5.10.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 258/235


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2022/1738,

annettu 4 päivänä toukokuuta 2022,

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2020

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

—

ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan pankkiviranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2020,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0098/2022),

A.

toteaa, että Euroopan pankkiviranomaisen tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2020 oli 46 715 822 euroa, mikä merkitsee 3,06 prosentin lisäystä vuoteen 2019 verrattuna; toteaa, että viranomaisen toiminta rahoitetaan unionin rahoitusosuudella (17 660 140 euroa eli 37,80 prosenttia) sekä jäsenvaltioiden kansallisten valvontaviranomaisten ja tarkkailijoiden rahoitusosuuksilla (29 055 682 euroa eli 62,20 prosenttia);

B.

haluaa korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

C.

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa kertomuksessaan Euroopan pankkiviranomaisen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2020 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viranomaisen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Talousarvio- ja varainhallinto

1.

panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2020 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,17 prosenttia eli 1,88 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2019; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 90,36 prosenttia, mikä merkitsee 4,48 prosentin vähennystä edellisvuoteen verrattuna;

2.

panee merkille, että viranomainen ilmoitti, että vuonna 2020 tehtiin 35 määrärahasiirtoa, joihin sisältyi yhdeksän osastojen välistä määrärahasiirtoa, joista yksi oli osastojen II ja III välinen 259 500 euron määrärahasiirto, joka edellytti hallintoneuvoston hyväksyntää; panee merkille, että vuodelle 2021 tehty 8,9 prosentin määrärahasiirto on pienempi kuin edellisvuoden 11,7 prosentin siirto ja että vuodelle 2021 tehty siirto koostuu 95 sitoumuksesta, kun vuonna 2019 vastaava määrä oli 149;

3.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, jonka mukaan viranomainen ei soveltanut varainhoitoasetuksessa määritettyä korkoa vuoden 2020 maksuosuuksiin, jotka saatiin myöhässä useilta jäsenvaltioiden ja EFTA-maiden kansallisilta toimivaltaisilta viranomaisilta; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen laskelmien mukaan vuonna 2020 kertyneiden korkojen määrä on 25 103 euroa; panee merkille, että viranomainen päätti komissiota kuultuaan soveltaa viivästyskorkoa vuodesta 2021 alkaen ja että se ilmoitti kansallisille kilpailuviranomaisille asiasta kirjeissä, jotka niille lähetettiin niiden vuoden 2021 rahoitusosuuksista;

4.

panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen onnistui sulkemaan lopullisesti toimitilansa Yhdistyneessä kuningaskunnassa 7. joulukuuta 2020 noudattaen kaikkia vaadittuja oikeudellisia velvoitteita ja että tämän seurauksena raportointipäivänä kirjanpidossa olleet käyttämättömät varaukset on palautettu tuloihin; vaatii jälleen muuton taloudellisten ja toiminnallisten näkökohtien tarkistusta, jotta voidaan ottaa oppia parannuksia varten sekä yksilöidä hyviä käytäntöjä, joita voidaan käyttää kaikissa virastoissa valmisteltaessa niiden joustavuuden lisäämistä tuleviin haasteisiin vastaamista varten;

Toiminnan tuloksellisuus

5.

toteaa, että viranomainen käyttää tiettyjä toimenpiteitä, kuten keskeisiä tulosindikaattoreita, joilla arvioidaan sen toiminnasta saatavaa lisäarvoa, ja myös muita toimenpiteitä, joilla parannetaan sen talousarviohallintoa; pitää myönteisenä, että viranomainen on sisällyttänyt keskeisiä tulosindikaattoreita koskevat tavoitteet vuoden 2020 taulukkoon; panee merkille, että viranomainen on parantanut keskeisiä tulosindikaattoreita koskevaa kehystään vuodesta 2021 alkaen luomalla kutakin strategista ja vuotuista tavoitetta varten kehittyneempiä keskeisiä tulosindikaattoreita;

6.

suhtautuu myönteisesti siihen, että viranomainen on toteuttanut covid-19-kriisin johdosta toimia kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, Euroopan keskuspankin ja muiden eurooppalaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa koordinoimalla yhteisiä toimia pankkien välittömän operatiivisen taakan keventämiseksi ja kriisin pitkän aikavälin vaikutusten lieventämiseksi, esimerkkinä säännölliset lausunnot, joilla annetaan ohjeita sidosryhmille, lisätään raportointipäivien liikkumavaraa ja annetaan toimintapoliittisia suuntaviivoja, kuten järjestämättömien ja laiminlyötyjen vastuiden hallintaa koskevat ohjeet;

7.

suhtautuu myönteisesti siihen, että viranomainen on laatinut ja valvonut lainojen takaisinmaksua koskevia lainsäädännöllisiä ja muita lykkäyksiä koskevia ohjeita, joissa pankeille annettiin ohjeita unionin yritysten jatkuvien likviditeettihaasteiden tukemiseksi covid-19-pandemian aikana ja joissa selvennettiin vakavaraisuusvaatimusten soveltamista maksulykkäyksiin ja mahdollistettiin se, että pankit voivat tietyin edellytyksin myöntää maksuvapaita asiakkailleen ilman uudelleenluokittelun tarvetta, jolloin vältetään vastuiden luokittelu laiminlyötyjen vastuiden määritelmän mukaisesti laiminlyödyiksi tai kattavan uudelleenjärjestelyn vuoksi maksamattomiksi;

8.

panee merkille, että viranomaisella on tilinpitojärjestelyjä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EAMV) kanssa; kehottaa viranomaista kehittämään edelleen synergioitaan muiden unionin virastojen kanssa ja lisäämään yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa parantaakseen tehokkuutta sellaisilla aloilla kuin henkilöresurssit, rakennusten hallinta, tietotekniikkapalvelut ja turvallisuus;

9.

korostaa viranomaisen tärkeää roolia kehitettäessä kestävyyttä koskevaa unionin sääntelykehystä ja käytännön kehystä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman poliittisten tavoitteiden ja kiireellisen aikataulun noudattamiseksi; panee tältä osin merkille, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/2175 asetukseen (EU) N:o 1093/2010 tehtyä tarkistusta, jolla valtuutetaan viranomainen ottamaan huomioon kestävät liiketoimintamallit sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyvien tekijöiden integrointi luottolaitosten, rahoitusalan yhteenliittymien, sijoitusyritysten, maksulaitosten ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten toimintaan tarvittavassa määrin varmistamaan sen toimeksiannon vaikuttava ja johdonmukainen soveltaminen, sovelletaan 1. tammikuuta 2020 alkaen; toteaa tältä osin, että komissio on valtuuttanut viranomaisen arvioimaan, olisiko perusteltua ottaa käyttöön erityinen vakavaraisuuskohtelu, joka koskee vastuita, jotka liittyvät ympäristötavoitteita tai sosiaalisia tavoitteita tai molempia koskeviin omaisuuseriin ja toimiin, sekä antamaan suuntaviivoja pankkien ESG-riskien hallintaan ja arvioimaan, miten vihreitä vähittäislainoja ja vihreitä asuntolainoja voidaan tukea; kehottaa viranomaista arvioimaan nopeasti edellä mainitut seikat toimivaltansa puitteissa ja asetetuissa määräajoissa;

Henkilöstöpolitiikka

10.

panee merkille, että 31. joulukuuta 2020 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 97,42 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 155 väliaikaisesta toimesta 151 oli täytettynä (verrattuna 145 hyväksyttyyn toimeen vuonna 2019); panee merkille, että vuonna 2020 viranomaisen palveluksessa työskenteli lisäksi 47 sopimussuhteista toimihenkilöä (49 hyväksyttyä) ja 17 kansallista asiantuntijaa (17 hyväksyttyä); panee merkille, että väliaikaisten toimihenkilöiden, sopimussuhteisten toimihenkilöiden ja kansallisten asiantuntijoiden vaihtuvuus säilyi ennallaan 9 prosentissa;

11.

panee tyytyväisenä merkille, että viranomaisen palveluksessa on 28:aa kansalaisuutta edustavia henkilöitä, joista 48,8 prosenttia on naisia ja 51,2 prosenttia miehiä; pitää valitettavana, että 83 prosenttia ylemmästä johdosta on miehiä ja vain 17 prosenttia naisia samoin kuin edellisenä vuonna; korostaa tämän olevan sitkeä ongelma ja kehottaa komiteaa jatkamaan toimiaan sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamiseksi tulevaisuudessa kaikilla hierarkian tasoilla; pitää tältä osin myönteisenä vaatimusta siitä, että molempien sukupuolten on oltava edustettuina valintalautakuntien kokoonpanossa, naisten aktiivista kannustamista hakemaan kaikenlaisiin johtotehtäviin, erillisten koulutustilaisuuksien järjestämistä naispuolisille henkilöstön jäsenille, jotka haluavat valmistautua johtotehtäviin, ja joustavampia työjärjestelyjä; muistuttaa viranomaista siitä, että ehdokkaiden valinnassa on tärkeää, että osaaminen, tietämys ja kokemus sekä henkilöstön jäsenten maantieteellinen jakauma ja sukupuolijakauma ovat tasapainossa;

12.

pitää myönteisenä viranomaisen päätöstä pidentää määräaikaa, jonka kuluessa henkilöstön on haettava takaisin kustannuksia ja korvauksia, jotka liittyvät heidän muuttoonsa Yhdistyneestä kuningaskunnasta Ranskaan ja joka alun perin asetettiin yhdeksi vuodeksi siitä, kun viranomainen lopetti toimintansa Lontoossa, koska monet jäsenvaltiot toteuttivat covid-19-pandemian johdosta toimenpiteitä, jotka vaikuttivat merkittävästi kansalaisten liikkuvuuteen;

13.

panee tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2019 kertomuksesta merkille, että viranomainen ei ole koskaan mukauttanut arvioperusteisia eläkemaksuja todellisiin lukuihin tai suunnitellut tekevänsä niin ja että kansallisten toimivaltaisten viranomaisten maksuosuuksia ei koskaan mukautettu vastaamaan todellisia lukuja; toteaa, että viranomaisella on suunnitelmia kysymyksen ratkaisemiseksi; toteaa tilintarkastustuomioistuimen huomautuksista vuoden 2020 osalta, että asia on vireillä; kehottaa viranomaista etenemään asiassa nopeasti;

14.

kannustaa viranomaista kehittämään edelleen pitkän aikavälin henkilöstöhallinnon kehystä, jossa käsitellään työ- ja yksityiselämän tasapainoa, elinikäistä ohjausta ja urakehitystä, sukupuolten tasapuolista edustusta, etätyötä, maantieteellistä tasapainoa sekä vammaisten henkilöiden palvelukseenottoa ja integrointia;

Hankinnat

15.

panee merkille, että viranomainen saattoi vuonna 2020 päätökseen kuusi hankintamenettelyä, joista kaksi oli tarjouskilpailuja, ja että kolme muuta virastoa (EAMV, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ja yhteinen kriisinratkaisuneuvosto) osallistui viranomaisen rinnalla ja että viranomainen peruutti yhden sopimuksen siitä tehdyn päätöksen jälkeen covid-19-pandemian vuoksi; panee lisäksi merkille, että viranomainen osallistui 33:een komission ja muiden virastojen johtamaan virastojen väliseen hankintamenettelyyn;

16.

panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautukset, joiden mukaan tietyt viranomaisen hankintamenettelyt olivat varainhoitoasetuksen vastaisia, erityisesti ne, jotka liittyivät lyhytaikaisen pankkisopimuksen allekirjoittamiseen erään pankin kanssa; panee merkille, että tässä tapauksessa viranomainen aliarvioi sopimuksen arvon merkittävästi, minkä seurauksena viranomainen käytti vääräntyyppistä hankintamenettelyä; panee lisäksi merkille, että viranomainen aloitti pankkipalveluja koskevan uuden sopimuksen allekirjoittamista koskevan menettelyn vain viikkoa ennen edellisen sopimuksen päättymistä ja käynnisti ilman perusteluja poikkeuksellisesti neuvottelumenettelyn, josta ei julkaista ilmoitusta etukäteen ja jossa on vain yksi mahdollinen toimeksisaaja; pitää valitettavana tilintarkastustuomioistuimen huomautusta, jonka mukaan mahdollisen toimeksisaajan tarjous ei vastannut viranomaisen odotuksia, minkä vuoksi viranomainen pyysi tarjouksia muilta tarjoajilta esittämättä parhaan tarjouksen valitsemisperusteita tai arvioimatta asianmukaisesti saamiaan tarjouksia ja hyväksyi lopulta alkuperäisen tarjouksen; panee merkille, että allekirjoitettuun sopimukseen sisältyi viranomaisen tallettamien varojen negatiivinen korko ja että tammi-elokuussa 2020 maksettu määrä oli 38 430 euroa arvioidun 11 808 euron sijasta; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen oikeudellisen arvioinnin, jossa todettiin, että negatiivisten korkojen tosiasiallisen määrän perusteella sovellettavan tarjouskilpailumenettelyn olisi varainhoitoasetuksen liitteessä I olevan 14 artiklan mukaan pitänyt olla arvoltaan vähäisiin sopimuksiin sovellettava tarjouskilpailumenettely, jossa olisi alusta lähtien pitänyt pyytää vähintään kolmea tarjousta, ja että tilintarkastustuomioistuin totesi myöhemmin, että hankintamenettelyä ja siihen liittyviä maksuja pidetään sääntöjenvastaisina;

17.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan eräässä toisessa, oikeudellisia palveluita koskeneessa 31 000 euron arvoisessa hankintamenettelyssä, viranomainen ei esittänyt riittävää dokumentaatiota perusteluksi sille, miksi se päätti käyttää neuvottelumenettelyä julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta, ja että myöskään tietojen jäljitettävyys ei ollut riittävä; toteaa, että viranomainen ei perustellut kunnolla tämän poikkeuksellisen menettelyn käyttöä etukäteen eikä varainhoitoasetuksen liitteessä I olevan 30.3 kohdan mukaisesti varsinaisessa tehtyä sopimusta koskevassa ilmoituksessa;

18.

on huolissaan sääntöjenvastaisuuksista, viivästyneistä ja puutteellisista tarjousmenettelyistä ja huolellisuuden puutteesta, jota viranomainen on osoittanut hankintasääntöjen suhteen, mikä on johtanut viranomaisen korkeampiin kustannuksiin; kehottaa viranomaista parantamaan havaittuja puutteita ja ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kaikista toteutetuista korjaavista toimenpiteistä;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

19.

pitää valitettavana, että oikeusasiamiehen oli vuonna 2020 käynnistettävä viranomaista koskeva tutkimus, joka koski viranomaisen johtavaan virkamieheen liittyvää ”pyöröovi”-tilannetta, jossa todettiin hallinnollinen epäkohta; panee merkille, että tutkimuksen johtopäätösten vuoksi viranomainen on pannut täytäntöön kaikki oikeusasiamiehen suositukset; kehottaa viranomaista hyväksymään vankan eettisen kehyksen estämään eturistiriitatapausten, pyöröovi-ilmiön tai häirinnän esiintymisen;

20.

toteaa, että viranomaisella on henkilöstön eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet ja hallintoneuvoston ja johtokunnan jäseniä koskevat erityiset toimintaperiaatteet; toteaa, että molemmissa toimintaperiaatteissa edellytetään vuotuista ilmoitusta etunäkökohdista, jotka aiheuttavat ristiriidan kaikkien viranomaisen toimialaan kuuluvien toimintojen osalta ja jotka on toteutettu kahden edellisen vuoden aikana (hallintoneuvostojen osalta) tai edeltävien viiden vuoden aikana (koko henkilöstö); pitää myönteisenä, että molemmissa toimintaperiaatteissa velvoitetaan ilmoittamaan eturistiriidat, jotka eivät sisälly vuotuisiin ilmoituksiin, koska ratkaisemattomat eturistiriitatilanteet voivat vaarantaa korkeiden eettisten normien täytäntöönpanon; kehottaa viranomaista julkistamaan kahden viikon välein kaikki henkilöstönsä tapaamiset edunvalvontajärjestöjen kanssa;

Sisäinen valvonta

21.

panee merkille, että viranomainen on arvioinut sisäisen valvonnan kehystä, vaikka se ei raportoikaan päätelmiään periaate- ja osa-alueittain vuosikertomuksessaan; panee merkille, että arviointi osoitti, että viranomaiselta puuttui joukko sisäisen valvonnan keskeisiä tulosindikaattoreita ja että parhaillaan laaditaan sisäisen valvonnan lähestymistapaa koskevaa asiakirjaa, joka kattaa vuodet 2021–2024; kehottaa viranomaista arvioimaan asianmukaisesti sisäisen valvonnan kehyksen täytäntöönpanoa ja raportoimaan siitä sekä raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuoden 2021 osalta vähintään sisäisen valvonnan tilasta osa-alueittain;

22.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, jonka mukaan viranomainen ei ole virallisesti päivittänyt toiminnan jatkuvuussuunnitelmaansa vuoden 2017 jälkeen ja että päivitetty suunnitelmaluonnos oli valmis kesäkuussa 2019, kun viranomaisen päätoimipaikka muutti Lontoosta Pariisiin; panee kuitenkin merkille, että vaikka suunnitelmaluonnosta käytettiin viranomaisen covid-19-pandemian johdosta toteuttamiin toimiin, viranomaisen ylin johto ei kuitenkaan hyväksynyt suunnitelmaa virallisesti tai päivittänyt sitä ottaakseen huomioon muuton uuteen päätoimipaikkaan tai hiljattain puhjenneen covid-19-pandemian; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, jonka mukaan tämä viive muodostaa puutteen viranomaisen sisäisissä menettelyissä;

23.

kehottaa viranomaista toimenpiteisiin, joilla korjataan viranomaisen sisäisen valvonnan järjestelmän yksilöidyt puutteet ja heikkoudet; kehottaa viranomaista tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle saavutetusta edistyksestä;

24.

panee merkille, että viranomaisella on ajantasainen petostentorjuntastrategia, joka hyväksyttiin tammikuussa 2019; panee kuitenkin merkille, että viranomainen on lykännyt petosriskien arviointiaan vuonna 2019 Lontoosta siirtymisen vuoksi ja jälleen vuonna 2020 covid-19-pandemian vuoksi ja että petosriskien arviointi oli määrä toteuttaa vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä; kehottaa viranomaista suorittamaan tämän arvioinnin ja ottamaan tulokset huomioon petostentorjuntastrategian toimintasuunnitelmassa; kehottaa viranomaista raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle arvioinnin tuloksista ja siitä, miten se on otettu huomioon;

Covid-19-pandemiaan liittyvät toimet ja toiminnan jatkuvuus

25.

toteaa, että covid-19-kriisi johti viranomaisen työjärjestelyjen äkilliseen uudelleenorganisointiin, jossa keskityttiin aluksi toiminnan jatkuvuuden ylläpitämiseen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä; panee merkille, että viranomainen laati covid-19-valmiussuunnitelman, jonka tarkoituksena oli osoittaa, että viranomainen seuraa aktiivisesti pandemiaa ja pystyy antamaan selkeitä ohjeita ja toimenpiteitä, joilla pyritään suojelemaan sen henkilöstön hyvinvointia ja toiminnan jatkuvuutta muun muassa kriisinhallintatoimia ja suunnitelman täytäntöönpanoa tukevan kriisinhallintaryhmän avulla; suhtautuu myönteisesti siihen, että viranomainen on painottanut henkilöstön turvallisuuden varmistamista samalla kun rajoitetaan covid-19-kriisin vaikutusta sen ydintehtäviin ja -toimintoihin; panee merkille, että viranomainen on arvioinut toteutettuja toimenpiteitä ulkoisen tarkastusyrityksen suorittamassa tarkastuksessa, ja kehottaa viranomaista jakamaan saadut näkemykset ja kokemukset muiden unionin virastojen kanssa EU:n virastojen verkoston kautta;

26.

panee merkille, että covid-19-pandemian vuoksi viranomainen tarkisti palvelukseenottomenettelyjään uuden henkilöstön rekrytoimiseksi ja integroimiseksi etäyhteyden välityksellä; panee merkille, että viranomainen järjesti useita hyvinvointitilaisuuksia henkilöstön ja johtajien tukemiseksi pandemian aikana ja että verkossa järjestettiin myös kielikoulutusta ja muuta koulutusta;

Muita huomautuksia

27.

suhtautuu myönteisesti toimiin, joita viranomainen on toteuttanut ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) soveltamisen yhteydessä, ja kannustaa viranomaista saattamaan päätökseen EMAS-hankkeen ja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle EMAS-rekisteröinnistään; panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen on hyväksynyt, että järjestelmää sovelletaan viranomaisen kaikkiin tuotteisiin ja toimintoihin;

28.

kehottaa viranomaista jatkuvasti tehostamaan toimiaan ympäristöjalanjälkensä pienentämiseksi tehostamalla toimiaan kestävän ja paperittoman työympäristön käyttöönottamiseksi, harkitsemaan hiilineutraalimpia energialähteitä, mukaan lukien aurinkosähköpaneelit, ja nykyaikaistamaan toimistorakennustaan siten, että se täyttää päästöttömyysnormin;

29.

toteaa jälleen pitävänsä tärkeänä, että viranomainen lisää näkyvyyttään tiedotusvälineissä ja internetissä lisätäkseen tietoisuutta toiminnastaan;

30.

viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 4. toukokuuta 2022 antamaansa päätöslauselmaan (2).

 


(1)   EUVL C 114, 31.3.2021, s. 167.

(2)  Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0196.