<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><CONCLUSION NNC="YES" xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.CONCLUSION><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C-57/21</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62021CC0057</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2022:363">EU:C:2022:363</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>24</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>24</PAGE.TOTAL></BIB.CONCLUSION><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P><HT TYPE="SC">Ratkaisuehdotus – Maciej Szpunar – Asia C-57/21</HT></P><P><HT TYPE="SC">RegioJet</HT></P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus</HT></P><P><HT TYPE="UC">Maciej Szpunar</HT></P><P><DATE ISO="20220505">5 päivänä toukokuuta 2022</DATE><NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0001"><P>Alkuperäinen kieli: ranska.</P></NOTE></P></TI><STI><P><HT TYPE="BOLD">Asia C-57/21</HT></P><P>RegioJet a. s.,</P><P>jossa asian käsittelyyn osallistuvat</P><P>České dráhy a.s ja</P><P>Tšekin valtio, Ministerstvo dopravy</P><P><HT TYPE="NORMAL">(Ennakkoratkaisupyyntö – Nejvyšší soud (ylin tuomioistuin, Tšekki))</HT></P></STI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Ennakkoratkaisupyyntö</KEYWORD><KEYWORD>Kilpailunvastaiset käytännöt</KEYWORD><KEYWORD>Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö</KEYWORD><KEYWORD>Jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin kilpailuoikeuden säännösten rikkomisen johdosta kansallisen lainsäädännön nojalla nostetut vahingonkorvauskanteet</KEYWORD><KEYWORD>Todisteiden esittämistä koskeva pyyntö vahingonkorvauskannetta varten</KEYWORD><KEYWORD>Euroopan komissiossa vireillä oleva menettely</KEYWORD><KEYWORD>Kyseistä kannetta koskevan kansallisen oikeudenkäynnin keskeyttäminen</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><CONTENTS.CONCLUSION><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">I</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Johdanto</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1.</NO.P><TXT>Koska kilpailuoikeuden yksityisoikeudellista täytäntöönpanoa koskevissa menettelyissä vallitsee tietojen epäsymmetria, unionin lainsäätäjä yhdenmukaisti direktiivillä 2014/104/EU<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0002"><P>Tietyistä säännöistä, joita sovelletaan jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin kilpailuoikeuden säännösten rikkomisen johdosta kansallisen lainsäädännön nojalla nostettuihin vahingonkorvauskanteisiin, <DATE ISO="20141126">26.11.2014</DATE> annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="349" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2014">EUVL 2014, L 349, s. 1</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE> sääntöjä, joita sovelletaan pyydettyjen todisteiden esittämiseen vahingonkorvauskannetta varten.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2.</NO.P><TXT>Kyseisen direktiivin 5 artiklassa esitetään säännöt, jotka yhdessä muodostavat tällaisten todisteiden esittämistä koskevan yleisen järjestelmän. Kyseisen säännöksen täydennykseksi direktiivin 6 artiklassa esitetään erityissäännöt, jotka koskevat kilpailusääntöjen julkisoikeudellisesta täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten asiakirja-aineistoon sisältyvien todisteiden esittämistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3.</NO.P><TXT>Vaikka direktiivin 2014/104 5 artiklaan sisältyvien sääntöjen tulkinta on jo ollut ennakkoratkaisupyynnön kohteena,<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0003"><P>Ks. ratkaisuehdotukseni <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>PACCAR</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-163/21</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2022:286">ECLI:EU:C:2022:286</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> unionin tuomioistuinta pyydetään nyt ensimmäistä kertaa lausumaan kyseisen direktiivin 6 artiklaan sisältyvistä säännöistä.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="2"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen ennakkoratkaisukysymykset kuuluvat nimittäin laajempaan asiayhteyteen, jossa on kyse oikeudenkäyntimenettelystä, jossa vaaditaan korvausta RegioJetille České dráhy a.s. ‑nimisen yhtiön rautatiemarkkinoihin vaikuttavasta kilpailusääntöjen vastaisesta menettelystä aiheutuneesta väitetystä vahingosta. Vaikka ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys koskee direktiivin 2014/104 5 artiklan 1 kohdan tulkintaa, siinä on kyse lähinnä kilpailuoikeuden yksityisoikeudellisen ja julkisoikeudellisen täytäntöönpanon väliseen yhteyteen liittyvästä ongelmasta. Loput neljä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämää kysymystä koskevat erityisesti kyseisen direktiivin 6 artiklaa.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">II</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asiaa koskevat oikeussäännöt</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">A</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Unionin oikeus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5.</NO.P><TXT>Direktiivin 2014/104 5 artiklan 1 ja 8 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="005.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0001" ID="QS0001"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Jäsenvaltioiden on varmistettava, että unionissa nostettuun vahingonkorvauskanteeseen liittyvässä oikeudenkäynnissä kansalliset tuomioistuimet voivat tässä luvussa säädetyin ehdoin määrätä, että vastaajan tai kolmannen osapuolen on esitettävä hallussaan olevat olennaiset todisteet sellaisen kantajan pyynnöstä, joka on esittänyt asianmukaiset, kohtuudella käytettävissä olevat tosiseikat ja vahingonkorvausvaateensa tueksi riittävät todisteet sisältävät perustelut. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset tuomioistuimet pystyvät vastaajan pyynnöstä määräämään kantajan tai kolmannen osapuolen esittämään olennaisia todisteita.</ALINEA></PARAG><P>– –</P><PARAG IDENTIFIER="005.008"><NO.PARAG>8.</NO.PARAG><ALINEA>Tämä artikla ei estä jäsenvaltioita säilyttämästä tai ottamasta käyttöön sääntöjä, jotka johtaisivat laajempaan todisteiden esittämisvelvollisuuteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 ja 7 kohdan sekä 6 artiklan soveltamista.<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6.</NO.P><TXT>Kyseisen direktiivin 6 artiklan 5 kohdan a alakohdassa ja 9 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="006.005"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0002" ID="QS0002"/>5.</NO.PARAG><ALINEA><P>Kansalliset tuomioistuimet voivat määrätä esittämään seuraaviin ryhmiin kuuluvat todisteet vasta sen jälkeen, kun kilpailuviranomainen on päättänyt menettelynsä tekemällä päätöksen tai muulla tavalla:</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>tiedot, jotka luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on valmistellut erityisesti kilpailuviranomaisen menettelyä varten;</TXT></NP></ITEM></LIST></ALINEA></PARAG><P>– –</P><PARAG IDENTIFIER="006.009"><NO.PARAG>9.</NO.PARAG><ALINEA>Kilpailuviranomaisen asiakirja-aineistoon sisältyvät todisteet, jotka eivät kuulu mihinkään tässä artiklassa luetelluista ryhmistä, voidaan vaatia esitettäväksi vahingonkorvausoikeudenkäynnissä milloin tahansa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan soveltamista.<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="3"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">B</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Tšekin oikeus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">1.</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Laki nro 143/2001</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7.</NO.P><TXT>Kilpailun suojaamisesta <DATE ISO="20010404">4.4.2001</DATE> annetun laissa nro 143/2001 (zákon č. 143/2001 Sb. o ochraně hospodářské soutěže), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasian tosiseikkoihin (jäljempänä laki nro 143/2001), 1 §:n 1 momentissa säädetään, että kyseisellä lailla <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0003" ID="QS0003"/>suojataan tavaroiden ja palvelujen markkinoilla tapahtuvaa kilpailua – – kaikenlaiselta toiminnalta, jolla estetään kilpailu tai rajoitetaan, vääristetään tai uhataan sitä<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8.</NO.P><TXT>Lain nro 143/2001 21ca §:n 2 momentissa säädetään lähinnä, että kansallisen kilpailuviranomaisen hallinnollista menettelyä varten valmistellut ja toimitetut asiakirjat ja tiedot voidaan esittää viranomaisille vasten sen jälkeen, kun tutkinta on päätetty tai hallinnollisen menettelyn päättämistä koskeva kansallisen kilpailuviranomaisen päätös on saanut lainvoiman.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">2.</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Laki nro 262/2017</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9.</NO.P><TXT>Kilpailuoikeuden alalla esitettävistä vahingonkorvausvaatimuksista <DATE ISO="20170720">20.7.2017</DATE> annetulla lailla nro 262/2017 (zákon č. 262/2017 Sb., o náhradě škody v oblasti hospodářské soutěže) saatetaan direktiivi 2014/104 osaksi Tšekin lainsäädäntöä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10.</NO.P><TXT>Kyseisen lain 2 §:n 2 momentin c kohdassa säädetään, että salassapitovelvollisuudella suojattavia luottamuksellisia tietoja ovat muun muassa todisteina käytettävät asiakirjat ja tiedot, jotka on toimitettu erityisesti kansallisen kilpailuviranomaisen hallintomenettelyä varten.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11.</NO.P><TXT>Kyseisen lain 15 §:n 4 momentissa säädetään, että saman lain 2 §:n 2 momentin c kohdassa tarkoitettuja luottamuksellisia tietoja voidaan velvoittaa esittämään vasta sen jälkeen, kun hallinnollisen menettelyn päättämistä koskeva kilpailuviranomaisen päätös on saanut lainvoiman.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12.</NO.P><TXT>Saman lain 16 §:n 1 momentin c kohdassa säädetään lähinnä, että pyydettäessä oikeutta tutustua kansallisen kilpailuviranomaisen asiakirja-aineistoon sisältyviin luottamuksellisia tietoja sisältäviin asiakirjoihin jaoston puheenjohtaja tutkii, vaarantaako niiden esittäminen kilpailulainsäädännön tehokkaan soveltamisen. Kyseisen 16 §:n 3 momentin mukaan luottamuksellisia tietoja sisältävät asiakirjat voidaan esittää vasta sen jälkeen, kun tutkinta on päätetty tai hallinnollisen menettelyn päättämisestä annettu kansallisen kilpailuviranomaisen päätös on saanut lainvoiman.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">III</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Tosiseikat ja pääasian käsittelyn vaiheet</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13.</NO.P><TXT>Úřad pro ochranu hospodářské soutěže (jäljempänä Tšekin kilpailuviranomainen) aloitti <DATE ISO="20120125">25.1.2012</DATE> viran puolesta hallinnollisen menettelyn, joka koski sitä, että České dráhy oli mahdollisesti käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14.</NO.P><TXT>RegioJet nosti <DATE ISO="20151125">25.11.2015</DATE><NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0004"><P>Tämä tieto on peräisin osapuolten huomautuksista.</P></NOTE> vahingonkorvauskanteen Městský soud v Prazessa (Prahan kaupunkioikeus, Tšekki), jossa se vaati korvausta České dráhyn kilpailusääntöjen vastaisesta väitetystä menettelystä aiheutuneesta vahingosta.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="4"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15.</NO.P><TXT>Euroopan komissio päätti <DATE ISO="20161110">10.11.2016</DATE> aloittaa asetuksen (EY) N:o 773/2004<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0005"><P>[SEUT 101 ja SEUT 102] mukaisten komission menettelyjen kulusta <DATE ISO="20040407">7.4.2004</DATE> annettu komission asetus (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="123" PAGE.FIRST="18" DATE.PUB="2004">EUVL 2004, L 123, s. 18</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE> 2 artiklan 1 kohdan mukaisen menettelyn asiassa AT.40156 – Czech Rail.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16.</NO.P><TXT>Tšekin kilpailuviranomainen keskeytti hallinnollisen menettelynsä <DATE ISO="20161114">14.11.2016</DATE>, koska se katsoi, että komission menettely koski aineellisten seikkojen osalta sen hallinnollisessa menettelyssä tutkimia toimia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17.</NO.P><TXT>RegioJet esitti <DATE ISO="20171011">11.10.2017</DATE> kansallisessa tuomioistuimessa vahingonkorvauskanteen yhteydessä asiakirjojen esittämistä koskevan pyynnön <DATE ISO="20170720">20.7.2017</DATE> annetun lain nro 262/2017 10 §:n ja sitä seuraavien pykälien sekä 18 §:n nojalla. Se pyysi esittämään olettamuksensa mukaan České dráhyn hallussa olevia asiakirjoja, nimittäin muun muassa kyseisen yhtiön tuloslaskelmien erittelyt, julkisesta raideliikenteestä tehdyt laskelmat ja kaupallisen segmentin kirjanpidon.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18.</NO.P><TXT>Tšekin kilpailuviranomainen totesi lain nro 143/2001 21ca §:n 2 momentin perusteella, ettei sen hallussa hallinnollisessa menettelyssä olevia pyydettyjä asiakirjoja voida esittää ennen pääasiassa kyseessä olevan hallinnollisen menettelyn lopullista päättämistä. Se totesi lisäksi, että muut pyydetyt asiakirjat kuuluivat johdonmukaisen asiakirjakokonaisuuden muodostavien asiakirjojen luokkaan, ja kieltäytyi esittämästä niitä, koska tämä voisi heikentää kilpailuoikeuden rikkomisen johdosta suoritettavia toimia koskevan politiikan tehokkuutta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19.</NO.P><TXT>Todisteiden esittämistä koskevaa pyyntöä käsittelevän tuomioistuimen kysymykseen vastatessaan komissio korosti <DATE ISO="20180226">26.2.2018</DATE> päivätyssä kirjeessä, että jos kyseinen tuomioistuin antaa oikeuden tutustua todisteisiin, sen on kaikkien oikeudenkäynnin osapuolten ja kolmansien osapuolten oikeutettujen etujen suojaamiseksi sovellettava muun muassa suhteellisuusperiaatetta ja toteutettava toimia tällaisten tietojen suojaamiseksi. Komissio suositteli pääasian vahingonkorvausoikeudenkäynnin lykkäämistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20.</NO.P><TXT>Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin velvoitti <DATE ISO="20180314">14.3.2018</DATE> antamallaan määräyksellä České dráhyn esittämään oikeudenkäyntiaineistoon sisällyttämällä joukon asiakirjoja, jotka sisälsivät yhtäältä kyseisen yhtiön erityisesti Tšekin kilpailuviranomaisen menettelyä varten valmistelemia tietoja ja toisaalta tietoja, jotka on valmisteltava ja säilytettävä kyseisestä menettelystä riippumatta, kuten junayhteyksien erittelylaskelmia, julkisesta raideliikenteestä tehtyjä neljännesvuosilaskelmia tai České dráhyn liikennöimien yhteyksien luettelon. Kyseinen tuomioistuin sen sijaan hylkäsi RegioJetin pyynnöt yhtäältä České dráhyn kaupallisen segmentin kirjanpidon, johon sisältyvät yhteys- ja junatyyppikohtaiset vastaavuuskoodit, esittämisestä sekä toisaalta České dráhyn hallituksen syys- ja lokakuun 2011 kokouspöytäkirjojen esittämisestä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21.</NO.P><TXT>Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin päätti <DATE ISO="20181219">19.12.2018</DATE> keskeyttää pääasian vahingonkorvausoikeudenkäynnin, kunnes komission České dráhya vastaan <DATE ISO="20161110">10.11.2016</DATE> aloittama kilpailunvastaisia käytäntöjä koskeva menettely on saatettu päätökseen. Tuomioistuinta sitovat nimittäin <DATE ISO="20170720">20.7.2017</DATE> annetun lain nro 262/2017 27 §:n 1 momentin nojalla vahingonkorvausmenettelyssä toisen tuomioistuimen, Tšekin kilpailuviranomaisen ja komission päätökset, jotka koskevat kilpailun rajoittamisen toteamista ja siihen syyllistyneen tahon määrittämistä. Tuomioistuin on myös kansallisen prosessilainsäädännön nojalla velvollinen keskeyttämään vahingonkorvausta koskevan siviilioikeudellisen menettelyn, koska sen antaman ratkaisun perusteena oleva kysymys ratkaistaan toisessa menettelyssä eikä sillä ole toimivaltaa ratkaista asiaa kyseisessä menettelyssä.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="5"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22.</NO.P><TXT>Muutoksenhakutuomioistuimena toimiva Vrchní soud v Praze (Prahan ylioikeus, Tšekki) pysytti <DATE ISO="20191129">29.11.2019</DATE> antamallaan määräyksellä <DATE ISO="20180314">14.3.2018</DATE> annetun määräyksen ja toteutti esitettyjen todisteiden suojaamisen takaamiseksi toimia, joissa nämä todisteet määrättiin talletettaviksi tuomioistuimeen, jossa ne olisivat ainoastaan asianosaisten, heidän edustajiensa ja tuomioistuimen asettamien asiantuntijoiden saatavilla kirjallisen ja perustellun hakemuksen perusteella asiaa tehtäväjaon mukaisesti käsittelevän tuomioistuimen ennakkohyväksynnän jälkeen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23.</NO.P><TXT>České dráhy teki tästä määräyksestä kassaatiovalituksen ennakkoratkaisua pyytäneeseen Nejvyšší soudiin (ylin tuomioistuin, Tšekki).</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">IV</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Ennakkoratkaisupyyntö ja oikeudenkäyntimenettely unionin tuomioistuimessa</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24.</NO.P><TXT>Tässä tilanteessa Nejvyšší soud päätti <DATE ISO="20201216">16.12.2020</DATE> tekemällään päätöksellä, joka saapui unionin tuomioistuimen kirjaamoon <DATE ISO="20210201">1.2.2021</DATE>, lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="OTHER"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0004" ID="QS0004"/>1)</NO.P><TXT>Vastaako [direktiivin 2014/104] 5 artiklan 1 kohdan tulkintaa sellainen käytäntö, jossa tuomioistuin päättää todisteiden esittämistä koskevasta velvollisuudesta, vaikka komissiossa on samanaikaisesti vireillä [asetuksen (EY) N:o 1/2003]<HT TYPE="SUP">[</HT><NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0006"><P>[SEUT 101 ja SEUT 102] artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta <DATE ISO="20021216">16.12.2002</DATE> annettu neuvoston asetus (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="001" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2003">EYVL 2003, L 1, s. 1</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE><HT TYPE="SUP">]</HT> III luvun nojalla tehtävään päätökseen tähtäävä menettely, jonka seurauksena tuomioistuin on keskeyttänyt kilpailusääntöjen rikkomiseen perustuvaan vahingonkorvauskanteeseen liittyvän oikeudenkäynnin?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Onko direktiivin 6 artiklan 5 kohdan a alakohdan ja 9 kohdan tulkinta esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jolla rajoitetaan sellaisten tietojen esittämistä, jotka on toimitettu menettelyn aikana [Tšekin] kilpailuviranomaisen pyynnöstä, myös siinä tapauksessa, että kyse on tiedoista, jotka menettelyn osapuoli on velvollinen valmistelemaan ja säilyttämään (tai valmistelee ja säilyttää) muun lainsäädännön nojalla kilpailusääntöjen rikkomista koskevasta menettelystä huolimatta?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>3)</NO.P><TXT>Voidaanko direktiivin [2014/104] 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuna menettelyn päättämisenä muulla tavalla pitää myös tilannetta, jossa kansallinen kilpailuviranomainen keskeytti menettelyn komission aloitettua asetuksen [N:o 1/2003] III luvun nojalla tehtävään päätökseen tähtäävän menettelyn?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>4)</NO.P><TXT>Onko [direktiivin 2014/104] 5 artiklan 1 kohdan, luettuna yhdessä sen 6 artiklan 5 kohdan kanssa, ja kyseisen direktiivin tavoitteet ja päämäärän huomioon ottaen, mukainen sellainen kansallisen tuomioistuimen käytäntö, jossa sovelletaan analogisesti kyseisen direktiivin 6 artiklan 7 kohdan täytäntöönpanevaa kansallista lainsäädäntöä [kyseisen] direktiivin 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin todisteiden ryhmiin eli jossa tuomioistuin lausuu todisteiden esittämisestä siten, että kysymystä siitä, sisältävätkö todisteet tietoja, jotka luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on valmistellut erityisesti kilpailuviranomaisen menettelyä varten ([saman] direktiivin 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä), käsitellään vasta sen jälkeen, kun todisteet on esitetty tuomioistuimelle?</TXT></NP></ITEM><?PAGE NO="6"?><ITEM><NP><NO.P>5)</NO.P><TXT>Jos edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko direktiivin [2014/104] 5 artiklan 4 kohtaa tulkittava siten, että luottamuksellisten tietojen tehokkaat suojaamistoimenpiteet, joista tuomioistuin on määrännyt, voivat ennen tuomioistuimen lopullista arviointia siitä, kuuluvatko esitetyt todisteet tai osa niistä [kyseisen] direktiivin 6 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin todisteiden ryhmiin, estää kantajan tai muiden menettelyn osapuolten tai heidän edustajiensa mahdollisuuden tutustua esitettyihin todisteisiin?<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/></TXT></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25.</NO.P><TXT>Kirjallisia huomautuksia ovat esittäneet pääasian asianosaiset, Kreikan ja Italian hallitukset sekä komissio. České dráhy ja komissio olivat edustettuina <DATE ISO="20220203">3.2.2022</DATE> pidetyssä istunnossa.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">V</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asian arviointi</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26.</NO.P><TXT>Jotta ennakkoratkaisukysymyksiin (C jakso) voidaan antaa hyödyllinen vastaus, ensimmäiseksi on tarkasteltava sitä, voidaanko ne ottaa tutkittaviksi, kun otetaan huomioon niiden säännösten, joita ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyytää tulkitsemaan, ajallinen soveltamisala (A jakso), ja toiseksi on esitettävä joitakin huomautuksia kilpailuviranomaisen asiakirja-aineistoon sisältyvien todisteiden esittämistä koskevasta järjestelmästä (B jakso).</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">A</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Direktiivin 2014/104 ajallinen sovellettavuus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27.</NO.P><TXT>Vaikka direktiivissä 2014/104 ei tehdä sanamuodon perusteella eroa aineellisten säännösten ja menettelysäännösten välillä,<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0007"><P>Direktiivin 2014/104 22 artiklan 1 kohdan joissakin kieliversioissa viitataan nimittäin kansallisiin säädöksiin, <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0005" ID="QS0005"/>jotka on – – annettu<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/> kyseisen direktiivin <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0006" ID="QS0006"/>aineellisten säännösten noudattamiseksi<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/>, mutta kyseisen direktiivin 22 artiklan 2 kohdassa mainitaan ainoastaan saman direktiivin nojalla annetut <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0007" ID="QS0007"/>mu[ut] kuin 1 kohdassa tarkoitet[ut]<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/> kansalliset säädökset. Kuten totesin ratkaisuehdotuksessani <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>PACCAR</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-163/21</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2022:286">ECLI:EU:C:2022:286</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0055">55</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), kyseisten kansallisten säädösten sovellettavuutta koskevasta logiikasta voidaan kuitenkin päätellä, että direktiivin 2014/104 22 artiklan 2 kohta koskee menettelysäännöksiä.</P></NOTE> unionin tuomioistuin on jo todennut, että kyseiseen direktiiviin, nimittäin sen 22 artiklaan, sisältyy erityissäännös, jossa nimenomaisesti määritellään <HT TYPE="ITALIC">menettelysäännösten ja aineellisten säännösten</HT> ajallisen soveltamisen edellytykset.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0008"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190328">28.3.2019</DATE>, <NAME.CASE>Cogeco Communications</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-637/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:263">EU:C:2019:263</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0025">25</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28.</NO.P><TXT>Näillä kahdella säännösryhmällä on eri ajallisen soveltamisen edellytykset. Jotta voidaan lausua direktiivin 2014/104 sovellettavuudesta pääasiassa, on siten määritettävä, ovatko 5 ja 6 artikla menettelysäännöksiä vai aineellisia säännöksiä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29.</NO.P><TXT>Lyhyesti sanottuna aineellisoikeudellisissa säännöissä määritellään kilpailulainsäädännön rikkomiseen syyllistyneiden henkilöiden vastuun olemassaolo ja laajuus, kun taas menettelysäännöissä määritellään menettelyn kulku. Viimeksi mainitut eivät menetä menettelyllistä luonnettaan sen vuoksi, että niiden soveltaminen vahingonkorvausoikeudenkäynnissä voi vaikuttaa tämän vastuun määrittämiseen kyseisen menettelyn päätteeksi.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0009"><P>Tämän logiikan mukaisesti kaikki menettelysäännöt voivat osoittautua edullisiksi yhdelle ja epäedulliseksi toiselle oikeudenkäynnin asianosaiselle. Tämänkään seurauksena sääntö ei menetä menettelyllistä luonnettaan.</P></NOTE> Kuten jo totesin ratkaisuehdotuksessani PACCAR,<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0010"><P>Ks. ratkaisuehdotukseni <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>PACCAR</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-163/21</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2022:286">ECLI:EU:C:2022:286</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0057">57</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> vaikka tämän logiikan mukaisesti vaikuttaa siltä, että direktiivin 2014/104 5 ja 6 artiklassa annetaan yksityisille oikeuksia, näitä oikeuksia voidaan kuitenkin käyttää ainoastaan kansallisessa tuomioistuimessa käytävän oikeudenkäynnin yhteydessä, ja kyse on lähinnä menettelytoimista, joiden perusteella<?PAGE NO="7"?> tämä tuomioistuin voi todeta tosiseikat, joihin oikeudenkäynnin asianosaiset vetoavat. Kansallisten säännösten, joilla pannaan täytäntöön kyseisen direktiivin 5 ja 6 artikla, soveltamisedellytyksistä säädetään siten sen 22 artiklan 2 kohdassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30.</NO.P><TXT>Direktiivin 2014/104 22 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden oli varmistettava, että tämän direktiivin menettelysäännösten noudattamiseksi annettuja kansallisia säädöksiä ei sovelleta vahingonkorvauskanteisiin, jotka on nostettu kansallisessa tuomioistuimessa ennen <DATE ISO="20141226">26.12.2014</DATE>. Direktiivin 2014/104 22 artiklan 2 kohdasta seuraa vastakkaispäätelmänä, että jäsenvaltioilla oli harkintavaltaa niiden päättäessä kyseistä direktiiviä kansallisen oikeusjärjestyksen osaksi saattaessaan siitä, oliko kyseisen direktiivin menettelysäännösten täytäntöön panemiseksi annettuja kansallisia säännöksiä sovellettava vahingonkorvauskanteisiin, jotka oli nostettu <DATE ISO="20141226">26.12.2014</DATE> jälkeen mutta ennen saman direktiivin täytäntöönpanopäivää tai viimeistään ennen sen täytäntöönpanolle säädetyn määräajan päättymistä eli ennen <DATE ISO="20161227">27.12.2016</DATE>.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0011"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190328">28.3.2019</DATE>, <NAME.CASE>Cogeco Communications</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-637/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:263">EU:C:2019:263</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0028">28</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31.</NO.P><TXT>Totean tässä yhteydessä yhtäältä, että kassaatiovalitus tehtiin ensimmäisen ja toisen oikeusasteen päätöksistä, jotka koskevat RegioJetin <DATE ISO="20171011">11.10.2017</DATE> kansallisten säännösten, joilla direktiivi 2014/104 saatettiin osaksi Tšekin lainsäädäntöä, nojalla esittämää todisteiden esittämistä koskevaa pyyntöä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32.</NO.P><TXT>Toisaalta, kuten osapuolten huomautuksista ilmenee, vahingonkorvauskanne, jota varten todisteiden esittämistä koskeva pyyntö esitettiin, nostettiin <DATE ISO="20151125">25.11.2015</DATE> eli ennen direktiivin 2014/104 täytäntöönpanopäivää. Kuten <DATE ISO="20170720">20.7.2017</DATE> annetusta laista nro 262/2017 kuitenkin ilmenee, Tšekin lainsäätäjä päätti, että kansallisia säännöksiä, joilla kyseisen direktiivin menettelysäännökset pantiin täytäntöön, sovelletaan suoraan ja ehdottomasti myös ennen täytäntöönpanopäivää nostettuihin kanteisiin.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0012"><P>Kyseisen lain 36 §:ssä, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0008" ID="QS0008"/>Siirtymäsäännökset<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/>, säädetään seuraavaa: <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0009" ID="QS0009"/>Kilpailun rajoittamisesta aiheutuneiden vahinkojen korvaamista koskevat menettelyt ja <DATE ISO="20141225">25.12.2014</DATE> jälkeen aloitetut tämän lain mukaiset menettelyt, joissa vahingoista yhteisvastuussa olevat pyytävät asian ratkaisemista, saatetaan päätökseen tämän lain mukaisesti; menettelyn yhteydessä ennen tämän lain voimaantuloa toteutettujen toimien oikeusvaikutuksiin ei kohdistu vaikutuksia.<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/></P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33.</NO.P><TXT>Näin ollen on katsottava, että direktiivin 2014/104 5 ja 6 artikla ovat merkityksellisiä pääasian kannalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34.</NO.P><TXT>Tätä päätelmää ei kyseenalaista se, että kyseessä oleva vahingonkorvauskanne näyttää koskevan ennen direktiivin 2014/104 antamista tapahtuneita toimia. Kyseisen direktiivin 22 artiklan 1 kohdassa kielletään ainoastaan kansallisten säädösten, joilla pannaan sen aineelliset säännökset täytäntöön, taannehtiva soveltaminen. Kyseisen direktiivin 5 ja 6 artikla ovat kuitenkin luonteeltaan menettelysäännöksiä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35.</NO.P><TXT>Tätä toteamusta ei kyseenalaista myöskään se, että todisteet, joiden esittämistä on pyydetty käsiteltävässä asiassa, sisältyvät menettelynsä <DATE ISO="20120125">25.1.2012</DATE> aloittaneen Tšekin kilpailuviranomaisen asiakirja-aineistoon. Menettelysäännösten ajallista soveltamisalaa määritettäessä direktiivin 2014/104 22 artiklan 2 kohdassa ei nimittäin viitata kilpailuviranomaisen, jonka etua suojataan kyseisen direktiivin 6 artiklan nojalla, menettelyn aloittamisajankohtaan vaan ajankohtaan, jona vahingonkorvauskanne nostettiin kansallisessa tuomioistuimessa. Koska tässä säännöksessä keskitytään kansallisen tuomioistuimen menettelyyn, siinä rajoitetaan kyseisen tuomioistuimen valtuuksia esittää kilpailuviranomaisen asiakirja-aineistoon sisältyviä todisteita.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="8"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36.</NO.P><TXT>Ei siis ole mitään syytä katsoa, ettei direktiivin 2014/104 5 ja 6 artiklan tulkinta selvästikään liity millään tavoin pääasian tosiseikkoihin tai kohteeseen. Kyseisten säännösten tulkintaa koskevat ennakkoratkaisukysymykset on siten otettava tutkittavaksi.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">B</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Kilpailuviranomaisen asiakirja-aineistoon sisältyvien todisteiden esittäminen</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37.</NO.P><TXT>Kuten totesin edellä tämän ratkaisuehdotuksen johdannossa, direktiivin 2014/104 5 artiklaan sisältyvät todisteiden esittämistä koskevat yleiset säännöt, ja kyseisen direktiivin 6 artiklassa täydennetään tätä yleistä järjestelmää säännöillä, jotka koskevat nimenomaan kilpailuviranomaisen asiakirja-aineistoon sisältyvien todisteiden esittämistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38.</NO.P><TXT>Viimeksi mainitussa säännöksessä tehdään ero useiden todisteiden ryhmien välillä muun muassa siten, että</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>ensinnäkin direktiivin 2014/104 6 artiklan 5 kohdassa säädetään tiedoista, jotka luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on valmistellut erityisesti kilpailuviranomaisen menettelyä varten, tiedoista, jotka kilpailuviranomaiset ovat koonneet ja lähettäneet osapuolille menettelynsä aikana, sekä peruutetuista sovintoehdotuksista, että kansalliset tuomioistuimet voivat määrätä esittämään ne <HT TYPE="ITALIC">vasta sen jälkeen, kun kilpailuviranomainen on päättänyt menettelynsä tekemällä päätöksen tai muulla tavalla</HT> (tästä todisteiden luettelosta käytetään jäljempänä nimitystä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0010" ID="QS0010"/>harmaa lista<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/>)</P></ITEM><ITEM><P>toiseksi kyseisen direktiivin 6 artiklan 6 kohdassa säädetään sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevista lausunnoista ja sovintoehdotuksista vahingonkorvauskannetta koskevassa asiassa, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset tuomioistuimet eivät voi määrätä missään vaiheessa esittämään niitä (tästä todisteiden luettelosta käytetään jäljempänä nimitystä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0011" ID="QS0011"/>musta lista<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/>)</P></ITEM><ITEM><P>kolmanneksi kyseisen direktiivin 6 artiklan 9 kohdassa säädetään kilpailuviranomaisen asiakirja-aineistoon sisältyvistä todisteista, jotka eivät kuulu mihinkään tässä artiklassa aiemmin luetelluista ryhmistä, että ne voidaan vaatia esitettäväksi vahingonkorvausoikeudenkäynnissä milloin tahansa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen artiklan soveltamista (tästä todisteiden luettelosta käytetään jäljempänä nimitystä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0012" ID="QS0012"/>valkoinen lista<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="201D" ID="QE0012"/>).</P></ITEM></LIST></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39.</NO.P><TXT>Direktiivi 2014/104 sisältää lisäksi näihin ryhmiin kuuluvien todisteiden esittämisen osalta mekanismin, jolla voidaan punnita kilpailusääntöjen täytäntöönpanossa kyseessä olevia intressejä, nimittäin rikkomisen vuoksi vahinkoa kärsineiden, rikkomiseen syyllistyneiden, kolmansien osapuolten ja julkisen sektorin intressejä, kansallisten tuomioistuinten tiukassa valvonnassa, etenkin siltä osin kuin kyse on pyydettyjen todisteiden olennaisuudesta sekä niiden esittämisen välttämättömyydestä ja oikeasuhteisuudesta.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0013"><P>Ks. ratkaisuehdotukseni <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>PACCAR</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-163/21</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2022:286">ECLI:EU:C:2022:286</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0089">89</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Tässä tarkoituksessa kyseisen direktiivin 5 artiklassa säädetään tämän valvonnan harjoittamista koskevista kriteereistä, joita täydennetään saman artiklan 6 artiklassa säädetyillä kriteereillä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämiä ennakkoratkaisukysymyksiä on tarkasteltava näiden huomautusten perusteella.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="9"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">C</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">1.</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41.</NO.P><TXT>Ensimmäisessä kysymyksessään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä sitä, onko direktiivin 2014/104 5 artiklan 1 kohta esteenä sille, että kansallinen tuomioistuin määrää esittämään todisteita kilpailuoikeuden rikkomiseen perustuvaa vahingonkorvausoikeudenkäyntiä varten, vaikka komissiossa on vireillä tätä rikkomista koskeva asetuksen N:o 1/2003 III luvun nojalla tehtävään päätökseen tähtäävä menettely, jonka seurauksena kansallinen oikeudenkäyntimenettely keskeytetään.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42.</NO.P><TXT>Jotta tähän kysymykseen voidaan vastata, ensin on selvennettävä unionin oikeuden asemaa kansallisen tuomioistuimen keskeyttäessä siellä vireillä olevan oikeudenkäyntimenettelyn sen vuoksi, että komissio on aloittanut vahingonkorvauskannetta koskevan menettelyn. Seuraavaksi on tutkittava, onko unionin oikeus esteenä sille, että kansallinen tuomioistuin määrää tällaisen keskeyttämisen vuoksi esittämään todisteita vahingonkorvausoikeudenkäyntiä varten.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0014"><P>Muistutan, että käsiteltävässä asiassa todisteiden esittämisestä määrättiin <DATE ISO="20180314">14.3.2018</DATE> annetussa määräyksessä ja että tämä velvoite pysytettiin <DATE ISO="20191129">29.11.2019</DATE> annetulla määräyksellä. Vahingonkorvausoikeudenkäynti oli keskeytetty sillä välin <DATE ISO="20181219">19.12.2018</DATE>.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">a)</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Vahingonkorvausoikeudenkäynnin keskeyttäminen</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43.</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 1/2003 11 artiklan 6 kohdassa säädetään, että kun komissio aloittaa menettelyn, jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset menettävät toimivaltansa SEUT 101 ja SEUT 102 artiklan määräysten soveltamiseen samojen rikkomisten osalta. Kyseisen asetuksen 16 artiklan 1 kohdan mukaan kansallinen tuomioistuin, jossa on nostettu vahingonkorvauskanne, ei sitä vastoin komission aloittaessa menettelynsä menetä automaattisesti toimivaltaansa soveltaa SEUT 101 ja SEUT 102 artiklaa ja lausua kyseisen toimielimen tutkimista rikkomisista. Kyseinen tuomioistuin ei ole myöskään velvollinen keskeyttämään oikeudenkäyntimenettelyään.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44.</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 1/2003 16 artiklan 1 kohdassa säädetään nimittäin seuraavaa: <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0013" ID="QS0013"/>Kun kansalliset tuomioistuimet antavat ratkaisuja [SEUT 101 ja SEUT 102] artiklan nojalla sopimuksista, päätöksistä tai menettelytavoista, joista komissio on jo tehnyt päätöksen, ne eivät voi tehdä päätöksiä, jotka olisivat ristiriidassa komission tekemän päätöksen kanssa. [Jos tällaista päätöstä ei ole tehty, kansallisten tuomioistuinten] on myös vältettävä tekemästä päätöksiä, jotka olisivat ristiriidassa päätöksen kanssa, jota komissio harkitsee jo käynnistämässään menettelyssä. Kansallinen tuomioistuin voi tässä tarkoituksessa arvioida, onko sen käsittely keskeytettävä.<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45.</NO.P><TXT>Myöskään direktiivissä 2014/104 ei velvoiteta kansallisia tuomioistuimia keskeyttämään menettelyjään. Kyseisen direktiivin 6 artiklan 5 ja 9 kohdan sanamuodosta ilmenee, että tämä tukee tulkintaa, jonka mukaan vahingonkorvausoikeudenkäynti voi jatkua myös kilpailuviranomaisen menettelyn ollessa vireillä. Harmaalla listalla olevat todisteet voidaan nimittäin esittää vasta sen jälkeen, kun kilpailuviranomainen on päättänyt menettelynsä (kyseisen direktiivin 6 artiklan 5 kohta), mutta valkoisella listalla olevat todisteet voidaan vaatia esitettäväksi <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0014" ID="QS0014"/>vahingonkorvausoikeudenkäynnissä milloin tahansa<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/> (saman direktiivin 6 artiklan 9 kohta).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46.</NO.P><TXT>Unionin oikeuden näkökulmasta vahingonkorvausoikeudenkäyntiä ei siis tarvitse keskeyttää, jos komissio aloittaa menettelyn. Unionin oikeuden näkökulmasta kansallisen tuomioistuimen on siitä riippumatta, keskeyttääkö se menettelynsä vai ei, varmistettava muun muassa se, ettei se tee päätöstä, joka olisi ristiriidassa komission harkitseman päätöksen kanssa. Menettelyn<?PAGE NO="10"?> keskeyttämisen vaikutukset kuuluvat kuitenkin sitäkin suuremmalla syyllä kansallisen oikeuden soveltamisalaan, jollei unionin oikeudessa säädetyistä rajoituksista, kuten asetuksen N:o 1/2003 16 artiklan 1 kohdassa säädettyyn tarpeeseen varmistaa unionin oikeuden tehokas vaikutus tai tehokkuus- ja vastaavuusperiaatteisiin perustuvista unionin rajoituksista, muuta johdu.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa tässä yhteydessä, että käsiteltävässä asiassa vahingonkorvausoikeudenkäynti keskeytettiin kansallisesta prosessilainsäädännöstä johtuvan velvoitteen vuoksi. Unionin tuomioistuimelta ei kuitenkaan tiedustella sitä, onko tällainen <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0015" ID="QS0015"/>velvoite<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="201D" ID="QE0015"/> sopusoinnussa niiden oikeuksien kanssa, jotka kilpailuoikeuden rikkomisesta johtuvasta vahingosta kärsineillä henkilöillä on unionin oikeuden perusteella. Unionin tuomioistuimen asiana ei ole myöskään lausua siitä, voiko kansallinen tuomioistuin toteuttaa kansallisen prosessilainsäädäntönsä nojalla toimia menettelynsä keskeyttämisen jälkeen, jollei unionin oikeudessa säädetyistä rajoituksista muuta johdu. Käsiteltävässä asiassa herää ainoastaan kysymys siitä, onko direktiivi 2014/104 tällaisen keskeytymisen vuoksi esteenä sille, että kansallinen tuomioistuin määrää esittämään todisteita kansallisten säännösten, joilla kyseisen direktiivin 5 ja 6 artikla pannaan täytäntöön, nojalla.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">b)</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Todisteiden esittämistä koskeva määräys</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48.</NO.P><TXT>Kuten totesin toisessa asiayhteydessä,<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0015"><P>Ks. ratkaisuehdotukseni <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>PACCAR</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-163/21</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2022:286">ECLI:EU:C:2022:286</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0041">41</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> direktiivissä 2014/104 ei näytetä määriteltävän yhteyttä, joka teknisesti todisteiden esittämistä koskevan pyynnön ja vahingonkorvausvaatimuksen välillä on menettelyn tasolla oltava (todisteiden esittämistä koskeva pyyntö pääasian oikeudenkäyntiin liittyvänä toimena, liitännäisessä menettelyssä tai jopa erillisessä menettelyssä tutkittu pyyntö). Totesin tässä toisessa asiayhteydessä, että todisteiden esittämistä koskeva pyyntö, joka on esitetty ennen vahingonkorvauskanteen nostamista, voi kuulua kyseisen direktiivin 5 ja 6 artiklan soveltamisalaan.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0016"><P>Ks. ratkaisuehdotukseni <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>PACCAR</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-163/21</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2022:286">ECLI:EU:C:2022:286</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0043">43</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Ensinnäkin vahingonkorvausoikeudenkäynnin keskeyttäminen ei sitäkään suuremmalla syyllä johda siihen, että tässä oikeudenkäyntimenettelyssä toteutetut todisteiden esittämisvelvollisuutta koskevat toimenpiteet jäävät kyseisen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Joka tapauksessa ei ole kovin vakuuttavaa väittää, että sitä aletaan soveltaa uudelleen menettelyn uudelleen aloittamisen jälkeen. Toiseksi ainakin saman direktiivin näkökulmasta vahingonkorvausoikeudenkäynnin keskeyttäminen ei estä automaattisesti kansallista tuomioistuinta määräämästä todisteita esitettäväksi tätä oikeudenkäyntimenettelyä varten.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49.</NO.P><TXT>Sama pätee silloin, kun tällainen menettely keskeytetään siksi, että komissio aloittaa menettelyn, jolloin keskeyttäminen ei ole pakollista unionin oikeuden perusteella.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0017"><P>Ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen 46 kohta.</P></NOTE> Kuten edellä tämän ratkaisuehdotuksen 45 kohdassa esitetyistä toteamuksista ilmenee, jollei mustalla ja harmaalla listalla olevia todisteita koskevista yksityiskohtaisista säännöistä muuta johdu, direktiivi 2014/104 ei nimittäin ainakaan lähtökohtaisesti ole esteenä sille, että kansallinen tuomioistuin määrää esitettäväksi kilpailuviranomaisen asiakirja-aineistoon sisältyviä todisteita, ennen kuin kyseinen viranomainen päättää menettelynsä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50.</NO.P><TXT>Kansallisen tuomioistuimen on kuitenkin noudatettava kaikkia direktiivistä 2014/104 johtuvia vaatimuksia ja muun muassa rajattava todisteiden esittäminen siihen, mikä on olennaista, oikeasuhteista ja välttämätöntä. Kuten korostin edellä tämän ratkaisuehdotuksen 39 kohdassa,<?PAGE NO="11"?> nämä vaatimukset ovat keskeinen osatekijä mekanismissa, jolla varmistetaan, että kansalliset tuomioistuimet punnitsevat kilpailusääntöjen täytäntöönpanossa kyseessä olevia, muun muassa julkisen sektorin intressejä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51.</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä direktiivin 2014/104 6 artiklan 4 kohdan b alakohdassa täsmennetään, että arvioidessaan tietojen esittämistä koskevan määräyksen oikeasuhteisuutta kansallisten tuomioistuinten on lisäksi otettava huomioon, <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0016" ID="QS0016"/>esittääkö tietojen esittämistä pyytävä osapuoli pyynnön kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan vahingonkorvauskanteen yhteydessä<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="201D" ID="QE0016"/>. Päättelen tästä, että arvioidessaan huolellisesti etenkin kilpailuviranomaisen asiakirja-aineistoon sisältyvien todisteiden oikeasuhteisuutta<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0018"><P>Direktiivin 2014/104 johdanto-osan 23 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa: <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0017" ID="QS0017"/>Oikeasuhteisuusvaatimusta olisi arvioitava huolellisesti silloin, kun todisteiden esittämisestä on vaarana seurata, että kilpailuviranomaisen tutkintastrategia tulee ilmi, kun paljastuu, mitkä asiakirjat kuuluvat asiakirja-aineistoon, tai että vaikutetaan kielteisesti tapaan, jolla yritykset tekevät yhteistyötä kilpailuviranomaisten kanssa.<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/></P></NOTE> kansallisen tuomioistuimen on lisäksi otettava huomioon, että vahingonkorvausoikeudenkäynti on keskeytetty.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52.</NO.P><TXT>Toteamusta, jonka mukaan direktiivi 2014/104 ei lähtökohtaisesti ole esteenä sille, että kansallinen tuomioistuin määrää esittämään todisteita vahingonkorvausoikeudenkäynnissä, joka on keskeytetty siksi, että komissio on aloittanut menettelyn, ei kyseenalaisteta sillä, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0018" ID="QS0018"/>kun kansalliset tuomioistuimet antavat ratkaisuja [SEUT 101 tai SEUT 102] artiklan nojalla sopimuksista, päätöksistä tai menettelytavoista, – – [ne eivät voi tehdä] päätöksiä, jotka olisivat ristiriidassa päätöksen kanssa, jota komissio harkitsee jo käynnistämässään menettelyssä<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="201D" ID="QE0018"/>.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0019"><P>Tämä velvoite perustuu asetuksen N:o 1/2003 16 artiklan 1 kohdan ensimmäiseen ja toiseen virkkeeseen (ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen 44 kohta).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53.</NO.P><TXT>Komission esittämän tulkinnan mukaan asetuksen N:o 1/2003 16 artiklan 1 kohdan ulottuvuus rajoittuu SEUT 101 tai SEUT 102 artiklan soveltamiseen eli toisin sanoen siihen, että kansallinen tuomioistuin toteaa kilpailuoikeuden rikkomisen. Tietojen esittämistä koskeva määräys, joka on ainoastaan menettelyllinen päätös, ei komission mukaan kuulu kyseisen asetuksen 16 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54.</NO.P><TXT>En halua kyseenalaistaa komission tulkintaa ja sen päätelmää, mutta kannatan kuitenkin monivivahteisempaa tulkintaa. Sekä SEU 4 artiklan 3 kohdassa vahvistettu vilpittömän yhteistyön periaate että unionin kilpailulainsäädännön tehokkaan ja yhtenäisen soveltamisen tavoite ja oikeusvarmuuden yleinen periaate, jotka ilmenevät myös asetuksen N:o 1/2003 16 artiklan 1 kohdasta,<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0020"><P>Direktiivin 1/2003 johdanto-osan 22 perustelukappaleessa todetaan, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0019" ID="QS0019"/>oikeusvarmuuden ja [unionin] kilpailusääntöjen yhtenäisen soveltamisen takaamiseksi rinnakkaisen toimivallan järjestelmässä on ristiriitaisten päätösten tekemistä vältettävä<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="201D" ID="QE0019"/>. Ks. myös tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20001214">14.12.2000</DATE>, <NAME.CASE>Masterfoods ja HB</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-344/98</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2000:689">EU:C:2000:689</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0051">51</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), joka on kodifioitu asetuksen N:o 1/2003 16 artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20201209">9.12.2020</DATE>, <NAME.CASE>Groupe Canal + v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑132/19 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:1007">EU:C:2020:1007</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0112">112</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), jossa unionin tuomioistuin viittaa siihen, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0020" ID="QS0020"/>kilpailusääntöjä sovellettaisiin johdonmukaisesti ja yleistä oikeusvarmuuden periaatetta ei loukattaisi<QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/>.</P></NOTE> edellyttävät nimittäin nähdäkseni, että kansallinen tuomioistuin ottaa huomioon komissiossa vireillä olevan menettelyn tehdessään vahingonkorvausoikeudenkäynnissä minkä tahansa päätöksen tai toimenpiteen, erityisesti silloin, kun tämä päätös tai toimenpide koskee jopa yksittäistapauksessa kilpailuoikeuden rikkomisen toteamista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55.</NO.P><TXT>Totean tässä yhteydessä, että jotta kansallinen tuomioistuin voi määrätä esittämään henkilön, joka väittää kärsineensä vahinkoa rikkomisesta, pyytämiä todisteita, vahingonkorvausvaatimuksen, jota varten kyseisten todisteiden esittämistä pyydetään, tueksi on esitettävä riittäviä perusteita.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0021"><P>Ks. direktiivin 2014/104 5 artiklan 1 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="12"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0056"><NO.P>56.</NO.P><TXT>Ristiriitaisten päätösten välttämistä koskevaa intressiä, joka johtuu halusta varmistaa kilpailusääntöjen yhtenäinen soveltaminen ja oikeusvarmuuden yleinen periaate, ei lähtökohtaisesti kyseenalaisteta, jos kansallinen tuomioistuin määrää esitettäväksi todisteita vahingonkorvausoikeudenkäynnissä, joka on keskeytetty, koska komissio on aloittanut menettelyn.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0022"><P>Ks. analogisesti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20171123">23.11.2017</DATE>, <NAME.CASE>Gasorba ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-547/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:891">EU:C:2017:891</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0029">29</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0057"><NO.P>57.</NO.P><TXT>Tuomioista Gasorba ym.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0023"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20171123">23.11.2017</DATE> (<NO.CASE>C-547/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:891">EU:C:2017:891</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0005">5</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> ja Groupe Canal + v. komissio<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0024"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20201209">9.12.2020</DATE> (<NO.CASE>C-132/19</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:1007">EU:C:2020:1007</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0113">113</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> nimittäin ilmenee, että jos komissio yhtäältä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0021" ID="QS0021"/>aikoo tehdä päätöksen, jossa rikkominen määrätään lopetettavaksi<QUOT.END REF.START="QS0021" CODE="201D" ID="QE0021"/>, ja toisaalta tekee asetuksen N:o 1/2003 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen, jossa asianomaiset yritykset velvoitetaan noudattamaan sitoumuksia, kansalliset tuomioistuimet eivät voi tehdä kyseisten menettelytapojen osalta <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0022" ID="QS0022"/>kielteisiä<QUOT.END REF.START="QS0022" CODE="201D" ID="QE0022"/> päätöksiä, joissa todetaan, ettei SEUT 101 ja SEUT 102 artiklaa ole rikottu. Todisteiden esitettäväksi määräämistä sen jälkeen, kun vahingonkorvausvaatimus, jota varten todisteiden esittämistä pyydetään, on katsottu riittävän perustelluksi, ei voida rinnastaa <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0023" ID="QS0023"/>kielteiseen<QUOT.END REF.START="QS0023" CODE="201D" ID="QE0023"/> päätökseen, koska komissio jatkaa menettelyään ja pyrkii määrittämään, onko SEUT 101 ja SEUT 102 artiklaa rikottu.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0058"><NO.P>58.</NO.P><TXT>Tuomiosta Masterfoods ja HB<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0025"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20001214">14.12.2000</DATE>, <NAME.CASE>Masterfoods ja HB</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-344/98</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2000:689">EU:C:2000:689</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0057">57</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0058">58</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>)</P></NOTE> ilmenee lisäksi, että jos kansallinen tuomioistuin lykkää asian käsittelyä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0024" ID="QS0024"/>välttääkseen tekemästä komission päätöksen kanssa ristiriidassa olevaa ratkaisua<QUOT.END REF.START="QS0024" CODE="201D" ID="QE0024"/>, koska kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian ratkaisu riippuu sen SEUT 101 tai SEUT 102 artiklaa koskevan komission päätöksen pätevyydestä, jonka kumoamista päätöksen adressaatti on vaatinut, <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0025" ID="QS0025"/>[kyseisen kansallisen tuomioistuimen] on tutkittava, onko asianosaisten etujen suojaamiseksi tarpeen määrätä turvaamistoimia, jotka ovat voimassa siihen asti, kun se antaa lopullisen päätöksen asiassa<QUOT.END REF.START="QS0025" CODE="201D" ID="QE0025"/>. Etenkään silloin, kun komissio ei ole tehnyt päätöstä, ristiriitaisten päätösten välttämistä koskeva intressi ei voi estää kansallista tuomioistuinta, joka keskeyttää asian käsittelyn komission menettelyn aloittamisen vuoksi, pitämästä vahingonkorvausvaatimusta riittävän perusteltuna ja määräämästä esittämään todisteita.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0059"><NO.P>59.</NO.P><TXT>Kun kansallinen tuomioistuin päättää määrätä esitettäväksi todisteita vahingonkorvausoikeudenkäynnissä, joka on keskeytetty sen vuoksi, että komissio on aloittanut menettelyn, se ei siten lähtökohtaisesti tee päätöstä, joka voi olla ristiriidassa sellaisen asetuksen N:o 1/2003 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen kanssa, jota komissio harkitsee tässä menettelyssä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0060"><NO.P>60.</NO.P><TXT>Edellä olevissa kohdissa esitettyjen toteamusten perusteella direktiivin 2014/104 5 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä sille, että kansallinen tuomioistuin määrää esittämään todisteita kilpailuoikeuden rikkomiseen perustuvaa kansallista vahingonkorvausoikeudenkäyntiä varten, vaikka komissiossa on vireillä tätä rikkomista koskeva asetuksen N:o 1/2003 III luvun nojalla tehtävään päätökseen tähtäävä menettely, jonka seurauksena kansallinen oikeudenkäyntimenettely keskeytetään.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="13"?><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">2.</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Kolmas ennakkoratkaisukysymys</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0061"><NO.P>61.</NO.P><TXT>Kolmannessa kysymyksessään, jota on aiheellista tarkastella ennen toista kysymystä, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, voidaanko sitä, että kansallinen kilpailuviranomainen on keskeyttänyt menettelynsä, koska komissio on aloittanut menettelyn asetuksen N:o 1/2003 III luvun nojalla, pitää direktiivin 2014/104 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuna menettelyn päättämisenä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0026" ID="QS0026"/>tekemällä päätö[s] tai muulla tavalla<QUOT.END REF.START="QS0026" CODE="201D" ID="QE0026"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0062"><NO.P>62.</NO.P><TXT>Muistutan, että kansalliset tuomioistuimet voivat direktiivin 2014/104 6 artiklan 5 kohdan nojalla määrätä esittämään harmaalla listalla olevia todisteita vasta sen jälkeen, kun kilpailuviranomainen on päättänyt menettelynsä tekemällä päätöksen tai muulla tavalla. Kyseisen direktiivin johdanto-osan 25 perustelukappaleessa täsmennetään, että menettelyn päättämiseen johtaa esimerkiksi asetuksen N:o 1/2003 5 artiklassa tarkoitetun päätöksen tekeminen,<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0026"><P>Vaikka kyseisessä johdanto-osan perustelukappaleessa mainitaan myös asetuksen N:o 1/2003 III luvussa tarkoitettu päätös, kyseinen luku koskee kuitenkin yksinomaan komission päätöksiä.</P></NOTE> <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0027" ID="QS0027"/>välitoimenpiteitä koskevia päätöksiä lukuun ottamatta<QUOT.END REF.START="QS0027" CODE="201D" ID="QE0027"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0063"><NO.P>63.</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 1/2003 5 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla kansallinen kilpailuviranomainen voi vaatia lopettamaan rikkomisen, määrätä välitoimenpiteitä, hyväksyä sitoumuksia ja määrätä sakkoja, uhkasakkoja taikka muita sen kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä seuraamuksia. Kyseisen 5 artiklan toisessa kohdassa säädetään, että jos kansalliset kilpailuviranomaiset katsovat hallussaan olevien tietojen perusteella, että kiellon edellyttämät perusteet eivät täyty, ne voivat myös päättää, ettei niiden ole syytä toteuttaa toimenpiteitä.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0027"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20110503">3.5.2011</DATE>, <NAME.CASE>Tele2 Polska</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-375/09</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2011:270">EU:C:2011:270</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0022">22</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0023">23</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Jollei välitoimenpiteistä muuta johdu ja niistä poiketen kyseisen asetuksen 5 artiklan ensimmäisessä ja toisessa kohdassa tarkoitetaan siten päätöksiä, jotka tehdään silloin, kun kansallinen kilpailuviranomainen katsoo, että sen menettelyn aikana saamien tietojen perusteella asia voidaan tai jopa täytyy ratkaista ja menettely päättää.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0064"><NO.P>64.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin näyttää silti painottavan menettelyn päättävän päätöksen tekemisen yhteydessä direktiivin 2014/104 6 artiklan 5 kohdassa säädettyä vaihtoehtoa eli menettelyn päättämistä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0028" ID="QS0028"/>muulla tavalla<QUOT.END REF.START="QS0028" CODE="201D" ID="QE0028"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0065"><NO.P>65.</NO.P><TXT>Tästä on huomautettava, että yhdessä alkuperäisen direktiiviehdotuksen<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0028"><P>Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietyistä säännöistä, joita sovelletaan jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin kilpailuoikeuden säännösten rikkomisen johdosta kansallisen lainsäädännön nojalla nostettuihin vahingonkorvauskanteisiin (COM(2013) 404 final).</P></NOTE> säännöksessä säädettiin, että harmaalla listalla olevia todisteita voidaan määrätä esitettäväksi <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0029" ID="QS0029"/>vasta sen jälkeen, kun kilpailuviranomainen on lopettanut menettelynsä tai tehnyt asetuksen N:o 1/2003 5 artiklassa tai asetuksen N:o 1/2003 III luvussa tarkoitetun päätöksen<QUOT.END REF.START="QS0029" CODE="201D" ID="QE0029"/>.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0029"><P>Ks. kyseisen ehdotuksen 6 artikla. Kyseisen ehdotuksen johdanto-osan 20 perustelukappaleessa täsmennettiin lisäksi, että tällaisia todisteita voidaan esittää vasta sen jälkeen, kun kilpailuviranomainen on todennut kansallisten tai unionin kilpailusääntöjen rikkomisen tai muulla tavoin lopettanut menettelynsä.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0066"><NO.P>66.</NO.P><TXT>Tämän säännöksen muotoilusta keskusteltiin direktiivin valmisteluvaiheessa. Erityisesti luonnoksesta Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaksi<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0030"><P>Luonnos Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, asiakirja C7-0170/2013.</P></NOTE> ilmenee, että kyseinen toimielin pyrki muuttamaan tätä muotoilua siten, että siinä tulee esiin yleisemmin ajatus siitä, että harmaalla listalla olevat todisteet voidaan määrätä esitettäväksi vasta sen jälkeen, kun kilpailuviranomainen on lopettanut menettelynsä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0030" ID="QS0030"/>jollain tavalla<QUOT.END REF.START="QS0030" CODE="201D" ID="QE0030"/>.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="14"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0067"><NO.P>67.</NO.P><TXT>Alkuperäiseen ehdotukseen sisältyneen säännöksen muotoilu toistettiin lopulta direktiivin 2014/104 johdanto-osan 25 perustelukappaleessa, jossa täsmennettiin, että kyse on esimerkistä (<QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0031" ID="QS0031"/>päättänyt menettelynsä <HT TYPE="ITALIC">esimerkiksi</HT> tekemällä [asetuksen N:o 1/2003] 5 artiklassa tai III luvussa tarkoitetun päätöksen<QUOT.END REF.START="QS0031" CODE="201D" ID="QE0031"/>).<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0031"><P>Kursivointi tässä.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0068"><NO.P>68.</NO.P><TXT>Vielä merkityksellisempää on se, että luonnoksessa Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaksi esitetty ajatus vaikuttaa olevan direktiivin 2014/104 6 artiklan 5 artiklan muotoilun taustalla (<QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0032" ID="QS0032"/>päättänyt menettelynsä tekemällä päätöksen tai muulla tavalla<QUOT.END REF.START="QS0032" CODE="201D" ID="QE0032"/>), mutta komission alkuperäisen ehdotuksen (<QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0033" ID="QS0033"/>kun kilpailuviranomainen on lopettanut menettelynsä tai tehnyt – – päätöksen<QUOT.END REF.START="QS0033" CODE="201D" ID="QE0033"/>) merkitys ei näytä tosiasiallisesti muuttuneen. Tarkoituksena oli ainoastaan selventää, että myös asetuksen N:o 1/2003 5 artiklan nojalla tehdyt päätökset <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0034" ID="QS0034"/>päättävät<QUOT.END REF.START="QS0034" CODE="201D" ID="QE0034"/> kansallisen kilpailuviranomaisen menettelyn kyseisen direktiivin 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0069"><NO.P>69.</NO.P><TXT>Kun direktiivissä 2014/104 viitataan menettelyn päättämiseen <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0035" ID="QS0035"/>tekemällä päätö[s] tai muulla tavalla<QUOT.END REF.START="QS0035" CODE="201D" ID="QE0035"/>, kyse on siis toimenpiteistä, jotka sisältönsä ja tarkoituksensa osalta toteutetaan silloin, kun kansallinen kilpailuviranomainen päättää, että menettelyn aikana saatujen tietojen perusteella asia voidaan tai jopa täytyy ratkaista ja menettely päättää. Sitä, että kansallinen kilpailuviranomainen keskeyttää menettelyn, ei siten voida rinnastaa tapaukseen, jossa kyseinen viranomainen päättää menettelyn <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0036" ID="QS0036"/>muulla tavalla<QUOT.END REF.START="QS0036" CODE="201D" ID="QE0036"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0070"><NO.P>70.</NO.P><TXT>Sama koskee tilannetta, jossa kansallinen kilpailuviranomainen keskeyttää menettelyn sen vuoksi, että komissio on aloittanut menettelyn.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0071"><NO.P>71.</NO.P><TXT>Kreikan hallituksen tavoin on nimittäin todettava, että asetuksen N:o 1/2003 11 artiklan 6 kohdan<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0032"><P>Ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen 43 kohta.</P></NOTE> perusteella kansalliset kilpailuviranomaiset eivät menetä <HT TYPE="ITALIC">pysyvästi ja lopullisesti</HT> toimivaltaansa soveltaa kansallista kilpailulainsäädäntöä, kun komissio aloittaa menettelyn. Toimivalta palautuu niille, kun komission aloittama menettely päättyy.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0033"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20120214">14.2.2012</DATE>, <NAME.CASE>Toshiba Corporation ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-17/10</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2012:72">EU:C:2012:72</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0079">79</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0080">80</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Lisäksi kyseisen asetuksen 16 artiklan 2 kohdan nojalla jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset voivat edelleen toteuttaa toimenpiteitä sekä unionin oikeuden että kansallisen kilpailuoikeuden yhteydessä silloinkin, kun komissio on jo tehnyt päätöksen, kunhan ne eivät tee päätöksiä, jotka ovat ristiriidassa komission tekemän päätöksen kanssa.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0034"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20120214">14.2.2012</DATE>, <NAME.CASE>Toshiba Corporation ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-17/10</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2012:72">EU:C:2012:72</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0084">84</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0085">85</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0072"><NO.P>72.</NO.P><TXT>Direktiivin 2014/104 6 artiklan 5 kohdan teleologinen tulkinta tukee edellä tämän ratkaisuehdotuksen 69 kohdassa esitettyä tulkintaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0073"><NO.P>73.</NO.P><TXT>Harmaalla listalla olevien todisteiden väliaikaisen suojaamisen tarkoitus käy ilmi direktiivin 2014/104 johdanto-osan 25 perustelukappaleen ensimmäisestä virkkeestä, jossa todetaan seuraavaa: <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0037" ID="QS0037"/>Esittämisvelvollisuuteen olisi aina sovellettava poikkeusta, jos esittämisvelvollisuuden määrääminen aiheettomasti haittaisi käynnissä olevaa kilpailuviranomaisen tutkimusta, joka koskee unionin tai kansallisen kilpailuoikeuden rikkomista.<QUOT.END REF.START="QS0037" CODE="201D" ID="QE0037"/></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0074"><NO.P>74.</NO.P><TXT>Tältä osin on todettava yhtäältä, että Tšekin kilpailuviranomaisen menettelyn keskeytymisen taustalla oleva komission menettely on edelleen meneillään. Tämä on siten myös komission menettelyn edun mukaista, sillä direktiivin 2014/104 6 artiklan 5 kohdan logiikan mukaan Tšekin kilpailuviranomaisen asiakirja-aineistoon sisältyvien todisteiden esittäminen voi vaarantaa sen.<?PAGE NO="15"?> Kyseisen viranomaisen menettely koskee samoja rikkomisia kuin komission tarkastelemat rikkomiset. Toisaalta, koska kyseisen viranomaisen toimivalta voi teoriassa palautua sille, sen menettelyn asianmukainen kulku on edelleen pätevä syy myöntää väliaikainen suoja saman viranomaisen asiakirja-aineistoon sisältyville todisteille.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0075"><NO.P>75.</NO.P><TXT>Direktiivin 2014/104 6 artiklan 5 kohtaa on näin ollen tulkittava siten, ettei sitä, että kansallinen kilpailuviranomainen on keskeyttänyt menettelynsä, koska komissio on aloittanut menettelyn asetuksen N:o 1/2003 III luvun nojalla, voida pitää mainitussa säännöksessä tarkoitettuna menettelyn päättämisenä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0038" ID="QS0038"/>tekemällä päätö[s] tai muulla tavalla<QUOT.END REF.START="QS0038" CODE="201D" ID="QE0038"/>.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">3.</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Toinen ennakkoratkaisukysymys</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0076"><NO.P>76.</NO.P><TXT>Toisessa kysymyksessään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä sitä, ovatko direktiivin 2014/104 5 artiklan 8 kohta sekä 6 artiklan 5 kohdan a alakohta ja 9 kohta esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa rajoitetaan kyseisen direktiivin 6 artiklan 5 kohdan nojalla väliaikaisesti kilpailuviranomaisen menettelyä varten <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0039" ID="QS0039"/>toimitettujen<QUOT.END REF.START="QS0039" CODE="201D" ID="QE0039"/> tietojen eikä ainoastaan tätä tarkoitusta varten erityisesti <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0040" ID="QS0040"/>valmisteltujen<QUOT.END REF.START="QS0040" CODE="201D" ID="QE0040"/> tietojen esittämistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0077"><NO.P>77.</NO.P><TXT>Vaikka toinen ennakkoratkaisukysymys, sellaisena kuin se on muotoiltu, näyttää koskevan ainoastaan direktiivin 2014/104 6 artiklan 5 ja 9 kohdan tulkintaa, kyseinen tuomioistuin tiedustelee ennakkoratkaisupyyntönsä perusteella sitä, onko kyseinen direktiivi esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jolla laajennetaan niiden tietojen alaa, joita ei voida esittää kilpailuviranomaisen menettelyn aikana. Jäsenvaltioilla kyseisen direktiivin 5 ja 6 artiklan täytäntöönpanossa olevaa liikkumavaraa rajoitetaan saman direktiivin 5 artiklan 8 kohdalla. Toinen ennakkoratkaisukysymys on siksi mielestäni muotoiltava uudelleen ja ulotettava koskemaan myös viimeksi mainittua säännöstä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0078"><NO.P>78.</NO.P><TXT>Selvyyden vuoksi on lisäksi todettava, että pitää paikkansa, että toisessa kysymyksessä viitataan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0041" ID="QS0041"/>tie[toihin], jotka menettelyn osapuoli on velvollinen valmistelemaan ja säilyttämään (tai valmistelee ja säilyttää) muun lainsäädännön nojalla kilpailusääntöjen rikkomista koskevasta menettelystä huolimatta<QUOT.END REF.START="QS0041" CODE="201D" ID="QE0041"/>. Muotoilusta (<QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0042" ID="QS0042"/>myös siinä tapauksessa, että kyse on<QUOT.END REF.START="QS0042" CODE="201D" ID="QE0042"/>), luettuna käsiteltävässä asiassa esitetyn ennakkoratkaisupyynnön<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0035"><P>Ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen 77 kohta.</P></NOTE> perusteella, ilmenee kuitenkin, että tämä viittaus on ainoastaan esimerkki tässä ennakkoratkaisukysymyksessä tarkoitetuista todisteista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0079"><NO.P>79.</NO.P><TXT>Ennen täten uudelleen muotoillun toisen kysymyksen analysointia on tutkittava tutkittavaksi ottamisen edellytysten täyttymistä, sillä České dráhy kiistää niiden täyttymisen.</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">a)</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Toisen ennakkoratkaisukysymyksen tutkittavaksi ottaminen</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0080"><NO.P>80.</NO.P><TXT>České dráhy väittää, että tämä kysymys on ennenaikainen ja hypoteettinen, koska Tšekin kansalliset tuomioistuimet eivät ole toistaiseksi lausuneet siitä, oliko asiakirjojen esittämistä koskevan pyynnön kohteena olevat asiakirjat laadittu erityisesti Tšekin kilpailuviranomaisen menettelyä vai komission menettelyä varten.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="16"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0081"><NO.P>81.</NO.P><TXT>Tästä on huomautettava, että olettamana on, että unionin oikeuteen liittyvillä kysymyksillä on merkitystä asian ratkaisun kannalta. Unionin tuomioistuin voi kieltäytyä ratkaisemasta kansallisen tuomioistuimen esittämän ennakkoratkaisukysymyksen ainoastaan silloin, kun on ilmeistä, että pyydetyllä unionin oikeuden säännösten ja määräysten tulkitsemisella ei ole mitään yhteyttä kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävän asian tosiseikkoihin tai kohteeseen, jos kyseinen ongelma on luonteeltaan hypoteettinen taikka jos unionin tuomioistuimella ei ole tiedossaan niitä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, jotka ovat tarpeen, jotta se voisi antaa hyödyllisen vastauksen sille esitettyihin kysymyksiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0082"><NO.P>82.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen tähän kysymykseen antama vastaus vaikuttaa niiden todisteiden yksilöimiseen, jotka ovat valkoisella listalla ja jotka voidaan tarvittaessa esittää, vaikka Tšekin kilpailuviranomainen ei ole päättänyt menettelyään. Toinen ennakkoratkaisukysymys on näin ollen otettava tutkittavaksi.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">b)</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Asiakysymys</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0083"><NO.P>83.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa, että direktiivin 2014/104 6 artiklan 5 kohdan a alakohdan nojalla harmaalla listalla eivät ole kaikki kyseistä menettelyä varten <HT TYPE="ITALIC">toimitetut</HT> tiedot, kuten kyseisen direktiivin täytäntöön panemiseksi annettujen Tšekin säännösten sanamuodossa edellytetään, vaan ainoastaan <HT TYPE="ITALIC">erityisesti</HT> kilpailuviranomaisen menettelyä varten <HT TYPE="ITALIC">valmistellut</HT> tiedot.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0084"><NO.P>84.</NO.P><TXT>Direktiivin 2014/104 6 artiklan 5 kohdan a alakohdan sanamuodosta, luettuna saman direktiivin johdanto-osan 25 perustelukappaleen<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0036"><P>Direktiivin 2014/104 johdanto-osan 25 perustelukappaleessa todetaan, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0043" ID="QS0043"/>tiedot, jotka kilpailuviranomainen on valmistellut unionin tai kansallisen kilpailuoikeuden täytäntöönpanoa koskevan menettelyn aikana ja jotka on lähetetty kyseisen menettelyn osapuolille (kuten väitetiedoksianto) tai jotka kyseisen menettelyn osapuoli on valmistellut (kuten vastaukset kilpailuviranomaisen tietopyyntöihin tai todistajanlausunnot)<QUOT.END REF.START="QS0043" CODE="201D" ID="QE0043"/>, ovat harmaalla listalla.</P></NOTE> perusteella, nimittäin ilmenee, että 6 artiklan 5 kohdan a alakohdan nojalla myönnettävä väliaikainen suoja ei koske kaikkia oma-aloitteisesti tai kilpailuviranomaisen pyynnöstä tällaista menettelyä varten erityisesti toimitettuja tietoja vaan ainoastaan kyseisen viranomaisen menettelyä varten <HT TYPE="ITALIC">nimenomaisesti valmisteltuja</HT> tietoja.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0085"><NO.P>85.</NO.P><TXT>Systemaattisesta tulkinnasta johtuvat näkökohdat vahvistavat tämän sanamuotoon perustuvan tulkinnan tuloksen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0086"><NO.P>86.</NO.P><TXT>Ensinnäkin direktiivin 2014/104 6 artiklan 9 kohdassa, joka koskee valkoisella listalla olevia todisteita, säädetään, että kilpailuviranomaisen asiakirja-aineistoon sisältyvät todisteet, jotka eivät ole harmaalla eivätkä mustalla listalla, voidaan vaatia esitettäväksi vahingonkorvausoikeudenkäynnissä milloin tahansa. Lisäksi kyseisen direktiivin johdanto-osan 28 perustelukappaleessa, jossa täsmennetään kyseisen säännöksen normatiivinen sisältö, käytetään ilmaisua <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0044" ID="QS0044"/>todisteet, joiden olemassaolo ei ole yhteydessä kilpailuviranomaisen menettelyyn, jäljempänä <QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0045" ID="QS0045"/>jo olemassa olevat tiedot<QUOT.END REF.START="QS0045" CODE="2019" ID="QE0045"/><QUOT.END REF.START="QS0044" CODE="201D" ID="QE0044"/> viitattaessa muihin kuin kyseisen direktiivin 6 artiklan 5 ja 6 kohdassa tarkoitettuihin todisteisiin. Kyse on siis kaikista todisteista, joiden esittämistä ei ole automaattisesti kielletty samassa direktiivissä sen vuoksi, että ne ovat harmaalla tai mustalla listalla kilpailuoikeuden julkisoikeudellista täytäntöönpanoa koskevan intressin vuoksi. Lopuksi saman direktiivin 2 artiklan 17 alakohdassa määritellään käsite <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0046" ID="QS0046"/>jo olemassa olevat tiedot<QUOT.END REF.START="QS0046" CODE="201D" ID="QE0046"/> siten, että sillä tarkoitetaan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0047" ID="QS0047"/>todisteita, joiden olemassaolo ei ole yhteydessä kilpailuviranomaisen menettelyyn, riippumatta siitä, ovatko nämä tiedot kilpailuviranomaisen asiakirja-aineistossa<QUOT.END REF.START="QS0047" CODE="201D" ID="QE0047"/>. Tästä määritelmästä ja erityisesti sen viimeisestä osasta seuraa, että myös<?PAGE NO="17"?> tällaiseen asiakirja-aineistoon sisältyvät todisteet voivat olla valkoisella listalla.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0037"><P>Tämän päätelmän vahvistaa direktiivin 2014/104 7 artiklan 3 kohta, jossa viitataan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0048" ID="QS0048"/>todisteisiin, jotka luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on saanut yksinomaan kilpailuviranomaisen asiakirja-aineistoon pääsyn vuoksi ja jotka eivät kuulu [harmaaseen tai mustaan listaan]<QUOT.END REF.START="QS0048" CODE="201D" ID="QE0048"/>.</P></NOTE> Erityisesti tiedot, jotka menettelyn osapuoli on velvollinen valmistelemaan ja säilyttämään (tai valmistelee ja säilyttää) muun lainsäädännön nojalla kilpailusääntöjen rikkomista koskevasta menettelystä huolimatta, ovat mitä suurimmassa määrin jo olemassa olevia tietoja, joita kansalliset tuomioistuimet voivat lähtökohtaisesti milloin tahansa määrätä esitettäväksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0087"><NO.P>87.</NO.P><TXT>Toiseksi, kun otetaan huomioon ajatus, jonka mukaan harmaalla ja mustalla listalla olevien todisteiden suoja on yhtäältä rajoitettava tapauksiin, joissa suoja on tosiasiallisesti tarpeen ja siten direktiivin 2014/104 tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaista, ja toisaalta on sallittava suhteellisen laaja oikeus saada todisteita, kyseisen direktiivin 6 artiklan 8 kohdassa säädetään, että jos vain tietty osa pyydetystä todisteesta on mustalla listalla (<QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0049" ID="QS0049"/>kuuluu 6 kohdan soveltamisalaan<QUOT.END REF.START="QS0049" CODE="201D" ID="QE0049"/>), muut osat, sen mukaan, mihin ryhmään ne kuuluvat, luovutetaan kyseisen direktiivin 8 artiklan asiaankuuluvien kohtien mukaisesti.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0038"><P>Tätä lähestymistapaa noudatetaan myös direktiivin 2014/104 johdanto-osan 26 ja 27 perustelukappaleessa. Kyseisen direktiivin johdanto-osan 26 perustelukappaleen viimeisessä virkkeessä nimittäin täsmennetään, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0050" ID="QS0050"/>sen varmistamiseksi, ettei [mustalla listalla olevia todisteita koskeva] poikkeus aiheettomasti vaikuta vahinkoa kärsineiden osapuolten oikeuksiin saada korvausta, se olisi rajoitettava näihin vapaaehtoisiin ja hakijan syyllisyyttä tukeviin, sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskeviin lausuntoihin ja sovintoehdotuksiin<QUOT.END REF.START="QS0050" CODE="201D" ID="QE0050"/>. Kyseisen direktiivin johdanto-osan 27 perustelukappaleen viimeisessä virkkeessä korostetaan lisäksi, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0051" ID="QS0051"/>kaiken sisällön, joka jää [mustan listan] ulkopuolelle, pitäisi olla esitettävissä asiaankuuluvien edellytysten täyttyessä<QUOT.END REF.START="QS0051" CODE="201D" ID="QE0051"/>. Harmaalla listalla olevat todisteet jäävät tosiasiallisesti mustan listan ulkopuolelle. Mahdollisuus pyytää niiden ja valkoisella listalla olevien todisteiden esittämistä auttaa varmistamaan saman direktiivin johdanto-osan 27 perustelukappaleen ensimmäisen virkkeen sanamuodon mukaan sen, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0052" ID="QS0052"/>vahinkoa kärsineillä osapuolilla on edelleen riittävästi vaihtoehtoisia keinoja saada asiaan liittyviä todisteita, joita ne tarvitsevat vahingonkorvauskanteidensa valmistelemiseksi<QUOT.END REF.START="QS0052" CODE="201D" ID="QE0052"/>. Ks. komission päätösten julkaisemisesta ja niiden sisältämistä kilpailusääntöjen rikkomisen tosiseikkoja koskevista tiedoista vastaavasti myös ratkaisuehdotukseni <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Evonik Degussa v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑162/15 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:587">EU:C:2016:587</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0204">204</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0205">205</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0088"><NO.P>88.</NO.P><TXT>Jäsenvaltiot voivat direktiivin 2014/104 5 artiklan 8 kohdan nojalla ottaa käyttöön sääntöjä, jotka johtaisivat laajempaan todisteiden esittämisvelvollisuuteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen artiklan 4 ja 7 kohdan sekä 6 artiklan soveltamista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0089"><NO.P>89.</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että direktiivin 2014/104 5 artikla perustuu lähtökohtaisesti vähimmäistason yhdenmukaistamiseen ja sen 6 artikla kattavaan yhdenmukaistamiseen. Näin ollen jäsenvaltiot eivät voi yhtäältä direktiiviä täytäntöön pannessaan nyansoida edellytyksiä, joiden perusteella todisteet luokitellaan harmaalle, mustalle tai valkoiselle listalle (<QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0053" ID="QS0053"/>sanotun kuitenkaan rajoittamatta – – 6 artiklan soveltamista<QUOT.END REF.START="QS0053" CODE="201D" ID="QE0053"/>).<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0039"><P>Ks. myös direktiivin 2014/104 johdanto-osan 21 perustelukappale, jossa todetaan, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0054" ID="QS0054"/>jotta komissio ja kansalliset kilpailuviranomaiset voisivat soveltaa SEUT 101 ja 102 artiklaa tehokkaasti ja johdonmukaisesti, kilpailuviranomaisen asiakirja-aineistoon sisältyvien todisteiden esittämisvelvollisuuden olisi kaikkialla unionissa perustuttava yhteiseen lähestymistapaan<QUOT.END REF.START="QS0054" CODE="201D" ID="QE0054"/>.</P></NOTE> Toisaalta, jos jäsenvaltiot voisivat ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen sanoin laajentaa harmaalla listalla olevien tietojen alaa, todisteiden esittämistä mielestäni rajoitettaisiin kyseisen direktiivin 5 artiklan 8 kohdan logiikan vastaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0090"><NO.P>90.</NO.P><TXT>Direktiivin 2014/104 5 artiklan 8 kohtaa sekä 6 artiklan 5 kohdan a alakohtaa ja 9 kohtaa on näin ollen tulkittava siten, että kyseiset säännökset ovat esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa rajoitetaan kyseisen direktiivin 6 artiklan 5 kohdan nojalla väliaikaisesti sekä erityisesti kilpailuviranomaisen menettelyä varten <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0055" ID="QS0055"/>valmisteltujen<QUOT.END REF.START="QS0055" CODE="201D" ID="QE0055"/> tietojen että kaikkien tätä tarkoitusta varten <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0056" ID="QS0056"/>toimitettujen<QUOT.END REF.START="QS0056" CODE="201D" ID="QE0056"/> tietojen esittämistä.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="18"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0091"><NO.P>91.</NO.P><TXT>Täydellisyyden vuoksi on syytä muistuttaa, että kun kansalliset tuomioistuimet soveltavat kansallista lainsäädäntöä, jossa käytetään samaa tai eri sanamuotoa kuin direktiivissä, niiden on tulkittava sitä mahdollisimman pitkälle kyseisen direktiivin sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti, jotta sillä tarkoitettu tulos saavutettaisiin.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0040"><P>Ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20120124">24.1.2012</DATE>, <NAME.CASE>Dominguez</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-282/10</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2012:33">EU:C:2012:33</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0024">24</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">4.</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Neljäs ennakkoratkaisukysymys</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">a)</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Ennakkoratkaisukysymyksen uudelleenmuotoilu</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0092"><NO.P>92.</NO.P><TXT>Neljännessä ennakkoratkaisukysymyksessään, joka on mielestäni muotoiltava uudelleen edellisissä kohdissa esitetyistä syistä, kansallinen tuomioistuin tiedustelee lähinnä, onko direktiivin 2014/104 5 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä sen 6 artiklan 5 kohdan a alakohdan kanssa, tulkittava siten, etteivät kyseiset säännökset ole esteenä sille, että kansallinen tuomioistuin antaa oikeuden tutustua todisteisiin ja määrää ne talletettaviksi tuomioistuimelle sekä tutkii kysymystä siitä, sisältävätkö todisteet <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0057" ID="QS0057"/>tietoja, jotka luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on valmistellut erityisesti kilpailuviranomaisen menettelyä varten<QUOT.END REF.START="QS0057" CODE="201D" ID="QE0057"/> (viimeksi mainitussa säännöksessä tarkoitetussa merkityksessä), vasta saadessaan kyseiset todisteet.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0093"><NO.P>93.</NO.P><TXT>Neljännessä kysymyksessä viitataan analogisesti direktiivin 6 artiklan 7 kohdan täytäntöön panevan kansallisen säännöksen soveltamiseen mahdollisesti harmaalla listalla oleviin todisteisiin, mutta ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa tiedustelevansa tällä kysymyksellä lähinnä sitä, voiko tuomioistuin määrätä esittämään kyseisen direktiivin 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja todisteita, jotta se voi arvioida, sisältävätkö nämä todisteet <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0058" ID="QS0058"/>tietoja, jotka luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on valmistellut erityisesti kilpailuviranomaisen menettelyä varten<QUOT.END REF.START="QS0058" CODE="201D" ID="QE0058"/> kyseisen direktiivin 6 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0094"><NO.P>94.</NO.P><TXT>Tässä kysymyksessä esiin tuleva juridinen ongelma perustuu lisäksi <DATE ISO="20191129">29.11.2019</DATE> annettuun määräykseen. Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, etteivät kyseisen tuomioistuimen toteuttamat toimet vastaa täysin direktiivin 2014/104 6 artiklan 7 kohdassa säädettyä menettelyä.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0041"><P>České dráhy väittää lisäksi, ettei toisen oikeusasteen tuomioistuin vedonnut <DATE ISO="20191129">29.11.2019</DATE> antamassaan määräyksessä kansalliseen säännökseen, jolla direktiivin 2014/104 6 artiklan 7 kohta pannaan täytäntöön, kun taas komissio toteaa tältä osin, että kyseinen tuomioistuin vetosi siinä kansalliseen säännökseen, jolla kyseisen direktiivin 5 artiklan 3 kohta pannaan täytäntöön.</P></NOTE> Kyseisessä säännöksessä säädetään nimittäin menettelystä, jossa mahdollisesti mustalla listalla olevien todisteiden sisältö varmistetaan etukäteen. Kyseisen säännöksen nojalla kantaja voi esittää perustellun pyynnön siitä, että kansallinen tuomioistuin saa tällaisia todisteita ainoastaan varmistuakseen siitä, että niiden on sisältönsä perusteella katsottava kuuluvan mustalle listalle. Käsiteltävässä asiassa kantaja ei ole kuitenkaan esittänyt tällaista pyyntöä. Lisäksi todisteiden esitettäväksi määrääminen tapahtui samaan aikaan kuin toimenpiteet, joilla voitiin varmistaa, sisälsivätkö nämä todisteet harmaalla listalla olevia todisteita.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0095"><NO.P>95.</NO.P><TXT>Näissä olosuhteissa neljänteen ennakkoratkaisukysymykseen annettavan hyödyllisen vastauksen kannalta on merkityksetöntä, voidaanko direktiivin 2014/104 6 artiklan 7 kohtaa soveltaa kyseisen direktiivin perusteella analogisesti mahdollisesti harmaalla listalla olevien todisteiden yhteydessä. Kyseistä direktiiviä on sen sijaan tulkittava, jotta ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pystyy määrittämään, onko toisen oikeusasteen tuomioistuimen noudattama lähestymistapa tämän direktiivin mukainen. Tämä kysymys on siksi muotoiltava uudelleen edellä tämän ratkaisuehdotuksen 92 kohdassa esitetyllä tavalla.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="19"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0096"><NO.P>96.</NO.P><TXT>Tämän uudelleenmuotoilun vuoksi on hylättävä České dráhyn väite, jonka mukaan neljäs ennakkoratkaisukysymys on hypoteettinen, koska ensimmäisen ja toisen oikeusasteen tuomioistuimet eivät soveltaneet edes analogisesti kansallista säännöstä, jolla direktiivin 2014/104 6 artiklan 7 kohta pannaan täytäntöön.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">b)</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Arviointi</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0097"><NO.P>97.</NO.P><TXT>Ennen kaikkea on huomautettava, ettei alkuperäisessä ehdotuksessa direktiiviksi 2014/104 säädetty kyseisen direktiivin 6 artiklan 7 kohdassa säädetyn kaltaisesta etukäteen tehtävää varmistusta koskevasta menettelystä. Tämä menettely näyttää perustuvan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaluonnoksen yhteydessä käsiteltyyn tarkistukseen. Kyseisessä direktiivissä omaksutusta ratkaisusta poiketen tässä tarkistuksessa ilmeisesti pyrittiin myöntämään kansallisille tuomioistuimille oikeus saada kilpailuviranomaisen asiakirja-aineistoon sisältyvät todisteet ja arvioida niitä. Tämä lupa ei koskenut ainoastaan mahdollisesti mustalla listalla olevia todisteita vaan myös mahdollisesti harmaalla listalla olevia todisteita.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0042"><P>Parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaluonnoksen mukaan kansalliset tuomioistuimet, jotka käsittelevät kilpailuviranomaisen asiakirja-aineistoon sisältyvien todisteiden, joita ei voida normaalisti esittää, esittämistä koskevaa pyyntöä, olisivat voineet <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0059" ID="QS0059"/>tutustua kyseiseen asiakirjaan ja analysoida sitä<QUOT.END REF.START="QS0059" CODE="201D" ID="QE0059"/>.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0098"><NO.P>98.</NO.P><TXT>On siis pohdittava, tarkoittaako se, ettei direktiivissä 2014/104 myönnetä tällaista lupaa mahdollisesti harmaalla listalla olevien todisteiden osalta, automaattisesti sitä, ettei toisen oikeusasteen tuomioistuimen noudattama lähestymistapa ole unionin oikeuden mukainen. Tässä yhteydessä on otettava huomioon yhdenmukaistamisen tyyppi, johon kyseisen direktiivin 6 artikla perustuu, ja valtuudet, jotka tässä direktiivissä myönnetään kansallisille tuomioistuimille kilpailuviranomaisen asiakirja-aineistoon sisältyvien todisteiden yhteydessä.</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">1)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Yhdenmukaistamisen tyyppi</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0099"><NO.P>99.</NO.P><TXT>Direktiivin 2014/104 6 artikla perustuu kattavaan yhdenmukaistamiseen.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0043"><P>Ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen 89 kohta.</P></NOTE> Mahdollisesti harmaalla listalla olevista todisteista on todettava, ettei unionin lainsäätäjä ole säätänyt kyseisen direktiivin 6 artiklan 7 kohdassa säädetyn kaltaisesta etukäteen tehtävää varmistusta koskevasta menettelystä. Muistutan kuitenkin, ettei käsiteltävässä asiassa ole kyse kyseisen säännöksen analogisesta ja/tai laajennetusta soveltamisesta tällaisiin todisteisiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0100"><NO.P>100.</NO.P><TXT>Direktiivin 2014/014 6 artiklan sanamuotoon tukeutuminen ei siis riitä selvitettäessä sitä, onko kattava yhdenmukaistaminen esteenä toisen oikeusasteen tuomioistuimen noudattamalle lähestymistavalle. Määriteltäessä unionin lainsäätäjän kyseisellä säännöksellä tavoitteleman kattavan yhdenmukaistamisen rajat on nähdäkseni otettava huomioon myös kyseisen säännöksen asiayhteys ja syyt sille, miksi unionin lainsäätäjä yhdenmukaisti kyseisen säännöksen soveltamisalaan kuuluvat asiat kattavasti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0101"><NO.P>101.</NO.P><TXT>Direktiivin 2014/104 johdanto-osan 21 perustelukappaleessa todetaan, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0060" ID="QS0060"/>jotta komissio ja kansalliset kilpailuviranomaiset voisivat soveltaa SEUT 101 ja 102 artiklaa tehokkaasti ja johdonmukaisesti, kilpailuviranomaisen asiakirja-aineistoon sisältyvien todisteiden esittämisvelvollisuuden olisi kaikkialla unionissa perustuttava yhteiseen lähestymistapaan<QUOT.END REF.START="QS0060" CODE="201D" ID="QE0060"/> ja että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0061" ID="QS0061"/>todisteiden esittämisvelvollisuus ei saisi vaikuttaa kohtuuttomasti kilpailuviranomaisen<?PAGE NO="20"?> suorittamaan kilpailuoikeuden täytäntöönpanoon<QUOT.END REF.START="QS0061" CODE="201D" ID="QE0061"/>. Tästä seuraa, että unionin lainsäätäjä toteutti kattavan yhdenmukaistamisen ensisijaisesti kilpailulainsäädännön julkisoikeudellisen täytäntöönpanon edistämiseksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0102"><NO.P>102.</NO.P><TXT>Direktiivin 2014/104 6 artiklan 4 kohdan c alakohdan nojalla myös <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0062" ID="QS0062"/>tarve turvata kilpailuoikeuden tehokas julkisoikeudellinen täytäntöönpano<QUOT.END REF.START="QS0062" CODE="201D" ID="QE0062"/> on yksi niistä seikoista, jotka kansallisten tuomioistuinten <HT TYPE="ITALIC">on otettava</HT> huomioon arvioidessaan kilpailuviranomaisen asiakirja-aineistoon sisältyvien todisteiden esittämistä koskevan määräyksen oikeasuhteisuutta. Lainsäätäjillä ja vahingonkorvauskanteiden osalta toimivaltaisilla kansallisilla tuomioistuimilla on yhteisvastuu sen varmistamisessa, ettei tällaiseen asiakirja-aineistoon sisältyvien todisteiden esittäminen vaaranna kilpailuviranomaisten menettelyjen tehokkuutta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0103"><NO.P>103.</NO.P><TXT>Vaikka kansallisen tuomioistuimen on otettava huomioon myös tämä tarve päättäessään kilpailuviranomaisen asiakirja-aineistoon sisältyvien todisteiden esittämisestä, tämän logiikan mukaisesti ei voida sulkea pois sitä, että tästä yhdenmukaistamisesta huolimatta jäsenvaltio voi täsmentää ja/tai nyansoida tiettyjä kyseisen säännöksen soveltamisalaan kuuluvia asioita koskevia näkökohtia. Toisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltävässä asiassa noudattama lähestymistapa koskee nähdäkseni yhtä tällaista näkökohtaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0104"><NO.P>104.</NO.P><TXT>Yhdenmukaistaessaan kattavasti direktiivin 2014/104 6 artiklan soveltamisalaan kuuluvat asiat unionin lainsäätäjä ei jättänyt huomiotta myöskään rikkomisista väitetysti kärsineiden henkilöiden etua ja kilpailuoikeuden julkisoikeudellisen täytäntöönpanon tehokkuutta. Kyseisellä säännöksellä edistetään nimittäin kilpailuviranomaisen asiakirja-aineistoon sisältyvien harmaan ja mustan listan ulkopuolella olevien todisteiden kohtuullisen laajaa esittämistä.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0044"><P>Ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen 87–89 kohta.</P></NOTE> Toisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltävässä asiassa noudattama lähestymistapa on siis tämän logiikan mukaista, koska sillä edistetään valkoisella listalla olevien todisteiden esittämistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0105"><NO.P>105.</NO.P><TXT>Selvyyden vuoksi on todettava, että direktiivin 2014/104 6 artiklan 7 kohdassa jäsenvaltiot velvoitetaan myöntämään menettelyllinen oikeus <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0063" ID="QS0063"/>kantajalle<QUOT.END REF.START="QS0063" CODE="201D" ID="QE0063"/>, joka kyseisen direktiivin 6 artiklan 6 kohdassa säädettyyn poikkeukseen vedottaessa voi esittää kansalliselle tuomioistuimelle pyynnön, että kyseinen tuomioistuin saa todisteet varmistuakseen siitä, etteivät ne sisältönsä vuoksi ole mustalla listalla.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0045"><P>Ks. direktiivin 2014/104 johdanto-osan 27 perustelukappale.</P></NOTE> Toisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltävässä asiassa noudattama lähestymistapa ei kuitenkaan perustu sellaisen oikeuden olemassaoloon, johon yksityiset voivat järjestelmällisesti vedota vahingonkorvausoikeudenkäynneissä. Käsiteltävässä asiassa oli kyse toisen oikeusasteen tuomioistuimen erityisestä toimenpiteestä, joka johtui pääasian oikeudenkäynnin olosuhteista ja luultavasti pyrkimyksestä varmistaa valkoisella listalla olevien todisteiden saanti. Olen siksi komission kanssa samaa mieltä siitä, että kyseisen direktiivin puitteissa yksittäistapauksissa voidaan soveltaa kansallisen oikeuden mukaisesti toisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltävässä asiassa noudattaman kaltaista lähestymistapaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0106"><NO.P>106.</NO.P><TXT>Muilla České dráhyn ja komission argumenteilla, jotka koskevat lähinnä kansallisten tuomioistuinten roolia kilpailuviranomaisen asiakirja-aineistoon sisältyvien todisteiden esittämisessä, ei voida kyseenalaistaa tätä toteamusta.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="21"?><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">2)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Tarve turvata kilpailuoikeuden tehokas julkisoikeudellinen täytäntöönpano</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0107"><NO.P>107.</NO.P><TXT>Pitää paikkansa, että toisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltävässä asiassa noudattama lähestymistapa voi olla liian raskas sekä kansalliselle tuomioistuimelle että henkilölle, jolta todisteita pyydetään, ja siten tilanteen mukaan vastaajalle tai kilpailuviranomaiselle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0108"><NO.P>108.</NO.P><TXT>Yhtäältä oikeasuhteisuuden arvioinnilla rajoitetaan kuitenkin kilpailuviranomaisen asiakirja-aineistoon sisältyvien niiden todisteiden valikoimaa, joita menettelyn osapuolta voidaan pyytää esittämään. Tällaisten todisteiden kohdalla oikeasuhteisuutta on nimittäin arvioitava huolellisesti, kuten direktiivin 2014/104 johdanto-osan 23 perustelukappaleessa todetaan. Kyseisessä perustelukappaleessa todetaan lisäksi, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0064" ID="QS0064"/>sen vuoksi todisteiden esittämistä koskevia pyyntöjä ei olisi katsottava oikeasuhteisiksi, kun niissä yleisesti viitataan kilpailuviranomaisen hallussa olevan tiettyä asiaa koskevan asiakirja-aineiston asiakirjojen tai osapuolen tietyssä asiassa toimittamien asiakirjojen esittämiseen<QUOT.END REF.START="QS0064" CODE="201D" ID="QE0064"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0109"><NO.P>109.</NO.P><TXT>Toisaalta, kuten edellä tämän ratkaisuehdotuksen 102 kohdassa todettiin, kansallisten tuomioistuinten on otettava oikeasuhteisuuden arvioinnissa huomioon <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0065" ID="QS0065"/>tarve turvata kilpailuoikeuden tehokas julkisoikeudellinen täytäntöönpano<QUOT.END REF.START="QS0065" CODE="201D" ID="QE0065"/>. Oikeuskirjallisuudessa katsotaan tämän logiikan mukaisesti, että kansallisten tuomioistuinten on varmistettava, ettei asiakirjojen esittäminen rasita liikaa kilpailuviranomaisia.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0046"><P>Andersson, H., <HT TYPE="ITALIC">The Quest for Evidence – Still an Uphill Battle for Cartel Victims</HT>?, <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0066" ID="QS0066"/>EU Competition Litigation: Transposition and First Experiences of the New Regime<QUOT.END REF.START="QS0066" CODE="201D" ID="QE0066"/>, Strand, M., Bastidas Venegas, V. ja Iacovides. M.C. (toim.), Oxford, Hart Publishing, 2019, s. 141.</P></NOTE></TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">3)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Mahdollisuus varmistaa väitteen, jonka mukaan pyydetyt todisteet ovat harmaalla listalla, paikkansapitävyys</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0110"><NO.P>110.</NO.P><TXT>České dráhy väittää, että direktiivin 2014/104 6 artiklan 7 kohdassa säädetyn kaltaisen etukäteen tehtävää varmistusta koskevan menettelyn puuttuessa kansallinen tuomioistuin ei voi tarkistaa, pitävätkö menettelyn asianosaisen vahingonkorvauskanteen yhteydessä esittämät, pyydettyjen todisteiden mustalle listalle kuulumista koskevat väitteet paikkansa. České dráhyn mukaan tilanne on sen sijaan toinen mahdollisesti harmaalla listalla olevien todisteiden kohdalla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0111"><NO.P>111.</NO.P><TXT>Väitteiden, joiden mukaan pyydetyt todisteet ovat mustalla listalla, esittäjistä on kuitenkin todettava, että direktiivin 2014/104 6 artiklan 7 kohdan rakenteen perusteella päärooli on tässä yhteydessä kilpailuviranomaisilla. Kyseisessä säännöksessä nimittäin säädetään ensin, että kansalliset tuomioistuimet voivat pyytää apua toimivaltaiselta kilpailuviranomaiselta. Vasta tämän jälkeen siinä todetaan, että kyseessä olevien todisteiden laatijoille voidaan myös antaa mahdollisuus tulla kuulluiksi. Kyseisen direktiivin 6 artiklan 7 kohdasta kuitenkin ilmenee, että kansallinen tuomioistuin tekee lopullisen päätöksen myös mustan listan yhteydessä.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0047"><P>Ks. vastaavasti Chirita, A.D., <HT TYPE="ITALIC">The Disclosure of Evidence Under the <QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0067" ID="QS0067"/>Antitrust Damages<QUOT.END REF.START="QS0067" CODE="2019" ID="QE0067"/> Directive 2014/104/EU, EU Competition and State Aid Rules: Public and Private Enforcement</HT>, Tomljenović, V., Bodiroga-Vukobrat, N., Butorac Malnar, V. ja Kunda, I. (toim.), Springer, Berlin, 2017, s. 156.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0112"><NO.P>112.</NO.P><TXT>Komissio toteaa tältä osin, että koska mustalla listalla olevien todisteiden esittäminen evätään pysyvästi, siitä, että mahdollisesti virheellisesti kieltäydytään määräämästä tällaisia todisteita esitettäväksi, aiheutuu huomattavasti vakavampi vahinko kuin siitä, että kieltäydytään määräämästä harmaalla listalla olevia todisteita esitettäväksi. Kansallisen tuomioistuimen <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0068" ID="QS0068"/>virheellinen kieltäytyminen<QUOT.END REF.START="QS0068" CODE="201D" ID="QE0068"/>, johon komissio viittaa, voi toteutua myös kyseisen tuomioistuimen suorittaessa varmistusta direktiivin 2014/104 6 artiklan 7 kohdassa säädetyn etukäteen tehtävää varmistusta koskevan menettelyn yhteydessä. Vielä merkityksellisempää on se, että kyseisen<?PAGE NO="22"?> menettelyn ensisijaisena tavoitteena ei ole korjata kansallisten tuomioistuinten virheitä vaan vähentää henkilön, jolta todisteiden esittämistä pyydetään, perusteettoman kieltäytymisen ja/tai vastustamisen riskiä. Tätä tulkintaa tukee kyseisen direktiivin johdanto-osan 27 perustelukappale, jossa todetaan, että kyseinen menettely koskee <HT TYPE="ITALIC">kansallisten tuomioistuinten oikeutta saada</HT> <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0069" ID="QS0069"/>asiakirjoja, joiden osalta vedotaan poikkeukseen<QUOT.END REF.START="QS0069" CODE="201D" ID="QE0069"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0113"><NO.P>113.</NO.P><TXT>Näin ollen on katsottava, että jopa mustalla listalla olevia todisteita suojataan, ei tosin kansalliseen tuomioistuimeen mutta kantajaan ja kolmansiin osapuoliin nähden. Kansallinen tuomioistuin tekee lopullisen päätöksen niiden luokittelemisesta <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0070" ID="QS0070"/>mustalla listalla oleviksi todisteiksi<QUOT.END REF.START="QS0070" CODE="201D" ID="QE0070"/>. Etenkään todisteita, joiden esittäminen ei lähtökohtaisesti ole julkisen sektorin edun kannalta yhtä haitallista, nimittäin harmaalla listalla olevia todisteita, ei tarvitse välttämättä suojata tiukemmin kansallisen tuomioistuimen pääsyä vastaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0114"><NO.P>114.</NO.P><TXT>Käsiteltävässä asiassa Tšekin kilpailuviranomainen vastustaa sitä, että České dráhy esittää todisteita, jotka kyseisellä viranomaisella <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0071" ID="QS0071"/>oli käytettävissään<QUOT.END REF.START="QS0071" CODE="201D" ID="QE0071"/> vuonna 2012 aloittamassaan hallinnollisessa menettelyssä, ja <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0072" ID="QS0072"/>muiden kantajan pyytämien asiakirjojen<QUOT.END REF.START="QS0072" CODE="201D" ID="QE0072"/> esittämistä, koska ne kuuluivat <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0073" ID="QS0073"/>johdonmukaisen asiakirjakokonaisuuden muodostavien asiakirjojen luokkaan ja [koska] niiden esittäminen voisi heikentää kilpailuoikeuden rikkomisen johdosta suoritettavia toimia koskevan politiikan tehokkuutta<QUOT.END REF.START="QS0073" CODE="201D" ID="QE0073"/>.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0048"><P>Ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen 18 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0115"><NO.P>115.</NO.P><TXT>Jotta todisteet voidaan suojata väliaikaisesti niiden harmaaseen listaan sisältymisen vuoksi, niiden on kuitenkin vastattava direktiivin 2014/104 6 artiklan 3 kohtaan sisältyviä määritelmiä. Pyynnöstä, jossa pyydetyt todisteet esitetään kohtuullisen yksityiskohtaisesti,<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0049"><P>Ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen 108 kohta.</P></NOTE> on todettava, että kyseisten todisteiden esittämistä koskevaa kieltäytymistä ja/tai vastustamista ei voida laatia <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0074" ID="QS0074"/>yhtenä kokonaisuutena<QUOT.END REF.START="QS0074" CODE="201D" ID="QE0074"/> eivätkä ne voi perustua yleiseen toteamukseen, jonka mukaan niiden esittäminen voisi heikentää kilpailuoikeuden rikkomisen johdosta suoritettavia toimia koskevan politiikan tehokkuutta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0116"><NO.P>116.</NO.P><TXT>Näihin määritelmiin kuulumattomien eli valkoisella listalla olevien todisteiden yhteydessä kansallisen tuomioistuimen on nimittäin itse suoritettava tarkastelu, jonka yhteydessä se ottaa huomioon tarpeen turvata kilpailuoikeuden tehokas julkisoikeudellinen täytäntöönpano.<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0050"><P>Ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen 102 kohta.</P></NOTE> Henkilö, jolta todisteita pyydetään, ei voi suorittaa tällaista tarkastelua ja korvata kansallisen tuomioistuimen tarkastelua omallaan. Kun otetaan huomioon direktiivin 2014/104 taustalla oleva tarve korjata tietojen epäsymmetria ja varmistaa kilpailuoikeuden tehokas julkisoikeudellinen täytäntöönpano, kyseinen direktiivi ei näytä tämän logiikan mukaan olevan esteenä sille, että kansallisella tuomioistuimella on kansallisen prosessilainsäädäntönsä nojalla käytettävissään väline, jolla se voi puuttua kyseisen direktiivin 6 artiklan 5 kohdassa säädetyn poikkeuksen liialliseen käyttöön. Tällaisella menettelyllisellä välineellä vahvistetaan SEUT 101 ja SEUT 102 artiklan tehokasta vaikutusta sekä edistetään kilpailuoikeuden yksityisoikeudellista täytäntöönpanoa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0117"><NO.P>117.</NO.P><TXT>Näissä olosuhteissa direktiivin 2014/104 5 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä sen 6 artiklan 5 kohdan a alakohdan kanssa, on tulkittava siten, etteivät kyseiset säännökset ole esteenä sille, että kansallinen tuomioistuin antaa oikeuden tutustua todisteisiin ja määrää ne talletettaviksi tuomioistuimelle sekä tutkii kysymystä siitä, sisältävätkö todisteet <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0075" ID="QS0075"/>tietoja, jotka luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on valmistellut erityisesti kilpailuviranomaisen menettelyä varten<QUOT.END REF.START="QS0075" CODE="201D" ID="QE0075"/> jälkimmäisessä säännöksessä tarkoitetussa merkityksessä, vasta saadessaan kyseiset todisteet.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="23"?><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">5.</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Viides ennakkoratkaisukysymys</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0118"><NO.P>118.</NO.P><TXT>Viidennessä kysymyksessään, joka esitetään siinä tapauksessa, että neljänteen kysymykseen vastataan myöntävästi, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä sitä, voiko kansallinen tuomioistuin evätä kyseisen direktiivin 5 artiklan 4 kohdan nojalla kantajalta ja muilta osapuolilta esitettäväksi määrättyjen todisteiden saannin, ennen kuin se on tarkistanut, kuuluvatko nämä todisteet direktiivin 2014/104 6 artiklan 5 kohdan a alakohdan soveltamisalaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0119"><NO.P>119.</NO.P><TXT>Vaikka ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin viittaa direktiivin 2014/104 5 artiklan 4 kohtaan, hyödyllisen vastauksen antaminen ei mielestäni edellytä kyseisen säännöksen tulkintaa. Kyseisen direktiivin 5 artiklan 4 kohta koskee nimittäin luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi toteutettavia toimia menettelyn osapuolen tai kolmannen osapuolen edun eli <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0076" ID="QS0076"/>yksityisen edun<QUOT.END REF.START="QS0076" CODE="201D" ID="QE0076"/> mukaisesti, mutta sen 6 artiklan 5 kohta koskee tarvetta suojella julkisen sektorin etua kilpailuoikeuden täytäntöönpanossa eli <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0077" ID="QS0077"/>yleistä etua<QUOT.END REF.START="QS0077" CODE="201D" ID="QE0077"/>. Joka tapauksessa riittää, että jälkimmäistä säännöstä tulkitaan, jotta viidenteen ennakkoratkaisukysymykseen voidaan antaa hyödyllinen vastaus.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0120"><NO.P>120.</NO.P><TXT>Direktiivin 2014/104 6 artiklan 5 kohdan a alakohdan nojalla kansallisilla tuomioistuimilla on nimittäin paitsi oikeus, kuten viidennessä kysymyksessä edellytetään (<QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0078" ID="QS0078"/>luottamuksellisten tietojen tehokkaat suojaamistoimenpiteet, joista tuomioistuin on määrännyt, <HT TYPE="ITALIC">voivat</HT><QUOT.END REF.START="QS0078" CODE="201D" ID="QE0078"/>),<NOTE NUMBERING="ARAB" TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0051"><P>Kursivointi tässä.</P></NOTE> myös velvollisuus varmistaa, ettei menettelyn toinen osapuoli saa kilpailuviranomaisen menettelyn aikana <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0079" ID="QS0079"/>tietoja, jotka luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on valmistellut erityisesti [kyseistä] menettelyä varten<QUOT.END REF.START="QS0079" CODE="201D" ID="QE0079"/>. Jos kansallinen tuomioistuin määrää esitettäväksi mahdollisesti harmaalla listalla olevia todisteita tarkistaessaan, kuuluvatko ne harmaaseen listaan, kyseisen tuomioistuimen on tämän logiikan mukaan varmistettava, ettei menettelyn toinen osapuoli saa valkoisella listalla olevia todisteita ennen tämän tarkistuksen päättämistä tai harmaalla listalla olevia todisteita, ennen kuin toimivaltainen kilpailuviranomainen on päättänyt menettelynsä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0121"><NO.P>121.</NO.P><TXT>Direktiivin 2014/104 6 artiklan 5 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että jos kansallinen tuomioistuin lykkää sen tutkimista, sisältävätkö todisteet, joiden esittämistä pyydetään, <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0080" ID="QS0080"/>tietoja, jotka luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on valmistellut erityisesti kilpailuviranomaisen menettelyä varten<QUOT.END REF.START="QS0080" CODE="201D" ID="QE0080"/>, kyseisen tuomioistuimen on varmistettava, että jos ne ovat valkoisella listalla, menettelyn toinen osapuoli ei saa niitä, ennen kuin asia on lopullisesti varmistettu, tai jos ne ovat harmaalla listalla, ennen kuin toimivaltainen kilpailuviranomainen on päättänyt menettelynsä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">VI</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Ratkaisuehdotus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0122"><NO.P>122.</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Nejvyšší soudin esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti:</TXT><P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1)</NO.P><TXT>Tietyistä säännöistä, joita sovelletaan jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin kilpailuoikeuden säännösten rikkomisen johdosta kansallisen lainsäädännön nojalla nostettuihin vahingonkorvauskanteisiin, <DATE ISO="20141126">26.11.2014</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/104/EU 5 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä sille, että kansallinen tuomioistuin määrää esittämään todisteita kilpailuoikeuden rikkomiseen perustuvaa kansallista vahingonkorvausoikeudenkäyntiä varten, vaikka Euroopan komissiossa on vireillä tätä rikkomista koskeva [SEUT 101 ja SEUT 102] artiklassa vahvistettujen<?PAGE NO="24"?> kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 III luvun nojalla tehtävään päätökseen tähtäävä menettely, jonka seurauksena kansallinen oikeudenkäyntimenettely keskeytetään.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Direktiivin 2014/104 5 artiklan 8 kohtaa sekä 6 artiklan 5 kohdan a alakohtaa ja 9 kohtaa on tulkittava siten, että kyseiset säännökset ovat esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa rajoitetaan kyseisen direktiivin 6 artiklan 5 kohdan nojalla väliaikaisesti kilpailuviranomaisen menettelyä varten <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0081" ID="QS0081"/>toimitettujen<QUOT.END REF.START="QS0081" CODE="201D" ID="QE0081"/> tietojen eikä ainoastaan tätä tarkoitusta varten erityisesti <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0082" ID="QS0082"/>valmisteltujen<QUOT.END REF.START="QS0082" CODE="201D" ID="QE0082"/> tietojen esittämistä.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>3)</NO.P><TXT>Direktiivin 2014/104 6 artiklan 5 kohtaa on tulkittava siten, ettei sitä, että kansallinen kilpailuviranomainen on keskeyttänyt menettelynsä, koska komissio on aloittanut menettelyn asetuksen N:o 1/2003 III luvun nojalla, voida pitää direktiivin 2014/104 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuna menettelyn päättämisenä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0083" ID="QS0083"/>tekemällä päätö[s] tai muulla tavalla<QUOT.END REF.START="QS0083" CODE="201D" ID="QE0083"/>.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>4)</NO.P><TXT>Direktiivin 2014/104 5 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä sen 6 artiklan 5 kohdan a alakohdan kanssa, on tulkittava siten, etteivät kyseiset säännökset ole esteenä sille, että kansallinen tuomioistuin antaa oikeuden tutustua todisteisiin ja määrää ne asetettavaksi talletettaviksi tuomioistuimelle sekä tutkii kysymystä siitä, sisältävätkö todisteet <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0084" ID="QS0084"/>tietoja, jotka luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on valmistellut erityisesti kilpailuviranomaisen menettelyä varten<QUOT.END REF.START="QS0084" CODE="201D" ID="QE0084"/> jälkimmäisessä säännöksessä tarkoitetussa merkityksessä, vasta saadessaan kyseiset todisteet.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>5)</NO.P><TXT>Direktiivin 2014/104 6 artiklan 5 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että jos kansallinen tuomioistuin lykkää sen tutkimista, sisältävätkö todisteet, joiden esittämistä pyydetään, <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0085" ID="QS0085"/>tietoja, jotka luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on valmistellut erityisesti kilpailuviranomaisen menettelyä varten<QUOT.END REF.START="QS0085" CODE="201D" ID="QE0085"/>, kyseisen tuomioistuimen on varmistettava, ettei menettelyn toinen osapuoli saa valkoisella listalla olevia todisteita ennen tämän tarkistuksen päättämistä tai harmaalla listalla olevia todisteita, ennen kuin toimivaltainen kilpailuviranomainen on päättänyt menettelynsä.</TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP.ECR></GR.SEQ></CONTENTS.CONCLUSION></CONCLUSION>