EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 15.3.2024

COM(2024) 461 final

2024/0071(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Egyptin arabitasavallalle

{SWD(2024) 461 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Euroopan unioni, jäljempänä ’EU’, ja Egypti ovat sopineet syventävänsä suhteitaan ja kehittävänsä yhteiseen vaurauteen, vakauteen ja turvallisuuteen tähtäävän strategisen ja kokonaisvaltaisen kumppanuuden, joka perustuu yhteisiin etuihin ja keskinäiseen luottamukseen sekä EU:n ja Egyptin suhteiden jo olemassa olevaan myönteiseen asialistaan. Strateginen ja kokonaisvaltainen kumppanuus kattaa tietyt yhteisen julistuksen mukaiset yhteistyöalat. Ne ryhmitellään kuuteen seuraavaan toimintapilariin: poliittiset suhteet; talouden vakaus; investoinnit ja kauppa; muuttoliike; turvallisuus- ja lainvalvontayhteistyö; väestökehitys ja inhimillinen pääoma. Näiden alojen yhteistyöllä saadaan EU:n ja Egyptin suhteiden koko potentiaali hyödynnettyä.

Kumppanuuden perustaksi tulee rahoituspaketti, joka sisältää lyhyen ja pidemmän aikavälin tukea tarvittavalle makrotalouden, finanssipolitiikan ja sosioekonomiselle uudistusohjelmalle, lisämäärärahoja Egyptissä tehtävien investointien tukemiseen sekä kohdennettua tukea erilaisten strategisten painopisteiden täytäntöönpanoon.

Rahoituspaketti toteutetaan haastavassa taloustilanteessa, jossa Egyptillä on edelleen huomattavia täyttämättömiä rahoitustarpeita. Egyptin viranomaiset pyysivät tässä yhteydessä 12. maaliskuuta 2024 EU:lta tukea makrotaloudellisena rahoitusapuna, mitä ennen oli 6. maaliskuuta 2024 ilmoitettu Kansainvälisen valuuttarahaston, jäljempänä ’IMF’, virkamiestason sopimuksesta, joka koski laajennetun rahoitusjärjestelyn kasvattamista 8 miljardiin Yhdysvaltain dollariin.

Egypti osoittautui pandemian aikana jossain määrin häiriönsietokykyiseksi, osittain niiden uudistusten ansiosta, joita on vuodesta 2016 lähtien toteutettu IMF:n peräkkäisten ohjelmien puitteissa, mutta makrotaloudellinen ja finanssipoliittinen tilanne on heikentynyt huomattavasti viime kuukausina. Kahden viime vuoden aikana ulkoiset paineet ovat lisääntyneet ja Egyptin velka on kasvanut entisestään. Osin tämä johtuu siitä, että IMF:n kanssa lokakuussa 2022 tehdyssä virkamiestason sopimuksessa sovittujen uudistusten toteutus on edennyt verkkaisesti. Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan ja Hamasin Israelissa 7. lokakuuta 2023 tekemien terrori-iskujen vaikutukset ovat johtaneet pääoman pitkittyneeseen ulosvirtaukseen ja palvelujen viennin vähenemiseen erityisesti kun kyseessä on matkailuala ja Suezin kanavan tuotot. Tämä on erityisen haastavaa Egyptin vaikeassa julkisen talouden tilanteessa, jossa julkinen velka kasvaa ja alijäämät jatkuvat sekä vaihtotase on kroonisesti alijäämäinen. Suurimmat luottoluokituslaitokset ovat alentaneet Egyptin luokitusta huhtikuusta 2023 lähtien, ja lopulta Gazan konfliktin puhkeamisen jälkeen maan valtionvelka luokiteltiin alle investointitason. Egyptillä on edelleen hyvin merkittäviä haasteita, kuten korkea inflaatio, valtion pysyvästi suuri taloudellinen jalanjälki, valuuttamarkkinoiden tehottomuus ja Gazan konfliktin heijastusvaikutukset, jotka ovat entisestään heikentäneet Egyptin talouden vakautta ja aiheuttaneet paineita maan ulkoiselle ja julkisen talouden rahoitusasemalle sekä lisänneet maan yleistä alttiutta ulkoisille häiriöille.

Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen enintään 4 miljardin euron suuruisen uuden makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Egyptille osana enintään 5 miljardin euron makrotaloudellisen rahoitusavun kokonaispakettia, ottaen huomioon alueellisen vakauden heikkenemisen ja Egyptin tärkeän roolin alueella, uudesta IMF:n ohjelmasta tehdyn virkemiestason sopimuksen, Egyptin taloudellisen tilanteen perusteellisen arvioinnin sekä Egyptin ja EU:n strategisen ja kokonaisvaltaisen kumppanuuden.

Ehdotetulla makrotaloudellisella rahoitusavulla autettaisiin Egyptiä kattamaan osa ulkoisesta rahoitusvajeesta, joka IMF:n uuden ohjelman yhteydessä on arvioitu 17,7 miljardiksi Yhdysvaltain dollariksi vuosina 2024–2027.

Maksu suoritettaisiin kolmessa erässä, joista kunkin, myös ensimmäisen erän, maksaminen olisi tiukasti kytketty tyydyttävään edistymiseen sekä IMF:n ohjelman että komission ja Egyptin viranomaisten välillä sovittavien ja yhteisymmärryspöytäkirjassa lueteltavien uusien politiikkatoimien toteuttamisessa. Yhteisymmärryspöytäkirjaan voisi periaatteessa sisältyä uudistuksia, joilla edistetään yksityisen sektorin roolia talous-, raha- ja valuuttakurssipolitiikan uudistuksissa, julkisen varainhoidon uudistusten jatkumista ja sosiaalitukimekanismien parantamista.

Kuten tähän ehdotukseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa tarkennetaan, komissio katsoo, myös Euroopan ulkosuhdehallinnon tekemän poliittisen tilanteen arvioinnin perusteella, että ehdotetun makrotaloudellisen rahoitusavun taloudelliset ennakkoedellytykset täyttyvät, kun taas edistymistä poliittisten ennakkoedellytysten täyttämisessä seurataan jatkuvasti sen varmistamiseksi, että kriteerien noudattamisessa edistytään tyydyttävästi.

•Yleinen tausta

Kasvu on hidastunut sekä kotimaisten että ulkoisten tekijöiden vuoksi. Reaalisen BKT:n kasvu elpyi voimakkaasti (6,7 %) pandemian jälkeen varainhoitovuonna 2021/2022 (varainhoitovuosi: heinä-kesäkuu). Se hidastui kuitenkin 3,8 prosenttiin varainhoitovuonna 2022/2023 ja edelleen 2,6 prosenttiin vuoden 2023 heinä-syyskuun neljänneksellä. Korkea inflaatio, valuuttakurssiin liittyvä epävarmuus ja uudistusten hidas toteuttaminen heikensivät kulutusta ja investointeja. Palvelujen vienti on ollut aiemmin vahvaa, mutta siihen on kohdistunut paineita, sillä Gazan konflikti hillitsee matkailua ja huthien iskut Punaisellamerellä ovat vähentäneet Suezin kanavan tuottoja. Yksityisen sektorin (muu kuin öljyala) toimeliaisuus, jota mitataan ostopäällikköindeksillä, oli edelleen taantuvaa tammikuussa 2024, kun tilauskirjat heikkenivät ja tuotanto väheni. Liiketoimintaodotukset heikkenivät, kun asiakaskysyntä hiipui. Joulukuuhun 2023 mennessä työttömyys oli vähentynyt hieman, 6,9 prosenttiin.

Inflaatio on pysynyt korkeana, ja rinnakkaisvaluuttakurssi on ollut epävakaa ja poikennut tuntuvasti lähes vakaasta virallisesta valuuttakurssista suurimman osan vuotta 2023 ja vuoden 2024 alussa. Kuluttajahintainflaatio oli tammikuussa 2024 vuositasolla 29,8 prosenttia, kun se vuonna 2023 oli ollut keskimäärin 33,8 prosenttia. On tärkeää huomata, että elintarvikkeiden hintojen nousu on hidastunut jonkin verran, mutta se oli tammikuussa edelleen huomattavaa, 47,9 prosenttia, ja elintarvikkeiden osuus kulutuskorista oli noin kolmasosa. Jo ennen nykyistä kriisiä noin 30 prosenttia väestöstä eli köyhyydessä, joten elintarvikkeiden hintojen nousulla on tähän väestönosaan erityisen suuret vaikutukset. Viralliset varannot kasvoivat tammikuussa hieman, 35,3 miljardiin Yhdysvaltain dollariin eli noin 7½ kuukauden tuontiin, ja rahoitusjärjestelmän ulkomaisten nettosaatavien kokonaispositio oli 27,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria negatiivinen joulukuussa 2023. Molempien odotetaan paranevan Yhdistyneiden arabiemiirikuntien 23. helmikuuta 2024 ilmoittamien 35 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvoisten investointien tuomien rahavirtojen ja uuden joustavaan valuuttakurssiin perustuvan järjestelmän myötä. Koska virallinen valuuttakurssi oli noin 31 Egyptin puntaa Yhdysvaltain dollaria kohti helmikuun 2023 viimeisimmän devalvoinnin jälkeen maaliskuuhun 2024 saakka, valuuttavajeet johtivat kasvaviin rinnakkaismarkkinoihin, joilla kurssit vaihtelivat 50–70 EGP/USD:n välillä. Kun virkamiestason sopimus IMF:n kanssa allekirjoitettiin 6. maaliskuuta 2024, viranomaiset ottivat käyttöön joustavaan valuuttaan perustuvan järjestelmän ja Egyptin punnan arvo asettui noin 50 Egyptin puntaan Yhdysvaltain dollaria kohti. Egyptin keskuspankki (CBE) tuki siirtymistä joustavaan valuuttakurssiin toteuttamalla huomattavan 600 peruspisteen koronnoston inflaation hillitsemiseksi.

Julkisen talouden tilanne on edelleen hyvin haastava. Julkisen talouden alijäämä on heikentynyt korkomaksujen kasvaessa, ja julkista velkaa on edelleen paljon. Julkisen talouden kokonaisalijäämä oli varainhoitovuonna 2022/2023 pysynyt jokseenkin vakaana noin 6 prosentissa suhteessa BKT:hen. Varainhoitovuoden 2023/2024 ensimmäisellä puoliskolla (heinä-joulukuu 2023) nimellisalijäämä kasvoi kuitenkin 75,3 prosenttia vuositasolla, sillä menojen kasvu oli nopeampaa kuin tulojen kasvu, mikä johtui erityisesti korkomaksujen kaksinkertaistumisesta. Korot veivät kyseisellä ajanjaksolla jopa 97,8 prosenttia talousarvion kokonaistuloista. Koko varainhoitovuoden 2023/2024 osalta IMF ennustaa korkomaksujen olevan 87,2 prosenttia suhteessa talousarvion kokonaistuloihin. Julkisen talouden kokonaisalijäämän ennustetaan olevan varainhoitovuonna 2023/2024 6,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkinen velka oli varainhoitovuoden 2022/2023 lopussa 95,9 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun se oli edellisenä varainhoitovuonna ollut 88,5 prosenttia. Se oli korkeimmillaan sitten vuoden 2017. Sen ennustetaan kasvavan kuluvana varainhoitovuonna 96,4 prosenttiin.

Vaihtotase on parantunut, mutta alueelliset kriisit aiheuttavat riskejä. Samaan aikaan Yhdistyneiden arabiemiirikuntien investointisopimus todennäköisesti lisää tuontia. Varainhoitovuonna 2021/2022 vaihtotaseen alijäämä oli 3,5 prosenttia. Se supistui viime varainhoitovuonna 1,2 prosenttiin ja parani vuoden 2023 heinä-syyskuun neljänneksellä vuositasolla nimellisin luvuin vielä 12 prosenttia. Matkailu ja Suezin kanavan tuotot antoivat vahvaa tukea, mutta tavaravienti aleni. Rahalähetykset vähenivät tuntuvasti, koska ulkomaila asuvat egyptiläiset välttelivät yliarvostettua virallista valuuttakurssia. Tuonnin huomattava supistuminen auttoi pitämään kokonaisalijäämän kurissa. Lyhyin aikavälein julkistettava data viittaa siihen, että Gazan konflikti ja hyökkäykset Punaisenmerellä ovat koetelleet erityisen voimakkaasti matkailua ja Suezin kanavaa, jotka yleensä tuottavat paljon tuloja, ja että vastaavat hitaamman kasvun riskit ovat edelleen huomattavat. Aiemmin jakautuneen valuuttakurssijärjestelmän yhtenäistäminen auttaa todennäköisesti tuomaan rahalähetykset takaisin virallisiin kanaviin. Samaan aikaan Yhdistyneiden arabiemiirikuntien investointisopimuksen täytäntöönpano kentällä vuoden 2025 alussa todennäköisesti lisää tuontia.

Varainhoitovuonna 2022/2023 Egypti lähes saavutti tavoittelemansa 10 miljardin Yhdysvaltain dollarin suorien ulkomaisten sijoitusten virran, kun sijoituksia tehtiin maahan 12,3 prosenttia enemmän kuin varainhoitovuonna 2021/2022. Tähän sisältyi valtion uuden omistajapolitiikan mukainen julkisten omaisuuserien myynti. Yhdistyneiden arabiemiirikuntien investointisopimus tuo lisää suoria ulkomaisia sijoituksia, mutta on edelleen epäselvää, kannustaako emiraattikuntien valtio-omisteisen rahaston valtiojohtoinen sijoittaminen myös markkinavetoisiin sijoituksiin muualta. Arvopaperisijoitusvirrat, jotka olivat aiemmin merkittävä, vaikkakin epävakaa kovan valuutan lähde, eivät ole vielä palanneet Egyptiin massiivisen ulosvirtauksen käynnistyttyä, kun Venäjä aloitti sodan Ukrainaa vastaan, mikä on osoitus Egyptin keskeisestä haavoittuvuudesta. Kotimaisten uudistusten tähänastinen viivästyminen, mukaan lukien pitkään viivästynyt valuuttakurssien yhtenäistäminen, ja viimeaikainen Gazan sodasta johtuva epävarmuus, ovat todennäköisesti vähentäneet pääomavirtoja entisestään. Moody’s heikensi Egyptin valtion luottoluokitusta tammikuun 2024 puolivälissä vakaista näkymistä negatiivisiin ja viittasi riskeihin, joita aiheutuu korkomenojen kasvusta, valuuttakurssien tasapainottamisesta ja kasvavista ulkoisista paineista. Aiemmin lokakuussa 2023 Moody’s, S&P ja Fitch alensivat Egyptin valtionvelkaluokituksen alle investointitason ennätyksellisen inflaation, jatkuvan valuuttapulan ja kasvavan valtionvelan vuoksi.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Ei ole

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

EU ja Egypti ovat vuosien kuluessa luoneet tiiviit poliittiset ja taloudelliset suhteet. Ne on virallistettu assosiaatiosopimuksella, joka tuli kokonaisuudessaan voimaan vuonna 2004. Suhteet saivat äskettäin uutta pontta, kun helmikuussa 2021 hyväksyttiin EU:n eteläisen naapuruston kanssa uudistettu kumppanuus ”Uusi Välimeren alueen toimintaohjelma” ja sen jälkeen hyväksyttiin EU:n ja Egyptin kumppanuuden painopisteet vuosiksi 2021–2027 yhdeksännessä assosiaationeuvostossa kesäkuussa 2022. Kumppanuuden painopisteissä vahvistetaan poliittinen kehys vuoteen 2027 asti. Painopisteet kattavat seuraavat kolme laajaa osa-aluetta: i) Egyptin talouden nykyaikaistaminen kestävällä tavalla, ii) yhteistyön vahvistaminen ulkopoliittisissa kysymyksissä, iii) vakauden varmistaminen turvallisuutta ja terrorismin torjuntaa, muuttoliikettä ja ihmisoikeuksien edistämistä koskevan yhteistyön avulla. EU:n ja Egyptin monivuotinen maaohjelma (2021–2027) on Egyptiä koskeva EU:n ohjelma-asiakirja, ja myös se perustuu kumppanuuden painopisteisiin.

Egyptillä on lisäksi hyvin kehittyneet taloudelliset siteet EU:hun.    EU on edelleen Egyptin tärkein kauppakumppani sekä viennin että tuonnin osalta ja eräs suurimmista investoijista Egyptiin. Vuonna 2022 Egyptin kauppavaje suhteessa EU:hun pieneni erityisesti öljyn, kaasun ja lannoitteiden viennin kasvun vuoksi. Helmikuussa 2021 annetun EU:n kauppapolitiikan uudelleentarkastelua koskevan tiedonannon mukaisesti EU on valmis työskentelemään Egyptin kanssa kahdenvälisten kauppa- ja investointisuhteiden nykyaikaistamiseksi muun muassa varmistamalla, että EU–Egypti-assosiaatiosopimuksen kauppaa ja kilpailua koskevat määräykset pannaan kaikilta osin täytäntöön tavalla, joka mahdollistaa sopimuksen täyden potentiaalin saavuttamisen.

Yhteistyötä on tarkoitus syventää edelleen yhteistä vaurautta, vakautta ja turvallisuutta koskevan strategisen ja kokonaisvaltaisen kumppanuuden puitteissa. Kumppanuus vahvistettiin 23. tammikuuta 2024 pidetyssä assosiaationeuvoston kymmenennessä kokouksessa. Se kattaa tietyt yhteistyöalat, joita ovat poliittiset suhteet, hyvä hallintotapa, ihmisoikeudet ja perusvapaudet, makrotalouden vakaus, kestävät investoinnit ja kauppa, energia, vesi, elintarviketurva ja ilmastonmuutos, muuttoliike, turvallisuus ja inhimillisen pääoman kehittäminen.

Euroopan naapuruuspolitiikan soveltamisalaan kuuluvat maat voivat saada EU:lta makrotaloudellista rahoitusapua (jos ne täyttävät tietyt edellytykset). EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu täydentäisi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä – Globaali Eurooppa (NDICI – Globaali Eurooppa) ja muista EU:n ohjelmista myönnettyjä avustuksia. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla tuettaisiin Egyptin viranomaisia niiden luodessa asianmukaista kehystä makrotalouspolitiikkaa ja rakenneuudistuksia varten, mikä lisäisi EU:n rahoitustoimien, myös muita rahoitusvälineitä käyttäen toteutettujen toimien, lisäarvoa ja tuloksellisuutta.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Tämän ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 212 artikla.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa ehdotuksen tavoitteita, jotka liittyvät Egyptin makrotalouden lyhyen aikavälin vakauden palauttamiseen, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin EU:n tasolla. Pääasiallisia syitä tähän ovat kansallisen tason budjettirajoitteet ja tarve avunantajien vahvaan koordinointiin rahoitusavun ja sen vaikutusten maksimoimiseksi.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen makrotalouden lyhyen aikavälin vakauteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kuten edellä mainittiin, tässä päätöksessä ehdotettu makrotaloudellinen rahoitusapu olisi toinen osa yhteensä enintään 5 miljardin euron makrotaloudellista rahoitusapupakettia, joka jakautuu enintään 1 miljardin euron suuruiseen lyhytaikaiseen makrotaloudelliseen rahoitusapuun 1 ja parhaillaan käsiteltävään tavanomaisen menettelyn mukaiseen enintään 4 miljardin euron suuruiseen makrotaloudelliseen rahoitusapuun. Kuten komissio on todennut IMF:n laatimien, laajennettuun rahoitusjärjestelyyn liittyvien arvioiden perusteella, ehdotettujen kahden uuden makrotaloudellisen rahoitusavun operaation määrä kattaa 56,7 prosenttia arvioidusta varainhoitovuosien 2024/2024–2026/2027 jäljellä olevasta rahoitusvajeesta. Tämä on makrotaloudellisen rahoitusavun operaatioiden taakanjakoa koskevien vakiokäytäntöjen mukaista (assosioituneen maan enimmäismäärä olisi neuvoston 8. lokakuuta 2002 antamien päätelmien mukaan 60 %), kun otetaan huomioon, että myös muut kahden- ja monenväliset rahoittajat ovat luvanneet Egyptille tukea.

•Toimintatavan valinta

Hankerahoitus tai tekninen apu ei soveltuisi tai riittäisi makrotaloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tärkein lisäarvo, joka makrotaloudellisesta rahoitusavusta saadaan verrattuna muihin EU:n välineisiin, on se, että sillä helpotetaan ulkoisia rahoitusvaikeuksia ja autetaan luomaan vakaa makrotalouskehys – muun muassa parantamalla maksutaseen ja julkisen talouden tilanteen kestävyyttä – ja asianmukainen kehys laaja-alaisten rakenneuudistusten edistämiseksi. Makrotaloudellisella rahoitusavulla helpotetaan tarkoituksenmukaisen yleisen toimintakehyksen käyttöönottoa, mikä voi lisätä EU:n muista, kapea-alaisemmista välineistä rahoitettavien toimien tuloksellisuutta Egyptissä.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuuleminen

Makrotaloudellinen rahoitusapu on olennainen osa Egyptin talouden vakautukseen myönnettävää kansainvälistä tukea. Makrotaloudellista rahoitusapua koskevaa ehdotusta laatiessaan komission yksiköt ovat kuulleet IMF:ää ja Maailmanpankkia, jotka ovat jo käynnistäneet mittavia rahoitusohjelmia ja valmistelevat parhaillaan uusia. Komissio kuuli 12. maaliskuuta 2024 talous- ja rahoituskomiteaa (varajäsenet), joka antoi ehdotusluonnokselle hyväksyntänsä. Komissio on myös ollut säännöllisesti yhteydessä Egyptin viranomaisiin.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 2 , jäljempänä ’varainhoitoasetus’, vaatimusten mukaisesti komission yksiköt aikovat tehdä hyvissä ajoin ennen tuen täytäntöönpanoa operatiivisen arvioinnin varmistuakseen siitä, että ohjelmaan sisältyvän tuen, mukaan lukien makrotaloudellisen rahoitusavun, hallinnoinnin kannalta merkitykselliset Egyptin hallintomenettelyt ja rahoitusketjut tarjoavat riittävät takeet.

•Vaikutustenarviointi

EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu on poikkeuksellinen hätäavun väline, jolla pyritään ratkomaan vakavia maksutasevaikeuksia kolmansissa maissa. Komission paremman sääntelyn suuntaviivojen (SWD(2015) 111 final) mukaisesti tästä makrotaloudellista rahoitusapua koskevasta ehdotuksesta ei tarvitse tehdä vaikutustenarviointia, sillä tällaisessa hätätilanteessa on poliittisesti välttämätöntä toimia nopeasti.

Yleisesti ottaen makrotaloudellista rahoitusapua koskevat komission ehdotukset perustuvat EU:n naapurialueilla aiemmin toteutettujen toimien jälkiarvioinneista saatuihin kokemuksiin. Nyt esitettävällä makrotaloudellisen rahoitusavun operaatiolla ja siihen liitetyllä talouden sopeutus- ja uudistusohjelmalla helpotetaan Egyptin lyhyen aikavälin rahoitusvajetta ja tuetaan politiikkatoimia, joilla pyritään vahvistamaan keskipitkän aikavälin maksutasetta ja julkisen talouden kestävyyttä sekä vauhdittamaan kestävää kasvua. Näin myös täydennetään IMF:n johtokunnan hyväksymää ohjelmaa. Näillä ehdoilla on määrä vaikuttaa joihinkin perustavaa laatua oleviin heikkouksiin, joita Egyptin taloudessa ja talouden ohjaus- ja hallintajärjestelmässä on vuosien kuluessa esiintynyt. Uudistustoimenpiteet voisivat periaatteessa kohdistua yksityisen sektorin vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, raha- ja valuuttakurssipolitiikkaan, julkisen varainhoidon uudistusten jatkamiseen ja sosiaalitukimekanismien parantamiseen, myös makrotaloudellisen rahoitusapupaketin ensimmäisessä osassa sovittujen uudistusten perustalta, ja muiden kokonaisvaltaisesta ja strategisesta kumppanuudesta tuettujen toimien täydentämiseen.

•Perusoikeudet

Egyptin ihmisoikeushaasteet ovat edelleen merkittäviä, erityisesti perusvapauksien suojelun, hallintotavan ja oikeusvaltioperiaatteen osalta. Egyptin poliittinen johto on kuitenkin viime vuosina toteuttanut useita toimia, joissa korostetaan enemmän ihmisoikeuksien kunnioittamisen merkitystä. Se on lakkauttanut poikkeustilan (lukuun ottamatta Siinain alueita), ottanut käyttöön kaikkien aikojen ensimmäisen kansallisen ihmisoikeusstrategian, käynnistänyt uudelleen presidentin armahduskomitean, vapauttanut yli 1 000 poliittista vankia ja aloittanut kansallisen vuoropuhelun. Egypti on myös lisännyt ihmisoikeuksia koskevaa yhteydenpitoaan EU:n kanssa, mikä mahdollisti ihmisoikeuksista vastaavan EU:n erityisedustajan ensivierailun Kairoon vuonna 2022. Egypti on myös hiljattain ryhtynyt toimimaan kansainvälisillä foorumeilla, ja se tekee yhteistyötä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kanssa EU:n rahoittamassa hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda EU:n ja YK:n kumppanuus ja yhdistää synergiat ihmisoikeuskulttuurin vahvistamiseksi Egyptissä. Egypti on lisäksi ilmoittanut kansallisessa ihmisoikeusstrategiassaan aikovansa uudistaa tutkintavankeutta koskevaa lakia, parantaa vankilaoloja, rajoittaa niiden rikosten määrää, joista määrätään kuolemanrangaistus, ja parantaa ihmisoikeuskulttuuria kaikissa valtion instituutioissa. Tähän mennessä edistyminen on näkynyt institutionaalisella tasolla, ja nyt tarvitaan tuloksellista täytäntöönpanoa.

Edellä esitetyn perusteella voidaan arvioida, että Egypti on toteuttanut joitakin asiaankuuluvia toimia kriteerien täyttämiseksi. Samalla on jatkettava tuloksellista täytäntöönpanoa, erityisesti Egyptin oman kansallisen ihmisoikeusstrategian avulla. Edistymistä seurataan jatkuvasti koko makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanon ajan sen varmistamiseksi, että kriteerien noudattamisessa edistytään tyydyttävästi.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Egyptiä varten ehdotettu enintään 4 miljardin euron makrotaloudellinen rahoitusapu on määrä maksaa kolmessa suunnilleen samansuuruisessa erässä vuosina 2025–2027. Se on toinen osa lainoista muodostuvaa yhteensä enintään 5 miljardin euron makrotaloudellista rahoitusapupakettia. Lainat katetaan ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä 9 prosentin rahoituksella NDICI – Globaali Eurooppa ‑välineen puitteissa, ja järjestely kattaa 360 miljoonan euron kokonaismäärän (budjettikohta 14 02 01 70 ”NDICI – Globaali Eurooppa – Yhteisen vararahaston rahoittaminen”).

Lainat maksetaan takaisin erissä, ja ne ovat ensin lyhennysvapaita. Kun lyhennykset alkavat, erät ovat samansuuruisia ja jakautuvat pidemmälle ajalle. Tällaisesta lainarakenteesta on hyötyä sekä edunsaajalle, koska se helpottaa takaisinmaksua, että talousarviolle, sillä ehdolliset velat jakautuvat pitkälle ajanjaksolle.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Euroopan unioni myöntää Egyptille makrotaloudellista rahoitusapua yhteensä enintään 4 miljardia euroa keskipitkinä ja pitkäaikaisina lainoina, joilla katetaan Egyptin jäljellä olevia rahoitustarpeita vuosina 2025–2027. Rahoitusapu on tarkoitus maksaa kolmessa erässä, jotka jakautuvat tasaisesti makrotaloudellisen rahoitusavun keston ajalle. Maksujen edellytyksenä on, että politiikkatoimet on toteutettu oikea-aikaisesti ja että muut asiaankuuluvat ennakkoedellytykset täyttyvät.

Rahoitusapua hallinnoi komissio. Apuun sovelletaan EU:n varainhoitoasetuksen mukaisia petosten torjuntaa ja muita väärinkäytöksiä koskevia erityissäännöksiä.

Komissio ja Egyptin viranomaiset tekevät yhteisymmärryspöytäkirjan, joka sisältää ehdotettuun makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät rakenneuudistustoimenpiteet sekä ajoitukseen ja järjestykseen liittyvät näkökohdat. Lisäksi, kuten yleensäkin makrotaloudellisen rahoitusavun yhteydessä, maksamiseen edellyttää muun muassa IMF:n ohjelman tyydyttävää toteuttamista. Komissio aikoo tehdä tiivistä yhteistyötä Egyptin viranomaisten kanssa seuratakseen politiikkatoimien edistymistä edellä esitetyllä tavalla.

2024/0071 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Egyptin arabitasavallalle

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 212 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan unionin ja Egyptin arabitasavallan, jäljempänä ’Egypti’, suhteita kehitetään vuodesta 2004 voimassa olleen EU–Egypti-assosiaatiosopimuksen puitteissa. EU ja Egypti hyväksyivät uudet EU:n ja Egyptin kumppanuuden painopisteet (2021–2027) yhdeksännessä EU–Egypti-assosiaationeuvostossa 19 päivänä kesäkuuta 2022. Kumppanuuden painopisteissä vahvistetaan uudelleen yhteinen tavoite käsitellä EU:n ja Egyptin yhteisiä haasteita, edistää yhteisiä etuja ja taata pitkän aikavälin vakaus ja kestävä kehitys Välimeren molemmilla puolilla. Yhteinen sitoutuminen demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen yleismaailmallisiin arvoihin tukee edelleen kumppanuuden painopisteitä, mikä näkyy myös EU:n ja Egyptin monivuotisessa maaohjelmassa vuosiksi 2021–2027.

(2)Kumppanuuden painopisteissä otetaan huomioon EU:n ja Egyptin yhteinen sitoumus vahvistaa yhteistyötä, jolla tuetaan Egyptin laatimaa asiakirjaa Sustainable Development Strategy: Vision 2030 (kestävän kehityksen strategia: visio vuodeksi 2030), ja EU:n päätös panostaa yhä enemmän kumppanuuteensa eteläisen naapurustonsa kanssa. Eurooppa-neuvoston 10 ja 11 päivänä joulukuuta 2020 antamissa päätelmissä 3 EU määritti strategiseksi prioriteetikseen demokraattisen, vakaamman, vihreämmän ja vauraamman eteläisen naapuruston. Eteläisestä naapurialueesta 9 päivänä helmikuuta 2021 annetussa EU:n yhteisessä tiedonannossa esitetyssä EU:n Välimeren alueen toimintaohjelmassa ja sen eteläisten naapurimaiden talous- ja investointisuunnitelmassa esitetään EU:n tavoitteet saavuttaa pitkän aikavälin kestävä sosioekonominen elpyminen ja palautuminen sekä edistää vihreää ja digitaalista siirtymää alueella.

(3)EU ja Egypti ovat kumppanuuden painopisteiden mukaisesti sitoutuneet varmistamaan vastuuvelvollisuuden, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien täyden kunnioittamisen sekä edistämään demokratiaa, sukupuolten tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikkien kansalaistensa perustuslaillisina oikeuksina. Näillä sitoumuksilla edistetään kumppanuutta sekä Egyptin kestävää kehitystä ja vakautta. EU:n ja Egyptin lisääntynyt ja rakentava vuorovaikutus viime aikoina on antanut mahdollisuuden käydä merkityksellisempää vuoropuhelua ihmisoikeuksiin liittyvistä asioista. Joulukuussa 2022 kokoontunut poliittisia kysymyksiä, ihmisoikeuksia ja demokratiaa sekä kansainvälisiä ja alueellisia asioita käsittelevä alakomitea ja toukokuussa 2023 kokoontunut assosiaatiokomitea tarjosivat institutionaaliset foorumit keskustelun käymiseksi monista ihmisoikeuskysymyksistä, joiden käsittelyä EU haluaisi jatkaa. Egyptin ihmisoikeustilanteen paraneminen vaikuttaa myönteisesti EU:n ja Egyptin suhteisiin.

(4)Egyptille myönnettävä apu rahoitetaan pääasiassa uudesta naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä – Globaali Eurooppa (NDICI – Globaali Eurooppa). Unionin alustavat määrärahat Egyptille NDICI-välineestä monivuotisen maaohjelman ensimmäisellä kaudella (2021–2024) ovat 240 miljoonaa euroa. Tämä täydentää käynnissä olevaa 1,3 miljardin euron yhteistyötä sekä muuta budjettitukea ja muita hätätoimenpiteitä, joita on otettu käyttöön pandemian ja Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan johdosta (307 miljoonaa euroa). Kumppanuuden painopisteet vuosiksi 2021–2027 esitetään EU:n ja Egyptin välisessä monivuotisessa maaohjelmassa, joka on laadittu tiiviissä yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ja kattaa seuraavat kolme laajaa osa-aluetta: i) kestävä nykyaikainen talous ja sosiaalinen kehitys; ii) ulkopoliittinen kumppanuus ja iii) vakauden parantaminen. NDICI-väline korvaa Euroopan naapuruusvälineen (ENI), jonka puitteissa annettu EU:n kahdenvälinen apu Egyptille vuosina 2014–2020 oli 756 miljoonaa euroa.

(5)EU tunnustaa Egyptin keskeisen roolin alueellisen turvallisuuden ja vakauden kannalta. Terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus ja konfliktit ovat yhteisiä uhkia turvallisuudellemme ja maiden yhteiskuntarakenteelle Välimeren molemmin puolin. Siksi on EU:n ja Egyptin yhteisen edun mukaista vahvistaa yhteistyötä kumppanuuden painopisteissä noudattaen täysin kansainvälistä oikeutta, ihmisoikeudet ja kansainvälinen humanitaarinen oikeus mukaan lukien.

(6)Pitäen mielessä geopoliittiset haasteet, joita muun muassa Israelissa 7 päivänä lokakuuta 2023 tehdyt Hamasin terrori-iskut ja Sudanin konflikti ovat aiheuttaneet, sekä Egyptin strategisen merkityksen alueen suurimpana maana ja koko Lähi-idän vakauden pilarina unioni on päättänyt solmia Egyptin kanssa strategisen ja kokonaisvaltaisen kumppanuuden yhteisen julistuksen mukaisesti.

(7)Egyptin kanssa solmitun strategisen ja kokonaisvaltaisen kumppanuuden tavoitteena on nostaa EU:n ja Egyptin poliittiset suhteet strategiseksi kumppanuudeksi ja antaa Egyptille mahdollisuus täyttää keskeinen tehtävänsä vakauden tuojana alueella. Kumppanuuden tavoitteena on tukea Egyptin makrotaloudellista selviytymiskykyä ja mahdollistaa kunnianhimoisten sosioekonomisten uudistusten toteuttaminen tavalla, joka täydentää ja vahvistaa Egyptiä koskevan IMF:n ohjelman mukaista uudistusprosessia. Kuten yhteisessä julistuksessa todetaan, kumppanuus ulottuu monenlaisiin politiikkatoimiin, jotka on ryhmitelty seuraaviin kuuteen toimenpidepilariin: poliittiset suhteet; talouden vakaus; investoinnit ja kauppa; muuttoliike; turvallisuus- ja lainvalvontayhteistyö; väestökehitys ja inhimillinen pääoma.

(8)Kumppanuuden perustaksi tulee 7,4 miljardin euron suuruinen rahoituspaketti, joka sisältää lyhyen ja pidemmän aikavälin tukea tarvittavalle makrotalouden, finanssipolitiikan ja sosioekonomiselle uudistusohjelmalle, lisämäärärahoja Egyptissä tehtävien investointien tukemiseen sekä kohdennettua tukea erilaisten strategisten painopisteiden täytäntöönpanoon. Tukipakettiin kuuluu lainamuotoinen enintään 5 miljardin euron suuruinen EU:n makrotaloudellinen rahoitusapupaketti, joka koostuu kahdesta makrotaloudellisen rahoitusavun operaatiosta. Toinen operaatioista on lyhytaikainen ja suuruudeltaan enintään 1 miljardi euroa, toinen on tavanomaisen menettelyn mukainen, keskipitkä ja suuruudeltaan enintään 4 miljardia euroa. Apupaketti sisältää myös rahoitusvälineitä, kuten takauksia ja rahoitusta yhdistäviä välineitä. Tarkoituksena on saada liikkeelle julkisia ja yksityisiä investointeja ja saada aikaiseksi merkittävä määrä uusia investointeja. Pakettia täydennetään ohjelmilla, joilla tuetaan strategisen ja kokonaisvaltaisen kumppanuuden painopisteitä yksittäisillä hankkeilla ja teknisellä avulla, jotka toteutetaan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä 4 .

(9)Egyptin makrotaloudelliseen ja finanssipoliittiseen tilanteeseen on kohdistunut merkittäviä haasteita, ja tilanne on heikentynyt huomattavasti viime kuukausina, kun ulkoiset paineet ovat voimistuneet ja julkinen velka on jatkanut kasvuaan. Talousnäkymiin kohdistuu edelleen huomattavia heikkenemisriskejä. Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan ja Hamasin Israelissa tekemien terrori-iskujen vaikutukset ovat johtaneet pääoman pitkittyneeseen ulosvirtaukseen ja valuuttatulojen vähenemiseen erityisesti siksi, että matkailualan tulot ja Suezin kanavan tuotot ovat vähentyneet jyrkästi. Tämä on erityisen haastavaa Egyptin vaikeassa julkisen talouden tilanteessa, jolle on ominaista jatkuva julkisen talouden alijäämä sekä suuri ja kasvava velka suhteessa BKT:hen.

(10)Egypti toteutti huomattavia uudistustoimia tehdessään yhteistyötä IMF:n kanssa vuosina 2016–2021. Uudistuksiin sisältyi valuutan tuntuva devalvointi ja rahapolitiikan uudistuksia, joissa keskityttiin tavoitellun inflaation vaihteluväliin. Polttoainetukiuudistukseen yhdistettiin kohdennettujen sosiaalisten tulonsiirtojen järjestelmän tuntuva vahvistaminen. Julkista varainhoitoa vahvistettiin laatimalla tuloihin ja velanhoitoon liittyviä keskipitkän aikavälin strategioita. Viranomaiset alkoivat myös parantaa valtion omistamien yritysten hallintoa.

(11)IMF:n jatko-ohjelma hyväksyttiin joulukuussa 2022, minkä jälkeen uudistukset eivät ole edenneet yhtä hyvin, vaikka Egypti on toteuttanut toimia tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi julkisten ja yksityisten yritysten välille hyväksymällä lain, jolla poistetaan valtion omistamien yritysten veroetuudet, tosin kansalliseen turvallisuuteen perustuvin poikkeuksin. Se on myös laatinut valtion omistajapolitiikan vähentääkseen valtion läsnäoloa taloudessa, sillä valtion osallistuminen on edelleen suurta ja vääristynyttä, vaikkakin viime aikoina on tapahtunut jonkinasteista edistymistä. Lisäksi Egypti on selventänyt perusteita valtion jatkuvalle läsnäololle tietyillä strategisilla aloilla. Egypti ei kuitenkaan vuonna 2023 pannut täytäntöön sitoumustaan tehdä valuutasta pysyvästi joustava, mikä on johtanut pitkälti vakaaseen viralliseen valuuttakurssiin mutta huomattaviin rinnakkaisvaluuttamarkkinoihin, joilla valuuttakurssi on merkittävästi heikentynyt ja erittäin epävakaa. Jakautuneisuus on vaikuttanut voimakkaasti ulkomaisiin sijoituksiin ja kotimaiseen liiketoimintaan.

(12)Egypti jatkoi neuvotteluja IMF:n kanssa vuoden 2024 alussa ja pääsi 6. maaliskuuta 2024 virkamiestason sopimukseen uudistetusta laajennetun rahoitusjärjestelyn ohjelmasta, jonka määrärahat nostettiin 8 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Uusi ohjelma on tarkoitus hyväksyä IMF:n johtokunnan päätöksellä maaliskuussa 2024, ja sen tavoitteena on kohdistua seuraaviin osa-alueisiin: 1) uskottava valuuttakurssijousto, 2) rahapolitiikan kestävä kiristäminen, 3) julkisen talouden vakauttaminen velkakestävyyden säilyttämiseksi, 4) uusi kehys infrastruktuurimenojen hillitsemiseksi, 5) sosiaalimenojen riittävä taso heikossa asemassa olevien väestöryhmien suojelemiseksi ja 6) valtion omistajapolitiikan toteuttaminen ja uudistukset tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi. Virkamiestason sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä Egypti otti käyttöön myös valuuttakurssijouston ja nosti keskuspankin keskeistä ohjauskorkoa huomattavasti, 600 peruspisteellä, IMF:n ohjelman painopisteiden mukaisesti.

(13)Egypti pyysi 12 päivänä maaliskuuta 2024 unionilta täydentävää makrotaloudellista rahoitusapua, koska taloustilanne on heikkenemässä ja näkymiä synkistävät käynnissä oleviin ulkoisiin häiriöihin liittyvät huomattavat heikkenemisriskit.

(14)Egypti kuuluu Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin, joten se olisi katsottava oikeutetuksi saamaan unionin makrotaloudellista rahoitusapua.

(15)Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun olisi oltava poikkeuksellinen väline, jolla myönnetään sitomatonta ja kohdentamatonta maksutasetukea avunsaajan välittömiin ulkoisen rahoituksen tarpeisiin. Sillä olisi tuettava sellaisen toimenpideohjelman täytäntöönpanoa, joka sisältää tiukkoja ja välittömiä sopeutus- ja rakenneuudistustoimia maksutasetilanteen parantamiseksi.

(16)Egyptin maksutaseessa on IMF:n ja muiden monenvälisten laitosten käyttöön asettamien varojen jälkeen edelleen huomattava ulkoinen rahoitusvaje, joten Egyptille annettavaa unionin makrotaloudellista rahoitusapua pidetään tämänhetkisissä poikkeusolosuhteissa asianmukaisena vastauksena Egyptin pyyntöön saada tukea talouden vakauttamiseen yhdessä IMF:n ohjelman kanssa. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla, myös tämän ehdotuksen mukaisella 4 miljardin euron makrotaloudellisella rahoitusavulla, on tarkoitus tukea Egyptin talouden vakauttamista ja rakenneuudistusohjelmaa ja täydentää IMF:n rahoitusjärjestelyn puitteissa käytettävissä olevia varoja.

(17)Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava kestävän ulkoisen rahoitusaseman palauttamista Egyptiin ja siten sen taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

(18)Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrän määrittämisessä käytetään perustana Egyptin jäljellä olevien ulkoisten rahoitustarpeiden määrän kokonaisvaltaista arviointia ja siinä otetaan huomioon maan kyky huolehtia rahoituksestaan omin varoin ja erityisesti sen käytössä olevat kansainväliset valuuttavarannot. Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu on osa yhteisiä kansainvälisiä toimia, ja sillä täydennetään tuloksellisesti IMF:n ja Maailmanpankin ohjelmia ja rahoitusta. Avun määrää määritettäessä huomioon otetaan myös monenvälisiltä avunantajilta odotetut rahoitusosuudet ja tarve varmistaa unionin ja muiden avunantajien välinen oikeudenmukainen taakanjako sekä unionin muiden ulkoisten rahoitusvälineiden aiempi käyttäminen Egyptissä ja unionin kaikkien toimenpiteiden tuottama lisäarvo.

(19)Komission olisi varmistettava, että unionin makrotaloudellinen apu vastaa oikeudellisesti ja sisällöltään unionin ulkoisen toiminnan eri alojen ja muiden asiaankuuluvien politiikkojen keskeisiä periaatteita, tavoitteita ja toteutettuja toimenpiteitä.

(20)Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava unionin Egyptiin soveltamaa ulkopolitiikkaa. Komission yksiköiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) olisi työskenneltävä tiiviisti yhdessä koko makrotaloudellisen rahoitusavun operaation keston ajan unionin ulkopolitiikan yhteensovittamiseksi ja sen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

(21)Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava Egyptin sitoutumista arvoihin, jotka se jakaa unionin kanssa, mukaan lukien demokratia, oikeusvaltioperiaate, hyvä hallintotapa, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen, minkä lisäksi olisi tuettava Egyptin sitoutumista avoimen, sääntöihin perustuvan ja oikeudenmukaisen kaupan periaatteisiin.

(22)Ennakkoedellytyksenä sille, että unioni myöntää Egyptille makrotaloudellista rahoitusapua olisi oltava, että Egypti edistyy yhä konkreettisesti ja uskottavasti kohti toimivia demokratian mekanismeja – kuten parlamentaarista monipuoluejärjestelmää – ja oikeusvaltioperiaatetta sekä takaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen. Lisäksi unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erityistavoitteina olisi oltava julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuuden, läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden lisääminen sekä finanssisektorin ohjauksen, hallinnan ja valvonnan vahvistaminen Egyptissä ja sellaisten rakenneuudistusten edistäminen, joilla pyritään tukemaan kestävää ja osallistavaa kasvua, työpaikkojen luomista ja julkisen talouden vakauttamista. Komission yksiköiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi säännöllisesti seurattava sekä ennakkoedellytyksen täyttymistä että erityistavoitteiden saavuttamista.

(23)Sen varmistamiseksi, että unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät unionin taloudelliset edut suojataan tehokkaasti, Egyptin olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät petosten, korruption ja muiden rahoitusapuun mahdollisesti liittyvien sääntöjenvastaisuuksien estämiseen ja torjumiseen. Lisäksi komission ja Egyptin viranomaisten välillä tehtävän lainasopimuksen olisi sisällettävä määräyksiä, joilla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) valtuutetaan suorittamaan tutkimuksia, mukaan lukien paikalla tehtävät tarkastukset ja todentamiset, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 5 ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 6 vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti, komissio ja tilintarkastustuomioistuin valtuutetaan suorittamaan tarkastuksia ja Euroopan syyttäjänvirasto valtuutetaan käyttämään toimivaltaansa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisen osalta sen saatavuusaikana ja sen jälkeen.

(24)Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen ei rajoita Euroopan parlamentin eikä neuvoston valtuuksia budjettivallan käyttäjinä.

(25)Lainan muodossa myönnettävän makrotaloudellisen rahoitusavun edellyttämien määrärahojen määrien olisi vastattava monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja talousarviomäärärahoja.

(26)Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun hallinnointi olisi annettava komission tehtäväksi. Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat seurata tämän päätöksen täytäntöönpanoa, komission olisi annettava niille säännöllisesti tietoja rahoitusavun täytäntöönpanosta ja toimitettava niille asiaan liittyvät asiakirjat.

(27)Jotta tämän päätöksen täytäntöönpanolle voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 7 mukaisesti.

(28)Unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun olisi sovellettava talouspoliittisia ehtoja, jotka vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa. Yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä tehokkuussyistä komissio olisi valtuutettava neuvottelemaan tällaisista ehdoista Egyptin viranomaisten kanssa jäsenvaltioiden edustajista muodostuvan komitean valvonnassa asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Mainitun asetuksen mukaan neuvoa-antavaa menettelyä olisi sovellettava pääsääntöisesti kaikkiin muihin kuin asetuksessa säädettyihin tapauksiin. Kun otetaan huomioon yli 90 miljoonan euron suuruisen avun mahdollisesti huomattava vaikutus, olisi asianmukaista käyttää tarkastelumenettelyä kyseisen raja-arvon ylittävien toimien osalta. Kun otetaan huomioon Egyptille myönnettävän unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrä, yhteisymmärryspöytäkirjan hyväksymiseen ja avun vähentämiseen, keskeyttämiseen tai peruuttamiseen olisi sovellettava tarkastelumenettelyä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.Unioni myöntää Egyptille enintään 4 miljardia euroa makrotaloudellista rahoitusapua, jäljempänä ’unionin makrotaloudellinen rahoitusapu’, tukeakseen maan talouden vakauttamista ja huomattavaa uudistusohjelmaa. Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen edellyttää, että Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät unionin talousarvion asiaankuuluvaksi varainhoitovuodeksi. Rahoitusavulla katetaan osa IMF:n ohjelmassa määritetyistä Egyptin maksutasetarpeista.

2.    Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun rahoittamiseksi komissiolle annetaan valtuudet lainata tarvittavat varat unionin lukuun pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta ja lainata ne edelleen Egyptille.

3.Komissio hallinnoi unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksamista tavalla, joka on IMF:n ja Egyptin välisten sopimusten tai yhteisymmärryspöytäkirjojen sekä EU–Egypti-assosiaatiosopimuksessa vahvistettujen talousuudistusten keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden mukainen.

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti tietoja unionin makrotaloudellisen rahoitusavun kehityksestä, myös sen maksamisesta, ja toimittaa kyseisille toimielimille asiaan liittyvät asiakirjat hyvissä ajoin.

4.    Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu on saatavilla kahden ja puolen vuoden ajan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulon jälkeisestä päivästä.

5.Jos Egyptin rahoitustarpeet vähenevät alkuperäisiin ennusteisiin nähden olennaisesti unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksukaudella, komissio vähentää avun määrää taikka keskeyttää tai peruuttaa avun 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2 artikla

1.Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisen ennakkoedellytyksenä on, että Egypti edistyy yhä konkreettisesti ja uskottavasti kohti toimivia demokratian mekanismeja – kuten parlamentaarista monipuoluejärjestelmää – ja oikeusvaltioperiaatetta sekä takaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen.

2.Komission yksiköt ja Euroopan ulkosuhdehallinto valvovat tämän ennakkoedellytyksen täyttymistä unionin makrotaloudellisen rahoitusavun alusta loppuun.

3.Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa sovelletaan neuvoston päätöksen 2010/427/EU 8 mukaisesti.

3 artikla

1.Komissio sopii 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen Egyptin viranomaisten kanssa unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun sovellettavista selkeästi määritellyistä talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevista ehdoista, joissa keskitytään rakenneuudistuksiin ja vakaaseen julkiseen talouteen ja jotka vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa, johon sisältyy mainittujen uudistusten tekemisen aikataulu. Yhteisymmärryspöytäkirjassa esitettyjen talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevien ehtojen on oltava yhdenmukaisia 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen sopimusten tai yhteisymmärryspöytäkirjojen kanssa, mukaan lukien ne makrotalouden sopeutusohjelmat ja rakenneuudistusohjelmat, joita Egypti toteuttaa IMF:n tuella.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla ehdoilla pyritään erityisesti parantamaan Egyptin julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja vastuuvelvollisuutta muun muassa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun käytön osalta. Politiikkatoimia suunniteltaessa otetaan asianmukaisesti huomioon myös edistyminen markkinoiden vastavuoroisessa avaamisessa, sääntöihin perustuvan ja oikeudenmukaisen kaupan kehitys ja muut unionin ulkopolitiikan painopisteet. Komissio seuraa säännöllisesti, miten kyseisten tavoitteiden saavuttamisessa edistytään.

3.Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun yksityiskohtaiset rahoitusehdot vahvistetaan komission ja Egyptin viranomaisten välisessä lainasopimuksessa, jäljempänä ’lainasopimus’.

4.Komissio tarkastaa säännöllisin väliajoin, että 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät edelleen, mukaan lukien sen, onko Egyptin talouspolitiikka unionin makrotaloudellisen rahoitusavun tavoitteiden mukaista. Tätä tarkastusta varten komissio sovittaa toimintansa tiiviisti yhteen IMF:n ja Maailmanpankin sekä tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa.

4 artikla

1.Komissio asettaa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun saataville erissä edellyttäen, että 3 kohdan edellytykset täyttyvät. Kunkin erän suuruus vahvistetaan 3 artiklassa tarkoitetussa yhteisymmärryspöytäkirjassa. Kukin erä voidaan suorittaa kerralla tai useampina osaerinä.

2.Lainoina myönnetyn unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrät rahoitetaan tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/947 mukaisesti.

3.Komissio tekee päätöksen erien maksamisesta sen perusteella, täyttyvätkö seuraavat edellytykset:

a)2 artiklan 1 kohdassa säädetty ennakkoedellytys;

b)jatkuva tyydyttävä edistyminen sellaisen politiikkaohjelman täytäntöönpanossa, joka sisältää IMF:n muulla kuin ennaltavarautuvalla luottojärjestelyllä tukemia tiukkoja sopeutus- ja rakenneuudistustoimia;

c)yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittujen talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevien ehtojen noudattaminen tyydyttävällä tavalla.

Toinen erä voidaan lähtökohtaisesti maksaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisen erän maksamisesta. Kolmas erä voidaan lähtökohtaisesti maksaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua toisen erän maksamisesta.

4.Jos 3 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty, komissio keskeyttää tilapäisesti tai peruuttaa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksamisen. Tällaisissa tapauksissa se ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle keskeyttämisen tai peruuttamisen syyt.

5.Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu maksetaan Egyptin keskuspankille. Ellei yhteisymmärryspöytäkirjassa toisin sovita ja edellyttäen, että siinä vahvistetaan jäljellä oleva julkisen talouden rahoitustarve, Egyptin keskuspankki voi siirtää unionin varat Ukrainan valtiovarainministeriölle, joka on avun lopullinen vastaanottaja.

5 artikla

1)Makrotaloudellisesta avusta lainojen muodossa myönnettävän tuen rahoittamiseksi komissiolle annetaan valtuudet lainata tarvittavat varat unionin lukuun pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 220 a artiklan mukaisesti.

2)Komissio tekee 1 artiklassa tarkoitetusta määrästä Egyptin kanssa lainasopimuksen. Makrotaloudellisesta avusta lainojen muodossa myönnettävän tuen yksityiskohtaiset ehdot vahvistetaan varainhoitoasetuksen 220 artiklan mukaisessa lainasopimuksessa, joka tehdään komission ja Egyptin viranomaisten välillä. Lainasopimuksessa vahvistetaan makrotaloudellisesta rahoitusavusta lainojen muodossa myönnettävän tuen saatavuusaika ja yksityiskohtaiset ehdot, myös sisäisen valvonnan järjestelmien osalta. Lainaehtoihin kuuluu pitkä takaisinmaksuaika, myös mahdollinen lyhennysvapaa jakso. Enimmäislaina-aika on 35 vuotta. Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 3 kohdassa tarkoitettujen operaatioiden etenemisestä.

6 artikla

1.Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanossa noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 1046/2018 9 .

2.Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu pannaan täytäntöön suoran hallinnoinnin avulla.

3.Ennen unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanoa komissio selvittää operatiivisen arvioinnin avulla, että rahoitusavun kannalta merkitykselliset Egyptin rahoitusjärjestelyt, hallintomenettelyt sekä sisäiset ja ulkoiset valvontamekanismit ovat moitteettomia.

7 artikla

1.Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

8 artikla

1.Komissio antaa vuosittain viimeistään 30 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän päätöksen täytäntöönpanosta edellisen vuoden aikana, täytäntöönpanoa koskeva arviointi mukaan lukien. Kertomuksessa on

a)tarkasteltava unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanossa tapahtunutta edistystä;

b)arvioitava Egyptin taloustilannetta ja -näkymiä sekä edistymistä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen politiikkatoimien toteuttamisessa;

c)osoitettava yhteys yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistettujen talouspolitiikan uudistustoimenpiteiden, Egyptissä meneillään olevan talous- ja finanssipoliittisen kehityksen sekä unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erien maksamista koskevien komission päätösten välillä.

2.Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kahden vuoden kuluttua 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun saatavuusajan päättymisestä jälkiarviointikertomuksen, jossa arvioidaan päätökseen saadun unionin makrotaloudellisen rahoitusavun tuloksia ja tehokkuutta ja sitä, missä määrin rahoitusapu on myötävaikuttanut sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

9 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sinä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.4.4.Tulosindikaattorit

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Kolmansien osapuolten rahoitusosuudet

3.3.Arvioitu vaikutus tuloihin

–PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

–1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

–1.2.    Toimintalohko(t) 

–1.3.    Ehdotus/aloite liittyy 

X uuteen toimeen 

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 10  

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

–1.4.    Tavoite (Tavoitteet)

–1.4.1.    Yleistavoite (Yleistavoitteet)

–1.4.2.    Erityistavoite (Erityistavoitteet)

–1.4.3.    Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

–1.4.4.    Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

a)    Vaikuttavuus ja oikea-aikaisuus: indikaattoreiden avulla olisi voitava seurata tilannetta tarjoamalla säännöllisesti tietoa edistymisestä ja saavutuksista ohjelmakauden aikana.

b)    Tehokkuus: tietojen keruuta ja käsittelyä koskevat prosessit olisi optimoitava siten, että vältetään tarpeettomat tai päällekkäiset tietopyynnöt.

c)    Indikaattorien merkityksellisyys ja tarve rajoittaa niihin liittyvää hallinnollista rasitusta.

d)    Selkeys: indikaattorit olisi esitettävä selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa niitä tukevine metatietoineen ja sellaisessa muodossa, joka helpottaa oikeaa tulkintaa ja tarkoituksenmukaista viestintää.

–1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

–1.5.1.    Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

–1.5.2.    EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

–1.5.3.    Vastaavista toimista saadut kokemukset

–1.5.4.    Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

–1.5.5.    Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

–1.6.    Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

X  kesto on rajattu

X voimassa vuodesta 2025 vuoteen 2027

    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia VVVV–VVVV.

 kestoa ei ole rajattu

Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

–1.7.    Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat 11  

X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–X yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

– toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

– kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

– varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

– julkisoikeudellisille yhteisöille

– sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset

–2.    HALLINNOINTI 

–2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

–2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

–2.2.1.    Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

–2.2.2.    Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

–2.2.3.    Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

–2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

–3.    EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

–3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

–Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
	Numero	JM/EI-JM 12	EFTA-mailta 13	ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta 14	muilta kolmansilta mailta	muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot
	14.02.01.70 NDICI – Globaali Eurooppa – Yhteisen vararahaston rahoittaminen [makrotaloudellisen rahoitusavun lainat – ulkosuhdetoimien takuujärjestely] 15	Jaks.	EI	EI	EI	EI

–Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat – Ei sovelleta

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
	Numero	JM/EI-JM	EFTA-mailta	ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta	muilta kolmansilta mailta	muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot
	[XX.YY.YY.YY]		KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI

–3.2.    Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 

–3.2.1.    Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 

    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

X    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

6

Otsake 6 – ”Naapurialueet ja muu maailma”

Pääosasto: ECFIN				Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)			YHTEENSÄ
• Toimintamäärärahat
Budjettikohta 16 14.02.01.70 NDICI – Globaali Eurooppa – Yhteisen vararahaston rahoittaminen [makrotaloudellisen rahoitusavun lainat – ulkosuhdetoimien takuujärjestely] 17	Sitoumukset	(1a)			135	112,5	112,5				360
	Maksut	(2a)			135	112,5	112,5				360
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 18
Budjettikohta 14.20.03.01 Avustuksina myönnettävä makrotaloudellinen rahoitusapu	Sitoumukset	(3)					0,15				0,15
	Maksut	(4)					0,15				0,15
ECFIN-pääosaston määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1a+1b +3			135	112,5	112,65				360,15
	Maksut	=2a+2b +3			135	112,5	112,65				360,15

• Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)		135	112,5	112,5				360
	Maksut	(5)		135	112,5	112,5				360
•Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)				0,15				0,15
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 6 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=4+ 6		135	112,5	112,65				360,15
	Maksut	=5+ 6		135	112,5	112,65				360,15

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen, toistetaan edellä oleva osa:

• Toimintamäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)		135	112,5	112,5				360
	Maksut	(5)		135	112,5	112,5				360
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ		(6)				0,15				0,15
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–6 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (Viitemäärä)	Sitoumukset	=4+ 6		135	112,5	112,65				360,15
	Maksut	=5+ 6		135	112,5	112,65				360,15

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

7

”Hallintomenot”

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamista koskevista sisäisistä säännöistä (Euroopan komissiota koskeva pääluokka) annetun komission päätöksen liite 5) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

			Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	YHTEENSÄ
Pääosasto: ECFIN
□ Henkilöresurssit			1,424	1,424	1,424	1,424	5,696
□ Muut hallintomenot			0,005	0,005	0,005	0,005	0,020
Pääosasto ECFIN YHTEENSÄ	Määrärahat		1,429	1,429	1,429	1,429	5,716

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

1,429

1,429

1,429

1,429

5,716

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

			Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset		1,429	136,429	113,929	114,079	365,866
	Maksut		1,429	136,429	113,929	114,079	365,866

   

Tavoitteet ja tuotokset 		Vuosi 2024		Vuosi 2025		Vuosi 2026		Vuosi 2027		YHTEENSÄ
	Tyyppi 19	Lkm	Kustannus	Lkm	Kustannus	Lkm	Kustannus	Lkm	Kustannus	Lukumäärä yhteensä	Kustannukset yhteensä
– Tuotos 1	Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoittaminen			1	135 1 112.5 1 112.5 3 360
– Tuotos 2	Jälkiarviointi							1	0,15	1	0,15
Välisumma, erityistavoite 1
KUSTANNUKSET YHTEENSÄ				1	135	1	112,5	2	112,65	4	360,15

   

–3.2.3.    Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin 

X    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi 2024

Vuosi 2025

Vuosi 2026

Vuosi 2027

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7
Henkilöresurssit	1,424	1,424	1,424	1,424	5,696
Muut hallintomenot	0,005	0,005	0,005	0,005	0,020
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma	1,429	1,429	1,429	1,429	5,716

Monivuotisen rahoituskehyksen 20 OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma

YHTEENSÄ

1,429

1,429

1,429

1,429

5,716

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

–3.2.3.1.    Henkilöresurssien arvioitu tarve

    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

		Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		8	8	8	8
20 01 02 03 (EU:n ulkopuoliset edustustot)
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)
Muu budjettikohta (mikä?)
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
XX 01 xx yy zz  21	– päätoimipaikassa
	– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö – epäsuora tutkimustoiminta)
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö – suora tutkimustoiminta)
Muu budjettikohta (mikä?)
YHTEENSÄ		8	8	8	8

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Linjan D johtaja: Operaation valvonta ja hallinnointi, yhteydet neuvostoon ja parlamenttiin päätöksen ja yhteisymmärryspöytäkirjan hyväksymiseksi, neuvottelut yhteisymmärryspöytäkirjasta Egyptin viranomaisten kanssa, kertomusten tarkastelu, virkamatkojen johtaminen ja uudistustoimenpiteiden toteuttamisessa saavutetun edistymisen arviointi. Linjan D yksikönpäällikkö / yksikönpäällikön sijainen: Johtajan avustaminen operaation hallinnoinnissa, yhteydenpidossa neuvostoon ja parlamenttiin päätöksen ja yhteisymmärryspöytäkirjan hyväksymiseksi, neuvotteluissa (yhdessä budjettipääosaston kanssa) yhteisymmärryspöytäkirjasta ja lainasopimuksesta Egyptin viranomaisten kanssa, kertomusten tarkastelussa ja uudistustoimenpiteiden toteuttamisessa saavutetun edistymisen arvioinnissa. Makrotaloudellisesta rahoitusavusta vastaavat ekonomistit (linja D): Päätöksen ja yhteisymmärryspöytäkirjan valmisteleminen, yhteydet viranomaisiin ja kansainvälisiin rahoituslaitoksiin, tarkastusmatkoille osallistuminen, komission yksiköiden raporttien valmisteleminen ja rahoitusavun hallinnointiin liittyvät komission menettelyt, yhteydet operatiivisista arvioinneista ja jälkiarvioinneista vastaaviin ulkopuolisiin asiantuntijoihin. Viisi AD-virkaa ja yksi AST-virka katetaan makrotaloudellisen rahoitusavun parissa tällä hetkellä työskentelevällä henkilöstöllä ja Egyptissä parhaillaan työskentelevillä vastaavilla ekonomisteilla. Makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvien toimien kokonaistyömäärä kasvaa kuitenkin erityisesti, koska tarkoituksena on tukea jäsennellyn yhteistyömekanismin perustamista ja hallinnointia sekä kehittää menetelmiä ja välineitä makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvien uudistusten täytäntöönpanon seurantaa varten. Tästä syystä tarvitaan vielä yksi AD- ja yksi AST-virka. BUDJETTIPÄÄOSASTO: Lainasopimuksen valmisteleminen, siitä neuvotteleminen Egyptin viranomaisten kanssa sekä asiasta vastaavien komission yksiköiden hyväksynnän saaminen ja molempien osapuolten allekirjoitusten hankkiminen. Lainasopimuksen voimaantulon seuranta. Lainan (lainojen) ottamista koskevien komission päätösten valmisteleminen, maksupyynnön(-pyyntöjen) seuranta, pankkien valinta, varainhankintatoimen(-toimien) valmistelu ja toteutus sekä varojen maksaminen edunsaajamaalle. Lainan takaisinmaksun seurantaa koskevien taustapalvelujen (back office) toteuttaminen. Näitä toimia koskevien raporttien valmisteleminen.

Ulkopuolinen henkilöstö

–3.2.4.    Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

Ehdotus/aloite

X    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

–3.2.5.    Kolmansien osapuolten rahoitusosuudet 

Ehdotus/aloite

X rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi N 22	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)			Yhteensä
Rahoitukseen osallistuva taho
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

–3.3.    Arvioitu vaikutus tuloihin 

X    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

·    vaikutukset omiin varoihin

·    vaikutukset muihin tuloihin

·tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin     

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 23
		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

LIITE SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄÄN RAHOITUSSELVITYKSEEN

1.    TARVITTAVIEN HENKILÖRESURSSIEN MÄÄRÄ JA KUSTANNUKSET

2.    MUISTA HALLINTOMENOISTA AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET

3.    HALLINNOLLISET KUSTANNUKSET YHTEENSÄ

4.    LASKENTAMENETELMÄT KUSTANNUSTEN ARVIOIMISEKSI

4.1.    Henkilöresurssit

4.2.    Muut hallintomenot

1.    Tarvittavien henkilöresurssien kustannukset

◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

X    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7		Vuosi 2024		Vuosi 2025		Vuosi 2026		Vuosi 2027		-		-		-		YHTEENSÄ
		FTE, kokoaikavastaava	Määrärahat	FTE, kokoaikavastaava	Määrärahat	FTE, kokoaikavastaava	Määrärahat	FTE, kokoaikavastaava	Määrärahat	FTE, kokoaikavastaava	Määrärahat	FTE, kokoaikavastaava	Määrärahat	FTE, kokoaikavastaava	Määrärahat	FTE, kokoaikavastaava	Määrärahat
• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
20 01 02 01 – Päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa	AD	6	1,068	6	1,068	6	1,068	6	1,068							24	4,272
	AST	2	0,356	2	0,356	2	0,356	2	0,356							8	1,424
20 01 02 03 – EU:n ulkopuoliset edustustot	AD
	AST
• Ulkopuolinen henkilöstö 24
20 02 01 ja 20 02 02 – Ulkopuolinen henkilöstö – Päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa	AC
	END
	INT
20 02 03 – Ulkopuolinen henkilöstö – EU:n ulkopuoliset edustustot	AC
	AL
	END
	INT
	JPD
Muut henkilöresursseihin liittyvät budjettikohdat (mitkä?)
Henkilöresurssit – OTSAKE 7, välisumma		8	1,424	8	1,424	8	1,424	8	1,424							24	5,696

   

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

   

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät

Vuosi N 25

Vuosi N+1

Vuosi N+2

Vuosi N+3

Vuosi N+4

Vuosi N+5

Vuosi N+7

YHTEENSÄ

FTE, kokoaikavastaava

Määrärahat

FTE, kokoaikavastaava

Määrärahat

FTE, kokoaikavastaava

Määrärahat

FTE, kokoaikavastaava

Määrärahat

FTE, kokoaikavastaava

Määrärahat

FTE, kokoaikavastaava

Määrärahat

FTE, kokoaikavastaava

Määrärahat

FTE, kokoaikavastaava

Määrärahat

• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

01 01 01 01 Epäsuora tutkimustoiminta 26 01 01 01 11 Suora tutkimustoiminta Muu (täsmennettävä)

AD

AST

• Ulkopuolinen henkilöstö 27

Toimintamäärärahoista katettava ulkopuolinen henkilöstö (entiset BA-budjettikohdat).

– päätoimipaikassa

AC

END

INT

– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

AC

AL

END

INT

JPD

01 01 01 02 Epäsuora tutkimustoiminta 01 01 01 12 Suora tutkimustoiminta Muu (täsmennettävä) 28

AC

END

INT

Muu henkilöresursseihin liittyvä budjettikohta (mikä?)

Henkilöresurssit – OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma

Henkilöresurssit YHTEENSÄ (kaikki otsakkeet)

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

2.    Muista hallintomenoista aiheutuvat kustannukset

◻    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

◻    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7	2024	2025	2026	2027	-	-	-	Yhteensä
Päätoimipaikassa tai EU:n alueella:
20 02 06 01 – Virkamatka- ja edustuskulut	0,005	0,005	0,005	0,005				0,020
20 02 06 02 – Menot kokouksista ja konferensseista
20 02 06 03 – Komiteat 29
20 02 06 04 – Selvitykset ja kuulemiset
20 04 – Tietotekniikkamenot (toimielintasolla) 30
Muut budjettikohdat, jotka eivät liity henkilöresursseihin (ilmoitetaan tarvittaessa)
EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
20 02 07 01 – Virkamatkat, konferenssit ja edustuskulut
20 02 07 02 – Täydennyskoulutus
20 03 05 – Infrastruktuuri ja logistiikka
Muut budjettikohdat, jotka eivät liity henkilöresursseihin (ilmoitetaan tarvittaessa)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, muut, välisumma	0,005	0,005	0,005	0,005				0,020

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät	2024	2025	2026	2027	-	-	-	Yhteensä
Teknisen ja hallinnollisen tuen menot (ulkopuolista henkilöstöä lukuun ottamatta) toimintamäärärahoista (entiset BA-budjettikohdat):
– päätoimipaikassa
– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
Tutkimustoiminnan muut hallintomenot
Toimenpideohjelmien ohjelmatason tietotekniikkamenot 31
Toimenpideohjelmien toimielintason tietotekniikkamenot 32
Muut budjettikohdat, jotka eivät liity henkilöresursseihin (ilmoitetaan tarvittaessa)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät – muut, välisumma
Muut hallintomenot yhteensä (kaikki otsakkeet)	0,005	0,005	0,005	0,005				0,020

3.    Hallintomenot yhteensä (kaikki otsakkeet)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tiivistelmä	2024	2025	2026		2027		-		-		-	Yhteensä
Otsake 7 – Henkilöresurssit	1,424	1,424	1,424		1,424							5,696
Otsake 7 – Muut hallintomenot	0,005	0,005	0,005		0,005							0,010
Välisumma otsake 7	1,429	1,429	1,429 1,429									5,716
Otsakkeeseen 7 sisältymättömät – Henkilöresurssit
Otsakkeeseen 7 sisältymättömät – Muut hallintomenot
Välisumma muut otsakkeet
YHTEENSÄ OTSAKE 7 ja OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät	1,429	1,429		1,429		1,429						5,716

Hallintomäärärahojen tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla määrärahoilla ja/tai siirroilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

4.    Laskentamenetelmät kustannusten arvioimiseksi

4.1.    Henkilöresurssit

Tässä osassa esitetään laskentamenetelmä tarpeelliseksi arvioitujen henkilöresurssien laskemiseksi (arvioitu työkuormitus, mukaan lukien erityistehtävät (Sysper 2 ‑tehtäväalueet), henkilöstöryhmät ja vastaavat keskimääräiset kustannukset)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

Huom. Tiedot kunkin henkilöstöryhmän keskimääräisistä kustannuksista ovat saatavilla budjettipääosaston BUDGpedia-verkkosivustolla osoitteessa https://myintracomm.ec.europa.eu/corp/budget/financial-rules/budget-implementation/Pages/financial-statement.aspx

•Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

•Ulkopuolinen henkilöstö

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät

•Vain tutkimusmenoista rahoitettavat toimet

•Ulkopuolinen henkilöstö

4.2.    Muut hallintomenot

Yksityiskohtaiset tiedot laskentamenetelmästä jokaisen budjettikohdan osalta

ja etenkin taustaoletukset (kokousten määrä vuodessa, keskimääräiset kustannukset jne.)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

Virkamatkakulut liittyvät edunsaajamaassa tehtäviin tarkastuksiin, joiden tarkoituksena on arvioida edunsaajamaan edistymistä liitteenä olevien makrotaloudellisen rahoitusavun ehtojen täyttymisessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät

(1)    Ehdotus neuvoston päätökseksi lyhytaikaisen makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Egyptin arabitasavallalle – COM(2024) 460. 

(2)    EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1–222.

(3)    Eurooppa-neuvoston kokous, Bryssel, 10.–11. joulukuuta 2020, EUCO 22/10, https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2020/12/11/european-council-conclusions-10-11-december-2020/

(4)    Perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/947, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta (EUVL L 209, 14.6.2021, s. 1).

(5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(6)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(8)    Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30).

(9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(10)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(11)    Kuvaukset talousarvion eri toteuttamistavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston BUDGpedia-verkkosivustolla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/corp/budget/financial-rules/budget-implementation/Pages/implementation-methods.aspx

(12)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(13)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(14)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(15)    Lisäresursseja NDICI:n eteläisen naapuruston budjettikohdasta 14 02 01 10.

(16)    Virallisen budjettinimikkeistön mukaisesti.

(17)    Lisäresursseja NDICI:n eteläisen naapuruston budjettikohdasta 14 02 01 10.

(18)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(19)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(20)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(21)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(22)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(23)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

(24)    AC = sopimussuhteiset toimihenkilöt, AL = paikalliset toimihenkilöt, END = kansalliset asiantuntijat, INT = vuokrahenkilöstö ja JPD = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(25)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(26)    Valitse asianomainen budjettikohta tai täsmennä tarvittaessa toinen budjettikohta; jos asia koskee useampia budjettikohtia, henkilöstö olisi eriytettävä kunkin budjettikohdan mukaan.

(27)    AC = sopimussuhteiset toimihenkilöt, AL = paikalliset toimihenkilöt, END = kansalliset asiantuntijat, INT = vuokrahenkilöstö ja JPD = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(28)    Valitse asianomainen budjettikohta tai täsmennä tarvittaessa toinen budjettikohta; jos asia koskee useampia budjettikohtia, henkilöstö olisi eriytettävä kunkin budjettikohdan mukaan.

(29)    Ilmoitetaan, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.

(30)    Tietotekniikan pääosaston IT Investments Team -yksikön lausunto vaaditaan (ks. Guidelines on Financing of IT, C(2020)6126 final, 10.9.2020, s. 7).

(31)    Tietotekniikan pääosaston IT Investments Team -yksikön lausunto vaaditaan (ks. Guidelines on Financing of IT, C(2020)6126 final, 10.9.2020, s. 7).

(32)    Tähän kohtaan sisältyvät paikalliset hallintojärjestelmät ja rahoitusosuudet toimielinten tietotekniikkajärjestelmien yhteisrahoitukseen (ks. Guidelines on Financing of IT, C(2020)6126 final, 10.9.2020).