1978L0660 — FI — 01.07.2013 — 011.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
|
NELJÄS NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 25 päivänä kesäkuuta 1978, perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla, yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä (EYV L 222, 14.8.1978, p.11) |
Muutettu:
Muutettu:
|
L 291 |
17 |
19.11.1979 |
||
|
L 302 |
23 |
15.11.1985 |
||
|
C 241 |
21 |
29.8.1994 |
||
|
|
L 001 |
1 |
.. |
|
|
L 236 |
33 |
23.9.2003 |
|
Huom. Tämä konsolidoitu versio viittaa Euroopan laskentayksikköön ja/tai ecuun. Nämä viittaukset tulee ymmärtää 1 päivästä tammikuuta 1999 lähtien viittauksena euroon — neuvoston asetus (ETY) N:o 3308/80 (EYVL L 345, 20.12.1980, s. 1) ja neuvoston asetus (EY) N:o 1103/97 (EYVL L 162, 19.6.1997, s. 1). |
NELJÄS NEUVOSTON DIREKTIIVI,
annettu 25 päivänä kesäkuuta 1978,
perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla, yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä
(78/660/ETY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon ( 1 ),
ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 2 ),
sekä katsoo, ettätiettyjen sellaisten yhtiöiden osalta, joihin sovelletaan rajoitettua vastuuta, on erityisen tärkeää yhtiön jäsenten ja ulkopuolisten suojaamiseksi sovittaa yhteen kansallisia säännöksiä, jotka koskevat tilinpäätösten ja toimintakerto- musten esittämistä ja sisältöä, niitä laadittaessa käytettäviä arvostusmenetelmiä sekä niiden julkistamista,
näiden yhtiömuotojen osalta on tarpeen suorittaa yhteensovittaminen samanaikaisesti mainituilla aloilla, koska yhtäältä tällaisten yhtiöiden toiminta ulottuu usein yli kansallisten rajojen ja koska toisaalta ulkopuolisten suojana näissä yhtiömuodoissa on ainoastaan yhtiövarallisuus; lisäksi tällaisen yhteensovittamisen välttämättömyys ja kiireellisyys on tunnustettu ja vahvistettu direktiivin 68/151/ETY ( 3 ) 2 artiklan 1 kohdan f alakohdassa,
lisäksi on tarpeen vahvistaa yhteisössä yhtäläiset oikeudelliset vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat toistensa kanssa kilpailevien yhtiöiden julkistamien taloudellisten tietojen laajuutta,
tilinpäätösten on annettava oikea ja riittävä kuva yrityksen varoista ja vastuista, rahoitusasemasta sekä tuloksesta; taseelle ja tuloslaskelmalle on tämän vuoksi säädettävä pakollinen kaava, ja tilinpäätöksen liitetietojen ja toimintakertomuksen vähimmäissisältö on vahvistettava; eräitä taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti vähämerkityksisiä yhtiöitä koskevia poikkeuksia voidaan kuitenkin myöntää,
erilaiset varojen ja vastuiden arvostusmenetelmät on sovitettava yhteen siinä määrin kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että tilinpäätöksissä annetaan vertailukelpoiset ja yhdenmukaiset tiedot,
kaikkien tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yhtiöiden tilinpäätökset on julkistettava direktiivin 68/151/ETY mukaisesti; pieniä ja keskisuuria yhtiöitä koskevia tiettyjä poikkeuksia voidaan myöntää myös tästä,
hyväksyttyjen henkilöiden, joiden kelpoisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset sovitetaan yhteen myöhemmin, on tarkastettava tilinpäätökset; vain pienet yhtiöt voidaan vapauttaa tästä tilintarkastusta koskevasta velvollisuudesta,
on suotavaa, että silloin kun yhtiö kuuluu yritysryhmään, ryhmän toiminnasta kokonaisuutena julkistetaan oikean ja riittävän kuvan antava tilinpäätös; ennen konsolidoituja tilinpäätöksiä koskevan neuvoston direktiivin voimaantuloa eräistä tämän direktiivin säännöksistä on tarpeen poiketa, ja
eräiden jäsenvaltioiden lainsäädännön nykyisestä tilanteesta aiheutuvien vaikeuksien voittamiseksi tiettyjen tämän direktiivin säännösten täytäntöönpanoon annetun määräajan on oltava pidempi kuin muuten tällaisia tapauksia varten säädetty määräaika,
ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
1. Tässä direktiivissä säädettyjä yhteensovittamistoimenpiteitä sovelletaan seuraavia yhtiömuotoja koskeviin jäsenvaltioiden lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin:
— Saksassa:
—die Aktiengesellschaft, die Kommanditgesellschaft auf Aktien, die Gesellschaft mit beschränkter Haftung;
— Belgiassa:
—la société anonyme / de naamloze vennootschap, la société en commandite par actions / de commanditaire vennootschap op aandelen, la société de personnes à responsabilité limitée / de personenvennootschap met beperkte aansprakelijkheid;
— Tanskassa:
—aktieselskaber, kommanditaktieselskaber, anpartsselskaber;
— Ranskassa:
—la société anonyme, la société en commandite par actions, la société à responsabilité limitée;
— Irlannissa:
—public companies limited by shares or by guarantee, private companies limited by shares or by guarantee;
— Italiassa:
—la società per azioni, la società in accomandita per azioni, la società a responsabilità limitata;
— Luxemburgissa:
—la société anonyme, la société en commandite par actions, la société à responsabilité limitée;
— Alankomaissa:
—de naamloze vennootschap, de besloten vennootschap met beperkte aansprakelijkheid;
— Yhdistyneessä kuningaskunnassa:
—public companies limited by shares or by guarantee, private companies limited by shares or by guarantee.
— Kreikassa:
—η ανώνυμη εταιρία, η εταιρία περιωρισμένης ευθύνης, η ετερόρρυθμη κατά μετοχές εταιρία;
— Espanjassa:
—la sociedad anónima, la sociedad comanditaria por acciones, la sociedad de responsabilidad limitada;
— Portugalissa:
—a sociedade anónima de responsabilidade limitada, a sociedade em comandita por acções, a sociedade por quotas de responsabilidade limitada;
— Itävallassa:
—die Aktiengesellschaft, die Gesellschaft mit beschränkter Haftung;
— Suomessa:
—osakeyhtiö, aktiebolag;
— Ruotsissa:
—aktiebolag;
— Tšekin tasavallassa:
—společnost s ručením omezeným, akciová společnost;
— Virossa:
—aktsiaselts, osaühing;
— Kyproksessa:
—Δημόσιες εταιρείες περιορισμένης ευθύνης με μετοχές ή με εγγύηση, ιδιωτικές εταιρείες περιορισμένης ευθύνης με μετοχές ή με εγγύηση;
— Latviassa:
—akciju sabiedrība, sabiedrība ar ierobežotu atbildību;
— Liettuassa:
—akcinės bendrovės, uždarosios akcinės bendrovės;
— Unkarissa:
—részvénytársaság, korlátolt felelősségű társaság;
— Maltassa:
—kumpanija pubblika / public limited liability company,kumpannija privata / private limited liability company,
soċjeta in akkomandita bil-kapital maqsum f'azzjonijiet / partnership en commandite with the capital divided into shares;
— Puolassa:
—spółka akcyjna, spółka z ograniczoną odpowiedzialnością, spółka komandytowo-akcyjna;
— Sloveniassa:
—delniška družba, družba z omejeno odgovornostjo, komanditna delniška družba;
— Slovakiassa:
—akciová spoločnosť, spoločnosť s ručením obmedzeným;
— Bulgariassa:
—акционерно дружество, дружество с ограничена отговорност, командитно дружество с акции;
— Romaniassa:
—societate pe acțiuni, societate cu răspundere limitată, societate în comandită pe acțiuni;
— Kroatiassa:
—dioničko društvo, društvo s ograničenom odgovornošću.
Tässä direktiivissä säädettyjä yhteensovittamistoimenpiteitä sovelletaan myös seuraavia yhtiömuotoja koskeviin jäsenvaltioiden lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin:
a) Saksassa:
die offene Handelsgesellschaft, die Kommanditgesellschaft;
b) Belgiassa:
la société en nom collectif/de vennootschap onder firma,la société en commandité simple/de gewone commanditaire vennootschap;
c) Tanskassa:
interessentskaber, kommanditselskaber;
d) Ranskassa:
la société en nom collectif, la société en commandite simple;
e) Kreikassa:
η ομόρρυθμος εταιρεία, η ετερόρρυθμος εταιρεία;
f) Espanjassa:
sociedad colectiva, sociedad en comandita simple;
g) Irlannissa:
partnerships, limited partnerships, unlimited companies;
h) Italiassa:
la società in nome collettivo, la società in accomandita semplice;
i) Luxemburgissa:
la société en nom collectif, la société en commandite simple;
j) Alankomaissa:
de vennootschap onder firma, de commanditaire vennootschap;
k) Portugalissa:
sociedade em nome colectivo, sociedade em comandits simples;
l) Yhdistyneessä kuningaskunnassa:
partnerships, limited partnerships, unlimited companies;
m) Itävallassa:
die offene Handelsgesellschaft, die Kommanditgesellschaft;
n) Suomessa:
avoin yhtiö/öppet bolag, kommandiittiyhtiö/kommanditbolag;
o) Ruotsissa:
handelsbolag, kommanditbolag;
p) Tšekin tasavallassa:
veřejná obchodní společnost, komanditní společnost, družstvo;
q) Virossa:
täisühing, usaldusühing;
r) Kyproksessa:
Ομόρρυθμες και ετερόρρυθμες εταιρείες (συνεταιρισμοί);
s) Latviassa:
pilnsabiedrība, komanditsabiedrība;
t) Liettuassa:
tikrosios ūkinės bendrijos, komanditinės ūkinės bendrijos;
u) Unkarissa:
közkereseti társaság, betéti társaság, közös vállalat, egyesülés;
v) Maltassa:
Soċjeta f'isem kollettiv jew soċjeta in akkomandita, bil-kapital li mhux maqsum f'azzjonijiet meta s-soċji kollha li għandhom responsabbilita' llimitata huma soċjetajiet tat-tip deskritt f'sub paragrafu 1/ Partnership en nom collectif or partnership en commandite with capital that is not divided into shares, when all the partners with unlimited liability are partnerships as described in sub-paragraph 1;
w) Puolassa:
spółka jawna, spółka komandytowa;
x) Sloveniassa:
družba z neomejeno odgovornostjo, komanditna družba;
y) Slovakiassa:
verejná obchodná spoločnosť, komanditná spoločnosť;
z) Bulgariassa:
събирателно дружество, командитно дружество;
aa) Romaniassa:
asocietate în nume colectiv, societate în comandită simplă;
ab) Kroatiassa:
javno trgovačko društvo, komanditno društvo
joiden kaikki vastuunalaiset yhtiömiehet ovat yhtiömuodoltaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja yhtiöitä tai yhtiöitä, jotka eivät ole minkään jäsenvaltion lainsäädännön alaisia, mutta jotka oikeudellisen muotonsa puolesta voidaan rinnastaa direktiivissä 68/151/ETY tarkoitettuihin yhtiöihin.
Tätä direktiiviä sovelletaan myös sellaisiin yhtiömuodoltaan toisessa alakohdassa tarkoitettuihin yhtiöihin, joiden kaikki vastuunalaiset yhtiömiehet ovat yhtiömuodoltaan siinä tai ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja yhtiöitä.
2. Ennen myöhemmin toteutettavaa yhteensovittamista jäsenvaltioiden ei tarvitse soveltaa tämän direktiivin säännöksiä pankkeihin tai muihin rahoituslaitoksiin eikä vakuutusyhtiöihin.
1 a artikla
1. Jäsenvaltiot voivat myöntää vapautuksia tietyistä tässä direktiivissä säädetyistä velvoitteista 2 ja 3 kohdan mukaisesti sellaisten yhtiöiden osalta, joiden osalta seuraaviin arviointiperusteisiin liittyvistä kolmesta raja-arvosta kaksi ei ylity tilinpäätöspäivänä (mikroyhteisöt):
a) taseen loppusumma: 350 000 euroa;
b) nettoliikevaihto: 700 000 euroa;
c) työntekijöitä tilikautena keskimäärin: 10.
2. Jäsenvaltiot voivat vapauttaa 1 kohdassa tarkoitetut yhtiöt joistakin tai kaikista seuraavista velvoitteista:
a) velvoite esittää ”ennakkomaksut ja siirtosaamiset” sekä ”siirtovelat” 18 ja 21 artiklan mukaisesti;
b) jos jäsenvaltio käyttää tämän kohdan a alakohdassa esitettyä mahdollisuutta, se voi sallia kyseisten yhtiöiden, mutta ainoastaan 3 kohdan b alakohdan vi alakohdassa tarkoitettujen muiden kulujen osalta, poiketa 31 artiklan 1 kohdan d alakohdasta siltä osin kuin on kyse ”ennakkomaksujen” ja ”siirtosaamisten” sekä ”siirtovelkojen” huomioon ottamisesta, edellyttäen, että tästä on ilmoitettu tilinpäätöksen liitetiedoissa tai tämän kohdan c alakohdan mukaisesti taseen lopussa;
c) velvoite laatia liitetietoja 43–45 artiklan mukaisesti edellyttäen, että tämän direktiivin 14 artiklassa, 43 artiklan 1 kohdan 13 alakohdassa ja direktiivin 77/91/ETY ( 4 ) 22 artiklan 2 kohdassa vaaditut tiedot ilmoitetaan taseen lopussa;
d) velvoite laatia toimintakertomus tämän direktiivin 46 artiklan mukaisesti edellyttäen, että direktiivin 77/91/ETY 22 artiklan 2 kohdassa vaaditut tiedot ilmoitetaan tilinpäätöksen liitetiedoissa tai tämän kohdan c alakohdan mukaisesti taseen lopussa;
e) velvoite julkistaa tilinpäätös 47–50 a artiklan mukaisesti edellyttäen, että siihen sisältyvät tasetiedot annetaan asianmukaisin tavoin kansallisen lainsäädännön mukaisesti vähintään yhdelle kyseisen jäsenvaltion nimeämälle toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos toimivaltainen viranomainen on muu kuin direktiivin 2009/101/EY ( 5 ) 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu keskusrekisteri, kaupparekisteri tai yhtiörekisteri, toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava annetut tiedot rekisteriin.
3. Jäsenvaltiot voivat sallia 1 kohdassa tarkoitettujen yhtiöiden:
a) soveltuvissa tapauksissa laatia pelkästään lyhennetyn taseen, jossa esitetään erikseen ainakin ne erät, joita edeltää 9 tai 10 artiklassa kirjain. Mikäli sovelletaan 2 kohdan a alakohtaa, 9 artiklan otsakkeen ”Vastaavaa” alla oleva erä E sekä otsakkeen ”Vastattavaa” alla oleva erä D tai 10 artiklassa olevat erät E ja K on jätettävä pois taseesta;
b) soveltuvissa tapauksissa laatia pelkästään lyhennetyn tuloslaskelman, jossa esitetään erikseen ainakin seuraavat erät:
i) nettoliikevaihto;
ii) muut tulot;
iii) aine- ja tarvikekustannukset;
iv) henkilöstökulut;
v) poistot;
vi) muut kulut;
vii) verot;
viii) voitto tai tappio.
4. Jäsenvaltiot eivät saa sallia tai vaatia 7 a jakson soveltamista mikroyhteisöihin, jotka käyttävät jotakin 2 ja 3 kohdassa säädetyistä vapautuksista.
5. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen yhtiöiden osalta 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti laadittujen tilinpäätösten katsotaan antavan 2 artiklan 3 kohdassa edellytetyn oikean ja riittävän kuvan ja näin ollen 2 artiklan 4 ja 5 kohtaa ei sovelleta tällaisiin tilinpäätöksiin.
6. Jos yhtiö tilinpäätöspäivänä ylittää 1 kohdassa säädettyihin arviointiperusteisiin liittyvistä kolmesta raja-arvosta kaksi tai ei enää ylitä niitä, tämä vaikuttaa 2, 3 ja 4 kohdassa säädetyn poikkeuksen soveltamiseen vain, jos näin tapahtuu sekä kuluvana että edeltävänä tilikautena.
7. Edellä 1 kohdassa euroina ilmaistut rahamäärät muunnetaan niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön, kansalliseksi valuutaksi nämä rahamäärät määrittävän direktiivin voimaantulopäivänä Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistun vaihtokurssin mukaan.
8. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu taseen loppusumma on joko 9 artiklassa olevan kohdan ”Vastaavaa” erissä A–E tarkoitettujen tai 10 artiklan erissä A–E tarkoitettujen varojen määrä. Mikäli sovelletaan 2 kohdan a alakohtaa, 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu taseen loppusumma on joko 9 artiklassa olevan kohdan ”Vastaavaa” erissä A–D tarkoitettujen tai 10 artiklan erissä A–D tarkoitettujen varojen määrä.
1 JAKSO
Yleiset säännökset
2 artikla
1. Tilinpäätös käsittää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Nämä asiakirjat muodostavat yhden kokonaisuuden.
Jäsenvaltiot voivat sallia tai vaatia, että tilinpäätökseen sisällytetään ensimmäisessä alakohdassa mainittujen asiakirjojen lisäksi muita asiakirjoja.
2. Ne on laadittava selkeästi ja tämän direktiivin säännösten mukaisesti.
3. Tilinpäätöksen on annettava oikea ja riittävä kuva yhtiön varoista ja vastuista, rahoitusasemasta sekä tuloksesta.
4. Jollei tämän direktiivin säännöksien soveltaminen riitä 3 kohdassa tarkoitetun oikean ja riittävän kuvan antamiseksi, on annettava lisätietoja.
5. Jos jonkin tämän direktiivin säännöksen soveltaminen poikkeustapauksissa johtaa ristiriitaan 3 kohdan kanssa, tuosta säännöksestä on poikettava, jotta voidaan antaa 3 kohdassa tarkoitettu oikea ja riittävä kuva. Poikkeamiset sekä selvitys niiden perusteluista ja vaikutuksista varoihin ja vastuisiin, rahoitusasemaan sekä tulokseen on ilmoitettava liitetiedoissa. Jäsenvaltiot voivat määritellä kyseiset poikkeustapaukset ja antaa tarvittavat erityissäännökset.
6. Jäsenvaltiot voivat sallia tai vaatia, että tilinpäätöksessä annetaan myös muita tietoja kuin ne, jotka siinä tämän direktiivin mukaan on annettava.
2 JAKSO
Tasetta ja tuloslaskelmaa koskevat yleiset säännökset
3 artikla
Taseen ja tuloslaskelman kaavaa, varsinkaan niiden esittämisessä noudatettavaa muotoa, ei saa muuttaa tilikaudesta toiseen. Tästä periaatteesta saadaan poiketa poikkeustapauksissa. Poikkeamisesta on ilmoitettava liitetiedoissa ja sen on oltava asianmukaisesti perusteltu.
4 artikla
1. Jäljempänä 9, 10 ja 23-26 artiklassa tarkoitetut erät on ilmoitettava taseessa ja tuloslaskelmassa erillisinä ja säädettyä järjestystä noudattaen. Eriä saadaan jaotella edelleen tätä yksityiskohtaisemminkin noudattaen kuitenkin annettuja kaavoja. Uusia eriä voidaan lisätä, jos ne eivät sisällöltään kuulu mihinkään kaavoissa mainituista eristä. Jäsenvaltiot voivat vaatia tällaisen yksityiskohtaisemman jaottelun noudattamista tai tällaisten uusien erien lisäämistä.
2. Taseen ja tuloslaskelman arabialaisin numeroin merkittyjen erien kaavaa, nimikkeitä ja ilmaisuja on muutettava, jos yrityksen erityisluonne sitä edellyttää. Jäsenvaltiot voivat vaatia tietyillä toimialoilla toimivilta yrityksiltä tällaisia muutoksia.
3. Taseen ja tuloslaskelman arabialaisin numeroin merkityt erät voidaan yhdistää, jos:
a) ne eivät ole määrältään merkittäviä 2 artiklan 3 kohdan tavoitteet huomioon ottaen; tai
b) siten parannetaan selkeyttä; näin yhdistetyt erät on kuitenkin erikseen ilmoitettava liitetiedoissa. Jäsenvaltiot voivat vaatia tällaista yhdistämistä.
4. Taseen ja tuloslaskelman jokaisen erän osalta on ilmoitettava edellisen tilikauden vastaava luku. Jäsenvaltiot voivat säätää, että edellisen tilikauden lukua on vastaavasti oikaistava, jos luvut eivät ole vertailukelpoisia. Tiedot vertailukelpoisuuden puuttumisesta ja lukujen oikaisemisesta sekä niitä koskevat aiheelliset selvitykset on aina annettava liitetiedoissa.
5. Taseen tai tuloslaskelman erää, johon liittyvää lukua ei ole, ei ilmoiteta, ellei edelliseltä tilikaudelta ole 4 kohdassa tarkoitettua vastaavaa lukua.
6. Jäsenvaltiot voivat sallia tai vaatia, että liiketoimen tai sopimuksen tosiasiallinen luonne otetaan huomioon esitettäessä lukuja tuloslaskelman ja taseen erissä. Tämän salliminen tai vaatiminen voidaan rajoittaa koskemaan tiettyjä yhtiöryhmiä ja/tai konsolidoiduista tilinpäätöksistä 13 päivänä kesäkuuta 1983 annetussa seitsemännessä neuvoston direktiivissä 83/349/ETY ( 6 ) määriteltyjä konsolidoituja tilinpäätöksiä.
5 artikla
1. Jäsenvaltiot voivat 4 artiklan 1 ja 2 kohdasta poiketen säätää sijoitusyhtiöiden ja rahoitushallintayhtiöiden (financial holding companies) tilinpäätöksille erityiset kaavat, jos nämä kaavat antavat näistä yhtiöistä 2 artiklan 3 kohdassa edellytettyä vastaavan kuvan. Jäsenvaltiot eivät saa myöntää 1 a artiklassa säädettyjä vapautuksia sijoitusyhtiöiden tai rahoitushallintayhtiöiden osalta.
2. Tässä direktiivissä ’sijoitusyhtiöillä’ tarkoitetaan yksinomaan:
a) yhtiöitä, joiden ainoana tarkoituksena on sijoittaa varansa erilaisiin arvopapereihin, kiinteään omaisuuteen ja muuhun omaisuuteen sijoitusriskien jakamiseksi ja voiton tuottamiseksi osakkeenomistajille heidän omaisuutensa hoitamisesta;
b) kiinteäpääomaisia sijoitusyhtiöitä lähellä olevia yhtiöitä, jos näiden lähellä olevien yhtiöiden ainoana tarkoituksena on hankkia näiden sijoitusyhtiöiden liikkeeseen laskemia täysin maksettuja osakkeita, edellä sanotun rajoittamatta kuitenkaan direktiivin 77/91/ETY ( 7 ) 20 artiklan 1 kohdan h alakohdan soveltamista.
3. Tässä direktiivissä ’hallintayhtiöillä’ tarkoitetaan yksinomaan yhtiöitä, joiden ainoana tarkoituksena on hankkia osuuksia muista yrityksistä, hoitaa tällaisia osuuksia ja saada ne tuottamaan voittoa osallistumatta itse välittömästi tai välillisesti näiden yritysten johtamiseen muuten kuin osakkeenomistajille tai jäsenelle kuuluvia oikeuksia käyttämällä. Näiden yhtiöiden toimintaa koskevien rajoitusten on oltava sellaisia, että hallintoviranomainen tai tuomioistuin voi valvoa niiden noudattamista.
6 artikla
Jäsenvaltiot voivat mahdollistaakseen tuloksen käytön ilmoittamisen sallia taseen ja tuloslaskelman kaavan muokkaamisen tai vaatia sitä.
7 artikla
Vastaaviin ja vastattaviin kuuluvien erien taikka tuottojen ja kulujen kuittaaminen toisiaan vastaan on kiellettyä.
3 JAKSO
Taseen kaava
8 artikla
Jäsenvaltioiden on säädettävä, että tasetta esitettäessä noudatetaan jompaakumpaa tai molempia 9 ja 10 artiklassa annetuista kaavoista. Jos jäsenvaltio antaa säännökset molemmista kaavoista, se voi sallia, että yhtiöt valitsevat niistä jommankumman.
Jäsenvaltiot voivat sallia tai vaatia, että yhtiöt käyttävät muutoin säädettyjen tai sallittujen esittämistapojen sijasta 10 a artiklan mukaista taseen esittämistapaa.
9 artikla
Vastaavaa
A. Merkitty maksamaton pääoma,
jota on vaadittu maksettavaksi
(jollei kansallisen lainsäädännön mukaan maksettavaksi vaadittua pääomaa ole merkittävä vastattaviin. Siinä tapauksessa maksettavaksi vaadittu mutta vielä maksamaton pääoman osa on merkittävä vastaaviin joko A kohtaan tai D.II.5 kohtaan).
B. Perustamismenot
kansallisen lainsäädännön mukaisina ja siltä osin kuin ne kansallisen lainsäädännön mukaan saadaan aktivoida. Kansallisessa lainsäädännössä voidaan myös säätää, että perustamismenot merkitään alakohdan ”aineettomat oikeudet” ensimmäiseksi eräksi.
C. Käyttöomaisuus
I. Aineettomat oikeudet
1. Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot siltä osin kuin ne kansallisen lainsäädännön mukaan saadaan aktivoida.
2. Toimiluvat, patentit, lisenssit, tavaramerkit sekä vastaavat oikeudet ja varat, jos ne on:
a) hankittu vastikkeellisesti eikä niitä tarvitse ilmoittaa C.I.3 kohdassa; tai
b) yritys itse luonut, siltä osin kuin kansallinen lainsäädäntö sallii niiden aktivoinnin.
3. Liikearvo siltä osin kuin se on hankittu vastikkeellisesti.
4. Ennakkomaksut.
II. Aineelliset hyödykkeet
1. Maa-alueet ja rakennukset.
2. Kalusto ja koneet.
3. Muut hyödykkeet, työkalut ja laitteet.
4. Ennakkomaksut ja rakenteilla olevat aineelliset hyödykkeet.
III. Rahoitusomaisuus
1. Osuudet sidosyrityksissä.
2. Lainat sidosyrityksille.
3. Omistusyhteydet.
4. Lainat yrityksille, joissa yhtiöllä on omistusyhteys.
5. Käyttöomaisuuteen kuuluvat sijoitukset.
6. Muut lainasaamiset.
7. Omat osakkeet tai osuudet (sekä maininta niiden nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa kirjanpidollisesta vasta-arvosta) siltä osin kuin ne kansallisen lainsäädännön mukaan saadaan merkitä taseeseen.
D. Vaihto-omaisuus
I. Varastot
1. Aineet ja tarvikkeet.
2. Keskeneräiset työt.
3. Valmisteet ja tavarat.
4. Ennakkomaksut.
II. Saamiset
(Kultakin erältä on myöhemmin kuin vuoden kuluessa erääntyvien saamisten määrä ilmoitettava erikseen.)
1. Myyntisaamiset.
2. Saamiset sidosyrityksiltä.
3. Saamiset yrityksiltä, joissa yhtiöllä on omistusyhteys.
4. Muut saamiset.
5. Merkitty maksamaton pääoma, jota on vaadittu maksettavaksi (jollei kansallisen lainsäädännön mukaan maksettavaksi vaadittua pääomaa ole merkittävä vastaavien A kohtaan.
6. Ennakkomaksut ja siirtosaamiset (jollei tällaisia eriä ole kansallisen lainsäädännön mukaan merkittävä vastaavien E kohtaan).
III. Sijoitukset
1. Sidosyritysten osakkeet tai osuudet.
2. Omat osakkeet tai osuudet (sekä maininta niiden nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa kirjanpidollisesta vasta-arvosta) siltä osin kuin ne kansallisen lainsäädännön mukaan saadaan merkitä taseeseen.
3. Muut sijoitukset.
IV. Rahat ja pankkisaamiset
E. Ennakkomaksut ja siirtosaamiset
(jollei tällaisia eriä ole kansallisen lainsäädännön mukaan merkittävä vastaavien D.II.6 kohtaan).
F. Tilikauden tappio
(jollei sitä ole kansallisen lainsäädännön mukaan merkittävä vastattavien A.VI kohtaan).
Vastattavaa
A. Oma pääoma
I. Merkitty pääoma
(jollei kansallisen lainsäädännön mukaan maksettavaksi vaadittua pääomaa ole merkittävä tähän kohtaan. Siinä tapauksessa merkityn pääoman ja maksettavaksi vaaditun pääoman määrät on ilmoitettava erikseen).
II. Ylikurssi
III. Arvonkorotusrahasto
IV. Rahastot
1. Lakisääteiset rahastot, jos kansallisessa lainsäädännössä edellytetään tällaisia rahastoja.
2. Rahastot omia osakkeita tai osuuksia varten, jos kansallinen lainsäädäntö edellyttää tällaisia rahastoja, edellä sanotun rajoittamatta kuitenkaan direktiivin 77/91/ETY 22 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamista.
3. Yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä määrätyt rahastot.
4. Muut rahastot.
V. Edellisten tilikausien tulos
VI. Tilikauden tulos
(jollei kansallisen lainsäädännön mukaan tätä erää ole merkittävä vastaavien F kohtaan tai vastattavien E kohtaan).
B. Varaukset
1. Varaukset eläkesitoumuksia ja muita sellaisia sitoumuksia varten.
2. Varaus veroja varten.
3. Muut varaukset.
C. Vieras pääoma
(Vuoden kuluessa ja myöhemmin kuin vuoden kuluessa erääntyvien saamisten määrä on ilmoitettava sekä erikseen kultakin erältä että yhteensä näiltä eriltä.)
1. Joukkovelkakirjalainat, joista vaihtovelkakirjalainat on mainittava erikseen.
2. Lainat rahoituslaitoksilta.
3. Ennakkomaksut tilauksista siltä osin kuin niitä ei ilmoiteta erikseen vähennyksenä varastojen kohdalla.
4. Ostovelat.
5. Rahoitusvekselit.
6. Velat sidosyrityksille.
7. Velat yrityksille, joissa yhtiöllä on omistusyhteys.
8. Muut velat mukaan lukien verot ja sosiaaliturvamaksut.
9. Siirtovelat (jollei tällaisia eriä ole kansallisen lainsäädännön mukaan merkittävä vastattavien D kohtaan).
D. Siirtovelat
(jollei tällaisia eriä ole kansallisen lainsäädännön mukaan merkittävä vastattavien C.9 kohtaan).
E. Tilikauden voitto
(jollei sitä ole kansallisen lainsäädännön mukaan merkittävä vastattavien A.VI kohtaan).
10 artikla
A. Merkitty maksamaton pääoma,
jota on vaadittu maksettavaksi
(jollei kansallisen lainsäädännön mukaan maksettavaksi vaadittua pääomaa ole merkittävä L kohtaan. Siinä tapauksessa maksettavaksi vaadittu mutta vielä maksamaton pääoman osa on merkittävä joko A kohtaan tai D.II.5 kohtaan).
B. Perustamismenot
kansallisen lainsäädännön mukaisina ja siltä osin kuin ne kansallisen lainsäädännön mukaan saadaan aktivoida. Kansallisessa lainsäädännössä voidaan myös säätää, että perustamismenot merkitään alakohdan ”aineettomat erät” ensimmäiseksi eräksi.
C. Käyttöomaisuus
I. Aineettomat oikeudet
1. Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot siltä osin kuin ne kansallisen lainsäädännön mukaan saadaan aktivoida.
2. Toimiluvat, patentit, lisenssit, tavaramerkit sekä vastaavat oikeudet ja varat, jos ne on:
a) hankittu vastikkeellisesti eikä niitä tarvitse ilmoittaa C.I.3 kohdassa; tai
b) luonut yritys itse, siltä osin kuin kansallinen lainsäädäntö sallii niiden aktivoinnin.
3. Liikearvo siltä osin kuin se on hankittu vastikkeellisesti.
4. Ennakkomaksut.
II. Aineelliset hyödykkeet
1. Maa-alueet ja rakennukset.
2. Kalusto ja koneet.
3. Muut hyödykkeet, työkalut ja laitteet.
4. Ennakkomaksut ja rakenteilla olevat aineelliset hyödykkeet.
III. Rahoitusomaisuus
1. Osuudet sidosyrityksissä.
2. Lainat sidosyrityksille.
3. Omistusyhteydet.
4. Lainat yrityksille, joissa yhtiöllä on omistusyhteys.
5. Käyttöomaisuuteen kuuluvat sijoitukset.
6. Muut lainasaamiset.
7. Omat osakkeet tai osuudet (sekä maininta niiden nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa kirjanpidollisesta vasta-arvosta) siltä osin kuin ne kansallisen lainsäädännön mukaan saadaan merkitä taseeseen.
D. Vaihto-omaisuus
I. Varastot
1. Aineet ja tarvikkeet.
2. Keskeneräiset työt.
3. Valmisteet ja tavarat.
4. Ennakkomaksut.
II. Saamiset
(Kultakin erältä on myöhemmin kuin vuoden kuluessa erääntyvien saamisten määrä ilmoitettava erikseen.)
1. Myyntisaamiset.
2. Saamiset sidosyrityksiltä.
3. Saamiset yrityksiltä, joissa yhtiöllä on omistusyhteys.
4. Muut saamiset.
5. Merkitty maksamaton pääoma, jota on vaadittu maksettavaksi (jollei kansallisen lainsäädännön mukaan maksettavaksi vaadittua pääomaa ole merkittävä A kohtaan).
6. Ennakkomaksut ja siirtosaamiset (jollei tällaisia eriä ole kansallisen lainsäädännön mukaan merkittävä E kohtaan).
III. Sijoitukset
1. Sidosyritysten osakkeet tai osuudet.
2. Omat osakkeet tai osuudet (sekä maininta niiden nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa kirjanpidollisesta vasta-arvosta) siltä osin kuin ne kansallisen lainsäädännön mukaan saadaan merkitä taseeseen.
3. Muut sijoitukset.
IV. Rahat ja pankkisaamiset
E. Ennakkomaksut ja siirtosaamiset
(jollei tällaisia eriä ole kansallisen lainsäädännön mukaan merkittävä D.II.6 kohtaan).
F. Lyhytaikainen vieras pääoma: vuoden kuluessa erääntyvät määrät
1. Joukkovelkakirjalainat, joista vaihtovelkakirjalainat on mainittava erikseen.
2. Lainat rahoituslaitoksilta.
3. Ennakkomaksut tilauksista siltä osin kuin niitä ei ilmoiteta erikseen vähennyksenä varastojen kohdalla.
4. Ostovelat.
5. Rahoitusvekselit.
6. Velat sidosyrityksille.
7. Velat yrityksille, joissa yhtiöllä on omistusyhteys.
8. Muut velat mukaan lukien verot ja sosiaaliturvamaksut.
9. Siirtovelat (jollei tällaisia eriä ole kansallisen lainsäädännön mukaan merkittävä K kohtaan).
G. Vaihto-omaisuus/lyhytaikainen vieras pääoma (ottaen huomioon E kohdassa ilmoitettavat ennakkomaksut ja siirtosaamiset sekä K kohdassa ilmoitettavat siirtovelat).
H. Varat yhteensä vähennettynä lyhytaikaisella vieraalla pääomalla
I. Pitkäaikainen vieras pääoma: yli vuoden kuluttua erääntyvät määrät
1. Joukkovelkakirjalainat, joista vaihtovelkakirjalainat on mainittava erikseen.
2. Lainat rahoituslaitoksilta.
3. Ennakkomaksut tilauksista siltä osin kuin niitä ei ilmoiteta erikseen vähennyksenä varastojen kohdalla.
4. Ostovelat.
5. Rahoitusvekselit.
6. Velat sidosyrityksille.
7. Velat yrityksille, joissa yhtiöllä on omistusyhteys.
8. Muut velat mukaan lukien verot ja sosiaaliturvamaksut.
9. Siirtovelat (jollei tällaisia eriä ole kansallisen lainsäädännön mukaan merkittävä K kohtaan).
J. Varaukset
1. Varaukset eläkesitoumuksia ja muita sellaisia sitoumuksia varten.
2. Varaus veroja varten.
3. Muut varaukset.
K. Siirtovelat
(jollei tällaisia eriä ole kansallisen lainsäädännön mukaan merkittävä F.9 tai I.9 kohtaan tai molempiin).
L. Oma pääoma
I. Merkitty pääoma
(jollei kansallisen lainsäädännön mukaan maksettavaksi vaadittua pääomaa ole merkittävä tähän kohtaan. Siinä tapauksessa merkityn pääoman ja maksettavaksi vaaditun pääoman määrät on ilmoitettava erikseen).
II. Ylikurssi
III. Arvonkorotusrahasto
IV. Rahastot
1. Lakisääteiset rahastot, jos kansallisessa lainsäädännössä edellytetään tällaisia rahastoja.
2. Rahastot omia osakkeita tai osuuksia varten, jos kansallisessa lainsäädännössä edellytetään tällaisia rahastoja, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 77/91/ETY 22 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamista.
3. Yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä määrätyt rahastot.
4. Muut rahastot.
V. Edellisten tilikausien tulos
VI. Tilikauden tulos
10 a artikla
Sen sijaan, että taseen erät esitetään 9 ja 10 artiklan mukaisesti, jäsenvaltiot voivat sallia tai vaatia, että yhtiöt tai tietyt yhtiöryhmät esittävät taseen nämä erät jakaen ne lyhyt- ja pitkäaikaisiin eriin, mikäli tietosisältö vastaa vähintään 9 ja 10 artiklassa edellytettyä.
11 artikla
Jäsenvaltiot voivat sallia, että yritykset, joiden taseen mukaan kaksi seuraavista kolmesta raja-arvosta ei ylity tilinpäätöspäivänä;
— ►M12 taseen loppusumma: 4 400 000 euroa ◄ ,
— ►M12 nettoliikevaihto: 8 800 000 euroa ◄ ,
— työntekijöitä tilikauden aikana keskimäärin: 50;
laativat lyhennetyt taseet, joissa on vain 9 ja 10 artiklassa kirjaimin ja roomalaisin numeroin merkityt erät, ja antavat erikseen ne tiedot, jotka vaaditaan annettavaksi 9 artiklan vastaavien D.II kohdassa ja vastattavien C kohdassa sekä 10 artiklan D.II kohdassa ja jotka on merkitty sulkumerkeillä näissä kohdissa, yhteismääränä kultakin kyseiseltä erältä.
Jäsenvaltioiden ei tarvitse soveltaa 15 artiklan 3 kohdan a alakohtaa ja 4 kohtaa lyhennettyyn taseeseen.
Ensimmäisessä alakohdassa euroina ilmaistut rahamäärät muunnetaan niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön, kansalliseksi valuutaksi ►M12 kyseiset rahamäärät määrittävän direktiivin, ◄ voimaantulopäivänä Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistun vaihtokurssin mukaan.
12 artikla
1. Sillä, että yhtiö tilinpäätöspäivänä ylittää kaksi 11 artiklassa mainittua raja-arvoa tai ei enää ylitä niitä, on merkitystä mainitussa artiklassa tarkoitettua poikkeusta sovellettaessa vain, jos näin tapahtuu kahtena peräkkäisenä tilikautena.
2. Edellä 11 artiklassa mainitut Euroopan laskentayksikköjen määrät saadaan niitä kansallisiksi valuutoiksi muutettaessa ylittää enintään 10 prosentilla.
3. Edellä 11 artiklassa tarkoitettu taseen loppusumma on niiden varojen yhteismäärä, jotka on ilmoitettava 9 artiklassa annetun kaavan vastaavien A-E kohdassa ja 10 artiklassa annetun kaavan A-E kohdassa.
13 artikla
1. Jos vastaaviin tai vastattaviin merkittävä arvo kuuluu useampaan kuin yhteen kaavassa mainittuun erään, sen suhde muihin eriin on ilmoitettava joko kohdassa, johon se merkitään, tai liitetiedoissa, jos sillä on merkitystä tilinpäätöksen ymmärrettävyyden kannalta.
2. Omat ja sidosyritysten osakkeet tai osuudet saadaan merkitä vain siihen tarkoitettuihin kohtiin.
14 artikla
Kaikenlaiset vastuusitoumukset on, jos niitä ei tarvitse ilmoittaa vastattavissa, selvästi ilmoitettava taseen lopussa tai liitetiedoissa, ja kansallisen lainsäädännön tuntemat erilaiset vastuumuodot on erotettava toisistaan; erityisesti on ilmoitettava kaikki annetut esinevakuudet. Sidosyritysten suhteen annetut tällaiset sitoumukset on ilmoitettava erikseen.
4 JAKSO
Eräitä taseen eriä koskevat erityiset säännökset
15 artikla
1. Ilmoitetaanko omaisuus käyttöomaisuutena vai vaihto-omaisuutena, riippuu sen käyttötarkoituksesta.
2. Käyttöomaisuutta on omaisuus, joka on tarkoitettu käytettäväksi jatkuvasti yrityksen toiminnassa.
3.
a) Eri käyttöomaisuuserien muutokset on ilmoitettava taseessa tai liitetiedoissa. Tällöin kultakin käyttöomaisuuserältä on erikseen ilmoitettava, aloittaen hankintamenosta tai tuotantokustannuksista, yhtäältä tilikauden aikana tapahtuneet lisäykset, vähennykset ja siirrot sekä toisaalta kertyneiden poistojen määrä tilinpäätöspäivänä ja tilikauden aikana edellisten tilikausien poistoihin tehdyt korjaukset. Poistot on ilmoitettava joko taseessa asianomaisten erien vähennyksinä tai liitetiedoissa.
b) Jos tilinpäätöstä ensimmäisen kerran tämän direktiivin mukaisesti laadittaessa käyttöomaisuuden hankintamenoa tai tuotantokustannuksia ei voida ilman kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta viivytystä määrätä, jäännösarvoa tilikauden alkaessa voidaan pitää hankintamenona tai tuotantokustannuksina. Tämän säännöksen soveltamisesta on ilmoitettava liitetiedoissa.
c) Sovelletaessa 33 artiklaa tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettujen eri käyttöomaisuuserien muutokset on ilmoitettava aloittaen arvonkorotuksen tuloksena saatavasta hankintamenosta tai tuotantokustannuksista.
4. Mitä 3 kohdan a ja b alakohdassa säädetään, sovelletaan myös perustamismenoja ilmoitettaessa.
16 artikla
Oikeudet kiinteään omaisuuteen ja muut vastaavat kansallisessa lainsäädännössä määritellyt oikeudet on ilmoitettava kohdassa ”maa-alueet ja rakennukset”.
17 artikla
Tässä direktiivissä ’omistusyhteydellä’ tarkoitetaan sellaista yhtiöllä olevaa oikeutta toisen yrityksen pääomaan, joka riippumatta siitä, onko siitä annettu arvopaperi vai ei, luo pysyvän yhteyden näiden yritysten välille ja jonka tarkoituksena on edistää yhtiön toimintaa. Osuutta toisen yhtiön pääomasta on pidettävä omistusyhteytenä, jos se on suurempi kuin osuus, jonka jäsenvaltiot saavat vahvistaa enintään 20 prosentiksi.
18 artikla
Ennakkomaksuihin ja siirtosaamisiin merkitään tilikauden aikana suoritetut menot, jotka kohdistuvat seuraaviin tilikausiin, sekä tilikaudelta kertyvät tulot, jotka eivät eräänny ennen tilikauden päättymistä. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin säätää, että tällaiset erät merkitään rahoitusomaisuuteen. Jos tällaiset erät ovat merkittäviä, niistä on ilmoitettava liitetiedoissa.
19 artikla
Poistoihin kuuluvat kaikki vähennykset, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon taseen eri omaisuuserien arvon vähentyminen, riippumatta siitä, onko arvon vähentyminen lopullista.
20 artikla
1. Varaukset on tarkoitettu sellaisia luonteeltaan selvästi määriteltyjä vastuita varten, jotka tilinpäätöspäivänä ovat joko todennäköisiä tai varmoja mutta joiden määrä ja syntymisen ajankohta on epävarma.
2. Jäsenvaltiot voivat myös sallia varaukset sellaisia tilikaudelta tai aikaisemmilta tilikausilta peräisin olevia menoja varten, jotka ovat tilinpäätöspäivänä joko todennäköisiä tai varmoja mutta joiden määrä ja syntymisen ajankohta on epärvarma.
3. Varauksia ei saa merkitä suoraan vastaaviin merkittyjen erien arvonvähennyksiksi.
21 artikla
Siirtovelkoihin merkitään ennen tilinpäätöspäivää saadut mutta seuraavalta tilikaudelta kertyvät tulot sekä kaikki tilikauden menot, jotka maksetaan vasta seuraavan tilikauden aikana. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin säätää, että tällaiset maksut merkitään vieraaseen pääomaan. Jos tällaiset erät ovat merkittäviä, niistä on ilmoitettava liitetiedoissa.
5 JAKSO
Tuloslaskelman kaava
22 artikla
Jäsenvaltioiden on säädettävä, että tuloslaskelmaa esitettäessä noudatetaan jotakin tai joitakin 23-26 artiklassa annetuista kaavoista. Jos jäsenvaltio antaa säännökset useammasta kuin yhdestä kaavasta, se voi sallia, että yhtiöt valitsevat jonkin niistä.
Jäsenvaltiot voivat 2 artiklan 1 kohdasta poiketen sallia tai vaatia, että kaikki yhtiöt tai jotkin yhtiöiden ryhmät esittävät toimintansa tuloksellisuutta koskevan selvityksen sen sijaan, että ne esittäisivät tuloslaskelman erät 23-26 artiklan mukaisesti, mikäli tietosisältö vastaa vähintään mainituissa artikloissa edellytettyä.
23 artikla
1. Nettoliikevaihto.
2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos.
3. Valmistus omaan käyttöön.
4. Muut varsinaisen toiminnan tuotot.
5. Aineet ja tarvikkeet.
b) Muut vieraille suoritetut kulut.
6. Henkilöstökulut:
a) palkat ja palkkiot;
b) sosiaaliturvamaksut, joista eläkkeisiin liittyvät maksut on mainittava erikseen.
a) Poistot perustamismenoista sekä käyttöomaisuuteen kuuluvista aineellisista hyödykkeistä ja aineettomista oikeuksista.
b) Poistot vaihto-omaisuudesta siltä osin kuin ne ovat suuremmat kuin kyseisen yrityksen tavallisten poistojen määrä.
8. Muut varsinaisen toiminnan kulut.
9. Omistusyhteyksistä saadut tuotot, joista sidosyrityksistä saadut tuotot on mainittava erikseen.
10. Muista käyttöomaisuuteen kuuluvista sijoituksista ja lainasaamisista saadut tuotot, joista sidosyrityksistä saadut tuotot on mainittava erikseen.
11. Muut korkotuotot ja muut sellaiset tuotot, joista sidosyrityksistä saadut tuotot on mainittava erikseen.
12. Rahoitusomaisuudesta ja vaihto-omaisuuteen kuuluvista sijoituksista tehdyt poistot.
13. Korkokulut ja muut sellaiset kulut, joista sidosyrityksiä koskevat on mainittava erikseen.
14. Verot varsinaisen toiminnan tuloksesta.
15. Varsinaisen toiminnan tulos verojen jälkeen.
16. Muun kuin varsinaisen toiminnan tuotot.
17. Muun kuin varsinaisen toiminnan kulut.
18. Muun kuin varsinaisen toiminnan tulos.
19. Verot muun kuin varsinaisen toiminnan tuloksesta.
20. Verot, joita ei ilmoiteta edellä mainituissa erissä.
21. Tilikauden tulos.
24 artikla
A. Kulut
1. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen väheneminen.
2. Aineet ja tarvikkeet.
b) Muut vieraille suoritetut kulut.
3. Henkilöstökulut:
a) palkat ja palkkiot;
b) sosiaaliturvamaksut, joista eläkkeisiin liittyvät maksut on mainittava erikseen.
a) Poistot perustamismenoista sekä käyttöomaisuuteen kuuluvista aineellisista hyödykkeistä ja aineettomista oikeuksista.
b) Poistot vaihto-omaisuudesta siltä osin kuin ne ovat suuremmat kuin kyseisen yrityksen tavallisten poistojen määrä.
5. Muut varsinaisen toiminnan kulut.
6. Rahoitusomaisuudesta ja vaihto-omaisuuteen kuuluvista sijoituksista tehdyt poistot.
7. Korkokulut ja muut sellaiset kulut, joista sidosyrityksiä koskevat kulut on mainittava erikseen.
8. Verot varsinaisen toiminnan tuloksesta.
9. Varsinaisen toiminnan tulos verojen jälkeen.
10. Muun kuin varsinaisen toiminnan kulut.
11. Verot muun kuin varsinaisen toiminnan tuloksesta.
12. Verot, joita ei ilmoiteta edellä mainituissa erissä.
13. Tilikauden tulos.
B. Tuotot
1. Nettoliikevaihto.
2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys.
3. Valmistus omaan käyttöön.
4. Muut varsinaisen toiminnan tuotot.
5. Omistusyhteyksistä saadut tuotot, joista sidosyrityksistä saadut tuotot on mainittava erikseen.
6. Muista käyttöomaisuuteen kuuluvista sijoituksista ja lainasaamisista saadut tuotot, joista sidosyrityksistä saadut tuotot on mainittava erikseen.
7. Muut korkotuotot ja muut sellaiset tuotot, joista sidosyrityksistä saadut tuotot on mainittava erikseen.
8. Varsinaisen toiminnan tulos verojen jälkeen.
9. Muun kuin varsinaisen toiminnan tuotot.
10. Tilikauden tulos.
25 artikla
1. Nettoliikevaihto.
2. Nettoliikevaihtoon vaikuttavan tuotannon kulut (mukaan lukien poistot).
3. Bruttotulos.
4. Jakelukulut (mukaan lukien poistot).
5. Hallintokulut (mukaan lukien poistot).
6. Muut varsinaisen toiminnan tuotot.
7. Omistusyhteyksistä saadut tuotot, joista sidosyrityksistä saadut tuotot on mainittava erikseen.
8. Muista käyttöomaisuuteen kuuluvista sijoituksista ja lainasaamisista saadut tuotot, joista sidosyrityksistä saadut tuotot on mainittava erikseen.
9. Muut korkotuotot ja muut sellaiset tuotot, joista sidosyrityksistä saadut tuotot on mainittava erikseen.
10. Rahoitusomaisuudesta ja vaihto-omaisuuteen kuuluvista sijoituksista tehdyt poistot.
11. Korkokulut ja muut sellaiset kulut, joista sidosyrityksiä koskevat kulut on mainittava erikseen.
12. Verot varsinaisen toiminnan tuloksesta.
13. Varsinaisen toiminnan tulos verojen jälkeen.
14. Muun kuin varsinaisen toiminnan tuotot.
15. Muun kuin varsinaisen toiminnan kulut.
16. Muun kuin varsinaisen toiminnan tulos.
17. Verot muun kuin varsinaisen toiminnan tuloksesta.
18. Verot, joita ei ilmoiteta edellä mainituissa erissä.
19. Tilikauden tulos.
26 artikla
A. Kulut
1. Nettoliikevaihtoon vaikuttavan tuotannon kulut (mukaan lukien poistot).
2. Jakelukulut (mukaan lukien poistot).
3. Hallintokulut (mukaan lukien poistot).
4. Rahoitusomaisuudesta ja vaihto-omaisuuteen kuuluvista sijoituksista tehdyt poistot.
5. Korkokulut ja muut sellaiset kulut, joista sidosyrityksiä koskevat kulut on mainittava erikseen.
6. Verot varsinaisen toiminnan tuloksesta.
7. Varsinaisen toiminnan tulos verojen jälkeen.
8. Muun kuin varsinaisen toiminnan kulut.
9. Verot muun kuin varsinaisen toiminnan tuloksesta.
10. Verot, joita ei ilmoiteta edellä mainituissa erissä.
11. Tilikauden tulos.
B. Tuotot
1. Nettoliikevaihto.
2. Muut varsinaisen toiminnan tuotot.
3. Omistusyhteyksistä saadut tuotot, joista sidosyrityksistä saadut tuotot on mainittava erikseen.
4. Muista käyttöomaisuuteen kuuluvista sijoituksista ja lainasaamisista saadut tuotot, joista sidosyrityksistä saadut tuotot on mainittava erikseen.
5. Muut korkotuotot ja muut sellaiset tuotot, joista sidosyrityksistä saadut tuotot on mainittava erikseen.
6. Varsinaisen toiminnan tulos verojen jälkeen.
7. Muun kuin varsinaisen toiminnan tuotot.
8. Tilikauden tulos.
27 artikla
Jäsenvaltiot voivat sallia, että yhtiöt, joiden taseen mukaan kaksi seuraavista kolmesta raja-arvosta ei ylity tilinpäätöspäivänä;
— ►M12 taseen loppusumma: 17 500 000 euroa ◄ ,
— ►M12 nettoliikevaihto: 35 000 000 euroa ◄ ,
— työntekijöitä tilikauden aikana keskimäärin: 250;
poikkeavat 23-26 artiklassa annetuista kaavoista seuraavasti:
a) 23 artikla: 1-5 kohdassa mainitut erät voidaan yhdistää eräksi ”bruttotulos”,
b) 24 artikla: A.1, A.2 sekä B.1-4 kohdassa mainitut erät voidaan yhdistää eräksi ”bruttotulos”,
c) 25 artikla: 1, 2, 3 ja 6 kohdassa mainitut erät voidaan yhdistää eräksi ”bruttotulos”,
d) 26 artikla: A.1 sekä B.1 ja B.2 kohdassa mainitut erät voidaan yhdistää eräksi ”bruttotulos”.
Sovelletaan, mitä 12 artiklassa säädetään.
Ensimmäisessä alakohdassa euroina ilmaistut rahamäärät muunnetaan niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön, kansalliseksi valuutaksi ►M12 kyseiset rahamäärät määrittävän direktiivin, ◄ voimaantulopäivänä Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistun vaihtokurssin mukaan.
6 JAKSO
Eräitä tuloslaskelman eriä koskevat erityiset säännökset
28 artikla
Nettoliikevaihto sisältää yhtiön tavanomaiseen toimintaan liittyvästä tuotteiden myynnistä ja palvelujen tarjoamisesta saatavat tuotot vähennettyinä myynnin oikaisuerillä sekä arvonlisäverolla ja muilla suoraan liikevaihdon perusteella määrättävillä veroilla.
29 artikla
1. Muusta kuin yhtiön tavanomaisesta toiminnasta syntyvät tuotot ja kulut on ilmoitettava erän ”muun kuin varsinaisen toiminnan tuotot” ja erän ”muun kuin varsinaisen toiminnan kulut” kohdalla.
2. Jos 1 kohdassa tarkoitetut tuotot ja kulut eivät ole vähämerkityksisiä toiminnan tuloksellisuuden arvioinnin kannalta, selvitys niiden määrästä ja luonteesta on annettava liitetiedoissa. Sama koskee muihin tilikausiin kohdistuvia tuottoja ja kuluja.
30 artikla
Jäsenvaltiot voivat sallia, että verot varsinaisen toiminnan tuloksesta ja muun kuin varsinaisen toiminnan tuloksesta lasketaan yhteen ja ilmoitetaan yhtenä tuloslaskelman eränä ennen kohtaa ”verot, joita ei ilmoiteta edellä mainituissa erissä”. Tällöin erä ”varsinaisen toiminnan tulos verojen jälkeen” jätetään pois 23-26 artiklassa annetuista kaavoista.
Jos tätä poikkeusta sovelletaan, yhtiöiden on tilinpäätöksen liitetiedoissa ilmoitettava, miltä osin verot tuloksesta koskevat varsinaisen toiminnan tulosta ja muun kuin varsinaisen toiminnan tulosta.
7 JAKSO
Arvostamista koskevat säännökset
31 artikla
1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että tilinpäätöksissä ilmoitettavat erät arvostetaan seuraavia yleisiä periaatteita noudattaen:
a) yhtiön liiketoiminta oletetaan jatkuvaksi;
b) samoja arvostusmenetelmiä on noudatettava johdonmukaisesti tilikaudesta toiseen;
c) arvostuksessa on noudatettava varovaisuutta ja erityisesti:
aa) ainoastaan tilikauden loppuun mennessä toteutuneet voitot saadaan ilmoittaa tilinpäätöksessä,
bb) kaikki sellaiset vastuut, jotka liittyvät kyseiseen tai sitä edeltäneeseen tilikauteen, on otettava huomioon, vaikka tällaiset vastuut tulisivat tietoon vasta tilinpäätöspäivän ja tilinpäätöksen laatimisen välisenä aikana,
cc) kaikki arvon vähentyminen on otettava huomioon riippumatta siitä, onko tilikauden tulos voitollinen vai tappiollinen;
d) kaikki tilikauden tuotot ja kulut on otettava huomioon riippumatta tällaisen tuoton tai kulun saanti- tai maksupäivästä;
e) vastaaviin ja vastattaviin kuuluvat omaisuuserät on arvostettava erikseen;
f) kunkin tilikauden aloittavan taseen on vastattava edellisen tilikauden päättävää tasetta.
1a. Jäsenvaltiot voivat 31 artiklan 1 kohdan c alakohdan bb alakohdan mukaisesti esitettyjen lukujen lisäksi sallia tai vaatia, että kaikki sellaiset ennakoitavissa olevat vastuut ja mahdolliset menetykset, jotka liittyvät kyseiseen tai aikaisempaan tilikauteen, otetaan huomioon, vaikka tällaiset vastuut ja menetykset tulisivat tietoon vasta tilinpäätöspäivän ja tilinpäätöksen laatimisen välisenä aikana.
2. Näistä yleisistä periaatteista saadaan poiketa poikkeustapauksissa. Poikkeaminen ja sen perustelut on ilmoitettava liitetiedoissa, joihin on myös sisällytettävä arvio poikkeamisen vaikutuksista varoihin ja vastuisiin, rahoitusasemaan sekä tulokseen.
32 artikla
Tilinpäätöksessä ilmoitettavat erät arvostetaan noudattaen 34-42 artiklaa, joiden lähtökohtana on hankintameno ja tuotantokustannukset.
33 artikla
1. Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa komissiolle, että ne 32 artiklasta poiketen ja myöhemmin toteutettavaan yhteensovittamiseen saakka pidättävät itselleen oikeuden kaikkien yhtiöiden tai joidenkin yhtiöryhmien osalta sallia tai vaatia seuraavaa:
a) käyttöomaisuuteen kuuluvat aineelliset hyödykkeet, joiden taloudellinen käyttöikä on rajoitettu, sekä vaihto-omaisuus arvostetaan noudattaen jälleenhankinta-arvomenetelmää;
b) tilinpäätöksissä ilmoitettavat erät, mukaan lukien oma pääoma, arvostetaan noudattaen rahanarvon alenemisen vaikutukset huomioon ottavia muita arvostusmenetelmiä kuin a alakohdassa mainittua menetelmää;
c) käyttöomaisuuden osalta tehdään arvonkorotuksia.
Jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään a, b ja c alakohdassa tarkoitetuista arvostusmenetelmistä, niiden sisällöstä sekä soveltamisalasta ja -tavasta on myös annettava säännökset.
Tällaisen menetelmän soveltamisesta, kyseisistä taseen ja tuloslaskelman eristä sekä menetelmistä, joilla ilmoitetut arvot on laskettu, on ilmoitettava liitetiedoissa.
2.
a) Jos 1 kohtaa sovelletaan, noudatetun menetelmän mukaisen arvostuksen ja 32 artiklan yleissäännöksen mukaisen arvostuksen erotus on lisättävä vastattaviin sen erään ”arvonkorotusrahasto”. Tämän erän käsittely verotuksessa on ilmoitettava joko taseessa tai liitetiedoissa.
Edellä 1 kohdan viimeistä alakohtaa sovellettaessa yhtiöiden on, jos rahaston määrää on muutettu tilikauden aikana, julkistettava liitetiedoissa muun ohessa taulukko, josta ilmenee:
— arvonkorotusrahaston määrä tilikauden alussa,
— tilikauden kuluessa arvonkorotusrahastoon tehdyt siirrot, jotka johtuvat arvonkorotuksista,
— tilikauden aikana arvonkorotusrahastosta pääoman korottamiseen käytetyt määrät ja muut siitä tehdyt siirrot sekä selvitys kaikkien tällaisten siirtojen luonteesta,
— arvonkorotusrahaston määrä tilikauden päättyessä.
b) Arvonkorotusrahasto voidaan käyttää milloin tahansa kokonaan tai osittain pääoman korottamiseen.
c) Arvonkorotusrahastoa on purettava siinä määrin kuin siihen siirretyt erät eivät enää ole tarpeen käytetyn arvostusmenetelmän soveltamiseksi ja sen tarkoituksen toteuttamiseksi.
Jäsenvaltiot voivat antaa arvonkorotusrahaston käyttämisestä säännöksiä, jos siirtoja arvonkorotusrahastosta tuloslaskelmaan saadaan tehdä vain siltä osin kuin siirretyt määrät merkitään kuluiksi tuloslaskelmassa tai ne vastaavat tosiasiallisesti toteutuneita luovutusvoittoja. Nämä määrät on ilmoitettava erikseen tuloslaskelmassa. Arvonkorotusrahastoa ei saa jakaa välittömästi eikä välillisesti, ellei jaettava määrä vastaa todellisuudessa toteutuneita luovutusvoittoja.
d) Arvonkorotusrahastoa ei saa alentaa muissa kuin b ja c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.
3. Poistot on laskettava vuosittain kyseistä tilikautta koskevasta arvosta, jolloin jäsenvaltiot voivat kuitenkin 4 ja 22 artiklasta poiketen sallia tai vaatia, että ainoastaan 32 artiklan yleissäännöksen mukainen poistojen määrä ilmoitetaan 23-26 artiklassa annettujen kaavojen asianomaisten erien kohdalla ja että tämän artiklan mukaisesti valitun arvostusmenetelmän soveltamisesta johtuva erotus ilmoitetaan kaavoissa erikseen. Lisäksi noudatetaan soveltuvin osin, mitä 34-42 artiklassa säädetään.
4. Jos 1 kohtaa sovelletaan, taseessa tai liitetiedoissa on ilmoitettava 9 ja 10 artiklassa annettujen kaavojen mukaisesti erikseen kultakin erältä, varastoja lukuun ottamatta:
a) joko 32 artiklan yleissäännöksen mukaisesti arvostettu määrä tilinpäätöspäivänä ja siihen asti kertyneiden poistojen määrä;
b) tai tämän artiklan mukaisen arvostuksen ja 32 artiklaa noudattaen suoritetun arvostuksen erotus tilinpäätöspäivänä sekä, tarvittaessa, määrä joka on kertynyt tehdyistä lisäpoistoista.
5. Neuvosto tarkastelee komission ehdotuksesta seitsemän vuoden kuluessa tämän direktiivin tiedoksi antamisesta tätä artiklaa ja tarvittaessa muuttaa sitä yhteisön taloudellisen kehityksen ja rahaolojen kehityksen perusteella, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 52 artiklan soveltamista.
34 artikla
1.
a) Jos perustamismenot kansallisen lainsäädännön mukaan saadaan aktivoida, ne on kirjattava kuluiksi enintään viiden vuoden kuluessa.
b) Siltä osin kuin perustamismenoja ei ole kokonaan kirjattu kuluiksi, voittoa ei saa jakaa, ellei voitonjakoon käytettävissä olevien rahastojen ja tilikausilta siirtyvien käyttämättömien voittovarojen määrä ole vähintään yhtä suuri kuin vielä kuluiksi kirjaamaton osa näistä menoista.
2. Kohtaan ”perustamismenot” merkityistä määristä on annettava selvitys liitetiedoissa.
35 artikla
1.
a) Käyttöomaisuus on arvostettava hankintamenoon tai tuotantokustannuksiin, jollei b tai c alakohdasta muuta johdu.
b) Taloudelliselta käyttöiältään rajoitetun käyttöomaisuuden hankintameno tai tuotantokustannukset kirjataan kuluiksi poistoina, jotka lasketaan suunnitelman mukaisesti siten, että tällaisen omaisuuden arvo poistetaan sen taloudellisen käyttöiän kuluessa.
aa) Rahoitusomaisuudesta voidaan tehdä poistoja arvostamalla se sillä tilinpäätöspäivänä olevaan alempaan arvoon.
bb) Riippumatta siitä, onko käyttöomaisuuden taloudellinen käyttöikä rajoitettu vai ei, siitä on tehtävä poistot siten, että se arvostetaan alempaan sillä tilinpäätöspäivänä olevaan arvoon, jos on odotettavissa, että sen arvo on pysyvästi alentunut.
cc) Edellä aa ja bb alakohdassa tarkoitetut poistot on kirjattava kuluiksi tuloslaskelmassa ja, jollei niitä ole merkitty erikseen tuloslaskelmaan, ne on ilmoitettava erikseen liitetiedoissa.
dd) Edellä aa tai bb alakohdassa tarkoitettua arvostamista alempaan arvoon ei saa jatkaa, jos tällaisten poistojen edellytyksiä ei enää ole.
d) Jos käyttöomaisuudesta tehdään poikkeuksellisia poistoja vain verotuksellisista syistä, tällaisten poistojen määrä ja niiden syyt on ilmoitettava liitetiedoissa.
2. Hankintamenoon luetaan hankintahinta ja muut hankinnasta välittömästi johtuvat menot.
3.
a) Tuotantokustannuksiin luetaan raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankintahinnat sekä muut kyseistä tuotetta välittömästi koskevat menot.
b) Kohtuullinen osuus tuotetta vain välillisesti koskevista menoista voidaan lisätä tuotantokustannuksiin siltä osin kuin ne kohdistuvat asianomaiseen tuotantojaksoon.
4. Käyttöomaisuuden valmistuksen rahoittamiseksi lainatun pääoman korot voidaan sisällyttää tuotantokustannuksiin siltä osin kuin ne kohdistuvat asianomaiseen tuotantojaksoon. Tällöin on tällaisten korkomenojen sisällyttämisestä vastaaviin ilmoitettava liitetiedoissa.
36 artikla
Poiketen siitä, mitä 35 artiklan 1 kohdan c alakohdan cc alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sallia, että 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut sijoitusyhtiöt vähentävät sijoitusten poistot suoraan oma pääomasta. Kyseiset määrät on ilmoitettava erikseen taseen vastattavissa.
37 artikla
1. Tutkimus- ja kehitysmenoihin sovelletaan, mitä 34 artiklassa säädetään. Poikkeustapauksissa jäsenvaltiot voivat kuitenkin sallia, että 34 artiklan 1 kohdan a alakohdasta poiketaan. Tällöin ne voivat säätää, että myös 34 artiklan 1 kohdan b alakohdasta saa poiketa. Poikkeamisesta ja sen perusteluista on ilmoitettava liitetiedoissa.
2. Liikearvoon sovelletaan, mitä 34 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin sallia, että yritykset suunnitelman mukaisesti poistavat liikearvon viittä vuotta pidemmässä määräajassa, jos tämä määräaika ei ole pidempi kuin omaisuuden taloudellinen käyttöikä ja määräaika sekä sen käyttämisen perustelut ilmoitetaan liitetiedoissa.
38 artikla
Käyttöomaisuuteen kuuluvat aineelliset hyödykkeet sekä aineet ja tarvikkeet, jotka vaihtuvat jatkuvasti ja joiden yhteisarvolla on yritykselle vähäinen merkitys, voidaan merkitä vastaaviin kiinteänä määränä ja arvona, jos niiden määrä, arvo ja koostumus eivät merkittävästi vaihtele.
39 artikla
1.
a) Vaihto-omaisuus on arvostettava hankintamenoon tai tuotantokustannuksiin, jollei b tai c alakohdasta muuta johdu.
b) Vaihto-omaisuudesta on tehtävä poistot arvostamalla se alempaan markkina-arvoonsa tai erityistapauksissa sillä tilinpäätöspäivänä olevaan muuhun alempaan arvoon.
c) Jäsenvaltiot voivat sallia poikkeuksellisten poistojen tekemisen, jos ne ovat huolellisen kaupallisen arvioinnin perusteella tarpeen sen estämiseksi, että kyseisten erien arvoa täytyisi arvon vaihteluiden vuoksi lähitulevaisuudessa muuttaa. Tällaisten poistojen määrä ja niiden perustelut on ilmoitettava liitetiedoissa.
d) Edellä aa tai bb alakohdassa tarkoitettua arvostamista alempaan arvoon ei saa jatkaa, jos tällaisten poistojen edellytyksiä ei enää ole.
e) Jos vaihto-omaisuudesta tehdään poikkeuksellisia poistoja vain verotuksellisista syistä, tällaisten poistojen määrä ja niiden perustelut on ilmoitettava liitetiedoissa.
2. Hankintamenolla ja tuotantokustannuksilla tarkoitetaan samaa kuin 35 artiklan 2 ja 3 kohdassa. Jäsenvaltiot voivat soveltaa myös 35 artiklan 4 kohtaa. Jakelusta aiheutuneita menoja ei saa sisällyttää tuotantokustannuksiin.
40 artikla
1. Jäsenvaltiot voivat sallia, että samanlajisten tavaroiden varastojen ja kaikkien lajiesineiden, sijoitukset mukaan lukien, hankintamenot tai tuotantokustannukset lasketaan painotettua keskiarvohintaa, ”first in, first out (FIFO)” -menetelmää, ”last in, first out (LIFO)” -menetelmää tai jotakin muuta, vastaavaa menetelmää käyttäen.
2. Jos taseessa esitetty, 1 kohdassa tarkoitettuja laskentamenetelmiä käyttämällä saatu arvo poikkeaa tilinpäätöspäivänä merkittävästi viimeisintä ennen tilinpäätöspäivää tiedossa olevaa markkina-arvoa käyttäen lasketusta arvosta, tuon erotuksen määrä on ilmoitettava kokonaisuudessaan nimikkeittäin liitetiedoissa.
41 artikla
1. Jos velan vuoksi takaisin maksettava määrä on suurempi kuin saatu määrä, erotus voidaan aktivoida. Se on merkittävä erikseen taseeseen tai liitetietoihin.
2. Tätä erotusta on kirjattava kuluksi vuosittain sopivansuuruisina erinä, ja sen on oltava kokonaisuudessaan poistettu viimeistään velan takaisinmaksun hetkellä.
42 artikla
Varaukset eivät saa olla suurempia kuin on tarpeen.
Varaukset, jotka merkitään taseen kohtaan ”muut varaukset”, on ilmoitettava liitetiedoissa, jos ne ovat merkittäviä.
7 a JAKSO
Käypään arvoon arvostaminen
42 a artikla
1. Poiketen siitä, mitä 32 artiklassa säädetään, ja tämän artiklan 2—4 kohdassa olevien edellytysten mukaisesti jäsenvaltioiden on sallittava tai vaadittava kaikkien yhtiöiden tai yhtiöluokkien osalta, että rahoitusvälineet, mukaan lukien johdannaiset, arvostetaan käypään arvoon.
Tällainen lupa tai vaatimus voidaan rajoittaa direktiivissä 83/349/ETY määriteltyihin konsolidoituihin tilinpäätöksiin.
2. Tässä direktiivissä hyödykkeisiin perustuvia sopimuksia, joissa jommalle kummalle sopimuspuolelle annetaan oikeus selvitykseen käteisellä tai jollakin muulla rahoitusvälineellä, pidetään rahoitusjohdannaisina, lukuun ottamatta niitä, jotka:
a) on tehty täyttämään ja jotka edelleen täyttävät hyödykettä koskevat yhtiön odotetut hankinta-, myynti- tai käyttövaatimukset;
b) alun perin tarkoitettiin tähän tarkoitukseen; ja
c) odotetaan selvitettävän hyödykkeen toimituksella.
3. 1 kohtaa sovelletaan ainoastaan sellaisiin velkoihin, jotka ovat
a) osa kaupankäyntisalkkua; tai
b) rahoitusjohdannaisia.
4. 1 kohdan mukaista arvostamista ei sovelleta:
a) rahoitusvälineisiin, jotka eivät ole johdannaisia ja joita pidetään niiden eräpäivään saakka;
b) yhtiön itse myöntämiin lainoihin ja muihin saamisiin, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa; ja
c) osuuksiin tytär-, sidos- ja yhteisyrityksissä, yhtiön oman pääoman ehdoin liikkeeseen laskemiin välineisiin, ehdollista vastiketta koskeviin sopimuksiin yritysten yhteenliittymässä ja muihin rahoitusvälineisiin, joissa on sellaisia erityispiirteitä, että kyseisiin rahoitusvälineisiin olisi yleisesti hyväksytyn käytännön mukaisesti sovellettava muista rahoitusvälineistä poikkeavia laskentasääntöjä.
5. Jäsenvaltiot voivat 32 artiklasta poiketen sallia, että vara tai velka, jota voidaan pitää suojattuna eränä käypää arvoa koskevan suojauslaskentamenettelyn mukaisesti, taikka tällaisen varan tai velan yksilöity osa arvostetaan kyseisessä menettelyssä edellytetyn määräisenä.
5 a. Poiketen siitä mitä 3 ja 4 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1725/2003 ( 8 ), sellaisena kuin se on muutettuna 5 päivänä syyskuuta 2006 asti, hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti sallia rahoitusvälineiden arvostamisen tai vaatia sitä yhdessä siihen liittyvien tietojen esittämisvelvollisuuden kanssa, joista määrätään kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti hyväksytyssä kansainvälisissä tilinpäätösstandardeissa ( 9 ).
42 b artikla
1. 42 a artiklassa tarkoitettu ”käypä arvo” määritetään käyttäen:
a) markkina-arvoa niiden rahoitusvälineiden osalta, joille on vaikeuksitta määriteltävissä luotettavat markkinat; jos markkina-arvo ei ole vaikeuksitta määriteltävissä jonkin rahoitusvälineen osalta, mutta sen osien tai samanlaisen välineen markkina-arvo on määriteltävissä, markkina-arvo voidaan johtaa sen osien tai samanlaisen välineen markkina-arvosta; tai
b) yleisesti hyväksyttyjen arvostusmallien ja -tekniikoiden avulla laskettua arvoa niiden välineiden osalta, joille ei ole vaikeuksitta määriteltävissä luotettavia markkinoita; tällaisten arvostusmallien ja -tekniikoiden on taattava kohtuullisen tarkka arvio markkina-arvosta.
2. Ne rahoitusvälineet, joita ei voida luotettavasti määrittää 1 kohdassa kuvailluilla menetelmillä, on arvostettava 34—42 artiklan mukaisesti.
42 c artikla
1. Sen estämättä, mitä 31 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, on kunkin 42 b artiklan mukaisesti arvostetun rahoitusvälineen arvon muutokset kirjattava tuloslaskelmaan. Tällaiset muutokset on kuitenkin kirjattava suoraan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon, kun:
a) kyseessä on suojauslaskentamenettelyssä käytetyn välineen kirjaus, jolla koko arvonmuutoksen tai sen osan kirjaamatta jättäminen tuloslaskelmaan mahdollistetaan; tai
b) tällainen arvonmuutos aiheutuu yhtiön ulkomaiseen yhteisöön tekemiin nettoinvestointeihin sisältyvän valuuttaerän kurssimuutoksesta.
2. Jäsenvaltiot voivat sallia tai vaatia, että muiden myyntiin käytettävissä olevien rahoitusvarojen kuin rahoitusjohdannaisten arvon muutos kirjataan suoraan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon.
3. Käyvän arvon rahastoa on oikaistava, kun siihen kirjatut erät eivät enää ole tarpeen 1 ja 2 kohdan soveltamiseksi.
42 d artikla
Jos rahoitusvälineiden arvostusta käypään arvoon on sovellettu, tilinpäätöksen liitetiedoissa on ilmoitettava:
a) merkittävät olettamukset, joihin arvostusmallit ja -tekniikat perustuvat, jos käyvät arvot on määritetty 42 b artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti;
b) kunkin rahoitusvälineiden ryhmän osalta käypä arvo ja suoraan tuloslaskelmaan kirjatut arvonmuutokset sekä käyvän arvon rahastoon kirjatut muutokset;
c) kunkin rahoitusjohdannaisten lajin osalta tiedot johdannaisten käytön laajuudesta ja niiden luonteesta mukaan lukien olennaiset ehdot, jotka saattavat vaikuttaa tulevien kassavirtojen määrään, ajoitukseen ja varmuuteen; ja
d) taulukko, josta ilmenevät käyvän arvon rahaston muutokset tilikauden aikana.
42 e artikla
Jäsenvaltiot voivat 32 artiklasta poiketen sallia tai vaatia, että kaikki yhtiöt tai jotkin yhtiöiden ryhmät arvostavat käypään arvoon tietynlaiset omaisuuserät, jotka eivät ole rahoitusvälineitä.
Tämän salliminen tai vaatiminen voidaan rajoittaa direktiivissä 83/349/ETY määriteltyihin konsolidoituihin tilinpäätöksiin.
42 f artikla
Jäsenvaltiot voivat sallia tai vaatia, että kaikki yhtiöt tai jotkin yhtiöiden ryhmät sisällyttävät arvon muutoksen tuloslaskelmaan, jos omaisuuserä arvostetaan 42 e artiklan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 31 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamista.
8 JAKSO
Liitetietojen sisältö
43 artikla
1. Tämän direktiivin muiden säännösten mukaan vaadittavien tietojen lisäksi liitetiedoissa on annettava ainakin seuraavat tiedot:
1) tilinpäätöksen eri eriin sovelletut arvostusmenetelmät ja poistojen laskemisessa käytetyt menetelmät. Tilinpäätökseen sisältyvien sellaisten erien osalta, jotka ovat tai alunperin olivat ulkomaanrahan määräisiä, on ilmoitettava vaihtokurssit, joita on käytetty muutettaessa ne paikalliseksi valuutaksi;
2) jokaisen sellaisen yrityksen nimi ja kotipaikka, jonka pääomasta yhtiöllä on joko suoraan tai sellaisen henkilön kautta, joka toimii omissa nimissään mutta yhtiön lukuun, vähintään tietynsuuruinen osuus, jonka jäsenvaltiot saavat vahvistaa enintään 20 prosentiksi, sekä tuon pääomaosuuden suuruus, kyseisen yrityksen oman pääoman määrä sekä sen sellaisen viimeisen tilikauden tulos, jolta on laadittu tilinpäätös. Nämä tiedot voidaan jättää antamatta, jos ne ovat 2 artiklan 3 kohdan tavoitteiden kannalta vähämerkityksisiä. Omaa pääomaa ja tulosta koskevat tiedot voidaan jättää antamatta myös, jos kyseinen yritys ei julkista tasettaan ja yhtiöllä suoraan tai välillisesti oleva osuus yrityksen pääomasta on pienempi kuin 50 prosenttia;
Jokaisen sellaisen yrityksen nimi, kotipaikka sekä oikeudellinen muoto, jonka vastuunalainen yhtiömies kyseinen yhtiö on. Nämä tiedot voidaan jättää antamatta, jos ne ovat 2 artiklan 3 kohdan tavoitteiden kannalta vähämerkityksisiä;
3) vahvistetun pääoman rajoissa tilikauden aikana merkittyjen osakkeiden määrä ja nimellisarvo tai nimellisarvon puuttuessa kirjanpidollinen vasta-arvo, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 68/151/ETY 2 artiklan 1 kohdan e alakohdan tai direktiivin 77/91/ETY 2 artiklan c alakohdan pääoman määrää koskevien säännösten soveltamista;
4) jos osakelajeja on useampia, kutakin lajia olevien osakkeiden määrä ja nimellisarvo tai nimellisarvon puuttuessa kirjanpidollinen vasta-arvo;
5) kaikki nautintakirjat (”part bénéficiaire”), vaihtovelkakirjat tai muut vastaavat arvopaperit tai oikeudet sekä maininta niiden määrästä ja niihin kuuluvista oikeuksista;
6) yhtiön sellaisten velkojen määrä, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua, sekä kaikkien yhtiön sellaisten velkojen määrä, joista yhtiö on antanut esinevakuuden, ja maininta vakuuden luonteesta ja muodosta. Tämä tieto on ilmoitettava erikseen kultakin vieraan pääoman erältä ►M10 9, 10 ja 10 a ◄ artiklassa säädettyjä kaavoja noudattaen;
7) kaikkien taseen ulkopuolisten taloudellisten sitoumusten yhteismäärä, jos tällä tiedolla on merkitystä arvioitaessa rahoitusasemaa. Kaikki eläkkeitä ja sidosyrityksiä koskevat sitoumukset on ilmoitettava erikseen;
7 a) yhtiön taseen ulkopuolisten järjestelyjen luonne ja liiketoiminnallinen tarkoitus sekä kyseisten järjestelyjen taloudellinen vaikutus yhtiöön, jos näistä järjestelyistä aiheutuvat riskit ja hyödyt ovat olennaisia ja jos tämä tieto on välttämätön arvioitaessa yhtiön taloudellista asemaa.
Jäsenvaltiot voivat sallia, että 27 artiklassa mainitut yritykset rajoittavat tässä alakohdassa ilmoitettaviksi vaadittavat tiedot kyseisten järjestelyjen luonteeseen ja liiketoiminnalliseen tarkoitukseen;
7 b) yhtiön ja lähipiirin väliset liiketoimet, mukaan lukien liiketoimen arvo, lähipiirisuhteen luonne ja muut tiedot, jotka ovat välttämättömiä arvioitaessa yhtiön taloudellista asemaa, jos kyseiset liiketoimet ovat olennaisia ja niitä ei ole toteutettu tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Tietoja yksittäisistä liiketoimista voidaan yhdistellä lajeittain, paitsi jos tietojen erillinen esittäminen on välttämätöntä arvioitaessa lähipiirin liiketoimien vaikutusta yhtiön taloudelliseen tilaan.
Jäsenvaltiot voivat sallia, että 27 artiklassa tarkoitetut yhtiöt jättävät tässä alakohdassa tarkoitetut tiedot antamatta, elleivät yhtiöt ole direktiivin 77/91/ETY 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tyyppiä, jolloin jäsenvaltiot voivat rajoittaa tiedottamisen koskemaan vähintään suoria tai epäsuoria liiketoimia
i) yhtiön ja sen tärkeimpien osakkaiden välillä sekä
ii) yhtiön ja sen hallinto-, johto- ja valvontaelinten välillä.
Jäsenvaltiot voivat olla soveltamatta tätä kahden tai useamman konserniyrityksen välisiin liiketoimiin, jos liiketoimessa osallisena olevat tytäryritykset ovat kokonaan konserniyrityksen omistuksessa.
”Lähipiirillä” tarkoitetaan samaa kuin kansainvälisissä tilinpäätösstandardeissa, jotka on hyväksytty asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti;
8) edellä 28 artiklassa tarkoitetun nettoliikevaihdon erittely toimialoittain ja maantieteellisten markkinoiden mukaan, jos nämä toimialat ja markkinat eroavat merkittävästi toisistaan ottaen huomioon yhtiön tavanomaiseen toimintaan kuuluvien tuotteiden myynnin ja palvelujen tarjoamisen järjestäminen;
9) yhtiön palveluksessa tilikaudella olleiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä ryhmiteltynä sekä tilikauden henkilöstökulut 23 artiklan 6 kohdassa säädetyllä tavalla ryhmiteltyinä, jollei näitä kuluja ilmoiteta erikseen tuloslaskelmassa;
10) se, missä määrin tilikauden tuloksen laskemiseen on vaikuttanut sellainen tilinpäätöserien arvostus, joka ►M8 31 artiklassa ja 34—42 c artiklassa ◄ säädetyistä periaatteista poiketen on kyseisellä tilikaudella tai aikaisemmalla tilikaudella tehty veroedun saamiseksi. Jos tällaisen arvostuksen vaikutus myöhempään verotukseen on merkittävä, on annettava tiedot siitä;
11) tilikaudelta ja aikaisemmilta tilikausilta kirjattujen verojen ja näiltä kausilta määrättävien verojen erotus, jos sillä on merkitystä myöhemmän verotuksen kannalta. Tämä määrä voidaan ilmoittaa myös taseessa yhteismääräisenä asianmukaisesti otsikoituna erillisenä eränä;
12) hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenille näiden tehtävistä tilikaudella maksetut korvaukset sekä näiden elinten entisten jäsenten osalta syntyvät tai tehdyt eläkesitoumukset;
13) hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenille annettujen ennakkojen ja luottojen määrä, maininta korkokannoista, tärkeimmistä ehdoista ja takaisin maksetuista määristä sekä kaikenlaiset näiden puolesta annetut vastuusitoumukset yhteismääränä kultakin henkilöryhmältä;
14) jos rahoitusvälineiden arvostusta käypään arvoon ei ole sovellettu 7 a jakson mukaisesti:
a) kunkin rahoitusjohdannaisten lajin osalta
i) välineiden käypä arvo, jos arvo voidaan määritellä jollain 42 b artiklan 1 kohdassa säädetyistä menetelmistä;
ii) tiedot välineiden käytön laajuudesta ja luonteesta; ja
b) 42 a artiklan kattaman pysyvän rahoitusomaisuuden osalta, joka on kirjattu käypää arvoaan korkeampaan arvoon eikä 35 artiklan 1 kohdan c alakohdan aa alakohdan mukaista arvonoikaisua ole tehty:
i) joko yksittäisten omaisuuserien tai tarkoituksenmukaisesti ryhmiteltyjen yksittäisten omaisuuserien kirjanpitoarvo ja käypä arvo;
ii) perustelut sille, ettei kirjanpitoarvoa ole alennettu, mukaan lukien perusteltu näyttö siitä, että arvo myöhemmin jälleen saavutetaan;
15) erillisinä kaikki tilinpäätöksen lakisääteisestä tilintarkastuksesta lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön tilikaudelta perimät palkkiot sekä kaikki muista varmennuspalveluista perityt palkkiot, kaikki veroneuvontapalveluista perityt palkkiot ja kaikki muista oheispalveluista perityt palkkiot.
Jäsenvaltiot voivat säätää, että tätä vaatimusta ei sovelleta, jos yhtiön tiedot sisältyvät direktiivin 83/349/ETY 1 artiklassa edellytettyyn konsolidoituun tilinpäätökseen edellyttäen, että tällaiset tiedot annetaan konsolidoidun tilinpäätöksen liitetiedoissa.
2. Ennen myöhemmin toteutettavaa yhteensovittamista jäsenvaltioiden ei tarvitse soveltaa 1 kohdan 2 alakohtaa 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin hallintayhtiöihin.
3. Jäsenvaltiot voivat olla vaatimatta 1 kohdan 12 alakohdassa tarkoitettujen tietojen antamista, jos niiden perusteella on mahdollista saada selville tällaisen elimen tietyn jäsenen asema.
44 artikla
1. Jäsenvaltiot voivat sallia, että 11 artiklassa tarkoitetut yhtiöt laativat lyhennetyt tilinpäätöksen liitetiedot sisällyttämättä 43 artiklan 1 kohdan 5–12 alakohdassa, 14 alakohdan a kohdassa ja 15 alakohdassa vaadittuja tietoja. Liitetiedoissa on kuitenkin ilmoitettava 43 artiklan 1 kohdan 6 alakohdassa luetellut tiedot kokonaisuudessaan kaikkien kyseessä olevien erien osalta.
2. Jäsenvaltiot voivat myös sallia, että 1 kohdassa tarkoitetut yhtiöt vapautetaan velvollisuudesta antaa liitetiedoissa 15 artiklan 3 kohdan a alakohdassa ja 4 kohdassa, 18 ja 21 artiklassa, 29 artiklan 2 kohdassa, 30 artiklan toisessa alakohdassa, 34 artiklan 2 kohdassa, 40 artiklan 2 kohdassa ja 42 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetut tiedot.
3. Sovelletaan, mitä 12 artiklassa säädetään.
45 artikla
1. Jäsenvaltiot voivat sallia, että 43 artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa tarkoitetut tiedot:
a) annetaan direktiivin 68/151/ETY 3 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti talletetussa katsauksessa; tämä on ilmoitettava liitetiedoissa;
b) jätetään antamatta, jos ne ovat omiaan aiheuttamaan vakavaa haittaa jollekin 43 artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa tarkoitetuista yrityksistä. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että tietojen antamatta jättämiseen on saatava etukäteen lupa hallintoviranomaiselta tai tuomioistuimelta. Tietojen antamatta jättämisestä on ilmoitettava liitetiedoissa.
2. Edellä 1 kohdan b alakohtaa sovelletaan myös 43 artiklan 1 kohdan 8 alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin.
►M14 Jäsenvaltiot voivat sallia 27 artiklassa tarkoitettujen yhtiöiden jättävän 34 artiklan 2 kohdassa ja 43 artiklan 1 kohdan 8 alakohdassa tarkoitetut tiedot ilmoittamatta. ◄ Jäsenvaltiot voivat myös sallia 27 artiklassa tarkoitettujen yritystenjättävän 43 artiklan 1 kohdan 15 alakohdassa tarkoitetut tiedot ilmoittamatta, jos tällaiset tiedot toimitetaan tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta 17 päivänä toukokuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY ( 10 ) 32 artiklassa tarkoitetulle julkisen valvonnan järjestelmälle sen pyynnöstä.
9 JAKSO
Toimintakertomuksen sisältö
46 artikla
1.
a) Toimintakertomuksessa on oltava ainakin oikean kuvan antava selostus yhtiön liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä yhtiön tilasta, mukaan luettuna kuvaus sen merkittävimmistä tulevista riskeistä ja epävarmuustekijöistä.
Selostuksen on oltava tasapuolinen ja kattava analyysi yhtiön liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä yhtiön tilasta, ja sen on vastattava yhtiön kokoa ja moninaisuutta.
b) Analyysin on sisällettävä yhtiön kehityksen, tuloksen tai aseman ymmärtämisen kannalta tarvittavassa laajuudessa tärkeimmät sekä taloudelliset että tarvittaessa muut kuin taloudelliset tulosindikaattorit, jotka ovat merkityksellisiä yhtiön liiketoiminnalle, mukaan lukien tiedot ympäristöä ja työntekijöitä koskevista seikoista.
c) Toimintakertomuksessa esitettävään analyysiin on tarvittaessa sisällytettävä tietoa ja lisäselvityksiä tilinpäätöksessä esitetyistä luvuista.
2. Kertomuksessa on myös annettava:
a) tiedot kaikista tilikauden päättymisen jälkeisistä tärkeistä tapahtumista;
b) tiedot yhtiön todennäköisestä tulevasta kehityksestä;
c) tiedot tutkimus- ja kehitystoiminnasta;
d) direktiivin 77/91/ETY 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot omien osakkeiden hankkimisesta.
e) yhtiön sivuliikkeiden olemassaolosta;
f) yhtiön käyttämiin rahoitusvälineisiin liittyen ja jos tämä on olennaista yhtiön varojen, velkojen, rahoitusaseman sekä voiton tai tappion arvioimisen kannalta
— yhtiön rahoitusriskien hallinnan tavoitteet ja menettelytavat, mukaan luettuna kunkin sellaisen ennakoidun liiketoimen päälajin suojausmenettely, johon sovelletaan suojauslaskentaa, ja
— yhtiön hinta-, luotto-, likviditeetti- ja kassavirtariskit.
3. Jäsenvaltiot voivat vapauttaa 11 artiklassa tarkoitetut yhtiöt velvollisuudesta laatia toimintakertomus, jos liitetiedoissa annetaan direktiivin 77/91/ETY 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot omien osakkeiden hankkimisesta.
4. Jäsenvaltiot voivat päättää, että 27 artiklan piiriin kuuluviin yrityksiin ei sovelleta edellä olevan 1 kohdan b alakohdan velvoitetta siltä osin, kuin se koskee muuta kuin taloudellisia tietoja.
46 a artikla
1. Yhtiön, jonka arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi rahoitusvälineiden markkinoista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY ( 11 ) 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa tarkoitetuilla säännellyillä markkinoilla, on sisällytettävä toimintakertomukseensa selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästään. Kyseinen selvitys on sisällytettävä erillisenä kohtana toimintakertomukseen ja siinä on esitettävä ainakin seuraavat tiedot:
a) viittaus
i) hallinto- ja ohjausjärjestelmän säännöstöön, jota yhtiön on noudatettava,
ja/tai
ii) hallinto- ja ohjausjärjestelmän säännöstöön, jota yhtiö on mahdollisesti päättänyt vapaaehtoisesti noudattaa,
ja/tai
iii) tietoihin kaikista yhtiön soveltamista kansallisen lainsäädännön vaatimukset ylittävistä hallinto- ja ohjauskäytänteistä.
Sovellettaessa i ja ii alakohtaa yhtiön on myös ilmoitettava, missä asianomaiset tekstit ovat julkisesti nähtävillä. Sovellettaessa iii alakohtaa yhtiön on asetettava hallinto- ja ohjauskäytänteensä julkisesti saataville;
b) jos yhtiö poikkeaa kansallisen lainsäädännön mukaisesti a alakohdan i tai ii alakohdassa tarkoitetuista hallinto- ja ohjausjärjestelmän säännöistä, selvitys siitä, mistä sääntökohdista se poikkeaa ja miksi. Niissä tapauksissa, joissa yhtiö on päättänyt olla soveltamatta mitään a alakohdan i tai ii alakohdassa tarkoitettuja hallinto- ja ohjausjärjestelmän sääntöjä, sen on perusteltava valintansa;
c) kuvaus yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä suhteessa taloudelliseen raportointiin;
d) Euroopan parlamentin ja neuvoston julkisista ostotarjouksista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun direktiivin 2004/25/EY ( 12 ) 10 artiklan 1 kohdan c, d, f, h ja i alakohdassa edellytetyt tiedot, jos yritys kuuluu kyseisen direktiivin soveltamisalaan;
e) yhtiökokouksen toiminta ja sen tärkeimmät toimivalta-alat sekä kuvaus osakkeenomistajien oikeuksista ja siitä, miten niitä voidaan käyttää, mikäli tämä tieto ei käy täysimääräisesti ilmi jäsenvaltioiden laeista ja asetuksista;
f) hallinto-, johto- ja valvontaelinten ja niiden valiokuntien kokoonpano ja toiminta.
2. Jäsenvaltiot voivat sallia tässä artiklassa tarkoitetun tiedon antamisen erillisessä kertomuksessa, joka julkaistaan yhdessä toimintakertomuksen kanssa 47 artiklassa kuvatulla tavalla tai viittaamalla toimintakertomukseen, jos tällainen asiakirja on julkisesti saatavilla yhtiön Internet-sivustossa. Jos tieto annetaan erillisessä kertomuksessa, hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettuun selvitykseen voi sisältyä viittaus toimintakertomukseen, jossa 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetut tiedot ovat saatavilla. Tämän direktiivin 51 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan määräyksiä sovelletaan tämän artiklan 1 kohdan c ja d alakohtaan. Muiden tietojen osalta tilintarkastajat tarkastavat, että hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu selvitys.
3. Jäsenvaltiot voivat myöntää 1 kohdan a, b, e ja f alakohdan soveltamista koskevan poikkeuksen yhtiöille, jotka ovat yksinomaan laskeneet liikkeelle muita arvopapereita kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa tarkoitetuilla säännellyillä markkinoilla kaupattavia osakkeita, lukuun ottamatta tapauksia, joissa kyseiset yhtiöt ovat laskeneet liikkeelle direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 15 alakohdassa tarkoitettuja monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupattavia osakkeita.
10 JAKSO
Julkistaminen
47 artikla
1. Asianmukaisesti vahvistettu tilinpäätös sekä toimintakertomus ja tilintarkastuksen suorittamisesta vastuussa olevien henkilöiden kertomus julkistetaan noudattaen kunkin jäsenvaltion lainsäädännössä säädettyä, direktiivin 68/151/ETY 3 artiklan mukaista menettelyä.
Jäsenvaltion lainsäädännössä voidaan kuitenkin säätää, että toimintakertomusta ei tarvitse julkistaa edellä tarkoitetulla tavalla. Tällöin se on pidettävä yleisön saatavilla kyseisessä jäsenvaltiossa olevassa yhtiön kotipaikassa. ►M1 Tällaisesta kertomuksesta tai sen osasta on voitava pyynnöstä saada jäljennös. Jäljennöksestä perittävä korvaus ei saa olla siitä aiheutuvia hallintokustannuksia suurempi. ◄
1 a. Edellä 1 artiklan 1 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitetun yhtiön (kyseinen yritys) jäsenvaltio voi vapauttaa sen velvollisuudesta julkistaa tilinpäätöksensä direktiivin 68/151/ETY 3 artiklan mukaisesti, jos tilinpäätös on yleisön saatavilla sen kotipaikassa ja jos:
a) kyseisen yrityksen kaikki vastuunalaiset yhtiömiehet ovat muun kuin sen jäsenvaltion, jonka lainsäädännön alainen kyseinen yritys on, lainsäädännön alaisia 1 kohdassa tarkoitettuja yhtiöitä, eikä mikään noista yhtiöistä julkista kyseisen yrityksen tilinpäätöstä oman tilinpäätöksensä yhteydessä; tai
b) mikään vastuunalaisista yhtiömiehistä ei ole jonkin jäsenvaltion lainsäädännön alainen yhtiö, mutta ne voidaan oikeudellisen muotonsa puolesta rinnastaa direktiivissä 68/151/ETY tarkoitettuihin yhtiöihin.
Tilinpäätöksestä on voitava pyynnöstä saada jäljennös. Jäljennöksestä perittävä korvaus ei saa olla siitä aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia suurempi. On säädettävä asianmukaiset seuraamukset sen varalta, ettei tässä artiklassa säädettyjä julkistamisvelvollisuuksia noudateta.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sallia, että 11 artiklassa tarkoitetut yhtiöt julkistavat:
a) lyhennetyt taseet, joissa on vain 9 ja 10 artiklassa kirjaimin ja roomalaisin numeroin merkityt erät, ja antavat erikseen ne tiedot, jotka vaaditaan annettaviksi 9 artiklan vastaavien D.II kohdassa ja vastattavien C kohdassa sekä 10 artiklan D.II kohdassa ja jotka on merkitty sulkumerkeillä näissä kohdissa, yhteismääränä kultakin kyseiseltä erältä; sekä
b) lyhennetyt liitetiedot 44 artiklan mukaisesti.
Sovelletaan, mitä 12 artiklassa säädetään.
Lisäksi jäsenvaltiot voivat vapauttaa tällaiset yhtiöt velvollisuudesta julkistaa tuloslaskelma, toimintakertomus ja tilintarkastuksen suorittamisesta vastuussa olevien henkilöiden kertomus.
3. Jäsenvaltiot voivat sallia, että 27 artiklassa tarkoitetut yhtiöt julkistavat:
a) lyhennetyt taseet, joissa on vain 9 ja 10 artiklassa kirjaimin ja roomalaisin numeroin merkityt erät, ja antavat erikseen joko taseessa tai liitetiedoissa:
— 9 artiklassa vastaavien C.I.3, C.II.1, 2, 3 ja 4, C.III.1, 2, 3, 4 ja 7, D.II.2, 3 ja 6 ja D.III.1 ja 2 kohdassa sekä vastattavien C.1, 2, 6, 7 ja 9 kohdassa mainitut erät,
— 10 artiklan C.I.3, C.II.1, 2, 3 ja 4, C.III.1, 2, 3, 4 ja 7, D.II.2, 3 ja 6, D.III.1 ja 2, F.1, 2, 6, 7 ja 9 sekä I.1, 2, 6, 7 ja 9 kohdassa mainitut erät,
— tiedot, jotka vaaditaan annettavaksi 9 artiklassa vastaavien D.II kohdassa ja vastattavien C kohdassa niiden sulkumerkeillä merkityissä kohdissa yhteismääränä kultakin kyseiseltä erältä sekä erikseen vastaavien D.II. 2 ja 3 sekä vastattavien C.1, 2, 6, 7 ja 9 kohdan osalta,
— tiedot, jotka vaaditaan annettavaksi 10 artiklan D.II kohdassa sen sulkumerkeillä merkityssä kohdassa yhteismääränä kultakin kyseiseltä erältä sekä erikseen D.II. 2 ja 3 kohdan osalta;
b) lyhennetyt liitetiedot ilman 43 artiklan 1 ja 5, 6, 8, 10 ja 11 kohdassa tarkoitettuja tietoja. Liitetiedoissa on kuitenkin annettava 43 artiklan 1 kohdan 6 alakohdassa tarkoitetut tiedot kaikkien kyseisten erien yhteismäärinä.
Mitä tässä kohdassa säädetään, ei kuitenkaan rajoita tuloslaskelmaa, toimintakertomusta ja tilintarkastuksen suorittamisesta vastuussa olevien henkilöiden kertomusta koskevien 1 kohdan säännöksien soveltamista.
Sovelletaan, mitä 12 artiklassa säädetään.
48 artikla
Jos tilinpäätös ja toimintakertomus julkistetaan täydellisinä, ne on julkistettava samassa muodossa ja samasanaisina kuin ne ovat olleet tilintarkastuksen suorittamisesta vastuussa olevalla henkilöllä kertomusta laadittaessa. Niihin on liitettävä hänen kertomuksensa sellaisenaan. ►M10 ————— ◄
49 artikla
Jos tilinpäätöstä ei julkisteta täydellisenä, on ilmoitettava, että julkistettu tilinpäätös on lyhennetty, ja mainittava rekisteri, johon tilinpäätös on 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti talletettu. Jos asiakirjaa ei vielä ole talletettu, siitä on ilmoitettava. ►M10 Tilintarkastuksen suorittamisesta vastuussa olevan yhden tai useamman henkilön, jäljempänä ’tilintarkastajat’, antama tilintarkastuskertomus ei saa olla julkistettavassa asiakirjassa, mutta on ilmoitettava, onko annettu tilintarkastajan lausunto vakiomuotoinen, ehdollinen, kielteinen tai että tilintarkastajat eivät ole voineet antaa lausuntoa. Lisäksi on ilmoitettava, sisältyykö tilintarkastuskertomukseen seikkoja, joihin tilintarkastajat ovat kiinnittäneet erityistä huomiota liittämättä kuitenkaan lausuntoon muistutusta. ◄
50 artikla
Tilinpäätösten kanssa ja samalla tavalla on julkistettava:
— ehdotus tuloksen käyttämiseksi,
— tuloksen käyttämistapa,
jos nämä tiedot eivät käy ilmi tilinpäätöksestä.
50 a artikla
Tilinpäätöstiedot voidaan julkistaa valuuttana, jota on käytetty tilinpäätöstä laadittaessa, ja ecuina käyttäen tilinpäätöspäivän vaihtokurssia. Käytetty vaihtokurssi on ilmoitettava liitetiedoissa.
10 A JAKSO
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista ja julkaisemista koskeva velvollisuus ja vastuu
50 b artikla
Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenillä on kollektiivinen velvollisuus varmistaa yhtiölle, että tilinpäätös, toimintakertomus ja 46 a artiklan mukainen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, jos se annetaan erikseen, laaditaan ja julkaistaan tämän direktiivin ja tarvittaessa asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien vaatimusten mukaisesti. Kyseisten elinten on toimittava niille kansallisessa lainsäädännössä annettujen valtuuksien mukaisesti.
50 c artikla
Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden vastuuta koskevia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä sovelletaan tämän direktiivin 50 b artiklassa tarkoitettuihin hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäseniin ainakin yhtiötä kohtaan 50 b artiklassa tarkoitetun velvollisuuden rikkomisen osalta.
11 JAKSO
Tilintarkastus
51 artikla
1. Yhtiöiden on annettava tilinpäätöksensä tarkastettavaksi yhdelle tai useammalle sellaiselle henkilölle, jonka jäsenvaltiot ovat hyväksyneet suorittamaan lakisääteisiä tilintarkastuksia lakisääteisten tilintarkastusten suorittamisesta vastuussa olevien henkilöiden hyväksymisestä 10 päivänä huhtikuuta 1984 annetun kahdeksannen neuvoston direktiivin 84/253/ETY ( 13 ) perusteella.
Tilintarkastajien on myös annettava lausuntonsa siitä, ovatko toimintakertomus ja saman tilikauden tilinpäätös keskenään yhdenmukaiset.
2. Jäsenvaltiot voivat vapauttaa 11 artiklassa tarkoitetut yhtiöt 1 kohdassa säädetystä velvollisuudesta.
Sovelletaan, mitä 12 artiklassa säädetään.
3. Jos 2 kohdassa tarkoitettu poikkeus tehdään, jäsenvaltioiden on lainsäädännössään säädettävä asianmukaiset seuraamukset sen varalta, ettei yhtiön tilinpäätöstä tai toimintakertomusta laadita tämän direktiivin vaatimuksien mukaisesti.
51 a artikla
1. Tilintarkastuskertomuksessa on oltava:
a) johdanto, jossa on yksilöitävä ainakin tilintarkastuksen kohteena oleva tilinpäätös sekä tilinpäätöstä valmisteltaessa noudatettu tilinpäätössäännöstö;
b) kuvaus tilintarkastuksen laajuudesta, jossa on mainittava ainakin ne tilintarkastusstandardit, joiden mukaisesti tilintarkastus on suoritettu;
c) tilintarkastuslausunto, jossa on selvästi esitettävä tilintarkastajien näkemys siitä, annetaanko tilinpäätöksessä oikeat ja riittävät tiedot noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti ja, tarvittaessa, täyttääkö tilinpäätös lakisääteiset vaatimukset; tilintarkastajan lausunto on vakiomuotoinen, ehdollinen, kielteinen tai, jos tilintarkastajat eivät ole voineet antaa lausuntoa, avoin;
d) maininta seikoista, joihin tilintarkastajat kiinnittävät erityistä huomiota liittämättä kuitenkaan lausuntoon muistutusta;
e) lausunto siitä, ovatko vuosikertomus ja saman tilikauden tilinpäätös keskenään yhdenmukaiset.
2. Tilintarkastajien on allekirjoitettava ja päivättävä tilintarkastuskertomus.
12 JAKSO
Loppusäännökset
52 artikla
1. Komission yhteyteen perustetaan yhteyskomitea. Sen tehtävänä on:
a) helpottaa tämän direktiivin yhdenmukaista soveltamista säännöllisin kokouksin, joissa käsitellään erityisesti sen täytäntöönpanon aiheuttamia käytännön ongelmia, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 169 ja 170 artiklan soveltamista;
b) neuvoa tarvittaessa komissiota tähän direktiiviin tehtävistä lisäyksistä tai muutoksista.
2. Yhteyskomiteassa on jäsenvaltioiden edustajat ja komission edustajat. Puheenjohtajana on komission edustaja. Komissio huolehtii sihteeristötehtävistä.
3. Puheenjohtaja kutsuu komitean koolle joko omasta aloitteestaan tai sen jäsenen pyynnöstä.
53 artikla
▼M10 —————
2. Joka viides vuosi neuvosto komission ehdotuksesta arvioi tässä direktiivissä Euroopan laskentayksikköinä ilmaistut rahamäärät ja tarvittaessa muuttaa niitä yhteisön talouskehityksen ja rahaolojen kehityksen perusteella.
53 a artikla
Jäsenvaltiot eivät saa myöntää 1 a, 11 ja 27 artiklassa, 43 artiklan 1 kohdan 7 a ja 7 b alakohdassa sekä 46, 47 ja 51 artiklassa säädettyjä vapautuksia sellaisten yhtiöiden osalta, joiden arvopapereita on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa tarkoitetulla tavalla.
▼M3 —————
55 artikla
1. Jäsenvaltioiden on saatettava voimaan tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset kahden vuoden kuluessa sen tiedoksi antamisesta. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.
2. Jäsenvaltiot voivat säätää, että 1 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä ei sovelleta, ennen kuin 18 kuukautta on kulunut 1 kohdassa mainitun määräajan päättymisestä.
Mainittu 18 kuukauden määräaika voi kuitenkin olla viisi vuotta:
a) Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin ”unregistered companies” -yhtiöiden osalta;
b) taseen ja tuloslaskelman kaavoja koskevien 9, 10 ja 23—26 artiklan soveltamiseksi, jos jäsenvaltio on saattanut voimaan säännökset toisenlaisista näiden asiakirjojen kaavoista enintään kolme vuotta ennen tämän direktiivin tiedoksi antamista;
c) tämän direktiivin soveltamiseksi 9 artiklan vastaavien C.II.2 ja 3 kohdassa sekä 10 artiklan C kohdan II.2 ja 3 kohdassa mainituissa erissä tarkoitetun omaisuuden arvon vähenemisen laskemiseen ja tällaisen omaisuuden ilmoittamiseen taseessa;
d) tämän direktiivin 47 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi muihin yhtiöihin kuin niihin, joita julkistamisvelvollisuus jo koskee direktiivin 68/151/ETY 2 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaan. Tällöin tämän direktiivin 47 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan säännöksiä sovelletaan tilinpäätökseen ja tilintarkastuksen suorittamisesta vastuussa olevan henkilön kertomukseen;
e) tämän direktiivin 51 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi.
Lisäksi tätä 18 kuukauden määräaikaa voidaan pidentää kahdeksaksi vuodeksi sellaisten yritysten osalta, joiden pääasiallisena tarkoituksena on varustamotoiminnan harjoittaminen ja jotka ovat jo olemassa 1 kohdassa tarkoitettujen säännösten tullessa voimaan.
3. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että ne toimittavat tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
56 artikla
1. Velvollisuus ilmoittaa tilinpäätöksessä direktiivin 83/349/ETY 41 artiklassa tarkoitettuja sidosyrityksiä koskevat, ►M10 9, 10, 10 a ◄ ja 23-26 artiklassa mainitut erät ja velvollisuus antaa näistä yrityksistä 13 artiklan 2 kohdassa, 14 artiklassa tai 43 artiklan 1 kohdan 7 alakohdassa tarkoitettuja tietoja tulee voimaan mainitun direktiivin 49 artiklan 2 kohdassa mainittuna päivänä.
2. Liitetiedoissa on ilmoitettava myös:
a) sen yrityksen nimi ja kotipaikka, joka laatii sen suurimman yrityskokonaisuuden konsolidoidun tilinpäätöksen, johon yritys tytäryrityksenä kuuluu;
b) sen yrityksen nimi ja kotipaikka, joka laatii sen pienimmän yrityskokonaisuuden konsolidoidun tilinpäätöksen, johon yritys tytäryrityksenä kuuluu ja joka kuuluu myös a alakohdassa tarkoitettuun yrityskokonaisuuteen;
c) paikka, josta a ja b alakohdassa tarkoitetuista konsolidoiduista tilinpäätöksistä voidaan saada jäljennökset, jos sellaisia on saatavilla.
57 artikla
Jäsenvaltioiden ei tarvitse, tämän kuitenkaan rajoittamatta direktiivien 68/151/ETY ja 77/91/ETY soveltamista, soveltaa tämän jäsenvaltion lainsäädännön alaisiin yhtiöihin, jotka ovat direktiivissä 83/349/ETY tarkoitettuja tytäryrityksiä, tilinpäätösten sisältöä, tilintarkastusta ja julkistamista koskevia tämän direktiivin säännöksiä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
a) emoyritys on jonkin jäsenvaltion lainsäädännön alainen;
b) kaikki tytäryrityksen osakkeenomistajat tai jäsenet ovat ilmoittaneet suostumuksensa tällaisesta velvollisuudesta poikkeamiseen; tämä ilmoitus on tehtävä kultakin tilikaudelta erikseen;
c) emoyritys on ilmoittanut, että se takaa kaikki tytäryrityksen tekemät sitoumukset;
d) tytäryritys julkistaa b ja c alakohdassa tarkoitetut ilmoitukset direktiivin 68/151/ETY 3 artiklan mukaisesti;
e) tytäryrityksen tilinpäätös on sisällytetty konsolidoituun tilinpäätökseen, jonka emoyritys on laatinut direktiivin 83/349/ETY mukaisesti;
f) edellä tarkoitetusta poikkeuksesta ilmoitetaan emoyrityksen laatiman konsolidoidun tilinpäätöksen liitetiedoissa;
g) tytäryritys julkistaa e alakohdassa tarkoitetun konsolidoidun tilinpäätöksen, konsolidoidun toimintakertomuksen ja tilintarkastuksen suorittamisesta vastuussa olevien henkilöiden kertomuksen noudattaen jäsenvaltion lainsäädännössä säädettyä, direktiivin 68/151/ETY 3 artiklan mukaista menettelyä.
57 a artikla
1. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että tämän jäsenvaltion lainsäädännön alaiset 1 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut yhtiöt, jotka ovat jonkin 1 artiklan 1 kohdan toisessa tai kolmannessa alakohdassa tarkoitetun yhtiön (kyseinen yritys) vastuunalaisia yhtiömiehiä, laativat, tarkastuttavat ja julkistavat omien tilinpäätöstensä yhteydessä kyseisen yrityksen tilinpäätöksen tämän direktiivin säännösten mukaisesti.
Tällöin tässä direktiivissä säädetyt vaatimukset eivät koske kyseistä yritystä.
2. Jäsenvaltioiden ei tarvitse soveltaa tässä direktiivissä säädettyjä vaatimuksia kyseiseen yritykseen, jos:
a) toisen jäsenvaltion lainsäädännön alainen yhtiö, joka on kyseisen yrityksen vastuunalainen yhtiömies, laatii, tarkastuttaa ja julkistaa kyseisen yrityksen tilinpäätöksen tämän direktiivin säännösten mukaisesti;
b) kyseinen yritys sisältyy konsolidoituun tilinpäätökseen, jonka sen vastuunalainen yhtiömies laatii, tarkastuttaa ja julkistaa direktiivin 83/349/ETY mukaisesti, taikka jos kyseinen yritys sisältyy sellaisen suuremman yrityskokonaisuuden konsolidoituun tilinpäätökseen, jonka jonkin jäsenvaltion lainsäädännön alainen emoyritys laatii, tarkastuttaa ja julkistaa direktiivin 83/349/ETY mukaisesti. Tästä poikkeuksesta on ilmoitettava konsolidoidun tilinpäätöksen liitetiedoissa.
3. Näissä tapauksissa kyseisen yrityksen on ilmoitettava kaikille, jotka sitä pyytävät, sen yrityksen nimi, joka julkistaa tällaisen tilinpäätöksen.
58 artikla
Jäsenvaltion ei tarvitse soveltaa tuloslaskelman tilintarkastusta ja julkistamista koskevia tämän direktiivin säännöksiä tämän jäsenvaltion lainsäädännön alaisiin yhtiöihin, jotka ovat direktiivissä 83/349/ETY tarkoitettuja emoyrityksiä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
a) emoyritys laatii direktiivin 83/349/ETY mukaisesti konsolidoidun tilinpäätöksen, johon se sisältyy;
b) edellä tarkoitetusta poikkeuksesta ilmoitetaan emoyrityksen tilinpäätöksen liitetiedoissa;
c) edellä tarkoitetusta poikkeuksesta ilmoitetaan emoyrityksen laatiman konsolidoidun tilinpäätöksen liitetiedoissa;
d) tämän direktiivin mukaisesti laskettu emoyrityksen tulos tilikaudelta ilmoitetaan emoyrityksen taseessa.
59 artikla
1. Jäsenvaltio voi vaatia tai sallia, että 17 artiklassa tarkoitetut omistusyhteydet yrityksissä, joiden liiketoiminnan ja rahoituksen johtamisen suhteen käytetään huomattavaa vaikutusvaltaa, ilmoitetaan taseessa 2-9 kohdan mukaisesti olosuhteiden mukaan erien ”osuudet sidosyrityksissä” tai ”omistusyhteydet” alaerinä. Yrityksen on katsottava käyttävän huomattavaa vaikutusvaltaa toisessa yrityksessä, jos sillä on vähintään 20 prosenttia yrityksen osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä. Sovelletaan, mitä direktiivin 83/349/ETY 2 artiklassa säädetään.
2. Kun tätä artiklaa ensimmäisen kerran sovelletaan 1 kohdassa tarkoitettuun omistusyhteyteen, omistusyhteys on ilmoitettava taseessa:
a) ►M8 7 tai 7 a jakson ◄ mukaisesti kirjanpitoarvona. Tämän arvon ja sitä osuutta omasta pääomasta, jota tuo omistusyhteys edustaa, vastaavan määrän välinen ero ilmoitetaan erikseen taseessa tai liitetiedoissa. Ero lasketaan siltä päivältä, jona tätä menetelmää käytetään ensimmäisen kerran; tai
b) määränä, joka vastaa sitä osuutta osakkuusyrityksen omasta pääomasta, jota tuo omistusyhteys edustaa. Tämän määrän ja ►M8 7 tai 7 a jakson ◄ mukaisesti lasketun kirjanpitoarvon välinen ero ilmoitetaan erikseen taseessa tai liitetiedoissa. Ero lasketaan siltä päivältä, jona tätä menetelmää käytetään ensimmäisen kerran.
c) Jäsenvaltio voi säätää, että on sovellettava joko a tai b alakohtaa. Taseessa tai liitetiedoissa on ilmoitettava, onko sovellettu a vai b alakohtaa.
d) Lisäksi jäsenvaltio voi vaatia tai sallia, että a ja b alakohtaa sovellettaessa ero lasketaan omistusyhteyden hankintapäivältä tai siltä päivältä, jona osakkeista ja osuuksista muodostui omistusyhteys, jos ne on hankittu eri ajankohtina.
3. Jos sellaisen yrityksen varat tai vastuut, jossa 1 kohdassa tarkoitettu omistusyhteys on, on arvostettu noudattaen muita arvostusmenetelmiä kuin yhtiön tilinpäätöstä laadittaessa, ne voidaan 2 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitetun eron laskemista varten arvostaa uudelleen noudattaen yhtiön tilinpäätöksen laatimisessa sovellettuja arvostussääntöjä. Jos tällaista uudelleenarvostusta ei ole tehty, siitä on ilmoitettava liitetiedoissa. Jäsenvaltio voi vaatia, että tällainen uudelleenarvostus tehdään.
4. Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun kirjanpitoarvoon tai b alakohdassa tarkoitettuun määrään, joka vastaa omistusyhteyden osuutta omasta pääomasta, on lisättävä tai siitä on vähennettävä määrä, joka vastaa omistusyhteyden osakkuusyrityksen omasta pääomasta edustaman osuuden muutoksia tilikaudella; siitä on vähennettävä omistusyhteydelle kuuluva osa tuotonjaosta.
5. Siltä osin kuin 2 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettua positiivista eroa ei voida kohdistaa mihinkään varojen tai vastuiden ryhmään, sitä on käsiteltävä ”liikearvoa” koskevien säännöksien mukaisesti.
6.
a) Tällaisille omistusyhteyksille kuuluvat osuudet osakkuusyhtiön tuloksesta ilmoitetaan tuloslaskelmassa asianmukaisesti otsikoituna erillisenä eränä.
b) Jos tämä erä on suurempi kuin jo saatujen tai saatavissa olevien tuottojen määrä, erotus on siirrettävä rahastoon, jota ei voida jakaa osakkeenomistajille tai jäsenille.
c) Jäsenvaltiot voivat vaatia tai sallia, että 1 kohdassa tarkoitetuille omistusyhteyksille kuuluva osuus tuloksesta merkitään tuloslaskelmaan vain siltä osin, kuin se vastaa jo saatuja tai saatavissa olevia tuottoja.
7. Direktiivin 83/349/ETY 26 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut vähennykset tehdään siltä osin kuin niiden perusteet ovat tiedossa tai saatavilla. Sovelletaan, mitä tuon direktiivin 26 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään.
8. Jos yritys, jossa 1 kohdassa tarkoitettu omistusyhteys on, laatii konsolidoidun tilinpäätöksen, edellä olevia säännöksiä sovelletaan tällaisessa tilinpäätöksessä ilmoitettuun omaan pääomaan.
9. Tätä artiklaa ei tarvitse soveltaa, jos 1 kohdassa tarkoitettu omistusyhteys ei ole merkittävä 2 artiklan 3 kohdan tavoitteiden kannalta.
60 artikla
Myöhemmin toteutettavaan yhteensovittamiseen saakka jäsenvaltiot voivat säätää, että sijoitukset, joihin 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut sijoitusyhtiöt ovat sijoittaneet varansa, arvostetaan niiden ►M10 käyvän arvon ◄ mukaan.
Tällöin jäsenvaltiot voivat myös vapauttaa vaihtelevapääomaiset sijoitusyhtiöt velvollisuudesta ilmoittaa 36 artiklassa tarkoitetut poistot erikseen.
60 a artikla
Jäsenvaltioiden on säädettävä säännöistä, joita sovelletaan tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomisesta määrättäviin seuraamuksiin, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.
61 artikla
Jäsenvaltion ei tarvitse soveltaa tämän jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön alaisiin yhtiöihin, jotka ovat direktiivissä 83/349/ETY tarkoitettuja emoyrityksiä, kyseisten yritysten oman pääoman määrää sekä tulosta koskevia tämän direktiivin 43 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan säännöksiä:
a) jos kyseiset yritykset sisältyvät tuon emoyrityksen laatimaan konsolidoituun tilinpäätökseen tai direktiivin 83/349/ETY 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun suuremman yrityskokonaisuuden konsolidoituun tilinpäätökseen; tai
b) jos kyseisten yritysten pääomaan kohdistuvat oikeudet merkitään 59 artiklan mukaisesti emoyhtiön tilinpäätökseen tai konsolidoituun tilinpäätökseen, jonka tuo emoyritys laatii direktiivin 83/349/ETY 33 artiklan mukaisesti.
61 a artikla
Komissio tarkastelee viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2007 42 a–42 f artiklan, 43 artiklan 1 kohdan 10 ja 14 alakohdan, 44 artiklan 1 kohdan, 46 artiklan 2 kohdan f alakohdan ja 59 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan säännöksiä tilinpäätöksen laatimista käyvin arvoin koskevien säännösten, ottaen erityisesti huomioon asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti hyväksytyn kansainvälisen tilinpäätösstandardin 39, soveltamisesta saatujen kokemusten ja kirjanpitoalaa koskevan kansainvälisen kehityksen perusteella ja tekee tarvittaessa ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle edellä mainittujen artiklojen muuttamisesta.
62 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
( 1 ) EYVL N:o C 129, 11.12.1972, s. 38
( 2 ) EYVL N:o C 39, 7.6.1973, s. 31
( 3 ) EYVL N:o L 65, 14.3.1968, s. 8
( 4 ) Toinen neuvoston direktiivi 77/91/ETY, annettu 13 päivänä joulukuuta 1976, niiden takeiden yhteensovittamisesta samanveroisiksi, joita jäsenvaltioissa vaaditaan perustamissopimuksen 54 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi osakeyhtiöitä perustettaessa sekä niiden pääomaa säilytettäessä ja muutettaessa (EYVL L 26, 31.1.1977, s. 1).
Huomautus: Direktiivin 2009/101/EY nimi on tarkistettu siten, että siinä otetaan huomioon Lissabonin sopimuksen 5 artiklan mukainen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen artiklojen uudelleennumerointi; alun perin nimessä oli viittaus perustamissopimuksen 48 artiklan toiseen kohtaan.
( 5 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/101/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, niiden takeitten yhteensovittamisesta samanveroisiksi, joita jäsenvaltioissa vaaditaan perustamissopimuksen 54 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi (EUVL L 258, 1.10.2009, s. 11).
Huomautus: Direktiivin 2009/101/EY nimi on tarkistettu siten, että siinä otetaan huomioon Lissabonin sopimuksen 5 artiklan mukainen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen artiklojen uudelleennumerointi; alun perin nimessä oli viittaus perustamissopimuksen 48 artiklan toiseen kohtaan.
( 6 ) EYVL L 193, 18.7.1983, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/65/ETY (EYVL L 283, 27.10.2001, s. 28).
( 7 ) EYVL N:o L 26, 31.1.1977, s. 1
( 8 ) EUVL L 261, 13.10.2003, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 108/2006 (EUVL L 24, 27.1.2006, s. 1).
( 9 ) EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1.
( 10 ) EUVL L 157, 9.6.2006, s. 87.
( 11 ) EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1.
( 12 ) EUVL L 142, 30.4.2004, s. 12.
( 13 ) EYVL L 126, 12.5.1984, s. 20.