<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.00-20081231.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="ECRT12002FIA.0200120501.case.xml"><NO.CASE>T-227/99</NO.CASE><NO.CASE>T-134/00</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>61999A0227</NO.CELEX><NO.SEQ>0024.0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1208</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>1249</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>42</PAGE.TOTAL><AUTHOR>T</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><LEFT>TUOMIO <DATE ISO="20020228">28.2.2002</DATE> — YHDISTETYT ASIAT T-227/99 JA T-134/00</LEFT><RIGHT>KVAERNER WARNOW WERFT V. KOMISSIO</RIGHT></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio</HT> (laajennettu neljäs jaosto)</P><P><DATE ISO="20020228">28 päivänä helmikuuta 2002</DATE><NOTE NOTE.ID="E0001" NUMBERING="STAR"><P>Oikeudenkäyntikieli: saksa.</P></NOTE></P></TI></TITLE><JUDGMENT.INIT><P>Yhdistetyissä asioissa T-227/99 ja T-134/00,</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P><HT TYPE="BOLD">Kvaerner Warnow Werft GmbH,</HT> kotipaikka Rostock-Warnemünde (Saksa), edustajanaan asianajaja M. Schütte, prosessiosoite Luxemburgissa,</P><PARTY.STATUS>kantajana,</PARTY.STATUS></PLAINTIFS><AGAINST>vastaan</AGAINST><DEFENDANTS><P><HT TYPE="BOLD">Euroopan yhteisöjen komissio,</HT> asiamiehenään K.-D. Borchardt, prosessiosoite Luxemburgissa,</P><PARTY.STATUS>vastaajana,</PARTY.STATUS></DEFENDANTS></PARTIES><?PAGE NO="II-1209"?><P>jossa kantaja vaatii <DATE ISO="19990708">8.7.1999</DATE> tehdyn komission päätöksen 1999/675/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="274" DATE.PUB="1999" PAGE.FIRST="23">EYVL L 274, s. 23</REF.DOC.OJ>), sellaisena kuin se on muutettuna, ja Saksan liittotasavallan Kvaerner Warnow Werft GmbH:lle myöntämästä valtiontuesta <DATE ISO="20000215">15.2.2000</DATE> tehdyn komission päätöksen 2000/336/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="120" DATE.PUB="2000" PAGE.FIRST="12">EYVL L 120, s. 12</REF.DOC.OJ>) kumoamista,</P><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (laajennettu neljäs jaosto),</P><P>toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja P. Mengozzi sekä tuomarit R. Garcia-Valdecasas, V. Tiili, R. M. Moura Ramos ja J. D. Cooke,</P><P>kirjaaja: hallintovirkamies D. Christensen,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja <DATE ISO="20010502">2.5.2001</DATE> pidetyssä istunnossa esitetyn,</VISA></GR.VISA><PREAMBLE.FINAL><P>on antanut seuraavan</P></PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>tuomion</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Asiaa koskevat oikeussäännöt ja tosiseikat</P></TI></TITLE><NP><NO.P>1</NO.P><TXT>Laivanrakennusteollisuudelle myönnettävästä tuesta <DATE ISO="19901221">21 päivänä joulukuuta 1990</DATE> annetussa neuvoston direktiivissä 90/684/ETY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="380" DATE.PUB="1990" PAGE.FIRST="27">EYVL L 380, s. 27</REF.DOC.OJ>) säädetään<?PAGE NO="II-1210"?> laivanrakennusyritysten mahdollisuudesta saada tietyin edellytyksin valtiontukia toimintatukina, investointitukina, sulkemistukina ja tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävinä tukina.</TXT></NP><NP><NO.P>2</NO.P><TXT>Tämän direktiivin 10 a artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan, joka lisättiin laivanrakennusteollisuudelle myönnettävästä tuesta annetun direktiivin 90/684/ETY muuttamisesta <DATE ISO="19920720">20 päivänä heinäkuuta 1992</DATE> annetulla neuvoston direktiivillä 92/68/ETY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="219" DATE.PUB="1992" PAGE.FIRST="54">EYVL L 219, s. 54</REF.DOC.OJ>), entisen Saksan demokraattisen tasavallan alueella <DATE ISO="19900701">1.7.1990</DATE> toimineiden telakoiden laivanrakennukseen ja -muuntotoimintaan myönnettyjä toimintatukia voitiin <DATE ISO="19931231">31.12.1993</DATE> asti pitää yhteismarkkinoille soveltuvina edellyttäen, että Saksan liittotasavalta suostui tekemään <DATE ISO="19951231">31.12.1995</DATE> mennessä todellisesti ja peruuttamattomasti 40 prosentin suuruisen nettovähennyksen <DATE ISO="19900701">1.7.1990</DATE> olemassa olleesta <FT TYPE="NUMBER">545000</FT> tasatun bruttotonnin (compensated gross tonnage) kapasiteetista.</TXT></NP><NP><NO.P>3</NO.P><TXT>Direktiivin 90/684/ETY 6 artiklassa säädetään seuraavaa: <QUOT.START ID="QS0001" REF.END="QE0001" CODE="201D"/>Investointitukia — — ei voida myöntää uusien telakoiden perustamiseen tai jo olemassa olevien telakoiden investointitoimintaan, elleivät ne kuulu rakennemuutossuunnitelmaan, jonka seurauksena telakan laivanrakennustuotantokyky ei kasva tai, jos se kasvaa, ole suoraan sidoksissa peruuttamattomaan laivanrakennustuotantokyvyn vähenemiseen jäsenvaltion muilla telakoilla kyseisen ajanjakson aikana. — — Investointitukia voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana, jos — — tuen määrä ja intensiteetti on perusteltua aiottujen uudelleenjärjestelytoimien laajuuden vuoksi, [ja] — — tuki rajoitetaan suoraan investoinnista johtuvien kulujen tukemiseen.<QUOT.END ID="QE0001" REF.START="QS0001" CODE="201D"/></TXT></NP><NP><NO.P>4</NO.P><TXT>Treuhandanstalt-niminen julkisoikeudellinen elin, jonka tehtävänä on entisen Saksan demokraattisen tasavallan yritysrakenteen uudistaminen, myi itäsaksalaisen Warnow Werft -telakan norjalaiselle Kvaerner-konsernille vuonna 1992. Kauppasopimuksessa, jonka Saksan liittotasavalta toimitti komissiolle, ostaja sitoutui rajoittamaan kyseisen telakan laivanrakennuskapasiteetin <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> tasattuun<?PAGE NO="II-1211"?> bruttotonniin vuodessa <DATE ISO="20051231">31.12.2005</DATE> asti, ellei tätä yhteisön lainsäädännön mukaista rajoitusta lievennettäisi sitä ennen. Saksan liittotasavalta oli myöntänyt kantajalle nimenomaan <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> tasatun bruttotonnin suuruisen vuosikapasiteetin direktiivin 90/684/ETY 10 a artiklan 2 kohdan c alakohdan perusteella.</TXT></NP><NP><NO.P>5</NO.P><TXT>Komissio hyväksyi <DATE ISO="19930303">3.3.1993</DATE>, <DATE ISO="19940117">17.1.1994</DATE>, <DATE ISO="19950220">20.2.1995</DATE>, <DATE ISO="19951018">18.10.1995</DATE> ja <DATE ISO="19951211">11.12.1995</DATE> päivätyillä kirjeillä Saksan liittotasavallalle tiedoksi antamillaan päätöksillä (jäljempänä lupapäätökset) direktiivin 90/684/ETY ja 92/68/ETY mukaisesti Saksan liittotasavallan kyseiselle telakalle suunnittelemat <FT TYPE="DECIMAL">1246,9</FT> miljoonan Saksan markan (DEM) suuruiset tuet edellyttäen, että myönnettyä <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> tasatun bruttotonnin vuosikapasiteettia noudatettaisiin. Tuet hyväksyttiin seuraavan jakoperusteen mukaan:</TXT><P>N 692/D/91 — <DATE ISO="19930303">3 päivänä maaliskuuta 1993</DATE> päivätty komission kirje (SG (93) D/4052)</P><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>45,5 miljoonaa DEM toimintatukea</P></ITEM><ITEM><P>82,4 miljoonaa DEM toimintatukea aikaisempien velkojen anteeksiannon muodossa</P></ITEM><ITEM><P>127,5 miljoonaa DEM investointitukea</P></ITEM><ITEM><P>27,0 miljoonaa DEM sulkemistukea</P></ITEM></LIST></P><?PAGE NO="II-1212"?><P>N 692/J/91 — <DATE ISO="19940117">17 päivänä tammikuuta 1994</DATE> päivätty komission kirje (SG (94) D/567)</P><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>617,1 miljoonaa DEM toimintatukea</P></ITEM></LIST></P><P>N 1/95 — <DATE ISO="19950220">20 päivänä helmikuuta 1995</DATE> päivätty komission kirje (SG (95) D/1818)</P><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>222,5 miljoonaa DEM investointitukea</P></ITEM></LIST></P><P>N 637/95 — <DATE ISO="19951018">18 päivänä lokakuuta 1995</DATE> päivätty komission kirje (SG (95) D/12821)</P><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>66,9 miljoonaa DEM investointitukea</P></ITEM></LIST></P><P>N 797/95 — <DATE ISO="19951211">11 päivänä joulukuuta 1995</DATE> päivätty komission kirje (SG (95) D/15969)</P><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>58,0 miljoonaa DEM investointitukea.</P></ITEM></LIST></P></NP><?PAGE NO="II-1213"?><NP><NO.P>6</NO.P><TXT>Vuonna 1997 kantajan tosiasiallinen tuotanto oli <FT TYPE="NUMBER">93862</FT> tasattua bruttotonnia. Vuonna 1998 kantajan tosiasiallinen tuotanto oli <FT TYPE="NUMBER">122414</FT> tasattua bruttotonnia.</TXT></NP><NP><NO.P>7</NO.P><TXT>Komissio ilmoitti Saksan liittotasavallalle <DATE ISO="19981216">16.12.1998</DATE> päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdan (josta on tullut EY 88 artiklan 2 kohta) mukainen menettely, koska se katsoi, että <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> tasatun bruttotonnin vuosikapasiteetti oli ylitetty vuonna 1998. Tämä kirje julkaistiin <DATE ISO="19990216">16.2.1999</DATE> <HT TYPE="ITALIC">Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä</HT> (<REF.DOC.OJ COLL="C" NO.OJ="041" DATE.PUB="1999" PAGE.FIRST="23">EYVL 1999, C 41, s. 23</REF.DOC.OJ>).</TXT></NP><NP><NO.P>8</NO.P><TXT>Saksan viranomaiset esittivät huomautuksensa <DATE ISO="19990218">18.2.1999</DATE>.</TXT></NP><NP><NO.P>9</NO.P><TXT>Komission edustajat sekä riippumaton asiantuntija vierailivat telakalla 14.1. ja <DATE ISO="19990325">25.3.1999</DATE>.</TXT></NP><NP><NO.P>10</NO.P><TXT>Saksan liittotasavallan myöntämästä valtiontuesta Kvaerner Warnow Werft GmbH:lle <DATE ISO="19990708">8 päivänä heinäkuuta 1999</DATE> tehdyssä komission päätöksessä 1999/675/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="274" DATE.PUB="1999" PAGE.FIRST="23">EYVL L 274, s. 23</REF.DOC.OJ>) määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ARTICLE IDENTIFIER="001"><TI.ART><QUOT.START ID="QS0002" REF.END="QE0002" CODE="201D"/>1 artikla</TI.ART><ALINEA>Saksan Kvaerner Warnow Werft GmbH:lle myöntämä 41,5 miljoonan euron (83,0 miljoonan DEM:n) suuruinen tuki ei sovellu yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan nojalla.</ALINEA></ARTICLE><?PAGE NO="II-1214"?><ARTICLE IDENTIFIER="002"><TI.ART>2 <HT TYPE="ITALIC">artikla</HT></TI.ART><PARAG IDENTIFIER="002.001"><NO.PARAG>1.</NO.PARAG><ALINEA>Saksan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 41,5 miljoonan euron (83,0 miljoonan DEM:n) suuruisen tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta.</ALINEA><ALINEA>— —</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="002.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>Takaisinperittävään tukimäärään lisätään korot, jotka lasketaan tuen maksamispäivästä aina sen todelliseen takaisinmaksuun asti aluetukien avustusekvivalentin laskennassa käytetyn viitekoron perusteella.</ALINEA><ALINEA>— — <QUOT.END ID="QE0002" REF.START="QS0002" CODE="201D"/></ALINEA></PARAG></ARTICLE></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>11</NO.P><TXT>Komissio ilmoitti Saksan liittotasavallalle <DATE ISO="19990720">20.7.1999</DATE> päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa EY 88 artiklan 2 kohdan mukainen menettely, koska se katsoi, että <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> tasatun bruttotonnin vuosikapasiteetti oli ylitetty myös vuonna 1997. Tämä kirje julkaistiin <DATE ISO="19990828">28.8.1999</DATE> <HT TYPE="ITALIC">Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä</HT> (<REF.DOC.OJ COLL="C" NO.OJ="245" DATE.PUB="1999" PAGE.FIRST="24">EYVL C 245, s. 24</REF.DOC.OJ>).</TXT></NP><NP><NO.P>12</NO.P><TXT>Saksan viranomaiset esittivät huomautuksensa <DATE ISO="19991004">4.10.1999</DATE>.</TXT></NP><?PAGE NO="II-1215"?><NP><NO.P>13</NO.P><TXT>Saksan liittotasavallan myöntämästä valtiontuesta Kvaerner Warnow Werft GmbH:lle <DATE ISO="20000215">15 päivänä helmikuuta 2000</DATE> tehdyssä komission päätöksessä 2000/336/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="120" DATE.PUB="2000" PAGE.FIRST="12">EYVL L 120, s. 12</REF.DOC.OJ>) määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ARTICLE IDENTIFIER="001"><TI.ART><QUOT.START ID="QS0003" REF.END="QE0003" CODE="201D"/>1 artikla</TI.ART><ALINEA>Saksan Kvaerner Warnow Werft GmbH:lle myöntämä 6,3 miljoonan euron (12,6 miljoonan DEM:n) suuruinen tuki ei sovellu yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan nojalla.</ALINEA></ARTICLE><ARTICLE IDENTIFIER="002"><TI.ART>2 <HT TYPE="ITALIC">artikla</HT></TI.ART><PARAG IDENTIFIER="002.001"><NO.PARAG>1.</NO.PARAG><ALINEA>Saksan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 6,3 miljoonan euron (12,6 miljoonan DEM:n) suuruisen tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta.</ALINEA><ALINEA>— —</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="002.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>Takaisinperittävään tukimäärään lisätään korot, jotka lasketaan tuen asettamisesta tuensaajan käyttöön aina tuen todelliseen takaisinmaksuun asti. Korot perustuvat aluetukien avustusekvivalentin laskennassa käytettyyn viitekorkoon.</ALINEA><?PAGE NO="II-1216"?><ALINEA>— — <QUOT.END ID="QE0003" REF.START="QS0003" CODE="201D"/></ALINEA></PARAG></ARTICLE></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>14</NO.P><TXT>Saksan myöntämästä valtiontuesta Kvaerner Warnow Werft GmbH:lle (vuonna 1999) ja päätöksen 1999/675 muuttamisesta <DATE ISO="20000329">29 päivänä maaliskuuta 2000</DATE> tehdyssä komission päätöksessä 2000/416/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="156" DATE.PUB="2000" PAGE.FIRST="39">EYVL L 156, s. 39</REF.DOC.OJ>) määrätään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ARTICLE IDENTIFIER="001"><TI.ART><QUOT.START ID="QS0004" REF.END="QE0004" CODE="201D"/>1 artikla</TI.ART><ALINEA>Kvaerner Warnow Werft GmbH (KWW) on vuonna 1999 noudattanut kapasiteettirajoitusta, jonka noudattaminen on valtiontuesta N 325/99 tehdyn, <DATE ISO="19990805">5 päivänä elokuuta 1999</DATE> tiedoksi annetun päätöksen mukaan edellytys tuen soveltuvuudelle yhteismarkkinoille.</ALINEA></ARTICLE><ARTICLE IDENTIFIER="002"><TI.ART>2 artikla</TI.ART><ALINEA>Muutetaan päätöksen 1999/675/EY 1 artiklaa seuraavasti:</ALINEA><QUOT.S LEVEL="2"><ARTICLE IDENTIFIER="001"><TI.ART><QUOT.START ID="QS0005" REF.END="QE0005" CODE="2019"/>1 artikla</TI.ART><ALINEA>Saksan Kvaerner Warnow Werft GmbH:lle myöntämä 41,1 miljoonan euron (82,2 miljoonan DEM:n) suuruinen tuki ei sovellu yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan nojalla.<QUOT.END ID="QE0005" REF.START="QS0005" CODE="2019"/></ALINEA></ARTICLE></QUOT.S><?PAGE NO="II-1217"?><ALINEA>— —<QUOT.END ID="QE0004" REF.START="QS0004" CODE="201D"/></ALINEA></ARTICLE></QUOT.S></P></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Asian käsittelyn vaiheet ja asianosaisten vaatimukset</P></TI></TITLE><NP><NO.P>15</NO.P><TXT>Kantaja nosti yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen <DATE ISO="19991011">11.10.1999</DATE> ja <DATE ISO="20000518">18.5.2000</DATE> jättämillään kannekirjelmillä käsiteltävänä olevat kanteet, jotka kirjattiin numeroilla T-227/99 ja T-134/00.</TXT></NP><NP><NO.P>16</NO.P><TXT>Kantaja muutti <DATE ISO="20000622">22.6.2000</DATE> päivätyllä erillisellä asiakirjalla kanneperusteitaan ja vaatimuksiaan asiassa T-227/99 sen jälkeen, kun päätöstä 1999/675/ETY oli muutettu päätöksellä 2000/416/EY. Vastaaja esitti huomautuksensa näistä muutoksista.</TXT></NP><NP><NO.P>17</NO.P><TXT>Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen laajennetun neljännen jaoston puheenjohtaja päätti <DATE ISO="20001110">10.11.2000</DATE> antamallaan määräyksellä asianosaisia kuultuaan, että asiat T-227/99 ja T-134/00 yhdistetään suullista käsittelyä sekä tuomion antamista varten.</TXT></NP><NP><NO.P>18</NO.P><TXT>Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (laajennettu neljäs jaosto) päätti esittelevän tuomarin kertomuksen perusteella aloittaa suullisen käsittelyn ja pyysi prosessin j ohto toimena asianosaisia vastaamaan kirjallisiin kysymyksiin ja esittämään tiettyjä asiakirjoja. Asianosaiset noudattivat näitä pyyntöjä.</TXT></NP><?PAGE NO="II-1218"?><NP><NO.P>19</NO.P><TXT>Asianosaisten lausumat ja vastaukset ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen suullisiin kysymyksiin kuultiin <DATE ISO="20010502">2.5.2001</DATE> pidetyssä istunnossa.</TXT></NP><NP><NO.P>20</NO.P><TXT>Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin</TXT><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>kumoaa päätöksen 1999/675/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2000/416/EY, tai toissijaisesti kumoaa tämän päätöksen siltä osin kuin siinä laskettu palautettavien tukien määrä perustuu hyväksyttyjen tukien kokonaismäärään tosiasiallisesti myönnettyjen toimintatukien kokonaismäärän sijaan</P></ITEM><ITEM><P>kumoaa päätöksen 2000/336/EY tai toissijaisesti kumoaa tämän päätöksen siltä osin kuin siinä laskettu palautettavien tukien määrä perustuu hyväksyttyjen tukien kokonaismäärään tosiasiallisesti myönnettyjen toimintatukien kokonaismäärän sijaan ja että se ottaa huomioon määrät, joiden takaisinperintää on jo vaadittu</P></ITEM><ITEM><P>velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut tai toissijaisesti, jos asiassa T-227/99 nostettu kanne hylätään, velvoittaa komission korvaamaan kulut, jotka aiheutuivat tähän asiaan liittyvän kannekirjelmän muuttamisesta, mikä oli välttämätöntä päätöksen 1999/675/ETY muuttamisen jälkeen.</P></ITEM></LIST></P></NP><NP><NO.P>21</NO.P><TXT>Vastaaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin</TXT><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>hylkää kanteen</P></ITEM><?PAGE NO="II-1219"?><ITEM><P>velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut ne kulut mukaan lukien, jotka liittyvät asiassa T-227/99 nostetun kanteen muuttamiseen.</P></ITEM></LIST></P></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Oikeudelliset seikat</P></TI></TITLE><NP><NO.P>22</NO.P><TXT>Aluksi on todettava, että riidanalaisen päätöksen oikaisemista asian käsittelyn kuluessa on pidettävä uutena seikkana, jonka vuoksi kantaja voi muuttaa kanneperusteitaan ja vaatimuksiaan (asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="14/81" YEAR="1982" PAGE.ECR="749">14/81, Alpha Steel v. komissio, tuomio <DATE ISO="19820303">3.3.1982</DATE>, Kok. 1982, s. 749, 8 kohta</REF.DOC.ECR> ja yhdistetyt asiat <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="T-46/98+T-151/98" YEAR="2000" PAGE.ECR="II-167">T-46/98 ja T-151/98, CCRE v. komissio, tuomio <DATE ISO="20000203">3.2.2000</DATE>, Kok. 2000, s. II-167, 36 kohta</REF.DOC.ECR>). Näin ollen edellä 16 kohdassa mainittu kantajan kanneperusteisiinsa ja vaatimuksiinsa asiassa T-227/99 tekemä muutos otetaan tutkittavaksi.</TXT></NP><NP><NO.P>23</NO.P><TXT>Kumoamiskanteidensa tueksi kantaja esittää kahdeksan kanneperustetta. Ensimmäinen, ainoastaan päätökseen 1999/675/ETY liittyvä kanneperuste koskee komission kokoonpanon sääntöjenvastaisuutta. Toinen kanneperuste koskee EY 87 ja EY 88 artiklan ja direktiivin 90/684/ETY soveltamisessa tehtyjä, tosiseikkoja koskevia virheitä. Kolmas kanneperuste koskee EY 87 ja EY 88 artiklan ja direktiivin 90/684/ETY soveltamisessa tehtyjä oikeudellisia virheitä. Neljäs kanneperuste koskee harkintavallan väärinkäyttöä. Viides kanneperuste koskee perustelujen puutteellisuutta. Kuudes kanneperuste koskee luottamuksensuojan periaatteen ja oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamista. Seitsemäs kanneperuste koskee yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaamista. Viimeinen eli kahdeksas kanneperuste koskee suhteellisuusperiaatteen loukkaamista.</TXT></NP><?PAGE NO="II-1220"?><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P>Komission kokoonpanon sääntöjenvastaisuutta koskeva ensimmäinen kanneperuste</P></TI></TITLE><NP><NO.P>24</NO.P><TXT>Kantaja väittää, että päätös 1999/675/ETY on lainvastainen, koska komission kokoonpano oh sääntöjenvastainen, kun tämä päätös tehtiin. Sääntöjenvastaisuus johtui toisaalta Martin Bangemannin poissaolosta, sillä komissio oli <DATE ISO="19990701">1. 7.1999</DATE>. tekfmällään päätöksellä sääntöjenvastaisesti vapauttanut hänet tehtävistään, ja toisaalta Jacques Santerin ja Emma Boninon läsnäolosta komissiossa, vaikka heidän valintansa Euroopan parlamenttiin <DATE ISO="19990613">13.6.1999</DATE> ja heidän ilmoituksensa <DATE ISO="19990706">6.7.1999</DATE> edustajanpaikan vastaanottamisesta merkitsi sitä, etteivät he enää kyenneet hoitamaan tehtäviään komissiossa täysin riippumattomina EY 213 artiklan 2 kohdassa edellytetyllä tavalla.</TXT></NP><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Bangemannin tehtävistä vapauttamisen vaikutus komission kokoonpanon säännönmukaisuuteen</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>25</NO.P><TXT>Kantaja toteaa, että komission jäsenten kollegio päätti <DATE ISO="19990701">1.7.1999</DATE> vapauttaa Bangemannin tehtävistään tämän pyynnöstä, mutta tällä päätöksellä ei ollut oikeudellista perustaa. Päätös tehtiin sen jälkeen, kun Bangemann oli ilmoittanut aikomuksestaan ryhtyä mitä pikimmin espanjalaisen televiestintäyhtiön Telefónican hallituksen jäseneksi ja jättää tämän vuoksi tehtävänsä komissiossa. Bangemann ei osallistunut komission kokouksiin <DATE ISO="19990701">1.7.1999</DATE> lähtien eikä hän muun<?PAGE NO="II-1221"?> muassa ottanut osaa päätökseen 1999/675/ETY. Hänen tehtäviään tietotekniikasta ja televiestinnästä vastaavana komission jäsenenä alkoi hoitaa kilpailusta vastaava komission jäsen Karel van Miert.</TXT></NP><NP><NO.P>26</NO.P><TXT>Kantajan mukaan Bangemannin vapauttaminen tehtävistään teki komission kokoonpanosta sääntöjenvastaisen, koska vähentämällä todellisten aktiivijäsentensä määrän 19:ään kyseinen toimielin rikkoi EY 213 artiklan 1 kohtaa, jonka mukaan komissiossa on 20 jäsentä. Komissiolla ei ole toimivaltaa vähentää jäsenmääräänsä tällä tavoin. Kantajan mukaan tämä toimivalta kuuluu neuvostolle, sillä EY 213 artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä määrätään, että neuvosto voi yksimielisesti muuttaa komission jäsenten määrää. Näin ollen kaikki komission 1.7. lähtien tekemät päätökset olivat mitättömiä siihen asti, kunnes juoksevia asioita hoitaneen eronneen komission jäsenmäärää oli vähennetty välittömästi yhdellä sen toimikauden loppuajaksi neuvoston <DATE ISO="19990709">9.7.1999</DATE> tekemällä päätöksellä.</TXT></NP><NP><NO.P>27</NO.P><TXT>Kantaja lisää, että sen väite ei ole kumottavissa EY 215 artiklan ensimmäisellä kohdalla, jossa vahvistetaan mahdollisuus komission jäsenen eroon. Kantajan mukaan tämä määräys ei koske komission jäsenen eronpyyntöä, kun komissio hoitaa enää ainoastaan juoksevia asioita. Yhteisön toiminnan varmistamiseksi on päinvastoin välttämätöntä, että tällainen eroaminen on poissuljettu. Kantajan mukaan komission jäsenen tehtäviin kuuluu tällaisessa tilanteessa komission toimintakyvyn varmistaminen seuraajansa toimikauden alkamiseen asti, ja siitä huolehtiminen, ettei yhteisölle aiheudu tänä aikana haittaa. Pelkästään juoksevista asioista vastuussa olevan komission jäsen ei näin ollen voi välttää velvollisuuksiaan eikä väittää, että hänet olisi vapautettu niistä. Vastakkainen näkemys merkitsisi tässä tilanteessa <DATE ISO="19990316">16.3.1999</DATE> tapahtuneen komission jäsenten yhteisen eron jälkeen myös mahdollisen toisen yhteisen eron tai lukuisten komission juoksevia asioita hoitavien yksittäisten jäsenten eron hyväksymistä, minkä jälkeen yhteisöllä ei enää olisi toimeenpanovallan käyttäjää.</TXT></NP><?PAGE NO="II-1222"?><NP><NO.P>28</NO.P><TXT>Kantaja korostaa myös, että komissio ei voi vedota sääntöön, jonka mukaan EY 213 artiklasta yhdessä komission työjärjestyksen 5 artiklan kanssa seuraa, että komission kokoonpano on sääntöjenmukainen, kun enemmistö sen jäsenmaarasta on läsnä. Kantajan mukaan tätä sääntöä voidaan soveltaa ainoastaan silloin, kun perustamissopimuksessa komissiolle määrätty jäsenmäärä on käytettävissä, ja näin ei ollut tässä tapauksessa Bangemannin pysyvän tehtävistä vapauttamisen vuoksi.</TXT></NP><NP><NO.P>29</NO.P><TXT>Vastaaja myöntää, että perustamissopimuksessa ei nimenomaisesti määrätä komission jäsenen vapauttamisesta tehtävistään ja että lukuun ottamatta mahdollista erottamista tämä toimii tehtävässään, kunnes hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen.</TXT></NP><NP><NO.P>30</NO.P><TXT>Vastaaja väittää, että Bangemann voitiin kuitenkin vapauttaa tehtävistään säännönmukaisesti, koska vastakkaisessa tapauksessa hänen velvollisuutenaan olii ollut hoitaa tehtäviään komission jäsenenä, vaikka hän ei enää olisikaan kyennyt noudattamaan velvollisuuttaan olla riippumaton tehtävänsä hoitamisessa ja osoittamaan kunniallisuutta ja pidättyvyyttä, kun hänelle toimikauden päätyttyä tarjotaan tiettyjä tehtäviä tai etuja. Tämän osalta vastaaja korostaa, etta sita olisi perustellusti arvosteltu, jos se ei olisi päättänyt vapauttaa Bangemannia tehtävistään tämän sen tietoon saattamista eturistiriidoista huolimatta. Se muistuttaa myös epäilyistä, joita tässä tapauksessa oli Bangemannin Telefónicaa koskevien suunnitelmien eettisen hyväksyttävyyden osalta ja jotka ilmenevät muun muassa neuvoston <DATE ISO="19990709">9.7.1999</DATE> tekemästä päätöksestä saattaa asia yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi.</TXT></NP><NP><NO.P>31</NO.P><TXT>Vastaaja toteaa, että kantajan väite, joka liittyy komission jäsenmäärän vähentämiseen 19:ään, ei tarkoita sitä, ettei kyseisellä toimielimellä olisi oikeutta vapauttaa yhtä jäsenistään tehtävistään, kun tämä ei kykene noudattamaan tehtäväänsä liittyviä velvollisuuksia. Tällaisella päätöksellä tavallaan ennakoidaan neuvoston EY 215 artiklan toisen kohdan mukaista päätöstä, joka tässä tapauksessa tehtiin <DATE ISO="19990709">9.7.1999</DATE>.</TXT></NP><?PAGE NO="II-1223"?><NP><NO.P>32</NO.P><TXT>Vastaaja korostaa tämän osalta, että se ei vähentänyt jäsenmääräänsä oma-aloitteisesti vaan että se toimi ainoastaan Bangemannin toiminnan aiheuttaman tosiasiallisen tilanteen pohjalta varmistaakseen kykynsä toimia yhteisön moitteettoman toiminnan ylläpitämisen edellyttämällä tavalla. Komission <DATE ISO="19990701">1.7.1999</DATE> tekemä päätös oli näin ollen perusteltavissa kyseisen toimielimen oikeudella toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet komission jäsenten päätöksentekomenettelyn säännönmukaisuuden turvaamiseksi kollegiossa.</TXT></NP><NP><NO.P>33</NO.P><TXT>Tämän osalta vastaaja toteaa, että EY 219 artiklan toisen kohdan ja komission työjärjestyksen 5 artiklan nojalla komissio voi tehdä päätöksiä jäsenmääränsä enemmistöllä, mikä merkitsee sitä, että tämän toimielimen tekemä päätös on laillinen 11:n sen jäsenen kannattaessa päätöstä. Vastaaja katsoo näin ollen, että se voi vapauttaa jotkut jäsenet tehtävistään esimerkiksi kesällä 1999 vallinneen kaltaisessa poikkeustilanteessa, kun tällaisella toimenpiteellä ei vaikuteta sen päätöksentekokykyyn.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>34</NO.P><TXT>Aluksi on syytä mainita säännöt, joita sovelletaan komission jäsenen eroon ja uuden jäsenen nimittämiseen hänen tilalleen, ja palauttaa mieliin komission jäsenen velvollisuudet hänen toimikautensa aikana ja tämän jälkeen sekä päätösvaltaista jäsenmäärää ja enemmistöä koskevat komission päätöksentekoon sovellettavat säännöt.</TXT></NP><NP><NO.P>35</NO.P><TXT>Ensinnäkin EY 215 artikla koskee muun muassa komission jäsenen mahdollista eroa ja siinä määritellään, millä tavoin hänen tilalleen nimitetään uusi jäsen.</TXT></NP><?PAGE NO="II-1224"?><NP><NO.P>36</NO.P><TXT>EY 215 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan <QUOT.START ID="QS0006" REF.END="QE0006" CODE="201D"/>lukuun ottamatta kuolemantapauksia ja niitä tapauksia, joissa jäsenen tilalle nimitetään uusi jäsen tavallisessa järjestyksessä, komission jäsenen tehtävät päättyvät, kun hän eroaa tai hänet erotetaan<QUOT.END ID="QE0006" REF.START="QS0006" CODE="201D"/>. Tämän artiklan neljännessä kohdassa täsmennetään, että <QUOT.START ID="QS0007" REF.END="QE0007" CODE="201D"/>jollei komission jäsentä eroteta 216 artiklan mukaisesti, hän jatkaa tehtävässään, kunnes hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen<QUOT.END ID="QE0007" REF.START="QS0007" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>37</NO.P><TXT>EY 215 artiklan toisessa kohdassa määritellään se, millä tavoin eronneen komission jäsenen tilalle nimitetään uusi jäsen:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0008" REF.END="QE0008" CODE="201D"/>Jäljellä olevaksi toimikaudeksi nimitetään uusi jäsen jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella. Neuvosto voi kuitenkin yksimielisesti päättää, että uutta jäsentä ei nimitetä.<QUOT.END ID="QE0008" REF.START="QS0008" CODE="201D"/></P></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>38</NO.P><TXT>Toiseksi EY 213 artiklassa määritellään komission jäsenen velvollisuudet tämän toimikauden aikana ja sen päätyttyä.</TXT></NP><NP><NO.P>39</NO.P><TXT>EY 213 artiklan 2 kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaan komission jäsenet hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina yhteisön yleisen edun mukaisesti, eivät pyydä eivätkä ota ohjeita miltään hallitukselta tai muultakaan taholta tehtäväänsä hoitaessaan ja pidättyvät kaikesta, mikä on ristiriidassa heidän tehtävänsä kanssa.</TXT></NP><NP><NO.P>40</NO.P><TXT>EY 213 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaan komission jäsenet antavat tehtäväänsä ryhtyessään <QUOT.START ID="QS0009" REF.END="QE0009" CODE="201D"/>juhlallisen vakuutuksen siitä, että he toimikautensa aikana ja sen päätyttyä kunnioittavat komission jäsenyydestä johtuvia<?PAGE NO="II-1225"?> velvollisuuksia ja varsinkin osoittavat kunniallisuutta ja pidättyvyyttä, kun heille toimikauden päätyttyä tarjotaan tiettyjä tehtäviä tai etuja. Jos komission jäsen ei noudata näitä velvollisuuksiaan, yhteisön tuomioistuin voi neuvoston tai komission pyynnöstä päättää, että asiassa ilmenneiden seikkojen mukaan jäsen joko erotetaan tehtävästään [EY] 216 artiklan mukaisesti taikka hänen oikeutensa eläkkeeseen tai muihin vastaaviin etuuksiin lakkaa<QUOT.END ID="QE0009" REF.START="QS0009" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>41</NO.P><TXT>Kolmanneksi EY 219 artiklan toisessa ja kolmannessa kohdassa yhdessä EY 213 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan ja päätöksen 1999/675/ETY aikana voimassa olleen komission työjärjestyksen 5 artiklan kanssa määritellään komission päätöksen tekemiseen vaadittava päätösvaltainen jäsenmäärä ja enemmistö.</TXT></NP><NP><NO.P>42</NO.P><TXT>EY 219 artiklan toisen kohdan mukaan <QUOT.START ID="QS0010" REF.END="QE0010" CODE="201D"/>komissio tekee ratkaisunsa [EY] 213 artiklassa mainitun jäsenmäärän enemmistöllä<QUOT.END ID="QE0010" REF.START="QS0010" CODE="201D"/>, ja EY 213 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa täsmennetään, että komissiossa on 20 jäsentä, ja sen 1 kohdan toisessa alakohdassa korostetaan, että ainoastaan neuvosto voi yksimielisesti muuttaa komission jäsenten määrää.</TXT></NP><NP><NO.P>43</NO.P><TXT>Lisäksi EY 219 artiklan kolmannessa kohdassa määrätään, että <QUOT.START ID="QS0011" REF.END="QE0011" CODE="201D"/>komissio on päätösvaltainen vain, kun sen työjärjestyksessä määrätty määrä jäseniä on läsnä<QUOT.END ID="QE0011" REF.START="QS0011" CODE="201D"/>. Komission työjärjestyksen 5 artiklan mukaan <QUOT.START ID="QS0012" REF.END="QE0012" CODE="201D"/>komissio on päätösvaltainen, kun perustamissopimuksessa määrätystä jäsenmäärästä enemmistö on läsnä<QUOT.END ID="QE0012" REF.START="QS0012" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>44</NO.P><TXT>Ennen kantajan väitteen tutkimista on vielä palautettava mieleen tilanne, jossa komissio vapautti Bangemannin tehtävistään.</TXT></NP><?PAGE NO="II-1226"?><NP><NO.P>45</NO.P><TXT>Komission puheenjohtaja Santer ilmoitti <DATE ISO="19990316">16.3.1999</DATE> päivätyllä kirjeellä jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssin puheenjohtajalle komission jäsenten päätöksestä jättää yhdessä tehtävänsä ja antaa jäsenvaltioiden hallitusten tehdä ratkaisu heidän toimikaudestaan. Tässä kirjeessä komission puheenjohtaja ja sen jäsenet ilmoittivat muun muassa EY 215 artiklan neljännen kohdan mukaisesti jatkavansa tehtävässään, kunnes heidän tilalleen on nimitetty uudet henkilöt perustamissopimuksissa määrättyjä menettelyjä noudattaen.</TXT></NP><NP><NO.P>46</NO.P><TXT>Neuvosto piti <DATE ISO="19990322">22.3.1999</DATE> annetussa julkilausumassa tarpeellisena, että uusi komissio nimitettäisiin mahdollisimman pian, mutta se toivoi komission jatkavan toistaiseksi tehtävässään perustamissopimusten mukaisesti.</TXT></NP><NP><NO.P>47</NO.P><TXT>Bangemann ilmoitti <DATE ISO="19990629">29.6.1999</DATE> päivätyllä kirjeellä jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssin puheenjohtajalle aikomuksestaan olla jatkamatta tehtävässään komissiossa ja siirtyä harjoittamaan ammattitoimintaa espanjalaisessa televiestintäyhtiössä Telefonicassa. Kirjeessä täsmennetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0013" REF.END="QE0013" CODE="201D"/>Komission jäsenet ilmoittivat teille <DATE ISO="19990316">16.3.1999</DATE> päivätyllä kirjeellään päätöksestään jättää yhdessä tehtävänsä ja antaa jäsenvaltioiden hallitusten tehdä ratkaisu heidän toimikaudestaan. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 215 artiklan neljännen alakohdan ja EHTY:n perustamissopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen vastaavien määräysten mukaisesti olen jatkanut tehtävässäni tätä ratkaisua odotettaessa.</P><P>Haluan tänään ilmoittaa teille päätöksestäni siirtyä harjoittamaan ammattitoimintaa Telefónica-nimisessä yhtiössä. Näin ollen en voi enää jatkaa nykyisessä tehtävässäni.</P><?PAGE NO="II-1227"?><P>Tämän vuoksi pyydän teitä aloittamaan mitä pikimmin Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 215 artiklan toisen kohdan ja EHTY:n perustamissopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen vastaavien määräysten mukaisen menettelyn.<QUOT.END ID="QE0013" REF.START="QS0013" CODE="201D"/></P></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>48</NO.P><TXT>On todettava, että komissio sai tiedon tästä toimenpiteestä, mikä ilmenee Bangemannin kirjeen <DATE ISO="19990629">29.6.1999</DATE> päivätystä saatteesta, jonka komission pääsihteeri lähetti Saksan liittotasavallan pysyvälle edustustolle.</TXT></NP><NP><NO.P>49</NO.P><TXT>Komissio päätti <DATE ISO="19990701">1.7.1999</DATE> vapauttaa Bangemannin tehtävistään välittömästi. Tätä päätöstä selostetaan komission Brysselissä <DATE ISO="19990701">1.7.1999</DATE> pidetyn 1440. kokouksen pöytäkirjan 2 kohdassa seuraavasti:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0014" REF.END="QE0014" CODE="201D"/>Komissio päättää, että Bangemann vapautetaan tehtävistään välittömästi siihen asti, kunnes [EY] 215 artiklan mukainen menettely on saatu päätökseen. Komissio toteaa, että puheenjohtaja Santer on päättänyt, että jatkossa Bangemannin salkkua hoitaa Van Miert. Se huomauttaa, että olisi tarkoituksenmukaista selkeyttää tulevaisuutta varten [EY] 213 artiklan määräysten soveltamista komission jäsenten toimikauden päättymisen jälkeisten tehtävien osalta. Se hyväksyy Bangemannin tilannetta koskevan julkilausuman.<QUOT.END ID="QE0014" REF.START="QS0014" CODE="201D"/></P></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>50</NO.P><TXT>Tähän päätökseen liittyi komission <DATE ISO="19990701">1.7.1999</DATE> päivätty lehdistötiedote (IP/99/447), joka sisältää Bangemannin tilannetta koskevan julkilausuman.</TXT></NP><NP><NO.P>51</NO.P><TXT>Neuvosto totesi <DATE ISO="19990709">9.7.1999</DATE> erityisesti EY 215 artiklan nojalla, että Bangemann oli pyytänyt saada erota tehtävästään komission jäsenenä, ja päätti, ettei ollut syytä<?PAGE NO="II-1228"?> nimittää uutta jäsentä hänen tilalleen. Päätöksessä täsmennettiin, että se tulisi Bangemannin osalta voimaan sinä päivänä, jona se tehdään (ks. komission kokoonpanosta <DATE ISO="19990709">9 päivänä heinäkuuta 1999</DATE> tehty neuvoston päätös 1999/493/EY, EHTY, Euratom; <REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="192" DATE.PUB="1999" PAGE.FIRST="53">EYVL L 192, s. 53</REF.DOC.OJ>).</TXT></NP><NP><NO.P>52</NO.P><TXT>Edellä mainituista asiakirjoista ilmenee, että muiden komission jäsenten tavoin Bangemann erosi komission jäsenen tehtävästään <DATE ISO="19990316">16.3.1999</DATE>. EY 215 artiklan neljännen kohdan mukaisesti hän jatkoi tehtävänsä hoitamista tästä päivästä lähtien odottaen joko jäsenvaltioiden hallitusten päätöstä nimittää uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi tai neuvoston päätöstä olla nimittämättä uutta jäsentä.</TXT></NP><NP><NO.P>53</NO.P><TXT>Päätettyään siirtyä harjoittamaan ammattitoimintaa Telefonica-yhtiössä Bangemann katsoi, ettei hän kyennyt enää hoitamaan tehtäväänsä komissiossa. Tämän vuoksi hän pyysi <DATE ISO="19990629">29.6.1999</DATE>, että päätös uuden jäsenen nimittämisestä tehtäisiin mahdollisimman pian.</TXT></NP><NP><NO.P>54</NO.P><TXT>Bangemann päätti siis oma-aloitteisesti olla enää osallistumatta komission työskentelyyn.</TXT></NP><NP><NO.P>55</NO.P><TXT>Tämän osalta on todettava, että neuvosto katsoi, että Bangemannin päätös siirtyä harjoittamaan ammattitoimintaa Telefonica-yhtiössä loukkasi komission jäsentä koskevaa pidättyvyysvelvollisuutta, koska Bangemann vastasi vuodesta 1992 lähtien tietotekniikkaa ja televiestintää koskevista asioista. Neuvosto päätti näin ollen <DATE ISO="19990709">9.7.1999</DATE> saattaa Bangemannin tapauksen yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi erityisesti EY 213 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti (Martin Bangemannia koskevan tapauksen saattamisesta yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi <DATE ISO="19990709">9 päivänä heinäkuuta 1999</DATE> tehty neuvoston<?PAGE NO="II-1229"?> päätös 1999/494/EY, EHTY, Euratom; <REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="192" DATE.PUB="1999" PAGE.FIRST="55">EYVL L 192, s. 55</REF.DOC.OJ>). Asian käsittely lopetettiin yhteisöjen tuomioistuimen <DATE ISO="20000203">3.2.2000</DATE> antamalla määräyksellä (asia C-290/99, neuvosto v. Bangemann, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa).</TXT></NP><NP><NO.P>56</NO.P><TXT>Näin ollen komission <DATE ISO="19990701">1.7.1999</DATE> tekemä päätös vapauttaa Bangemann tehtävistään välittömästi oli ainoastaan seuraus Bangemannin toiveesta olla jatkamatta tehtävänsä hoitamista komissiossa. Komission samana päivänä päivätyssä lehdistötiedotteessa todetaan lisäksi, että <QUOT.START ID="QS0015" REF.END="QE0015" CODE="201D"/>Bangemann ei voi ottaa vastaan uutta työtehtäväänsä ennen kuin [EY] 215 artiklan mukainen menettely on saatu päätökseen. Bangemann hyväksyy tämän. Menettelyn päättymistä odottaessa kollegio on päättänyt vapauttaa Bangemannin tehtävistään tämän oman toivomuksen mukaisesti<QUOT.END ID="QE0015" REF.START="QS0015" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>57</NO.P><TXT>On todettava, että tehtävistä vapauttamisella ei ole oikeudellista perustaa edellä 35—42 kohdassa viitatuissa perustamissopimuksen määräyksissä eikä komission työjärjestyksessä. Komission <DATE ISO="19990701">1.7.1999</DATE> päivättyyn päätökseen sisältyvä ilmaisu olikin ainoastaan tämän toimielimen käyttämä keino ratkaista ne hallinnolliset ja menettelyyn liittyvät vaikeudet, joita Bangemannin päätös siirtyä harjoittamaan ammattitoimintaa Teleronica-yhtiössä aiheutti, ja siis tehdä päätelmät siitä, että tämän oli mahdotonta jatkaa tehtävänsä hoitamista. Tämän ilmaisun käytöllä ei näin ollen ollut vaikutusta Bangemannin jäsenyyteen komissiossa eikä sillä myöskään poistettu EY 215 artiklan neljännen kohdan (ks. edellä 36 kohta) oikeusvaikutusta.</TXT></NP><NP><NO.P>58</NO.P><TXT>Komission <DATE ISO="19990701">1.7.1999</DATE> tekemää päätöstä ei voida näin ollen pitää päätöksenä, jolla vähennettiin komission jäsenmäärää ja jonka ainoastaan neuvosto voi yksimielisesti tehdä EY 213 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti. Komissio nimittäin tyytyi tällä päätöksellä vapauttamaan Bangemannin tämän tehtävistä odottaessaan joko jäsenvaltioiden hallitusten nimittävän yksimielisesti tämän seuraajan tai neuvoston päättävän yksimielisesti olla nimittämättä uutta jäsentä.</TXT></NP><?PAGE NO="II-1230"?><NP><NO.P>59</NO.P><TXT>Tässä tapauksessa nimenomaan neuvosto katsoi <DATE ISO="19990709">9.7.1999</DATE> tekemällään päätöksellä EY 215 artiklan toisen kohdan mukaisesti, etteivät Bangemannin tehtävät komissiossa enää jatkuisi, sillä se päätti olla nimittämättä uutta jäsentä tämän tilalle.</TXT></NP><NP><NO.P>60</NO.P><TXT>Näin ollen <DATE ISO="19990701">1.7.1999</DATE> tehty komission päätös ei vaikuta komission jäsenten läsnäollessa ja niiden enemmistöllä EY 219 artiklan toisen ja kolmannen kohdan ja tässä artiklassa viitattujen säännösten mukaisesti komission päätöksen 1999/675/ETY laillisuuteen.</TXT></NP><NP><NO.P>61</NO.P><TXT>Bangemannin tehtävistään vapauttamisen aiheuttamaa komission kokoonpanon sääntöjenvastaisuutta koskeva väite on näin ollen hylättävä.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Komission kokoonpanon säännönmukaisuus sen jälkeen, kun Santer ja Bonino oli <DATE ISO="19990613">13.6.1999</DATE> valittu Euroopan parlamenttiin ja kun he olivat <DATE ISO="19990706">6.7.1999</DATE> ilmoittaneet ottavansa edustajanpaikkansa vastaan</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>62</NO.P><TXT>Kantaja katsoo, että eronneen komission puheenjohtaja Santer ja Bonino, joka oli yksi komission jäsenistä, eivät olleet päätöksestä 1999/675/ETY äänestettäessä riippumattomia EY 213 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla tavalla, koska heidät oli valittu Euroopan parlamenttiin <DATE ISO="19990613">13.6.1999</DATE> ja koska he olivat <DATE ISO="19990706">6.7.1999</DATE> ilmoittaneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssin<?PAGE NO="II-1231"?> puheenjohtajalle ottavansa edustajanpaikan vastaan. Kantajan mukaan komission jäseniä, jotka ovat sitoutuneet tällä tavoin Euroopan parlamenttiin, ei voida enää pitää riippumattomina.</TXT></NP><NP><NO.P>63</NO.P><TXT>Tämän osalta kantaja toteaa, ettei ole olennaista, että parlamentti piti perustavan istuntonsa vasta <DATE ISO="19990720">20.7.1999</DATE>, koska Santerin ja Boninon valinta ja heidän ilmoituksensa edustajanpaikan vastaanottamisesta saattoi aiheuttaa eturistiriidan heidän komission jäsenen tehtävänsä ja poliittisen puolueen edustajan tehtävänsä välille.</TXT></NP><NP><NO.P>64</NO.P><TXT>Vastaaja toteaa, että komission jäsenen valinta Euroopan parlamenttiin ei vaikuta tämän henkilön riippumattomuuteen ennen kuin parlamentin perustava istunto on pidetty. Vastaaja toteaa, että tässä tapauksessa Euroopan parlamentti valittiin <DATE ISO="19990613">13.6.1999</DATE> ja että edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä ja välittömillä vaaleilla annetun säädöksen 3 artiklan 2 kohdasta yhdessä sen 3 kohdan kanssa seuraa, että parlamentin edustajien toimikausi alkoi ensimmäisen vaalien jälkeen pidetyn istunnon avaamisesta, mikä tapahtui <DATE ISO="19990720">20.7.1999</DATE>. Vastaajan mukaan parlamentti ei siis voinut ennen perustavaa kokoustaan vaikuttaa Santeriin ja Boninoon esimerkiksi siihen kuuluvien puolueiden tai aktiivisten poliittisten ryhmien välityksellä.</TXT></NP><NP><NO.P>65</NO.P><TXT>Komission jäsenen riippumattomuudesta tehtävänsä hoitamisessa vastaaja korostaa, että jäsenen poliittisia intressejä ei voida arvioida yleisellä tasolla. On päinvastoin osoitettava täsmällisesti se konkreettinen uhka, joka voi vaikuttaa jäsenen riippumattomuuteen. Tässä tapauksessa vastaaja katsoo, että kantajan väite perustuu ainoastaan ja kestämättömällä tavalla siihen olettamukseen, että Santer ja Bonino hoitivat komission jäsenen tehtäväänsä ottaen huomioon tulevan jäsenyytensä Euroopan parlamentissa.</TXT></NP><?PAGE NO="II-1232"?><NP><NO.P>66</NO.P><TXT>Vastaajan mukaan Bangemannin tilanne poikkeaa tästä. Bangemannin tapauksessa samankaltaisuus tämän komissiossa hoitaman tehtävän, johon kuului tietotekniikkaa ja televiestintää koskevista asioista vastaaminen, ja hänen uuden työnantajansa, espanjalaisen televiestintäyhtiö Telefónican, harjoittaman toiminnan välillä uhkasi vaarantaa hänen riippumattomuutensa.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="5"><TITLE><TI><NP><NO.P>—</NO.P><TXT>Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>67</NO.P><TXT>EY 213 artiklan 2 kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaan komission jäsenet hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina yhteisön yleisen edun mukaisesti, he eivät pyydä eivätkä ota ohjeita miltään hallitukselta tai muultakaan taholta tehtäväänsä hoitaessaan ja he pidättyvät kaikesta, mikä on ristiriidassa heidän tehtävänsä kanssa.</TXT></NP><NP><NO.P>68</NO.P><TXT>EY 213 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan ensimmäisen virkkeen mukaan komission jäsenet eivät saa toimikautensa aikana harjoittaa muuta palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa.</TXT></NP><NP><NO.P>69</NO.P><TXT>Ennen kantajan väitteen tutkimista on palautettava mieleen tilanne, jossa Santer ja Bonino valittiin Euroopan parlamenttiin.</TXT></NP><NP><NO.P>70</NO.P><TXT>Kuten Bangemann, Santer ja Bonino erosivat komission jäsenen tehtävästään <DATE ISO="19990316">16.3.1999</DATE>, kun Santer ilmoitti jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssin puheenjohtajalle komission jäsenten päätöksestä jättää yhdessä tehtävänsä.</TXT></NP><?PAGE NO="II-1233"?><NP><NO.P>71</NO.P><TXT>Santer ja Bonino valittiin <DATE ISO="19990613">13.6.1999</DATE> Euroopan parlamenttiin.</TXT></NP><NP><NO.P>72</NO.P><TXT>He ilmoittivat asiasta <DATE ISO="19990706">6.7.1999</DATE> päivätyillä kirjeillä jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssin puheenjohtajalle, täsmensivät, että Euroopan parlamentin edustajan ja komission jäsenen tehtävien yhteensopimattomuuden vuoksi he aikoivat tehdä valinnan parlamentin jäsenyyden hyväksi, ja pyysivät, että EY 215 artiklan mukainen menettely saatettaisiin päätökseen viimeistään <DATE ISO="19990719">19.7.1999</DATE>, joka oli Euroopan parlamentin perustavaa istuntoa edeltävä päivä.</TXT></NP><NP><NO.P>73</NO.P><TXT>Neuvosto totesi <DATE ISO="19990709">9.7.1999</DATE> erityisesti EY 215 artiklan nojalla, että Santer ja Bonino olivat pyytäneet saada erota tehtävästään komission jäsenenä, ja päätti, ettei ollut syytä nimittää uusia jäseniä heidän tilalleen. Päätös tuli voimaan <DATE ISO="19990719">19.7.1999</DATE> (päätös 1999/493/EY, EHTY, Euratom).</TXT></NP><NP><NO.P>74</NO.P><TXT>Tämän vuoksi Santer ja Bonino eivät laiminlyöneet EY 213 artiklan 2 kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaista riippumattomuusvelvollisuuttaan, kun he osallistuivat komission jäsenten kollegion kokoukseen, jossa päätös 1999/675/ETY hyväksyttiin. Heidän jäsenyytensä Euroopan parlamentissa alkoi vasta <DATE ISO="19990720">20.7.1999</DATE>, jolloin parlamentti piti perustavan istuntonsa.</TXT></NP><NP><NO.P>75</NO.P><TXT>On myös todettava, ettei ole mitään todisteita siitä, että komission jäsenten riippumattomuus olisi ollut konkreettisesti uhattuna ennen uuden parlamentin perustamista. Santerin ja Boninon päätös ottaa edustajanpaikka vastaan ei nimittäin itsessään osoita väitettyä riippumattomuuden menettämistä, eikä tätä osoita myöskään pelkkä toteamus asianosaisten kuulumisesta poliittiseen puolueeseen.</TXT></NP><?PAGE NO="II-1234"?><NP><NO.P>76</NO.P><TXT>Santerin ja Boninon Euroopan parlamenttiin valitsemisen aiheuttamaa komission kokoonpanon sääntöjenvastaisuutta koskeva väite on näin ollen hylättävä.</TXT></NP><NP><NO.P>77</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella ensimmäinen kanneperuste on hylättävä.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P>EY 87 ja EY 88 artiklan ja direktiivin 90/684/ETY soveltamisessa tehtyjä tosiseikkoja koskevia virheitä ja oikeudellisia virheitä koskevat toinen ja kolmas kanneperuste</P></TI></TITLE><NP><NO.P>78</NO.P><TXT>Näitä kanneperusteita on ensin tarkasteltava siltä osin kuin kantaja niissä väittää, että kapasiteettirajoituksen käsitettä on sovellettu virheellisesti.</TXT></NP><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut</P></TI></TITLE><NP><NO.P>79</NO.P><TXT>Kantajan mukaan lupapäätöksissä käytetyllä kapasiteettirajoituksen käsitteellä ei määrätä tosiasiallisen tuotannon rajoittamisesta, vaan ainoastaan erilaisten teknisten, tuotantovälineitä koskevien rajoitusten noudattamisesta. Näin ollen päätöksessä 1999/675/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2000/416/EY, ja päätöksessä 2000/336/EY (jäljempänä riidanalaiset päätökset) on tosiseikkoja koskevia ja oikeudellisia virheitä, kun otetaan huomioon EY 87 ja EY 88 artikla ja direktiivi 90/684/ETY, koska näiden päätösten mukaan kyseistä käsitettä on tulkittava niin, että Kvaernerin tuotanto ei saa ylittää lupapäätöksissä vahvistettua <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> tasattua bruttotonnia vuodessa. Riidanalaisissa päätöksissä on tosiseikkoja koskeva virhe, koska komissio ei ottanut niissä huomioon sitä, että kantaja oli noudattanut kaikkia lupapäätöksissä lueteltuja<?PAGE NO="II-1235"?> teknisiä rajoituksia vähentämällä erityisesti teknistä kapasiteettiaan, joka oli aluksi <FT TYPE="NUMBER">134000</FT> tasattua bruttotonnia vuodessa, <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> tasattuun bruttotonniin vuodessa.</TXT></NP><NP><NO.P>80</NO.P><TXT>Koska lupapäätöksissä asetettiin vain tekniset rajoitukset ja koska niissä annettiin kantajalle mahdollisuus nostaa tuottavuuttaan, komissio teki kantajan mukaan virheen ottamalla huomioon ainoastaan kantajan tosiasiallisen tuotannon tarkastelematta sitä, saavutettiinko tämä tuotanto teknisiä kapasiteettirajoituksia noudattaen. Komission esittämä tulkinta <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> tasatun bruttotonnin vuosirajoituksesta on sitä paitsi mahdoton, koska lupapäätöksiä ei tehty EY 88 artiklan 1 kohdassa määrätyn jatkuvan seurannan yhteydessä. Kantaja katsoo, että komissio voi määrätä tuotantorajoituksesta <QUOT.START ID="QS0016" REF.END="QE0016" CODE="201D"/>aiheellisena toimenpiteenä<QUOT.END ID="QE0016" REF.START="QS0016" CODE="201D"/> ainoastaan tällaisen seurannan yhteydessä ja että lupapäätöksissä se voi asettaa pelkkiä teknisiä edellytyksiä. Kantaja muistuttaa tässä yhteydessä, että koska lupapäätökset tehtiin alustavassa tutkimusmenettelyssä, se ei voinut osallistua menettelyyn. Se korostaa, ettei se itse eivätkä Saksan viranomaiset ole milloinkaan suostuneet tuotantorajoituksiin.</TXT></NP><NP><NO.P>81</NO.P><TXT>Kantajan mukaan komissio on edellä mainitun tosiseikkoja koskevan virheen lisäksi tehnyt myös oikeudellisen virheen tulkitsemalla kapasiteettirajoituksen käsitettä tosiasiallisen tuotannon rajoittamisen merkityksessä. Komissio on siis rikkonut direktiiviä 90/684/ETY ja lupapäätöksiä myös oikeudellisessa mielessä.</TXT></NP><NP><NO.P>82</NO.P><TXT>Tämän osalta kantaja toteaa, että direktiivin 90/684/ETY sanamuodon, tarkoituksen ja syntyhistorian ja erityisesti sen 10 a artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan kapasiteettirajoitus on ymmärrettävä telakan teknisiä välineitä koskevana rajoituksena, joka tavanomaisissa otollisissa olosuhteissa rajoittaa tuotannon tiettyyn tonnimäärään vuodessa (tässä tapauksessa <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> tasattuun<?PAGE NO="II-1236"?> bruttotonniin vuodessa), ja telakan laivanrakennuskapasiteetin käsite on ymmärrettävä tuotantona, joka on toteutettavissa käytettävissä olevien tuotantovälineiden avulla tavanomaisissa otollisissa tuotanto-olosuhteissa. Kantaja toteaa, että vuosina 1997 ja 1998 se kykeni lupapäätöksissä lueteltuja teknisiä kapasiteettirajoituksia noudattaen lisäämään tosiasiallista tuotantoaan erityisen otollisten olosuhteiden vuoksi; näitä olivat esimerkiksi sarjatuotannon vaikutukset ja henkilökunnan paras mahdollinen hyödyntäminen.</TXT></NP><NP><NO.P>83</NO.P><TXT>Kantaja täsmentää, että kapasiteetin ja tuotannon käsitteet ovat selvästi erilliset, sillä ensimmäinen liittyy tuotantomahdollisuuteen, kun taas jälkimmäinen koskee tosiasiallista tuotantoa. Tämän osalta kantaja vetoaa erityisesti asiassa <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="T-266/94" YEAR="1996" PAGE.ECR="II-1399">T-266/94, Skibsværftsforeningen ym. vastaan komissio, <DATE ISO="19961022">22.10.1996</DATE> annettuun tuomioon (Kok. 1996, s. II-1399)</REF.DOC.ECR>. Kantaja myöntää, että kapasiteetin käsite voi joissain tapauksissa viitata optimaalisissa tuotanto-olosuhteissa käytettävissä olevien tuotantovälineiden avulla toteutettavissa olevaan tuotantoon, jolloin tosiasiallinen tuotanto voi saavuttaa kapasiteettirajoituksen, muttei koskaan ylittää tätä. Se katsoo kuitenkin, että tätä tulkintaa ei pitäisi hyväksyä, sillä on otettava huomioon, että jos neuvosto olisi sen omaksunut, se olisi käyttänyt direktiivissä 90/684/ETY tuotannon käsitettä.</TXT></NP><NP><NO.P>84</NO.P><TXT>Tietyt asiakirjat, jotka perustuvat komission ja Saksan viranomaisten A &amp; P Appledoren ja CONOC:n asiantuntijoiden tekemien tutkimusten pohjalta käynnin keskusteluihin, vahvistavat kantajan mukaan sen kapasiteettirajoituksesta esittämän tulkinnan. Kantaja ehdottaa, että näitä asiantuntijoita kuultaisiin todistajina.</TXT></NP><NP><NO.P>85</NO.P><TXT>Kantaja lisää, että ainoastaan kapasiteettirajoituksen tulkitseminen tekniseksi rajoitukseksi on niiden päämäärien mukaista, jotka sekä direktiivillä että lupapäätöksillä pyrittiin yhteensovittamaan ja jotka ovat tuotantotukien aiheuttaman<?PAGE NO="II-1237"?> kilpailun vääristymisen korjaaminen ja tehokkaiden rakenneuudistusten toteuttaminen. Kantajan mukaan nämä kaksi päämäärää oli nimenomaan yhteensovitettu järjestelmällä, jossa tuotantomahdollisuuksia oli toisaalta supistettu teknisin rajoituksin kantajan kilpailijoiden suojelemiseksi mutta jossa kantajalla oli toisaalta myös oikeus mahdollisimman tehokkaaseen tuotantoon käytettävissään olevien välineiden avulla. Jos kantajan tuotantoa olisi sitä vastoin rajoitettu, sen olisi pitänyt tuottavuuden noustessa toteuttaa toimenpiteitä, joiden vuoksi rakenneuudistuksen onnistuminen olisi vaarantunut ja joita ovat esimerkiksi telakan tuotannon tilapäinen keskeyttäminen ja tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden toteuttamisesta luopuminen. Jos komissio on oikeassa, tuottavuuden lisääminen ei olisi mahdollista pitkään aikaan kaikkien laivanrakennusalalla toimivien kilpailijoiden, erityisesti korealaisten, tuottavuuden yleisestä kehityksestä huolimatta.</TXT></NP><NP><NO.P>86</NO.P><TXT>Komissio puolestaan väittää, että kapasiteettirajoituksen käsitteellä tarkoitetaan suotuisissa olosuhteissa toteutettavissa olevaa enimmäistuotantoa käytettävissä olevat välineet huomioon ottaen. Näin ollen se ei tehnyt tosiseikkoja koskevia tai oikeudellisia virheitä päättäessään, että Kvaernerin oli maksettava takaisin osa myönnetyistä tuista siksi, että sen vuosituotanto oli ylittänyt lupapäätöksissä vahvistetun <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> tasatun bruttotonnin rajan.</TXT></NP><NP><NO.P>87</NO.P><TXT>Vastaaja muistuttaa, että kapasiteettirajoituksella pyritään entisen Saksan demokraattisen tasavallan telakoiden tehokkaaseen rakenneuudistukseen ja tällä tavalla sen telakoiden hyväksi myönnettyjen huomattavien valtiontukien kilpailua rajoittavien vaikutusten mitätöimiseen. Se katsoo, että tätä päämäärää kierrettäisiin, jos telakka voisi kantajan tavoin lisätä merkittävästi tuotantoaan käyttämällä sille myönnettyä kapasiteettia. Näin ollen kapasiteettirajoituksen tulkitseminen tuotantorajoitukseksi on välttämätöntä direktiivien 90/684/ETY ja 92/68/ETY sanamuodon ja tarkoituksen huomioonottamiseksi. Kantajan lainaukset sanakirjoista ja komission pyynnöstä tehdystä asiantuntijalausunnosta ovat tässä suhteessa merkityksettömiä.</TXT></NP><?PAGE NO="II-1238"?><NP><NO.P>88</NO.P><TXT>Myös Saksan hallitus tulkitsee kapasiteettirajoituksen käsitettä tällä tavoin. Vastaaja viittaa tämän osalta vuonna 1993 pidetyn entisen Saksan demokraattisen tasavallan telakoiden yksityistämistä käsitelleen kokouksen pöytäkirjaan, komission Saksan liittotasavallalle vuonna 1994 lähettämään selittävään huomautukseen, Saksan hallituksen komissiolle vuosina 1994, 1995 ja 1997 lähettämiin valvontakertomuksiin ja Saksan viranomaisten kantajalle vuonna 1997 lähettämään kirjeeseen, joista ilmenee selkeästi, että Saksan hallitus ymmärsi kapasiteettirajoituksen tuotantorajoituksena. Samaan tulkintaan päädytään epäilyksettä tarkastelemalla Saksan liittotasavallalle 18.10. ja <DATE ISO="19951211">11.12.1995</DATE> tiedoksiannettuja lupapäätöksiä. Vastaaja korostaa lisäksi, että muilla aloilla käytetty erottelu kapasiteettirajoituksen ja tuotantorajoituksen välillä ei ole tavallinen laivanrakennusalalla.</TXT></NP><NP><NO.P>89</NO.P><TXT>Vastaaja kiistää, että sen tulkinta kapasiteettirajoituksesta tuotantorajoituksena olisi ristiriidassa sen aikaisemman käytännön ja laivanrakennusalaa koskevan oikeuskäytännön kanssa. Se myöntää, että kapasiteettirajoitus toteutetaan mahdollisuuksien mukaan ottamalla käyttöön teknisiä rajoituksia, joita kutsutaan yleisesti teknisiksi pullonkauloiksi, mutta se katsoo, että tämä ei vaikuta millään tavoin tulkintaan, jonka mukaan kapasiteettirajoituksella tarkoitetaan tuotantorajoitusta. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen edellä mainitussa asiassa Skibsværftsforeningen ym. vastaan komissio antamassaan tuomiossa huomioon ottama arviointiperuste ei myöskään vaikuta tähän tulkintaan. Todellisen tuotannon rajoittamisen tärkeys ilmenee myös lupapäätöksiin sisältyvästä valvontalausekkeesta.</TXT></NP><NP><NO.P>90</NO.P><TXT>Mitä tulee siihen, että kantaja on noudattanut lupapäätöksissä lueteltuja erilaisia teknisiä rajoituksia, vastaaja väittää, että tätä ei mainittu riidanalaisissa päätöksissä, koska ne saatettiin perustella pelkällä toteamuksella siitä, että kantaja oli selvästi ylittänyt kapasiteettirajoituksensa. Kapasiteettirajoituksen loukkaaminen tarkoittaa nimittäin automaattisesti sitä, että tuki on laitonta ja että se on maksettava takaisin.</TXT></NP></GR.SEQ><?PAGE NO="II-1239"?><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><P>Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta</P></TI></TITLE><NP><NO.P>91</NO.P><TXT>Aluksi on huomautettava, että direktiivissä 90/684/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 92/68/ETY, ei määritellä kapasiteetin käsitettä ja että näin ollen komissiolla on tiettyä harkintavaltaa tätä käsitettä tulkitessaan (em. asia Skibsværftsforeningen ym. v. komissio, tuomion 172 kohta). Heti alkuun on kuitenkin myös todettava, että sen sijaan, että kantaja riitauttaisi komission harkintavaltaansa käyttäen tekemän tulkinnan, se moittii komissiota lähinnä siitä, että tämä on riidanalaisissa päätöksissä jättänyt huomiotta aikaisempien lupapäätöksiensä mukaisen kapasiteettirajoituksen käsitteen. Kantaja siis väittää komission rikkoneen lupapäätöksiä (ks. erityisesti edellä 80, 81 ja 85 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>92</NO.P><TXT>Näin ollen varmistaessaan tässä tapauksessa sen, ettei riidanalaisissa päätöksissä ole tehty ilmeistä arviointivirhettä, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen on otettava huomioon sääntö, jonka mukaan yhteisöjen toimielinten on noudatettava periaatetta, jonka mukaan ne eivät saa jälkikäteen muuttaa toimiaan, jotta taataan niiden oikeussubjektien oikeusturva, joita toimet koskevat (yhdistetyt asiat <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="T-80/89+T-81/89+T-83/89+T-87/89+T-88/89+T-90/89+T-93/89+T-95/89+T-97/89+T-99/89+T-100/89+T-101/89+T-103/89+T-105/89+T-107/89+T-112/89" YEAR="1995" PAGE.ECR="II-729">T-80/89, T-81/89, T-83/89, T-87/89, T-88/89, T-90/89, T-93/89, T-95/89, T-97/89, T-99/89, T-100/89, T-101/89, T-103/89, T-105/89, T-107/89 ja T-112/89, BASF ym. v. komissio, tuomio <DATE ISO="19950406">6.4.1995</DATE>, Kok. 1995, s. II-729, 73 kohta</REF.DOC.ECR> ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="T-229/94" YEAR="1997" PAGE.ECR="II-1689">T-229/94, Deutsche Bahn v. komissio, tuomio <DATE ISO="19971021">21.10.1997</DATE>, Kok. 1997, s. II-1689, 113 kohta</REF.DOC.ECR>). Ei ole siis hyväksyttävissä, että komissio määrää tukien palauttamista koskevasta seuraamuksesta sellaisen tukien saajan vahingoksi, joka on noudattanut tukia koskevia edellytyksiä, jotka komissio on lupapäätöksissä asettanut.</TXT></NP><NP><NO.P>93</NO.P><TXT>Aluksi on näin ollen käytävä läpi asiaa koskevat oikeussäännöt, joihin lupapäätökset kuuluvat, ja tämän jälkeen on tarkasteltava lupapäätöksiä sen varmistamiseksi, ettei komission riidanalaisissa päätöksissä esittämä tulkinta<?PAGE NO="II-1240"?> kapasiteettirajoituksen edellytyksestä ole erilainen ja rajoittavampi kuin lupapäätöksissä.</TXT></NP><NP><NO.P>94</NO.P><TXT>Asiaa koskevista oikeussäännöistä, joihin lupapäätökset kuuluvat, on todettava että direktiivin 90/684/ETY 10 a artiklan 2 kohdan c alakohdassa määritellyn kapasiteettivähennyksen (<QUOT.START ID="QS0017" REF.END="QE0017" CODE="201D"/>Saksan hallitus suostuu tekemään — — todellisesti ja peruuttamattomasti 40 prosentin suuruisen nettovähennyksen <DATE ISO="19900701">1.7.1990</DATE> olemassa olleesta <FT TYPE="NUMBER">545000</FT> tasatun bruttotonnin kapasiteetista<QUOT.END ID="QE0017" REF.START="QS0017" CODE="201D"/>), johon kuuluu kantajalle asetettu <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> tasatun bruttotonnin kapasiteettirajoitus vuodessa (ks. edellä 4 kohta), tarkoituksena on palauttaa laivanrakennusalalle tavanomainen markkinatilanne ja palauttaa entisen Saksan demokraattisen tasavallan telakoiden kilpailukyky vähentämällä ylituotantokapasiteettia.</TXT></NP><NP><NO.P>95</NO.P><TXT>Perustellakseen direktiivin 90/684/ETY uuden 10 a artiklan neuvosto toteaa direktiivin 92/68/ETY kolmannessa perustelukappaleessa, että <QUOT.START ID="QS0018" REF.END="QE0018" CODE="201D"/>kilpailutilanne aiheuttaa sen, että [entisen Saksan demokraattisen tasavallan] alueen laivanrakennusalan on otettava huomattavalla tavalla osaa sen ylituotantokapasiteetin vähentämiseen, joka maailmanlaajuisesti tarkasteltuna estää palauttamasta laivanrakennusalalle tavanomaista markkinatilannetta<QUOT.END ID="QE0018" REF.START="QS0018" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>96</NO.P><TXT>Direktiivistä 90/684/ETY käy myös ilmi, että sen tavoitteena on Euroopan yhteisön alueen telakoiden rakenteellisen ylituotantokapasiteetin poistaminen, jotta telakat olisivat tehokkaampia ja kilpailukykyisempiä. Tämä tavoite on pääteltävissä muun muassa direktiivin 90/684/ETY edellä mainitusta 6 artiklasta (ks. edellä 3 kohta) sekä saman direktiivin kolmannesta, kuudennesta, kahdeksannesta ja yhdeksännestä perustelukappaleesta. Kolmannessa perustelukappaleessa todetaan, että <QUOT.START ID="QS0019" REF.END="QE0019" CODE="201D"/>vaikka laivanrakennusteollisuuden maailmanmarkkinat ovat merkittävästi parantuneet vuoden 1989 jälkeen, tyydyttävä tasapaino tarjonnan ja kysynnän välillä ei vieläkään ole toteutunut ja syntyneet hinnankorotukset eivät vielä riitä laajassa yhteydessä palauttamaan alalle tavanomaista<?PAGE NO="II-1241"?> markkinatilannetta — — <QUOT.END ID="QE0019" REF.START="QS0019" CODE="201D"/>. Kuudennen perustelukappaleen mukaan <QUOT.START ID="QS0020" REF.END="QE0020" CODE="201D"/>[laivanrakennusalan tärkeimpien maiden välillä tehtävän sopimuksen] on taattava telakoiden rehellinen kilpailu kansainvälisellä tasolla poistamalla tasapuolisesti ja kannattavalla tavalla kaikki esteet, jotka haittaavat tavanomaisia kilpailuolosuhteita — — <QUOT.END ID="QE0020" REF.START="QS0020" CODE="201D"/>. Kahdeksannen perustelukappaleen mukaan <QUOT.START ID="QS0021" REF.END="QE0021" CODE="201D"/>kilpailukykyisellä laivanrakennusteollisuudella on keskeinen merkitys yhteisölle — — <QUOT.END ID="QE0021" REF.START="QS0021" CODE="201D"/>. Yhdeksännessä perustelukappaleessa todetaan lopuksi, että <QUOT.START ID="QS0022" REF.END="QE0022" CODE="201D"/>on noudatettava ankaraa ja valikoivaa tukipolitiikkaa nykyisen, kehittynyttä teknologiaa käyttävien laivojen rakentamisen suuntauksen tukemiseksi ja rehellisten ja yhtenäisten kilpailuolosuhteiden luomiseksi yhteisössä — — <QUOT.END ID="QE0022" REF.START="QS0022" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>97</NO.P><TXT>Tämän jälkeen on todettava, että ylituotantokapasiteetin vähentäminen siten, että otetaan käyttöön kapasiteettirajoitus, varmistetaan lähinnä asettamalla teknisiä rajoituksia, joita kutsutaan yleisesti teknisiksi pullonkauloiksi. Tämä ilmenee selkeästi lupapäätöksistä (ks. edellä 5 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>98</NO.P><TXT>Ensinnäkin komissio toteaa <DATE ISO="19930303">3.3.1993</DATE> päivätyssä kirjeessään, joka sisältää ensimmäisen lupapäätöksen, että <QUOT.START ID="QS0023" REF.END="QE0023" CODE="201D"/>vaikka komission toimeksiannosta laaditun riippumattoman asiantuntijalausunnon mukaan [Warnow Werft -telakan] rakennuskapasiteetti tuskin ylittää <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> tasattua bruttotonnia — toisin sanoen osuutta, jonka Saksan hallitus sille myönsi itäsaksalaisille telakoille hyväksytystä <FT TYPE="NUMBER">327000</FT> tasatun bruttotonnin kokonaiskapasiteetista —, investointiohjelman aikana on suoritettava valvontaa sen varmistamiseksi, että kapasiteettia todella vähennetään. Tämän vähentämisen edellytyksenä on, että investoinnit toteutetaan konsulttiyritykselle esitettyjen suunnitelmien ja hankkeiden mukaisesti. Kvaerner on vahvistanut, että telakkaa uudistettaessa on otettava huomioon seuraavat rajoitukset:</TXT><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>Uutta teräksen leikkaamiseen käytettävää hallia ei muuteta, ellei uusi alusten laitojen valmistamiseen käytettävä kone (mechanical edge preparation machine; jyrsinkoneen tyyppinen laite) tätä edellytä.</P></ITEM><?PAGE NO="II-1242"?><ITEM><P>Työpaikkojen määrä on vakiinnutettava suurikokoisten tasaisten elementtien valmistuslinjalla kahdeksaan ja kaksoispohjien valmistuslinjalla kuuteen konsulttiyrityksen selonteossa EECI:0001 A esitettyjen suunnitelmien mukaisesti.</P></ITEM><ITEM><P>Näitä valmistuslinjoja ei saa pidentää, paitsi jos 600 tonnin kokoisille suurille yksiköille tarkoitetun hallin (superunitshop) pinta-alaa pienennetään vastaavasti. Tätä sääntöä voidaan soveltaa myös toisin päin: toisin sanoen jos suurikokoisten tasaisten elementtien tai kaksoispohjien valmistuslinjojen kapasiteettia ja näin ollen myös niiden käyttämää pinta-alaa pienennetään, suurille yksiköille tarkoitetun hallin pinta-alaa voidaan kasvattaa samassa suhteessa.</P></ITEM><ITEM><P>Profiloitujen elementtien valmistuslinjalla (curved panel line, profiloidut leikkaukset) olevien työpaikkojen määrä on rajoitettava kuuteen konsulttiyrityksen selonteossa EECI:0001 A esitettyjen suunnitelmien mukaisesti.</P></ITEM><ITEM><P>Pienikokoisten tasaisten elementtien valmistuslinjalla (small panel line) olevien työpaikkojen määrä on vakiinnutettava enintään kolmeen konsulttiyrityksen selonteon EECI:0001 A mukaisesti.</P></ITEM><ITEM><P>Telakan yläpuolelle voidaan pystyttää ainoastaan yksi nostokyvyltään 600 tonnin nosturi. Laiturinosturit (joiden määräksi on suunniteltu kahta) ovat ulokenostureita, joiden nostokyky on 50 tonnia<QUOT.END ID="QE0023" REF.START="QS0023" CODE="201D"/>.</P></ITEM></LIST></P></NP><NP><NO.P>99</NO.P><TXT>Tästä luettelosta ilmenee, että tavoitteeksi asetettu kapasiteetin todellinen vähentäminen piti saavuttaa lähinnä noudattamalla telakan tuotantovälineitä koskevia erilaisia teknisiä rajoituksia.</TXT></NP><?PAGE NO="II-1243"?><NP><NO.P>100</NO.P><TXT>Komission <DATE ISO="19940117">17.1.1994</DATE> päivätty kirje, joka sisältää toisen lupapäätöksen, on samansuuntainen. Komissio toteaa siinä, että <QUOT.START ID="QS0024" REF.END="QE0024" CODE="201D"/>kapasiteettirajoitus riippuu investoinneista, jotka toteutetaan konsultille esitettyjen suunnitelmien ja hankkeiden mukaisesti, joihin kuuluu muun muassa vuotuiselle teräksenkulutukselle asetetun <FT TYPE="NUMBER">73000</FT> tasatun bruttotonnin enimmäismäärän noudattaminen, ja konsultin selonteossa asetettujen rajoitusten mukaisesti<QUOT.END ID="QE0024" REF.START="QS0024" CODE="201D"/>. Samassa kirjeessä oleva selitys, jossa todetaan, että <QUOT.START ID="QS0025" REF.END="QE0025" CODE="201D"/>jos kapasiteettirajoituksia rikotaan, komission on vaadittava koko tukimäärän takaisinmaksua<QUOT.END ID="QE0025" REF.START="QS0025" CODE="201D"/>, ja erityisesti tässä lauseessa käytetty monikko (kapasiteettirajoituksia) tukevat myös sitä, että vuotuinen <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> tasatun bruttotonnin kapasiteettirajoitus perustui erilaisiin täsmennettyihin teknisiin rajoituksiin.</TXT></NP><NP><NO.P>101</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä on lisäksi todettava, että jos komissio olisi tuet hyväksyessään todella halunnut asettaa kantajalle tosiasiallista tuotantoa koskevan vuotuisen ylärajan, se olisi voinut osoittaa tämän riittävällä tavalla käyttämällä sanaa tuotantorajoitus tai täsmentämällä, että kapasiteettirajoitus viittasi tässä yhteydessä optimaalisissa olosuhteissa toteutettavissa olevaan enimmäistuotantoon. Kun tällaisia täsmennyksiä ei kuitenkaan tehty, kantajaa ei voida syyttää vuotuisen <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> tasatun bruttotonnin kapasiteettirajoituksen rikkomisesta ottaen huomioon, että asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että kantaja noudatti koko tarkasteluajanjakson ajan kaikkia teknisiä rajoituksia.</TXT></NP><NP><NO.P>102</NO.P><TXT>Lupapäätökset eivät kuitenkaan sisällä edellä mainitun kaltaista täsmennystä. Varsinkaan se, että vuotuisina tasattuina bruttotonneina ilmaistu kapasiteettirajoitus tarkoittaa tosiasiallista tuotantoa koskevaa rajoitusta, ei ole pääteltävissä seuraavista, 20.2. (kolmas lupapäätös), 18.10. (neljäs lupapäätös) ja <DATE ISO="19951211">11.12.1995</DATE> (viides lupapäätös) päivättyihin kirjeisiin sisältyvistä virkkeistä: <QUOT.START ID="QS0026" REF.END="QE0026" CODE="201D"/>Kaiken lisäksi ensimmäisestä komissiolle toimitetusta tuotantoa koskevasta seurantakertomuksesta ilmenee, että kapasiteettirajoitusten noudattamista on valvottava tuotannon suunnitteluvaiheessa ja itse tuotantovaiheessa<QUOT.END ID="QE0026" REF.START="QS0026" CODE="201D"/>; <QUOT.START ID="QS0027" REF.END="QE0027" CODE="201D"/>komissiolle tähän mennessä toimitettujen kahden tuotantoa koskevan valvontakertomuksen perusteella valvonta on ilmeisen välttämätöntä sen takaamiseksi, että hyväksyttyä enimmäiskapasiteettia noudatetaan tuotannon suunnitteluvaiheessa ja tosiasiallisessa tuotannossa<QUOT.END ID="QE0027" REF.START="QS0027" CODE="201D"/>; <QUOT.START ID="QS0028" REF.END="QE0028" CODE="201D"/>komissiolle tähän mennessä toimitettujen tuotantoa<?PAGE NO="II-1244"?> koskevien valvontakertomusten mukaan valvonta on välttämätöntä sen takaamiseksi, että enimmäiskapasiteettia noudatetaan tosiasiallisessa tuotannossa ja tuotantoa suunniteltaessa<QUOT.END ID="QE0028" REF.START="QS0028" CODE="201D"/>. Näistä toteamuksista ilmenee ainoastaan se, että kantajan on suunnitteluvaiheessa ja tosiasiallisessa tuotannossa noudatettava teknisiä kapasiteettirajoituksia. Jos kantaja esimerkiksi saa kaksi tilausta, joiden vuoksi sen tuotanto tiettynä vuonna ylittää <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> tasattua bruttotonnia, se voi vapaasti ottaa nämä tilaukset vastaan ja toteuttaa ne tämän vuoden aikana, jos se pystyy tekemään tämän kaikkia asetettuja teknisiä kapasiteettirajoituksia noudattaen (joihin kuuluvat esimerkiksi edellä 98 kohdassa mainitut rajoitukset, jotka koskevat muun muassa profiloitujen elementtien valmistuslinjalla olevien työpaikkojen sallittua määrää ja yhtä ainoaa telakan yläpuolella olevaa nostokyvyltään 600 tonnin nosturia).</TXT></NP><NP><NO.P>103</NO.P><TXT>Tietyt lauseet näissä kirjeissä osoittavat selvästi, että vuotuisen <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> tasatun bruttotonnin kapasiteettirajoituksen noudattaminen rinnastetaan niissä tuotantovälineitä koskevien teknisten rajoitusten noudattamiseen. Niinpä komissio toteaa <DATE ISO="19950220">20.2.1995</DATE> päivätyssä kirjeessään (kolmas lupapäätös), että <QUOT.START ID="QS0029" REF.END="QE0029" CODE="201D"/>investointisuunnitelmaa toteutettaessa on valvottava laivanrakennusteollisuudessa sovellettavan kapasiteettirajoituksen noudattamista. Tämä voidaan taata ainoastaan siinä tapauksessa, että konsulttiyrityksen hyväksymää investointisuunnitelmaa noudatetaan tarkasti; tämä koskee erityisesti enintään <FT TYPE="NUMBER">73000</FT> tonnin suuruista hyväksyttyä teräksenkulutusta, kaksoisrunkojen kokoonpanoon käytettävää laitteistoa ja tasaisten elementtien valmistamiseen käytettävää kahta laitteistoa. Saksan hallitus on vakuuttanut, että telakka noudattaa kapasiteettirajoitusta<QUOT.END ID="QE0029" REF.START="QS0029" CODE="201D"/>. Komissio toteaa lähes samoin sanoin <DATE ISO="19951018">18.10.</DATE> (neljäs lupapäätös) ja <DATE ISO="19951211">11.12.1995</DATE> (viides lupapäätös) päivätyissä kirjeissään, että kaksoisrunkojen kokoonpanoon ja suurikokoisten tasaisten elementtien valmistamiseen käytettävät laitteistot rajoittavat telakan teräksenmuuntokapasiteettia ja supistavat juuri siksi tämän telakan tuotantokapasiteetin <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> tasattuun bruttotonniin vuodessa. Komissio lisää kahdessa kirjeessään, että niin kauan kuin tämä kapasiteettirajoitus on voimassa, on välttämätöntä, että telakan rakennetta ei muuteta ja että ne vaihtoehtoiset laitteistot, joita ei vielä ole asennettu, täyttävät laatuvaatimukset, joista telakka on pyytänyt teknisen konsultin lausunnon.</TXT></NP><?PAGE NO="II-1245"?><NP><NO.P>104</NO.P><TXT>Direktiiveistä 90/684/ETY ja 92/68/ETY ja lupapäätöksistä käy näin ollen yhdenmukaisesti ilmi, että komission hallintokäytännön mukaisesti, jota kantajan viittaamassa toisessa asiassa noudatettiin (em. asia Skibsværftsforeningen ym. v. komissio, tuomion 177 kohta), lupapäätöksissä asetettu kapasiteettirajoitus vastaa tavanomaisissa suotuisissa olosuhteissa toteutettavissa olevaa tuotantoa käytettävissä olevat tuotantovälineet huomioon ottaen. Kantajan oli näin ollen laivanrakennustilauksia hyväksyessään ja toteuttaessaan noudatettava tuotantovälineitään koskevia teknisiä rajoituksia, jotka oli laskettu ja määritelty siten, että tavanomaisissa suotuisissa olosuhteissa telakka ei tuottaisi enemmän kuin <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> tasattua bruttotonnia vuodessa. Lupapäätöksissä ei kuitenkaan kielletty kantajaa tuottamasta erityisen suotuisissa olosuhteissa, jotka voivat johtua tavanomaista nopeammin toteutettavissa olevien tilausten saamisesta, enemmän kuin <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> tasattua bruttotonnia vuodessa, vaan niissä tyydyttiin edellyttämään erityisesti lupapäätöksissä mainittujen teknisten rajoitusten noudattamista, joihin kuuluivat esimerkiksi profiloitujen elementtien valmistuslinjalla työskentelevien henkilöiden määrän rajoittaminen kuuteen ja pienikokoisten tasaisten elementtien valmistuslinjalla työskentelevien henkilöiden määrän rajoittaminen kolmeen.</TXT></NP><NP><NO.P>105</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuin ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ovat lisäksi jo todenneet, että vaikka rakennuskapasiteetti — tässä tapauksessa <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> tasattua bruttotonnia vuodessa — on perusluonteeltaan tuotantoa koskeva kapasiteetti, tämä käsite ei kuitenkaan ole identtinen tosiasiallisen tuotannon (em. asia Alpha Steel v. komissio, tuomion 22 kohta; yhdistetyt asiat <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="311/81+30/82" YEAR="1983" PAGE.ECR="1549">311/81 ja 30/82, Klöckner-Werke v. komissio, tuomio <DATE ISO="19830511">11.5.1983</DATE>, Kok. 1983, s. 1549, 23 kohta</REF.DOC.ECR> ja yhdistetyt asiat <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="T-164/96+T-165/96+T-166/97+T-167/96+T-122/97+T-130/97" YEAR="1999" PAGE.ECR="II-1477">T-164/96, T-165/96, T-166/96, T-167/96, T-122/97 ja T-130/97, Moccia Irme ym. v. komissio, tuomio <DATE ISO="19990512">12.5.1999</DATE>, Kok. 1999, s. III-1477, 138 kohta</REF.DOC.ECR>) tai optimaalisissa olosuhteissa toteutettavissa olevan enimmäistuotannon käsitteen kanssa (em. asia Skibsværftsforeningen ym. v. komissio, tuomion 174 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>106</NO.P><TXT>Tämän oikeuskäytännön perusteella kapasiteettirajoitus voi koskea, kuten tässä asiassa käsiteltävien lupapäätösten sanamuodosta ilmenee, <QUOT.START ID="QS0030" REF.END="QE0030" CODE="201D"/>tavanomaisissa suotuisissa olosuhteissa toteutettavissa olevaa tuotantoa käytettävissä olevat tuotantovälineet huomioon ottaen<QUOT.END ID="QE0030" REF.START="QS0030" CODE="201D"/> eikä tosiasiallista enimmäistuotantoa, jota ei<?PAGE NO="II-1246"?> voida ylittää edes erityisen suotuisissa olosuhteissa. Tämän osalta komission vaite, jonka mukaan kantajalle asetettu kapasiteettirajoitus, vaikka se koskeekin <QUOT.START ID="QS0031" REF.END="QE0031" CODE="201D"/>tavanomaisissa suotuisissa olosuhteissa toteutettavissa olevaa tuotantoa käytettävissä olevat tuotantovälineet huomioon ottaen<QUOT.END ID="QE0031" REF.START="QS0031" CODE="201D"/>, tarkoittaa kuitenkin tosiasiallista enimmäistuotantoa, jota ei voida missään tilanteessa ylittää (ks. edellä 87 kohta), ei ole vakuuttava. Jos kapasiteettirajoituksella viitataan tavanomaisissa suotuisissa olosuhteissa toteutettavissa olevaan tuotantoon, tämä määritelmä tarkoittaa, että raja-arvon osoittama määrä voidaan ylittää optimaalisissa olosuhteissa. Toisin kuin komissio väittää, tämä toteamus ei ole direktiivin 90/684/ETY tavoitteen vastainen. Kyseinen tavoite, joka on ylituotantokapasiteetin vähentäminen, saavutetaan supistamalla tuotantovälineiden tasolla kantajan kapasiteettia sellaisella tavalla, että tavanomaisissa olosuhteissa vuotuinen <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> tasatun bruttotonnin määrä ei ylity.</TXT></NP><NP><NO.P>107</NO.P><TXT>On todettava lopuksi, että useat kantajan esittämistä asiakirjoista tukevat näkemystä, jonka mukaan kantajalle asetettu kapasiteettirajoitus koskee tavanomaisissa suotuisissa olosuhteissa toteutettavissa olevaa tuotantoa käytettävissä olevat tuotantovälineet huomioon ottaen.</TXT></NP><NP><NO.P>108</NO.P><TXT>Niinpä <DATE ISO="19930601">1.6.1993</DATE> pidetyn entisen Saksan demokraattisen tasavallan telakoiden yksityistämistä käsitelleen kokouksen pöytäkirjassa todetaan seuraavaa:</TXT><P><HT TYPE="ITALIC"><QUOT.START ID="QS0032" REF.END="QE0032" CODE="201D"/>The Danish, Italian and UK delegates were expressing their worry that the actual production would exceed the assigned capacity after the investments would be implemented. The Commission was confident that future production would not exceed the agreed capacity limits because of the technical bottlenecks m the investment plans, because of the present and future monitoring of the investment plans together with the contractual capacity limits in the privatisation contracts, because of the German Government's undertaking to respect the limits and because all aid payments are conditional on respect of the capacity limits<QUOT.END ID="QE0032" REF.START="QS0032" CODE="201D"/></HT> [<QUOT.START ID="QS0033" REF.END="QE0033" CODE="201D"/>Tanskan, Italian ja Yhdistyneen kuningaskunnan edustajat olivat huolestuneita siitä, että tosiasiallinen tuotanto saattaisi ylittää osoitetun kapasiteetin investointien toteuttamisen jälkeen. Komissio oli kuitenkin luottavainen sen suhteen, että tuleva tuotanto ei ylittäisi hyväksyttyjä kapasiteettirajoja, koska investointisuunnitelmiin sisältyi teknisiä pullonkauloja, koska investointisuunnitelmia seurattiin nyt ja tulevaisuudessa ja yksityistämissopimuksiin sisältyi kapasiteettirajoituksia, koska Saksan hallitus oli sitoutunut noudattamaan rajoituksia ja koska kaikki tukimaksut edellyttivät kapasiteettirajoitusten noudattamista.<QUOT.END ID="QE0033" REF.START="QS0033" CODE="201D"/>]<?PAGE NO="II-1247"?> On todettava, että tämä Tanskan, Italian ja Yhdistyneen kuningaskunnan valtuuskuntien ja komission käymä keskustelu ei ole mielekäs, jos vuotuinen <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> tasatun bruttotonnin kapasiteettirajoitus on ymmärrettävä tosiasiallisen tuotannon ehdottomana rajana. Tällaisessa tapauksessa olisi riittänyt, että komissio olisi todennut, että vuotuinen <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> tasatun bruttotonnin raja on tosiasiallisen tuotannon yläraja, ja että se olisi näin ollen yksinkertaisesti kieltänyt kantajaa tuottamasta tämän ylärajan ylittäviä määriä. Komission tämän kokouksen aikana omaksuma kanta osoittaa kuitenkin päinvastoin, että tämän luottamus siihen, että tuleva tuotanto olisi joko <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> tasattua bruttotonnia vuodessa tai tätä vähemmän, perustui ainoastaan laskelmaan, jonka mukaan kantajan tuotantovälineitä koskevat tekniset rajoitukset estäisivät tavallisesti kantajaa tuottamasta vuodessa enemmän kuin tämän tonnimäärän.</P></NP><NP><NO.P>109</NO.P><TXT>Komission entisen Saksan demokraattisen tasavallan telakoiden yksityistämisen valvontaa koskevasta kertomuksesta, joka on <DATE ISO="19930506">6.5.1993</DATE> päivätyn, Saksan liittotasavallan pysyvään edustustoon lähetetyn kirjeen liitteenä, ilmenee myös, että komissio katsoi kapasiteettirajoituksen tarkoittavan asetettuja teknisiä rajoituksia</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P>(<QUOT.START ID="QS0034" REF.END="QE0034" CODE="201D"/> — — investointisuunnitelmissa olevilla merkittävillä teknisillä rajoituksilla taataan jokaiselle telakalle vahvistetut kapasiteettirajoitukset, vaikka vaikuttaakin siltä, että investointien toteuttamista on yhä tärkeää valvoa yksityiskohtaisesti. Pääasialliset pullonkaulat ja edellytykset, joilla taataan kapasiteettirajoitus — —<QUOT.END ID="QE0034" REF.START="QS0034" CODE="201D"/>).</P></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>110</NO.P><TXT>Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että kantaja on osoittanut asianmukaisesti, että komissio on tehnyt ilmeisen arviointivirheen rinnastaessaan riidanalaisissa päätöksissä, toisin kuin lupapäätöksissä, kapasiteettirajoituksen käsitteen tosiasiallisen tuotannon rajoitukseen. Ottaen huomioon, että komissio perusti<?PAGE NO="II-1248"?> riidanalaiset päätökset yksinomaan siihen, että kantajan tosiasiallinen tuotanto oli ensin vuonna 1997 ja sitten vuonna 1998 yli <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> tasattua bruttotonnia (ks. tämän osalta päätöksen 1999/675/ETY 60 ja 108 perustelukappale ja päätöksen 2000/336/EY 47 ja 84 perustelukappale), edellä todettu arviointivirhe koskee kyseisten päätösten päätösosia kokonaisuudessaan.</TXT></NP><NP><NO.P>111</NO.P><TXT>Tämän osalta on todettava, että riidanalaisten päätösten ainoana perusteluna on se, että tosiasiallinen tuotanto oli yli <FT TYPE="NUMBER">85000</FT> tasattua bruttotonnia vuodessa. Komissio ei ole tutkinut, johtuiko kyseisten vuosien aikana tapahtunut ylituotanto siitä, että lupapäätöksissä asetettuja rajoittavia edellytyksiä ei noudatettu, eikä se ole näin myöskään väittänyt.</TXT></NP><NP><NO.P>112</NO.P><TXT>Tämän vuoksi päätös 1999/675/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2000/416/EY, ja päätös 2000/336/EY on kumottava, eikä ole tarpeen tutkia kantajan esittämiä muita kanneperusteita ja väitteitä eikä kuulla todistajia.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Oikeudenkäyntikulut</P></TI></TITLE><NP><NO.P>113</NO.P><TXT>Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska esillä olevassa asiassa vastaaja on hävinnyt asian, se on kantajan vaatimuksen mukaisesti velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="II-1249"?><JURISDICTION><INTRO><P>Näillä perusteilla</P><P>YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (laajennettu neljäs jaosto)</P><P>on antanut seuraavan tuomiolauselman:</P></INTRO><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1)</NO.P><TXT>Saksan liittotasavallan myöntämästä valtiontuesta Kvaerner Warnow Werft GmbH:lle <DATE ISO="19990708">8 päivänä heinäkuuta 1999</DATE> tehty komission päätös 1999/675/EY, sellaisena kuin se on muutettuna Saksan myöntämästä valtiontuesta Kvaerner Warnow Werft GmbH:lle (vuonna 1999) <DATE ISO="20000329">29 päivänä maaliskuuta 2000</DATE> tehdyllä komission päätöksellä 2000/416/EY, ja Saksan liittotasavallan myöntämästä valtiontuesta Kvaerner Warnow Werft GmbH:lle <DATE ISO="20000215">15 päivänä helmikuuta 2000</DATE> tehty komission päätös 2000/336/EY kumotaan.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</TXT></NP></ITEM></LIST></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><P>Mengozzi</P><P>Garcia-Valdecasas</P><P>Tiili</P><P>Moura Ramos</P><P>Cooke</P><P>Julistettiin Luxemburgissa <DATE ISO="20020228">28 päivänä helmikuuta 2002</DATE>.</P><SIGNATORY><P>H.Jung</P><P>kirjaaja</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>P. Mengozzi</P><P>jaoston puheenjohtaja</P></SIGNATORY></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>