyn selvittämisessä, niiden on osoitettava, että kuluttajien ei ole täytynyt tutustua tavaramerkkiin sitä käyttämällä ja että kuluttajat ovat pystyneet välittömästi tavaramerkin perusteella erottamaan tavaramerkillä varustetut tavarat tai palvelut kilpailevien yritysten tavaroista tai palveluista (tuomio 7.10.2004, Mag Instrument v. SMHV, C‑136/02 P, EU:C:2004:592, 50 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">44</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä asiassa kantaja ei ole osoittanut, että haetulla tavaramerkillä on asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu luontainen erottamiskyky. Kaikki kantajan perustelut nojautuvat siihen, että sanaosa ”veikkaus” on tullut erottamiskykyiseksi sen vuoksi, että kohdeyleisö kohtaa tämän osatekijän kantajan liiketoiminnan yhteydessä. Näin tehdessään kantaja ei pyri osoittamaan, että kyseinen osatekijä tai varsinkaan haettu tavaramerkki kokonaisuutena tarkasteltuna miellettäisiin erottamiskykyisiksi niiden omien luontaisten ominaisuuksien vuoksi riippumatta siitä, onko niitä käytetty markkinoilla aikaisemmin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">45</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä yhteydessä on hyväksyttävä valituslautakunnan riidanalaisen päätöksen 31 kohdassa esittämä arviointi, jonka mukaan kantajan EUIPO:ssa käydyssä menettelyssä esittämät todisteet, jotka koskevat muun muassa sen liiketoiminnan laajuutta, liikevaihtoa ja tuloksia, eivät anna tietoa haetun tavaramerkin tai sanaosan ”veikkaus” luontaisesta erottamiskyvystä. Lisäksi kantaja itse myöntää kannekirjelmässä, että sen esittämillä todisteilla ei pyritä osoittamaan, että tällä sanaosalla on luontainen erottamiskyky. Se ei ole myöskään esittänyt näyttöä, kuten esimerkiksi sanakirjan otetta, jonka perusteella voitaisiin todeta, että sana ”veikkaus” liittyisi suoraan merkityksensä puolesta kantajan yritykseen, eikä näyttöä, joka osoittaisi, ettei tätä sanaa enää käytetä yleiskielessä viittaamaan vedonlyöntiin ja veikkauspeleihin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">46</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten EUIPO perustellusti katsoo, kantajan väitteen hyväksyminen edellyttäisi metodologian kannalta sitä, että jätettäisiin huomiotta asetuksessa 2017/1001 tehty perustavanlaatuinen ero sen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyn luontaisen erottamiskyvyn arvioinnin ja sen 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun käytön kautta saavutetun erottamiskyvyn arvioinnin välillä. Tämän näkemyksen hyväksyminen johtaisi nimittäin siihen, että rekisteröitäväksi haetun moniosaisen tavaramerkin katsomiseksi luontaisesti erottamiskykyiseksi olisi riittävää, että siihen sisältyy käytössä erottamiskykyiseksi tullut sanaosa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">47</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja ei voi tässä yhteydessä tehokkaasti vedota periaatteeseen, jonka mukaan tavaramerkin, joka on käytössä tullut erottamiskykyiseksi asetuksen 2017/1001 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä, on saatava samantasoinen suoja kuin tavaramerkin, joka on luontaisesti erottamiskykyinen kyseisen asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä. Kuten EUIPO perustellusti toteaa, tämä periaate koskee yksinomaan jo rekisteröityjen tavaramerkkien suojaa eikä tavaramerkin rekisteröintiä edeltävässä tutkinnassa arvioitavia edellytyksiä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">48</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantajan perustelulla, jonka mukaan kantaja on sanaosan ”veikkaus” sisältävän tavaramerkkiperheen haltija, ei myöskään ole merkitystä. Tältä osin oikeuskäytännön mukaan tavaramerkkiperheen käsite ei kuulu ehdottomien hylkäysperusteiden vaan ainoastaan suhteellisten hylkäysperusteiden alaan, joten valituslautakunnan on ollut arvioitava haetun tavaramerkin erottamiskykyä sen ominaispiirteiden perusteella ottamatta huomioon muita väitetysti samankaltaisia tavaramerkkejä, joiden haltija kantaja on (ks. tuomio 24.9.2025, Quality First v. EUIPO (CRAVE NO MORE), T‑33/25, ei julkaistu, EU:T:2025:886, 31 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">49</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että valituslautakunta on perustellusti ottanut huomioon haetun tavaramerkin sananmukaisen merkityksen, jonka suomenkielinen kohdeyleisö mieltää tarkoittavan ”parempaa uhkapelaamista varten/parempaan uhkapelaamiseen – vedonlyönti, veikkauspeli”, arvioidakseen, onko kyseisellä tavaramerkillä luontainen erottamiskyky.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">50</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseenalaistaakseen valituslautakunnan arvioinnin, jonka mukaan haetulla tavaramerkillä on tämän merkityksen perusteella suomenkielisen kohdeyleisön kannalta suora yhteys kyseessä oleviin palveluihin ja kohdeyleisö mieltää kyseisen merkin myynninedistämisviestiksi, jossa korostetaan näiden palvelujen myönteisiä ominaisuuksia, eikä osoitukseksi niiden kaupallisesta alkuperästä, kantaja esittää lähinnä kaksi perustelua, joita ei voida hyväksyä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">51</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kantaja väittää yhtäältä, että haettu tavaramerkki ei ole irrallaan käytettävä iskulause vaan tulos iskulauseen ”for better gaming” ja sanaosan ”veikkaus”, joka on kantajan erottamiskykyinen pääbrändi, yhdistämisestä, joten haettua tavaramerkkiä ei kokonaisuutena tarkastellen mielletä ainoastaan myynninedistämisilmaisuksi. Tämä väite merkitsee kuitenkin vain kantajan aikaisemmin esittämien ja jo hylättyjen väitteiden toistamista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">52</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisin kuin kantaja väittää, ilmaisun ”for better gaming” ja sanaosan ”veikkaus” välinen ajatusviiva ei mitenkään sulje pois sitä, että suomenkielinen yleisö voi mieltää haetun tavaramerkin kyseessä olevia palveluja koskevaksi myynninedistämisviestiksi. Kuten edellä on todettu, sanaosa ”veikkaus”, sellaisena kuin se ymmärretään sananmukaisessa suomenkielisessä merkityksessään, viittaa käsitteeseen, joka liittyy täysin johdonmukaisella tavalla sitä edeltävään ilmaisuun, joten haettu tavaramerkki muodostaa kohdeyleisölle loogisen kokonaisuuden, joka välittää tällaisen viestin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">53</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisaalta niistä EU-tavaramerkeistä ja suomalaisista tavaramerkeistä, joihin kantaja vetoaa esimerkkeinä ja joissa yrityksen pääbrändi yhdistetään iskulauseeseen ajatusviivan avulla (ks. edellä 29 kohta), on todettava, että kantaja vetoaa siihen, että sen mainitsemat tavaramerkit ja haettu tavaramerkki ovat rakenteellisesti samankaltaisia. Tällainen samankaltaisuus ei kuitenkaan riitä osoittamaan, että haetulla tavaramerkillä on luontainen erottamiskyky, koska tätä koskeva arviointi on tehtävä kyseessä olevan merkin ominaispiirteiden perusteella. Kantajan väitteet perustuvatkin edelleen siihen virheelliseen lähtökohtaan, jonka mukaan se, että haetussa tavaramerkissä on sanaosa ”veikkaus”, joka vastaa kantajan pääbrändiä, joka on käytössä tullut erottamiskykyiseksi, riittää antamaan haetulle tavaramerkille kokonaisuutena tarkasteltuna luontaisen erottamiskyvyn.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">54</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi kantajan perustelusta, joka koskee sen Suomessa rekisteröityjä aikaisempia tavaramerkkejä PAREMMAN PELIN PUOLESTA – VEIKKAUS ja VEIKKAUS – ILOA ELÄMÄÄN, on muistutettava, että Euroopan unionin tavaramerkkijärjestelmä on itsenäinen järjestelmä, joka muodostuu sääntökokonaisuudesta ja jolla tavoitellaan sille ominaisia tavoitteita, eikä sen soveltaminen riipu mistään kansallisesta järjestelmästä (ks. tuomio 6.9.2018, Bundesverband Souvenir – Geschenke – Ehrenpreise v. EUIPO, C‑488/16 P, EU:C:2018:673, 72 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Sitä, onko merkki rekisteröitävissä EU-tavaramerkiksi, on näin ollen arvioitava yksinomaan merkityksellisen unionin säännöstön perusteella. Jäsenvaltiossa tai unionin ulkopuolisessa maassa tehty päätös, jolla tämä sama merkki on hyväksytty rekisteröitäväksi kansalliseksi tavaramerkiksi, ei sido EUIPO:ta eikä asiaa mahdollisesti käsitteleviä unionin tuomioistuimia (ks. tuomio 11.5.2010, Abadía Retuerta v. SMHV (CUVÉE PALOMAR), T‑237/08, EU:T:2010:185, 137 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Näin on silloinkin, kun tällainen päätös on tehty maassa, joka kuuluu kielialueeseen, jonka kieleen kyseinen sanamerkki pohjautuu (ks. tuomio 14.6.2007, Europig v. SMHV (EUROPIG), T‑207/06, EU:T:2007:179, 42 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">55</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että valituslautakunta on perustellusti katsonut, että haetulta tavaramerkiltä puuttuu asetuksen 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu erottamiskyky.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">56</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että ainoa kanneperuste ja näin ollen kanne on hylättävä perusteettomana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count"/>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeudenkäyntikulut</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">57</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">58</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka kantaja on hävinnyt asian, EUIPO on vaatinut, että kantaja velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut vain siinä tapauksessa, että istunto pidetään. Koska istuntoa ei ole järjestetty, on määrättävä, että asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C41DispositifIntroduction" id="para-91" title="page-13">
      Näillä perusteilla
    </p>
    <p class="C19Centre" id="para-92" title="page-13">
      UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (seitsemäs jaosto)
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-93" title="page-13">
      on ratkaissut asian seuraavasti:
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1)</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kanne hylätään.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2)</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <div class="signatures">
<p class="C77SignaturesComposition" id="para-96" title="page-13">
<span class="signatory">Kecsmár</span>
<span class="signatory_separator"> </span>
<span class="signatory">Madise</span>
<span class="signatory_separator"> </span>
<span class="signatory">Nihoul</span>
</p>
<p class="C77SignaturesAlinea" id="para-97" title="page-13">
<span class="signatory">Julistettiin Luxemburgissa 1 päivänä heinäkuuta 2026.</span>
</p>
<p class="C77Signatures" id="para-98" title="page-1"/>
<p class="C77Signatures" id="para-99" title="page-13">
<span class="signatory">V. Di Bucci</span>
<span class="signatory_separator"> </span>
<span class="signatory">S.Papasavvas</span>
</p>
<p class="C77Signatures" id="para-100" title="page-13">
<span class="signatory">Kirjaaja</span>
<span class="signatory_separator"> </span>
<span class="signatory_separator"> </span>
<span class="signatory">Jaoston puheenjohtaja</span>
</p>
</div>
    
    
    
    
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-101" title="page-1">
      
    </p>
    <div/>
  <hr class="note"/>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-1" href="#c-1">*</a>
</span>) Oikeudenkäyntikieli: suomi.</p>
</body>
</html>
