|
Euroopan unionin |
FI L-sarja |
|
2026/1045 |
13.5.2026 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2026/1045,
annettu 12 päivänä toukokuuta 2026,
väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen alkyylifosfonihappojen ja niiden natriumsuolojen tuonnissa
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 7 artiklan,
on kuullut jäsenvaltioita,
sekä katsoo seuraavaa:
1. MENETTELY
1.1 Vireillepano
|
(1) |
Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 18 päivänä syyskuuta 2025 vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien tiettyjen alkyylifosfonihappojen ja niiden natriumsuolojen tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen tutkimuksen perusasetuksen 5 artiklan nojalla. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’. |
|
(2) |
Komissio pani tutkimuksen vireille vastaanotettuaan valituksen, jonka oli 7 päivänä elokuuta 2025 tehnyt LANXESS Deutschland GmbH, jäljempänä ’Lanxess’ tai ’valituksen tekijä’. Valituksen teki tiettyjä alkyylifosfonihappoja ja niiden natriumsuoloja valmistava unionin tuotannonala perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Valitus sisälsi riittävästi näyttöä polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta tutkimuksen vireille panemiseksi. |
1.2 Kirjaaminen
|
(3) |
Komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2025/2385 (3), jäljempänä ’kirjaamista koskeva asetus’. |
1.3 Asianomaiset osapuolet
|
(4) |
Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille sekä Kiinan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille tutkimuksen vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen. |
|
(5) |
Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. |
1.4 Vireillepanoa koskevat huomautukset
|
(6) |
Asianomaisilta osapuolilta ei saatu huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta. |
1.5 Otanta
|
(7) |
Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. |
Ei unionin tuottajia koskevaa otantaa
|
(8) |
Koska Lanxess on ainoa tuottaja unionissa, otanta ei ollut tässä tapauksessa tarpeen. |
Etuyhteydettömien tuojien otanta
|
(9) |
Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja muodostaakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. |
|
(10) |
Kolme samaan konserniin kuuluvaa etuyhteydetöntä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Vastausten vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen. |
Vientiä harjoittavien tuottajien otanta
|
(11) |
Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja muodostaakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan edustustoa Euroopan unionissa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin. |
|
(12) |
Viisi asianomaisessa maassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kolmen yrityksen otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja asianomaisen maan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta. |
|
(13) |
Otoksen ulkopuolelle jätetty kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja Shandong Green Technologies Import and Export Co., Ltd. vastusti päätöstä olla sisällyttämättä sitä otokseen. |
|
(14) |
Komissio tutki osapuolen esittämän vastaväitteen perusteita ja vahvisti, että kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan vientimäärät tutkimusajanjaksolla olivat huomattavasti pienemmät kuin otokseen valittujen viejien. Lisäksi komissio totesi, että ehdotettu otos muodosti tutkimusajanjaksolla unioniin suuntautuneen viennin suurimman edustavan määrän, joka voi kohtuullisesti olla tutkimuksen kohteena, ottaen huomioon käytettävissä oleva aika, kuten perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdassa edellytetään. Sen vuoksi komissiolla ei ollut syytä muuttaa otosta, ja otos vahvistettiin. |
1.6 Yksilöllinen tarkastelu
|
(15) |
Shandong Green Technologies Import and Export Co., Ltd. ilmoitti komissiolle myös, että se saattaa pyytää perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaista yksilöllistä tarkastelua. Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja ei kuitenkaan toimittanut vastausta kyselylomakkeeseen eikä näin ollen lopulta pyytänyt yksilöllistä tarkastelua. |
1.7 Kyselylomakevastaukset ja tarkastuskäynnit
|
(16) |
Komissio lähetti Kiinan kansantasavallan viranomaisille, jäljempänä ’Kiinan viranomaiset’, kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa. |
|
(17) |
Lisäksi valituksen tekijä toimitti valituksessa riittävää näyttöä tarkasteltavana olevan tuotteen raaka-aineisiin liittyvistä vääristymistä Kiinassa. Kuten vireillepanoilmoituksessa ilmoitettiin, tutkimus kattoi kyseiset raaka-aineisiin liittyvät vääristymät sen määrittämiseksi, tulisiko perusasetuksen 7 artiklan 2 a ja 2 b kohdan säännöksiä soveltaa Kiinaan. Tästä syystä komissio lähetti Kiinan viranomaisille täydentäviä kyselylomakkeita. |
|
(18) |
Komissio lähetti otokseen valituille Kiinassa toimiville yrityksille kyselylomakkeet. Samat kyselylomakkeet asetettiin saataville verkossa (4) vireillepanopäivänä. |
|
(19) |
Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, sen aiheuttaman vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Seuraavien yritysten toimitiloihin tehtiin perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä: Unionin tuottajat:
Etuyhteydettömät tuojat:
Käyttäjät:
Kiinassa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat:
Etuyhteydessä oleva unionin tuoja:
|
1.8 Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso
|
(20) |
Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2024 ja 30 päivän kesäkuuta 2025 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2022 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’. |
2. TUTKIMUKSEN KOHTEENA OLEVA TUOTE, TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE
2.1 Tutkimuksen kohteena oleva tuote
|
(21) |
Tutkimuksen kohteena oleva tuote on 2-fosfonibutaani-1,2,4-trikarboksyylihappo ja sen natriumsuola tetranatriumvety 2-fosfonaattibutaani-1,2,4-trikarboksylaatti, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin 2931 49 80 (Taric-koodi 2931 49 80 60), kiinteässä muodossa tai vesiliuoksena, jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’ tai ’PBTC’. |
|
(22) |
Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen Chemicals Abstract Services (CAS) -numerot ovat tavallisesti 37971-36-1 ja 66669-53-2, ja se on rekisteröity Euroopan unionissa Euroopan yhteisön (EY) viitenumeroilla 253-733-5 ja 266-442-3, ja Euroopan kemiallisten aineiden tulliluettelossa (ECICS) Customs Union and Statistics (CUS) -numeroilla 0027475-9 ja 0087281-1. |
|
(23) |
Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoprosessi koostuu seuraavista kolmesta päävaiheesta. Ensin dimetyylifosfiitti ja maleiinihapon dimetyyliesteri reagoivat emäskatalyytin kanssa reaktorissa ja muodostavat fosfonisukkiinihapon tetrametyyliesteriä (PBS-esteri). Ensimmäisessä reaktorissa muodostunut PBS-esteri siirretään sitten eristämättä toiseen reaktoriin, jossa tapahtuu toinen emäskatalyytin avulla aikaansaatava reaktio, kun PBS-esteri reagoi akryylihapon metyyliesterin kanssa ja ne muodostavat 2-fosfonibutaani-1,2,4-trikarboksyylihapon pentametyyliesteriä (PBTC-esteri). PBTC-esteri siirretään kolmanteen reaktoriin, jossa se hydrolysoidaan vedellä, jolloin muodostuu PBTC:tä. PBTC-Na4 valmistetaan PBTC:stä neutraloimalla se natriumhydroksidilla. |
|
(24) |
PBTC:n pääasiallisia käyttökohteita ovat vedenkäsittelyprosessit sekä teollisuuden ja laitosten puhdistusprosessit, sillä se on ihanteellinen inhibiittori ja korroosionestoaine. |
2.2 Tarkasteltavana oleva tuote
|
(25) |
Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva tutkimuksen kohteena oleva tuote. |
2.3 Samankaltainen tuote
|
(26) |
Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:
|
|
(27) |
Näin ollen komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita. |
2.4 Tuotteen määritelmää koskevat väitteet
|
(28) |
Komissio ei saanut asianomaisilta osapuolilta huomautuksia tai väitteitä tutkimuksessa käytetystä tuotteen määritelmästä. |
3. POLKUMYYNTI
3.1 Menettely normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti
|
(29) |
Koska tutkimuksen vireillepanovaiheessa saatavilla oli riittävästi näyttöä, joka viittasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen Kiinassa, komissio katsoi aiheelliseksi panna vireille kyseisen maan vientiä harjoittavien tuottajia koskevan tutkimuksen ottaen huomioon perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan. |
|
(30) |
Tarvittavien tietojen keräämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan tietoja PBTC:n tuotantoon käytetyistä tuotantopanoksista. Neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot. |
|
(31) |
Saadakseen tiedot, joita se piti tutkimuksensa kannalta tarpeellisina väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen eikä muilta osapuolilta saatu huomautuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollisesta soveltamisesta määräajassa. Sen vuoksi komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään, esiintyykö Kiinassa merkittäviä vääristymiä. |
|
(32) |
Komissio myös täsmensi vireillepanoilmoituksessa, että saatavilla olevan näytön perusteella saattaa olla tarpeen valita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla asianmukainen edustava maa, jotta voidaan määrittää normaaliarvo vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella. |
|
(33) |
Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 13 päivänä maaliskuuta 2026 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’muistio’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, työvoimasta ja energiasta, joita PBTC:n tuotannossa käytetään. Lisäksi komissio yksilöi vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella asianmukaiseksi edustavaksi maaksi Brasilian. Kaksi asianomaista osapuolta (Shandong Taihe Technologies Co., Ltd, jäljempänä ’Taihe’, ja Lanxess) esittivät huomautuksia muistiosta. Näitä huomautuksia käsitellään 3.2 jaksossa. |
3.2 Normaaliarvo
|
(34) |
Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”[n]ormaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”. |
|
(35) |
Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”[j]os […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. |
|
(36) |
Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista. |
3.2.1 Merkittävien vääristymien esiintyminen
|
(37) |
Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa säädetään seuraavaa: ”Merkittäviä vääristymiä ovat vääristymät, joita syntyy, kun ilmoitetut hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aine- ja energiakustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska valtion merkittävä puuttuminen vaikuttaa niihin. Merkittävien vääristymien olemassaoloa arvioitaessa huomioon on otettava muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla seuraavista tekijöistä mahdollisesti on:
|
|
(38) |
Koska perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa oleva luettelo ei ole kumulatiivinen, sen kaikkien kohtien ei tarvitse toteutua, jotta merkittävien vääristymien esiintyminen voidaan todeta. Lisäksi samoja tosiasiallisia olosuhteita voidaan käyttää yhden tai useamman luetteloon kuuluvan tekijän esiintymisen osoittamiseen. |
|
(39) |
Mahdollinen päätelmä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitetuista merkittävistä vääristymistä on kuitenkin tehtävä kaiken käytettävissä olevan näytön perusteella. Vääristymien esiintymistä koskevassa kokonaisarvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös viejämaan yleinen toimintaympäristö ja tilanne, etenkin jos kyseisen viejämaan taloudellisen ja hallinnollisen rakenteen perustekijät antavat valtiolle merkittävän vallan puuttua talouteen siten, että hinnat ja kustannukset eivät ole markkinavoimien vapaan kehityksen tulosta. |
|
(40) |
Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdassa säädetään, että ”[k]un komissiolla on perusteltuja todisteita b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien mahdollisesta olemassaolosta tietyssä maassa tai kyseisen maan tietyllä sektorilla ja kun on aiheellista tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen kannalta, komissio laatii ja julkistaa raportin, jossa kuvataan b alakohdassa tarkoitettuja markkinaolosuhteita kyseisessä maassa tai kyseisellä sektorilla, ja päivittää sitä säännöllisesti”. |
|
(41) |
Komissio on laatinut tämän säännöksen nojalla Kiinaa koskevan maaraportin (5), jäljempänä ’maaraportti’, joka sisältää näyttöä valtion merkittävästä puuttumisesta toimintaan talouden monilla tasoilla, muun muassa erityisistä vääristymistä monien keskeisten tuotannontekijöiden (kuten maan, energian, pääoman, raaka-aineiden ja työvoiman) osalta ja valikoiduilla sektoreilla (kuten kemiansektorilla). Vireillepanon yhteydessä asianomaisia osapuolia pyydettiin todistamaan vääräksi tutkimuksen asiakirja-aineistoon sisältyvä näyttö, esittämään siitä huomautuksia tai täydentämään sitä. Maaraportti sisällytettiin tutkimuksen asiakirja-aineistoon vireillepanon yhteydessä. Valituksen tekijä viittasi maaraporttiin sisältyvään näyttöön, erityisesti lukuun, jossa käsitellään Kiinan kemianteollisuuden sektorilla esiintyviä vääristymiä (6). |
|
(42) |
Valituksen tekijä totesi, että Kiina on Kiinan kommunistisen puolueen johdolla kehitetty sosialistinen markkinatalous ja että kommunistinen puolue hallitsee valtion kaikkia olennaisia osa-alueita, myös taloutta ja oikeusjärjestelmää, sillä Kiinassa eri instituutiot eivät noudata vallanjaon periaatetta. Valituksen tekijän mukaan kommunistisen puolueen määräysvalta on erityisen voimakas taloudessa, minkä vuoksi valtion omistamat yritykset ovat erittäin tärkeässä roolissa Kiinan taloudessa. Kommunistinen puolue on läsnä valtionhallinnossa ja niin yksityisten kuin valtio-omisteisten yritysten yritysrakenteissa, ja tämän asemansa avulla se voi käyttää määräysvaltaa Kiinan koko taloudessa ja pitää talouden tiukasti valvonnassaan. Valituksen tekijä mukaan tärkeimmät kanavat, joiden kautta Kiinan viranomaiset puuttuvat maan talouden toimintaan, ovat hallinnollinen ja talouden valvonta sekä sääntely (7). |
|
(43) |
Myös valitukseen sisältyi merkityksellistä näyttöä, joka täydensi maaraporttia. Lisäksi valituksen tekijä viittasi useiin viimeaikaisiin tutkimuksiin ja komission niissä tekemiin havaintoihin, jotka vahvistavat, että Kiinan kemiansektorilla esiintyy merkittäviä vääristymiä. Tutkimukset, joihin valituksen tekijä viittasi, koskevat muun muassa tiettyjä alkyylifosfaattiestereitä (8), asesulfaamia (9), sitruunahappoa (10) ja mononatriumglutamaattia (11). |
|
(44) |
Valituksessa myös muistutettiin seuraavassa luetelluista seikoista, jotka aiheuttavat merkittäviä vääristymiä. |
|
(45) |
Ensinnäkin PBTC:n sektori on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat. Kiinan viranomaiset ovat varmistaneet, että niillä on vahva vaikutusvalta sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä erityisesti strategisiksi tai kannustettaviksi luokitelluilla teollisuudenaloilla, kuten kemiansektorilla (johon PBTC ja sen natriumsuolat kuuluvat). Kiinan viranomaiset nimittävät yritysten johtohenkilöt ja ohjaavat heitä kommunistisen puolueen kautta sekä mahdollistavat valtio-omisteisille yrityksille tärkeiden tuotantopanosten (kuten maa-alueiden ja pääoman) saannin ja muita kilpailuetuja etuuskohtelua soveltaen. Kiinan viranomaiset ovat perustaneet sekä kansallisella että paikallisella tasolla valtion omaisuuserien valvonta- ja hallintokomissioita, jäljempänä ’SASAC’, edustamaan valtio etuja osakkeenomistajana valtion omistamissa yrityksissä. Valituksen tekijä viittasi myös kommunistisen puolueen hyväksymään uuteen välineeseen, niin kutsuttuun sosiaaliseen pisteytysjärjestelmään, jonka avulla Kiinan viranomaiset seuraavat, arvioivat ja hallitsevat kaikkien Kiinassa toimivien kotimaisten ja ulkomaisten yritysten toimintaa (12). Lisäksi on syytä mainita 14. viisivuotissuunnitelma, jonka Kiinan viranomaiset julkaisivat vuonna 2021 ja jonka tavoitteena on ylläpitää sosialistisia toimintapolitiikkoja ja vahvistaa Kiinan talouskasvua sosialistisen markkinatalouden keinoin. |
|
(46) |
PBTC:tä valmistavan teollisuudenalan osalta todetaan erikseen, että Kiinan viranomaisilla on kyseisellä alalla edelleen huomattava omistusosuus ja julkisesti saatavilla olevien tietojen mukaan useat PBTC:n ja PBTC-Na4:n keskeiset tuottajat ovat valtion omistamia yrityksiä. Esimerkiksi China National Chemical Corporation -yrityksen (ChemChina) osakkeet omistaa Sinochem Holding Company Limited (13). Myös yksityisomistuksessa olevat yritykset ovat Kiinan viranomaisten tiiviissä valvonnassa (14). Lisäksi valituksen tekijän mukaan Kiinan viranomaiset aikovat jatkossakin investoida PBTC:tä ja PBTC-Na4:ää valmistavalla teollisuudenalalla toimiviin valtion omistamiin yrityksiin ja vahvistaa niitä edelleen (15). |
|
(47) |
Toiseksi valtion läsnäolo PBTC:tä tuottavissa yrityksissä mahdollistaa myös viranomaisten puuttumisen hintoihin ja/tai kustannuksiin. Kiinan viranomaiset vaikuttavat sääntely- ja politiikkatoimenpiteiden kautta myös PBTC:n ja PBTC-Na4:n kaltaisten tuotteiden tuotantoon, kustannuksiin ja hintoihin, sillä viranomaiset ovat läsnä näiden tuotteiden tuotantoketjun alkupäässä eli tuotantoon tarvittavien raaka-aineiden ja tuotantopanosten sektoreilla ja puuttuvat niiden toimintaan (16). Kiinan viranomaiset ovat esimerkiksi laatineet maleiinianhydridiin – PBTC:n keskeiseen raaka-aineeseen – liittyviä strategisia investointihankkeita Shandongin maakunnassa, mikä osoittaa, että ne pyrkivät kasvattamaan maleiinianhydridin tuotantoa ja että maleiinianhydridi on merkittävässä roolissa Kiinan kemianteollisuudessa (17). Toinen esimerkki on keltainen fosfori, joka on niin ikään keskeinen raaka-aine PBTC:n ja PBTC-Na4:n tuotannossa. Tältä osin valituksen tekijä viittasi Kiinasta peräisin olevien tiettyjen alkyylifosfaattiesterien tuontia koskevaan äskettäiseen polkumyyntitutkimukseen, jossa komissio totesi, että Kiinan viranomaiset ovat ottaneet käyttöön strategian keltaisen fosforin tuotannon valvomiseksi ja siihen puuttumiseksi (18). Lisäksi Kiinan viranomaiset ovat pitäneet voimassa keltaisen fosforin vientiin sovellettavan 20 prosentin vientiveron, joka rajoittaa kyseisen raaka-aineen vientiä ja joka on johtanut erittäin huomattavaan ylikapasiteettiin Kiinassa. Valituksen tekijä väitti myös, että tämä vientivero vääristää markkinoita perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitetulla tavalla, sillä se alentaa keinotekoisesti PBTC:n ja sen suolojen sekä muiden vastaavien fosforijohdannaisten tuotantokustannuksia. Kiinan viranomaisten vientiveropolitiikka on aiheuttanut keltaisen fosforin markkinoilla myös kansainvälisiä vääristymiä, jotka vaikuttavat kyseisen raaka-aineen vietnamilaisiin ja kazakstanilaisiin toimittajiin (19). |
|
(48) |
Kolmanneksi Kiinan viranomaiset toteuttavat syrjiviä julkisia politiikkoja tai toimenpiteitä, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muulla tavoin vapaisiin markkinavoimiin. Valituksen tekijä selosti, että Kiinan talouskehitystä ohjaa pitkälle viety suunnittelujärjestelmä, jossa esitetään prioriteetteja ja vahvistetaan tavoitteet, joihin keskus- ja paikallishallintojen on keskityttävä ja jotka niiden on pyrittävä saavuttamaan. Kiinan viranomaiset ovat erilaisissa poliittisissa asiakirjoissaan johdonmukaisesti ja voimakkaasti painottaneet kemianteollisuutta ja selkeästi muokanneet toimenpiteitään suosiakseen kotimaisia kemikaalien tuottajia. Tältä osin merkillepantava asiakirja on erityisesti valtioneuvoston päätös teollisuuden rakennemuutosten edistämistä koskevien tilapäisten määräysten täytäntöönpanosta, jäljempänä ’päätös nro 40’, jossa todetaan selvästi, että Kiinan viranomaiset tukevat hienokemikaaliteollisuuden kehittämistä. Valituksen tekijä viittasi myös useisiin muihin Kiinan viranomaisten täytäntöönpanosuunnitelmiin ja politiikkoihin (esimerkiksi fosforivarojen tehokasta hyödyntämistä korkean arvon tuotteiksi edistävä täytäntöönpanosuunnitelma (20), jäljempänä ’fosforivaroja koskeva täytäntöönpanosuunnitelma’), jotka kaikki osoittavat, että Kiinan viranomaiset tukevat voimakkaasti Kiinan kemianteollisuutta ja että huomiota kiinnitetään erityisesti keltaisen fosforin (PBTC:n ja sen suolojen keskeinen raaka-aine) jalostukseen ja tuotantoon. |
|
(49) |
Neljänneksi kemiansektoriin, kuten muihinkin Kiinan talouden aloihin, kohdistuu vääristymiä, jotka johtuvat Kiinan konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön syrjivästä soveltamisesta tai riittämättömästä täytäntöönpanosta. Valituksen tekijä väitti, ettei Kiinan konkurssijärjestelmä saavuta omia päätavoitteitaan, kuten saatavien ja velkojen oikeudenmukaista selvittämistä sekä velkojien ja velallisten oikeuksien suojaamista, mikä vaikuttaa Kiinan rahoitus- ja lainamarkkinoihin. Myös Kiinan omistusoikeusjärjestelmässä on puutteita, jotka ovat erityisen ilmeisiä maanomistuksen ja maankäyttöoikeuksien osalta (valtio omistaa kaiken maan). Näin ollen valituksen tekijä totesi, että koska PBTC:n ja sen suolojen tuottajiin sovelletaan Kiinan konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädäntöä, niihin kohdistuu myös kyseisen lainsäädännön syrjivästä soveltamisesta tai riittämättömästä täytäntöönpanosta johtuvia vääristymiä (21). |
|
(50) |
Viidenneksi myös PBTC- ja PBTC-Na4-sektorin palkkakustannukset ovat vääristyneitä. Kiinassa palkat eivät määräydy normaalien markkinavoimien mukaan tai vapaiden työehtosopimusneuvottelujen pohjalta vaan niihin kohdistuu merkittäviä vääristymiä. Työntekijätuet, joita Kiinan valtio tarjoaa erityisesti PBTC:n tuottajille, ovat palkkakustannusten vääristymiä entisestään lisäävä tekijä. Valituksen tekijän mukaan esimerkiksi Shandong Taihe Water Treatment Technologies Co., Ltd. ja Henan Qingshuiyuan Technology Co. Ltd. ilmoittivat saaneensa useita tällaisia tukia, muun muassa koulutus- ja harjoittelutukia sekä työpaikkojen säilyttämiseen, osaajien houkutteluun ja osaamisen parantamiseen tarkoitettuja tukia. Näin ollen Kiinan viranomaisten toimet, jotka vaikuttavat voimakkaasti PBTC-teollisuuden palkkakustannuksiin, vaikuttavat merkittävästi myös kustannuksiin ja vapaisiin markkinavoimiin, mikä johtaa väistämättä merkittäviin vääristymiin markkinoilla (22). |
|
(51) |
Kuudenneksi valituksen tekijä väitti, että PBTC:n tuottajilla on mahdollisuus saada sellaisten instituutioiden myöntämää rahoitusta, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla tavoin niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia. Koska valtiolla on vaikutusvaltaa kaikilla Kiinan rahoitusjärjestelmän tärkeimmillä osa-alueilla, yritystoimijoiden pääoman saantiin Kiinassa kohdistuu merkittäviä vääristymiä. Tällaisia vääristymiä ovat muun muassa viranomaisten vahva asema rahoituslaitoksissa ja keinotekoisen alhaiset lainakustannukset investointien kasvun vauhdittamiseksi, mikä osoittaa, ettei tilanne ole verrattavissa muihin markkinapohjaisiin talouksiin. Valituksen tekijä viittasi myös useisiin poliittisiin asiakirjoihin ja oikeudellisiin säännöksiin, joissa vahvistetaan etuuskohteluun perustuvia lainanantoperiaatteita, fosforivaroja koskeva täytäntöönpanosuunnitelma mukaan lukien, osoittaakseen, että PBTC:n ja PBTC-Na4:n tuotannonalaan kohdistuu merkittäviä vääristymiä, jotka johtuvat siitä, että Kiinan viranomaiset puuttuvat rahoitusjärjestelmän toimintaan. Lisäksi valituksen tekijä väitti, että kiinalaiset PBTC:n ja PBTC-Na4:n tuottajat ovat saaneet suoraan sekä valtion omistamilta että yksityisiltä pankeilta etuuskohteluun perustuvia lainoja. Esimerkiksi Henan Qingshuiyan Technology Co. Ltd. on saanut lainoja useilta kiinalaisilta pankeilta, kuten Agricultural Bank of Chinalta, Bank of Chinalta, China Construction Bankilta, China Merchants Bankilta ja CITIC Bankilta (23). |
|
(52) |
Valituksen tekijän mukaan edellä mainitut vääristymät ovat systeemisiä. Yhteenvetona valituksen tekijä väitti, että PBTC- ja PBTC-Na4-sektorilla esiintyy perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisia merkittäviä vääristymiä, minkä vuoksi normaaliarvon määrittämiseksi ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden kustannuksia. Sen sijaan valituksen tekijä pyysi komissiota muodostamaan normaaliarvon asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella (24). |
|
(53) |
Komissio tarkasteli, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komission tarkastelu perustui asiakirja-aineistossa olevaan näyttöön. Asiakirja-aineistossa oleva näyttö sisältää myös julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin perustuvaan maaraporttiin sisältyvän näytön. |
|
(54) |
Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkasteltavana oleva tuote mukaan lukien. Komissio täydensi tätä näyttöä omalla tutkimuksellaan perusteista, jotka ovat merkityksellisiä, jotta merkittävien vääristymien esiintyminen Kiinassa voidaan vahvistaa. |
3.2.1.1
|
(55) |
Kiinan talousjärjestelmä perustuu niin kutsuttuun sosialistisen markkinatalouden käsitteeseen. Käsite on kirjattu Kiinan perustuslakiin ja määrittää Kiinan talouden ohjausjärjestelmää. Perusperiaatteena on ”tuotantovälineiden sosialistinen julkinen omistajuus eli koko kansan omistajuus ja työntekijöiden kollektiivinen omistajuus” (25). |
|
(56) |
Valtion omistuksessa olevaa taloutta pidetään ”kansantalouden johtavana voimana”, ja valtion tehtävänä on ”varmistaa sen lujittaminen ja kasvu” (26). SASAC on vahvistanut, että keskeisten yritysten kokonaisvarallisuus kasvoi 14. viisivuotiskauden aikana 44,6 prosenttia 13. viisivuotiskauteen verrattuna, mikä ”edistää tehokkaasti teollisen ketjun alku- ja loppupään yritysten integroitua kehitystä ja antaa vankan pohjan maan tärkeimpien taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyvien tavoitteiden ja tehtävien menestyksekkäälle toteuttamiselle” (27). |
|
(57) |
Kiinan talouden yleinen perusta ei pelkästään mahdollista valtion merkittävää puuttumista talouden toimintaan, vaan tällainen puuttuminen on sen nimenomainen tehtävä. Käsitys julkisen omistajuuden paremmuudesta yksityisomistukseen nähden vallitsee koko oikeusjärjestelmässä, ja sitä korostetaan yleisenä periaatteena kaikessa keskeisessä lainsäädännössä. |
|
(58) |
Kiinan varallisuuslainsäädäntö on tästä oiva esimerkki: siinä viitataan sosialismin ensisijaisuuteen ja annetaan valtiolle tehtäväksi pitää yllä talouden perusjärjestelmää, jossa julkisella omistajuudella on hallitseva asema. Muita omistajuusmuotoja siedetään, ja laissa annetaan mahdollisuus kehittää niitä rinnakkain valtion omistajuuden kanssa (28). |
|
(59) |
Lisäksi Kiinan lainsäädännön mukaan sosialistista markkinataloutta kehitetään Kiinan kommunistisen puolueen johtamana. Kiinan valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen rakenteet ovat toisiinsa kietoutuneita kaikilla tasoilla (lainsäädäntö, instituutiot, henkilöt) ja muodostavat kokonaisuuden, jossa Kiinan kommunistisen puolueen ja valtion rooleja ei voida erottaa toisistaan. |
|
(60) |
Kiinan perustuslakia muutettiin maaliskuussa 2018, ja kommunistisen puolueen johtoasemasta tuli entistä näkyvämpi, kun se vahvistettiin perustuslain 1 §:ssä. |
|
(61) |
Säännöksen ensimmäisen virkkeen ”[s]osialistinen järjestelmä on Kiinan kansantasavallan perusjärjestelmä” perään lisättiin virke ”[k]iinalaisen sosialismin määräävä ominaisuus on Kiinan kommunistisen puolueen johtoasema” (29). Tämä osoittaa Kiinan kommunistisen puolueen kiistämättömän ja jatkuvasti kasvavan määräysvallan Kiinan talousjärjestelmässä. |
|
(62) |
Tämä johtoasema ja määräysvalta on olennainen osa kiinalaista järjestelmää ja menee selvästi pidemmälle kuin muissa sellaisissa maissa, joissa valtiolla on laaja makrotaloudellinen määräysvalta vapaiden markkinavoimien toiminnan rajoissa. |
|
(63) |
Kiinan valtio harjoittaa interventionistista talouspolitiikkaa sellaisten tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka ovat yhdenmukaisia Kiinan kommunistisen puolueen vahvistaman poliittisen ohjelman kanssa eivätkä niinkään heijasta vapaiden markkinoiden taloudellisia olosuhteita (30). Kiinan viranomaiset käyttävät monenlaisia interventionistisia talousvälineitä, kuten teollisuuden suunnittelujärjestelmää, rahoitusjärjestelmää ja sääntely-ympäristön eri tekijöitä. |
|
(64) |
Ensinnäkin yleisen hallinnollisen valvonnan tasolla Kiinan taloutta ohjataan monimutkaisella teollisuuden suunnittelujärjestelmällä, joka vaikuttaa kaikkeen taloudelliseen toimintaan maassa. Kaikki nämä suunnitelmat kattavat laajasti eri aloja ja risteäviä toimintalinjoja, ja niitä esiintyy hallinnon kaikilla tasoilla. |
|
(65) |
Maakuntatason suunnitelmat ovat yksityiskohtaisia, kun taas kansallisen tason suunnitelmissa asetetaan laajempia tavoitteita. Suunnitelmissa täsmennetään myös keinot tuotannonalojen ja sektoreiden tukemiseksi sekä määräajat, joissa tavoitteet on saavutettava. Joissakin suunnitelmissa asetetaan edelleen täsmällisiä tuotostavoitteita. |
|
(66) |
Suunnitelmissa tuodaan esiin (positiivisesti tai negatiivisesti) yksittäisiä teollisuuden sektoreita ja/tai hankkeita prioriteetteina valtion prioriteettien mukaan ja niille osoitetaan tiettyjä kehittämistavoitteita (esimerkiksi teollisuuden päivittäminen tai kansainvälinen laajentuminen). |
|
(67) |
Talouden toimijoiden – niin yksityisten kuin valtion omistuksessa olevienkin – on mukautettava liiketoimintaansa suunnittelujärjestelmän mukaiseksi. Tämä johtuu suunnitelmien sitovasta luonteesta mutta myös siitä, että Kiinan viranomaiset hallinnon kaikilla tasoilla noudattavat suunnittelujärjestelmää ja käyttävät niille annettua valtaa kannustamalla talouden toimijoita noudattamaan suunnitelmissa asetettuja prioriteetteja (31). |
|
(68) |
Toiseksi rahoitusresurssien tasolla Kiinan rahoitusjärjestelmää hallitsevat valtion omistamat liikepankit ja poliittiset pankit. Suunnitellessaan ja toteuttaessaan antolainauspolitiikkaansa näiden pankkien on noudatettava valtion teollisuuspolitiikan tavoitteita sen sijaan, että ne arvioisivat ensisijaisesti tietyn hankkeen taloudelliset ansiot (32). |
|
(69) |
Sama koskee Kiinan rahoitusjärjestelmän muita osatekijöitä, kuten osakemarkkinoita, joukkolainamarkkinoita ja yksityisen pääoman markkinoita. Myös nämä rahoitussektorin osat on institutionaalisesti ja operatiivisesti järjestetty niin, että ne eivät pyri maksimoimaan rahoitusmarkkinoiden tehokasta toimintaa, vaan niin, että varmistetaan valvonta ja mahdollistetaan valtion ja kommunistisen puolueen puuttuminen niiden toimintaan (33). |
|
(70) |
Kolmanneksi sääntely-ympäristön tasolla valtion puuttuminen talouden toimintaan saa useita muotoja. Esimerkiksi julkisia hankintoja koskevilla säännöillä pyritään usein poliittisiin tavoitteisiin eikä taloudelliseen tehokkuuteen, ja näin heikennetään markkinatalouden periaatteita niiden alalla. Sovellettavassa lainsäädännössä todetaan nimenomaisesti, että julkisia hankintoja on tehtävä niin, että helpotetaan valtion politiikassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tavoitteiden luonnetta ei kuitenkaan ole määritelty, joten päätöksentekoelimillä on laaja harkintavalta (34). |
|
(71) |
Myös investointien alalla Kiinan valtiolla on merkittävä määräys- ja vaikutusvalta sekä valtion että yksityisten investointien kohteiden ja laajuuden osalta. Viranomaiset käyttävät investointien seurantaa samoin kuin investointeihin liittyviä erilaisia kannustimia, rajoituksia ja kieltoja merkittävänä välineenä teollisuuspolitiikan tavoitteiden tukemisessa, esimerkiksi säilyttämällä valtion määräysvallan keskeisillä sektoreilla tai pönkittämällä kotimaista teollisuutta (35). |
|
(72) |
Kiinan taloudellinen malli perustuu siis tiettyihin perusolettamuksiin, jotka toimivat perustana valtion puuttumiselle toimintaan ja kannustavat siihen. Tällainen merkittävä valtion puuttuminen toimintaan ei sovi yhteen vapaiden markkinavoimien toiminnan kanssa, minkä tuloksena resurssien tehokas jakaminen vääristyy eikä ole markkinaperiaatteiden mukaista (36). |
3.2.1.2
|
(73) |
Kiinassa valtion omistuksessa, määräysvallassa ja/tai poliittisessa valvonnassa tai ohjauksessa toimivat yritykset muodostavat olennaisen osan taloudesta. |
|
(74) |
Tarkasteltavana olevan tuotteen sektorilla toimii pääasiassa yksityisiä yrityksiä, kuten Shandong Taihe Technologies Co. Ltd (37) ja Jiyuan Qingyuan Water Treatment Co. Ltd (38), mutta myös yrityksiä, jotka ovat osittain valtion omistamia, kuten Nantong Uniphos Chemicals Co. Ltd (39). Tästä yrityksestä 67 prosenttia omistaa Nantong Jiangshan Agrochemicals and Chemicals Co. Ltd (40), josta puolestaan 27 prosenttia omistaa valtio (41). Lisäksi keltaisen fosforin (yksi PBTC:n pääraaka-aineista) tuotantoketjun alkupäässä valtion omistusaste on merkittävä, sillä useat tuottajista ovat osittain valtion omistuksessa tai määräysvallassa (42). Esimerkiksi Hubei Xingfa Chemicals Group Co. Ltd:stä (43) (44) 20 prosenttia omistaa Yichang Xingfa Group Co. Ltd., joka on valtion omistama yritys ja Yichangin kunnan kansanhallituksen määräysvallassa. Yunnan Phosphorus Group Co., Ltd (45) on puolestaan valtion omistaman yrityksen Yunnan Yuntianhuan kokonaan omistama tytäryritys (46), ja viimeksi mainittu on Yunnanin valtion omaisuuserien valvonta- ja hallintokomission määräysvallassa (47). |
|
(75) |
Kiinan kommunistisen puolueen puuttumisesta operatiiviseen päätöksentekoon on kuitenkin tullut normaali käytäntö paitsi valtion omistamissa yrityksissä myös yksityisissä yrityksissä (48), ja Kiinan kommunistinen puolue hallitsee lähes kaikkia maan talouden osa-alueita. Valtion vaikutusvalta yrityksissä kommunistisen puolueen rakenteiden kautta on myös johtanut siihen, että talouden toimijat ovat käytännössä valtion määräysvallassa ja poliittisen valvonnan alaisia, kun otetaan huomioon, kuinka tiukasti Kiinan valtio ja puoluerakenteet ovat kietoutuneet yhteen. Koko tarkasteltavana olevan tuotteen alaan sovelletaan lisäksi useita valtion politiikkoja. Ensinnäkin vähäpäästöiset ”fosforimudan käsittelyprosessit keltaisen fosforin tuotantoa varten” mainitaan teollisuuden rakennesopeutusta koskevan ohjeistavan luettelon vuoden 2024 versiossa (49) yhtenä kemian- ja petrokemianteollisuuden luokan kannustettavista tuotannonaloista, mikä tarkoittaa, että viranomaiset aikovat luoda alan kehitystä edistävän sääntely-ympäristön. Luokittelu kannustettavaksi sektoriksi saattaa myös tasoittaa tietä rahoituksen saannille kyseisellä tuotannonalalla. Lisäksi sellaiset keltaisen fosforin tuottajat, joilla on vähemmän tuotantokapasiteettia (”keltaisen fosforin tuotantoyksiköt, joiden yksikkökohtainen tuotantokapasiteetti on alle 5 000 tonnia vuodessa” (50)), mainitaan poistettavien tuotannonalojen joukossa, mikä osoittaa Kiinan viranomaisten pyrkivän vaikuttamaan fosforiteollisuuden rakenteeseen. Lisäksi rajoitettujen tuotannonalojen luokassa mainitaan sellaisia muita tuotantopanoksia (esimerkiksi metanoli ja metyylimetakrylaatti), jotka ovat pienempien tuottajien valmistamia (51). |
|
(76) |
Lisäksi raaka-aineita koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (52) petrokemian sektoria ja kemianteollisuutta käsitellään suoraan toteamalla, että ”muun muassa petrokemian sektorilla, kemianteollisuudessa, terästeollisuudessa, muiden kuin rautametallien sektorilla sekä rakennusmateriaalisektorilla aiotaan edistää joukkoa kilpailukykyisiä teollisuuden tuotantoketjun edelläkävijäyrityksiä, jotka toimivat ekosysteemin johtajina […]. Kemianteollisuuden ja rakennusmateriaalisektorin johtavien yritysten ohjaavaa roolia hyödynnetään yritysten uudistamisen ja rakenneuudistusten edistämiseksi”. Suunnitelman tavoitteena on myös ”valvoa tiukasti uutta kapasiteettia tietyillä teollisuudenaloilla [...] kuten keltaisen fosforin sektorilla”. |
|
(77) |
Lisäksi fosforivaroja koskevassa täytäntöönpanosuunnitelmassa (53) tavoitteeksi asetetaan ”asiaan liittyvissä kansallisissa suunnitelmissa määrättyjen keskeisten tehtävien toimeenpano, fosforivarojen tehokas hyödyntäminen korkean arvon tuotteiksi ja koko teollisen ketjun kilpailuetujen parantaminen”. Tarkemmin sanottuna suunnitelmalla pyritään ”vauhdittamaan perinteisten teollisuudenalojen, kuten [...] keltaisen fosforin alan, muutosta ja uudistamista, kehittämään voimakkaasti uusia teollisuudenaloja, kuten korkealaatuisten fosforikemikaalien alaa, vauhdittamaan edistyneiden valmistusteollisuuden klustereiden kehittämistä ja luomaan korkealaatuinen, älykäs, vihreä, integroitu ja keskittynyt fosforikemikaaliteollisuuden järjestelmä”. |
|
(78) |
Valtion määräysvalta ja poliittinen valvonta näkyvät myös sektorin toimialajärjestöjen tasolla (54). |
|
(79) |
Niiden osalta voidaan mainita esimerkkinä China Petrochemical and Chemical Industry Federation -toimialajärjestö, jäljempänä ’CPCIF’. CPCIF:n perussäännön 3 artiklan mukaan ”järjestön liiketoimintaa ohjaavat ja järjestöä valvovat ja hallinnoivat rekisteri- ja hallintoasioista vastaavat virastot, puolueen vahvistamiseen liittyviä toimia johtavat virastot sekä asiaankuuluvat eri teollisuudenaloista vastaavat osastot” (55). |
|
(80) |
Lisäksi CPCIF on perustanut korkealaatuisia kemikaaleja käsittelevän erityiskomitean, jonka vastuualueeseen kuuluvat nimenomaisesti vedenkäsittelyaineet (56). |
|
(81) |
Hubei Xingfa Chemicals Group Co. Ltd. ja Yunnan Yuntianhua ovat CPCIF:n jäseniä (57) (58). |
|
(82) |
Näin ollen myöskään yksityisessä omistuksessa olevat tarkasteltavana olevan tuotteen alalla toimivat tuottajat eivät voi toimia markkinaehdoin. Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin alan yrityksiin kohdistetaan poliittista valvontaa ja ohjausta. |
3.2.1.3
|
(83) |
Kiinan valtio voi puuttua hintoihin ja kustannuksiin, koska se on edustettuna yrityksissä. Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä ovat merkittävä kanava, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. |
|
(84) |
Kiinan yhtiölain mukaan jokaiseen yritykseen on perustettava kommunistisen puolueen yksikkö (jossa on kommunistisen puolueen peruskirjan mukaisesti vähintään kolme kommunistisen puolueen jäsentä (59)) ja yrityksen on tarjottava tarvittavat puitteet puolueyksikön toiminnalle. |
|
(85) |
Aiemmin tätä vaatimusta ei ilmeisesti ole aina noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Ainakin vuodesta 2016 lähtien kommunistinen puolue on kuitenkin pitänyt tiukemmin kiinni poliittisesta ja periaatteellisesta oikeudestaan (60) valvoa yritysten liiketoimintaan liittyviä päätöksiä muun muassa kohdistamalla painetta yksityisiin yrityksiin, jotta nämä asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria (61). |
|
(86) |
Jo vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä, ja Kiinan kommunistisen puolueen organisaatiot pyrkivät yhä vahvemmin saamaan lopullisen sananvallan niiden yritysten liiketoimintapäätöksistä, joissa puolueorganisaatiot olivat läsnä (62). Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa kaikilla sektoreilla, ja niitä noudattavat myös tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajat ja tuotantopanosten toimittajat. |
|
(87) |
Lisäksi 15 päivänä syyskuuta 2020 julkaistiin kommunistisen puolueen keskuskomitean suuntaviivat (”General Office of CCP Central Committee’s Guidelines on stepping up the United Front work in the private sector for the new era” (63)), jäljempänä ’suuntaviivat’, joissa laajennettiin edelleen puoluekomiteoiden roolia yksityisissä yrityksissä. |
|
(88) |
Näiden suuntaviivojen II.4 jakson mukaan ”on lisättävä puolueen yleistä valmiutta johtaa yhteiseen rintamaan liittyvää työtä yksityissektorilla ja tehostaa toimia alalla” ja III.6 jakson mukaan ”on tehostettava edelleen puolueen vahvistamista yksityisyrityksissä sekä annettava puoluesoluille mahdollisuus toimia tehokkaasti linnoituksena ja puolueen jäsenille mahdollisuus toimia eturintamassa ja edelläkävijöinä”. Toisin sanoen suuntaviivoilla korostetaan ja pyritään vahvistamaan kommunistisen puolueen roolia yrityksissä ja muissa yksityissektorin yksiköissä (64). |
|
(89) |
Tutkimuksessa vahvistui, että myös PBTC:n ja PBTC-Na4:n alalla on yleistä, että johtavassa asemassa toimivat henkilöt ovat samalla kommunistisen puolueen jäseniä tai toimivat puolueen viroissa. |
|
(90) |
Esimerkiksi Jiyuan Qingyuan Water Treatment Co. Ltd.:n omistavan konsernin Henan Qingshuiyuan Technologyn (65) pääjohtaja on myös konsernin yleisen puolueosaston johtaja (66). |
|
(91) |
Vastaavasti Nantong Jiangshan Agrochemicals ja Chemicals Co. Ltd.:n hallituksen puheenjohtaja toimii puoluekomitean varasihteerinä ja yrityksen hallituksen varapuheenjohtaja puoluekomitean sihteerinä (67). |
|
(92) |
Lisäksi Shandong Taihe Technologies Co. Ltd.:n yhtiöjärjestyksen (68) 13 artiklassa määrätään seuraavaa: ”Yritys perustaa kommunistisen puolueen yksikön ja harjoittaa puoluetoimintaa Kiinan kommunistisen puolueen peruskirjan määräysten mukaisesti. Yritys tarjoaa tarvittavat edellytykset puolueyksikön toiminnalle.” |
|
(93) |
Kommunistisen puolueen puuttuminen toimitusketjun alkupään tuotannonaloihin käy ilmi saatavilla olevista yritysten julkistamista tiedoista. Hubei Xingfa Chemicals Group Co. Ltd.:n vuoden 2024 vuosikertomuksen mukaan yhtiön hallituksen puheenjohtaja toimii holdingyhtiö Yichang Xingfa Group Co. Ltd.:n puoluekomitean sihteerinä ja sen toimitusjohtaja ja useat muut johtohenkilöt toimivat puoluekomitean varasihteereinä (69). Komissio totesi tutkimuksessaan, että Yichang Xingfa Group Co. Ltd. osallistuu aktiivisesti kommunistisen puolueen järjestämiin ja valvomiin teollisuuden koordinointitoimiin (70). |
|
(94) |
Valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen vääristävät markkinoita entisestään (71). Näin ollen valtion läsnäolo yrityksissä PBTC:n alalla ja muilla sektoreilla (kuten rahoitus- ja tuotantopanossektorilla) antaa Kiinan viranomaisille mahdollisuuden puuttua hintoihin ja kustannuksiin. |
3.2.1.4
|
(95) |
Kiinan talouden suuntaa ohjaa merkittävässä määrin pitkälle viety suunnitelmajärjestelmä, jossa esitetään prioriteetteja ja vahvistetaan tavoitteet, joihin keskus-, alue- ja paikallishallintojen on keskityttävä. Kaikilla hallinnon tasoilla on tällaisia suunnitelmia, jotka kattavat käytännöllisesti katsoen kaikki talouden sektorit. Suunnitteluvälineissä asetetut tavoitteet ovat sitovia, ja viranomaiset kullakin hallinnon tasolla valvovat, että alemmat hallintotasot panevat suunnitelmat täytäntöön. |
|
(96) |
Kiinan suunnittelujärjestelmän tuloksena resursseja ohjataan sektoreille, jotka valtio on nimennyt strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (72). |
|
(97) |
Kiinan viranomaiset ovat toteuttaneet useita politiikkatoimia, joilla ohjataan tarkasteltavana olevan tuotteen alan toimintaa. |
|
(98) |
Talouden ja yhteiskunnan kehitystä sekä vuoden 2035 näkymiä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (73) asetetaan tavoitteeksi ”uudistaa perinteisiä teollisuudenaloja, edistää raaka-aineteollisuuden, kuten petrokemian alan, terästeollisuuden, ei-rautametalliteollisuuden ja rakennusmateriaalialan, optimointia ja rakenteellista mukauttamista, laajentaa laadukkaiden tuotteiden, kuten kevyen teollisuuden ja tekstiilien, tarjontaa, vauhdittaa keskeisten teollisuudenalojen, kuten kemian- ja paperiteollisuuden, yritysten muutosta ja uudistamista sekä parantaa vihreän valmistusteollisuuden järjestelmää” (74). |
|
(99) |
Raaka-aineteollisuutta koskevan 14. viisivuotissuunnitelman (75) mukaan Kiina aikoo ”keskittyä sellaisiin alasektoreihin ja keskeisiin tuotteisiin, joilla on vankka teollinen perusta, merkittäviä suhteellisia etuja ja johtavaa teknologiaa, hyödyntääkseen maksimaalisesti teollisen ketjun johtavien yritysten ohjaavaa roolia […] ja luodakseen joukon petrokemian alan teollisuusklustereita”. Lisäksi tavoitteena on ”kehittää muun muassa petrokemian ja kemiansektorilla, terästeollisuudessa, ei-rautametalliteollisuudessa ja rakennusmateriaalialalla [...] joukko edelläkävijäyrityksiä, jotka voivat keskeisen kilpailukykynsä ansiosta johtaa teollisen tuotantoketjun ekosysteemiä” (76). |
|
(100) |
Tarkemmin sanottuna teollisuuden vihreää kehitystä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (77) määrätään, että ”uutta tuotantokapasiteettia muun muassa [...] keltaisen fosforin teollisuudenalalla olisi valvottava tiukasti” (78). |
|
(101) |
Lisäksi petrokemian ja kemianteollisuuden korkealaatuisen kehittämisen edistämistä koskevassa ohjaavassa lausunnossa (79) edellytetään, että ”alakohtaisia politiikkoja vahvistetaan ja teollisuudenalan laajuutta säännellään tieteellisesti: […] parannetaan korkealaatuisten polymeerien, erikoiskemikaalien ja muiden tuotteiden toimituskapasiteettia; […] parannetaan sektoria tukevia politiikkoja vahvistamalla vero-, talous-, alue-, investointi-, tuonti-, vienti-, energia-, ekologia-, ympäristö-, hinta- ja muiden politiikkojen yhteensovittamista teollisuuspolitiikkojen kanssa. […] Hyödynnetään kansallista teollisuuden ja rahoitusalan yhteistyömekanismia mahdollisimman tehokkaasti […]”. |
|
(102) |
Myös fosforivaroja koskevan täytäntöönpanosuunnitelman (80) tavoitteena on ”vahvistaa koko [fosforisektorin] teollisen ketjun kilpailuetua”. Suunnitelmassa vaaditaan ”vauhdittamaan perinteisten teollisuudenalojen, kuten fosfaattilannoitteiden ja keltaisen fosforin alan, muutosta ja uudistamista, kehittämään voimakkaasti uusia teollisuudenaloja, kuten korkealaatuisten fosforikemikaalien alaa, vauhdittamaan edistyneiden valmistusteollisuuden klustereiden kehittämistä ja luomaan korkealaatuinen, älykäs, vihreä, integroitu ja keskittynyt fosforikemikaaliteollisuuden järjestelmä, tavoitteena edistää voimakkaasti uudenlaista teollisuutta ja vauhdittaa tuotantokapasiteetin rakentamista”. |
|
(103) |
Maakuntatason suunnitelmista esimerkkinä voidaan mainita Henanin valmistusteollisuuden korkealaatuista kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma, jossa edellytetään, että ”luodaan kansallinen suolateollisuuskeskittymä [ja] vauhditetaan kemianteollisuuden painopisteen siirtämistä kohti hienokemikaaleja ja uusia kemiallisia materiaaleja” (81). Tarkemmin sanottuna Henanissa julkaistiin vuonna 2017 teknologista innovointia koskeva täytäntöönpanosuunnitelma (82), jolla pyritään ”edistämään ja uudistamaan perinteisiä teollisuudenaloja [ja keskittymään] edistyneeseen teollisuusjäteveden käsittelyyn liittyvien keskeisten teknologioiden ja tehokkaiden kokonaisten laitteistojen kehittämiseen”. |
|
(104) |
Jiyuan Qingyuan Water Treatment Co. Ltd. sijaitsee Henanissa. |
|
(105) |
Shandongin kemianteollisuuden korkealaatuista kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (83) paikallisviranomaisia kehotetaan ”edistämään olemassa olevien yritysten teknologista muutosta sekä parantamaan energian ja resurssien käytön tehokkuutta ja yritysten keskeistä kilpailukykyä”. Lisäksi kehotetaan ”perustamaan mekanismi, jonka avulla yritykset voivat vetäytyä yrityspuistoista, jatkamaan määrätietoisesti vanhentuneen tuotantokapasiteetin poistamista, valvomaan rajoitettua tuotantokapasiteettia tiukasti ja panemaan resurssitekijöiden, kuten maan, sähkön ja veden, jakamisessa täytäntöön eriytettyjä politiikkoja ja toimenpiteitä, jotta yritykset pakotetaan muuttumaan ja kehittymään”. Lisäksi suunnitelmassa pyritään seuraavaan: ”Lisätään taloudellista tukea. Vahvistetaan finanssipoliittisia kannustimia, koordinoidaan ja hyödynnetään erityisrahastoja, tuetaan kemianteollisuuden yrityksiä teknologisen muutoksen vauhdittamiseksi, tuetaan muun muassa älykästä muutosta, teollisuuden siirtymistä, toiminnan siirtymistä teknologiapuistoihin ja vanhentuneiden laitteiden poistamista sekä pannaan täytäntöön merkittävien teknisten laitteiden tuontia koskevat verovapautukset, arvonlisäveron palautukset ja tutkimusta ja kehitystä koskevat toimenpiteet, kuten ylimääräiset kustannusvähennykset sekä ensimmäisen teknisen laitteiston vakuutuksen korvaaminen. Ohjataan aktiivisesti eri rahoituslaitoksia investoimaan kemianteollisuuteen ja ohjataan myös sosiaalista pääomaa tälle teollisuudenalalle, hyödynnetään poliittisessa ohjauksessa olevan rahoitustoiminnan, kehitysrahoituksen ja kaupallisen rahoitustoiminnan etuja sekä lisätään taloudellista tukea kemianteknologian keskeisille aloille”. Tarkemmin ilmaistuna suunnitelmalla pyritään ”ohjaamaan ja kehittämään suolakemikaaliteollisuutta uusien strategisten teollisuudenalojen, kuten uusien materiaalien ja uudenlaisen ympäristönsuojelun ja energiantuotannon suuntaan”. |
|
(106) |
Lisäksi Shandongin kolmivuotisessa ekologian- ja ympäristönsuojeluteollisuuden korkealaatuista kehittämistä koskevassa vuosien 2023–2025 toimintasuunnitelmassa (84) määrätään, että Zaozhuangin kunnan tulee ”laajentaa ja vahvistaa uusien kemiallisten materiaalien teollisuutta keskittyen pääasiassa korkealaatuisiin vedenkäsittelyaineisiin, mukauttaa vedenpuhdistusteollisuuden ja sen energiahuollon rakennetta, optimoida teollista rakennetta, luoda korkeatasoinen ympäristönsuojelussa käytettävien uusien materiaalien teollinen ketju ja pyrkiä luomaan merkittävä kotimainen ympäristönsuojelussa käytettävien uusien materiaalien (vedenkäsittelyaineiden) teollinen keskus”. Lisäksi toimintasuunnitelmassa määrätään, että Zaozhuangin kunta ”toteuttaa nykyisten hankkeiden ja teollisuusketjun nykyisen perustan (esimerkiksi Shandong Taihe Technologies Co. Ltd. ja Xintai Water Treatment) pohjalta yli kymmenen avainhanketta, mukaan lukien vedenkäsittelyaineiden teollisen ketjun laajentaminen, kehittää uudenlaisia vedenkäsittelyaineita ja kasvattaa ympäristöystävällisten ja vihreiden prosessiveden käsittelyaineiden osuutta”. Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteeksi, että ”vuoteen 2025 mennessä erilaisten ympäristönsuojelussa käytettävien uusien materiaalien (vedenkäsittelyaineiden) tuotantokapasiteetti saavuttaa miljoona tonnia”. |
|
(107) |
Näillä ja muilla keinoilla Kiinan viranomaiset ohjaavat ja kontrolloivat lähes kaikkia alan kehittämisen ja toiminnan osatekijöitä ja tuotantoketjun alkupään tuotantopanoksia. |
|
(108) |
Yhteenvetona voidaan todeta, että Kiinan viranomaiset ovat toteuttaneet toimenpiteitä saadakseen toimijat noudattamaan sektorille asetettuja julkisen politiikan tavoitteita. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta vapaasti. |
3.2.1.5
|
(109) |
Asiakirja-aineistoon sisältyvien tietojen mukaan Kiinan konkurssijärjestelmä ei toteuta riittävästi omia päätavoitteitaan eli selvitä oikeudenmukaisesti saatavia ja velkoja eikä turvaa velallisten ja velkojien laillisia oikeuksia ja etuja. Tämä vaikuttaa juontavan juurensa siitä, että vaikka Kiinan konkurssilainsäädäntö virallisesti perustuu samoihin periaatteisiin kuin vastaava lainsäädäntö muissa maissa, Kiinan järjestelmälle on ominaista järjestelmällinen heikko täytäntöönpano. |
|
(110) |
Konkurssien määrä on edelleen tunnetusti alhainen verrattuna maan talouden kokoon, eikä vähiten siksi, että maksukyvyttömyysmenettelyissä on useita puutteita, jotka hankaloittavat käytännössä konkurssi-ilmoitusten tekemistä. Lisäksi valtion rooli maksukyvyttömyysmenettelyissä on edelleen vahva ja aktiivinen, ja sillä on usein suora vaikutus menettelyn lopputulokseen (85). |
|
(111) |
Omistusoikeusjärjestelmän puutteet ovat myös erityisen ilmeisiä suhteessa maanomistukseen ja maankäyttöoikeuksiin Kiinassa (86). Valtio omistaa kaiken maan (kollektiivisesti omistettu maa maaseudulla ja valtion omistama maa kaupunkialueilla), ja sen jakaminen riippuu täysin valtiosta. Voimassa on säännöksiä, joiden tavoitteena on myöntää maankäyttöoikeuksia avoimesti ja markkinahinnoilla, esimerkiksi tarjouskilpailumenettelyillä. Näitä säännöksiä kuitenkin laiminlyödään säännöllisesti, ja tietyt ostajat voivat hankkia maata ilmaiseksi tai alle markkinahintojen (87). Lisäksi viranomaiset pyrkivät usein maata jakaessaan erityisiin poliittisiin tavoitteisiin, kuten taloussuunnitelmien täytäntöönpanoon (88). |
|
(112) |
Kiinan talouden muiden sektorien tapaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajiin sovelletaan Kiinan konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädäntöä. Tämän vuoksi konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivästä soveltamisesta tai riittämättömästä täytäntöönpanosta johtuvat ylhäältä alaspäin suuntautuvat vääristymät vaikuttavat myös näihin yrityksiin. Käytettävissä olevan näytön perusteella nämä seikat vaikuttavat koskevan täysin myös PBTC:n PBTC-Na4:n sektoria. Tässä tutkimuksessa ei tullut esiin mitään, mikä asettaisi nämä havainnot kyseenalaisiksi. |
|
(113) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön soveltaminen oli syrjivää tai täytäntöönpano puutteellista tarkasteltavana olevan tuotteen sektorilla. |
3.2.1.6
|
(114) |
Markkinoihin perustuvien palkkojen järjestelmä ei voi täysin kehittyä Kiinassa, koska työntekijöillä ja työnantajilla ei ole oikeutta järjestäytyä kollektiivisesti. Kiina ei ole ratifioinut useita Kansainvälisen työjärjestön keskeisiä yleissopimuksia, etenkään niitä, jotka koskevat järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta (89). |
|
(115) |
Kansallisen lainsäädännön mukaan toiminnassa on vain yksi ammattijärjestö. Kyseinen järjestö ei ole kuitenkaan riippumaton valtion viranomaisista, ja sen osallistuminen työehtosopimusneuvotteluihin ja työntekijöiden oikeuksien suojeluun on edelleenkin vähäistä (90). Lisäksi Kiinan työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä, joka rajoittaa sosiaaliturva- ja muiden etuuksien täyden saannin kunkin hallinnollisen alueen asukkaisiin. |
|
(116) |
Tämän seurauksena työntekijöillä, jotka eivät kuulu paikallisten asukkaiden rekisteriin, on yleensä heikko työllisyysasema ja pienempi palkka kuin asukasrekisteriin kuuluvilla (91). Nämä seikat vääristävät palkkakustannuksia Kiinassa. |
|
(117) |
Siitä, että PBTC:n PBTC-Na4:n sektoriin ei sovellettaisi edellä kuvattua Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää, ei esitetty mitään näyttöä. Palkkakustannusten vääristymät vaikuttavat siten sektoriin sekä suoraan (tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sen tuotannon pääraaka-ainetta valmistettaessa) että välillisesti (kun tuotannonala saa pääomaa tai hankkii tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää). |
3.2.1.7
|
(118) |
Yritystoimijoiden pääomansaantiin Kiinassa kohdistuu useita vääristymiä. |
|
(119) |
Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ensinnäkin ominaista, että siinä ovat vahvassa asemassa valtion omistamat pankit (92), jotka rahoitusta myöntäessään ottavat huomioon muita perusteita kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Rahoitusalan ulkopuolella toimivien valtion omistamien yritysten tavoin pankit ovat sidoksissa valtioon omistajuuden lisäksi myös henkilökohtaisten suhteiden kautta (Kiinan kommunistinen puolue nimittää valtion omistamien suurten rahoituslaitosten johtajat) (93), ja pankit panevat säännöllisesti täytäntöön viranomaisten suunnittelemaa julkista politiikkaa. |
|
(120) |
Näin toimiessaan pankit noudattavat selkeää oikeudellista velvoitetta harjoittaa liiketoimintaansa kansantalouden ja yhteiskunnallisen kehityksen tarpeiden mukaisesti ja valtion teollisuuspolitiikan ohjauksessa (94). Eri säännöksissä viitataan kyllä tarpeeseen noudattaa tavanomaisia pankkitoimintaan liittyviä käyttäytymis- ja vakavaraisuussääntöjä, kuten tarpeeseen tutkia lainan ottajan luottokelpoisuus. Muun muassa kaupan suojatoimenpiteitä koskevien tutkimusten päätelmistä saatu mittava näyttö kuitenkin osoittaa, että näillä säännöksillä on vain toissijainen rooli erilaisten oikeudellisten välineiden soveltamisessa. |
|
(121) |
Myös viimeaikainen kehitys havainnollistaa, kuinka laajalle valtion vaikutusvalta Kiinan rahoituslaitoksiin ulottuu: Kiinan viranomaiset ilmoittivat maaliskuussa 2025 laskeneensa liikkeeseen 500 miljardin juan renminbin arvosta valtionobligaatioita, joiden kautta annetaan merkittävää taloudellista tukea suurille pankeille, kuten Bank of China-, China Construction Bank-, Bank of Communications- ja Postal Savings Bank of China -pankille. Tällä toimenpiteellä pyrittiin vakauttamaan näiden laitosten tilannetta kannattavuuden heikentyessä ja nettokorkomarginaalien laskiessa ennätyksellisen alhaisiksi, ja se on esimerkki valtion ennakoivista toimista talouden vakauden ylläpitämiseksi (95). |
|
(122) |
Kiinan viranomaiset ovat myös selventäneet, että kommunistisen puolueen on valvottava myös yksityisten liikepankkien päätöksiä, joiden on oltava kansallisen politiikan mukaisia. Yksi pankkitoiminnan ohjaukseen liittyvistä valtion kolmesta yleisestä tavoitteesta onkin puolueen johtoaseman lujittaminen pankki- ja vakuutusalalla, myös yritysten operatiivisessa toiminnassa ja johtamiseen liittyvissä asioissa (96). Kaupallisten pankkien suoriutumisen arviointiperusteissa on myös otettava nyt huomioon etenkin se, miten pankit ”edistävät kansallisia kehitystavoitteita ja reaalitaloutta”, ja erityisesti se, miten ne ”palvelevat strategisia ja uusia tuotannonaloja” (97). |
|
(123) |
Lisäksi taloudellisten resurssien jakamisen osalta käytössä on useita toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään edelleen yksityisiä investointeja (98). Tältä osin Kiinan viranomaiset pyrkivät ”kasvattamaan keskushallinnon talousarvioresursseja kriteerit täyttävien yksityisten investointihankkeiden tukemiseksi sekä toimimaan aktiivisesti ohjaavassa ja johtavassa roolissa”. Lisäksi Kiinan viranomaiset aikovat ”hyödyntää tehokkaasti uusia toimintapoliittisia rahoitusvälineitä [sekä] tukea useita kriteerit täyttäviä yksityisiä investointihankkeita tärkeillä tuotannonaloilla ja keskeisillä alueilla” (99). |
|
(124) |
Lisäksi joukkolaina- ja luottoluokitukset ovat usein vääristyneitä monista syistä, kuten siksi, että yrityksen strateginen merkitys Kiinan valtiolle ja mahdollisen epäsuoran valtiontakauksen vahvuus vaikuttavat riskinarviointiin (100). Tähän liittyy myös muita sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin tärkeiksi (101). Tämän tuloksena lainanannossa suositaan valtion omistuksessa olevia yrityksiä, suuria yksityisiä, joilla on hyvät suhteet, sekä keskeisillä tuotannonaloilla toimivia yrityksiä, mikä viittaa siihen, että pääoman saatavuus ja kustannukset eivät ole kaikille markkinatoimijoille samat. |
|
(125) |
Toiseksi lainojen kustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina investointien lisäämiseksi. Tämä on johtanut pääomasijoitusten liialliseen käyttöön ja sijoitusten tuottojen jatkuvaan pienemiseen. Osoituksena tästä on yritysten velkaantumisasteen kohoaminen valtion sektorilla kannattavuuden jyrkästä heikentymisestä huolimatta. Tämä viittaa siihen, että pankkijärjestelmässä toiminnassa oleva mekanismi ei toimi normaalien kaupallisten reaktioiden mukaisesti. |
|
(126) |
Kolmanneksi vaikka nimelliskorot vapautettiin lokakuussa 2015, hintasignaalit eivät edelleenkään synny vapaiden markkinavoimien vaikutuksesta, vaan niihin vaikuttavat valtiosta johtuvat vääristymät. Enintään viitekoron suuruisina myönnettävien lainojen osuus oli vuoden 2018 lopussa edelleen vähintään kolmannes kaikesta lainanannosta (102). Kiinan viralliset tiedotusvälineet ovat äskettäin raportoineet, että Kiinan kommunistinen puolue vaati ”lainamarkkinoiden korkotason laskemista” (103). Keinotekoisen alhaiset korot johtavat alihinnoitteluun ja tämän seurauksena liialliseen pääoman käyttöön. |
|
(127) |
Yleinen luottojen lisääntyminen Kiinassa viittaa siihen, että pääoman kohdentamisen tehokkuus on heikkenemässä ilman merkkejä luotonannon kiristymisestä, jota voitaisiin odottaa vääristymättömässä markkinaympäristössä. Tämän seurauksena järjestämättömien lainojen määrä on lisääntynyt nopeasti ja Kiinan viranomaiset ovat useaan otteeseen valinneet toimintalinjakseen joko maksukyvyttömyystapahtumien välttämisen, mikä on johtanut niin kutsuttujen zombie-yritysten syntymiseen, tai velan siirtämisen (esimerkiksi sulautumien kautta tai muuntamalla velan osakkeiksi), jolloin ei välttämättä poisteta velkaongelmaa tai puututa sen juurisyihin. |
|
(128) |
Markkinoiden vapauttamiseksi toteutetuista toimista huolimatta Kiinan yritysluottojärjestelmään vaikuttavat merkittävät vääristymät, jotka johtuvat valtion edelleen merkittävästä roolista pääomamarkkinoilla. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla. |
|
(129) |
Tässä tutkimuksessa ei esitetty näyttöä siitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen alaan ei vaikuttaisi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla. |
3.2.1.8
|
(130) |
Komissio totesi, että päivitetyssä maaraportissa kuvatut vääristymät ovat ominaisia Kiinan taloudelle. Käytettävissä oleva näyttö osoittaa, että edellä ja päivitetyn maaraportin I osiossa kuvatut tosiseikat sekä Kiinan järjestelmän ominaisuudet koskevat koko maata ja kaikkia talouden toimialoja. Sama koskee tuotannontekijöiden kuvausta, joka esitetään edellä ja päivitetyn maaraportin II osiossa. |
|
(131) |
Komissio muistuttaa myös, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon tarvitaan tiettyjä tuotantopanoksia. Kun tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajat ostavat tai hankkivat näitä tuotantopanoksia, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille, jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista tai pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan kaikilla hallinnon tasoilla ja talouden sektoreilla. Nämä vääristymät kuvataan yksityiskohtaisesti edellä. Komissio huomautti, että näiden vääristymien taustalla olevaa sääntelykehystä sovelletaan yleisesti ja että kyseisiä sääntöjä sovelletaan PBTC:n ja PBTC-Na4:n tuottajiin siinä missä muihinkin kiinalaisiin talouden toimijoihin. Sen vuoksi vääristymät vaikuttavat suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen kustannusrakenteeseen. |
|
(132) |
Tämä tarkoittaa paitsi sitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, myös sitä, että vaikutukset kohdistuvat kaikkiin tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannuksiin, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa niiden hinnanmuodostukseen (ks. päivitetyn maaraportin I ja II osio). |
|
(133) |
Pääoman myöntämiseen, maankäyttöoikeuksiin, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen. |
|
(134) |
Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä. |
3.2.2 Edustava maa
3.2.2.1
|
(135) |
Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisiin kriteereihin:
|
|
(136) |
Kuten johdanto-osan 33 kappaleessa todetaan, komissio julkaisi 13 päivänä maaliskuuta 2026 asiakirja-aineistoon liitetyn muistion normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä. Tässä muistiossa kuvattiin asiaan liittyvien kriteereiden perustana olevat tosiseikat ja näyttö ja ilmoitettiin asianomaisille osapuolille komission aikomuksesta pitää Brasiliaa asianmukaisena edustavana maana käsiteltävänä olevassa tapauksessa, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuisi. |
3.2.3 Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso
|
(137) |
Tuotannontekijöitä käsittelevässä muistiossa komissio selvitti, että tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tuotetaan Kiinan ulkopuolella ilmeisesti vain Euroopan unionissa (Saksassa) ja Intiassa, eikä näiden maiden taloudellisen kehityksen taso vastaa Kiinan tasoa, mikä on yksi johdanto-osan 135 kappaleessa luetelluista kriteereistä. |
|
(138) |
Koska kaikki maat, joissa on PBTC:n tuotantoa (Saksa ja Intia), ovat taloudelliselta kehitykseltään eri tasolla kuin Kiina, komissio tarkasteli sellaisen tuotteen tuotantoa, joka kuuluu tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan ja/tai samalle sektorille. Sen vuoksi komissio ilmoitti käyttävänsä yleisenä luokkana, johon myös PBTC kuuluu, ”muiden orgaanisten ja epäorgaanisten yhdisteiden” luokkaa määrittääkseen asianmukaisen edustavan maan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamista varten. |
|
(139) |
Tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa komissio yksilöi Brasilian, Kolumbian, Indonesia ja Malesian maiksi, joiden taloudellinen kehitys vastaa Maailmanpankin mukaan Kiinan tasoa, eli Maailmanpankki on luokitellut kaikki nämä maat bruttokansantulon perusteella ylemmän keskitulotason maiksi, ja joissa tiedetään olevan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan ja/tai samalle sektorille kuuluvien tuotteiden tuotantoa. |
|
(140) |
Yksilöityjen maiden talouden kehitystasosta ei esitetty huomautuksia. |
|
(141) |
Taihe totesi muistiosta esittämissään huomautuksissa olevansa komission kanssa samaa mieltä siitä, että tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tuotetaan vain EU:ssa, Intiassa ja Kiinassa ja että yleisenä luokkana, johon PBTC kuuluu, pitäisi käyttää ”muiden orgaanisten ja epäorgaanisten yhdisteiden” luokkaa. |
3.2.4 Asiaa koskevien tietojen helppo saatavuus edustavassa maassa
|
(142) |
Komissio yksilöi muistiossa maat, joissa on muiden orgaanisten ja epäorgaanisten yhdisteiden tuotantoa. Nämä maat olivat Brasilia, Kolumbia, Indonesia ja Malesia. Lisäksi komissio totesi, että kaikissa näissä neljässä mahdollisessa edustavassa maassa toimi riittävä määrä kannattavia yrityksiä, jotka tuottivat muita orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä ja joita komissio voisi siis käyttää määrittääkseen vääristymättömät ja kohtuulliset myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voiton. |
|
(143) |
Komissio tarkasteli myös tärkeimpien tuotannontekijöiden tuontia Brasiliaan, Kolumbiaan, Indonesiaan ja Thaimaahan. |
|
(144) |
Komissio totesi, ettei yhteenkään näistä maista tuotu dimetyylifosfiittia, joka on PBTC:n tärkein raaka-aine. Komissio tarkasti myös muut mahdolliset edustavat maat ja totesi, ettei dimetyylifosfiittia tuotu juuri lainkaan ylemmän keskitulotason maihin. Sen vuoksi komissio päätti käyttää Global Trade Atlas -tietokannan, jäljempänä ’GTA’, tietoja kaikista maista kaikkiin maihin suuntautuneesta tuonnista määrittääkseen dimetyylifosfiittille vääristymättömän kansainvälisen vertailuarvon. Todettuaan, että Kiinasta tuodun dimetyylifosfiitin tuontihinnat olivat paljon alhaisemmat kuin muista lähteistä tulleen tuonnin hinnat (eli että käsiteltävänä olevassa tapauksessa havaitut vääristymät todennäköisesti vaikuttivat niihin), komissio poisti Kiinasta peräisin olevan dimetyylifosfiitin tuontihinnat vertailuarvoa koskevasta laskelmasta. |
|
(145) |
Tämän jälkeen komissio tarkasteli metyyliakrylaatin, maleiinianhydridin, metanolin, IBC-tynnyreiden ja muovitynnyreiden tuontia Brasiliaan, Kolumbiaan, Indonesiaan ja Malesiaan. Tuontitietojen analyysi osoitti, ettei joitakin tärkeimpiä tuotannontekijöitä tuotu Kolumbiaan, Indonesiaan ja Malesiaan riittävässä määrin muista lähteistä kuin Kiinasta, jotta näiden maiden olisi voitu katsoa soveltuvan edustavaksi maaksi. Analyysi osoitti erityisesti, että Kolumbiaan tulleesta metyyliakrylaatin kokonaistuonnista 77 prosenttia oli peräisin Kiinasta. Tämä tuonti oli keskimäärin 20 prosenttia halvempaa kuin muista lähteistä kuin Kiinasta tuleva tuonti, eli Kiinassa havaitut vääristymät todennäköisesti vaikuttivat siihen. Lisäksi IBC-konttien tuonnista 62 prosenttia tuli Kiinasta, 44 prosenttia halvemmalla kuin muista lähteistä. Indonesiaan tulleesta maleiinianhydridin kokonaistuonnista 91 prosenttia oli peräisin Kiinasta, ja tämä tuonti oli keskimäärin 22 prosenttia halvempaa kuin muista lähteistä kuin Kiinasta tullut tuonti. Lisäksi Indonesiaan tuoduista IBC-tynnyreistä 84 prosenttia ja muovitynnyreistä 61 prosenttia oli peräisin Kiinasta ja Kiinasta tuodut IBC-kontit olivat keskimäärin 44 prosenttia ja muovitynnyrit keskimäärin 26 prosenttia halvempia kuin muista lähteistä kuin Kiinasta tuodut vastaavat tuotteet. Malesiaan tulleesta metyyliakrylaatin kokonaistuonnista 87 prosenttia oli peräisin Kiinasta, ja tämä tuonti oli keskimäärin 36 prosenttia halvempaa kuin muista lähteistä tullut tuonti. Lisäksi Malesiaan tulleesta maleiinianhydridin ja muovitynnyreiden kokonaistuonnista 73 prosenttia oli peräisin Kiinasta. Näistä maleiinianhydridin tuonti oli keskimäärin 73 prosenttia ja muoviämpäreiden tuonti keskimäärin 18 prosenttia halvempaa kuin muista lähteistä kuin Kiinasta tullut tuonti. Sen sijaan Brasilian tapauksessa ainoa tärkeimpiin kuuluva raaka-aine, josta merkittävä osa (58 prosenttia) tuotiin Kiinasta, oli maleiinianhydridi. Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen tuontihinta oli verrattavissa muista lähteistä tulevan tuonnin hintoihin (Kiinasta tulleen tuonnin hinta oli itse asiassa 3,6 % alhaisempi), eli vääristymät eivät todennäköisesti vaikuttaneet siihen. |
|
(146) |
Analyysin perusteella asianmukaisena edustavana maana voitiin siis käyttää Brasiliaa, sillä tärkeimpiä tuotannontekijöitä tuotiin sinne riittävät määrät eikä Kiinasta tai mistään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (105) liitteessä I luetelluista maista tullut tuonti vaikuttanut tärkeimpien tuotannontekijöiden tuontiin olennaisesti (Brasiliaan tulleesta metyyliakrylaatin tuonnista 71 %, metanolista 100 %, IBC-konteista 85 % ja muovitynnyreistä 57 % oli peräisin muista lähteistä kuin Kiinasta). |
|
(147) |
Edellä esitetyn perusteella komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa käyttää Brasiliaa asianmukaisena edustavana maana ja yrityksiä Unipar Carbocloro S.A, Videolar-Innova S/A, Sika S A, Braskem Green S.A, Basequimica S.A. ja Birla Carbon Brasil LTDA perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen lähteenä normaaliarvon laskemista varten. Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään asiasta huomautuksia. |
|
(148) |
Taihen mukaan Brasilian sijasta edustavana maana olisi käytettävä Turkkia. Taihe väitti, että Turkkiin tuotiin joitakin tuotannontekijöitä (maleiinianhydridiä ja pakkausmateriaalina käytettäviä muovitynnyreitä ja IBC-kontteja) Kiinasta vähemmän kuin Brasiliaan. |
|
(149) |
On totta, että Turkkiin tuotiin joitakin tuotannontekijöitä Kiinasta vähemmän kuin Brasiliaan, mutta komissio totesi, että muiden orgaanisten ja epäorgaanisten yhdisteiden turkkilaisten tuottajien julkisesti saatavilla olevissa tiedoissa (Orbis) myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset olivat kohtuuttoman korkeat (59 %). Sen vuoksi Turkkia ei pidetty asianmukaisena edustavana maana. |
|
(150) |
Taihe väitti myös, ettei komission olisi pitänyt käyttää dimetyylifosfiitin kansainvälisen markkinahinnan määrittämiseksi GTA:n tietoja kaikista maista kaikkiin maihin suuntautuvasta tuonnista vaan sen olisi pitänyt käyttää ainoastaan Malesian vientihintaa. |
|
(151) |
Komissio ei ollut samaa mieltä tästä väitteestä. Todettuaan, ettei dimetyylifosfiittia tuotu yhteenkään ylemmän keskitulotason maahan, komissio päätti, että vääristymätön kansainvälinen vertailuarvo olisi tässä tapauksessa asianmukaisempi kuin Malesian – jota ei tässä tapauksessa pidetty asianmukaisena edustavana maana – vientihinta. Lisäksi komissio totesi, että Malesiasta viedyt määrät olivat pieniä (50 400 tonnia, kun koko maailman vientimäärä Kiinaa lukuun ottamatta oli 867 115 tonnia), mikä vahvisti päätelmää, jonka mukaan kansainvälinen vertailuarvo oli tässä tapauksessa asianmukaisempi. Sen vuoksi väite hylättiin. |
|
(152) |
Taihe väitti myös, että myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton vääristymättömän vertailuarvon laskentaa varten valituista kuudesta brasilialaisesta yrityksestä kolme ei sovellu käytettäväksi, koska niiden pääasiallinen liiketoiminta ei liity ”muihin kuin orgaanisiin ja epäorgaanisiin yhdisteisiin”. Nämä kolme yritystä ovat Unipar Carbocloro S.A, Sika S A ja Birla Carbon Brasil LTDA. Komissio tutki tätä väitettä ja vahvisti, että mainituista yrityksistä kahden (Sika S A:n ja Birla Carbon Brasil LTDA:n) ydinliiketoiminta ei liity ”muihin kuin orgaanisiin ja epäorgaanisiin yhdisteisiin”. Kolmannen yrityksen eli Unipar Carbocloro S.A:n osalta vastaavaa näyttöä ei kuitenkaan löytynyt. |
|
(153) |
Komissio otti nämä tiedot huomioon laatiessaan luettelon yrityksistä, joiden taloudellisia tietoja käytettäisiin myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton vääristymättömien vertailuarvojen määrittämiseen, ja se tarkisti niiden brasilialaisten yritysten luetteloa, joista oli saatavilla taloudelliset tiedot vuodelta 2024 ja joiden toiminta näiden tietojen mukaan oli kannattavaa. Luettelo koostui lopulta seuraavista yrityksistä:
|
3.2.5 Sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun taso
|
(154) |
Kun komissio oli määrittänyt, että Brasilia oli asianmukainen edustava maa kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasoa ei ollut tarpeen arvioida perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti. |
3.2.5.1
|
(155) |
Edellä esitetyn analyysin perusteella Brasilia täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, minkä perusteella sitä voidaan pitää asianmukaisena edustavana maana. |
3.2.5.2
|
(156) |
Ottaen huomioon kaikki asianomaisten osapuolten toimittamat ja tarkastuskäynneillä kerätyt tiedot seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet yksilöitiin normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti: Taulukko 1 PBTC:n tuotannontekijät
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(157) |
Komissio sisällytti laskelmiin tuotannollisten yleiskulujen arvon kattamaan kustannukset, jotka eivät sisältyneet edellä tarkoitettuihin tuotannontekijöihin. Tämän määrän määrittämiseksi komissio ilmaisi otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannosta aiheutuneet tuotannolliset yleiskulut prosentteina käytettyjen raaka-aineiden tosiasiallisista kustannuksista, minkä jälkeen komissio sovelsi samaa prosenttiosuutta samojen raaka-aineiden vääristymättömiin kustannuksiin saadakseen vääristymättömät tuotannolliset yleiskulut. Komissio katsoi, että tässä tutkimuksessa vientiä harjoittavan tuottajan raaka-aineiden ja ilmoitettujen yleiskulujen suhdetta voitaisiin kohtuudella käyttää arviona raaka-aineiden vääristymättömistä tuotannollisista yleiskuluista. |
3.2.5.3
|
(158) |
Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan), johon lisättiin tuontitullit ja kuljetuskustannukset. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan asetuksen (EU) 2015/755 (112) liitteessä I. Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta, koska se päätteli johdanto-osan 132 ja 133 kappaleessa, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan myös vientihintoihin. |
|
(159) |
Yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille aiheutuneet tosiasialliset kustannukset muodostivat useiden tuotannontekijöiden osalta mitättömän pienen osuuden (alle 2 %) kaikista raaka-ainekustannuksista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Koska niiden osalta käytetyllä arvolla ei ollut – käytetystä lähteestä riippumatta – tuntuvaa vaikutusta polkumyyntimarginaalia koskeviin laskelmiin, komissio päätti sisällyttää nämä kustannukset kulutushyödykkeisiin. |
|
(160) |
Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti komissio käytti GTA-tietokannassa saatavilla olevien edustavan maan tuontitilastojen mukaisia CIF-arvoja, joihin lisättiin sovellettavat tuontitullit MacMapin tietojen mukaisesti. |
|
(161) |
Komissio ilmaisi yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille raaka-aineiden hankinnasta aiheutuneet kuljetuskustannukset prosentteina näiden raaka-aineiden tosiasiallisista kustannuksista ja sovelsi sitten samaa prosenttiosuutta samojen raaka-aineiden vääristymättömiin kustannuksiin saadakseen vääristymättömät kuljetuskustannukset. Komissio katsoi, että vientiä harjoittavan tuottajan raaka-aineiden ja ilmoitettujen kuljetuskustannusten suhdetta voitiin kohtuudella käyttää tässä tutkimuksessa arviona raaka-aineiden vääristymättömistä kuljetuskustannuksista toimitettuna yrityksen tehtaalle. |
3.2.5.4
|
(162) |
Kansainvälinen työjärjestö, jäljempänä ’ILO’, julkaisee tarkkoja tietoja palkoista talouden eri sektoreilla Brasiliassa. Komissio käytti ILOSTATin viimeisimpiä saatavilla olevia tilastotietoja (vuodelta 2024) Brasilian valmistusteollisuuden keskimääräisistä työvoimakustannuksista, jotka vastaavat tilastollisen toimialaluokituksen, jäljempänä ’NACE’, mukaisia keskimääräisiä työvoimakustannuksia. Nämä työvoimakustannukset käsittävät myös muiden orgaanisten peruskemikaalien valmistusteollisuuden työvoimakustannukset (113). |
|
(163) |
Muistion julkaisemisen jälkeen Lanxess väitti, että Brasilian työvoimakustannusten vertailuarvon osalta olisi käytettävä ILOSTATin tietojen sijaan Brasilian virallisia kansallisia tilastoja, jotka julkaisee Instituto Brasileiro de Geografia e Estatística (IBGE). Komissio tarkasteli Lanxessin toimittamia tietoja ja totesi, etteivät saatavilla olevat IBGE:n tilastotiedot kata tutkimusajanjaksoa, minkä vuoksi kyseisiä tietoja ei pidetty yhtä soveltuvina kuin ILOSTATin vuotta 2024 koskevia tietoja, jotka kattavat ainakin puolet tutkimusajanjaksosta. Sen vuoksi väite hylättiin. |
3.2.5.5
|
(164) |
Brasilian Ministério de Minas e Energia julkaisee yrityksiltä (teollisuuskäyttäjiltä) veloitettavan sähkön hinnan Brasiliassa. Komissio käytti 14. heinäkuuta 2025 julkaistuja teollisuussähkön vuoden 2024 hintoja (BRL/kWh) vastaavassa kulutusluokassa (114). |
3.2.5.6
|
(165) |
Komissio käytti Sanel Brazilin vedestä veloittamia keskimääräisiä kustannuksia (115) Brasiliassa vuodelta 2025. Kyseiset kustannukset olivat 13,36 juan renminbiä/m3. |
3.2.5.7
|
(166) |
Komissio laski höyryn hinnan Brasiliassa tutkimusajanjaksolla Yhdysvaltain energiaministeriön esittämällä menetelmällä (116), joka perustuu höyryn tuottamiseen tarvittavan maakaasun hintaan. Tämän menetelmän mukaan höyryn keskimääräinen hinta tutkimusajanjaksolla oli 206–252 juan renminbiä/tonni. |
3.2.5.8
|
(167) |
Sivutuotteiden vertailuarvon määrittämiseksi komissio käytti sivutuotteiden arvon ja alkuperäisen raaka-aineen arvon välistä suhdelukua, sellaisena kuin se on kirjattuna vientiä harjoittavien tuottajien kirjanpitojärjestelmään, ja sovelsi suhdelukua GTA:sta saatujen tietojen perusteella määritettyyn vertailuarvoon. |
3.2.5.9
|
(168) |
Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut kattamaan kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin. |
|
(169) |
Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuotannolliset yleiskulut ilmaistiin osuutena vientiä harjoittaville tuottajille tosiasiallisesti aiheutuneista valmistuskustannuksista. Näin saatua prosenttiosuutta sovellettiin vääristymättömiin valmistuskustannuksiin. |
|
(170) |
Vääristymättömien ja kohtuullisten myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voiton määrittämisessä komissio käytti Orbis-tietokannasta poimittuja johdanto-osan 153 kappaleessa mainittujen yritysten taloudellisia tietoja vuodelta 2024. |
Laskelma
|
(171) |
Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. |
|
(172) |
Sen jälkeen se sovelsi vääristymättömiä yksikkökustannuksia yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien yksittäisten tuotannontekijöiden tosiasialliseen kulutukseen. Kulutusmäärät tarkastettiin tarkastuskäynnin aikana. Komissio kertoi kulutuskertoimet edustavan maan vääristymättömillä yksikkökustannuksilla (ks. 3.2.5.3 jakso). |
|
(173) |
Määritettyään vääristymättömät valmistuskustannukset komissio lisäsi niihin tuotannolliset yleiskulut, hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset, voiton sekä poistot (ks. johdanto-osan 169 ja 170 kappale). |
|
(174) |
Hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin olivat 21,0 prosenttia. Voitto ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin oli 20,0 prosenttia. |
|
(175) |
Tämän perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. |
3.3 Vientihinta
|
(176) |
Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat harjoittivat vientiä unioniin joko suoraan riippumattomille asiakkaille tai tuojana toimivien etuyhteydessä olevien yritysten kautta. |
|
(177) |
Jos vientiä harjoittavat tuottajat veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa, vientihinta oli perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin vietäväksi myydystä tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta. |
|
(178) |
Jos vientiä harjoittavat tuottajat veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tuojana toimivan etuyhteydessä olevan yrityksen kautta, vientihinta vahvistettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti niiden hintojen perusteella, joilla tuotu tuote jälleenmyytiin ensimmäistä kertaa riippumattomille asiakkaille unionissa. Tällöin hintaan tehtiin oikaisuja kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välisten kustannusten, muun muassa myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten, sekä yhteistyössä toimineen etuyhteydettömän tuojan voittoa edustavan voittomarginaalin (4,6 %) huomioon ottamiseksi. |
3.4 Vertailu
|
(179) |
Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdassa edellytetään, että komissio vertailee tasapuolisesti normaaliarvoa ja vientihintaa samassa kaupan portaassa ja ottaa huomioon hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa komissio päätti verrata otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvoa ja vientihintaa noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla. Kuten jäljempänä selitetään tarkemmin, normaaliarvoa ja vientihintaa oikaistiin tarvittaessa, jotta i) ne voitiin saattaa noudettuna-tasolle ja ii) voitiin ottaa huomioon hintoihin ja siten niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat väitetyt ja osoitetut eroavuudet. |
3.4.1 Normaaliarvoon tehdyt oikaisut
|
(180) |
Kuten johdanto-osan 171 kappaleessa selitetään, normaaliarvo muodostettiin noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla käyttämällä tuotantokustannuksia sekä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia ja voittoa, joita pidettiin kohtuullisina kyseisellä kaupan portaalla. Näin ollen normaaliarvon saattamiseksi noudettuna-tasolle ei ollut tarpeen tehdä oikaisuja. |
3.4.2 Vientihintaan tehdyt oikaisut
|
(181) |
Jotta vientihinta voitiin saattaa noudettuna-tasoa vastaavalle kaupan portaalle, tehtiin oikaisuja rahti-, vakuutus-, käsittely- ja lastauskustannusten huomioon ottamiseksi. |
|
(182) |
Lisäksi tehtiin oikaisuja seuraavien hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien tekijöiden huomioon ottamiseksi: luottokustannukset ja pankkimaksut. |
3.5 Polkumyyntimarginaalit
|
(183) |
Komissio vertasi otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti. |
|
(184) |
Tämän perusteella väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:
|
|
(185) |
Otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta komissio laski otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien painotetun keskimääräisen polkumyyntimarginaalin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti. |
|
(186) |
Tämän perusteella otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien väliaikainen polkumyyntimarginaali on 210,4 prosenttia. |
|
(187) |
Kaikkien muiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin komissio määritti käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Tätä varten komissio määritti vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen asteen. Yhteistyössä toimimisen aste on yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuvan viennin määrä ilmaistuna osuutena asianomaisesta maasta unioniin tutkimusajanjaksolla suuntautuneesta kokonaistuonnista, joka määritettiin valituksen tekijän toimittamien tietojen perusteella. |
|
(188) |
Yhteistyössä toimimisen aste on tässä tapauksessa korkea, koska yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien viennin osuus oli tutkimusajanjaksolla yli 80 prosenttia kokonaistuonnista. Tämän perusteella komissio päätti asettaa yhteistyöhön osallistumattomien vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin sen yhteistyössä toimineen otokseen valitun yrityksen tasolle, jonka polkumyyntimarginaali oli korkein, eli 219,4 prosenttiin. |
|
(189) |
Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:
|
4. VAHINKO
4.1 Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä
|
(190) |
Samankaltaista tuotetta valmisti tutkimusajanjakson aikana unionissa yksi ainoa tuottaja, Lanxess. Näin ollen tämä yritys muodostaa perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun unionin tuotannonalan. |
|
(191) |
Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin [7 200–9 600] tonnia. Komissio määritti tämän luvun valituksen tekijän tarkistetun kyselylomakevastauksen perusteella. |
4.2 Unionin kulutus
|
(192) |
Komissio määritti unionin kulutuksen valituksen tekijän tarkistetun kyselylomakevastauksen ja yhteistyössä toimineiden kiinalaisten tuottajien otantavastausten perusteella (kaikki Kiinasta tarkastelujaksolla tullut tuonti oli peräisin näiltä tuottajilta). |
|
(193) |
Unionin kulutus (117) kehittyi seuraavasti: Taulukko 2 Unionin kulutus (tonnia)
|
||||||||||||||||||||||
|
(194) |
Unionin kulutus väheni vuosien 2022 ja 2023 välisenä aikana 5 prosenttia mutta palautui vuonna 2024 lähes samalle tasolle, jolla se oli ollut vuonna 2022. Tutkimusajanjaksolla kulutus kuitenkin väheni jälleen vuoden 2023 tasolle. Vuosien 2022 ja 2023 vaihtelu johtui covid-19-pandemian jälkeisten kauppaan vaikuttaneiden häiriöiden vaikutuksista. Vuonna 2022 PBTC:n unionin käyttäjät kasvattivat varastojaan varautuessaan toimitusvaikeuksiin, minkä seurauksena kulutus kasvoi keinotekoisesti ja tilapäisesti. |
|
(195) |
Vaikka PBTC:n kulutus unionissa laski tutkimusajanjaksolla 7 prosenttia alle vuoden 2022 tason, tämä kehitys vastaa pikemminkin paluuta normaaliin kulutukseen, koska vuoden 2022 kulutustasot johtuivat covid-19-pandemian takia kiihtyneestä varastojen kerryttämisestä. |
|
(196) |
Joka tapauksessa kokonaiskuva tarkastelujaksolla osoittaa, että unionin kulutus pysyi suhteellisen vakaana ja vuositasolla tapahtuneet vaihtelut liittyvät suurelta osin asianomaisen aineen varastojen kerryttämiseen tai purkamiseen. |
4.3 Tuonti Kiinasta
4.3.1 Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus
|
(197) |
Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti luokitellaan CN-koodiin 2931 49 80 . Kyseessä on kuitenkin muut orgaaniset ja epäorgaaniset yhdisteet kattava jäännöskoodi, joka sisältää tässä tutkimuksessa tarkasteltavana olevan tuotteen lisäksi laajan valikoiman myös muita kemiallisia yhdisteitä. Koska Kiinasta tulevan tuonnin määrän arvioimiseksi ei ollut käytettävissä yksityiskohtaisia tilastoja tai muita luotettavia vertailuarvoja, komissio käytti tuontimäärien määrittämisen perustana tarkastelujakson vientimyyntitietoja, jotka tutkimuksessa yhteistyössä toimineet kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat toimittivat otantakyselyyn antamissaan vastauksissa. Komissio totesi, että yhteistyössä toimimisen aste oli tässä tapauksessa korkea, koska ilmoitetut määrät olivat suuremmat kuin valituksen tekijän arvioimat tuontimäärät. |
|
(198) |
Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus määritettiin samoin perustein kuin tuontimäärät. |
|
(199) |
Tuonti Kiinasta unioniin kehittyi seuraavasti: Taulukko 3 Tuontimäärä ja markkinaosuus
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(200) |
Tuonti Kiinasta lisääntyi tarkastelujaksolla absoluuttisesti tarkasteltuna yli 2 500 tonnia, mikä vastaa [18–20:tä] prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta tutkimusajanjaksolla. Kiinasta tulevan tuonnin kokonaismarkkinaosuus oli jo ennestään suuri ja kasvoi vuoden 2022 ja tutkimusajanjakson välillä entisestään [38–51] prosentista [57–76] prosenttiin. Kaiken kaikkiaan Kiinasta tuli tutkimusajanjaksolla 38 prosenttia enemmän tuontia kuin vuonna 2022. |
4.4 Kiinasta tulevan tuonnin hinnat, hinnan alittavuus ja hinnankorotusten estyminen
|
(201) |
Komissio määritti tuontihinnat tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien otantakyselyyn antamien vastausten perusteella. Tuontihintojen alittavuus tutkimusajanjaksolla määritettiin otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ja unionin tuottajan kyselylomakevastausten sekä (tuonnin jälkeisten kustannusten osalta) etuyhteydettömien tuojien vastausten perusteella. |
|
(202) |
Kiinasta unioniin tulevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinta kehittyi seuraavasti: Taulukko 4 Tuontihinnat (euroa/tonni)
|
||||||||||||||||||||||
|
(203) |
Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta laski vuosien 2022 ja 2023 välillä jyrkästi, 2 134 eurosta tonnilta 1 229 euroon tonnilta. Vuonna 2024 ja tutkimusajanjaksolla hinta laski edelleen, ensin 1 011 euroon tonnilta ja sitten 976 euroon tonnilta. |
|
(204) |
Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin keskimääräinen yksikköhinta laski tarkastelujaksolla 54 prosenttia. Kiinasta tulevan tuonnin hinnat alittivat jo tarkastelujakson alussa unionin myyntihinnat, kuten taulukoista 4 ja 8 käy ilmi. Vuodesta 2023 aina tarkastelujakson loppuun asti hintaero kuitenkin kasvoi jatkuvasti aina vain suuremmaksi (esimerkiksi tutkimusajanjaksolla Kiinasta tulevan tuonnin hinnat olivat [35–45] prosenttia alhaisemmat kuin unionin myyntihinnat). |
|
(205) |
Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:
|
|
(206) |
Hintavertailu tehtiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina unionin tuottajien teoreettisesta liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. Tulos osoitti Kiinasta unionin markkinoille tulevan tuonnin painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin olevan 20–40 prosenttia. |
|
(207) |
Lisäksi komissio havaitsi, että polkumyynnillä tapahtunut tuonti johti myös merkittävään hintojen alenemiseen tutkimusajanjaksolla (kuten kannattavuuden heikkeneminen osoittaa), kun unionin tuotannonala myi PBTC:stä alle tuotantokustannustensa. |
4.5 Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne
4.5.1 Yleiset huomautukset
|
(208) |
Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujakson aikana. |
|
(209) |
Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit ainoan unionin tuottajan kyselylomakevastauksiin sisältyneiden todennettujen tietojen perusteella. Myös mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi ainoan unionin tuottajan kyselylomakevastauksiin sisältyneiden todennettujen tietojen perusteella. |
|
(210) |
Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista. |
|
(211) |
Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti. |
4.5.2 Makrotaloudelliset indikaattorit
4.5.2.1
|
(212) |
Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 5 Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(213) |
Samankaltaisen tuotteen tuotanto unionissa oli selvässä laskusuunnassa, kun verrataan vuotta 2022 ja tarkastelujakson muita vuosia. Vuoden 2023 ja tutkimusajanjakson päättymisen välillä tuotanto supistui noin 30–45 prosenttia. Vaikka tuotantomäärät paranivat vuonna 2024 ja tutkimusajanjakson päättymiseen asti vuoteen 2023 verrattuna, tämä johtuu kulutuksen kasvusta käyttäjien kulutettua vuonna 2023 suuren osan vuonna 2022 kerryttämistään varastoista. Joka tapauksessa vuonna 2024 ja tutkimusajanjakson päättymiseen asti tuotantomäärät olivat vain noin 70 prosenttia tarkastelujakson alussa toteutuneesta tuotantomäärästä. |
|
(214) |
Tuotantokapasiteetti pysyi tarkastelujaksolla vakaana ja väheni vain hieman (1–2 %) vuonna 2023 ja tutkimusajanjakson päättymiseen asti, mikä viittaa siihen, että ainoa unionin tuottaja ei sulkenut tuotantolaitoksiaan eikä ottanut käyttöön uutta kapasiteettia. |
|
(215) |
Kapasiteetin käyttöasteen kehitys seurasi tuotannon kehitystä (ks. johdanto-osan 213 kappale): se laski ensin merkittävästi vuoden 2022 jälkeen ja pysyi sitten jatkuvasti alhaisena aina tutkimusajanjaksoon asti. Kapasiteetin käyttöaste laski vuonna 2023 selvästi alle 50 prosenttiin ja pysytteli tutkimusajanjaksolla vain [38–48] prosentissa. |
4.5.2.2
|
(216) |
Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 6 Myyntimäärä ja markkinaosuus
|
|||||||||||||||||||||||||||
|
(217) |
Unionin tuottajan myyntimäärät pienenivät merkittävästi, kun verrataan tarkastelujakson ensimmäistä vuotta (2022) ja muita vuosia (2023 ja tutkimusajanjakson päättymiseen asti). Vuonna 2022 myyntimäärä oli [6 500–8 700] tonnia, mutta se laski jyrkästi seuraavina vuosina, ja tutkimusajanjakson myyntimäärät olivat vain noin puolet unionin tuottajan vuonna 2022 myymistä määristä. |
|
(218) |
Unionin tuotannonalan markkinaosuuden yleinen kielteinen suuntaus on selvästi nähtävillä koko tarkastelujakson ajan. Vuositasolla markkinaosuuden menetys oli merkittävintä vuoden 2022 ja tarkastelujakson loppuvuosien välillä: vuonna 2022 unionin markkinaosuus oli [45–60] prosenttia, mutta vuoteen 2023 ja tutkimusajanjakson päättymiseen asti se oli supistunut [27–35] prosenttiin. |
|
(219) |
Markkinaosuuden menetys ja samaan aikaan tapahtunut tuotannon väheneminen ja käyttöasteen lasku johtuivat Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneesta PBTC:n tuonnista, joka kasvatti markkinaosuutta (ks. johdanto-osan 200 kappale) ainoan unionin tuottajan kustannuksella. |
4.5.2.3
|
(220) |
Unionin kulutus väheni tarkastelujaksolla 7 prosenttia, mutta unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin markkinoilla väheni huomattavasti tätä enemmän, 46 prosenttia. Tämän seurauksena unionin tuotannonala menetti markkinaosuuttaan Kiinasta tulevalle tuonnille, joka hallitsee nyt markkinoita. |
4.5.2.4
|
(221) |
Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 7 Työllisyys ja tuottavuus
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(222) |
Työllisyys unionissa heikkeni tarkastelujaksolla 30 prosenttia, kun taas tuottavuus heikkeni samalla kaudella vain 3 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että työllisyystaso laski samaa tahtia tuotannon supistumisen kanssa (lukuun ottamatta vuotta 2023, jolloin tuotannon jyrkkä supistuminen ei vielä johtanut työvoiman vähentämiseen). |
4.5.2.5
|
(223) |
Kaikki polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa suuremmat. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien suuruuden vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja hinnat. |
|
(224) |
Tämä on ensimmäinen tarkasteltavana olevaa tuotetta koskeva polkumyyntitutkimus. Näin ollen käytettävissä ei ollut tietoja, joiden pohjalta mahdollisen aiemman polkumyynnin vaikutuksia olisi voitu arvioida. |
4.5.3 Mikrotaloudelliset indikaattorit
4.5.3.1
|
(225) |
Unionin tuottajan painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 8 Myyntihinnat unionissa
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(226) |
Edellä olevasta taulukosta käy ilmi yksikkökohtaisten myyntihintojen kehitys unionin markkinoilla verrattuna vastaaviin tuotantokustannuksiin. |
|
(227) |
Keskimääräiset myyntihinnat alittivat keskimääräiset yksikkökohtaiset tuotantokustannukset jo vuonna 2022. Unionin tuottajan tilanne heikkeni entisestään käyttäjäteollisuuden alettua purkamaan varastojaan ja polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaan paineen kasvaessa. Tilanteen heikkeneminen johti unionin tuottajan myyntihintojen alenemiseen. Sen hinnat alittivat tuotantokustannukset selvästi erityisesti vuonna 2023 ja tutkimusajanjakson päättymiseen asti. |
|
(228) |
Tämä hintojen alaneminen tapahtui olosuhteissa, joissa tuotantokustannukset tasoittuivat vuoden 2023 jälkeen energiakriisin laantuessa mutta myyntihinta laski aina vain enemmän, kuten taulukosta 8 käy ilmi. Kaiken kaikkiaan tuotantokustannukset olivat tutkimusajanjaksolla 12 prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 2022, kun taas keskimääräiset myyntihinnat laskivat tätä enemmän, 38 prosenttia. Tämän seurauksena unionin tuottaja teki vuonna 2023 ja tutkimusajanjaksolla merkittävää tappiota. |
4.5.3.2
|
(229) |
Unionin tuottajan keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 9 Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti
|
||||||||||||||||||||||
|
(230) |
Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti pysyivät koko tarkastelujakson ajan suhteellisen vakaina. Vuonna 2023 ne laskivat 5 prosenttia ja vuonna 2024 edelleen 2 prosenttia verrattuna vuoteen 2022 mutta palautuivat tutkimusajanjaksolla lähestulkoon vuoden 2022 tasolle. |
4.5.3.3
|
(231) |
Unionin tuottajan varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 10 Varastot
|
|||||||||||||||||||||||||||
|
(232) |
Loppuvarastot vuoden lopussa prosentteina tuotannosta kasvoivat vuosien 2022 ja 2023 välillä 5 prosentista 13 prosenttiin. Tutkimusajanjaksolla, jolloin Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutukset tuntuivat tarkastelujaksolla kaikkein voimakkaimmin, loppuvarastot kasvoivat peräti 14 prosenttiin. |
4.5.3.4
|
(233) |
Unionin tuottajan kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 11 Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(234) |
Komissio määritti unionin ainoan tuottajan kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Vuonna 2022 toimitusketjuihin kohdistui häiriöitä, jotka vaikuttivat Kiinan vientiin ja vähensivät PBTC:n tarjontaa. Kiinasta tuleva tuonti oli jo vuonna 2022 merkittävää, ja Lanxessin voitto jäi niukaksi. Sen jälkeen, vuodesta 2023 alkaen, tilanne muuttui unionin tuottajalle kestämättömäksi, koska sen myyntimäärät vähenivät ja sen hinnat laskivat selvästi alle tuotantokustannusten, mikä johti hyvin merkittäviin tappioihin vuonna 2023 ja tutkimusajanjaksolla. |
|
(235) |
Nettokassavirralla tarkoitetaan unionin tuottajan kykyä rahoittaa itse toimintaansa. Analyysi osoitti, että nettokassavirta supistui merkittävästi vuonna 2023 ja tämä suuntaus jatkui tarkastelujakson loppuun asti muiden tärkeimpien vahinkoindikaattoreiden yhteydessä havaitun suuntauksen mukaisesti. |
|
(236) |
Myös investoinnit kehittyivät negatiivisesti vuodesta 2023 alkaen. Kaiken kaikkiaan Lanxessin investoinnit vähenivät tarkastelujakson aikana merkittävästi (84 %). Toteutuneet investoinnit liittyivät pääasiassa koneiden huoltoon. Investointien merkittävä väheneminen vuonna 2023 ja tutkimusajanjakson päättymiseen asti heijastaa PBTC:n unionin myynnin tappiollista kehitystä. |
|
(237) |
Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Edellä kuvatun kehityksen seurauksena investointien tuotto supistui jatkuvasti vuodesta 2022 tarkastelujakson loppuun asti. |
|
(238) |
Heikentynyt liiketoimintaympäristö on vaikuttanut myös pääoman saantiin, josta on tullut unionin tuotannonalalle huomattavasti kalliimpaa ja vaikeampaa. Joka tapauksessa komissio ei katso, että pääoman saanti vaikuttaisi tässä tapauksessa millään tavoin vahinkoa koskevaan arviointiin. |
4.6 Vahinkoa koskevat päätelmät
|
(239) |
Keskeiset makroindikaattorit kehittyivät tarkastelujaksolla negatiivisesti: unionin tuotantomäärä väheni 32 prosenttia, kapasiteetin käyttöaste laski 31 prosenttia, unionin myyntimäärä supistui 46 prosenttia ja työvoima väheni 30 prosenttia. Näiden indikaattorien kehitys kääntyi jyrkän negatiiviseksi pääasiassa vuodesta 2023 alkaen, ja negatiivinen suuntaus jatkui koko lopun tarkastelujakson ajan. |
|
(240) |
Mikroindikaattorit antavat samanlaisen kuvan. Myynnin kannattavuus unionissa oli positiivinen vain vuonna 2022 (silloinkin toiminta oli vain juuri ja juuri kannattavaa) mutta heikkeni sen jälkeen, ja vuonna 2023 unionin tuotannonalan toiminta muuttui tappiolliseksi. Vastaavasti kassavirta, joka oli tarkastelujakson alussa positiivinen, muuttui vuonna 2023 negatiiviseksi. Loppuvarastot vuoden lopussa prosentteina tuotannosta kasvoivat yli 10 prosenttia vuodesta 2023 alkaen, jolloin Kiinasta tulevan lisääntyvän tuonnin vaikutus unionin tuotannonalaan muuttui pikkuhiljaa kestämättömäksi. |
|
(241) |
Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi 38 prosenttia tarkastelujaksolla. Samaan aikaan, kun vuotuinen kulutus väheni tarkastelujaksolla yli 1 000 tonnia, vuotuinen tuonti Kiinasta lisääntyi samalla kaudella yli 2 500 tonnia, minkä seurauksena Kiinan viennin osuus markkinoista (joilla toimivat vain Lanxess ja kiinalaiset viejät) kasvoi vastaavasti, sillä Kiinasta tulevan tuonnin hinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat tarkastelujaksolla merkittävästi. Asianomaisen maan viejien hinnan alittavuuden marginaalit olivat tutkimusajanjaksolla merkittävät, 20–40 prosenttia (ks. johdanto-osan 206 kappale). |
|
(242) |
Kiinasta polkumyynnillä tapahtunut halpatuonti aiheutti myös merkittävää unionin tuotannonalan hintojen alenemista. Tämän seurauksena unionin tuotannonala ei pystynyt myymään edes tuotantokustannukset kattavilla hinnoilla (vaikka kustannukset laskivat vuoden 2023 jälkeen) ja sen toiminta kääntyi tappiolliseksi vuodesta 2023 alkaen. |
|
(243) |
Nettoinvestoinnit vähenivät tarkastelujakson aikana hyvin jyrkästi, 84 prosenttia, ja investointien tuotto samaten kuin kassavirta kääntyivät vuonna 2023 negatiivisiksi. Myös työntekijöiden määrä väheni tarkastelujaksolla 30 prosenttia. Kaiken tämän seurauksena unionin tuotannonalan olemassaolo on uhattuna polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisääntymisen vuoksi, ja Lanxess on jo vähentänyt merkittävästi työvoimaansa. |
|
(244) |
Voiton, kassavirran ja investointien tuoton kaltaisten taloudellisten indikaattoreiden negatiivinen kehitys vaikutti unionin tuotannonalan kykyyn tehdä merkittäviä investointeja, mikä heikentää sen kasvua. |
|
(245) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle aiheutui perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa. |
5. SYY-YHTEYS
|
(246) |
Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko Kiinasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei muiden tekijöiden kuin Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Nämä tekijät olivat tuonti muista kolmansista maista, unionin tuottajan vientitulos, raaka-ainekustannusten vaihtelun vaikutukset ja kysyntä unionin markkinoilla. |
5.1 Polkumyyntituonnin vaikutukset
|
(247) |
Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi tarkastelujaksolla 38 prosenttia: vuonna 2022 tuontimäärä oli 6 742 tonnia, kun tutkimusajanjaksolla se oli 9 290 tonnia. Kuten johdanto-osan 200 kappaleessa selitetään, samaan aikaan kun tuontimäärät kasvoivat jyrkästi, kulutus kotimarkkinoilla väheni 7 prosenttia ja unionin tuottajan kotimarkkinamyynti supistui samana ajanjaksona 46 prosenttia. |
|
(248) |
Tämän seurauksena Kiinan markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla [38–51] prosentista [57–76] prosenttiin. Samanaikaisesti unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni saman verran (sillä unionin markkinoita ylläpitävät käytännössä vain Lanxess ja kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat), [45–60] prosentista tutkimusajanjakson vaatimattomaan [26–35] prosenttiin. |
|
(249) |
Unionin tuottaja joutui kamppailemaan Kiinasta merkittävinä määrinä tulevan tuonnin kanssa jo tarkastelujakson alussa, vaikka toimitusketjuissa oli häiriöitä ja ostajat kasvattivat varastojaan poikkeuksellisella tavalla. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutukset alkoivat tuntua entistä selvemmin vuodesta 2023 lähtien, kun kyseinen tuonti kasvatti markkinaosuuttaan ja aiheutti yhä enemmän hintapainetta vaikeuksissa olevalle unionin tuotannonalalle. Vuonna 2022 unionin tuottajan voitto oli vielä kohtuullisella tasolla, mutta sen jälkeen tilanne muuttui unionin tuotannonalan kannalta kestämättömäksi, kun polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrät kasvoivat ja sen hinnat alittivat merkittävästi unionin tuottajan tuotantokustannukset ja aiheuttivat siten painetta unionin tuotannonalalle. Unionin tuotannonala ei pystynyt nostamaan myyntihintojaan riittävästi kattaakseen tuotantokustannuksensa, koska siihen kohdistui epäreilua kilpailua Kiinasta tulevan PBTC:n tuonnin muodossa. Torjuakseen tuotantomäärien ja markkinaosuuden supistumista unionin tuottajan oli pakko alentaa hintojaan oman kannattavuutensa kustannuksella. Vuonna 2023 unionin tuotannonalan toiminta kääntyi erittäin tappiolliseksi. Näin ollen Kiinasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti aiheutti unionin tuotannonalan hintojen alenemisen perusasetuksen 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. |
|
(250) |
Edellä esitetyn perusteella komissio vahvisti alustavasti, että unionin tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko johtui Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Vahinko kohdistui sekä määriin että hintoihin. |
5.2 Muiden tekijöiden vaikutukset
5.2.1 Tuonti kolmansista maista
|
(251) |
Valituksen perusteella tuontia tuli tutkimusajanjaksolla Kiinan lisäksi myös Intiasta. Tämän tuonnin määrä oli kuitenkin mitätön (noin 0,1 % unionin kulutuksesta). Sen vuoksi Kiinasta tuleva tuonti on käytännössä tutkimuksen kohteena olevan tuotteen ainoa vaihtoehtoinen hankintalähde unionissa. Koska kolmansista maista tulevan tuonnin määrät ovat mitättömiä, tämä tuonti ei voi uskottavalla tavalla vaikuttaa syy-yhteyteen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä. |
5.2.2 Unionin tuotannonalan vientitoiminta
|
(252) |
Unionin tuottajan viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 12 Unionin tuottajan vientitoiminta
|
||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(253) |
Tuotantomäärien ja kotimarkkinamyynnin tavoin myös unionin tuotannonalan vientimäärät supistuivat merkittävästi tarkastelujaksolla, ennen kaikkea vuodesta 2023 alkaen. Lisäksi vientihinnat noudattivat samaa suuntausta kuin hinnat unionin markkinoilla. |
|
(254) |
Vienti etuyhteydettömille asiakkaille muodosti kuitenkin vain noin [7–10] prosenttia unionin tuotannonalan kokonaismyynnistä ja noin 5 prosenttia sen tuotannosta tarkastelujaksolla. Sen vuoksi komissio päätteli alustavasti, että vaikka unionin tuotannonalan vientitulos vaikutti aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon, se ei heikentänyt Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja havaitun vahingon välistä syy-yhteyttä. |
5.2.3 Kysyntä unionissa
|
(255) |
On totta, että unionin markkinat supistuivat 7 prosenttia tarkastelujakson aikana, joskin ne pysyivät tutkimusajanjaksoa edeltävinä vuosina pääosin vakaina. Normaaleissa kilpailuolosuhteissa supistuvilla markkinoilla kaikkien markkinaosapuolten myyntimäärät olisivat supistuneet suhteellisen tasapuolisesti. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa Kiinasta tulevan tuonnin osuus unionin markkinoista kasvoi kuitenkin tarkastelujaksolla entisestään, [20–25] prosenttiyksikköä, mikä aiheutti vahinkoa unionin tuotannonalalle, jonka markkinaosuus pieneni saman verran kyseisellä kaudella. Näin ollen kysynnän vähenemisen ei todettu aiheuttaneen tässä tapauksessa merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. |
5.2.4 Raaka-ainekustannusten vaihtelut
|
(256) |
Raaka-aineiden hinnat vaikuttavat väistämättä minkä tahansa tuotteen hinnoitteluun. Tässä tapauksessa unionin tuottaja pystyi nostamaan myyntihintoja kattaakseen nousevat tuotantokustannukset ja saavuttaakseen tietyn voittotason tarkastelujakson alussa. Raaka-aineiden hintojen asteittaisesta laskusta huolimatta Lanxess on kuitenkin vuodesta 2023 alkaen joutunut myymään PBTC:tä tuotantokustannukset alittavilla hinnoilla Kiinasta tulevan aggressiivisesti hinnoitellun PBTC:n tuonnin lisääntymisen vuoksi. Kyvyttömyys siirtää kustannusten nousu hintoihin ja kannattavuuden romahtaminen osoittavat ainoastaan, että vahinko aiheutui polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista eikä itse aiheutetusta suorituskyvyn heikkenemisestä. Sen vuoksi raaka-ainekustannusten vaihtelua tarkastelujaksolla ei voida pitää tekijänä, joka lieventäisi syy-yhteyttä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä. |
5.3 Syy-yhteyttä koskevat päätelmät
|
(257) |
Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välille vahvistettiin syy-yhteys. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrän ja markkinaosuuden merkittävän kasvun ja unionin tuotannonalan tuloksen heikkenemisen välillä oli ajallinen yhteys, joka näkyi erityisesti vuodesta 2023 lähtien. Markkinoilla, joilla kysyntä supistui, polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin lisääntyminen laski unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöasteita ja esti hintojen asettamisen tasolle, jolla unionin tuotannonala olisi kattanut tuotantokustannukset, mikä viittaa selvästi hintojen alenemiseen. Tämän tilanteen seurauksena unionin tuottajan tilanne kääntyi tappiolliseksi vuonna 2023. |
|
(258) |
Komissio tarkasteli muita mahdollisia tekijöitä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa unionin tuotannonalan tilanteeseen. Se erotti toisistaan näiden tekijöiden vaikutukset unionin tuotannonalan tilanteeseen ja polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingolliset vaikutukset. |
|
(259) |
Muista kolmansista maista tulevan tuonnin vaikutusten osalta komissio totesi, että Intia oli ainoa, josta tuli tuontia unioniin, ja tämänkin tuonnin määrä oli hyvin pieni (ks. johdanto-osan 251 kappale). Sen vuoksi tämä tekijä ei voinut uskottavalla tavalla aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Vastaavasti etuyhteydettömille asiakkaille suuntautunut vienti muodosti vain pienen osan unionin tuotannonalan kokonaismyynnistä (ks. johdanto-osan 254 kappale), ja vaikka unionin tuotannonalan vientitulos saattoi vaikuttaa merkittävään vahinkoon, se ei kuitenkaan heikennä syy-yhteyttä Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja havaitun vahingon välillä. |
|
(260) |
Merkittävä vahinko ei johtunut raaka-aineiden hintojen vaihtelusta eikä unionin kulutuksen vähäisestä supistumisesta tarkastelujaksolla. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin myyntihintoihin aiheuttama paine näkyi siinä, ettei unionin tuotannonala kyennyt siirtämään tuotantokustannuksia hintoihin edes sen jälkeen, kun kustannukset olivat jo laskeneet. Lisäksi se, että unionin tuotannonala menetti merkittävän osan markkinaosuudestaan unionissa, vaikka kysyntä väheni vain maltillisesti, on ennen kaikkea osoitus hintojen alenemisesta, joka johtui Kiinasta tulevan halpatuonnin kasvaneista määristä ja tämän polkumyyntituonnin aiheuttamasta vahingosta. |
|
(261) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle ja että muut tekijät (tuonti muista maista, unionin tuotannonalan vientitoiminta, raaka-ainekustannusten vaihtelut ja kysynnän väheneminen) erikseen tai yhdessä tarkasteltuina eivät heikentäneet tai poistaneet syy-yhteyttä polkumyynnin ja merkittävän vahingon välillä. Vahinko muodostuu markkinaosuuden, tuotannon, tuotantokapasiteetin käyttöasteen, työllisyyden, kannattavuuden, loppuvarastojen, kassavirran ja investointien tuoton pienenemisestä. Lisäksi, kuten johdanto-osan 249 kappaleessa selitetään, unionin tuotannonala kärsi Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttamasta hintojen alenemisesta. |
6. TOIMENPITEIDEN TASO
6.1 Viitehinnan alittavuuden marginaali
|
(262) |
Vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala voisi saavuttaa tavoitevoiton myymällä tavoitehinnalla perusasetuksen 7 artiklan 2 c ja 2 d kohdan mukaisesti. |
|
(263) |
Tavoitevoiton määrittämiseksi komissio otti perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti huomioon seuraavat tekijät: kannattavuustaso ennen tutkimuksen kohteena olevasta maasta peräisin olevan tuonnin kasvua, kannattavuustaso, joka tarvitaan täysimääräisten kustannusten ja investointien, tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) ja innovoinnin kattamiseen, sekä kannattavuustaso, jollaista voidaan odottaa normaaleissa kilpailuolosuhteissa. Tällainen voittomarginaali ei saa olla matalampi kuin kuusi prosenttia. |
|
(264) |
Unionin ainoan tuottajan voitto oli koko tarkastelujakson ajan alle 6 prosenttia, eikä tarkastelujaksoa edeltäneellä kaudelta esitetty perusteltuja kannattavuustietoja. Sen vuoksi mitään näistä vuosista ei voida käyttää tavoitevoiton määrittelemiseen perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti. Unionin tuottaja ei myöskään esittänyt perusteltuja väitteitä toteutumatta jääneistä investoinneista taikka T&K- tai innovointikustannuksista. Näiden seikkojen perusteella komissio päätti käyttää 6 prosentin vähimmäistavoitevoittoa, joka lisättiin unionin tuotannonalan tosiasiallisiin tuotantokustannuksiin vahinkoa aiheuttamattoman hinnan määrittämiseksi. |
|
(265) |
Koska 7 artiklan 2 d kohdassa tarkoitettuja monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista tai ILOn yleissopimuksista aiheutuvia nykyisiä tai tulevia kustannuksia koskevia perusteltuja väitteitä ei esitetty, näin määritettyyn vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan ei lisätty muita kustannuksia. |
|
(266) |
Seuraavaksi komissio määritti viitehinnan alittavuuden marginaalin tason vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien kiinalaisten tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa unionin tuottajan unionin markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta. |
|
(267) |
Viitehinnan alittavuuden marginaali määritellään ”muiden yhteistyössä toimineiden yritysten” ja ”muun asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin” osalta samalla tavoin kuin näitä yrityksiä ja kyseistä tuontia koskeva polkumyyntimarginaali (ks. 3.5 jakso).
|
|
(268) |
Valituksen tekijä väitti, että tässä tapauksessa esiintyy perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuja raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä. Voidakseen arvioida toimenpiteiden asianmukaisen tason komissio määritti sen vuoksi ensin tullin tason, joka oli tarpeen unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi ilman perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisia vääristymiä. Tämän jälkeen se tutki, olisiko otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaali korkeampi kuin niiden viitehinnan alittavuuden marginaali. |
6.2 Raaka-aineisiin liittyvät vääristymät
|
(269) |
Valituksen tekijä esitti valituksessa riittävästi näyttöä, jonka mukaan Kiinassa esiintyy perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuja raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä tarkasteltavana olevan tuotteen osalta. Valituksessa esitetyn näytön mukaan fosforitrikloridiin, jonka osuus on enemmän kuin 17 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokustannuksista, sovelletaan Kiinassa 0 prosentin arvolisänveron palautusta. |
|
(270) |
Siksi komissio tarkasteli perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti väitettyä vääristymää ja muita perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan soveltamisalaan kuuluvia mahdollisia vääristymiä Kiinassa, kuten vireillepanoilmoituksessa ilmoitettiin. |
|
(271) |
Komissio yksilöi ensin kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa käyttämät tärkeimmät raaka-aineet. Otokseen valitut kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa eivät käytä fosforitrikloridia PBTC:n tuotannon raaka-aineena. Sen sijaan ne ostavat dimetyylifosfiittia, joka on fosforitrikloridista ja metanolista valmistettu kemikaali. Fosforitrikloridi on siis PBTC:n tuotantoketjun alkupäässä käytettävä raaka-aine, sillä sitä käytetään raaka-aineena dimetyylifosfiitin tuotannossa ja dimetyylifosfiitti on puolestaan PBTC:n pääraaka-aine. Näin ollen vaikka otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat eivät ostakaan fosforitrikloridia, ne hyötyvät silti mahdollisista fosforitrikloridiin kohdistuvista raaka-ainevääristymästä. |
|
(272) |
Raaka-aineiksi, joihin 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitetut vääristymät vaikuttavat, määriteltiin raaka-aineet, joiden osuus tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokustannuksista on vähintään 17 prosenttia. Komissio määritti ensin kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan käyttämät tuotannontekijät. Ensinnäkin komissio määritti, kuinka paljon fosforitrikloridia tarvitaan yhden dimetyylifosfiittitonnin tuottamiseen, käyttämällä valituksen tekijän toimittamia tietoja sen omasta dimetyylifosfiitin tuotantoprosessista, mukaan lukien raaka-aineet, energia, työvoima ja yleiskustannukset. Tämän jälkeen komissio määritti otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamien kulutussuhteiden ja kunkin tuotannontekijän vääristymättömien (Brasilian) hintojen perusteella, mikä oli dimetyylifosfiitin osuus PBTC:n tuotantokustannuksista kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan osalta. Lopuksi komissio sovelsi fosforitrikloridin prosenttiosuutta dimetyylifosfiitin tuotantokustannuksista dimetyylifosfiitin prosenttiosuuteen PBTC:n tuotantokustannuksista. Komissio totesi, että fosforitrikloridin osuus PBTC:n tuotantokustannuksista oli yli 17 prosenttia kunkin kolmen otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan osalta. |
|
(273) |
Tämän jälkeen komissio tutki, vääristääkö fosforitrikloridin hintaa jokin perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa luetelluista toimenpiteistä. kaksoishintajärjestelyt, vientitullit, viennin lisäverot, vientikiintiöt, vientikiellot, vientiverot, lupavaatimukset, vähimmäisvientihinnat, arvonlisäveron palautusten pienennykset tai poistamiset, viejien tulliselvityspaikkoja koskevat rajoitukset, hyväksyttyjen viejien luettelot, kotimarkkinoita koskevat vaatimukset tai raaka-aineen louhiminen kytköskäyttöön. Tätä varten komissio käytti verkkosivustoa, jolla esitetään Kiinan arvonlisäverokannat (118) ja joka vahvisti, että fosforitrikloridiin sovellettiin 13 prosentin arvonlisäverokantaa ja sen osalta viennin arvonlisäveron palautus oli tutkimusajanjaksolla 0 prosenttia. |
|
(274) |
Seuraavaksi komissio vertasi fosforitrikloridin hintaa edustavien kansainvälisten markkinoiden hintoihin. Koska yksikään otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista ei ostanut fosforitrikloridia, komissio käytti julkisesti saatavilla olevia tietoja kemikaalien hinnoista Kiinassa (119). Näiden tietojen mukaan fosforitrikloridin keskihinta oli Kiinassa tutkimusajanjaksolla 5 714 juan renminbiä. Komissio vertasi tätä hintaa kaikista maista kaikkiin maihin tutkimusajanjaksolla tuodun fosforitrikloridin tuontihintaan (GTA-tuontitilastojen mukaan). GTA:n perusteella fosforitrikloridin painotettu keskimääräinen hinta oli 11 136 juan renminbiä. Koska fosforitrikloridin hinnat Kiinassa olivat vain 51 prosenttia kansainvälisistä tuontihinnoista, komissio päätteli, että Kiinassa hinnat olivat merkittävästi alhaisemmat kuin edustavilla kansainvälisillä markkinoilla. |
|
(275) |
Komissio päätteli, että fosforitrikloridiin kohdistui perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuja vääristymiä. |
6.2.1 Unionin etu perusasetuksen 7 artiklan 2 b kohdan mukaisesti
|
(276) |
Perusasetuksen 7 artiklan 2 b kohdan mukaisesti komissio tutki, voitaisiinko päätellä selvästi, että on unionin edun mukaista määrittää väliaikaisten tullien määrä perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti. Unionin edun määrittäminen perustui kaikkien tämän tutkimuksen kannalta merkityksellisten tietojen arviointiin, mukaan lukien viejämaan käyttämätön kapasiteetti, kilpailu raaka-aineista ja vaikutus unionin yritysten toimitusketjuihin. |
|
(277) |
Komissio pyysi omasta aloitteestaan asianomaisilta osapuolilta tietoja, joiden perusteella se voi päättää, sovelletaanko perusasetuksen artiklan 2 kohtaa vai 2 a kohtaa. Vireillepanoilmoituksessa pyydettiin kaikkia asianomaisia osapuolia toimittamaan asiaa koskevat tiedot. Kiinan viranomaisille lähetettiin erityinen kyselylomake, ja tietoja pyydettiin myös kyselylomakkeilla, jotka olivat kaikkien asianomaisten osapuolten saatavilla asian vireillepanon yhteydessä. |
6.2.1.1
|
(278) |
Vientiä harjoittavilla tuottajilla on yli 25 kilotonnia käyttämätöntä PBTC:n tuotantokapasiteettia. Tämä on lähes kaksinkertainen määrä verrattuna unionin kulutukseen tutkimusajanjaksolla. Näin ollen viejillä on mahdollisuus ja kannustin jatkaa Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvaa PBTC:n tuontia unionin markkinoille merkittävinä määrinä, vaikka tullien taso vahvistettaisiinkin perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti. |
6.2.1.2
|
(279) |
Raaka-aineisiin kohdistuvan kilpailun arvioinnissa keskityttiin fosforitrikloridiin. Fosforitrikloridin tuotantoon tarvittavat raaka-aineet ovat keltainen fosfori ja kloori. Fosforitrikloridin tuotannossa käytettävä keskeinen tuotantopanos on keltainen fosfori, joka on PBTC:n tuotantoketjun alkupään tuotantopanos sekä unionissa että Kiinassa. Raaka-aineista käydään kovaa kilpailua juuri keltaisen fosforin tasolla. Keltaista fosforia tuotetaan vain muutamilla maailman alueilla, joilla on saatavilla fosfaattivarantoja, kuten Kiinassa, Kazakstanissa ja Yhdysvalloissa. |
|
(280) |
Fosforia on saatavilla Kiinan kotimarkkinoilla, mutta unionin tuottajilla ei ole kotimaista lähdettä, vaan niiden on tuotava sitä kolmansista maista (pääasiassa Kazakstanista tai Kiinasta) ja ostettava se avoimilla markkinoilla, joilla hintoihin vaikuttavat maailmanlaajuinen tarjonnan ja kysynnän dynamiikka, energiakustannukset ja geopoliittiset tekijät. Toisin kuin kiinalaiset tuottajat, unionin tuottajat eivät saa etua vientirajoituksista, jotka voisivat suojata niitä hintojen epävakaudelta. Tämä rakenteellinen tarjontapuolen heikkous asettaa fosforin jatkokäyttäjät unionissa, valituksen tekijän mukaan lukien, huomattavasti kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia epäedullisempaan asemaan. Tämä pätee myös niihin kiinalaisiin tuottajiin, jotka eivät suoraan osta keltaista fosforia vaan hankkivat sitä välillisesti eli ensin fosforitrikloridiin ja sitten dimetyylifosfiittiin (joka on välitön tuotantopanos PBTC:n tuotantoketjun alkupään tuotannossa) sisältyvänä raaka-aineena. |
6.2.1.3
|
(281) |
Koska unionin yritysten fosforiin liittyvistä toimitusketjuista ei ollut saatavilla tietoja, toimenpiteiden mahdollisia vaikutuksia polkumyyntimarginaalin tasolla sovellettuina analysoitiin ainoastaan toimitusketjun loppupään eli PBTC:n käyttäjäteollisuuden osalta. |
|
(282) |
Kaikkia 25:tä tiedossa olevaa käyttäjää pyydettiin toimittamaan tietoja ja arvioimaan toimitusketjuihin kohdistuvia vaikutuksia, jos toimenpiteet otetaan käyttöön. Käyttäjäteollisuuden yhteistyö oli hyvin vähäistä (alle 10 prosenttia unionin PBTC-markkinoista), mikä viittaa siihen, että se ei odota tullien käyttöönotosta aiheutuvan merkittäviä häiriöitä huolimatta siitä, että kaksi yhteistyössä toiminutta käyttäjää ennakoisi, että PBTC:n saatavuus heikkenee, hinta nousee ja niiden tuotantoprosessissa saattaa ilmetä tarve siirtyä vaihtoehtoiseen kemikaaliin. |
|
(283) |
PBTC:n pitkän aikavälin toimitusvarmuuden katsotaan olevan turvattu, koska unionin tuotannonalalla on riittävä käyttämätön kapasiteetti, joka voi kattaa koko unionin kulutuksen. |
|
(284) |
Ilman polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia unionin tuotannonalan odotettaisiin lisäävän tuotantoa ja parantavan kapasiteetin käyttöastetta, mikä vähentäisi yksikkökustannuksia ja antaisi tuotannonalalle mahdollisuuden säilyttää kannattavuutensa alhaisemmilla myyntihinnoilla. Tämä parantaisi paikallisesti hankitun materiaalin saatavuutta jatkokäyttäjille, vähentäisi niiden riippuvuutta kolmansien maiden toimitusketjuista ja vahvistaisi toimitushäiriöiden sietokykyä. |
6.2.2 Päätelmä unionin edusta perusasetuksen 7 artiklan 2 b kohdan mukaisesti
|
(285) |
Arvioituaan kaikki tähän tutkimukseen liittyvät merkitykselliset tiedot komissio päätteli, että on unionin edun mukaista määrittää väliaikaisten tullien määrä perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti. |
6.3 Toimenpiteiden tasoa koskevat päätelmät
|
(286) |
Edellä esitetyn arvioinnin perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit olisi asetettava perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti seuraavasti:
|
7. UNIONIN ETU
|
(287) |
Päätettyään soveltaa perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohtaa komissio tutki, voitaisiinko päätellä selvästi myös, että toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa ole unionin edun mukaista siitä huolimatta, että vahingollisen polkumyynnin esiintyminen todettiin perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli muun muassa unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut. |
7.1 Unionin tuotannonalan etu
|
(288) |
Kuten johdanto-osan 190 kappaleessa todetaan, PBTC:tä valmisti tutkimusajanjaksolla yksi tuottaja unionissa, Lanxess. |
|
(289) |
Tilanteessa, jossa tuotantomäärät ja unionin myynti supistuivat tarkastelujakson aikana merkittävästi ja jossa unionin tuotannonalalle aiheutui suuria tappioita, kun se joutui kamppailemaan Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen lisääntyneen PBTC:n tuonnin kanssa, polkumyyntitullien käyttöönoton odotetaan palauttavan tasapuoliset kaupankäynnin edellytykset unionin PBTC:n markkinoilla. Tasapuolisten toimintaedellytysten palauttaminen pysäyttäisi hintojen alenemisen ja antaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden elpyä ja parantaa kannattavuuttaan sekä säilyttää työvoimansa. |
|
(290) |
Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, on hyvin todennäköistä, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenee entisestään. Ilman tehokkaita korjaavia toimenpiteitä on olemassa suuri riski, että unionin ainoa tuottaja joutuu lopettamaan tuotantonsa kokonaan. Tämä puolestaan tarkoittaisi, että unionin PBTC:n käyttäjät olisivat täysin Kiinasta tulevan tuonnin varassa. |
|
(291) |
Lisäksi toimenpiteiden mahdollinen kielteinen vaikutus tuojiin tai käyttäjiin olisi vähäinen (ks. 7.2 ja 7.3 jakso) ja vähäpätöisempi kuin unionin tuotannonalan etu tässä tapauksessa. |
|
(292) |
Näin ollen komissio päätteli, että polkumyyntitullien käyttöönotto olisi unionin tuotannonalan edun mukaista. |
7.2 Etuyhteydettömien tuojien etu
|
(293) |
Etuyhteydettömistä tuojista tässä tutkimuksessa toimi yhteistyössä yksi yritysryhmä (Connect Chemicals), johon kuuluu kolme tuojaa ja joka vastasi komission lähettämään kyselylomakkeeseen. Connect Chemicals ilmoitti vastustavansa mahdollisia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä. PBTC:n jälleenmyynnin osuus kyseisen tuojan kokonaisliikevaihdosta on vain [0–10] prosenttia. Näin ollen vaikka PBTC:n osalta otettaisiin käyttöön toimenpiteitä, niiden vaikutus kyseisen tuojan liiketoimintaan olisi vain vähäinen. On muistettava, että toimenpiteiden tarkoituksena on palauttaa tasapuolisen kaupankäynnin edellytykset unionissa tuotetun PBTC:n ja kiinalaisen PBTC:n välillä ja että tuojia ei estetä jatkamasta PBTC:n tuontia Kiinasta. |
7.3 Käyttäjien etu
|
(294) |
PBTC:n tärkeimmät käyttökohteet ovat i) teollisuuden ja laitosten puhdistusprosessit ja ii) teollisuus- ja jätevesien käsittely. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa tutkimukseen ilmoittautui käyttäjiä molemmilta näiltä segmenteiltä. |
|
(295) |
Käyttäjistä kuitenkin vain kaksi (Hypred ja Kurita), jotka käyttävät PBTC:tä erikoistuneempiin käyttötarkoituksiin (kyseisistä käyttäjistä toinen toimii pääasiassa maatalouden ja elintarvikelaitosten puhdistuksen alalla ja toinen pääasiassa teollisuusveden käsittelyn alalla), vastasi tutkimuksen alussa saataville asetettuun käyttäjien kyselyyn. Tutkimukseen osallistui myös muita käyttäjiä, jotka eivät vastanneet käyttäjille tarkoitettuun kyselylomakkeeseen. |
|
(296) |
Hypredin ja Kuritan taloudellinen tulos osoitti niiden voittomarginaalin olevan terveellä tasolla, [2–10] prosenttia. Näiden käyttäjien vastauksista kävi myös ilmi, että PBTC:n osuus niiden tuotantokustannuksista on vähäinen, yleensä enintään 10 prosenttia tuotantokustannuksista. Lisäksi PBTC:tä sisältävistä tuotteista saadut tulot muodostivat enintään 10–25 prosenttia kyseisten yritysten kokonaistuloista. Tämän lisäksi tutkimukseen ilmoittautuneiden käyttäjien ostamasta PBTC:stä osa (15–35 %) oli peräisin unionin tuotannonalalta. Jos ehdotetut toimenpiteet otetaan käyttöön, niiden vaikutuksen käyttäjien kokonaiskannattavuuteen odotetaan olevan vähäinen (joka tapauksessa enintään 1 prosenttiyksikön verran). |
|
(297) |
Lisäksi käyttäjien etua koskevan analyysin osalta huomautetaan, että Kurita myönsi, että vahingon pääasiallinen syy näyttää olevan PBTC:n tuonti Kiinasta. |
|
(298) |
Kurita ja Hypred molemmat väittivät, ettei niiden ole mahdollista siirtyä käyttämään muita hankintalähteitä, koska unionin tuotannonala ei kykene vastaamaan PBTC:n kysyntään. |
|
(299) |
Osapuolet eivät toimittaneet perusteltua näyttöä siitä, että unionin ainoa tuottaja ei pystyisi kattamaan unionin käyttäjien kysyntää. On totta, että kyseinen tuottaja on kenties alentanut kapasiteetin käyttöasteitaan supistuvilla markkinoilla, kuten johdanto-osan 215 kappaleessa todetaan, mutta sen tuotantokapasiteetti pysyi siitä huolimatta koko tarkastelujakson ajan vakaana ja riittävällä tasolla. On syytä huomata, että Lanxessin tuotantokapasiteetti ylitti unionin kulutuksen yli 5 000 tonnilla. Näin ollen unionin tuottaja pystyy kattamaan käyttäjäteollisuuden tarpeet Kiinasta tulevista tuontivirroista riippumatta. |
|
(300) |
Edellä esitetyt seikat osoittavat, että mahdollisten toimenpiteiden vaikutus PBTC:n käyttäjiin olisi vähäinen, minkä perusteella päätellään, että käyttäjille mahdollisesti koituvat hyödyt siinä tapauksessa, että Kiinasta tulevan PBTC:n tuonnin vastaisia toimenpiteitä ei oteta käyttöön, eivät voi olla suuremmat kuin nykytilanteen kielteiset seuraukset unionin tuotannonalalle (äärimmäisessä tapauksessa nämä seuraukset johtaisivat PBTC-teollisuuden häviämiseen unionista). |
7.4 Unionin etua koskevat päätelmät
|
(301) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei tässä vaiheessa tutkimusta ole pakottavia syitä todeta, ettei ole unionin edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevan PBTC:n tuonnissa. |
8. VÄLIAIKAISET POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET
|
(302) |
Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä, toimenpiteiden tasoa ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei aiheuttaisi enempää vahinkoa unionin tuotannonalalle. |
|
(303) |
Kiinasta peräisin olevan PBTC:n tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti. Komissio päätteli johdanto-osan 285 kappaleessa, että asianmukainen taso vahingon poistamiseksi olisi polkumyyntimarginaalin taso. |
|
(304) |
Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit ovat CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana ilmaistuina seuraavat:
|
|
(305) |
Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit on määritetty tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkeen muuhun asianomaisesta maasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja. |
|
(306) |
Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan ainoastaan, jos jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklassa esitetyt vaatimukset. Ennen tällaisen kauppalaskun esittämistä tuontiin olisi sovellettava ”kaikkeen muuhun asianomaisesta maasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa polkumyyntitullia. |
|
(307) |
Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden tulliviranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä polkumyyntitulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti. |
|
(308) |
Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin määrän kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia muun muassa sitä, olisiko yksilölliset tullit syytä poistaa ja olisiko niiden sijasta otettava käyttöön koko maata koskeva tulli. |
9. KIRJAAMINEN
|
(309) |
Kuten johdanto-osan 3 kappaleessa mainitaan, komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi. Kirjaaminen toteutettiin, jotta olisi mahdollista kantaa tullit taannehtivasti perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan nojalla. |
|
(310) |
Alustavassa vaiheessa tehtyjen päätelmien perusteella tuonnin kirjaaminen olisi lopetettava. |
|
(311) |
Menettelyn tässä vaiheessa ei ole tehty päätöstä polkumyyntitoimenpiteiden mahdollisesta taannehtivasta soveltamisesta. |
10. ALUSTAVAN VAIHEEN TIEDOT
|
(312) |
Komissio ilmoitti perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti asianomaisille osapuolille väliaikaisten tullien suunnitellusta käyttöönotosta. Nämä tiedot asetettiin myös yleisön saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla. Asianomaisille osapuolille annettiin kolme työpäivää aikaa esittää huomautuksia erityisesti niille ilmoitettujen laskelmien tarkkuudesta. |
|
(313) |
Laskelmien paikkansapitävyydestä ei esitetty huomautuksia. |
11. LOPPUSÄÄNNÖKSET
|
(314) |
Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa vahvistetussa määräajassa. |
|
(315) |
Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1. Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa 2-fosfonobutaani-1,2,4-trikarboksyylihappoa ja sen natriumsuolaa tetranatriumvety 2-fosfonatobutaani-1,2,4-trikarboksylaatti, kiinteässä muodossa tai vesiliuoksena, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin 2931 49 80 (Taric-koodi 2931 49 80 60), CAS RN 37971-36-1 ja 66669-53-2, CUS 0027475-9 ja 0087281-1 ja on rekisteröity Euroopan unionissa Euroopan yhteisön (EY) viitenumeroilla 253-733-5 ja 266-442-3.
2. Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat lopulliset polkumyyntitullit ovat seuraavien yritysten tuottaman 1 kohdassa kuvatun tuotteen osalta seuraavat:
|
Alkuperämaa |
Yritys |
Väliaikainen polkumyyntitulli (%) |
Taric-lisäkoodi |
|
Kiina |
Jiyuan Qingyuan Water Treatment Co., Ltd. |
210,4 |
88CI |
|
Kiina |
Nantong Uniphos Chemicals Co., Ltd. |
219,4 |
88CJ |
|
Kiina |
Shandong Taihe Technologies Co., Ltd. |
182,9 |
88CK |
|
Kiina |
Muut liitteessä luetellut yhteistyössä toimineet yritykset |
200,4 |
Ks. liite |
|
Kiina |
Kaikki muu asianomaisesta maasta peräisin oleva tuonti |
219,4 |
8999 |
3. Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn (tarkasteltavana oleva tuote) (määrä käytettävässä yksikössä) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), asianomaisessa maassa. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Ennen tällaisen kauppalaskun esittämistä sovelletaan kaikkeen muuhun Kiinasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavaa tullia.
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen unionissa edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuustalletuksen antamista.
5. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.
2 artikla
1. Asianomaisten osapuolten on toimitettava tätä asetusta koskevat kirjalliset huomautuksensa komissiolle 15 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä.
2. Asianomaisten osapuolten, jotka haluavat pyytää kuulemista komission kanssa, on tehtävä sitä koskeva pyyntö 5 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä.
3. Asianomaisia osapuolia, jotka haluavat pyytää kuulemista kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa, kehotetaan tekemään sitä koskeva pyyntö 5 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä. Kuulemisesta vastaava neuvonantaja voi tutkia tämän määräajan jälkeen jätetyt pyynnöt ja tarvittaessa päättää hyväksyä ne.
3 artikla
1. Tulliviranomaiset velvoitetaan lopettamaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2025/2385 1 artiklan mukaisesti tapahtuva tuonnin kirjaaminen.
2. Kerätyt tiedot tuotteista, jotka ovat tulleet EU:hun kulutettaviksi enintään 90 päivää ennen tämän asetuksen voimaantuloa, on säilytettävä mahdollisten lopullisten toimenpiteiden voimaantuloon asti tai tämän menettelyn päättämiseen asti.
4 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 12 päivänä toukokuuta 2026.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/1036/oj.
(2) Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen alkyylifosfonihappojen ja niiden natriumsuolojen tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta (EUVL C, C/2025/5021, 18.9.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/5021/oj).
(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2025/2385, annettu 27 päivänä marraskuuta 2025, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen alkyylifosfonihappojen ja niiden natriumsuolojen tuonnin asettamisesta kirjaamisvelvoitteen alaiseksi (EUVL L, 2025/2385, 28.11.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2025/2385/oj).
(4) https://tron.trade.ec.europa.eu/investigations/case-view?caseId=2813.
(5) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the purposes of Trade Defence Investigations”, 10.4.2024 (SWD(2024) 91 final).
(6) Valitus (avoin versio), kohta 74.
(7) Valitus (avoin versio), kohdat 64–66.
(8) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/1064, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2024, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen alkyylifosfaattiesterien tuonnissa (EUVL L, 2024/1064, 10.4.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2024/1064/oj).
(9) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/116, annettu 27 päivänä tammikuuta 2022, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan asesulfaamikaliumin tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun perusteella (EUVL L 19, 28.1.2022, s. 22, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2022/116/oj).
(10) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/2180, annettu 16 päivänä lokakuuta 2023, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan sitruunahapon tuonnissa, sellaisena kuin se on laajennettuna koskemaan Malesiasta lähetetyn sitruunahapon tuontia riippumatta siitä, onko sen alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 4 kohdan mukaisen uutta viejää koskevan tarkastelun perusteella komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/607 muuttamisesta (EUVL L, 2023/2180, 17.10.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2023/2180/oj).
(11) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/633, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2021, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Indonesiasta peräisin olevan mononatriumglutamaatin tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 132, 19.4.2021, s. 63, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2021/633/oj).
(12) Valitus, avoin versio, jakso 4.1.3.
(13) Valitus (avoin versio), kohta 91.
(14) Valitus (avoin versio), kohdat 92–94.
(15) Valitus (avoin versio), kohta 95.
(16) Valitus (avoin versio), kohta 103.
(17) Valitus (avoin versio), kohta 104.
(18) Valitus (avoin versio), kohta 105. Ks. myös alaviite 4.
(19) Valitus (avoin versio), kohdat 106–109.
(20) Valitus (avoin versio), kohdat 111–120.
(21) Valitus (avoin versio), kohdat 121–124.
(22) Valitus (avoin versio), kohdat 125–128.
(23) Valitus (avoin versio), kohdat 129–141.
(24) Valitus (avoin versio), kohdat 142 ja 143.
(25) Maaraportti, 2 luku, s. 7.
(26) Maaraportti, 2 luku, s. 7–8.
(27) Ks. http://finance.people.com.cn/n1/2026/0128/c1004-40654753.html (sivustolla käyty 5.3.2026).
(28) Maaraportti, 2 luku, s. 10, 18.
(29) Saatavilla osoitteessa http://www.npc.gov.cn/zgrdw/englishnpc/Constitution/node_2825.htm (sivustolla käyty 8.4.2024).
(30) Maaraportti, 2 luku, s. 29–30.
(31) Maaraportti, 4 luku, s. 57 ja 92.
(32) Maaraportti, 6 luku, s. 149–150.
(33) Maaraportti, 6 luku, s. 153–171.
(34) Maaraportti, 7 luku, s. 204–205.
(35) Maaraportti, 8 luku, s. 207–208 ja 242–243.
(36) Maaraportti, 2 luku, s. 19–24; 4 luku, s. 69 ja 99–100; 5 luku, s. 130–131.
(37) Ks. https://www.thwater.com/rongyu.html (sivustolla käyty 20.3.2026).
(38) Ks. http://www.qyscl.com.cn/index.php/about/31#31 (sivustolla käyty 20.3.2026).
(39) Ks. https://www.uniphos.com.cn/ (sivustolla käyty 20.3.2026).
(40) Ks. https://en.jsac.com.cn/ (sivustolla käyty 20.3.2026).
(41) Ks. Nantong Jiangshan Agrochemicals and Chemicals Co. Ltd:n vuosikertomus 2024, s. 83, saatavilla osoitteessa https://www.jsac.com.cn/uploadfile/202504/cd9fba280fea622.pdf (sivustolla käyty 20.3.2026).
(42) Ks. https://chemicalresearchinsight.com/2025/11/01/top-10-companies-in-the-yellow-phosphorus-industry-2025-market-leaders-powering-global-chemicals/ (sivustolla käyty 20.3.2026).
(43) Ks. https://www.xingfagroup.com/ (sivustolla käyty 20.3.2026).
(44) Ks. Hubei Xingfa Chemicals Groupin vuosikertomus 2024, s. 74, saatavilla osoitteessa https://file.finance.sina.com.cn/211.154.219.97:9494/MRGG/CNSESH_STOCK/2025/2025-4/2025-04-01/10835918.PDF (sivustolla käyty 20.3.2026).
(45) Ks. http://en.yunphos.com/ (sivustolla käyty 20.3.2026).
(46) Ks. https://ypc123456.en.made-in-china.com/ (sivustolla käyty 20.3.2026).
(47) Ks. Yunnan Yuntianhua Co. Ltd:n vuosikertomus 2024, s. 115, saatavilla osoitteessa http://file.finance.sina.com.cn/211.154.219.97:9494/MRGG/CNSESH_STOCK/2025/2025-3/2025-03-25/10802990.PDF (sivustolla käyty 20.3.2026).
(48) Kiinan kommunistisen puolueen peruskirjan 33 § ja Kiinan yhtiölain 19 §. Ks. maaraportti, 3 luku, s. 47–50.
(49) Ks. teollisuuden rakennesopeutusta koskeva vuoden 2024 ohjeistava luettelo (s. 23), saatavilla osoitteessa https://www.ndrc.gov.cn/xxgk/zcfb/fzggwl/202312/t20231229_1362999.html (sivustolla käyty 20.3.2026).
(50) Ks. edellinen alaviite, s. 110.
(51) Ks. edellinen alaviite, s. 87.
(52) Raaka-aineita koskeva 14. viisivuotissuunnitelma (IV.3 ja IV.1 jakso), saatavilla osoitteessa https://www.miit.gov.cn/zwgk/zcwj/wjfb/tz/art/2021/art_2960538d19e34c66a5eb8d01b74cbb20.html (sivustolla käyty 20.3.2026).
(53) Ks. https://www.gov.cn/zhengce/zhengceku/202401/content_6923991.htm (sivustolla käyty 20.3.2026).
(54) Maaraportti, 2 luku, s. 24–27.
(55) Ks. http://www.cpcif.org.cn/detail/40288043661e27fb01661e386a3f0001?e=1 (sivustolla käyty 20.3.2026).
(56) Ks. http://www.cpcif.org.cn/detail/39747711-f959-4eb8-8a59-0f3f776ae8e0 (sivustolla käyty 20.3.2026).
(57) Ks. http://www.cpcif.org.cn/list/40288043661dc14701661ddbe0980010 (sivustolla käyty 20.3.2026).
(58) Ks. http://www.cpcif.org.cn/detail/78f4fdd0-52c0-429d-b47b-a34ee66ff54f (sivustolla käyty 20.3.2026).
(59) Maaraportti, 3 luku, s. 40.
(60) Ks. esimerkiksi Blanchette, J., ”Xi’s Gamble: The Race to Consolidate Power and Stave off Disaster”, Foreign Affairs, vol. 100, nro 4, heinä-/elokuu 2021, s. 10–19.
(61) Maaraportti, 3 luku, s. 41.
(62) Saatavilla osoitteessa https://www.reuters.com/article/us-china-congress-companies-idUSKCN1B40JU (sivustolla käyty 24.3.2026).
(63) ”General Office of CCP Central Committee’s Guidelines on stepping up the United Front work in the private sector for the new era”, saatavilla osoitteessa www.gov.cn/zhengce/2020-09/15/content_5543685.htm (sivustolla käyty 23.3.2026).
(64) Financial Times (2020), ”Chinese Communist Party asserts greater control over private enterprise”, saatavilla osoitteessa https://on.ft.com/3mYxP4j (sivustolla käyty 23.3.2026).
(65) Ks. http://www.qyscl.com.cn/ (sivustolla käyty 23.3.2026).
(66) Ks. http://www.qyscl.com.cn/index.php/content/231 (sivustolla käyty 23.3.2026).
(67) Ks. Nantong Jiangshan Agrochemicals and Chemicals Co. Ltd:n vuosikertomus 2024, s. 45, saatavilla osoitteessa https://www.jsac.com.cn/uploadfile/202504/cd9fba280fea622.pdf (sivustolla käyty 23.3.2026).
(68) Ks. https://money.finance.sina.com.cn/corp/view/vCB_AllBulletinDetail.php?stockid=300801&id=11086997 (sivustolla käyty 23.3.2026).
(69) Ks. Hubei Xingfa Chemicals Group Co. Ltd:n vuosikertomus 2024, s. 35, saatavilla osoitteessa http://file.finance.sina.com.cn/211.154.219.97:9494/MRGG/CNSESH_STOCK/2025/2025-4/2025-04-01/10835918.PDF (sivustolla käyty 23.3.2026).
(70) Ks. https://news.hubeidaily.net/mobile/c_5118226.html (sivustolla käyty 23.3.2026).
(71) Maaraportti, 14 luku, 14.1–14.3 jakso.
(72) Maaraportti, 4 luku, s. 56–57 ja 99–100.
(73) Ks. https://www.gov.cn/xinwen/2021-03/13/content_5592681.htm (sivustolla käyty 23.3.2026).
(74) Ks. edellinen alaviite, III.8 jakso.
(75) Ks. https://www.gov.cn/zhengce/zhengceku/2021-12/29/content_5665166.htm (sivustolla käyty 12.3.2026).
(76) Ks. edellinen alaviite, IV.2 ja IV.3 jakso.
(77) Ks. https://www.gov.cn/zhengce/zhengceku/2021-12/03/content_5655701.htm (sivustolla käyty 23.3.2026).
(78) Ks. edellinen alaviite.
(79) Ks. https://www.miit.gov.cn/zwgk/zcwj/wjfb/yj/art/2022/art_4ef438217a4548cb98c2d7f4f091d72e.html (sivustolla käyty 23.3.2026).
(80) Ks. https://www.gov.cn/zhengce/zhengceku/202401/content_6923991.htm (sivustolla käyty 23.3.2026).
(81) Ks. Henanin valmistusteollisuuden korkealaatuista kehitystä ja palvelutoimialan nykyaikaistamista koskeva 14. viisivuotissuunnitelma 2021/49, III.1 jakso.
(82) Ks. https://www.jiyuan.gov.cn/zwgk/zfxxgk/zc/xzgfxwj/t829785.html (sivustolla käyty 24.3.2026).
(83) Ks. http://gxt.shandong.gov.cn/module/download/downfile.jsp?classid=0&filename=17e54531cb74483596b5cca1a40ec8d8.pdf (sivustolla käyty 23.3.2026).
(84) Ks. https://www.h2o-china.com/news/346173.html (sivustolla käyty 24.3.2026).
(85) Maaraportti, 6 luku, s. 171–179.
(86) Maaraportti, 9 luku, s. 260–261.
(87) Maaraportti, 9 luku, s. 257–260.
(88) Maaraportti, 9 luku, s. 252–254.
(89) Maaraportti, 13 luku, s. 360–361 ja 364–370.
(90) Maaraportti, 13 luku, s. 366.
(91) Maaraportti, 13 luku, s. 370–373.
(92) Maaraportti, 6 luku, s. 137–140.
(93) Maaraportti, 6 luku, s. 146–149.
(94) Maaraportti, 6 luku, s. 149.
(95) Kiinan valtiovarainministeriön virallinen ilmoitus viranomaisten tilapäistuesta pankeille, 29.3.2025, https://www.mof.gov.cn/zhengwuxinxi/caizhengxinwen/202503/t20250329_3961036.htm (sivustolla käyty 12.3.2026).
(96) Ks. Kiinan pankki- ja vakuutussääntelykomission (CBIRC) 28.8.2020 päivätty virallinen asiakirja ”Three-year action plan for improving corporate governance of the banking and insurance sectors (2020–2022)”, saatavilla osoitteessa http://www.hunan.gov.cn/zqt/zcsd/202009/t20200914_13727273.html (sivustolla käyty 24.3.2026). Suunnitelmassa kehotetaan ”toteuttamaan edelleen henkeä, jota pääsihteeri Xi Jinpingin finanssisektorin yritysten hallinnointia ja ohjausta koskevan uudistuksen edistämistä käsittelevä puhe ilmentää”. Suunnitelman II jaksossa pyritään lisäksi tukemaan puolueen johtoaseman luonnollista yhdentymistä yritysten hallinnointiin ja ohjaukseen seuraavasti: ”puolueen johtoaseman yhdentymisestä yritysten hallinnointiin ja ohjaukseen tehdään järjestelmällisempää ja vakiintuneempaa, ja se perustuu aiempaa enempää menettelyihin […] Merkittävistä operatiivisista ja johtamiseen liittyvistä kysymyksistä on keskusteltava puoluekomiteassa ennen kuin yrityksen hallitus tai ylempi johto päättää niistä.”
(97) Ks. CBIRC:n ilmoitus kaupallisten pankkien suoriutumisen arviointimenetelmästä (Notice on the Commercial banks performance evaluation method), julkaistu 15.12.2020, https://www.beijing.gov.cn/zhengce/zhengcefagui/qtwj/202204/t20220407_2656358.html (sivustolla käyty 24.3.2026).
(98) Ks. https://www.gov.cn/zhengce/content/202511/content_7047643.htm (sivustolla käyty 24.3.2026).
(99) Ks. edellinen alaviite, 11 jakso.
(100) Maaraportti, 6 luku, s. 157–158.
(101) Maaraportti, 6 luku, s. 150–152, 156–160 ja 165–171.
(102) OECD (2019), OECD Economic Surveys: China 2019, OECD Publishing, Pariisi, s. 29, saatavilla osoitteessa https://doi.org/10.1787/eco_surveys-chn-2019-en (sivustolla käyty 27.3.2026).
(103) http://www.mof.gov.cn/zhengwuxinxi/caizhengxinwen/202006/t20200618_3534446.htm (sivustolla käyty 13.3.2026).
(104) Maailmanpankin avoin data – Upper Middle Income, https://data.worldbank.org/income-level/upper-middle-income.
(105) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/755, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2015/755/oj), sellaisena kuin se on muutettuna komission delegoidulla asetuksella (EU) 2017/749, annettu 24 päivänä helmikuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Kazakstanin poistamisesta sen liitteessä I olevasta maiden luettelosta (EUVL L 113, 29.4.2017, s. 11, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2017/749/oj).
(112) Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaan näiden maiden kotimarkkinahintoja ei voida käyttää normaaliarvon määrittämiseen.
(113) https://rshiny.ilo.org/dataexplorer96/?lang=en&segment=indicator&id=SDG_0851_SEX_OCU_NB_A.
(114) https://www.gov.br/mme/pt-br/assuntos/secretarias/sntep/publicacoes/boletins-mensais-de-energia/boletins%20anos%20anteriores/2024/english.
(115) https://www.sanel.eco.br/legislacao-e-tarifas/.
(116) https://www1.eere.energy.gov/manufacturing/tech_assistance/pdfs/steam15_benchmark.pdf. Menetelmän tarkoituksena on määrittää kyllästetyn höyryn kustannukset käytettäessä tavanomaisia käyttöpaineen ja syöttöveden lämpötilan arvoja. Menetelmää sovellettaessa laadittiin laskelma kunkin yrityksen käyttämän paineen ja lämpötilan mukaan.
(117) PBTC:n kytköskäyttö oli vähäistä, ja se otettiin huomioon kulutusta koskevien ja muiden taloudellisten indikaattoreiden yhteydessä.
(118) https://cess.tax360.com.cn (sivustolla käyty viimeksi 27.3.2026).
(119) https://www.chemall.com.cn/news/search.php?kw=%E4%B8%89%E6%B0%AF%E5%8C%96%E7%A3%B7&page=4 (sivustolla käyty viimeksi 27.3.2026).
LIITE
Kiinalaiset yhteistyössä toimineet mutta otoksen ulkopuoliset vientiä harjoittavat tuottajat
|
Nimi |
Taric-lisäkoodi |
|
SHANDONG GREEN TECHNOLOGIES IMPORT AND EXPORT CO., LTD |
88CL |
|
HEBEI LONGKE WATER TREATMENT CO., LTD |
88CM |
ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2026/1045/oj
ISSN 1977-0812 (electronic edition)