<TI><P>tuomion</P></TI>1Tribunal de grande instance de Paris on esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle 23.2.1996 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 25.4.1996, EY:n perustamissopimuksen 177 artiklan nojalla ennakkoratkaisukysymyksen tislattujen alkoholijuomien määritelmää, kuvausta ja esittelyä koskevista yleisistä säännöistä 29 päivänä toukokuuta 1989 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 (EYVL L 160, s. 1) tulkinnasta.2Nämä kysymykset on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat toisaalta The Scotch Whisky Association, joka on Skotlannin oikeuden mukaan perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on suojella ja edistää skotlantilaisen whiskyn etuja maailmanlaajuisesti, sekä toisaalta Compagnie financière européenne de prises de participation (jäljempänä Cofepp, jota aikaisemmin kutsuttiin nimellä LA Martiniquaise LM), Prisunie SA ja Centrale d'achats et de services alimentaires SARL (Casai); kyseessä oleva oikeusriita koskee sitä, että jälkimmäiset ovat myyneet alkoholipitoisuudeltaan 30-tilavuusprosenttista juomaa nimityksellä, johon sisältyy ilmaisu whisky.3Kuluttajalle myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 18 päivänä joulukuuta 1978 annetussa neuvoston direktiivissä 79/112/ETY (EYVL 1979, L 33, s. 1) vahvistetaan elintarvikkeiden merkintää koskevat yleiset säännöt.4Tämän direktiivin 2 artiklan 1 kohdan a kohdassa säädetään, että elintarvikkeiden merkinnät eivät saaolla omiaan johtamaan ostajaa harhaan, erityisesti:
- i)elintarvikkeen ominaispiirteiden osalta ja erityisesti sen luonteen, yksilöllisyyden, ominaisuuksien, koostumuksen, määrän, säilyvyyden, alkuperän, valmistus- tai tuotantomenetelmän osalta.
5Tämän direktiivin 3 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan mukaan elintarvikkeisiin on merkittävä muun muassa myyntinimitys, joka määritellään 5 artiklan 1 kohdassa seuraavasti:1.Elintarvikkeen myyntinimitys on laissa, asetuksessa tai hallinnollisessa määräyksessä säädetty nimitys, tai jollei sellaista nimitystä ole, käyttöön vakiintunut nimitys siinä jäsenvaltiossa, jossa tuote myydään kuluttajalle, tai elintarvikkeen ja tarvittaessa sen käytön kuvaus, joka on riittävän täsmällinen ilmaisemaan ostajalle elintarvikkeen todellisen laadun ja mahdollistaa sen erottamisen tuotteista, joihin se voitaisiin sekoittaa.
6Direktiivin 79/112/ETY 7 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:1.Jos elintarvikkeen pakkausmerkinnöissä korostetaan yhtä tai useampaa elintarvikkeen tiettyjen erityisominaisuuksien kannalta välttämätöntä ainesosaa tai sen alhaista pitoisuutta taikka jos elintarviketta muutoin esitellään siten, että vaikutus on sama, on ainesosan vähimmäis- tai vastaavasti enimmäispitoisuus ilmoitettava prosentteina sellaisena kuin se on elintarvikkeen valmistushetkellä.Edellä tarkoitettu maininta on liitettävä joko välittömästi sen nimityksen yhteyteen, jolla elintarvike myydään, tai annettava kyseisen ainesosan yhteydessä ainesosaluettelossa.— —.
7Erityisesti tislattujen alkoholijuomien ollessa kysymyksessä niiden määritelmää, kuvausta ja esittelyä koskevat yleiset säännöt on vahvistettu asetuksella N:o 1576/89, jonka neljännessä perustelukappaleessa todetaan seuraavaa: — — kun otetaan huomioon kyseisten tuotteiden laatu ja se, että kuluttajat saisivat näistä tuotteista täydellisempää tietoa, näiden yleisten sääntöjen [sellaisina kuin ne johtuvat direktiivistä 79/112] lisäksi olisi annettava erityissäännöksiä ja erityisesti tuotteiden määritelmiin olisi sisällytettävä käsitteet nautittavaksi tarkoitettujen alkoholijuomien kypsyttämisestä ja vähimmäisalkoholipitoisuudesta.
8Tislattu alkoholijuoma on määritelty asetuksen N:o 1576/89 1 artiklan 2 kohdassa erityisesti juomaksi, joka on tarkoitettu nautittavaksi ja jonka vähimmäisalkoholi-pitoisuus on 15 tilavuusprosenttia. Tislattu alkoholijuoma on oltava valmistettu joko tislaamalla suoraan tai sekoittamalla tislattua alkoholijuomaa yhden tai useamman muun tislatun alkoholijuoman kanssa tai yhden tai useamman juoman kanssa.9Whisky (tai whiskey) määritellään asetuksen N:o 1576/89 1 artiklan 4 kohdan b alakohdassa siten, että sillä tarkoitetaantislattua alkoholijuomaa, joka on valmistettu tislaamalla viljamäskiä, joka on
sokeroitu maltaan diastaasilla joko ilman muita luontaisia entsyymejä tai niiden kanssa,
fermentoitu hiivalla,
tislattu siten, että tisle sisältää alkoholia vähemmän kuin 94,8 tilavuusprosenttia ja että aromi ja maku on peräisin käytetyistä raaka-aineista
ja jota on kypsytetty vähintään kolme vuotta enintään 700 litran vetoisissa puutyn-nyreissä.
10Viljapohjainen alkoholijuoma määritellään 1 artiklan 4 kohdan c alakohdan 1 alakohdassa siten, että sillä tarkoitetaan- 1)käyneestä viljamäskistä tislaamalla valmistettua alkoholijuomaa, jonka aistinvaraiset ominaisuudet ovat peräisin käytetyistä raaka-aineista.
11Asetuksen N:o 1576/89 3 artiklassa säädetään seuraavasti:1.Lukuun ottamatta 1 artiklan 4 kohdan m alakohdan 1 alakohdassa määriteltyjä katajanmarjalla maustettuja tislattuja alkoholijuomia sekä tiettyjä erityistuotteita, joiden alkoholipitoisuus ilmoitetaan liitteessä III, jäljempänä lueteltujen tislattujen alkoholijuomien vähimmäisalkoholipitoisuuksien on oltava, jotta ne voidaan pitää kaupan nautintatarkoituksiin yhteisössä 1 artiklan 4 kohdan mukaisilla nimityksillä, tilavuusprosentteina ilmaistuna seuraavat:
40 % whisky/whiskey
— —
35 % viljapohjainen alkoholijuoma/viljaviina
— —4.Ennen 31 päivää joulukuuta 1992 neuvosto tarkastelee whiskyn/'whiskeyn vähimmäisalkoholipitoisuutta uudelleen komission tekemän markkinatutkimuksen perusteella.
12Saman asetuksen 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa, jotka ovat keskeisessä asemassa kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevassa pääasiassa, säädetään seuraavasti:1.Ottaen huomioon 2, 3, 4 ja 12 artiklan vaatimukset 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut nimitykset varataan siinä määritellyille tislatuille alkoholijuomille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan nojalla toteutettuja toimenpiteitä. Näitä nimityksiä on käytettävä kuvattaessa kyseisiä juomia.
Tislatuissa alkoholijuomissa, jotka eivät täytä 1 artiklan 4 kohdan vaatimuksia, ei saa olla kyseisessä kohdassa näille tuotteille säädettyjä nimityksiä. Niitä on kutsuttava tislatuiksi alkoholijuomiksi tai alkoholeiksi.
2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja nimityksiä voidaan täydentää muillakin kuin 3 kohdassa tarkoitetuilla maantieteellisillä viittauksilla, jos ne eivät johda kuluttajaa harhaan.
13Asetuksen N:o 1576/89 6 artiklassa säädetään seuraavasti:1.Myyntinimityksen lisäksi seuraavista käytetyistä merkinnöistä voi olla erityissäännöksiä:
ilmaisujen, lyhenteiden tai merkkien käytöstä;
yhdistettyjen ilmaisujen käytöstä mukaan lukien kaikki 1 artiklan 2 ja 4 kohdassa määritellyt yleisnimet.
2.Tislattujen alkoholijuomien sekoitusten sekä juomaseosten ja tislattujen alkoholijuomien sekoitusten nimityksistä voi olla erityissäännöksiä.3.Säännö[sten], joihin 1 ja 2 kohdassa viitataan, —— tarkoituksena on erityisesti estää mainituissa kohdissa tarkoitettuja nimityksiä aiheuttamasta sekaannusta varsinkaan tämän asetuksen voimaan tullessa valmistettavien tuotteiden osalta.
14Asetuksen N:o 1576/89 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavasti:1.Direktiivin 79/112/ETY mukaisesti annettujen kansallisten säännösten lisäksi 1 artiklan 4 kohdassa määriteltyjen kuluttajille tarkoitettujen tislattujen alkoholijuomien merkinnöissä, esittelyssä ja mainonnassa on noudatettava 2 ja 3 kohtaa.2.- a)Kun on kysymys 1 artiklan 2 ja 4 kohdassa tarkoitetuista tuotteista, myyntinimityksen on oltava jokin 5 artiklan ja 6 artiklan 2 kohdan mukaan yksinomaan näistä tuotteista käytettävistä nimityksistä.
- b)Jos merkinnöissä ilmoitetaan maatalousperäisen etyylialkoholin valmistamiseen käytetty raaka-aine, kaikki käytetyt maatalousperäiset alkoholit on mainittava määrien mukaisessa, alenevassa järjestyksessä.
- c)Kun myydään 1 kohdassa tarkoitettuja tislattuja alkoholijuomia, nimitystä voidaan täydentää ilmaisulla sekoite, jos tuote on valmistettu yhdistämällä.
- d)Kypsytysaika voidaan eräin poikkeuksin ilmoittaa ainoastaan, jos se viittaa nuorimpaan alkoholin ainesosaan ja jos tuote on vanhennettu veroviranomaisten tai muiden yhtä luotettavien tarkastajien valvonnassa.
15Saman asetuksen 8 artiklassa säädetään seuraavaa:Kun yhteisössä tuotettuja tislattuja alkoholijuomia pidetään kaupan nautintatarkoituksiin, niitä ei saa kuvata sellaisilla liitesanoilla tai sanonnoilla, kuten kaltainen, tyyppinen, tyylinen, tapainen, tehty, makuinen, eikä muilla vastaavilla ilmaisuilla tässä asetuksessa tarkoitettuun nimitykseen yhdistettynä.
16Saman asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jos jokin siinä luetelluista tislatuista alkoholijuomista, joihin muun muassa whisky kuuluu, sisältää lisättyä maatalousperäistä etyylialkoholia, sen esittelyssä ei missään muodossa saa olla mainituille juomille varattuja yleisnimiä.17Asetuksen N:o 1576/89 12 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavasti:1.Vientiin tarkoitettujen tislattujen alkoholijuomien on oltava tämän asetuksen säännösten mukaisia.
18Tislattujen alkoholijuomien määritelmää, kuvausta ja esittelyä koskevista yksityiskohtaisista täytäntöönpanosäännöistä 24 päivänä huhtikuuta 1990 annettu komission asetus (ETY) N:o 1014/90 (EYVL L 105, s. 9) on asetuksen N:o 1576/89 täytäntöönpanoasetus, jota on ensiksi muutettu 19.6.1991 annetulla komission asetuksella N:o 1781/91 (EYVL L 160, s. 5) ja sitten 3.11.1994 annetulla komission asetuksella N:o 2675/94 (EYVL L 285, s. 5).19Asetuksen N:o 1014/90 toisessa perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:— — näissä selvennyksissä ja lisäsäännöissä [suhteessa asetukseen N:o 1576/89] on syytä ensi sijassa ottaa huomioon ne perusteet, joiden mukaisesti itse asetus (ETY) N:o 1576/89 annettiin; — — lisäksi perusteena olisi oltava kaikkien mahdollista sekaannusta aiheuttavien seikkojen välttäminen merkinnässä annetuissa tiedoissa sekä sen takaaminen, että kuluttajalle annetaan merkinnöissä mahdollisimman täydelliset ja selkeät tiedot.
20Asetuksella N:o 1781/91 (ks. oikaisu EYVL:ssä 1992, L 291, s. 22) asetukseen N:o 1014/90 otetun 7 b artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavasti:Asetuksen (ETY) N:o 1576/89 6 artiklan 1 kohdan toisen luetelmakohdan nojalla yleisnimen käyttö yhdistetyssä ilmaisussa on kielletty tislattujen alkoholijuomien esittelyssä, jollei alkoholi tuossa juomassa ole yksinomaan valmistettu siitä tislatusta alkoholijuomasta, johon yhdistetyssä ilmaisussa viitataan.
21Lisäksi asetuksella N:o 2675/94 asetukseen N:o 1014/90 otetussa 7 c artiklassa säädetään seuraavasti:Kun jokin asetuksen (ETY) N:o 1576/89 9 artiklassa luetelluista tislatuista alkoholijuomista sekoitetaan:
yhteen tai useampaan niistä tislatuista alkoholijuomista, jotka on määritelty tai joita ei ole määritelty asetuksen (ETY) N:o 1576/89 1 artiklan 4 kohdassa,
ja/tai
yhteen tai useampaan maatalousperäiseen tisleeseen, myyntinimitystä alkoholi tai tislattu alkoholijuoma on käytettävä merkinnöissä ilman muita laatua koskevia mainintoja ja se on merkittävä näkyvään kohtaan helposti havaittavalla ja luettavalla tavalla.
22Cofepp on 30.3.1988 rekisteröidyn tavaramerkin Gold River haltija, ja tällä tavaramerkillä kuvataan viinejä, alkoholeja, liköörejä ja erityisesti whiskyä; se käyttää tavaramerkkiä vähimmäisalkoholipitoisuudeltaan 30 tilavuusprosenttisen, Skotlannista, Kanadasta ja Pohjois-Amerikasta peräisin olevista eri whiskeistä ja vedestä yhdistetyn juoman merkitsemiseen. Tämän juoman pullojen merkinnöissä on sanat Blended Whisky Spirit ja spiritueux au whisky.23Scotch Whisky Association pyysi ulosottomiestä kahteen otteeseen vuonna 1992 ja 1993 toteamaan virallisessa pöytäkirjassa, että Prisunie SA myi useissa kaupoissa Pariisissa Gold River -tavaramerkillä varustettua tislattua alkoholijuomaa, joka oli asetettu esille samoille hyllyille whiskien kanssa.24Scotch Whisky Association haastoi Cofeppin, Prisunie SA:n ja Centrale d'achats et de services alimentaires SARL:n (Casai) Tribunal de grande instance de Paris'hin erityisesti sen toteamiseksi, että vastaajat olivat menetelleet kantajaa kohtaan vilpillisesti elinkeinotoiminnassa.25Scotch Whisky Associationin mukaan on asetuksen N:o 1576/89 vastaista myydä vähimmäisalkoholipitoisuudeltaan 30-tilavuusprosenttista juomaa nimityksellä, johon sisältyy ilmaisu whisky, koska asetuksessa on vahvistettu whiskyn vähimmäisalkoholipitoisuudeksi 40 prosenttia.26Cofepp väittää, että se ei ole käyttänyt enää asetuksen N:o 1576/89 voimaantulon jälkeen nimitystä whisky sellaisen whiskyn myynnissä, jonka alkoholipitoisuus on alhaisempi. Se on korvannut nimityksen englanninkielisellä nimityksellä Blended Whisky Spirit ja ranskankielisellä nimityksellä spiritueux au whisky, joiden se katsoo olevan asetuksen N:o 1576/89 mukaisia. Se väittää, ettei tämän asetuksen sisältö ole selvä, koska sittemmin annetussa asetuksessa N:o 2675/94 määritellään ne juomat, joista nimitystä alkoholi tai tislattu alkoholijuoma on käytettävä ilman muita laatua koskevia merkintöjä. Cofepp tulkitsee asetusta N:o 1576/89 siten, että sen mukaan on tehtävä ero toisaalta maatalousperäisen etyylialkoholin lisäämisen, jolloin ilmaisun whisky käyttäminen tislatusta alkoholijuomasta on kielletty, ja toisaalta laimentamisen välillä. Yleisnimen whisky käyttökielto ei koske sen kaltaista laimentamista, jota se tekee ja jossa se alentaa vettä lisäämällä myymiensä yhdistettyjen whiskien alkoholipitoisuutta 40 tilavuusprosentista 30 tilavuusprosenttiin.27Tribunal de grande instance de Paris katsoi, että asian ratkaiseminen edellyttää asetuksen N:o 1576/89 tulkintaa ja päätti lykätä asian käsittelyä esittääkseen yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:Saako yhteisön lainsäädännön ja erityisesti 29.5.1989 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 5 artiklan mukaan yleisnimi whisky esiintyä sellaisista tislatuista alkoholijuomista käytettävien myyntinimitysten ilmaisujen joukossa, jotka koostuvat ainoastaan vedellä laimennetusta whiskystä siten, että niiden alkoholipitoisuus on alle 40 tilavuusprosenttia?
28Tähän kysymykseen vastaamiseksi on todettava ensiksi, että Gold Riverin kaltainen juoma on asetuksen N:o 1576/89 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu tislattu alkoholijuoma, joten se kuuluu asetuksen soveltamisalaan.29Sitten on todettava, että asetuksen N:o 1576/89 5 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa nimitys whisky varataan saman asetuksen 1 artiklan 4 kohdan b alakohdassa ja 3 artiklan 1 kohdassa mainitut vaatimukset täyttäville tislatuille alkoholijuomille.30Tästä seuraa, että Gold Riverin kaltainen juoma, joka koostuu ainoastaan vedellä laimennetusta whiskystä siten, että sen alkoholipitoisuus on alle 40 tilavuusprosenttia, ei ole asetuksessa N:o 1576/89 tarkoitettu whisky, eikä sitä voida myydä tällä nimityksellä, mitä ei sitä paitsi ole kiistettykään vireillä olevassa pääasiassa.31Asetuksen N:o 1576/89 5 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ensimmäisessä ja toisessa virkkeessä säädetään, että juomissa, jotka eivät täytä 1 artiklan 4 kohdan vaatimuksia, ei saa olla kyseisessä kohdassa näille tuotteille säädettyjä nimityksiä ja että niitä on kutsuttava tislatuiksi alkoholijuomiksi tai alkoholeiksi.32Cofeppin mukaan asetuksen N:o 1576/89 5 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan toista virkettä on tulkittava siten, että siinä tarkoitettujen juomien myyntinimityksessä on oltava ilmaisu tislattu alkoholijuoma tai alkoholi, mutta niihin voidaan lisätä muita whiskyn kaltaisia ilmaisuja, koska muiden sellaisten ilmaisujen lisäämisestä, joissa kuluttajille ilmoitetaan sekoituksen ainesosat ja varsinkin ainoa alkoholiainesosa, ei säädetä tässä säännöksessä.33Tällaista tulkintaa ei voida hyväksyä. Kuten julkisasiamies on ratkaisuehdotuksensa 17 ja 18 kohdassa todennut, asetuksen N:o 1576/89 5 artiklan 1 kohdassa säädetään samalla sekä siitä, että Gold Riverin kaltaista tuotetta on kutsuttava tislatuksi alkoholijuomaksi tai alkoholiksi, että siitä, ettei sille voida antaa saman asetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja nimityksiä, mikä tarkoittaa, että ilmaisu whisky ei saa esiintyä tuotteen myyntinimityksessä.34Cofepp ja Ranskan hallitus vetoavat myös asetuksen N:o 1576/89 6 artiklaan, jonka mukaan myyntinimitysten lisäksi käytetyistä merkinnöistä voi olla erityissäännöksiä, ja väittävät, että asetuksen N:o 1576/89 5 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan toisessa virkkeessä säädetyn myyntinimityksen tislattu alkoholijuoma tai alkoholi lisäksi käytettävien merkintöjen käyttö on vapaata, siltä osin kuin sitä ei ole nimenomaisesti kielletty asetuksen 6 artiklan nojalla annetuilla säännöksillä.35Tältä osin on syytä todeta, kuten julkisasiamies on tehnyt ratkaisuehdotuksensa 23—25 kohdassa, että merkintöjä ei saa vapaasti lisätä myyntinimityksiin.36Toisaalta niiden lisääminen edellyttää, että komissio on antanut siihen luvan asetuksen N:o 1576/89 6 artiklan 1 kohdassa uskotun poikkeuksen antamista koskevan toimivallan nojalla.37Nimittäin asiassa C-217/91, Espanja vastaan komissio, 7.7.1993 annetusta tuomiosta (Kok. 1993, s. I-3923, 20 kohta) käy ilmi, että asetuksen N:o 1576/89 5 artiklan 1 kohdassa olevaa kieltoa käyttää asetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua nimitystä muissa kuin siinä määritellyissä tislatuissa alkoholijuomissa, sovelletaan täysimääräisesti lukuun ottamatta sitä tapausta, että neuvosto on halunnut antaa komissiolle oikeuden poiketa komissiolle nimenomaisesti asetuksen N:o 1576/89 6 artiklan 1 kohdassa uskotun toimivallan nojalla siitä.38Asetuksen N:o 1576/89 6 artiklan sanamuodosta itsestään ilmenee, että komissiolle artiklan 1 kohdassa annettua toimivaltaa on rajoitettu 3 kohdan mukaisesti sen vuoksi, että on ollut tarpeen estää lisämerkintöjä sisältäviä myyntinimityksiä aiheuttamasta sekaannusta varsinkaan tämän asetuksen voimaan tullessa valmistettavien tuotteiden osalta.39Whiskyn kaltaisten lisämerkintöjen käyttö myyntinimityksissä on siten kielletty asetuksen N:o 1576/89 5 artiklan perusteella, jollei asetuksen 6 artiklaan perustuvista poikkeuksista muuta johdu; tällaisia poikkeuksia ei ole tässä tapauksessa.40Cofepp on lisäksi väittänyt, että asetuksen N:o 1576/89 5 artiklaa ei voida tulkita siten, että siinä kielletään käyttämästä asetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua yleisnimeä sellaisen juoman myyntinimityksessä, joka ei täytä kyseistä tuotetta varten nimenomaisesti vahvistettuja vaatimuksia, sillä asetuksessa on erillinen säännös, joka sisältää ainoan nimenomaisen kiellon tältä osin. Siten asetuksen N:o 1576/89 9 artiklassa kielletään nimenomaisesti whisky[n] kaltaisten varattujen yleisnimien käyttö kysymyksessä olevasta tuotteesta ja maatalousperäisestä etyylialkoholista koostuvien tislattujen alkoholijuomien esittelyssä. Tällainen kielto ei olisi perusteltu, jos 5 artikla sisältäisi jo vastaavanlaisen kiellon.41Tätä tulkintaa ei voida hyväksyä. Nimittäin 5 artiklassa säädetään myyntinimityksestä, kun taas 9 artiklassa säädetään yleisestä kiellosta käyttää varattua ilmaisua jossain muodossa tuotteen esittelyssä yleensä.42Tämän jälkeen Cofepp väittää muutetun asetuksen N:o 1014/90, joka on asetuksen N:o 1576/89 täytäntöönpanoasetus, perusteella, että koska asetukseen N:o 1014/90 asetuksella N:o 1781/91 otetussa 7 b artiklassa säädetään, että yleisnimeä saadaan käyttää yhdistetyssä ilmaisussa tislattujen alkoholijuomien esittelyssä, jos alkoholi tuossa juomassa on valmistettu yksinomaan siitä tislatusta alkoholijuomasta, johon yhdistetyssä ilmaisussa viitataan, sellaisen tuotteen osalta, joka ei sisällä muuta alkoholia kuin whiskyä, pitää saada sisällyttää tämä ilmaisu sen myyntinimitykseen. Lisäksi koska asetuksella N:o 2675/94 säädetyn 7 c artiklan mukaan myyntinimitystä on käytettävä merkinnöissä ilman muita laatuja koskevia mainintoja, silloin kun kysymyksessä ovat muiden tislattujen alkoholijuomien tai maatalousperäisten tisleiden kanssa sekoitetut tislatut alkoholijuomat, laatua koskeva maininta saadaan lisätä myyntinimitykseen kaikissa muissa tapauksissa.43Kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 43 kohdassa, ilmaisu spiritueux au whisky ei ole asetuksen N:o 1014/90 7 b artiklassa tarkoitettu yhdistetty ilmaisu. Lisäksi asetuksen N:o 1781/91 toisesta perustelukappaleesta käy ilmi, että sitä sovelletaan likööreihin. Yhteisöjen lainsäätäjä on halunnut liittää ilmaisulla yhdistetty ilmaisu kaksi eri juoman nimitystä yhteen, eikä liittää yhteen alkoholin ja whiskyn, joka itsessään on eräs alkoholi, nimityksiä yhteen. Asetukseen N:o 1014/90 asetuksella N:o 2675/94 otettu 7 c artikla koskee muunlaisia tuotteita kuin whiskyn ja veden sekoituksia ja se on, kuten asetuksen N:o 2675/94 perustelukappaleista käy ilmi, osa sitä yleistä tavoitetta, jolla pyritään säilyttämään terve kilpailu perinteisesti suojattujen tislattujen alkoholijuomien ja muiden välillä ja välttämään kuluttajille aiheutuva sekaannus. Sitä ei voida käyttää sellaisen tulkinnan perusteena, jolla tehtäisiin tyhjäksi asetuksen N:o 1576/89 5 artiklan vaikutukset ja joka johtaisi asetuksen päämääriin nähden päinvastaiseen tulokseen.44Cofepp väittää direktiiviin 79/112/ETY ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdan perusteella, että sillä on oikeus käyttää ilmaisua whisky Gold River -tuotteen myyntinimityksessä. Direktiivin 5 artiklan 1 kohdan mukaan elintarvikkeiden myyntinimitys on sovellettavissa pakottavissa säädöksissä säädetty nimitys, tai jollei sellaista nimitystä ole, elintarvikkeen kuvaus.45Koska asetuksen N:o 1576/89 5 artikla on pakottava säännös Gold Riverin kaltaisten tuotteiden myyntinimitysten suhteen, tämän juoman nimityksessä ei voida käyttää kuvaavaa nimitystä.46Kuitenkin on täsmennettävä, että kun on kysymys direktiivistä 79/112/ETY, sen 7 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jos elintarvikkeen pakkausmerkinnöissä korostetaan yhtä tai useampaa elintarvikkeen tiettyjen erityisominaisuuksien kannalta välttämätöntä ainesosaa tai sen alhaista pitoisuutta taikka jos elintarviketta muutoin esitellään siten, että vaikutus on sama, on ainesosan vähimmäis- tai vastaavasti enimmäispitoisuus ilmoitettava prosentteina ja tämä maininta on liitettävä pakkausmerkintöihin joko välittömästi tämän elintarvikkeen myyntinimityksen yhteyteen tai se on oltava ainesosaluettelossa.47Tästä seuraa, että vaikka asetuksen N:o 1576/89 5 artiklan 1 kohdan mukaan ilmaisu whisky ei saa esiintyä millään tavalla Gold Riverin kaltaisen tuotteen myyntinimityksessä, se voi kuitenkin direktiivin 79/112/ETY 7 artiklan 1 kohdan mukaan esiintyä tämän tuotteen pakkausmerkinnöissä sillä direktiivin 79/112 2 artiklan 1 kohdassa yleisesti säädetyllä edellytyksellä, jonka mukaan elintarvikkeen pakkausmerkinnät eivät saa olla omiaan johtamaan kuluttajaa harhaan elintarvikkeen ominaispiirteiden osalta eli erityisesti sen luonteen ja ominaisuuksien osalta. Tältä osin on syytä täsmentää, kuten julkisasiamies on tehnyt ratkaisuehdotuksensa 33 kohdassa, että asetus N:o 1576/89 on erikoissäännös, jota sovelletaan ensisijaisesti direktiiviin 79/112/ETY nähden. Tästä seuraa, että vaikka ilmaisu whisky saa ilman muuta olla ainesosaluettelossa, tämä maininta saa olla myyntinimityksen välittömässä yhteydessä ainoastaan, jos se esiintyy selvästi erillisenä ja huomaamattomampana siksi, että muussa tapauksessa tehtäisiin tyhjäksi ne vaikutukset, jotka seuraavat kiellosta käyttää ilmaisua whisky myyntinimityksessä.48Täten on syytä vastata, että asetuksen N:o 1576/89 5 artiklan vastaista on sisällyttää yleisnimi whisky sellaisista tislatuista alkoholijuomista käytettävien myyntinimitysten ilmaisujen joukkoon, jotka sisältävät vedellä laimennettua whiskyä ja joiden alkoholipitoisuus on alle 40 tilavuusprosenttia, tai lisätä ilmaisu whisky sellaisesta juomasta käytettyyn nimitykseen alkoholi tai tislattu alkoholijuoma.<TI><P>Oikeudenkäyntikulut</P></TI>49Yhteisöjen tuomioistuimelle huomautuksensa esittäneille Ranskan, Saksan, Espanjan, Irlannin, Italian ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksille ja Euroopan yhteisöjen komissiolle aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja ei voida määrätä korvattaviksi. Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.