Konsolidoitu TEKSTI: 32007R0219 — FI

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 171 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 10 päivänä maaliskuuta 2004 asetuksen (EY) N:o 549/2004 ( 1 ) yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista (puiteasetus), asetuksen (EY) N:o 550/2004 ( 2 ) lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa (palveluntarjonta-asetus), asetuksen (EY) N:o 551/2004 ( 3 ) yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan organisoinnista ja käytöstä (ilmatila-asetus) ja asetuksen (EY) N:o 552/2004 ( 4 ) eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon yhteentoimivuudesta (yhteentoimivuusasetus).

(2)

Euroopan ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishanke (”SESAR-hanke”) on yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tekninen perusta. Sen tarkoituksena on tarjota yhteisölle vuoteen 2020 mennessä suorituskyvyltään huipputasoinen lennonjohtoinfrastruktuuri, jonka avulla voidaan varmistaa lentoliikenteen turvallinen ja ympäristöystävällinen kehitys hyödyntäen täysimääräisesti Galileon kaltaisissa ohjelmissa saavutettua teknistä kehitystä.

(3)	Yhteisön liityttyä Eurocontroliin komissio ja Eurocontrol allekirjoittivat yhteistyötä koskevan puitesopimuksen, joka koskee yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamista sekä lennonjohdon tutkimus- ja kehitystoimintaa.

(4)

Kilpailuneuvoston 7 päivänä kesäkuuta 2005 hyväksymien, Euroopan tulevan avaruusohjelman laadintaa koskevien suuntaviivojen mukaisesti Euroopan unionin tehtävänä on varmistaa sen politiikkoja tukevien operatiivisten palvelujen saatavuus ja jatkuvuus sekä edistää eurooppalaisen avaruusinfrastruktuurin kehittämistä, käyttöönottoa ja toimintaa keskittymällä avaruuspohjaisiin sovellutuksiin politiikkojensa toteuttamiseksi.

(5)	SESAR-hankkeella pyritään liittämään toisiinsa ja koordinoimaan tutkimus- ja kehitystoimintoja, jotka on aiemmin toteutettu erillisinä ja yhteensovittamattomina yhteisössä, mukaan lukien perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut yhteisön kaukaisimmat ja syrjäisimmät alueet.

(6)	Koska SESAR-hankkeella vältetään tutkimus- ja kehitystyön päällekkäisyyttä, se ei lisää ilmatilan käyttäjien kokonaisosuutta tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksesta.

(7)	SESAR-hanke muodostuu kolmesta vaiheesta: määrittelyvaiheesta, kehitysvaiheesta ja käyttöönottovaiheesta.

(8)	SESAR-hankkeen määrittelyvaiheessa pyritään täsmentämään erilaiset välttämättömät tekniset kehitysaskeleet, nykyaikaistamissuunnitelmien painopistealueet ja toiminnallinen toteutus. Yhteisö ja Euroopan lennonvarmistusjärjestö (Eurocontrol) osallistuvat sen yhteisrahoitukseen.

(9)

Määrittelyvaihe alkoi lokakuussa 2005 ja sen toteuttaa Eurocontrolin johdolla julkisen tarjouspyynnön jälkeen valittujen yritysten yhteenliittymä. Vaihe päättyy vuonna 2008, ja lopputuloksena on eurooppalainen ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelma. Kyseisessä suunnitelmassa määritellään toimintasuunnitelma määriteltyjen tavoitteiden täytäntöön panemiseksi, eri käyttöönottostrategiat mukaan luettuina.

(10)	Määrittelyvaihetta seuraa kehitysvaihe (2008–2013), jossa kehitetään uusia laitteita, järjestelmiä ja standardeja, joilla varmistetaan lähentyminen kohti täysin yhteentoimivaa ilmaliikenteen hallintajärjestelmää Euroopassa.

(11)

Kehitysvaihetta seuraa käyttöönottovaihe (2014–2020), jossa tuotetaan ja toteutetaan laajalti uusi ilmaliikenteen hallinnan infrastruktuuri. Infrastruktuurin olisi muodostuttava täysin yhdenmukaistetuista ja yhteentoimivista osista, joilla taataan suorituskyvyltään huipputasoinen lentoliikennetoiminta Euroopassa.

(12)

Tähän prosessiin tarvittavan osallistuvien toimijoiden suuren määrän sekä tarvittavien rahoitusvarojen ja teknisen asiantuntemuksen vuoksi on toiminnan rationalisoinnin kannalta välttämätöntä perustaa oikeushenkilö, joka kykenee varmistamaan SESAR-hankkeen kehitysvaiheeseen myönnettyjen varojen hallinnoinnin.

(13)	Näin ollen on tarpeen perustaa yhteisyritys Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 171 artiklan nojalla, lennonjohtojärjestelmiin liittyvän teknologian kehityksen huomattavien saavutusten mahdollistamiseksi kehitysvaiheessa sekä käyttöönottovaiheen valmistelemiseksi.

(14)	Yhteisyrityksen pääasiallinen tehtävä on hallinnoida SESAR-hankkeen tutkimus-, kehitys- ja validointitoimintaa yhdistämällä sen osakkaiden antama julkisen ja yksityisen sektorin rahoitus sekä hyödyntämällä ulkoisia teknisiä voimavaroja ja erityisesti Eurocontrolin kokemusta ja asiantuntemusta.

(15)

Yhteisyritys harjoittaa SESAR-ohjelman puitteissa lähinnä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Näin ollen yhteisön rahoitus olisi myönnettävä erityisesti sen tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmista. Yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 23 päivänä heinäkuuta 1996 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1692/96/EY ( 5 ) 4 artiklan g alakohdassa säädetään mahdollisuudesta rahoittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa, minkä mukaisesti lisärahoitusta voidaan myöntää Euroopan laajuisia verkkoja koskevasta ohjelmasta.

(16)

Yhteisön rahoitus yhteisyritykselle olisi hankkeen tässä vaiheessa rajoitettava koskemaan kehitysvaihetta nykyisen rahoituskehyksen (2007–2013) kattaman kauden mukaisesti. Tämä ei kuitenkaan rajoita neuvoston mahdollisuutta tarkastella yhteisyrityksen tehtäviä, hallintoa, rahoitusta ja sen toiminnan kestoa kehitysvaiheessa saavutetun edistymisen pohjalta.

(17)	Alan toimijoiden laaja osallistuminen on keskeinen osa SESAR-hanketta. Näin ollen on olennaista, että SESAR-hankkeen kehitysvaiheen julkista rahoitusta täydennetään alan toimijoiden rahoitusosuuksilla.

(18)	Yhteisyritys olisi perustettava ennen määrittelyvaiheen päättymistä, jotta se voi seurata määrittelyvaiheen aikaista työtä ja valmistella kehitysvaihetta Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman nopean toteuttamisen varmistamiseksi.

(19)

Neuvoston olisi tehtävä päätös Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman hyväksymisestä, mukaan lukien sen siirtäminen yhteisyritykselle, Euroopan ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamiseksi, ja samassa yhteydessä myös tarkasteltava SESAR-hankkeen rahoittamista ja erityisesti alan toimijoiden sitoumuksia osoittaa rahoitusosuuksia yhteisyritykselle.

(20)	Perustajaosakkaisiin pidettävien yhteyksien helpottamiseksi yhteisyrityksen kotipaikaksi olisi vahvistettava Bryssel.

(21)

Yhteisyritys on voittoa tavoittelematon oikeushenkilö, joka käyttää kaikki voimavaransa Euroopan etua koskevan julkisen tutkimusohjelman hallinnointiin. Sen kaksi perustajaosakasta ovat kansainvälisiä järjestöjä, jotka toimivat jäsenvaltioidensa puolesta. Tälle oikeushenkilölle olisi näin ollen myönnettävä laajin mahdollinen vapautus isäntävaltion verotuksesta, siltä osin kuin se on mahdollista.

(22)

Asetuksen (EY) N:o 549/2004 5 artiklalla perustetun yhtenäisen ilmatilan komitean olisi avustettava komissiota. Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY ( 6 ) mukaisesti.

(23)	Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti yhteisyrityksen toiminnasta. Tämä tiedottaminen olisi toteutettava komission suorittamien määräaikaisarviointien avulla ja yhteisyrityksen vuosittaisten toimintakertomusten pohjalta.

(24)	Yhteisyrityksen organisaatiota ja toimintaa koskevat säännöt olisi annettava laatimalla liitteessä esitetty yhteisyrityksen yhtiöjärjestys.

(25)	Koska lentoreittimaksut koituvat yksinomaan ilmatilan käyttäjien maksettaviksi, käyttäjät osallistuvat näin ilmaliikenteen hallinnan alan tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitukseen. Tämän vuoksi niille olisi annettava asianmukainen edustus yhteisyrityksessä.

(26)

Julkinen rahoitus SESAR-hankkeen määrittely- ja kehitysvaiheita varten on olennaisen tärkeää, ja uuden sukupolven ilmaliikenteen hallintajärjestelmään tehtävien investointien olisi tultava suurelta osin jäsenvaltioilta, mukaan luettuina jäsenvaltioiden nimeämät elimet. (Euroopan unionin ja/tai Eurocontrolin) jäsenvaltioille olisi näin ollen annettava maksutta oikeus käyttää hankkeesta saatavia tietoja muita kuin kaupallisia tarkoituksia varten sekä oikeus käyttää näitä tietoja omiin tarkoituksiinsa, mukaan lukien julkiset tarjouskilpailut,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1. Euroopan ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamista ja turvallisuuden parantamista koskevan hankkeen (jäljempänä ’SESAR-hanke’) kehitysvaiheen toimien hallinnoimiseksi perustetaan SESAR-yhteisyritys (jäljempänä ’yhteisyritys’).

2. Yhteisyritys päättää toimintansa 31 päivänä joulukuuta 2024. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013 ( 7 ), jäljempänä ’Horisontti 2020 -puiteohjelma’, nojalla perustetun tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (2014–2020) ”Horisontti 2020” keston huomioon ottamiseksi yhteisyritykseen liittyvät ehdotuspyynnöt on julkistettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ehdotuspyyntöjä voidaan julkistaa 31 päivään joulukuuta 2021 saakka.

4. Neuvosto tarkastelee tarvittaessa yhteisyrityksen tehtäviä, hallintoa ja rahoitusta ja sen toiminnan kestoa komission ehdotuksen perusteella hankkeen ja ATM-yleissuunnitelman kehityksen mukaisesti ottaen huomioon tämän asetuksen 7 artiklassa tarkoitetun arvioinnin.

5. Yhteisyrityksen tarkoituksena on varmistaa eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän nykyaikaistaminen koordinoimalla ja keskittämällä kaikkea asiaan liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa yhteisössä. Se vastaa ATM-yleissuunnitelman täytäntöönpanosta ja erityisesti seuraavista tehtävistä:

6. Yhteisyrityksen on oltava toiminnassa viimeistään silloin, kun ATM-yleissuunnitelma on siirretty yhteisyritykselle.

Yhteisyritys on yhteisön elin ja oikeushenkilö. Sillä on Euroopan yhteisön jokaisessa jäsenvaltioissa laajin kyseisen valtion kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöillä oleva oikeustoimikelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä osapuolena oikeudenkäynneissä.

1. Yhteisyrityksen henkilöstöön ja pääjohtajaan sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja Euroopan yhteisöjen toimielinten näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.

2. Yhteisyritys käyttää oman henkilöstönsä suhteen niitä valtuuksia, jotka on siirretty nimittävälle viranomaiselle Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä ja työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisyrityksen yhtiöjärjestyksen 7 artiklan 2 kohdan soveltamista.

3. Hallintoneuvosto vahvistaa yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat täytäntöönpanosäännöt, joita tarkoitetaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 110 artiklan 1 kohdassa ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa.

4. Henkilöstöresurssit määritellään vuotuiseen talousarvioon sisällytettävässä yhteisyrityksen henkilöstötaulukossa.

5. Yhteisyrityksen henkilöstö koostuu väliaikaisista toimihenkilöistä ja sopimussuhteisista toimihenkilöistä. Palvelussuhteen kokonaiskesto ei voi missään tapauksessa ylittää yhteisyrityksen toiminnan kestoa.

1. Yhteisyritykseen ja, siltä osin kuin heihin sovelletaan 2 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja sääntöjä, sen henkilöstöön ja sen pääjohtajaan sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa. Verojen ja tullien osalta pöytäkirjaa sovelletaan yhteisyritykseen 15 päivästä lokakuuta 2008.

2. Yhteisyrityksen ja Belgian välillä tehdään sopimus erioikeuksista ja vapauksista sekä muusta Belgian yhteisyritykselle antamasta tuesta.

1. Yhteisyrityksen sopimusperusteinen vastuu määritellään asiaa koskevissa sopimusmääräyksissä ja kyseessä olevaan sopimukseen sovellettavassa lainsäädännössä.

2. Sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskevissa asioissa yhteisyritys korvaa henkilöstönsä tehtäviään suorittaessaan aiheuttamat vahingot jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

3. Kaikkien 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun vastuuseen liittyvien yhteisyrityksen maksujen ja niihin liittyvien kulujen ja kustannusten katsotaan olevan yhteisyrityksen menoja, jotka katetaan sen varoista.

2. Niiden kysymysten osalta, joista ei säädetä tässä asetuksessa tai yhteisön muissa säädöksissä, sovelletaan sen valtion lainsäädäntöä, jossa yhteisyrityksen kotipaikka sijaitsee.

Yhteisyrityksen yhtiöjärjestys, joka on tämän asetuksen liitteenä, on erottamaton osa tätä asetusta ja hyväksytään tällä asetuksella.

1. Yhteisyrityksen rahoitus muodostuu sen osakkaiden, mukaan luettuina yksityiset yritykset, rahoitusosuuksista sen yhtiöjärjestyksen 1 ja 12 artiklan mukaisesti.

2. Vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen mukainen unionin rahoitusosuus (sisältää EFTAn osuuden), joka Horisontti 2020 -puiteohjelman määrärahoista, on 585 000 000 euroa.

Unionin rahoitusosuuteen liittyvistä järjestelyistä tehdään yleissopimus ja vuosittaiset rahoituksen täytäntöönpanosopimukset unionia edustavan komission ja yhteisyrityksen välillä. Järjestelyihin kuuluvat tietojen toimittamiseen liittyvät järjestelyt sen varmistamiseksi, että komissio voi täyttää tulosten levittämistä ja raportointia koskevat velvoitteensa sekä keskitetyssä osallistujaportaalissa että muissa Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisissa, komission hallinnoimissa sähköisissä tulostenlevitysvälineissä ja säännökset yhteisyritykseen liittyvien ehdotuspyyntöjen julkaisemisesta myös keskitetyssä osallistujaportaalissa ja muissa Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisissa, komission hallinnoimissa sähköisissä tiedonlevitysvälineissä.

Yleissopimuksessa määrätään komission oikeudesta vastustaa yhteisön rahoitusosuuden käyttämistä tarkoituksiin, joiden se katsoo olevan ensimmäisessä alakohdassa mainittujen yhteisön ohjelmien periaatteiden tai varainhoitoasetuksen vastaisia tai voivan vahingoittaa yhteisön etuja. Komission vastustaessa yhteisyritys ei saa käyttää yhteisön rahoitusosuutta tällaisiin tarkoituksiin.

3. Kaikki yhteisyritykselle maksettavat unionin rahoitusosuudet lopetetaan vuosien 2014–2020 rahoituskehyksen päättyessä, jollei neuvosto toisin päätä komission ehdotuksen perusteella.

1. Hallintoneuvosto vahvistaa yhteisyritykseen sovellettavat varainhoitosäännöt komissiota kuultuaan. Varainhoitosäännöt voivat poiketa varainhoidon puiteasetuksesta ainoastaan, jos yhteisyrityksen toiminta sitä erityisesti edellyttää ja jos komissio on antanut siihen ennalta suostumuksensa.

Euroopan parlamentti myöntää neuvoston suosituksesta yhteisyritykselle vastuuvapauden varainhoitovuoden n talousarvion toteuttamisesta vuoden n + 2 toukokuun 15 päivään mennessä. Hallintoneuvoston on määrättävä yhteisyrityksen varainhoitoa koskevissa säännöissä menettelystä, jota on noudatettava myönnettäessä vastuuvapaus, ottaen huomioon erityispiirteet, jotka johtuvat yhteisyrityksen luonteesta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutena ja erityisesti yksityisen sektorin osallistumisesta talousarvioon.

1. Asetuksen (EY) N:o 549/2004 5 artiklalla perustetulle yhtenäisen ilmatilan komitealle (jäljempänä ’komitea’) annetaan säännöllisesti tietoja yhteisyrityksen toiminnasta. Tätä varten komissio ottaa SESAR-hankkeen kohdaksi komitean kokousten esityslistalle.

4. ATM-yleissuunnitelman merkittävää muuttamista koskevien päätösten osalta unionin kannan hallintoneuvostossa hyväksyy komissio täytäntöönpanosäädöksillä, jotka hyväksytään 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan soveltamista.

1. Komissiota avustaa asetuksella (EY) N:o 549/2004 perustettu yhtenäisen ilmatilan komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi ja sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

Komissio toteuttaa riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2017 tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja yhteisyrityksen saavuttamia tuloksia koskevan väliarvioinnin keskittyen erityisesti kyseisellä kaudella saavutettujen konkreettisten tulosten vaikutuksiin ja vaikuttavuuteen ATM-yleissuunnitelman mukaisesti. Arvioinneissa on lisäksi tarkasteltava työmenetelmiä sekä yhteisyrityksen yleistä taloudellista tilannetta. Komissio laatii kyseisestä arvioinnista kertomuksen, joka sisältää arvioinnin päätelmät ja komission huomautukset. Komissio lähettää kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017. Yhteisyrityksen väliarvioinnin tulokset otetaan huomioon asetuksen (EU) N:o 1291/2013 32 artiklassa tarkoitetussa perusteellisessa arvioinnissa ja väliarvioinnissa.

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

3. Osakkaaksi pääsyä koskevat pyynnöt on osoitettava pääjohtajalle, joka toimittaa ne hallintoneuvostolle. Hallintoneuvosto päättää, voidaanko neuvottelujen aloittamiselle antaa lupa. Jos lupa annetaan, pääjohtaja neuvottelee liittymistä koskevat ehdot ja toimittaa ne hallintoneuvostolle. Näihin ehtoihin sisältyy määräyksiä, jotka liittyvät erityisesti rahoitusosuuksiin ja edustukseen hallintoneuvostossa. Ehdotus sopimukseksi esitetään hallintoneuvoston hyväksyttäväksi 5 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti.

4. Päättäessään, voidaanko liittymistä koskevien neuvottelujen aloittamiselle julkisen tai yksityisen yrityksen tai yhteisön kanssa antaa lupa, hallintoneuvoston on otettava huomioon erityisesti seuraavat perusteet:

5. Yhteisyrityksen osakkaan oikeuksia ei voi luovuttaa kolmannelle osapuolelle ilman hallintoneuvoston etukäteen antamaa yksimielistä suostumusta.

1. Edellä 3 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetuilla edustajilla on äänioikeus.

2. Yhteisyrityksen osakkailla on äänimäärä, joka on suhteutettu niiden yhteisyritykseen sijoittamaan pääomaan. Sen estämättä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetään, yhteisöllä ja Eurocontrolilla on kummallakin kuitenkin vähintään 25 prosenttia kaikista äänistä ja 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla ilmatilan käyttäjien edustajalla on vähintään 10 prosenttia kaikista äänistä.

3. Hallintoneuvoston päätökset tehdään annettujen äänten yksinkertaisella enemmistöllä, jollei tässä yhtiöjärjestyksessä toisin säädetä.

5. Kaikkien (1 artiklan 2 kohdan mukaisten) uusien osakkaiden hyväksymistä, pääjohtajan nimittämistä, tämän yhtiöjärjestyksen muutosehdotuksia, yhteisyrityksen toiminnan kestoa koskevia komissiolle tehtäviä ehdotuksia tai yhteisyrityksen lakkauttamista koskevien päätösten tai 23 artiklan nojalla tehtävien päätösten on saatava hallintoneuvostossa yhteisön edustajan hyväksyntä.

6. ATM-yleissuunnitelman hyväksymistä ja sen muutoksia koskevien päätösten on saatava perustajaosakkaiden hyväksyntä. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, tällaisia päätöksiä ei voida tehdä, jos 3 artiklan 1 kohdan c, d, f ja g alakohdassa tarkoitetut edustajat vastustavat niitä yksimielisesti.

2. Hallintoneuvosto vahvistaa työjärjestyksensä, jolla varmistetaan sen työskentelyn sujuvuus ja tehokkuus erityisesti silloin, jos osakkaiden määrä kasvaa merkittävästi. Työjärjestyksessä on oltava myös seuraavat määräykset:

1. Yhteisyrityksen osakkaat, hallintoneuvoston jäsenet ja yhteisyrityksen henkilöstö eivät saa osallistua yhteisyrityksen antaman rahoitustuen valmistelu-, arviointi- tai myöntämismenettelyihin, erityisesti tarjous- tai ehdotuspyyntöjen yhteydessä, jos ne omistavat tai edustavat sellaisia yhteisöjä tai niillä on sopimuksia sellaisten yhteisöjen kanssa, jotka voivat mahdollisesti osallistua tällaisiin tarjous- tai ehdotuspyyntöihin.

2. Yhteisyrityksen osakkaiden ja hallintoneuvoston jäsenten on ilmoitettava mahdolliset suorat tai välilliset henkilökohtaiset tai yritystoimintaan liittyvät etunäkökohdat hallintoneuvoston päätöksissä kaikkien esityslistalla olevien asioiden osalta. Tätä vaatimusta sovelletaan myös henkilöstöön sille annettujen tehtävien osalta.

3. Edellä 2 kohdassa mainitun ilmoituksen perusteella hallintoneuvosto voi päättää sulkea osakkaat, jäsenet tai henkilöstön edustajat sellaisten päätösten tai tehtävien ulkopuolelle, joiden osalta syntyy todennäköisesti eturistiriita. Tällaiset osakkaat, jäsenet tai henkilöstön edustajat eivät saa tutustua tietoihin, jotka koskevat aloja, joiden osalta eturistiriitaa pidetään mahdollisena.

1. Pääjohtaja vastaa yhteisyrityksen päivittäisestä johtamisesta, ja hän on yhteisyrityksen laillinen edustaja. ►M1 Pääjohtaja käyttää henkilöstöasioissa asetuksen (EY) N:o 219/2007 2 a artiklan 2 kohdassa säädettyjä valtuuksia. ◄

2. Pääjohtaja otetaan palvelukseen yhteisyrityksen väliaikaisena toimihenkilönä muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti. Hallintoneuvosto nimittää pääjohtajan komission avointa ja läpinäkyvää menettelyä noudattaen laatiman ehdokasluettelon perusteella.

Pääjohtajan työsopimusta tehtäessä yhteisyritystä edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja.

Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden päättyessä komissio laatii arvion, jossa tarkastellaan pääjohtajan suoriutumista tehtävistään sekä yhteisyrityksen tulevia tehtäviä ja haasteita.

Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon tämän kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettu arvio, jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään viideksi vuodeksi.

Pääjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi enää jatketun toimikautensa lopussa osallistua saman toimen uuteen valintamenettelyyn.

Pääjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan hallintoneuvoston päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksen perusteella.

3. Pääjohtaja hoitaa tehtävänsä täysin itsenäisesti hänelle annetun toimivallan puitteissa.

4. Pääjohtaja johtaa SESAR-hankkeen toteuttamista hallintoneuvoston vahvistamien suuntaviivojen mukaisesti. Pääjohtaja on vastuussa hallintoneuvostolle. Hän toimittaa hallintoneuvostolle kaikki tiedot, joita se tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi.

Varainhoitoasetuksen 185 artiklan 3 kohdan mukaisesti komission sisäiselle tarkastajalle annettujen tehtävien hoitamisesta vastaa hallintoneuvosto, joka toteuttaa tarvittavat toimenpiteet yhteisyrityksen koon ja laajuuden huomioon ottaen.

Yhteisyrityksen osakas voi tehdä pääjohtajalle ehdotuksen henkilöstönsä jäsenten siirtämisestä yhteisyritykseen tämän yhtiöjärjestyksen 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa sopimuksessa määrättyjen ehtojen mukaisesti. Yhteisyritykseen tilapäisesti siirretyn henkilöstön on toimittava täysin riippumattomasti ja pääjohtajan valvonnan alaisena.

1. Tämän asetuksen 1 artiklan 5 kohdassa määriteltyjen tehtävien suorittamiseksi yhteisyritys voi tehdä osakkaidensa kanssa erityisiä sopimuksia ja myöntää niille avustuksia.

2. Eurocontrolin asema ja osallistuminen määritellään yhteisyrityksen kanssa tehtävässä sopimuksessa. Tässä sopimuksessa

3. Kaikkiin osakkaiden kanssa tehtäviin sopimuksiin on sisällytettävä asianmukaiset määräykset, joilla estetään osakkaiden mahdolliset eturistiriidat mainittujen sopimusten mukaisten tehtävien toteuttamisessa.

4. Yhteisyrityksen osakkaiden edustajat eivät saa osallistua sellaiseen asioiden käsittelyyn yhteisyrityksessä, joka liittyy heidän 1 kohdassa tarkoitettujen omien sopimustensa tekemistä koskeviin neuvotteluihin, eivätkä he saa tutustua tällaista asioiden käsittelyä koskeviin asiakirjoihin.

1. Sen estämättä, mitä 9 artiklassa säädetään, yhteisyritys voi erityisesti tämän asetuksen 1 artiklan 5 kohdassa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi tehdä palvelu- ja tavarahankintoja koskevia sopimuksia ja avustussopimuksia yritysten tai yritysten muodostaman yhteenliittymän kanssa.

2. Yhteisyritys huolehtii siitä, että 1 kohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa ja avustussopimuksissa määrätään komission oikeudesta suorittaa tarkastuksia sen varmistamiseksi, että unionin taloudelliset edut suojataan.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin sopimuksiin ja avustussopimuksiin on sisällytettävä kaikki tarvittavat määräykset 18 artiklassa tarkoitetuista teollis- ja tekijänoikeuksista. Eturistiriitojen välttämiseksi ne osakkaat, jotka ovat mukana hankinta- tai avustusmenettelyn kohteena olevien töiden määrittelyssä, mukaan luettuna 8 artiklan mukaisesti siirretty henkilöstö, eivät voi osallistua kyseisten töiden toteuttamiseen.

1. Tämän asetuksen 1 artiklan 5 kohdassa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi yhteisyritys voi perustaa rajoitetun määrän työryhmiä toteuttamaan toimia, joita ei vielä suoriteta toisaalla. Nämä ryhmät perustuvat ammattilaisten asiantuntemukseen, ja niiden työskentely on avointa.

2. Työryhmiin osallistuvat asiantuntijat eivät kuulu yhteisyrityksen henkilöstöön.

1. Yhteisyrityksen rahoitus on peräisin tämän asetuksen 4 artiklassa tarkoitetuista lähteistä.

2. Yhteisyrityksen toiminnan käynnistämistä varten perustajaosakkaat maksavat vähintään 10 miljoonan euron suuruisen alkurahoitusosuuden yhden vuoden kuluessa yhteisyrityksen perustamisesta.

3. Edellä 1 artiklan 2 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetut osakkaat sitoutuvat maksamaan vähintään 10 miljoonan euron suuruisen alkurahoitusosuuden vuoden määräajan kuluessa siitä, kun niiden liittyminen yhteisyritykseen on hyväksytty. Tämä määrä rajoitetaan 5 miljoonaan euroon niiden osakkaiden osalta, jotka liittyvät yhteisyritykseen 24 kuukauden kuluessa sen perustamisesta tai uuden osakkuuspyynnön saamisesta.

Niiden yritysten osalta, jotka sijoittavat pääomaa yksinään tai yhdessä ja jotka voidaan luokitella pieniksi ja keskisuuriksi yrityksiksi komission 6 päivänä toukokuuta 2003 antaman pienten ja keskisuurten yritysten määritelmää koskevan suosituksen ( 8 ) mukaisesti, tämä määrä rajoitetaan 250 000 euroon riippumatta siitä, milloin näistä yrityksistä tulee osakkaita. Uusille osakkaille voidaan antaa mahdollisuus maksaa alkurahoitusosuus useissa erissä sovittavan ja niiden 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa vahvistettavan määräajan kuluessa.

4. Hallintoneuvosto päättää määristä, jotka kunkin osakkaan olisi vapautettava käyttöön suhteessa rahoitusosuuteen, jonka osakas on sitoutunut maksamaan, ja vahvistaa määräajan, johon mennessä osakkaiden on maksettava rahoitusosuutensa.

5. Rahoitusosuudet voivat olla myös luontoissuorituksia, lukuun ottamatta 2 kohdassa tarkoitettuja rahoitusosuuksia. Niiden arvosta ja niiden tarjoamasta hyödystä yhteisyrityksen toiminnan toteuttamisessa on tehtävä arvio, ja ne on määritettävä 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa sopimuksessa.

6. Yhteisyrityksen osakas, joka ei noudata luontoissuorituksia koskevia velvoitteitaan tai joka ei suorita maksettavanaan olevaa pääoman määrää vahvistetussa määräajassa, menettää määräajan umpeutumista seuraavien kuuden kuukauden ajaksi äänioikeutensa hallintoneuvostossa, kunnes sen velvoitteet on suoritettu. Mikäli tilannetta ei kyseisten kuuden kuukauden umpeutuessa edelleenkään ole korjattu, osakas menettää jäsenyytensä.

1. Yhteisyrityksen kaikki tulot käytetään tämän asetuksen 1 artiklan 5 kohdassa määriteltyjen tehtävien toteuttamiseen. Ellei 25 artiklasta muuta johdu, menojen suorittamisen jälkeen yhteisyritykselle mahdollisesti jääviä tuloja ei makseta yhteisyrityksen osakkaille.

2. Kaikki yhteisyrityksen osakkaiden maksamista rahoitusosuuksista kertyvät korot katsotaan yhteisyrityksen tuloiksi.

2. Pääjohtaja toimittaa osakkaille vuosittain SESAR-hankkeen kustannusarvion sellaisena kuin hallintoneuvosto on sen hyväksynyt. Hallintoneuvosto täsmentää yhteisyrityksen varainhoitoa koskevissa säännöissä menettelyn, jota kustannusarvioita toimitettaessa on noudatettava.

3. Osakkaiden on ilmoitettava viipymättä pääjohtajalle SESAR-hankkeen kustannusarviota ja erityisesti seuraavalle vuodelle ennustettuja tuloja ja menoja koskevat huomionsa.

4. Hankkeen hyväksyttyjen kustannusarvioiden perusteella ja ottaen huomioon osakkaiden esittämät huomautukset pääjohtaja valmistelee seuraavan vuoden talousarvioesityksen ja toimittaa sen hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi. Hallintoneuvosto täsmentää yhteisyrityksen varainhoitoa koskevissa säännöissä menettelyn, jota talousarvioesitystä toimitettaessa on noudatettava.

5. Kunkin varainhoitovuoden päättymistä seuraavien kahden kuukauden kuluessa pääjohtaja toimittaa edellisen vuoden tilinpäätöksen ja taseen Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimelle. Tilintarkastustuomioistuimen suorittama tarkastus perustuu asiakirja-aineistoon ja paikan päällä tehtyihin tarkastuksiin.

6. Pääjohtaja esittelee vuotuisen tilinpäätöksen ja taseen sekä tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen hallintoneuvostolle, joka hyväksyy ne 75 prosentin ääntenenemmistöllä annetuista äänistä. Pääjohtajalla on oikeus ja hallintoneuvoston pyynnöstä velvollisuus esittää huomautuksia kertomuksesta.

7. Tilintarkastustuomioistuin toimittaa kertomuksensa yhteisyrityksen osakkaille.

1. Yhteisyritys laatii työohjelmansa, joka perustuu tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun rahoituskehykseen sekä moitteettoman hallinnon ja vastuuvelvollisuuden periaatteisiin ja jossa esitetään selkeät tulokset ja välitavoitteet. Siihen on sisällyttävä:

2. SESAR-hankkeen edistymistä kuvataan vuosikertomuksessa, jossa käsitellään erityisesti kyseisen hankkeen aikataulua, kustannuksia ja tuloksia.

1. Yhteisyritys varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennalta ehkäiseviä seuraamuksia.

2. Komissiolla tai sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikan päällä suoritettavia tarkastuksia.

3. Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä ’OLAF’, voi asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 ( 9 ) säädettyjen menettelyjen mukaisesti avustussopimukseen tai -päätökseen taikka unionin rahoitusta koskevaan sopimukseen liittyvän, Euroopan unionin taloudellisia etuja vahingoittavan petoksen, lahjonnan tai muun laittoman toiminnan osoittamiseksi tehdä niihin talouden toimijoihin kohdistuvia, paikan päällä suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia, joille kyseinen rahoitus on myönnetty suoraan tai välillisesti.

4. Tämän asetuksen täytäntöönpanosta seurauksena olevissa kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdyissä yhteistyösopimuksissa, avustussopimuksissa ja avustuspäätöksissä sekä sopimuksissa on nimenomaisesti annettava komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia sekä paikan päällä suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

Yhteisyritys omistaa kaikki aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, jotka yhteisyritys on luonut tai jotka on siirretty sille SESAR-hankkeen kehitysvaihetta varten yhteisyrityksen tekemien 1 artiklan 3 kohdassa ja 9 artiklassa tarkoitettujen sopimusten mukaisesti. Yhteisyritys voi myöntää oikeuden käyttää hankkeen tuloksena syntyvää tietämystä erityisesti osakkailleen sekä Euroopan unionin ja/tai Eurocontrolin jäsenvaltioille niiden omiin ja muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin.

1. Yhteisyrityksen hallussaan pitämiin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 ( 10 ).

2. Yhteisyritys hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanoa koskevat käytännön järjestelyt viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2009.

3. Yhteisyrityksen asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan mukaisesti tekemistä päätöksistä voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle EY:n perustamissopimuksen 195 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa EY:n perustamissopimuksen 230 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

1. Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi sovelletaan Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999 ( 11 ).

2. Yhteisyritys liittyy Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission välillä 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen ( 12 ) Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista ja antaa viipymättä yhteisyrityksen kaikkeen henkilöstöön sovellettavat asiaankuuluvat määräykset.

3. Tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä paikan päällä tarkastuksia, jotka koskevat yhteisyrityksen antaman rahoituksen edunsaajia ja niiden jakamisesta vastaavia tahoja.

Pääjohtaja tekee hallintoneuvostolle ehdotukset tarvittavista vakuutuksista, ja yhteisyritys ottaa hallintoneuvoston edellyttämät vakuutukset.

Yhteisyritys varmistaa sellaisten arkaluontoisten tietojen suojelun, joiden luvaton paljastaminen voi haitata sopimuspuolten etuja. Yhteisyritys soveltaa niitä turvallisuutta koskevia periaatteita ja vähimmäisvaatimuksia, jotka on määritelty neuvoston turvallisuussääntöjen vahvistamisesta 19 päivänä maaliskuuta 2001 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2001/264/EY ( 13 ) ja pantu sillä täytäntöön.

Tämän asetuksen 1 artiklassa tarkoitetun ajanjakson päättyessä hallintoneuvosto tekee päätöksen siitä, että yhteisyritys siirtää kaikki tai osan omistamistaan aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä toiselle elimelle.

Yhteisyrityksen lakkauttamiseen liittyviä menettelyjä varten hallintoneuvosto nimittää yhden tai useamman selvittäjän, jotka toimivat hallintoneuvoston tekemien päätösten mukaisesti.

Niiden kysymysten osalta, jotka eivät sisälly tähän yhtiöjärjestykseen, sovelletaan sen valtion lainsäädäntöä, jossa yhteisyrityksen kotipaikka sijaitsee.

( 5 ) EYVL L 228, 9.9.1996, s. 1. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).

( 6 ) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

( 7 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

( 9 ) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

( 13 ) EYVL L 101, 11.4.2001, s. 1. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2005/952/EY (EUVL L 346, 29.12.2005, s. 18).

		Virallinen lehti
		No	page	date
►M1	NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1361/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008,	L 352	12	31.12.2008
►M2	NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 721/2014, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2014,	L 192	1	1.7.2014