<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C-275/18</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62018CJ0275</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:265">EU:C:2019:265</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>9</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>9</PAGE.TOTAL><AUTHOR>CJ</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P><HT TYPE="SC">Tuomio <DATE ISO="20190328">28.3.2019</DATE> – Asia C-275/18</HT></P><P><HT TYPE="SC">Vinš</HT></P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Unionin tuomioistuimen tuomio</HT> (kolmas jaosto)</P><P><DATE ISO="20190328">28 päivänä maaliskuuta 2019</DATE><NOTE NUMBERING="STAR" TYPE="FOOTNOTE" NOTE.ID="E0001"><P>Oikeudenkäyntikieli: tšekki.</P></NOTE></P></TI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Ennakkoratkaisupyyntö</KEYWORD><KEYWORD>Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä</KEYWORD><KEYWORD>Direktiivi 2006/112/EY</KEYWORD><KEYWORD>131 artikla ja 146 artiklan 1 kohdan a alakohta</KEYWORD><KEYWORD>Sellaisten tavaroiden luovutusten, jotka lähetetään tai kuljetetaan Euroopan unionin ulkopuolelle, vapauttaminen verosta</KEYWORD><KEYWORD>Kansallisessa oikeudessa säädetty edellytys vapautukselle</KEYWORD><KEYWORD>Tavaroiden asettaminen tiettyyn tullimenettelyyn</KEYWORD><KEYWORD>Näyttö siitä, että tavarat on asetettu vientimenettelyyn</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa C-275/18,</P><P>jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Nejvyšší správní soud (ylin hallintotuomioistuin, Tšekki) on esittänyt <DATE ISO="20180328">28.3.2018</DATE> tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen <DATE ISO="20180423">23.4.2018</DATE>, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P><HT TYPE="BOLD">Milan Vinš</HT></P></PLAINTIFS><AGAINST>vastaan</AGAINST><DEFENDANTS><P><HT TYPE="BOLD">Odvolací finanční ředitelství,</HT></P></DEFENDANTS></PARTIES><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>UNIONIN TUOMIOISTUIN (kolmas jaosto),</P><P>toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Prechal (esittelevä tuomari) sekä tuomarit F. Biltgen, J. Malenovský, C. G. Fernlund ja L. S. Rossi,</P><P>julkisasiamies: E. Sharpston,</P><P>kirjaaja: A. Calot Escobar,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,</VISA></GR.VISA><GR.CONSID><CONSID><P>ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet</P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>Odvolací finanční ředitelství, asiamiehinään T. Rozehnal ja D. Jeroušek,</P></ITEM><ITEM><P>Tšekin hallitus, asiamiehinään M. Smolek, J. Vláčil ja O. Serdula,</P></ITEM><ITEM><P>Kreikan hallitus, asiamiehinään M. Tassopoulou ja A. Dimitrakopoulou,</P></ITEM><ITEM><P>Euroopan komissio, asiamiehinään L. Lozano Palacios, J. Jokubauskaitė ja M. Salyková,</P></ITEM></LIST></CONSID></GR.CONSID><GR.VISA><VISA>päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,</VISA></GR.VISA><?PAGE NO="2"?><PREAMBLE.FINAL>on antanut seuraavan</PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">tuomion</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyyntö koskee yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä <DATE ISO="20061128">28.11.2006</DATE> annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="347" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2006">EUVL 2006, L 347, s. 1</REF.DOC.OJ>; jäljempänä arvonlisäverodirektiivi) 131 ja 146 artiklan tulkintaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2</NO.P><TXT>Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat Milan Vinš ja Odvolací finanční ředitelství (verohallinnon muutoksenhakuviranomainen, Tšekki) ja jossa on kyse siitä, että veroviranomaiset ovat kieltäytyneet vapauttamasta arvonlisäverosta useita Euroopan ulkopuolelle lähetettyjä tavaroiden luovutuksia.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Asiaa koskevat oikeussäännöt</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Unionin oikeus</HT></HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Arvonlisäverodirektiivi</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3</NO.P><TXT>Arvonlisäverodirektiivin IV osastossa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0001" ID="QS0001"/>Verolliset liiketoimet<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/>, olevaan 1 lukuun, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0002" ID="QS0002"/>Tavaroiden luovutukset<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/>, sisältyvän 14 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0003" ID="QS0003"/><QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0004" ID="QS0004"/>Tavaroiden luovutuksella<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="2019" ID="QE0004"/> tarkoitetaan aineellisen omaisuuden omistajalle kuuluvan määräämisvallan siirtoa.<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4</NO.P><TXT>Arvonlisäverodirektiivin IX osastossa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0005" ID="QS0005"/>Vapautukset<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/>, olevaan 1 lukuun, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0006" ID="QS0006"/>Yleiset säännökset<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/>, sisältyvässä 131 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0007" ID="QS0007"/>Jäljempänä 2–9 luvussa säädettyjä vapautuksia sovelletaan rajoittamatta muiden yhteisön säännösten soveltamista ja noudattaen jäsenvaltioiden vahvistamia edellytyksiä mainittujen vapautusten oikean ja selkeän soveltamisen varmistamiseksi ja kaikenlaisten petosten, verojen kiertämisen ja väärinkäytösten estämiseksi.<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5</NO.P><TXT>Arvonlisäverodirektiivin IX osastossa olevaan 6 lukuun, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0008" ID="QS0008"/>Maastaviennin vapautukset<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/>, sisältyvässä 146 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0009" ID="QS0009"/>Jäsenvaltioiden on vapautettava verosta seuraavat liiketoimet:</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>sellaisten tavaroiden luovutukset, jotka myyjän toimesta tai tämän puolesta lähetetään tai kuljetetaan yhteisön ulkopuolelle;</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><?PAGE NO="3"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6</NO.P><TXT>Arvonlisäverodirektiivin XI osastossa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0010" ID="QS0010"/>Verovelvollisten ja tiettyjen henkilöiden, jotka eivät ole verovelvollisia, velvollisuudet<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/>, olevaan 7 lukuun, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0011" ID="QS0011"/>Erinäiset säännökset<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/>, sisältyvässä 273 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0012" ID="QS0012"/>Jäsenvaltiot voivat säätää muista arvonlisäveron kannon oikean toimittamisen varmistamiseksi ja petosten estämiseksi välttämättöminä pitämistään velvollisuuksista, ellei yhdenvertaisen kohtelun noudattamisesta verovelvollisten suorittamien jäsenvaltion sisäisten ja jäsenvaltioiden välisten liiketoimien välillä muuta johdu, ja jos nämä velvollisuudet eivät aiheuta rajanylitykseen liittyviä muodollisuuksia jäsenvaltioiden välisessä kaupassa.</ALINEA><ALINEA>– –<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="201D" ID="QE0012"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Tullikoodeksi</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7</NO.P><TXT>Yhteisön tullikoodeksista <DATE ISO="19921012">12.10.1992</DATE> annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="302" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="1992">EYVL 1992, L 302, s. 1</REF.DOC.OJ>), sellaisena kuin se on muutettuna <DATE ISO="20050413">13.4.2005</DATE> annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 648/2005 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="117" PAGE.FIRST="13" DATE.PUB="2005">EUVL 2005, L 117, s. 13</REF.DOC.OJ>) (jäljempänä tullikoodeksi), 4 artiklan 15–17 alakohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0013" ID="QS0013"/>Tätä koodeksia sovellettaessa tarkoitetaan:</P><P>– –</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>15)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0014" ID="QS0014"/>tavaran tulliselvitysmuodolla<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="2019" ID="QE0014"/> tavaran</TXT><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>asettamista tullimenettelyyn,</TXT></NP></ITEM></LIST></P><P>– –</P></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>16)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0015" ID="QS0015"/>tullimenettelyllä<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="2019" ID="QE0015"/></TXT><P>– –</P><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>h)</NO.P><TXT>vientiä;</TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>17)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0016" ID="QS0016"/>tulli-ilmoituksella<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="2019" ID="QE0016"/> tointa, jolla henkilö ilmoittaa määrättyjä muotoja ja yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen haluavansa asettaa tavaran tiettyyn tullimenettelyyn<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/>.</TXT></NP></ITEM></LIST></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8</NO.P><TXT>Tullikoodeksin IV osastossa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0017" ID="QS0017"/>Tulliselvitysmuoto<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/>, olevaan 2 lukuun, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0018" ID="QS0018"/>Tullimenettelyt<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="201D" ID="QE0018"/>, kuuluvaan 1 jaksoon, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0019" ID="QS0019"/>Tavaroiden asettaminen tullimenettelyyn<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="201D" ID="QE0019"/>, sisältyvässä 59 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="059.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0020" ID="QS0020"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Kaikista johonkin tullimenettelyyn asetettaviksi aiotuista tavaroista on tehtävä kyseistä tullimenettelyä koskeva ilmoitus.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="059.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Vientimenettelyyn, ulkoiseen jalostusmenettelyyn, passitusmenettelyyn tai tullivarastointimenettelyyn ilmoitetut yhteisötavarat ovat tullivalvonnassa siitä alkaen, kun niitä koskeva tulli-ilmoitus on vastaanotettu, kunnes ne viedään yhteisön tullialueelta tai hävitetään taikka tulli-ilmoitus mitätöidään.<QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9</NO.P><TXT>Tullikoodeksin 61 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0021" ID="QS0021"/>Tulli-ilmoitus on tehtävä:</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>kirjallisesti;</TXT></NP></ITEM><?PAGE NO="4"?><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>automaattisen tietojenkäsittelyn avulla, jos siitä säädetään komiteamenettelyä noudattaen annetuissa säännöksissä tai tulliviranomaiset sallivat sen; taikka</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT>suullisesti tai muulla tavalla, jolla tavaroiden haltija ilmaisee haluavansa asettaa ne tullimenettelyyn, jos tästä mahdollisuudesta säädetään komiteamenettelyä noudattaen annetuissa säännöksissä.<QUOT.END REF.START="QS0021" CODE="201D" ID="QE0021"/></TXT></NP></ITEM></LIST></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10</NO.P><TXT>Tullikoodeksin mainitussa 2 luvussa olevaan 4 jaksoon, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0022" ID="QS0022"/>Vienti<QUOT.END REF.START="QS0022" CODE="201D" ID="QE0022"/>, sisältyvän 161 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="161.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0023" ID="QS0023"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Vientimenettelyssä yhteisötavara voidaan viedä yhteisön tullialueelta.</ALINEA><ALINEA>Viennissä sovelletaan vientimuodollisuuksia, kauppapoliittiset toimenpiteet mukaan luettuina, sekä tarvittaessa vientitulleja.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="161.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Vientimenettelyyn on asetettava – – vientiin tarkoitetut yhteisötavarat<QUOT.END REF.START="QS0023" CODE="201D" ID="QE0023"/>.</ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Asetus (ETY) N:o 2454/93</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11</NO.P><TXT>Tietyistä asetuksen N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä <DATE ISO="19930702">2.7.1993</DATE> annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="253" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="1993">EYVL 1993, L 253, p. 1</REF.DOC.OJ>), sellaisena kuin se on muutettuna <DATE ISO="20061218">18.12.2006</DATE> annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1875/2006 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="360" PAGE.FIRST="64" DATE.PUB="2006">EUVL 2006, L 360, s. 64</REF.DOC.OJ>), II osaan, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0024" ID="QS0024"/>Tulliselvitysmuodot<QUOT.END REF.START="QS0024" CODE="201D" ID="QE0024"/>, sisältyvässä IV osastossa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0025" ID="QS0025"/>Vientiä koskevat soveltamissäännökset<QUOT.END REF.START="QS0025" CODE="201D" ID="QE0025"/>, olevaan 2 lukuun, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0026" ID="QS0026"/>Lopullinen vienti<QUOT.END REF.START="QS0026" CODE="201D" ID="QE0026"/>, kuuluvan 795 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0027" ID="QS0027"/>Kun tavarat ovat poistuneet yhteisön tullialueelta ilman vienti-ilmoitusta, viejän on jätettävä tällainen ilmoitus jälkikäteen tullitoimipaikkaan, jonka toimialueelle viejä on sijoittautunut.</ALINEA><ALINEA>– –</ALINEA><ALINEA><P>Tulliviranomaiset hyväksyvät tämän ilmoituksen, jos viejä esittää jonkin seuraavista:</P><P>– –</P><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>riittävät todisteet tavaroiden luonteesta ja määrästä sekä olosuhteista, joissa ne poistuivat yhteisön tullialueelta.</TXT></NP></ITEM></LIST></P></ALINEA><ALINEA>– –<QUOT.END REF.START="QS0027" CODE="201D" ID="QE0027"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Tšekin oikeus</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12</NO.P><TXT>Arvonlisäverosta annetun lain nro 235/2004, sellaisena kuin se oli voimassa pääasian tosiseikkojen tapahtumahetkellä, 33 a §:ssä, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0028" ID="QS0028"/>Viennin verotosite<QUOT.END REF.START="QS0028" CODE="201D" ID="QE0028"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0029" ID="QS0029"/>Viennin verotositteena pidetään</P><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>tavaroiden viennistä kolmanteen maahan tehtyä tullitoimipaikan päätöstä, jolla tullitoimipaikka vahvistaa tavaroiden poistumisen Euroopan unionin alueelta – –<QUOT.END REF.START="QS0029" CODE="201D" ID="QE0029"/></TXT></NP></ITEM></LIST></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><?PAGE NO="5"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13</NO.P><TXT>Mainitun lain 66 §:ssä säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="066.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0030" ID="QS0030"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Tavaroiden maastaviennillä tarkoitetaan tässä laissa tavaroiden poistumista Euroopan unionin alueelta kolmanteen maahan, mikäli tavarat on asetettu vientimenettelyyn, – –</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="066.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA><P>Verosta vapautetaan sellaisten tavaroiden luovutukset, jotka lähettää tai kuljettaa Tšekistä kolmanteen maahan</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>myyjä tai tämän valtuuttama henkilö,</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –</P></ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="066.004"><NO.PARAG>4.</NO.PARAG><ALINEA>Luovutettaessa tavaroita kolmanteen maahan liiketoimen suorituspäivänä pidetään päivää, jona tavarat ovat poistuneet Euroopan unionin alueelta tullitoimipaikan vahvistuksen mukaisesti. Verovelvollisen on osoitettava tavaroiden luovutus kolmanteen maahan tämän lain 33a §:n a kohdassa tarkoitetulla verotositteella.</ALINEA><ALINEA>– –</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="066.006"><NO.PARAG>6.</NO.PARAG><ALINEA>Jos tullitoimipaikka ei ole vahvistanut verotositteeseen tavaroiden poistumista Euroopan unionin alueelta, verovelvollinen voi osoittaa tavaroiden poistumisen muiden todisteiden avulla.<QUOT.END REF.START="QS0030" CODE="201D" ID="QE0030"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14</NO.P><TXT>Milan Vinš toimitti postitse vuosina 2012–2014 kuukausittain 400–500 armeija-aiheista keräilyesinettä Euroopan unionin ulkopuolelle. Hän ei tehnyt näistä tavaroista arvonlisäveroilmoitusta, koska hän katsoi, että kyseiset toimitukset oli vapautettu arvonlisäverosta, koska ne koskivat vientiin tarkoitettuja tavaroita.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15</NO.P><TXT>Verohallinnon muutoksenhakuviranomainen vahvisti <DATE ISO="20150827">27.8.2015</DATE> tekemällään päätöksellä pääasiallisesti veroviranomaisten verotuspäätökset, joilla Vinš velvoitettiin maksamaan kyseisten tavaroiden luovutuksiin liittyvä arvonlisävero, sillä perusteella, että Vinš ei ollut osoittanut asettaneensa näitä tavaroita tullioikeudelliseen vientimenettelyyn, joten näihin luovutuksiin ei voitu soveltaa lain nro 235/2004 66 §:n 1 momentin nojalla maastaviennin verovapautusta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16</NO.P><TXT>Krajský soud v Hradci Králové (Hradec Královén alueellinen tuomioistuin, Tšekki) hylkäsi Vinšin tästä päätöksestä nostaman kanteen, koska se katsoi, että vientiin tarkoitettujen tavaroiden asettamista vientimenettelyyn koskeva vaatimus, joka oli edellytyksenä maastaviennin verovapautusta koskevalle oikeudelle, oli oikeasuhteinen, mahdollisti viennin tehokkaan tuomioistuinvalvonnan ja oli täysin yhteensopiva unionin oikeuden kanssa. Mainitun tuomioistuimen mukaan tässä yhteydessä ei ole riittävää, että kyseiset tavarat on tosiasiallisesti luovutettu kolmansiin maihin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17</NO.P><TXT>Vinš teki ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle kassaatiovalituksen. Hän väittää valituksensa tueksi, että lain nro 235/2004 66 §:n 1 momentissa säädettyjen edellytysten täyttymiseksi ratkaisevaa on se, että kyseiset tavarat ovat poistuneet unionin alueelta, ja näin ollen se, että ne on tosiasiallisesti luovutettu kolmanteen maahan. Tällainen seikka voidaan hänen mukaansa osoittaa tullitoimipaikan vahvistuksella tai muilla todisteilla, mukaan luettuna postipalveluista saadut asiakirjat. Vinš viittaa tässä yhteydessä <DATE ISO="20131219">19.12.2013</DATE> annettuun tuomioon <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>BDV Hungary Trading</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-563/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:854">EU:C:2013:854</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>), josta se päättelee, että edellytys, jonka mukaan kyseiset tavarat on asetettava tullimenettelyyn, menee pidemmälle kuin mitä jäsenvaltiot voivat vaatia arvonlisäverodirektiivin 131 artiklan nojalla.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="6"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18</NO.P><TXT>Verohallinnon muutoksenhakuviranomainen toisti väitteensä, jonka mukaan vientitarkoituksessa tehtyjen luovutusten verovapautuksen soveltamiseksi vaaditut kumulatiiviset edellytykset eivät täyttyneet kaikilta osin pääasiassa. Se väittää, että kansallinen lainsäätäjä on säätänyt kyseisten tavaroiden asettamista tullimenettelyyn koskevasta edellytyksestä veropetosten estämiseksi ja että tämä edellytys on yhteensopiva arvonlisäverodirektiivin kanssa. Sen mukaan Vinš on tyytynyt esittämään väitteitä, joiden tueksi ei ole esitetty mitään todisteita.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että vaikka jäsenvaltiot ovat arvonlisäverodirektiivin 131 artiklan nojalla vapaita vahvistamaan kansallisessa lainsäädännössään edellytyksiä mainitussa direktiivissä ja muun muassa sen 146 artiklassa säädettyjen vapautusten oikean ja selkeän soveltamisen varmistamiseksi ja kaikenlaisten petosten, verojen kiertämisen ja väärinkäytösten estämiseksi, niiden on kuitenkin näin toimiessaan noudatettava unionin oikeuden yleisiä periaatteita. Ennakkoratkaisua pyytäneellä tuomioistuimella on epäselvyyttä siitä, noudatetaanko Tšekin lainsäädännössä näitä periaatteita, kun siinä velvoitetaan verovelvollinen osoittamaan, että vientiin tarkoitetut tavarat on asetettu vientimenettelyyn, erityisesti, vaikka verovelvollinen pystyy osoittamaan, että nämä tavarat ovat tosiasiallisesti poistuneet unionin alueelta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20</NO.P><TXT>Tässä tilanteessa Nejvyšší správní soud (ylin hallintotuomioistuin, Tšekki) on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="OTHER"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0031" ID="QS0031"/>1)</NO.P><TXT>Onko sallittua asettaa vientiin tarkoitetuille tavaroille arvonlisäverodirektiivin 146 artiklassa tarkoitetun arvonlisäverovapautusta koskevan oikeuden edellytykseksi se, että kyseiset tavarat on ensin asetettava tiettyyn tullimenettelyyn ([lain nro 235/2004] 66 §:ssä säädetyllä tavalla)?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Onko tällainen kansallinen lainsäädäntö perusteltavissa arvonlisäverodirektiivin 131 artiklalla siten, että sitä voidaan pitää edellytyksenä kaikenlaisten petosten, verojen kiertämisen ja väärinkäytösten estämiseksi?<QUOT.END REF.START="QS0031" CODE="201D" ID="QE0031"/></TXT></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kahdella kysymyksellään, joita on tarkasteltava yhdessä, pääasiallisesti, onko arvonlisäverodirektiivin 146 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, luettuna yhdessä saman direktiivin 131 artiklan kanssa, tulkittava siten, että se on esteenä sille, että kansallisessa säännöksessä asetetaan tavaroille, jotka on tarkoitettu vietäviksi unionin ulkopuolelle, säädetyn arvonlisäverovapautuksen edellytykseksi se, että nämä tavarat on asetettu vientimenettelyyn.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22</NO.P><TXT>On todettava, että arvonlisäverodirektiivin 146 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on vapautettava verosta myyjän toimesta tai tämän puolesta unionin ulkopuolelle lähetettyjen tai kuljetettujen tavaroiden luovutukset. Kyseistä säännöstä on luettava yhdessä mainitun direktiivin 14 artiklan 1 kohdan kanssa, jonka mukaan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0032" ID="QS0032"/>tavaroiden luovutuksella<QUOT.END REF.START="QS0032" CODE="201D" ID="QE0032"/> tarkoitetaan aineellisen omaisuuden omistajalle kuuluvan määräämisvallan siirtoa (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180228">28.2.2018</DATE>, <NAME.CASE>Pieńkowski</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-307/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:124">EU:C:2018:124</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0024">24</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23</NO.P><TXT>Tällä vapautuksella pyritään takaamaan kyseessä olevien tavaroiden verottaminen niiden määränpäässä eli paikassa, jossa maastaviedyt tuotteet kulutetaan (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20181108">8.11.2018</DATE>, <NAME.CASE>Cartrans Spedition</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-495/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:887">EU:C:2018:887</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0034">34</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24</NO.P><TXT>Nyt annettavan tuomion 22 kohdassa tarkoitetuista säännöksistä ja erityisesti mainitussa 146 artiklan 1 kohdan a alakohdassa käytetystä sanasta <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0033" ID="QS0033"/>lähetettyjen<QUOT.END REF.START="QS0033" CODE="201D" ID="QE0033"/> seuraa, että tavaran viennin katsotaan toteutuneen ja luovutus vientiin voidaan vapauttaa verosta silloin, kun omistajalle kuuluva määräysvalta on siirtynyt ostajalle ja kun luovuttaja osoittaa, että tavara on lähetetty tai kuljetettu unionin ulkopuolelle, ja kun se on lähettämisen ja kuljetuksen johdosta fyysisesti poistunut unionin alueelta (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180228">28.2.2018</DATE>, <NAME.CASE>Pieńkowski</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-307/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:124">EU:C:2018:124</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0025">25</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="7"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan pääasiassa on yhtäältä kiistatonta, että Vinš on lähettänyt kyseiset tavarat postitse unionin alueen ulkopuolelle, koska hän väittää erityisesti voivansa osoittaa sen, että nämä tavarat ovat tosiasiallisesti poistuneet unionin alueelta, postipalveluista saatujen asiakirjojen avulla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26</NO.P><TXT>Toisaalta arvonlisäverodirektiivin 146 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ei säädetä lain nro 235/2004 66 §:n 1 momentissa säädetyn kaltaisesta edellytyksestä, jonka mukaan vientiin tarkoitettu tavara on asetettava vientimenettelyyn, jotta ensin mainitussa säännöksessä tarkoitettua maastaviennin verovapautusta voidaan soveltaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27</NO.P><TXT>Näin ollen liiketoimen luonnehtiminen luovutukseksi vientiin direktiivin 2006/112 146 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla ei voi riippua siitä, onko kyseiset tavarat asetettu vientimenettelyyn, jolloin tällaiseen menettelyyn asettamatta jättäminen johtaisi siihen, että verovelvollinen menettää lopullisesti oikeuden viennin vapauttamiseen verosta (ks. analogisesti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20131219">19.12.2013</DATE>, <NAME.CASE>BDV Hungary Trading</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑563/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:854">EU:C:2013:854</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0027">27</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28</NO.P><TXT>Toiseksi on kuitenkin jäsenvaltioiden asiana säätää arvonlisäverodirektiivin 131 artiklan mukaisesti niistä edellytyksistä, joiden mukaisesti ne vapauttavat vientitoimet verosta, mainitussa direktiivissä säädettyjen vapautusten oikean ja selkeän soveltamisen varmistamiseksi sekä kaikenlaisten petosten, verojen kiertämisen ja väärinkäytösten estämiseksi. Jäsenvaltioiden on toimivaltaansa käyttäessään silti noudatettava unionin oikeusjärjestykseen kuuluvia yleisiä oikeusperiaatteita, joihin kuuluu muun muassa suhteellisuusperiaate (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20181108">8.11.2018</DATE>, <NAME.CASE>Cartrans Spedition</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑495/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:887">EU:C:2018:887</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0037">37</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29</NO.P><TXT>Suhteellisuusperiaatteen osalta on muistutettava, että kansallinen toimenpide menee pidemmälle kuin on tarpeen veron kannon oikean toimittamisen varmistamiseksi, jos sen perusteella oikeus arvonlisäverovapautukseen riippuu lähinnä muodollisten velvoitteiden noudattamisesta siten, että aineellisia edellytyksiä ei oteta huomioon eikä ole tarkasteltava erityisesti sitä, oliko näitä edellytyksiä noudatettu. Liiketoimia on nimittäin verotettava ottamalla huomioon niiden objektiiviset ominaisuudet (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20181108">8.11.2018</DATE>, <NAME.CASE>Cartrans Spedition</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑495/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:887">EU:C:2018:887</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0038">38</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä lain nro 235/2004 66 §:n 1 momentissa säädetyn kaltainen edellytys, joka on esteenä arvonlisäverovapautuksen soveltamiselle sellaisten tavaroiden luovutukseen, joita ei ole asetettu vientimenettelyyn, vaikka on kiistatonta, että nämä tavarat on tosiasiallisesti viety nyt annettavan tuomion 24 kohdassa mieleen palautettujen kriteerien mukaisesti, ja vaikka tämä luovutus vastaa siten objektiivisten ominaisuuksiensa puolesta arvonlisäverodirektiivin 146 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjä vapautuksen edellytyksiä, ei ole suhteellisuusperiaatteen mukainen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31</NO.P><TXT>Tällaisen edellytyksen asettaminen tarkoittaisi nimittäin, että vapautusta koskevan oikeuden edellytykseksi asetettaisiin nyt annettavan tuomion 29 kohdassa tarkoitettu muodollisten velvoitteiden noudattaminen eikä tutkittaisi, onko unionin oikeudessa asetettuja aineellisia vaatimuksia tosiasiassa noudatettu. Pelkästään se seikka, että viejä ei ole asettanut kyseisiä tavaroita vientimenettelyyn, ei tarkoita, ettei tällainen maastavienti ole tosiasiassa tapahtunut (ks. analogisesti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20181108">8.11.2018</DATE>, <NAME.CASE>Cartrans Spedition</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑495/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:887">EU:C:2018:887</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0050">50</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan on vain kaksi tapausta, joissa muodollisen vaatimuksen noudattamatta jättäminen voi johtaa arvonlisäverovapautusta koskevan oikeuden menetykseen (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20181108">8.11.2018</DATE>, <NAME.CASE>Cartrans Spedition</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑495/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:887">EU:C:2018:887</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0040">40</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33</NO.P><TXT>Yhtäältä verovelvollinen, joka on tarkoituksellisesti osallistunut veropetokseen ja näin vaarantanut yhteisen arvonlisäverojärjestelmän moitteetonta toimintaa, ei voi vedota verotuksen neutraalisuuden periaatteeseen arvonlisäverovapautuksen saamiseksi. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan ei ole unionin oikeuden vastaista edellyttää, että toimija toimii vilpittömässä mielessä ja toteuttaa kaikki toimenpiteet, joita siltä voidaan kohtuudella edellyttää sen varmistamiseksi, että sen<?PAGE NO="8"?> suorittama liiketoimi ei johda siihen, että se osallistuu veropetokseen. Jos kyseinen verovelvollinen tiesi tai sen olisi pitänyt tietää, että sen toteuttama liiketoimi liittyi hankkijan tekemään petokseen, eikä verovelvollinen ollut toteuttanut kaikkia käytettävissään olleita kohtuullisia toimenpiteitä välttääkseen kyseisen petoksen, kyseiseltä verovelvolliselta pitäisi evätä oikeus arvonlisäverovapautukseen (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20181108">8.11.2018</DATE>, <NAME.CASE>Cartrans Spedition</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑495/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:887">EU:C:2018:887</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0041">41</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä asiassa mikään unionin tuomioistuimen käytettävissä olevaan asiakirja-aineistoon sisältyvä seikka ei viittaa siihen, että pääasiassa kyseessä oleva vapautuksen epääminen perustuisi tällaisen petoksen olemassaoloon.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35</NO.P><TXT>Toisaalta muodollisen vaatimuksen laiminlyönti voi johtaa arvonlisäverovapautuksen epäämiseen, jos tämä laiminlyönti estäisi luotettavan näytön esittämisen siitä, että aineellisia vaatimuksia on noudatettu (tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20181108">8.11.2018</DATE>, <NAME.CASE>Cartrans Spedition</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-495/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:887">EU:C:2018:887</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0042">42</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36</NO.P><TXT>Siltä osin kuin siitä, että vientiin tarkoitettuja tavaroita ei aseteta vientimenettelyyn, voi usein aiheutua, että veroviranomaisten on vaikeampaa tai jopa mahdotonta tarkastaa, että nämä tavarat ovat tosiasiallisesti poistuneet unionin alueelta, kuten Tšekin hallitus pääasiallisesti väittää, on totta, että nyt annettavan tuomion 35 kohdassa mainittu luotettava näyttö tarkoittaa, että se, että tavarat on tosiasiallisesti viety, on osoitettava toimivaltaisia veroviranomaisia tyydyttävällä tavalla, koska tämä vaatimus koskee verovapautuksen myöntämiseen vaadittavia aineellisia edellytyksiä (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20181108">8.11.2018</DATE>, <NAME.CASE>Cartrans Spedition</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-495/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:887">EU:C:2018:887</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0048">48</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37</NO.P><TXT>Kuten nyt annettavan tuomion 25 kohdasta kuitenkin käy ilmi, pääasiassa ei ole väitetty, että se, että kyseisiä tavaroita ei ole asetettu vientimenettelyyn, olisi estänyt osoittamasta, että aineelliset vaatimukset eli nyt käsiteltävässä asiassa se, että nämä tavarat ovat tosiasiallisesti poistuneet unionin alueelta, täyttyvät.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisissa olosuhteissa vientiin tarkoitettujen tavaroiden asettamista vientimenettelyyn koskevan muodollisen vaatimuksen noudattamatta jättäminen ei voi johtaa siihen, että viejä menettää maastaviennin verovapautusta koskevan oikeutensa, kunhan on osoitettu, että kyseiset tavarat ovat todella poistuneet unionin alueelta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39</NO.P><TXT>Tätä toteamusta ei voida kumota Tšekin hallituksen näkemyksellä, jonka mukaan viejän olisi joka tapauksessa pitänyt erityisesti tullikoodeksin 59 artiklan 1 kohdan ja 161 artiklan 2 kohdan nojalla asettaa kyseiset tavarat mainittuun tullimenettelyyn tekemällä tätä koskeva tulli-ilmoitus, minkä hän olisi voinut tarvittaessa tehdä jälkikäteen, jolloin tämän vaatimuksen alun perin tapahtuneesta noudattamatta jättämisestä ei aiheutuisi maastaviennin verovapautusta koskevan oikeuden lopullinen menetys. Kuten näet nyt annettavan tuomion 29–31 kohdasta käy ilmi, tällainen tullimenettelyyn asettaminen, toteutettiinpa se ennen vientiä tai sen jälkeen, on muodollinen velvoite, joka ei myöskään kuulu yhteiseen arvonlisäverojärjestelmään vaan tullimenettelyyn. Näin ollen tämän velvoitteen noudattamatta jättäminen ei sellaisenaan sulje pois sitä, että aineelliset edellytykset, joiden nojalla vapautuksen myöntäminen on oikeutettua, täyttyvät.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella ennakkoratkaisukysymyksiin on vastattava, että arvonlisäverodirektiivin 146 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, luettuna yhdessä saman direktiivin 131 artiklan kanssa, on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että kansallisessa säännöksessä asetetaan tavaroille, jotka on tarkoitettu vietäviksi unionin ulkopuolelle, säädetyn arvonlisäverovapautuksen edellytykseksi se, että nämä tavarat on asetettu vientimenettelyyn, tilanteessa, jossa on osoitettu, että vapautuksen soveltamista koskevat aineelliset edellytykset ja erityisesti edellytys, jonka mukaan kyseisten tavaroiden on poistuttava tosiasiallisesti unionin alueelta, täyttyvät.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="9"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Oikeudenkäyntikulut</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41</NO.P><TXT>Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><JURISDICTION><INTRO>Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kolmas jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:</INTRO><P><HT TYPE="BOLD">Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä <DATE ISO="20061128">28.11.2006</DATE> annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 146 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, luettuna yhdessä saman direktiivin 131 artiklan kanssa, on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että kansallisessa säännöksessä asetetaan tavaroille, jotka on tarkoitettu vietäviksi Euroopan unionin ulkopuolelle, säädetyn arvonlisäverovapautuksen edellytykseksi se, että nämä tavarat on asetettu vientimenettelyyn, tilanteessa, jossa on osoitettu, että vapautuksen soveltamista koskevat aineelliset edellytykset ja erityisesti edellytys, jonka mukaan kyseisten tavaroiden on poistuttava tosiasiallisesti unionin alueelta, täyttyvät.</HT></P></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><SIGNATORY><P>Allekirjoitukset</P></SIGNATORY></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>