EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 23.2.2021

COM(2021) 87 final

2021/0048(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman yhteisyritysten perustamisesta

{SEC(2021) 100 final} - {SWD(2021) 37 final} - {SWD(2021) 38 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

·Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

· Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Eurooppalaiset kumppanuudet ovat Horisontti Euroopan keskeisiä lähestymistapoja. Ne täydentävät nykyistä poliittista kehystä käsittelemällä maailmanlaajuisia haasteita ja sellaisia EU:n painopisteitä, jotka edellyttävät kriittistä massaa ja pitkän aikavälin visiota, josta asianomaiset alat sopivat ja johon ne sitoutuvat. Ilmaston- ja ympäristömuutoksen haasteet, Euroopan teknologisen johtoaseman ja avoimen strategisen riippumattomuuden saavuttaminen sekä kestävän ja osallistavan elpymisen varmistaminen edellyttävät hajanaisten tutkimus- ja innovointitoimien suuntaamista kohti yhteistä visiota vaaditusta muutosprosessista.

Tekemällä yhteistyötä sekä julkisen että yksityisen sektorin kanssa eurooppalaiset kumppanuudet auttavat nopeuttamaan uusia ratkaisuja, erityisesti sellaisia, joilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti ja auttaa saavuttamaan vihreä ja digitaalinen siirtymä. Kumppanuudet myös mahdollistavat järjestelmällisen yhteistyön eri sidosryhmien ja loppukäyttäjien, myös standardointielinten ja kansainvälisten kumppanien, kanssa sen varmistamiseksi, että uudet ratkaisut otetaan käyttöön ja että niillä voidaan lopulta saavuttaa kunnianhimoiset tavoitteet. Lisäksi ne auttavat vahvistamaan eurooppalaista tutkimusaluetta lähentämällä tutkimus- ja innovointiohjelmia, parantamalla osaamista ja lisäämällä eurooppalaisten yritysten vastaanottokykyä.

·Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Biopohjainen kiertotalous: Kumppanuus edistää merkittävästi vuoden 2030 ilmastotavoitteiden saavuttamista, tasoittaa tietä kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä ja lisää tuotanto- ja kulutusjärjestelmien kestävyyttä ja kiertoa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti. Tavoitteena on kehittää ja laajentaa biomassan kestävää hankintaa ja muuntamista biopohjaisiksi tuotteiksi keskittymällä monitahoiseen biojalostukseen ja soveltamalla kiertotalouden lähestymistapoja, kuten maataloudesta, teollisuudesta ja kunnista peräisin olevan biojätteen hyödyntämistä. Kumppanuudella pyritään myös tukemaan biopohjaisten innovaatioiden käyttöönottoa aluetasolla ottamalla paikalliset toimijat aktiivisesti mukaan sekä elvyttämään maaseutu-, rannikko- ja syrjäseutualueita.

Puhdas ilmailu: Tämä kumppanuus vie ilmailualaa kohti ilmastoneutraaliutta nopeuttamalla pääasiassa murroksellisten tutkimus- ja innovointiratkaisujen kehittämistä, integrointia ja validointia, jotta ne voidaan ottaa käyttöön mahdollisimman pian. Tavoitteena on myös kehittää erittäin tehokkaita ja vähähiilisiä uuden sukupolven ilma-aluksia uusine voimanlähteineen, moottoreineen ja järjestelmineen, joita kehitetään tutkimus- ja demonstrointivaiheessa korkeilla teknologisen valmiuden tasoilla. Ilmailualan tutkimuksen ja innovoinnin tukeminen parantaa alan kilpailukykyä ja työllisyyttä, mikä on erityisen tärkeää elpymisen kannalta. Esimerkkejä vuoteen 2030 asetetuista tavoitteista: demonstroidaan murroksellisia ilma-alusten teknologisia innovaatioita, joilla voidaan vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.

Puhdas vety: Kumppanuus nopeuttaa puhtaan vetyteknologian eurooppalaisen arvoketjun kehittämistä ja käyttöönottoa, mikä puolestaan tukee kestäviä, hiilettömiä ja täysin integroituja energiajärjestelmiä sekä tiedonantoa Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle (COM(2020) 301 final). Kumppanuudessa keskitytään puhtaan vedyn tuotantoon, jakeluun ja varastointiin sekä sovelluksiin sellaisia aloja varten, joilla on vaikea irtautua hiilestä, kuten raskas teollisuus ja raskas liikenne. Esimerkkejä vuoteen 2030 asetetuista tavoitteista: Puhtaan vedyn tuotantokustannukset ovat noin 1,5–3 euroa/kg, mikä edellyttää vuoteen 2030 asetettujen, tehokkuuden parantamista ja pääomamenojen pienentämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi se edellyttää uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön saatavuutta edullisin hinnoin, pääsyä massamarkkinoille ja jakelukustannusten laskemista alle yhteen euroon vetykiloa kohti.

Euroopan rautatiet: Kumppanuus nopeuttaa innovatiivisten teknologioiden (erityisesti digitaalisen teknologian ja automaatiotekniikan) kehittämistä ja käyttöönottoa, jotta voidaan toteuttaa rautatiejärjestelmän radikaali muutos ja saavuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet, kuten siirtää merkittävä osa 75-prosenttisesti maanteitse kuljetettavasta sisämaarahdista rautatie- ja sisävesiliikenteeseen. Kumppanuudessa kehitetään ratkaisuja, joita tuetaan laajalti kaikkialla EU:ssa ja joiden osalta voidaan saavuttaa jopa 75 prosentin käyttöönottoaste markkinoilla vuoteen 2030 mennessä, mikä parantaa rautateiden kilpailukykyä ja tukee Euroopan teknologista johtoasemaa rautatiealalla.

Globaali terveys EDCTP3: Kumppanuuden avulla tuotetaan uusia ratkaisuja, joilla vähennetään tartuntatautien aiheuttamaa taakkaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, sekä vahvistetaan tutkimusvalmiuksia, joilla voidaan valmistautua uudelleen ilmeneviin tartuntatauteihin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja muualla maailmassa ja reagoida niihin. Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä kehittää ja ottaa käyttöön vähintään kaksi uutta tartuntatautien torjuntateknologiaa ja tukea vähintään sataa tutkimuslaitosta 30 maassa, jotta voidaan tehokkaasti ja nopeasti kehittää uusia terveydenhuollon menetelmiä, joilla estetään uusiutuvien epidemioiden puhkeaminen.

Innovatiivista terveydenhuoltoa koskeva aloite: Aloite auttaa luomaan EU:n laajuisen terveysalan tutkimuksen ja innovoinnin ekosysteemin, joka helpottaa tieteellisen tietämyksen muuntamista konkreettisiksi innovaatioiksi. Se tukee sellaisten turvallisten, tehokkaiden, ihmiskeskeisten ja kustannustehokkaiden tuotteiden ja palvelujen kehittämistä, jotka kohdistuvat keskeisiin täyttämättömiin kansanterveystarpeisiin ja edistävät monialaisia terveysinnovaatioita maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen eurooppalaisen terveydenhuoltoalan luomiseksi. Aloite kattaa tautien ennaltaehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja hallinnan. Vuoteen 2030 asetettuihin tavoitteisiin sisältyisi muun muassa vähintään 30 laaja-alaista ja monialaista hanketta, joissa keskitytään terveysinnovaatioihin ja osoitetaan, että terveydenhuollon tuotteiden tai palvelujen integrointi on mahdollista. Aloitteella edistetään EU:n syöväntorjuntasuunnitelman 4 , Euroopan uuden teollisuusstrategian 5 ja Euroopan lääkestrategian 6 tavoitteiden saavuttamista.

Keskeiset digitaaliteknologiat: Keskeisiin digitaaliteknologioihin kuuluvat elektroniset komponentit, niiden suunnittelu, valmistus ja integrointi järjestelmiin sekä ohjelmistot, jotka määrittelevät niiden toiminnan. Yleisenä tavoitteena on tukea kaikkien talouden ja yhteiskunnan sektorien digitalisaatiota, saada muutos toimimaan Euroopan hyväksi ja tukea Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä varmistaa, että EU:n johtoasema keskeisten digitaaliteknologioiden alalla vahvistaa tärkeitä teollisuudenaloja, auttamalla unionia tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin saavuttaa teknologinen suvereniteetti ja parantaa kilpailukykyään.

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan tutkimushanke (SESAR): Aloitteella pyritään edistämään ilmaliikenteen hallinnan digitaalista muutosta, tekemään eurooppalaisesta ilmatilasta maailman tehokkain ja ympäristöystävällisin sekä tukemaan Euroopan ilmailualan kilpailukykyä ja elpymistä covid-19-kriisin jälkeen. Tavoitteisiin sisältyvät seuraavat asiat: yhteyksien, ilma-alusten ja maa-asemien välisten sovellusten integraation ja automatisoinnin parantaminen, ilmatilan hallinnan joustavuuden ja skaalattavuuden lisääminen sekä miehittämättömien ilma-alusten turvallinen integrointi. Tavoitteena on toteuttaa vuoteen 2030 mennessä eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelmassa (vaihe D, teknologisen valmiuden taso 6) yksilöidyt ratkaisut.

Älykkäät verkot ja palvelut: Kumppanuudella tuetaan älykkäiden verkkojen ja palvelujen teknologista suvereniteettia Euroopan uuden teollisuusstrategian ja 5G-kyberturvallisuusvälineistön mukaisesti. Tavoitteena on auttaa ratkaisemaan yhteiskunnallisia haasteita ja mahdollistaa digitaalinen ja vihreä siirtymä. Covid-19-kriisin osalta tuetaan teknologioita, joilla vastataan sekä terveyskriisiin että talouden elpymisen tarpeisiin. Kumppanuus antaa eurooppalaisille toimijoille mahdollisuuden kehittää 6G-järjestelmiin liittyviä teknologisia valmiuksiaan ja pohjustaa siten tulevia digitaalisia palveluja kohti vuotta 2030. Lisäksi se tukee Euroopan 5G-infrastruktuurien ja ‑palvelujen markkinoiden kehittymistä koordinoimalla 5G:n käyttöönottoa Verkkojen Eurooppa ‑välineen digitaaliosion kanssa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

·Oikeusperusta

·Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

·vahvistetaan yhteistyötä ja tietämyksen vaihtoa eurooppalaisen tutkimus- ja innovointijärjestelmän keskeisten toimijoiden välillä, mukaan lukien poikkitieteellinen ja monialainen yhteistyö sekä arvoketjujen ja ekosysteemien parempi yhdentyminen;

·varmistetaan, että eurooppalaiset, kansalliset tai alueelliset ja teolliset tutkimus- ja innovointistrategiat, ‑ohjelmat ja ‑investoinnit sovitetaan yhteen ja suunnataan sovituille aloille;

·luodaan kriittistä mittakaavaa yhteisiin painopisteisiin tehtäville investoinneille ja lisätään yksityisiä investointeja tutkimukseen ja innovointiin;

·vähennetään teollisuuden riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät investoimiseen tutkimus- ja innovointitoimiin ja uusiin teknologioihin ja ratkaisuihin, jakamalla riskejä ja parantamalla investointien ennustettavuutta.

·Suhteellisuusperiaate

(1)Perustelut kumppanuuteen perustuvan lähestymistavan käytölle tietyllä alalla (mukaan lukien täydentävyys, suuntaava vaikutus ja yhteys strategisiin painopisteisiin) muiden Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmassa käytettävissä olevien toimintamuotojen sijasta.

(2)Jos kumppanuuteen perustuva lähestymistapa katsottiin asianmukaiseksi, suhteellisuusnäkökohdat huomioon ottaen arvioitiin, minkä tyyppinen kumppanuus (yhteissuunniteltu, yhteisrahoitettu vai institutionaalinen kumppanuus) olisi tehokkain asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

·Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

·Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

·Horisontti 2020 ‑ohjelman väliarvioinnissa todettiin, että kumppanuusympäristö on kokonaisuudessaan muuttunut liian monimutkaiseksi ja hajanaiseksi. Vaikka Horisontti 2020 ‑ohjelmaan kuuluvia tutkimus- ja innovointikumppanuuksia on yhteensä noin sata, niiden osuus ohjelman käytettävissä olevista määrärahoista on keskimäärin noin 25 prosenttia. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien osuus Horisontti 2020 ‑ohjelman budjetista on noin 17,5 prosenttia. Väliarvioinnissa todettiin, että on järkeistettävä eurooppalaisia tutkimus- ja innovointikumppanuuksia kokonaisuudessaan, lisättävä niiden avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä kytkettävä ne tuleviin EU:n tutkimuksen ja innovoinnin strategisiin painopisteisiin ja Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman missioihin.

·SEUT-sopimuksen 187 artiklaa koskevassa arvioinnissa todettiin, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimia on lähennettävä EU:n, kansallisten ja alueellisten toimintapolitiikkojen kanssa. Arvioinnissa suositeltiin keskeisten suorituskykyindikaattoreiden tarkistamista sekä useampien sidosryhmien sisällyttämistä hallintorakenteisiin ja toimitettuihin ehdotuksiin. Lisäksi arvioinnissa korostettiin tarvetta parantaa ja tehostaa viestintää erityisesti hankkeiden tulosten tehokkaan levittämisen varmistamiseksi.

·Sidosryhmien kuuleminen

–jäsenvaltioita kuultiin Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman ohjelmakomitean ”Shadow Strategic Configuration” ‑asiantuntijaryhmän kautta;

–SEUT-sopimuksen 185 ja 187 artiklaan perustuvista institutionaalisista kumppanuuksista järjestettiin avoin julkinen kuuleminen 11. syyskuuta ja 6. marraskuuta 2019 välisenä aikana, ja siihen saatiin yli 1 600 vastausta;

–ehdotettua 12:ta institutionaalista kumppanuutta koskevien vaikutustenarviointien valmistelemiseksi järjestettiin kohdennettuja kuulemisia; kunkin ehdotuksen osalta ulkopuolinen konsultti haastatteli edustavaa otosta sidosryhmiä ja pyysi lausuntoa EU:n toimien tarpeellisuudesta ja lisäarvosta.

·Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

·Vaikutustenarviointi

·Alavaihtoehto 3 a – SEUT-sopimuksen 185 artiklaan perustuva institutionaalinen kumppanuus

·Alavaihtoehto 3 b – SEUT-sopimuksen 187 artiklaan perustuva institutionaalinen kumppanuus.

·Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

·Perusoikeudet

Tässä asetuksessa kunnioitetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

·Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

·Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

·Ensimmäinen osa sisältää kaikille yhteisyrityksille yhteiset säännökset, joiden tarkoituksena on virtaviivaistaa ja yhdenmukaistaa oikeudelliset toimintaedellytykset ja tarjota modulaarinen lähestymistapa, jonka pohjalta yksittäiset yhteisyritykset voivat määrittää toimintarakenteensa.

·Toinen osa sisältää yksittäisiä yhteisyrityksiä koskevia säännöksiä, jotka mahdollistavat tarvittavan joustavuuden toiminnallisten ja poliittisten tarpeiden huomioon ottamiseksi.

·Kolmannessa osassa on loppusäännökset, joita sovelletaan kaikkiin yhteisyrityksiin.

·4 artikla: Yhteisyritysten tavoitteet ja periaatteet liittyvät läheisesti Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman tavoitteisiin ja rakenteeseen sekä unionin politiikkatavoitteiden saavuttamiseen. Koordinoidun vaikutustenarvioinnin perusteella määritettiin joukko yhteisiä tavoitteita.

·5 artikla: Toiminnalliset tavoitteet ja tehtävät – näissä säännöksissä otetaan huomioon eurooppalaisia kumppanuuksia koskevat vaatimukset ja toteutusperusteet, mukaan lukien tarve varmistaa kokonaisvaltainen lähestymistapa tavoitteiden saavuttamiseen, tulosten saatavuuteen, politiikkatavoitteiden saavuttamisen seurantaan, sidosryhmien osallisuuden edistämiseen sekä pienten ja keskisuurten yritysten osallistumiseen.

·7 artikla: Artiklassa vahvistetaan yhteinen menettely uusien osakkaiden valitsemiseksi ja varmistetaan siten läpinäkyvyys ja avoimuus koko aloitteessa Horisontti Eurooppa ‑asetuksen mukaisesti.

·11 artikla: Artikla tarjoaa puitteet, joilla varmistetaan kumppanien rahoitusosuudet aloitteen koko elinkaaren ajan ja että kustannukset jaetaan EU:n ja muiden osakkaiden kuin unionin kesken, mikä on keskeinen edellytys kumppanuuteen perustuvalle lähestymistavalle. Artiklassa säädetään, että rahoitusosuuksia ja sitoumuksia on lisättävä laadullisesti ja määrällisesti Horisontti Eurooppa ‑asetuksen mukaisesti. Siinä myös vahvistetaan systeeminen lähestymistapa toimialakumppanien osallistumiseen kaikissa SEUT-sopimuksen 187 artiklan mukaisissa aloitteissa. Lähestymistapa ottaa huomioon vastuuvelvollisuuden, tukee aloitteiden avoimuutta, on johdonmukainen, läpinäkyvä ja oikeudenmukainen ja auttaa varmistamaan, että aloite houkuttelee myös uusia osakkaita.

·Vaiheittainen lopettaminen: Nämä säännökset liittyvät läheisesti erityistavoitteiden saavuttamiseen. Asetuksen 16 artiklan 2 kohdan y alakohdassa edellytetään, että hallintoneuvosto laatii vuoden 2022 loppuun mennessä realistisen suunnitelman aloitteen jatkamisesta institutionaalisen kumppanuuden ulkopuolella, jotta kyseistä suunnitelmaa voidaan hyödyntää Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman väliarvioinnissa. Tämä auttaa varmistamaan, että tulosten levittämistä koskevia toimia jatketaan unionin osallistumisen päätyttyä ja että aloitteessa luodaan yhteyksiä sellaisiin teollisuus- ja muihin politiikkoihin, jotka auttavat siirtämään aloitteen tutkimus- ja innovointivaiheesta kohti käyttöönottoa.

·Hallinnointisäännökset: Nämä säännökset auttavat yhdenmukaistamaan eri elinten toimintaa yhteisyrityksissä. Neuvoa-antavat ryhmät tukevat yhteisyrityksiä tarjoamalla niille tieteellistä ja asiantuntija-apua, kuulemalla sidosryhmiä ja ottamalla toimintaan mukaan myös jäsenvaltioita, jotka eivät ole kumppaneita. Yhteisyritykset voivat kuitenkin joustavasti hyödyntää määritettyjä kokoonpanoja neuvoa-antavissa tehtävissä tai perustaa yhden kokoonpanon, joka palvelee useampaa kuin yhtä tehtävää.

·Johdonmukaisuus ja synergiat (5, 16, 18 ja 24 artikla): Horisontti Eurooppa ‑asetuksessa edellytetään koordinointia ja/tai yhteisiä toimia muiden asiaan liittyvien tutkimus- ja innovaatioaloitteiden kanssa, jotta varmistetaan kytkösten optimaalinen taso ja tehokkaat synergiat. Tämän mukaisesti asetuksen ensimmäisessä osassa määritetään, miten yhteisyritysten odotetaan tekevän yhteistyötä muiden kumppanuuksien kanssa ja olevan vuorovaikutuksessa laajemman ekosysteemin kanssa, erityisesti yhteisyritysten ja niiden hallintoneuvostojen tehtävien, valtioiden edustajien ryhmän toiminnan ja vuotuisen toimintakertomuksen laadinnan aloilla. Toisessa osassa luetellaan joitakin ensisijaisia eurooppalaisia kumppanuuksia, joiden kanssa yksittäisten yhteisyritysten odotetaan aloittavan virallisen ja säännöllisen yhteistyön.

2021/0048 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman yhteisyritysten perustamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 187 artiklan ja 188 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon 8 ,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 9 ,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus ja jotta se tukisi mahdollisimman tehokkaasti unionin politiikkatavoitteita, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella [XXXX] 10 , jäljempänä ’Horisontti Eurooppa ‑asetus’, vahvistettiin poliittinen ja oikeudellinen kehys eurooppalaisille kumppanuuksille yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppanien kanssa. Eurooppalaiset kumppanuudet ovat keskeinen osa Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman poliittista lähestymistapaa. Ne perustetaan toteuttamaan Horisontti Euroopan kohteena olevat unionin painopisteet ja saamaan aikaan selkeitä vaikutuksia EU:lle ja sen kansalaisille, mikä voidaan saavuttaa tehokkaammin kumppanuuksilla ja sellaisen strategisen vision avulla, johon kumppanit ovat yhdessä sitoutuneet, kuin pelkillä unionin toimilla.

(2)Erityisesti Horisontti Euroopan pilariin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” kuuluvat eurooppalaiset kumppanuudet ovat tärkeässä asemassa pyrittäessä saavuttamaan strategiset tavoitteet, kuten nopeuttamaan siirtymistä kohti kestävän kehityksen tavoitteita sekä vihreää ja digitaalista Eurooppaa, ja niiden olisi myös edistettävä elpymistä covid-19-pandemiaan liittyvästä ennennäkemättömästä kriisistä. Eurooppalaisilla kumppanuuksilla vastataan monimutkaisiin rajatylittäviin haasteisiin, jotka edellyttävät yhdennettyä lähestymistapaa. Niiden avulla voidaan puuttua tämän asetuksen liitteenä olevissa vaikutustenarvioinneissa kuvattuihin muutosvaiheen ja järjestelmä- ja markkinahäiriöihin kokoamalla yhteen useita eri arvoketjujen ja ekosysteemien toimijoita, jotta voidaan luoda yhteinen visio ja muuntaa se konkreettisiksi etenemissuunnitelmiksi ja toimien koordinoiduksi täytäntöönpanoksi. Lisäksi ne mahdollistavat toimien ja resurssien keskittämisen yhteisiin painopisteisiin monimutkaisten haasteiden ratkaisemiseksi.

(3)Painopisteiden ja vaikutusten saavuttamiseksi eurooppalaisia kumppanuuksia olisi kehitettävä siten, että toimintaan otetaan laajasti mukaan eri puolilla Eurooppaa toimivat asiaankuuluvat sidosryhmät, kuten teollisuus, tutkimusorganisaatiot, yhteisöt, jotka hoitavat julkisen palvelun tehtävää paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, sekä kansalaisjärjestöt, kuten tutkimusta ja innovointia tukevat ja/tai harjoittavat säätiöt. Niiden olisi myös oltava yksi toimenpiteistä, joilla lujitetaan yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppanien välistä yhteistyötä kansainvälisellä tasolla muun muassa yhdistämällä tutkimusta ja innovointia koskevia ohjelmia ja rajatylittäviä investointeja, mikä tuottaisi keskinäisiä hyötyjä kansalaisille ja yrityksille ja varmistaisi samalla, että unioni voi puolustaa etujaan strategisesti tärkeillä aloilla.

(4)Horisontti 2020 ‑ohjelman väliarviointi paljasti, että Horisontti 2020 ‑ohjelman puitteissa on ajan mittaan otettu käyttöön huomattava valikoima erilaisia kumppanuusvälineitä ja ‑aloitteita, mukaan lukien seitsemän eri täytäntöönpanomuotoa ja lähes 120 kumppanuusaloitetta. Eri välineiden ja aloitteiden lisääntymisen aiheuttaman monimutkaisuuden lisäksi on arvioitu, että niiden kyky edistää asiaan liittyviä politiikkoja unionin tai kansallisella tasolla ei kokonaisuudessaan ole riittävä siitä huolimatta, että niihin liittyy useita myönteisiä piirteitä tavoitteiden saavuttamisen kannalta, kuten pitkän aikavälin toimintasuunnitelmien laatiminen, tutkimus- ja innovointiyhteistyön jäsentäminen muutoin hajallaan olevien toimijoiden välillä ja lisäinvestointien houkutteleminen. Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman vaikutustenarvioinnissa todetaan sen vuoksi, että unionin tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusympäristöä on käsiteltävä ja järkeistettävä erityisesti kumppanuuksien osalta ja että kumppanuuksia on suunnattava uudelleen siten, että niillä on enemmän vaikutusta unionin painopisteisiin ja niiden toteuttamiseen.

(5)Tällaisten kysymysten käsittelemiseksi ja eurooppalaisten investointien paremman vaikuttavuuden saavuttamiseksi Horisontti Eurooppa ‑ohjelmassa olisi esitettävä komission tutkimus- ja innovointikumppanuuksia koskevan politiikan merkittävää yksinkertaistamista ja uudistamista. Jotta voidaan ottaa huomioon Horisontti Euroopan kokonaisvaltainen luonne ja pyrkimykset edistää unionin laajuista muutosta kohti kestävyystavoitteita, Horisontti Euroopassa olisi hyödynnettävä kumppanuuksia strategisemmalla, johdonmukaisemmalla ja vaikutuslähtöisemmällä tavalla.

(6)Asetuksessa (EU) 2020/852 11 vahvistetaan yleiset puitteet sen määrittämiseksi, katsotaanko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestäväksi sijoitukseksi. Siinä luodaan yhteinen viitekehys, jota sijoittajat, pankit, teollisuus ja tutkijat voivat käyttää investoidessaan hankkeisiin ja taloudelliseen toimintaan, joilla on merkittävä myönteinen vaikutus ilmastoon ja ympäristöön ja jotka eivät aiheuta merkittävää haittaa kummallekaan niistä. Asetus muodostaa siten viitekehyksen vihreille investoinneille unionissa.

(7)Kumppanuuksien olisi tarvittaessa sovellettava asetuksen (EU) 2020/852 3 artiklan mukaisia teknisiä arviointikriteerejä ja 17 artiklassa tarkoitettua ”ei merkittävää haittaa” ‑periaatetta välineinä, joilla parannetaan hankkeiden valmiuden tasoa ja vihreän rahoituksen saatavuutta, mikä on ratkaisevan tärkeää kumppanuuksien tuottamien innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen markkinoille saattamisen ja laajemman käyttöönoton kannalta. Teknisten arviointikriteerien ytimessä on tieteellinen näyttö. Kumppanuuksien avulla toteutettavalla tutkimuksella ja innovoinnilla olisi oltava tärkeä rooli talouden toimijoiden auttamisessa saavuttamaan asetuksessa vahvistetut standardit ja kynnysarvot tai ylittämään ne sekä teknisten arviointikriteerien pitämisessä ajan tasalla ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisina.

(8)Horisontti Eurooppa ‑asetuksen mukaan eurooppalaiset kumppanuudet olisi voitava toteuttaa kolmen tyypin pohjalta, jotka ovat ’yhteisrahoitettu kumppanuus’, ’yhteissuunniteltu kumppanuus’ ja ’institutionaalinen kumppanuus’. Institutionaalisten kumppanuuksien perustaminen edellyttäisi uutta unionin lainsäädäntöä ja erityisten täytäntöönpanorakenteiden perustamista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 185 tai 187 artiklan mukaisesti.

(9)Horisontti Eurooppa ‑asetuksessa määritetään kahdeksan painopistealaa, joilla institutionaalisia kumppanuuksia on mahdollista ehdottaa. Kullakin alalla on esitetty useita institutionaalisia kumppanuuksia koskevia aloitteita, joista yhdeksän kuuluu tämän asetuksen soveltamisalaan.

(10)Yhteisyritysten toteuttamia tutkimus- ja innovointitoimia olisi rahoitettava Horisontti Eurooppa ‑ohjelmasta. Mahdollisimman suuren vaikutuksen saavuttamiseksi yhteisyritysten olisi kehitettävä tiivistä synergiaa muiden unionin ohjelmien ja rahoitusvälineiden kanssa, erityisesti sellaisten, joilla tuetaan innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa, koulutusta ja aluekehitystä, jotta voidaan lisätä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vähentää eroja.

(11)Eurooppalaisia kumppanuuksia ja erityisesti institutionaalisia eurooppalaisia kumppanuuksia koskeva uusi poliittinen lähestymistapa edellyttää myös uudenlaista tapaa perustaa oikeudellinen kehys, jonka puitteissa kumppanuudet toimivat. Vaikka Horisontti 2020 ‑ohjelman mukaisten yhteisyritysten perustaminen SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla on osoittautunut tehokkaaksi täytäntöönpanotavaksi, täytäntöönpanoa on myös tehostettava. Sen vuoksi tällä asetuksella pyritään lisäämään täytäntöönpanon johdonmukaisuutta, tehokkuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta ottamalla Horisontti Eurooppa ‑asetuksen säännösten ja Horisontti 2020 ‑ohjelman täytäntöönpanosta saatujen kokemusten pohjalta käyttöön yhteiset säännökset, joita sovelletaan kaikkiin yhteisyrityksiin yhdenmukaisella tavalla. Tavoitteena on helpottaa yhteistyön ja synergioiden luomista eurooppalaisten kumppanuuksien välille ja hyödyntää siten parhaalla mahdollisella tavalla niiden välisiä yhteyksiä organisaatiotasolla. Yhteisyritysten olisi pyrittävä ottamaan työohjelmiensa laatimiseen liittyviin keskusteluihin mukaan muiden eurooppalaisten kumppanuuksien edustajia, yksilöimään alat, joilla täydentävillä tai yhteisillä toimilla voitaisiin vastata haasteisiin vaikuttavammin ja tehokkaammin, välttämään päällekkäisyyksiä, yhdenmukaistamaan toimien ajoitusta sekä varmistamaan tulosten saatavuus ja muu tietämyksen vaihto.

(12)Yhteisyritysten välisten synergioiden määrittämisen jälkeen yhteisyritysten olisi pyrittävä budjetoimaan rahoitusosuudet, joita olisi käytettävä yhteisyritysten välisiin täydentäviin tai yhteisiin toimiin. Lisäksi tällä asetuksella pyritään parantamaan toiminnan tehokkuutta ja sääntöjen yhdenmukaistamista tehostamalla operatiivista yhteistyötä ja hyödyntämällä mittakaavaetuja, muun muassa perustamalla yhteinen tukitoiminto, joka tarjoaisi yhteisyrityksille horisontaalisia tukipalveluja. Yhteisen tukitoiminnon olisi helpotettava vaikutusten lisäämistä ja toiminnan yhdenmukaistamista yhteisissä asioissa säilyttäen kuitenkin tietty joustovara, jotta kunkin yhteisyrityksen erityistarpeet voidaan täyttää. Toiminto olisi perustettava yhteisyritysten yhteisesti laatimien palvelutasosopimusten pohjalta. Yhteisen tukitoiminnon tehtäviin olisi kuuluttava koordinointi ja hallinnon tuki aloilla, joilla yhteisen tukitoiminnon seuranta on osoittautunut tehokkaaksi ja kustannuksia säästäväksi, ottaen myös huomioon kunkin yksittäisen tulojen ja menojen hyväksyjän vastuuvelvollisuutta koskevan vaatimuksen noudattaminen. Oikeudellinen rakenne olisi suunniteltava siten, että toiminto kykenee parhaalla mahdollisella tavalla palvelemaan yhteisyritysten yhteisiä tarpeita, varmistamaan niiden tiiviin yhteistyön ja selvittämään kaikki mahdolliset synergiat eurooppalaisten kumppanuuksien, ja sen seurauksena Horisontti Eurooppa ‑ohjelman eri osien, välillä sekä yhteisyritysten hallinnoimien muiden ohjelmien välillä.

(13)Tällä asetuksella perustettuja yhteisyrityksiä koskevissa vaikutustenarvioinneissa on saatu näyttöä, joka oikeuttaa kumppanuuksien täytäntöönpanoon Horisontti Eurooppa ‑asetuksen mukaisesti, eli sen takia, että Horisontti Euroopan muilla osilla, mukaan lukien muut eurooppalaisen kumppanuuden muodot, ei voitaisi saavuttaa tavoitteita tai saada aikaan tarvittavia odotettuja vaikutuksia ja että tällainen täytäntöönpano on perusteltua pitkän aikajänteen ja pitkälle viedyn yhdentymisen kannalta.

(14)Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmassa otetaan käyttöön strategisempi, johdonmukaisempi ja vaikutuslähtöisempi lähestymistapa eurooppalaisiin kumppanuuksiin Horisontti 2020 ‑ohjelman väliarvioinnista saatujen kokemusten pohjalta. Uuden tavoitteenasettelun mukaisesti tällä asetuksella pyritään tehostamaan institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien käyttöä erityisesti keskittymällä selkeisiin tavoitteisiin, tuloksiin ja vaikutuksiin, jotka on mahdollista saavuttaa vuoteen 2030 mennessä, ja varmistamalla, että kumppanuudet selkeästi tukevat asiaan liittyviä unionin politiikan painopisteitä ja politiikkoja. Tiivis yhteistyö ja synergiat muiden asiaan liittyvien aloitteiden kanssa unionin, kansallisella ja alueellisella tasolla ja erityisesti muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa ovat keskeisiä, jotta voidaan saavuttaa suurempi vaikutus ja varmistaa tulosten hyödyntäminen. Kokonaisvaikutusta arvioitaessa olisi otettava huomioon kumppanien rahoitusosuuksien lisäksi myös yhteisyritysten aikaansaamat laajemmat investoinnit, jotka edistävät yhteisyritysten tavoitteiden saavuttamista.

(15)Tämä asetus perustuu Horisontti Eurooppa ‑asetuksessa vahvistettuihin periaatteisiin ja kriteereihin, kuten avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen, vahvaan vipuvaikutukseen ja kaikkien osapuolten sitoutumiseen pitkällä aikavälillä. Yksi asetuksen tavoitteista on varmistaa aloitteiden avoimuus mahdollisimman monille tahoille, myös uusille toimijoille. Kumppanuuksien olisi oltava avoimia kaikille tahoille, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä työskentelemään yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, edistämään sidosryhmien laajaa ja aktiivista osallistumista niiden toimintaan, jäsenyyteen ja hallintoon sekä varmistamaan, että tulokset hyödyttävät kaikkia eurooppalaisia, erityisesti levittämällä tuloksia laajasti ja toteuttamalla käyttöönottoa pohjustavia toimia kaikkialla unionissa.

(16)Unionin strategisiin voimavaroihin, etuihin, autonomiaan tai turvallisuuteen liittyvien toimien osalta yhteisyritysten työohjelmiin olisi sovellettava Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [16 artiklassa] säädettyjä toimenpiteitä.

(17)Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [liitteessä III] edellytetään, että muiden kumppanien kuin unionin rahoitusosuudet ja/tai luontoissuoritukset ovat vähintään 50 prosenttia ja enimmillään 75 prosenttia yhteenlasketuista eurooppalaisen kumppanuuden talousarviositoumuksista. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi vahvistettava yhteisyritysten osakkailta vaadittava rahoitusosuus, jonka taso on sama tai suurempi kuin unionin rahoitusosuus. Unionin olisi voitava pienentää rahoitusosuuttaan, jos muut osakkaat kuin unioni eivät täytä sitoumuksiaan.

(18)Horisontti Eurooppa ‑asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti yksi institutionaalisten kumppanuuksien perustamisen edellytyksistä on varmistaa kumppanien rahoitusosuudet aloitteiden koko elinkaaren ajan. Tätä varten yksityisten kumppanien tulisi suorittaa merkittävä osa rahoitusosuuksistaan yhteisyrityksen toimintamenoihin osoitettavina luontoissuorituksina. Yhteisyritysten olisi voitava työohjelmissaan yksilöidä toimenpiteitä, jotka helpottavat näiden rahoitusosuuksien suorittamista erityisesti vähentämällä korvausosuuksia. Näiden toimenpiteiden olisi perustuttava yhteisyrityksen erityistarpeisiin ja niiden perustana olevaan toimintaan. Perustelluissa tapauksissa olisi oltava mahdollista ottaa käyttöön lisäehtoja, jotka edellyttävät yhteisyrityksen osakkaan tai sen osakkuus- tai sidosyhteisöjen osallistumista tai jotka kohdistuvat toimiin, joissa yhteisyrityksen teollisilla kumppaneilla voi olla keskeinen rooli, kuten laajamittaisiin demonstrointi- ja lippulaivahankkeisiin, ja joihin ne voivat tuoda suuremman panoksen sovellettaessa alhaisempia korvausosuuksia. Toimitusjohtajan olisi seurattava osakkaiden osallistumisen tasoa, jotta hallintoneuvosto voi toteuttaa asianmukaisia toimia ja varmistaa kumppanien sitoutumisen ja avoimuuden välisen tasapainon. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, kuten laajamittaisten demonstrointi- tai lippulaivahankkeiden osalta, pääomamenot voidaan katsoa sovellettavan oikeudellisen kehyksen mukaisiksi tukikelpoisiksi kustannuksiksi.

(19)Yhteisyritysten osakkaiden rahoitusosuuksien oikeudenmukaisen jakamisen periaatteen mukaisesti rahoitusosuudet yhteisyrityksen hallintomenoihin olisi jaettava tasan unionin ja muiden osakkaiden kuin unionin kesken. Poikkeamista tästä periaatteesta voitaisiin harkita ainoastaan poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, kuten silloin, kun yhteisyrityksen muun osakkaan kuin unionin koko tai osakasrakenne johtaisi siihen, että kyseisen osakkaan osakkuus- tai sidosyhteisöjen rahoitusosuudet, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, tapauksessa kasvaisivat niin suuriksi, että ne vaarantaisivat vakavasti kannustimen tulla yhteisyrityksen osakkaan osakkuus- tai sidosyhteisöksi tai pysyä tällaisena. Tällaisissa tapauksissa yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin unionin hallintomenoihin osoittaman vuotuisen rahoitusosuuden olisi oltava vähintään 20 prosenttia vuotuisista kokonaishallintomenoista, ja pk-yritysten rahoitusosuuden olisi oltava huomattavasti pienempi kuin suurempien osakkuus- tai sidosyhteisöjen rahoitusosuus. Kun on saavutettu sellainen kriittinen osakasmassa, että rahoitusosuus voi olla yli 20 prosenttia vuotuisista hallintomenoista, osakkuus- tai sidosyhteisöjen vuotuiset rahoitusosuudet olisi säilytettävä ennallaan tai niitä olisi korotettava, jotta voidaan vähitellen lisätä muiden osakkaiden kuin unionin osuutta yhteisyrityksen vuotuisista hallintomenoista. Yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin unionin olisi pyrittävä kasvattamaan osakkuus- tai sidosyhteisöjen määrää, jotta niiden rahoitusosuus voitaisiin nostaa enimmäistasolle eli 50 prosenttiin yhteisyrityksen hallintomenoista sen toiminta-aikana.

(20)Horisontti Eurooppa -asetuksessa edellytetään, että kumppanit osoittavat pitkän aikavälin sitoutumisensa ennalta, mukaan lukien sitoumus julkisten ja/tai yksityisten investointien vähimmäisosuuteen. Sen vuoksi unionin on tarpeen yksilöidä tässä asetuksessa jäsenvaltioihin, Horisontti Eurooppa ‑ohjelmaan assosioituneisiin maihin tai kansainvälisiin järjestöihin sijoittautuneet perustajaosakkaat. Yhteisyritysten osakaspohjaa olisi kuitenkin tarvittaessa voitava laajentaa perustamisen jälkeen avoimilla ja läpinäkyvillä menettelyillä valittavilla liitännäisosakkailla, ottaen erityisesti huomioon teknologian kehitys ja uusien maiden assosioituminen Horisontti Eurooppa ‑ohjelmaan. Oikeussubjekteille, jotka haluavat tukea yhteisyritysten tavoitteita omalla tutkimusalallaan ilman, että niistä tulee yhteisyritysten osakkaita, olisi tarjottava mahdollisuus tulla yhteisyritysten rahoituskumppaneiksi.

(21)Yhteisyrityksen perustamisella varmistetaan molempia osapuolia hyödyttävä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus yhteisyrityksen osakkaille muun muassa edistämällä merkittävien budjettimäärärahojen ennustettavuutta asianomaisilla toimialoilla seitsemän vuoden ajanjaksolla. Ryhtyminen perustaja- tai liitännäisosakkaaksi taikka näiden osakkuus- tai sidosyhteisöksi antaa mahdollisuuden vaikuttaa yhteisyrityksen hallintoneuvostossa joko suoraan tai toimialan edustajien välityksellä. Hallintoneuvosto on yhteisyrityksen päätöksentekoelin, joka päättää kumppanuuden pitkän aikavälin strategisista suuntaviivoista sekä sen vuotuisista painopisteistä. Perustaja- ja liitännäisosakkaiden ja tarvittaessa näiden osakkuusyhteisöjen edustajien olisi sen vuoksi voitava osallistua yhteisyrityksen toiminnan suunnitteluun ja painopisteiden asettamiseen hyväksymällä strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma ja mahdollisesti muuttamalla sitä sekä hyväksymällä vuotuinen työohjelma, mukaan lukien ehdotuspyyntöjen sisältö, ehdotuspyyntöjen aihekohtaisesti sovellettava korvausosuus ja asiaan liittyvät haku-, arviointi-, valinta-, myöntämis- ja uudelleentarkastelumenettelyjä koskevat säännöt.

(22)Muiden osakkaiden kuin unionin olisi sitouduttava tämän asetuksen täytäntöönpanoon kirjallisesti. Kirjallisten sitoumusten olisi oltava oikeudellisesti voimassa koko aloitteen keston ajan, ja yhteisyrityksen ja komission olisi seurattava niitä tiiviisti. Yhteisyritysten olisi luotava oikeudelliset ja organisatoriset puitteet, joiden avulla osakkaat voivat täyttää sitoumuksensa ja jotka varmistavat samalla aloitteen ja sen täytäntöönpanon läpinäkyvyyden, erityisesti painopisteiden asettamisen ja ehdotuspyyntöihin osallistumisen osalta.

(23)Yksinkertaistamisen jatkaminen on yksi Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman kulmakivistä. Tässä yhteydessä olisi otettava käyttöön yksinkertaistettu raportointimekanismi kumppaneille, joiden ei enää tarvitse raportoida tukeen oikeuttamattomista kuluista. Operatiivisiin toimiin osoitetut luontoissuoritukset olisi kirjattava yksinomaan tukikelpoisten kustannusten perusteella. Tämä mahdollistaa operatiivisiin toimiin liittyvien luontoissuoritusten automaattisen laskennan Horisontti Eurooppa ‑ohjelman tietoteknisten välineiden avulla, vähentää kumppanien hallinnollista taakkaa ja tehostaa rahoitusosuuksien raportointimekanismia. Yhteisyritysten olisi seurattava tiiviisti operatiivisiin toimiin osoitettuja luontoissuorituksia, ja hallintoneuvoston toimitusjohtajan olisi laadittava säännöllisesti kertomuksia sen selvittämiseksi, onko edistyminen luontoissuorituksia koskevien tavoitteiden saavuttamisessa riittävää. Hallintoneuvoston olisi arvioitava operatiivisiin toimiin osallistuvien osakkaiden toteuttamia toimia ja tuloksia sekä muita tekijöitä, kuten pk-yritysten osallistumisastetta ja aloitteen houkuttelevuutta uusille tulokkaille. Tarvittaessa hallintoneuvoston olisi myös toteutettava asianmukaiset korjaavat toimenpiteet, ottaen huomioon avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteet.

(24)Yhteisyritysten olisi järjestelmällisesti tarjottava muille osakkaille kuin unionille mahdollisuuksia ja kannustimia yhdistää tutkimus- ja innovointitoimintansa yhteisyrityksen toimiin. Täydentäviin toimiin ei saisi myöntää rahoitustukea yhteisyritykseltä. Ne voitaisiin kuitenkin ottaa huomioon osakkaan luontoissuorituksina, edellyttäen, että ne edistävät yhteisyrityksen tavoitteita ja liittyvät suoraan sen toimintaan. Tämä yhteys voidaan osoittaa ottamalla käyttöön yhteisyrityksen tai sitä edeltävän aloitteen rahoittamien epäsuorien toimien tuloksia tai osoittamalla, että toimilla on merkittävää unionin tason lisäarvoa. Tässä asetuksessa olisi annettava tarkempia säännöksiä täydentävien toimien laajuudesta kunkin yhteisyrityksen osalta siinä määrin kuin se on tarpeen halutun suuntauksen ja vaikutuksen saavuttamiseksi. Yhteisyritysten hallintoelinten olisi lisäksi päätettävä, pitäisikö rahoitusosuuksien arvon määrityksessä käytettäviä menetelmiä yksinkertaistaa käyttämällä esimerkiksi kertakorvauksia tai yksikkökustannuksia, jotta menettelyä voidaan virtaviivaistaa ja jotta saavutetaan kustannustehokkuus ja luottamuksellisten kaupallisten tietojen asianmukainen suoja.

(25)Yhteisyritysten hallinnon olisi varmistettava, että sen päätöksentekoprosessit kykenevät vastaamaan nopeasti muuttuvaan sosioekonomiseen ja teknologiseen ympäristöön ja maailmanlaajuisiin haasteisiin. Yhteisyritysten olisi hyödynnettävä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien asiantuntemusta, neuvontaa ja tukea, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä tehokkaasti ja varmistaa synergian unionin ja kansallisella tasolla. Yhteisyrityksille olisi sen vuoksi annettava valtuudet perustaa neuvoa-antavia elimiä antamaan niille asiantuntijaneuvontaa ja hoitamaan muita neuvoa-antavia tehtäviä, jotka ovat tarpeen yhteisyritysten tavoitteiden saavuttamiseksi. Neuvoa-antavia elimiä perustaessaan yhteisyritysten olisi varmistettava asiantuntijoiden tasapuolinen edustus yhteisyrityksen toiminnassa, myös sukupuolten tasapuolisen edustuksen osalta. Näiden elinten antamien neuvojen olisi tuotava esiin tieteellisiä näkökulmia sekä kansallisten ja alueellisten viranomaisten ja muiden yhteisyritysten sidosryhmien näkemyksiä.

(26)Yhteisyritysten olisi voitava perustaa neuvoa-antava elin, jolla on tieteellinen neuvoa-antava tehtävä. Kyseisen elimen tai sen jäsenten olisi voitava antaa riippumatonta tieteellistä neuvontaa ja tukea yhteisyritykselle. Tieteellisten lausuntojen olisi koskettava erityisesti vuotuisia työsuunnitelmia, täydentäviä toimia ja muita yhteisyrityksen tehtäviin liittyviä näkökohtia tarpeen mukaan.

(27)Yhteisyritysten olisi varmistettava, että jäsenvaltiot saavat riittävästi tietoa yhteisyrityksen toiminnasta ja voivat antaa oikea-aikaista tietoa jäsenvaltioissa toteutetuista toimista ja että niillä on mahdollisuus osallistua valmistelu- ja päätöksentekoprosesseihin. Tällainen vuoropuhelu jäsenvaltioiden kanssa on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon synergiat ja tarve varmistaa toimien yhteensovittaminen kansallisella, alueellisella, unionin ja Euroopan tasolla, jotta saadaan aikaan enemmän vaikutuksia. Yhteisyritysten, joiden toimintaan jäsenvaltiot eivät osallistu suoraan tai välillisesti kumppaneina, olisi perustettava valtioiden edustajien ryhmä, jonka pyrkimyksenä olisi linjata yhteisyritysten toimintaa kansallisella ja alueellisella tasolla toteutettavien politiikkojen ja toimien kanssa.

(28)Sen varmistamiseksi, että yhteisyritykset ovat tietoisia koko arvoketjun sidosryhmien kannoista ja näkemyksistä omilla aloillaan, yhteisyritysten olisi voitava perustaa sidosryhmien edustajista koostuvia neuvoa-antavia ryhmiä, joita kuullaan horisontaalisissa kysymyksissä tai erityiskysymyksissä kunkin yhteisyrityksen tarpeiden mukaisesti. Tällaisten ryhmien olisi oltava avoimia kaikille yhteisyrityksen alalla toimiville julkisille ja yksityisille sidosryhmille, myös järjestäytyneille eturyhmille, sekä jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden ja muiden maiden kansainvälisille eturyhmille.

(29)Yhteisyritysten olisi toimittava avoimesti ja läpinäkyvästi ja annettava kaikki asiaankuuluvat tiedot ajoissa asiaan liittyville elimilleen sekä edistettävä toimiensa näkyvyyttä suurelle yleisölle, myös tiedotus- ja tulostenlevittämistoimin.

(30)Yhteisyritykset olisi pantava täytäntöön käyttäen rakennetta ja sääntöjä, jotka lisäävät tehokkuutta ja varmistavat, että toimintaa voidaan yksinkertaistaa. Tätä varten yhteisyritysten olisi hyväksyttävä tarpeitaan vastaavia varainhoitosääntöjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 12 71 artiklan mukaisesti.

(31)Yhteisyritysten täytäntöönpanon olisi perustuttava Horisontti Eurooppa ‑asetuksessa institutionaalisille kumppanuuksille vahvistettuihin kriteereihin. Sitä olisi tuettava käyttämällä komission hallinnoimia sähköisiä välineitä. Yhteisyritysten rahoittamiin epäsuoriin toimiin liittyvät tiedot, myös tulokset, ovat olennaisen tärkeitä unionin politiikkojen ja ohjelmien kehittämisen, täytäntöönpanon, seurannan ja arvioinnin kannalta. Yhteisyritysten olisi sen vuoksi varmistettava, että unionin toimielimillä ja unionin elimillä, laitoksilla ja virastoilla on pääsy kaikkiin niiden rahoittamiin epäsuoriin toimiin liittyviin tietoihin, mukaan lukien epäsuoriin toimiin osallistuvien edunsaajien tulokset. Tällaiset pääsyoikeudet olisi rajoitettava muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön, ja niissä tulisi noudattaa sovellettavia luottamuksellisuussääntöjä. Unionin toimielinten ja unionin elinten, laitosten ja virastojen henkilöstölle olisi myönnettävä pääsy näihin tietoihin, edellyttäen, että tietotekniikan turvallisuutta ja tietoturvaa koskevia asianmukaisia vaatimuksia noudatetaan, sekä tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti.

(32)Osallistuttaessa Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman mukaisten yhteisyritysten rahoittamiin epäsuoriin toimiin olisi noudatettava Horisontti Eurooppa ‑asetuksessa vahvistettuja sääntöjä. Yhteisyritysten olisi varmistettava näiden sääntöjen johdonmukainen soveltaminen komission hyväksymien toimenpiteiden mukaisesti. Yhteisyritysten olisi käytettävä komission laatimaa yrityksille tarkoitettua avustussopimusmallia. Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [36 artiklan 4 kohdassa] tarkoitetun tulosten omistusoikeuden siirron vastustamista koskevan määräajan osalta olisi otettava huomioon innovointisyklin kesto asianomaisten yhteisyritysten kattamilla aloilla.

(33)Yksi yhteisyritysten päätavoitteista on edistää unionin taloudellisia valmiuksia ja erityisesti sen tieteellistä ja teknologista suvereniteettia. Lisäksi pandemian jälkeinen elpyminen edellyttää investointeja keskeisiin teknologioihin, kuten 5G-teknologiaan, tekoälyyn, pilvipalveluihin, kyberturvallisuuteen ja vihreään teknologiaan sekä näiden teknologioiden hyödyntämiseen unionissa. Kaikkien osallistujien tuottamilla tuloksilla on tässä suhteessa tärkeä rooli, ja kaikki osallistujat hyötyvät unionin tuesta hankkeen tulosten ja niiden käyttöoikeuksien kautta, myös sellaiset osallistujat, jotka eivät ole saaneet unionin rahoitusta. Unionin etujen suojaamiseksi yhteisyritysten oikeutta vastustaa tulosten omistusoikeuden siirtoa tai tuloksiin liittyvän yksinomaisen lisenssin myöntämistä olisi sen vuoksi sovellettava myös osallistujiin, jotka eivät ole saaneet unionin rahoitusta. Käyttäessään tätä vastustamisoikeutta yhteisyrityksen olisi suhteellisuusperiaatteen mukaisesti pyrittävä tasapainottamaan unionin edut ja perusoikeuksien suojelu sellaisten osallistujien tuloksissa, jotka eivät ole saaneet unionin rahoitusta, ottaen huomioon, että kyseiset osallistujat eivät saaneet unionin rahoitusta toimeen, josta tulokset on saatu.

(34)Unionin rahoitusosuuden hallinnoinnissa olisi noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatetta ja välillistä hallinnointia koskevia sääntöjä, jotka on vahvistettu asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046.

(35)Menettelyjen yksinkertaistamiseksi hallinnollista rasitetta olisi vähennettävä kaikilta osapuolilta. Päällekkäisiä tarkastuksia ja suhteetonta asiakirjojen ja raporttien laatimista olisi vältettävä. Tämän asetuksen nojalla unionin rahoitusta saavien tahojen tilintarkastukset olisi suoritettava Horisontti Eurooppa ‑asetuksen ja muiden asiaankuuluvien unionin rahoitusohjelmien mukaisesti.

(36)Unionin ja yhteisyrityksen muiden osakkaiden taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen ja hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä sekä tarpeen mukaan myös hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset, asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 mukaisesti. Joidenkin yhteisyritysten toteuttamien useammalle vuodelle jakautuvien toimien erityisluonteen vuoksi komission ja asianomaisen yhteisyrityksen monivuotiset talousarviositoumukset pitäisi voida jakaa vuotuisiin eriin. Tältä osin 3 artiklan 1 kohdan b, d ja h alakohdassa tarkoitettujen yhteisyritysten talousarviositoumukset voidaan jakaa vuotuisiin eriin. Kyseisten talousarviositoumusten kumulatiivinen määrä saa olla 31 päivään joulukuuta 2024 saakka enintään 50 prosenttia 10 ja 145 artiklassa vahvistetusta unionin enimmäisrahoitusosuudesta. Tammikuun 1 päivästä 2025 alkaen vähintään 20 prosenttia jäljellä olevien vuosien yhteenlasketusta talousarviosta on katettava muutoin kuin vuotuisilla erillä.

(37)Ottaen huomioon yhteisyritysten erityisluonne ja nykyinen asema yhteisyrityksiin olisi edelleen sovellettava erillistä vastuuvapautta. Tilintarkastustuomioistuimen olisi tarkastettava tilit sekä tilien perustana olevien toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus.

(38)Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [8 artiklan 2 kohdan c alakohdan] mukaisesti yhteisyrityksiin olisi sovellettava selkeää elinkaarimallia. Unionin taloudellisten etujen asianmukaiseksi suojaamiseksi yhteisyritykset olisi perustettava kaudeksi, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2031, jotta ne voivat hoitaa avustusten täytäntöönpanoon liittyvät velvollisuutensa, kunnes viimeinenkin käynnistetty epäsuora toimi on saatu päätökseen.

(39)Euroopan komission painopisteisiin kuuluvan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman 13 yhteydessä – jota tuetaan tarkistetulla unionin biotalousstrategialla 14 , EU:n biodiversiteettistrategialla 15 , Puhdas maapallo kaikille ‑tiedonannolla 16 , kiertotaloutta koskevalla EU:n toimintasuunnitelmalla 17 ja uudella Pellolta pöytään ‑tiedonannolla 18 – Euroopan biopohjaisesta sektorista, mukaan lukien pk-yritykset, alueet ja alkutuottajat, olisi tultava ilmastoneutraali, kiertotalouteen perustuva ja kestävämpi samalla, kun se säilyy maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä. Vahva, resurssitehokas ja kilpailukykyinen biopohjainen innovaatioekosysteemi voi vähentää riippuvuutta uusiutumattomista fossiilisista raaka-aineista ja mineraalivaroista ja nopeuttaa niiden korvaamista. Se voi kehittää uusiutuvia biopohjaisia tuotteita, materiaaleja, prosesseja ja ravinteita jätteistä ja biomassasta kestävyyteen ja kiertotalouteen perustuvan innovoinnin avulla. Tällainen ekosysteemi voi myös luoda lisäarvoa paikallisista raaka-aineista, kuten jätteistä, jäämistä ja sivuvirroista, mikä luo työpaikkoja ja edistää talouskasvua ja kehitystä kaikkialla unionissa kaupungeista maaseutu- ja rannikkoalueille, joilla biomassaa syntyy ja jotka ovat usein teollisesta kehityksestä harvoin hyötyviä syrjäisiä alueita.

(40)Horisontti 2020 ‑ohjelman puitteissa perustettu biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyritys, jäljempänä ’BBI-yhteisyritys’, on keskittynyt edistämään resurssien kestävää käyttöä etenkin luonnonvaroja paljon käyttävillä ja vaikutuksiltaan merkittävillä aloilla, kuten maataloudessa, tekstiiliteollisuudessa ja rakennusalalla, ja erityisesti paikallisten toimijoiden, valmistajien, laitosten ja tehtaiden keskuudessa. Lokakuussa 2017 julkaistussa BBI-yhteisyritystä koskevassa väliarvioinnissa esitettiin 34 vahvaa suositusta, jotka on otettu huomioon tällä asetuksella perustettavan Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävän yhteisyrityksen (Circular Bio-based Europe, CBE), jäljempänä ’CBE-yhteisyritys’, suunnittelussa. CBE-yhteisyritys ei ole BBI-yhteisyrityksen suora jatkotoimi vaan ohjelma, joka perustuu edeltäjänsä saavutuksiin ja korjaa sen puutteita. Suositusten mukaisesti CBE-yhteisyrityksessä olisi oltava mukana laajempi joukko sidosryhmiä, mukaan lukien alkutuotantoala (maatalous, vesiviljely, kalastus ja metsätalous) sekä jätteiden, jäämien ja sivuvirtojen tarjoajat, alueviranomaiset ja investoijat, jotta voidaan ehkäistä markkinahäiriöitä ja kestämättömiä biopohjaisia prosesseja. Jotta yhteisyritys voisi saavuttaa tavoitteensa, sen olisi rahoitettava vain hankkeita, joissa noudatetaan kiertotaloutta, kestävyyttä ja maapallon kestävyyden rajoja koskevia periaatteita.

(41)CBE-yhteisyrityksen olisi perustettava käyttöönottoryhmiä, jotka toimisivat neuvoa-antavina eliminä ja osallistuisivat aktiivisesti kumppanuuden toimintaohjelmaa koskeviin strategisiin keskusteluihin. On ratkaisevan tärkeää ottaa neuvoa-antavat elimet mukaan hallintorakenteeseen, jotta voidaan varmistaa laajempi osallistuminen ja suuremmat yksityiset investoinnit biopohjaisen kiertotalouden alalla. Käyttöönottoryhmien olisi erityisesti tuettava strategisia hallintoneuvoston kokouksia, joissa teollisuuden johtajat, sidosryhmien edustajat ja komission korkean tason edustajat keskustelevat yhdessä pysyvän hallintoneuvoston kanssa kumppanuuden strategisesta suunnasta ja vahvistavat sen.

(42)Puhdas ilmailu ‑yhteisyrityksen päätavoitteena olisi edistää ilmailun ekologisen jalanjäljen pienentämistä nopeuttamalla ilmastoneutraalien ilmailuteknologioiden kehittämistä, jotta ne voidaan ottaa käyttöön mahdollisimman pian, ja edistää näin merkittävästi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kunnianhimoisia ympäristövaikutusten hillitsemistavoitteita eli 55 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta ja ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan nopeuttamalla ja optimoimalla ilmailualan tutkimus- ja innovointiprosesseja ja parantamalla unionin ilmailualan maailmanlaajuista kilpailukykyä. Puhtaan ilmailun yhteisyrityksen olisi myös varmistettava, että puhtaampi ilmailu on edelleen turvallinen, varma ja tehokas matkustajien ja tavaroiden kuljetusmuoto.

(43)Puhtaan ilmailun yhteisyritys perustuu Clean Sky‑ ja Clean Sky 2 ‑yhteisyrityksistä saatuihin kokemuksiin. Uuden kumppanuuden olisi oltava kunnianhimoisempi, ja siinä tulisi keskittyä läpimurtoteknologioiden demonstroinnin kehittämiseen. Clean Sky 2 ‑yhteisyrityksen väliarvioinnin tulosten perusteella uudella aloitteella olisi varmistettava, että kaikilla demonstrointitoimilla on liiketoiminnallinen perusta, jotta kehitetyt teknologiat voidaan ottaa mahdollisimman pian käyttöön, sillä tämä on keskeinen prioriteetti. Siksi uudessa aloitteessa olisi keskityttävä lisäämään yksittäisten hyödyntämistavoitteiden näkyvyyttä ja vahvistamaan yhteisyrityksen seuranta-, hallinnointi- ja raportointivalmiuksia, jotta voidaan ottaa huomioon kumppanuuden tavoitteiden saavuttamisen edellyttämän tutkimus- ja innovointitoiminnan monimutkaisuus.

(44)Puhtaan ilmailun yhteisyrityksen olisi perustuttava monimuotoiseen osakaspohjaan, joka kokoaa yhteen laajan joukon sidosryhmiä ja ideoita. Selvittääkseen lupaavimpia lähestymistapoja ja niiden toteuttamiseen kykeneviä tahoja komissio käynnisti pyynnön 19 , jonka tarkoituksena oli kartoittaa ideoita ja yhteisyrityksen mahdollisia osakkaita. Hallintoneuvoston olisi voitava valita liitännäisosakkaita kyseisen pyynnön tulosten perusteella, jotta osakaspohjaa voidaan laajentaa nopeasti.

(45)Jotta voidaan maksimoida puhtaan ilmailun yhteisyrityksen ja yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen (SESAR 3) yhteisyrityksen toteuttamien tutkimus- ja innovointitoimien vaikutus päästöjen tehokkaaseen vähentämiseen ja ilmailualan digitalisointiin ja nopeuttaa sitä, näiden yhteisyritysten olisi pyrittävä tiiviiseen yhteistyöhön Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) kanssa kumppanuustoimissa ja varmistettava, että uusia teknologioita koskevaa tietämystä vaihdetaan jo varhaisessa vaiheessa. Tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan nopeuttaa ratkaisujen markkinoille saattamista helpottamalla toimien tuloksena saatavien tuotteiden ja palvelujen sertifiointiprosessia, kuten asetuksessa (EU) 2018/1189 20 edellytetään.

(46)Unionin, kansallisen ja alueellisen tason ohjelmien välisten synergioiden maksimoimiseksi puhtaan ilmailun yhteisyritykseen kuuluvan valtioiden edustajien ryhmän jäsenten olisi tutkittava mahdollisuuksia antaa kansallisella tasolla taloudellista tukea erinomaisille ehdotuksille, joita puhtaan ilmailun yhteisyritys ei ole valinnut rahoitettaviksi ehdotusten suuren määrän vuoksi.

(47)Euroopan haasteena on toimia edelläkävijänä kasvihuonekaasupäästöjen yhteiskunnallisten kustannusten sisällyttämisessä lentoliikenteen liiketoimintamalliin ja samalla varmistaa edelleen tasapuoliset toimintaedellytykset eurooppalaisille tuotteille maailmanmarkkinoilla. Sen vuoksi puhtaan ilmailun yhteisyrityksen olisi tuettava Euroopan edustajia kansainvälisissä standardointi- ja lainsäädäntötoimissa.

(48)Kiinnostus vetyä kohtaan on kasvanut merkittävästi viimeisten viiden vuoden aikana, ja kaikki unionin jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet Pariisin ilmastosopimuksen. Komissio esitteli vuoden 2019 lopussa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, jonka tavoitteena on tehdä unionista oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen ja jossa vuoteen 2050 mennessä ei enää aiheuteta kasvihuonekaasujen nettopäästöjä. Painopistealoja ovat puhdas vety, polttokennot, muut vaihtoehtoiset polttoaineet ja energian varastointi. Vedyllä on keskeinen asema heinäkuussa 2020 annetuissa tiedonannoissa Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle ja Käyttövoimaa ilmastoneutraalille taloudelle: EU:n energiajärjestelmän integrointistrategia sekä eurooppalaisen puhtaan vedyn allianssissa, joka kokoaa yhteen eri sidosryhmät määrittämään alan teknologiatarpeet, investointimahdollisuudet ja sääntelyesteet sekä rakentamaan puhtaan vedyn ekosysteemin unioniin.

(49)Vetysovelluksiin liittyviä kohdennettuja tutkimus- ja innovointitoimia on vuodesta 2008 lähtien tuettu pääasiassa polttokenno- ja vety-yhteisyritysten (FCH- ja FCH 2 ‑yhteisyritykset) kautta seitsemännen puiteohjelman ja Horisontti 2020 ‑ohjelman puitteissa sekä perinteisillä yhteistyöhankkeilla, jotka kattavat vedyn arvoketjun kaikki vaiheet ja alat. Puhdas vety ‑yhteisyrityksen olisi vahvistettava ja yhdennettävä unionin tieteellisiä valmiuksia nopeuttaa markkinavalmiiden, edistyneiden puhtaan vedyn sovellusten kehittämistä ja parantamista energian, liikenteen, rakentamisen ja teollisuuden loppukäytön alalla. Tämä on mahdollista vain unionin puhtaan vedyn arvoketjun ja erityisesti pk-yritysten kilpailukyvyn vahvistamisen kautta.

(50)Puhtaan vedyn yhteisyrityksen tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi kaikille vetytalouden aloille olisi annettava mahdollisuus osallistua yhteisyrityksen strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Myös julkinen sektori, erityisesti alueelliset ja kansalliset viranomaiset, jotka vastaavat ilmastopolitiikan ja markkinamekanismeihin liittyvien toimenpiteiden laatimisesta, olisi otettava mukaan, jotta markkinavalmiin teknologian kehittämisen ja laajamittaisen käyttöönoton väliset kuilut voidaan kuroa umpeen.

(51)Koska vetyä voidaan hyödyntää polttoaineena, energiankantajana ja energian varastoinnissa, on olennaisen tärkeää, että puhdasta vetyä koskevassa kumppanuudessa tehdään jäsenneltyä yhteistyötä monien muiden Horisontti Eurooppa ‑kumppanuuksien kanssa erityisesti loppukäytön osalta. Puhdasta vetyä koskevan kumppanuuden olisi oltava vuorovaikutuksessa erityisesti päästöttömän maantie- ja vesiliikenteen, Euroopan rautatiealan, puhtaan ilmailun, planeettaa palvelevien prosessien ja puhtaan teräksen alan kumppanuuksien kanssa. Tätä varten olisi perustettava hallintoneuvostolle raportoiva rakenne, jotta voidaan varmistaa yhteistyö ja synergia näiden kumppanuuksien välillä vedyn alalla. Puhdasta vetyä koskeva aloite olisi ainoa kumppanuus, jossa keskitytään vedyn tuotantoteknologioihin. Loppukäyttöä koskevien kumppanuuksien kanssa tehtävässä yhteistyössä olisi keskityttävä erityisesti teknologian demonstrointiin ja eritelmien yhteiseen määrittelyyn.

(52)Rautatiet edistävät yhtenäistä liikennealuetta (SETA) ja ovat olennainen osa unionin pitkän aikavälin kestävän kehityksen strategiaa. Euroopan rautatiealan suora bruttoarvonlisäys on 69 miljardia euroa ja välillinen arvonlisäys 80 miljardia euroa. Rautatieala työllistää suoraan 1,3 miljoonaa henkilöä ja välillisesti yli miljoona henkilöä. 21

(53)Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on tehdä unionista oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen, jossa kasvihuonekaasujen nettopäästöistä on päästy eroon vuoteen 2050 mennessä ja jossa talouskasvu on erotettu resurssien käytöstä. Painopistealoja ovat muun muassa kestävään ja älykkääseen liikkuvuuteen siirtymisen nopeuttaminen.

(54)Komission tiedonannossa Euroopan uudesta teollisuusstrategiasta 22 (maaliskuu 2020) korostetaan, että rautatiealan kaltaisilla kestävän ja älykkään liikkuvuuden aloilla on sekä vastuu että mahdollisuudet johtaa digitaalista ja vihreää siirtymää, tukea Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja parantaa yhteyksiä. Sen vuoksi maantie-, rautatie-, ilmailu- ja vesiliikenteen olisi yhdessä pyrittävä vähentämään liikenteen päästöjä 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Merkittävä osa unionin sisämaanliikenteen rahdista, josta 75 prosenttia kuljetetaan maanteitse, tulisi siirtää rautateitse ja vesiteitse kuljetettavaksi.

(55)Shift2Rail-yhteisyritys perustettiin vuonna 2014 hallinnoimaan Shift2Rail-aloitteen tutkimus-, kehittämis- ja validointitoimintaa yhdistämällä sen osakkaiden antama julkisen ja yksityisen sektorin rahoitus sekä hyödyntämällä sisäisiä ja ulkoisia teknisiä voimavaroja. Siinä luotiin kilpailusääntöjen puitteissa uusia yhteistyömuotoja rautateiden arvoketjun eri osiin kuuluville ja perinteisen rautatiesektorin ulkopuolisille sidosryhmille ja hyödynnettiin Euroopan rautatieviraston kokemusta ja asiantuntemusta yhteentoimivuuteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

(56)Euroopan rautatiet ‑yhteisyrityksen, jäljempänä ’ER-yhteisyritys’, tavoitteena olisi suuren kapasiteetin yhdennetyn eurooppalaisen rautatieverkon toteuttaminen poistamalla yhteentoimivuuden esteitä ja tarjoamalla ratkaisuja täysimääräistä integrointia varten, muun muassa liikenteen hallinnan, kalustoyksikköjen, infrastruktuurien ja palvelujen osalta. Yhteisyrityksen olisi hyödynnettävä digitalisoinnin ja automatisoinnin valtava potentiaali rautateiden kustannusten alentamiseksi ja kapasiteetin, joustavuuden ja luotettavuuden lisäämiseksi, ja sen olisi perustuttava vankkaan jaettuun viitejärjestelmäarkkitehtuuriin, jota koordinoidaan Euroopan unionin rautatieviraston kanssa.

(57)ER-yhteisyrityksen olisi määriteltävä yleissuunnitelmassaan ensisijaiset tutkimus- ja innovointitoimet, yleinen järjestelmäarkkitehtuuri sekä yhdenmukaistettu operatiivinen lähestymistapa, mukaan lukien laajamittaiset demonstrointitoimet, joita tarvitaan yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen tukemiseksi tarvittavien integroitujen, yhteentoimivien ja standardoitujen teknologisten innovaatioiden käyttöönoton nopeuttamiseksi.

(58)Rautatiejärjestelmä on monimutkainen järjestelmä, jossa rataverkon haltijat, rautatieyritykset (junaliikenteen harjoittajat) ja niiden laitteet (infrastruktuuri ja liikkuva kalusto) ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Innovointia ei voida toteuttaa ilman rautatiejärjestelmän yhteisiä eritelmiä ja yhteistä strategiaa. Sen vuoksi ER-yhteisyrityksen järjestelmäpilarin olisi mahdollistettava alan lähentyminen kohti yhtä toimintakonseptia ja järjestelmäarkkitehtuuria, mukaan lukien rautatiejärjestelmän toiminnan perustana olevien palvelujen, toiminnallisten lohkojen ja rajapintojen määrittely. Yhteisyrityksen olisi myös tarjottava yleiset puitteet sen varmistamiseksi, että tutkimus kohdistuu niihin asiakkaiden vaatimuksiin ja operatiivisiin tarpeisiin, jotka ovat yhteisiä ja joista on sovittu yhteisesti. ER-yhteisyrityksen hallintomallissa ja päätöksentekoprosessissa olisi otettava huomioon komission johtava rooli Euroopan rautatiejärjestelmän yhtenäistämisessä ja integroinnissa, erityisesti yhtenäisen toimintakonseptin ja järjestelmäarkkitehtuurin nopean ja tehokkaan toteuttamisen osalta, ottaen kuitenkin myös yksityiset kumppanit mukaan neuvontaa ja teknistä tukea koskeviin tehtäviin.

(59)Sen varmistamiseksi, että alhaisen teknologisen valmiuden tason tutkimustuloksia hyödynnetään tehokkaasti korkeammilla teknologisen valmiuden tasoilla ja erityisesti ER-yhteisyrityksessä, ER-yhteisyrityksen ohjelmatoimiston olisi toteutettava tällaiset toimet.

(60)Jotta voidaan varmistaa nopea siirtyminen ja osakaspohjan laajentaminen, ER-yhteisyrityksen hallintoneuvoston olisi tarvittaessa voitava valita liitännäisosakkaita komission käynnistämän kiinnostuksenilmaisupyynnön tulosten perusteella.

(61)Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden, erityisesti tavoitteen 3, ja tiedonannon Tavoitteena kokonaisvaltainen EU-Afrikka-strategia 23 mukaisesti unioni on sitoutunut edistämään terveellistä elämää ja hyvinvointia kaikille, rakentamaan entistä vahvempaa kumppanuutta maanosiemme välille ja tukemaan tutkimus- ja innovointivalmiuksien kehittämistä Afrikassa. Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen, jäljempänä ’EDCTP3-yhteisyritys’, olisi puututtava muiden terveydenhuollon menetelmien ohella asianmukaisen diagnostiikan, hoitojen ja rokotteiden puutteeseen, jotta voidaan ehkäistä tarttuvia tauteja, kuten HIV:tä, malariaa ja tuberkuloosia, mutta myös muita köyhyyteen liittyviä ja vähälle huomiolle jääneitä tartuntatauteja, joita esiintyy Afrikassa, erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Covid-19-pandemia on osoittanut, että kun maailman eri alueiden väliset yhteydet lisääntyvät maailmankaupan ja matkailun kautta, tartuntataudit voivat levitä nopeasti kaikkialla maailmassa. Terveydenhuollon menetelmien kehittäminen on sen vuoksi ratkaisevan tärkeää tartuntatautien leviämisen rajoittamiseksi ja torjumiseksi niiden päästessä leviämään sekä kansalaisten terveyden suojelemiseksi asianomaisissa maissa ja unionissa. Jotta voitaisiin saavuttaa nykyistä EDCTP2-aloitetta vahvempi maailmanlaajuinen terveysjohtajuus, kumppanuuden soveltamisalaa olisi laajennettava niin, että se kattaa uusiin tartuntatautiuhkiin reagoimisen, lisääntyvät mikrobilääkeresistenssiin liittyvät ongelmat sekä ei-tarttuvat rinnakkaissairaudet.

(62)Saharan eteläpuolisessa Afrikassa esiintyvien tartuntatautien torjunta nykyaikaisilla teknologisilla välineillä edellyttää laajan toimijajoukon osallistumista ja pitkäaikaista sitoutumista. EDCTP3-yhteisyrityksen olisi edistettävä tuottavaa ja kestävää pohjoisen ja etelän sekä etelän ja etelän välistä verkostoa ja yhteistyötä luomalla suhteita useisiin yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioihin yhteishankkeiden ja institutionaalisen yhteistyön vahvistamiseksi. Ohjelmalla olisi myös autettava luomaan uusia pohjoisen ja etelän sekä etelän ja etelän välisiä yhteistyöhankkeita useita maita kattavien tutkimusten tekemiseksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Lisäksi säännöllisesti järjestettävä kansainvälinen konferenssi, EDCTP-foorumi, voisi tarjota Euroopan, Afrikan ja muiden maiden tutkijoille ja asiaan liittyville verkostoille alustan jakaa havaintoja ja ajatuksia ja luoda yhteistyömahdollisuuksia.

(63)EDCTP3-yhteisyrityksen olisi hyödynnettävä EDCTP- ja EDCTP2-ohjelmista saatuja kokemuksia ja pyrittävä unionin, jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden ja Afrikan maiden investoinneilla saavuttamaan tuloksia, joita yksittäiset maat tai unionin tutkimuksen puiteohjelma eivät voisi yksin saavuttaa. Ohjelmaan osallistuvia valtioita edustavan EDCTP-yhteenliittymän olisi osallistuttava EDCTP3-ohjelman ja sen täytäntöönpanon rahoitukseen ja täydentäviin toimiin. Saharan eteläpuolisten maiden olisi voitava osallistua mielekkäällä tavalla päätöksentekoprosessiin, mikä on olennaisen tärkeää tautien aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi Saharan eteläpuolisissa maissa. Aloitteeseen olisi otettava mukaan muita kansainvälisiä tutkimusrahoittajia, kuten hyväntekeväisyysjärjestöjä, lääketeollisuutta ja muita kolmansia maita, joiden olisi osallistuttava kumppanuuden rahoittamiseen tapauskohtaisesti. Lisäksi ohjelman vaikutuksen lisäämiseksi EDCTP3-yhteisyrityksellä olisi oltava erityisten ehdotuspyyntöjen osalta mahdollisuus yksilöidä oikeussubjekteja, jotka voisivat osallistua epäsuoriin toimiin. Työohjelmassa olisi voitava määrätä, että tällaiset oikeussubjektit eivät voi saada yhteisyrityksen rahoitusta.

(64)On olennaisen tärkeää, että EDCTP3-yhteisyrityksen rahoittamat tai muuten sen työohjelmaan sisältyvät tutkimustoimet ovat kaikilta osin Euroopan unionin perusoikeuskirjan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen, Maailman lääkäriliiton Helsingin julistuksen vuoden 2008 version mukaisten eettisten periaatteiden, kansainvälisen yhdenmukaistamiskokouksen (ihmisten käyttöön tarkoitettujen lääkkeiden rekisteröintiä koskevat vaatimukset) hyväksymien hyvää kliinistä tutkimustapaa koskevien vaatimusten, asiaan liittyvän unionin lainsäädännön sekä tutkimustoimien toteuttamispaikaksi suunniteltujen maiden etiikkaa koskevien paikallisten vaatimusten mukaisia. Lisäksi EDCTP3-yhteisyrityksen olisi edellytettävä, että ohjelmasta tuettujen epäsuorien toimien tulosten perusteella kehitetyt innovaatiot ja toimet ovat kohtuuhintaisia ja heikossa asemassa olevien väestöryhmien saatavilla.

(65)Jotta EDCTP3-yhteisyritys menestyisi ja kannustaisi osallistumaan kumppanuuteen, yhteisyrityksen rahoitus olisi rajoitettava oikeussubjekteihin, jotka voivat saada rahoitusta Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta ja jotka ovat sijoittautuneet Euroopan maiden ja kehitysmaiden kliinisten kokeiden yhteistyökumppanuuden (EDCTP) yhteenliittymän muodostaviin valtioihin. Muihin unionin jäsenvaltioihin, assosioituneisiin maihin ja Saharan eteläpuolisen Afrikan maihin sijoittautuneiden yhteisöjen olisi kuitenkin voitava osallistua ehdotuspyyntöihin, vaikka ne eivät voi saada rahoitusta. Lisäksi muihin maihin kuin EDCTP3-yhteenliittymän osakasvaltioihin sijoittautuneiden yhteisöjen olisi voitava saada rahoitusta erityisten ehdotuspyyntöaiheiden tai kansanterveysuhkiin liittyvien ehdotuspyyntöjen tapauksessa, jos siitä määrätään työohjelmassa. EDCTP3-yhteisyrityksen olisi toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet, myös sopimukseen perustuvat toimenpiteet, unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi. Olisi myös pyrittävä tekemään tiede- ja teknologiasopimuksia kolmansien maiden kanssa. Jos sellaisiin kolmanteen maahan sijoittautuneet yhteisöt, joilla ei ole tällaista sopimusta, osallistuvat epäsuoraan toimeen rahoituksella, EDCTP3-yhteisyrityksen olisi ennen sopimuksen tekemistä sovellettava vaihtoehtoisia toimenpiteitä unionin etujen turvaamiseksi: toimen rahoituskoordinaattorin olisi oltava sijoittautunut unionin jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan ja ennakkomaksun määrää ja avustussopimuksen vastuumääräyksiä olisi mukautettava taloudellisten riskien ottamiseksi asianmukaisesti huomioon.

(66)Euroopan komission painopisteissä ”Ihmisten hyväksi toimiva talous” ja ”Euroopan digitaalinen valmius” edellytetään, että Euroopan teollisuuden, pk-yritykset mukaan lukien, olisi muututtava vihreämmäksi, enemmän kiertotalouteen perustuvaksi ja digitaalisemmaksi samalla kuitenkin säilyttäen kilpailukykynsä maailmanlaajuisesti. Komissio on korostanut lääkinnällisten laitteiden ja digitaalisten teknologioiden roolia uusiin haasteisiin vastaamisessa ja sähköisten terveyspalvelujen käytössä, jotta voidaan varmistaa korkealaatuiset terveydenhuoltopalvelut, sekä kehottanut varmistamaan kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuuden, jotta voidaan vastata unionin tarpeisiin samalla tukien innovatiivista, maailman johtavaa eurooppalaista lääketeollisuutta. Innovatiivisen terveydenhuollon aloitetta edistävän yhteisyrityksen (Innovative Health Initiative, IHI), jäljempänä ’IHI-yhteisyritys’, tavoitteena on vahvistaa kilpailukykyä unionin terveysteollisuudessa, joka on yksi unionin osaamistalouden kulmakivistä, lisätä taloudellista toimintaa terveysteknologioiden ja erityisesti integroitujen terveysratkaisujen kehittämisessä ja siten toimia välineenä, jolla lisätään teknologista suvereniteettia ja edistetään yhteiskuntiemme digitalisaatiota. Nämä poliittiset painopisteet voidaan saavuttaa saattamalla yhteen keskeiset toimijat eli tiedeyhteisö, erikokoiset yritykset ja terveysinnovaatioiden loppukäyttäjät terveysalan tutkimusta ja innovointia koskevan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden puitteissa. IHI-yhteisyrityksen olisi autettava saavuttamaan EU:n syöväntorjuntasuunnitelman 24 ja mikrobilääkeresistenssin torjuntaa koskevan ”Eurooppalainen yhteinen terveys” ‑toimintasuunnitelman 25 tavoitteet. IHI-yhteisyritys olisi sovitettava yhteen Euroopan uuden teollisuusstrategian 26 , Euroopan lääkestrategian 27 ja kestävää ja digitaalista Eurooppaa koskevan pk-yritysstrategian 28 kanssa.

(67)IHI-yhteisyritys perustuu IMI2-yhteisyrityksestä saatuihin kokemuksiin, mukaan lukien kyseisen aloitteen puitteissa covid-19-pandemian torjumiseksi tehty työ. IMI2-yhteisyritystä koskevan väliarvioinnin 29 suositusten mukaisesti uuden aloitteen on tarpeen ”mahdollistaa muiden teollisuudenalojen aktiivinen osallistuminen lääketeollisuuden kanssa, jotta voidaan hyödyntää niiden asiantuntemusta uusien terveydenhuollon toimenpiteiden kehittämisessä”. Sen vuoksi aloitteen on katettava myös biolääkealan, bioteknologian ja lääketieteellisen teknologian alat, mukaan lukien digitaalialalla toimivat yritykset. Aloitteen soveltamisalan olisi katettava tautien ennaltaehkäisy, diagnosointi, hoito ja hallinta, ja siinä olisi otettava asianmukaisesti huomioon potilaille ja/tai yhteiskunnalle taudin vakavuuden ja/tai sairastuneiden määrän vuoksi aiheutuva rasite sekä taudin taloudelliset vaikutukset potilaille ja terveydenhuoltojärjestelmille. Rahoitetuilla toimilla on vastattava unionin kansanterveystarpeisiin ja tuettava sellaisten tulevien terveysinnovaatioiden kehittämistä, jotka ovat turvallisia, ihmiskeskeisiä, tuloksellisia, kustannustehokkaita ja kohtuuhintaisia potilaiden ja terveydenhuoltojärjestelmien kannalta.

(68)Jotta varmistettaisiin parhaat mahdollisuudet tuottaa uusia tieteellisiä ideoita ja menestyksekkäitä tutkimus- ja innovointitoimia, IHI-yhteisyrityksen keskeisten toimijoiden olisi oltava erityyppisten julkisten ja yksityisten tahojen tutkijoita. Samalla loppukäyttäjien, kuten unionin kansalaisten, terveydenhuollon ammattilaisten ja terveydenhuollon palveluntarjoajien, olisi osallistuttava aloitteen strategiseen suunnitteluun ja toimiin ja varmistettava, että aloite vastaa niiden tarpeisiin. Lisäksi unionin tason ja kansallisten sääntelyviranomaisten, terveysteknologian arviointielinten ja terveydenhuollon maksajien olisi myös osallistuttava varhaisessa vaiheessa kumppanuuden toimintaan, kuitenkin varmistaen, ettei eturistiriitoja synny, jotta voidaan lisätä todennäköisyyttä, että rahoitettujen toimien tulokset täyttävät käyttöönoton edellyttämät vaatimukset, ja siten saavuttaen odotetut vaikutukset. Eri näkemykset auttaisivat kohdentamaan tutkimustoimet paremmin aloille, joilla on täyttämättömiä tarpeita.

(69)Nykyiset terveyshaasteet ja ‑uhat ovat maailmanlaajuisia. Sen vuoksi kansainvälisten akateemisten, teollisten ja sääntely-ympäristön toimijoiden olisi voitava osallistua aloitteeseen, jotta voidaan hyötyä laajemmasta tietojen ja asiantuntemuksen saatavuudesta, vastata uusiin terveysuhkiin ja saavuttaa tarvittavat yhteiskunnalliset vaikutukset, erityisesti unionin kansalaisten terveystilanteen kohentuminen. Samaan aikaan suurin osa kumppanuuden toimista olisi kuitenkin toteutettava unionin jäsenvaltioissa ja Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan assosioituneissa maissa.

(70)Kumppanuuden tavoitteissa olisi keskityttävä kilpailua edeltävään vaiheeseen ja siten luotava turvallinen tila eri terveysteknologioiden alalla toimivien yritysten väliselle tehokkaalle yhteistyölle. Aloitteen integroivan luonteen huomioon ottaminen, siilojen purkaminen terveydenhuollon eri alojen väliltä ja teollisuuden ja korkeakoulujen välisen yhteistyön vahvistaminen edellyttävät, että rahoitettujen hankkeiden olisi enimmäkseen oltava monialaisia.

(71)’Keskeisillä digitaaliteknologioilla’ tarkoitetaan elektronisia komponentteja ja järjestelmiä, jotka tukevat kaikkia tärkeimpiä talouden aloja. Komissio on korostanut tarvetta hallita näitä teknologioita Euroopassa, jotta voidaan erityisesti toteuttaa EU:n poliittiset painopisteet, kuten teknologinen riippumattomuus. 30 Ala on tärkeä ja eri sidosryhmien kohtaamat haasteet unionissa niin suuria, että tarvitaan kiireellisiä toimia, jotta Euroopan innovaatio- ja arvoketjuihin ei jäisi heikkoja lenkkejä. Sen vuoksi olisi perustettava unionin tason mekanismi, jolla yhdistetään ja keskitetään sellaista tukea, jota jäsenvaltiot, unioni ja yksityinen sektori antavat elektronisiin komponentteihin ja järjestelmiin liittyvään tutkimukseen ja innovointiin.

(72)Keskeiset digitaaliteknologiat ‑yhteisyrityksen, jäljempänä ’KDT-yhteisyritys’, olisi käsiteltävä selvästi määritettyjä aihealueita, jotka auttaisivat eurooppalaisia toimialoja suunnittelemaan, valmistamaan ja käyttämään innovatiivisinta teknologiaa elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla. Euroopan tasolla annettava jäsennelty ja koordinoitu rahoitustuki on tarpeen, jotta tutkimusryhmät ja eurooppalaiset toimialat voivat säilyttää johtoasemansa erittäin kilpaillussa kansainvälisessä tilanteessa ja jotta voidaan kuroa umpeen kuilu Euroopan digitalisaation kannalta ratkaisevissa teknologioissa tavalla, jossa otetaan huomioon unionin keskeiset arvot, kuten yksityisyyden suoja, luottamus, tietoturva ja turvallisuus. Ekosysteemin arvoketjujen kaikkia segmenttejä edustavien sidosryhmien välinen yhteistyö on olennaisen tärkeää, jotta voidaan kehittää uusia teknologioita ja saada innovaatiot nopeasti markkinoille. Myös avoimuus ja joustavuus asiaankuuluvien sidosryhmien, erityisesti pk-yritysten, yhteen saattamiseksi uusilla tai toisiinsa liittyvillä teknologian aloilla tai molemmilla on erittäin tärkeää.

(73)KDT-yhteisyrityksellä olisi yhdistettävä välttämättömät rahoitusvarat ja tekniset resurssit, jotta voidaan pysyä mukana alan kiihtyvässä innovaatiotahdissa, luoda merkittäviä heijastusvaikutuksia yhteiskunnalle ja jakaa riskejä mukauttamalla strategioita ja kohdentamalla investointeja Euroopan yhteisen edun mukaisesti. Sen vuoksi KDT-yhteisyrityksen osakkaina olisi oltava unioni, jäsenvaltiot ja Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan assosioituneet maat vapaaehtoiselta pohjalta sekä yksityisinä osakkaina järjestöt, jotka edustavat niihin kuuluvia yrityksiä [ja muita elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla toimivia yhteisöjä Euroopassa]. Jäsenvaltioiden osallistuminen helpottaa myös toiminnan yhdenmukaistamista kansallisten ohjelmien ja strategioiden kanssa, vähentää toimien päällekkäisyyttä ja hajanaisuutta ja varmistaa samalla synergiaedut sidosryhmien ja toimien välillä.

(74)Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [8 artiklan 1 kohdan c alakohdan] mukaisesti osallistujavaltioiden olisi valtuutettava KDT-yhteisyritys toteuttamaan epäsuorien toimien kansallisille osallistujille suoritettava osallistujavaltion osuus. Rahoituksen saajien olisi allekirjoitettava yhteisyrityksen kanssa yhteinen avustussopimus Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman sääntöjen mukaisesti, teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva lainsäädäntö mukaan lukien, asianomaista avustustoimea tukevan unionin ohjelman mukaan. KDT-yhteisyrityksen olisi käsiteltävä maksupyynnöt ja suoritettava maksut edunsaajille.

(75)Osoittaessaan osallistujavaltioiden rahoitusosuuksia epäsuorien toimien kansallisille osallistujille KDT-yhteisyrityksen olisi otettava huomioon, että osallistujavaltioiden on noudatettava tiukkoja kansallisia budjettisääntöjä. Tätä varten osallistujavaltioiden ja yhteisyrityksen olisi tehtävä oikeudellisesti sitova sopimus, jolla kukin osallistujavaltio sitoutuu maksamaan epäsuoriin toimiin osoitettavat rahoitusosuutensa täysimääräisesti ja toiminnan koko keston ajan. Tällaiset sopimukset olisi tehtävä yhteisyrityksen vuotuisen talousarviomenettelyn ja ohjelmasuunnittelun yhteydessä. Hallintoneuvoston olisi otettava nämä sopimukset asianmukaisesti huomioon hyväksyessään vuosittaista työohjelmaa. Vasta tämän jälkeen, ja yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti, menojen hyväksyjä voisi tehdä kyseisiä epäsuoria toimia koskevat talousarviositoumukset ja oikeudelliset sitoumukset.

(76)ECSEL-yhteisyrityksessä noudatettua käytäntöä jatkaen on tarpeen poiketa Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [30 artiklasta], jotta voidaan soveltaa erisuuruisia korvausosuuksia osallistujatyypin (pk-yritykset, voittoa tavoittelemattomat oikeussubjektit) ja toimen tyypin mukaan kaikkien osallistujavaltioiden edunsaajiin. Tämä varmistaisi asianmukaisen tasapainon sidosryhmien osallistumisessa KDT-yhteisyrityksen rahoittamiin toimiin ja edistäisi pk-yritysten osallistumista, kuten ECSEL-yhteisyrityksen väliarvioinnissa suositeltiin.

(77)Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevalla unionin oikeudellisella kehyksellä 31 pyritään uudistamaan Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmää institutionaalisilla, operatiivisilla, teknologisilla ja sääntelytoimilla, joiden tavoitteena on parantaa sen suorituskykyä kapasiteetin, turvallisuuden, tehokkuuden ja ympäristövaikutusten osalta.

(78)Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan tutkimushankkeella 32 (Single European Sky ATM Research, SESAR), jäljempänä ’SESAR-hanke’, pyritään nykyaikaistamaan ilmaliikenteen hallintaa ja nivomaan yhteen teknologisia ja operatiivisia innovaatioita yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tukemiseksi. Sen tavoitteena on tarjota vuoteen 2035 mennessä teknologisia ratkaisuja erittäin suorituskykyiseen ilmaliikenteen hallintaan, jotta lentoliikenneala voisi toimia ruuhkattomalla ja entistä turvallisemmalla ja ympäristöystävällisemmällä tavalla. SESAR-hanke koostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä jatkuvasta ja kehittyvästä yhteistyöprosessista, joissa määritellään, kehitetään ja otetaan käyttöön innovatiivisia teknologiajärjestelmiä ja toimintamenettelyjä, joihin myös Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelmassa 33 määritelty digitaalinen eurooppalainen ilmatila perustuu.

(79)Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelma, jäljempänä ’ATM-yleissuunnitelma’, on ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamisen suunnitteluväline kaikkialla Euroopassa, ja siinä yhdistetään ilmaliikenteen hallinnan tutkimus- ja innovointitoimet käyttöönottoskenaarioihin yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan suorituskykytavoitteiden saavuttamiseksi.

(80)SESAR-yhteisyritys perustettiin ensimmäisen kerran vuonna 2007 34 tavoitteena hallinnoida SESAR-hankkeen määrittely- ja kehitysvaiheita yhdistämällä yhteisyrityksen osakkaiden antama julkisen ja yksityisen sektorin rahoitus ja hyödyntämällä sisäisiä ja ulkoisia teknisiä voimavaroja sekä toteuttaa ATM-yleissuunnitelma ja tarvittaessa ajantasaistaa sitä. Siinä luotiin uusi ja tehokas yhteistyömuoto sidosryhmien välille alalla, jolla edistyminen on mahdollista vain, jos kaikki sidosryhmät toteuttavat uusia ratkaisuja synkronoidusti. Koska SESAR-brändi on ollut menestys, myös yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen, jäljempänä ’SESAR 3 ‑yhteisyritys’, olisi edelleen hyödynnettävä sitä.

(81)SESAR 3 ‑yhteisyrityksen olisi hyödynnettävä SESAR-yhteisyrityksestä saatuja kokemuksia ja jatkettava ATM-tutkimuksen koordinoijana unionissa. SESAR 3 ‑yhteisyrityksen päätavoitteena olisi Euroopan tutkimus- ja innovointivalmiuksien vahvistaminen ja yhdentäminen, mikä auttaisi nopeuttamaan alan digitalisaatiota ja tekemään alasta kestävämmän ja skaalattavamman liikenteen vaihteluiden mukaan. Yhteisyrityksen olisi vahvistettava innovoinnin avulla miehitettyjen ja miehittämättömien ilmakuljetuspalvelujen ja ilmaliikenteen hallintapalvelujen kilpailukykyä talouden elpymisen ja kasvun tukemiseksi. Sen olisi myös kehitettävä ja nopeutettava innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa markkinoilla, jotta voidaan luoda yhtenäinen eurooppalainen ilmatila, joka on myös maailman tehokkain ja ympäristöystävällisin ilmatila.

(82)SESAR 3 ‑yhteisyrityksen olisi voitava kehittää ja validoida teknisiä tietoja, jotka auttavat komissiota ilmaliikenteen hallinnan sääntelytoimissa, esimerkiksi valmistelemalla kaikki tekniset asiakirjat yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan asetuksen 35 nojalla perustettuja yhteisiä hankkeita varten, tekemällä teknisiä tutkimuksia ja tukemalla standardointitoimia. Sen olisi myös varmistettava neuvoston päätöksellä 2009/320/EY hyväksytyn ATM-yleissuunnitelman hallinnointi, mukaan lukien sen seuranta, raportointi ja ajantasaistaminen. Lisäksi komission äänimäärä olisi määritettävä suhteessa unionin maksamaan rahoitusosuuteen, ja sen olisi oltava vähintään 25 prosenttia äänistä. Tällä järjestelyllä varmistetaan, että komissiolla on poliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna edelleen vahvat valmiudet ohjata yhteisyrityksen näihin tehtäviin liittyvää työtä tällaisia elimiä varten perustettujen tehostettujen valvontamekanismien avulla.

(83)Osallistumisen SESAR 3 ‑yhteisyritykseen tulisi olla mahdollista mahdollisimman laajalle joukolle erilaisia sidosryhmiä kaikista jäsenvaltioista ja Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan assosioituneista maista, pk-yritykset mukaan luettuina, erilaisten osallistumismuotojen kautta. Osallistumisessa olisi erityisesti varmistettava asianmukainen tasapaino miehitetyn ja miehittämättömän ilmailun laitevalmistajien, ilmatilan käyttäjien, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien, lentoasemien sekä sotilas- ja ammattihenkilöstön järjestöjen välillä sekä tarjottava mahdollisuuksia pk-yrityksille, korkeakouluille ja tutkimusorganisaatioille. Komissio käynnisti mahdollisille osakkaille kiinnostuksenilmaisupyynnön, jonka tarkoituksena oli kartoittaa lupaavimmat lähestymistavat ja toimijat, jotka kykenevät niitä noudattamaan. Hallintoneuvoston olisi voitava valita liitännäisosakkaita kyseisen pyynnön tulosten perusteella, jotta osakaspohjaa voidaan laajentaa nopeasti.

(84)Reittimaksut koituvat yksinomaan ilmatilan käyttäjien maksettaviksi, joten ne osallistuvat siten välillisesti keskeisten ilmaliikenteen hallinnan sidosryhmien, kuten lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien ja käyttämiensä ilma-alusten rakentamista ja varustamista harjoittavan valmistusteollisuuden, tutkimus- ja kehitystyön rahoittamiseen. Sen vuoksi ilmatilan käyttäjille olisi annettava asianmukainen edustus SESAR 3 ‑yhteisyrityksen hallintoneuvostossa.

(85)Yhteisyrityksen ohjelmatoimiston olisi hallinnoitava tällaisia toimia sen varmistamiseksi, että ilmaliikenteen hallinnan (alhaisen teknologisen valmiuden tasoilla tehdyn) kokeilevan tutkimuksen tuloksia hyödynnetään tehokkaasti korkeammilla teknologisen valmiuden tasoilla ja erityisesti SESAR 3 ‑yhteisyrityksessä.

(86)Eurocontrolilla on käytössään asianmukainen infrastruktuuri ja tarvittavat hallinnolliset, tietotekniset, viestintä- ja logistiikkatukipalvelut. SESAR 3 ‑yhteisyrityksen olisi voitava hyötyä Eurocontrolin infrastruktuurista ja palveluista. Tältä osin on olemassa vain vähän mahdollisia synergioita, joita voitaisiin saada yhdistämällä hallinnolliset resurssit muiden yhteisyritysten kanssa yhteiseen tukitoimintoon. Tästä syystä SESAR 3 ‑yhteisyrityksen olisi jättäydyttävä tällä asetuksella perustettavien yhteisten tukitoimintojen ulkopuolelle.

(87)Jotta älykkäitä verkkoja ja palveluja koskevan kumppanuuden osalta voidaan varmistaa riittävän laaja sidosryhmäpohja ja siten saavuttaa sen tavoitteet, alalle on perustettu uusi toimialajärjestö, 5G Infrastructure Association 36 , aiemman 5G Infrastructure Association ‑järjestön pohjalta. Vaikka uudella toimialajärjestöllä odotetaan ensimmäisten toimintavuosien aikana olevan vain rajallinen määrä osakkuus- tai sidosyhteisöjä, sen tavoitteena on ottaa mukaan uusia osakkaita sidosryhmistä, jotka toimivat älykkäiden verkkojen ja palvelujen arvoketjussa. Kun otetaan huomioon järjestön ennakoitu vaatimaton koko ja sen vaikutus järjestön muodostaviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ei ole kestävää, että järjestö kattaisi 50 prosenttia Älykkäät verkot ja palvelut ‑yhteisyrityksen hallintomenoista yhteisyrityksen toiminta-aikana eikä varsinkaan ensimmäisinä toimintavuosina. Lisäksi covid-19-pandemian aiheuttama kriisi ja sen vaikutukset talouteen ovat aiheuttaneet haasteita Euroopan talouden toimijoille muun muassa tieto- ja viestintätekniikan alalla. Sen vuoksi olisi varmistettava, että yhteisyrityksen yksityiset kumppanit pystyvät täyttämään sitoumuksensa ja että ehdot ovat edelleen houkuttelevia ja kannustavat uusia kumppaneita liittymään järjestöön. Muiden osakkaiden kuin unionin maksettavan vuotuisen vähimmäisrahoitusosuuden olisi sen vuoksi oltava 20 prosenttia vuotuisista hallintomenoista. Erityisesti olisi oltava mahdollista, että pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kuuluvat osakkaat osallistuvat pienemmällä osuudella kuin suuremmat yritykset. Yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin unionin olisi pyrittävä kasvattamaan osakkuus- tai sidosyhteisöjen määrää, jotta niiden rahoitusosuus voitaisiin nostaa enimmäistasolle eli 50 prosenttiin yhteisyrityksen hallintomenoista sen toiminta-aikana.

(88)Euroopan komission kautta 2019–2024 koskevat painopisteet ”Euroopan digitaalinen valmius” ja ”Ihmisten hyväksi toimiva talous” sekä komission tiedonannoissa Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa asetetut politiikkatavoitteet huomioon ottaen Euroopan on kehitettävä 5G-verkkoihin perustuvia kriittisiä digitaalisia infrastruktuureja ja vahvistettava teknologisia valmiuksiaan kohti 6G-teknologiaa vuoteen 2030 mennessä. Tässä yhteydessä komissio on korostanut älykkäitä verkkoja ja palveluja koskevan eurooppalaisen kumppanuuden strategista merkitystä, jotta kuluttajille ja yrityksille voidaan tarjota turvallisia yhteyksiin perustuvia palveluja. Nämä ensisijaiset tavoitteet voidaan saavuttaa saattamalla yhteen keskeiset toimijat eli teollisuus, tiedemaailma ja viranomaiset sellaisen eurooppalaisen kumppanuuden puitteissa, joka perustuu 5G-teknologiaa ja ‑standardeja menestyksekkäästi kehittäneen 5G-PPP-aloitteen saavutuksiin.

(89)Älykkäiden verkkojen ja palvelujen yhteisyrityksen tarkoituksena on käsitellä digitaalisen infrastruktuurin toimintapoliittisia kysymyksiä ja laajentaa tutkimuksen ja innovoinnin teknologista soveltamisalaa 6G-verkkoihin. Yhteisyrityksen olisi tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa vahvistettava toimia, joilla vastataan verkon energiatehokkuutta, kyberturvallisuutta, teknologista suvereniteettia, yksityisyyttä ja etiikkaa koskeviin unionin poliittisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin, ja laajennettava tutkimuksen ja innovoinnin soveltamisalaa verkoista pilvipohjaisten palvelujen tarjoamiseen, komponentteihin ja laitteisiin mahdollistaen palvelut kansalaisille eri talouden aloilla, kuten terveydenhuollossa, liikenteessä, valmistuksessa ja mediassa.

(90)Teollisuus ja komissio eivät voi yksin vastata älykkäisiin verkkoihin ja palveluihin liittyviin yleistä etua koskeviin politiikkatavoitteisiin. Niiden käsittely kokonaisvaltaisella ja koordinoidulla tavalla edellyttää erityisesti jäsenvaltioiden strategista osallistumista osana hallintorakennetta. Sen vuoksi hallintoneuvoston olisi otettava mahdollisimman tarkasti huomioon valtioiden edustajien ryhmän lausunnot erityisesti työohjelmia ja rahoituspäätöksiä koskevan strategisen ohjauksen osalta.

(91)Kehittyneet 5G-infrastruktuurit muodostavat perustan ekosysteemien kehittämiselle digitaalista ja vihreää siirtymää varten ja seuraavassa vaiheessa Euroopan lähtökohdille ottaa käyttöön 6G-teknologiaa. Verkkojen Eurooppa 2‑välineen digitaaliosio sekä Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelma ja InvestEU tarjoavat mahdollisuuksia kehittää 5G- ja myöhemmin 6G-pohjaisia digitaalisia ekosysteemejä. Kun otetaan huomioon tällaisiin käyttöönottohankkeisiin osallistuvien julkisten ja yksityisten sidosryhmien laaja kirjo, on olennaisen tärkeää koordinoida strategisen ohjelman laatimista, osallistumista ohjelmasuunnitteluun sekä tällaisiin ohjelmiin liittyvää sidosryhmien tiedotusta ja osallistamista. Näiden tehtävien strategisena perustana älykkäiden verkkojen ja palvelujen yhteisyrityksen olisi koordinoitava strategisten käyttöönotto-ohjelmien kehittämistä asiaan liittyville aloille, kuten 5G-järjestelmien käyttöönotolle maanteillä ja rautateillä. Näissä ohjelmissa olisi muun muassa esitettävä käyttöönottoa koskevat etenemissuunnitelmat, tärkeimmät yhteistyömallit ja muut strategiset kysymykset.

(92)Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [16 artiklan 3 kohdassa] säädetään, että komission tai rahoituselimen on tarvittaessa tehtävä turvallisuustarkastelu ehdotuksista, joihin liittyy turvallisuuskysymyksiä.

(93)Neuvoston 3 päivänä joulukuuta 2019 antamien päätelmien ja 5G-verkkojen kyberturvallisuudesta 26 päivänä maaliskuuta 2019 annetun suosituksen mukaisesti koordinoitua unionin tason toimintaa varten jäsenvaltioiden verkko- ja tietoturvayhteistyöryhmä julkaisi tammikuussa 2020 5G-kyberturvallisuutta koskevan EU:n välineistön, jäljempänä ’välineistö’. Välineistö sisältää joukon strategisia ja teknisiä toimenpiteitä sekä tukitoimia, joilla lievennetään 5G-verkkojen tärkeimpiä kyberturvallisuusriskejä, jotka on tunnistettu koordinoitua unionin tason riskinarviointia koskevassa raportissa, sekä opastetaan sellaisten toimenpiteiden valinnassa, jotka olisi asetettava etusijalle kansallisen ja unionin tason riskinhallintasuunnitelmissa. Komission 29 päivänä tammikuuta 2020 antamassa tiedonannossa EU:n välineistön täytäntöönpanosta 37 hyväksytään kaikki välineistössä esitetyt toimenpiteet ja ohjeet ja korostetaan tarvetta soveltaa rajoituksia (mukaan lukien tarvittaessa poissulkeminen) EU:n laajuisessa koordinoidussa riskinarvioinnissa suuririskisiksi katsottuihin toimittajiin sekä toteuttaa toimenpiteitä, joilla vältetään riippuvuus tällaisista toimittajista. Siinä määritellään myös joukko komission erityistoimia, joilla pyritään erityisesti varmistamaan, että osallistuminen EU:n rahoitusohjelmiin kyseeseen tulevilla teknologian aloilla edellyttää turvallisuusvaatimusten noudattamista, sekä hyödyntämään tässä kaikkia turvallisuusehtoja ja tehostamaan niiden täytäntöönpanoa. Sen vuoksi tämän asetuksen täytäntöönpanossa olisi otettava käyttöön asianmukaiset säännökset, joissa otetaan huomioon turvallisuustoimenpiteet älykkäiden verkkojen ja palvelujen yhteisyrityksen rahoittamissa toimissa ja yhteisyrityksen suositusten perusteella myös muita unionin ohjelmia toteuttavien rahoituselinten toimissa älykkäiden verkkojen ja palvelujen alalla.

(94)Horisontti 2020 ‑puiteohjelman mukaiset yhteisyritykset on perustettu kaudeksi, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2024. Kyseisten yhteisyritysten olisi jatkettava asianomaisten tutkimusohjelmien tukemista ja jäljellä olevien, asetusten (EU) N:o 560/2014, (EU) N:o 558/2014, (EU) N:o 559/2014, (EU) N:o 557/2014, (EU) N:o 561/2014, (EU) N:o 642/2014 ja asetuksen (EY) N:o 219/2007 nojalla käynnistettyjen tai jatkettujen toimien toteuttamista kyseisten asetusten mukaisesti yhteisyritysten purkamiseen saakka. Oikeusvarmuuden ja selkeyden vuoksi kyseiset asetukset olisi kumottava.

(95)Unionin olisi toimittava vain, jos voidaan osoittaa, että unionin tason toiminta on tehokkaampaa kuin kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla toteutetut toimet. Aloitteet keskittyvät aloihin, joilla unionin tason toiminnalla on todistettavasti lisäarvoa, mikä syntyy niiden toimien laajuudesta, nopeudesta ja kattavuudesta, joita unioni tarvitsee saavuttaakseen perussopimuksen mukaiset pitkän aikavälin tavoitteensa ja toteuttaakseen strategiset poliittiset painopisteensä ja sitoumuksensa. Lisäksi ehdotettujen aloitteiden olisi katsottava täydentävän ja niiden olisi vahvistettava samalla alalla toteutettavia kansallisia ja alueellisia toimia.

(96)Jäsenvaltiot eivät yksin voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, koska päällekkäisyyksien välttäminen, kriittisen massan saavuttaminen ja julkisen rahoituksen optimaalisen käytön varmistaminen edellyttävät unionin tason toimintaa. Tätä varten unioni voi hyväksyä toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

ENSIMMÄINEN OSA

YHTEISET SÄÄNNÖKSET

I OSASTO

Yleiset määräykset

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan yhdeksän Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklassa tarkoitettua yhteisyritystä, joiden tehtävänä on panna täytäntöön Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [2 artiklan 3 kohdassa] määriteltyjä ja [8 artiklan 1 kohdan c alakohdassa] tarkoitettuja institutionaalisia eurooppalaisia kumppanuuksia. Asetuksessa määritellään yhteisyritysten tavoitteet ja tehtävät, osakkuus, organisaatio ja muut toimintasäännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1.’muulla osakkaalla kuin unionilla’ mitä tahansa osallistujavaltiota, yksityistä osakasta tai kansainvälistä järjestöä, joka on yhteisyrityksen osakas;

2.’perustajaosakkaalla’ johonkin jäsenvaltioon tai Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan assosioituneeseen maahan sijoittautunutta oikeussubjektia tai kansainvälistä järjestöä, joka on yksilöity yhteisyrityksen osakkaaksi tässä asetuksessa tai jossakin sen liitteessä;

3.’liitännäisosakkaalla’ johonkin jäsenvaltioon tai Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan assosioituneeseen maahan sijoittautunutta oikeussubjektia tai kansainvälistä järjestöä, joka liittyy yhteisyritykseen allekirjoittamalla sitoumuskirjeen 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja jolle on saatava hyväksyntä saman artiklan mukaisesti;

4.’osallistujavaltiolla’ mitä tahansa osallistujavaltiota tai Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan assosioitunutta maata sen jälkeen, kun se on ilmoittanut osallistumisestaan Keskeiset digitaaliteknologiat ‑yhteisyrityksen toimiin sitoumuskirjeellä;

5.’yksityisellä osakkaalla’ yhteisyrityksen osakasta, joka ei ole unioni, osallistujavaltio tai kansainvälinen järjestö;

6.’osakkuusyhteisöillä’ yhteisöjä, jotka muodostavat yhteisyrityksen yksityisen osakkaan asianomaisen osakkaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti;

7.’rahoituskumppanilla’ sellaista maata, kansainvälistä järjestöä tai muuta oikeussubjektia kuin osakasta, osakkaan osakkuusyhteisöä tai näiden sidosyhteisöä, joka tukee yhteisyrityksen tavoitteita omalla tutkimusalallaan ja jonka hakemus on hyväksytty 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

8.’operatiivisiin toimiin osoitetuilla luontoissuorituksilla’ yksityisten osakkaiden, niiden osakkuusyhteisöjen ja näiden sidosyhteisöjen sekä kansainvälisten järjestöjen ja rahoituskumppanien suorittamia osuuksia, jotka koostuvat niille epäsuorien toimien toteuttamisesta aiheutuneista avustuskelpoisista kustannuksista, vähennettynä kyseisen yhteisyrityksen ja sen osallistujavaltioiden osuuksilla ja muilla näihin kustannuksiin osoitetuilla unionin osuuksilla;

9.’täydentävillä toimilla’ työohjelman pääosan ulkopuolista toimintaa, joka ei saa yhteisyrityksen rahoitustukea mutta joka edistää yhteisyrityksen tavoitteita ja liittyy suoraan asianomaisen yhteisyrityksen tai sitä edeltävien aloitteiden mukaisten hankkeiden tulosten käyttöönottoon tai tuottaa merkittävää unionin tason lisäarvoa;

10.’täydentäviin toimiin osoitetuilla luontoissuorituksilla’ yksityisten osakkaiden, niiden osakkuusyhteisöjen ja näiden sidosyhteisöjen suorittamia osuuksia, jotka koostuvat niille täydentävien toimien toteuttamisesta aiheutuneista kustannuksista, vähennettynä unionin ja kyseisen yhteisyritykseen osallistujavaltioiden kyseisiin kustannuksiin osoitetuilla osuuksilla;

11.’edeltävällä aloitteella’ mitä tahansa kumppanuutta jollakin yhteisyrityksen kattamalla alalla, joka on saanut rahoitustukea jostakin aikaisemmasta tutkimuksen puiteohjelmasta;

12.’strategisella tutkimus- ja innovointiohjelmalla’ asiakirjaa, joka kattaa Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman keston ja jossa yksilöidään yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat keskeiset painopisteet sekä olennaiset teknologiat ja innovaatiot;

13.’työohjelmalla’ Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [2 artiklan 20 kohdassa] tarkoitettua asiakirjaa;

14.’eturistiriidalla’ tilannetta, johon liittyy asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 61 artiklassa tarkoitettu taloushallinnon toimija tai muu henkilö.

3 artikla

Perustaminen

1.Perustetaan seuraavat yhteisyritykset unionin elimiksi kaudeksi, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2031:

a)Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävä yhteisyritys;

b)Puhdas ilmailu ‑yhteisyritys;

c)Puhdas vety ‑yhteisyritys;

d)Euroopan rautatiet ‑yhteisyritys;

e)globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyritys;

f)innovatiivisen terveydenhuollon aloitetta edistävä yhteisyritys; 

g)Keskeiset digitaaliteknologiat ‑yhteisyritys; 

h)yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyritys;

i)Älykkäät verkot ja palvelut ‑yhteisyritys. 

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista unionin elimistä käytetään yhteisesti nimitystä ’yhteisyritykset’.

3.Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman keston huomioon ottamiseksi yhteisyrityksiä koskevat ehdotuspyynnöt on julkistettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ehdotuspyyntöjä voidaan julkistaa 31 päivään joulukuuta 2028 saakka.  

4.Yhteisyritykset ovat oikeushenkilöitä. Niillä on kussakin jäsenvaltiossa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöillä oleva oikeuskelpoisuus. Ne voivat erityisesti hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä. 

5.Yhteisyritysten kotipaikka on Bryssel, Belgia.

6.Jollei toisin mainita, ensimmäisen ja kolmannen osan säännöksiä sovelletaan kaikkiin yhteisyrityksiin. Yksittäisiin yhteisyrityksiin sovelletaan toisen osan säännöksiä soveltuvin osin. 

7.Tämän asetuksen ensimmäistä ja kolmatta osaa sovellettaessa ja jollei toisin mainita viittauksella yksittäiseen yhteisyritykseen tai elimeen tarkoitetaan viittausta kuhunkin yhteisyritykseen tai yksittäisen yhteisyrityksen vastaavaan elimeen ja sen toimivaltaan saman yhteisyrityksen muihin elimiin nähden.

II OSASTO

YHTEISYRITYSTEN TOIMINTA

1 LUKU

Tavoitteet ja tehtävät 

4 artikla

Tavoitteet ja periaatteet

1.Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen yhteisyritysten on edistettävä Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [3 artiklassa] vahvistettuja yleisiä tavoitteita.

2.Yhteisyritysten on saavutettava seuraavat yleiset tavoitteet osallistumalla ja sitoutumalla tutkimus- ja innovointiohjelman suunnitteluun ja täytäntöönpanoon:

a)lujitetaan ja yhdistetään unionin tieteellisiä ja teknologisia valmiuksia korkealaatuisen uuden tietämyksen luomisen ja levittämisen tukemiseksi, erityisesti maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi, unionin kilpailukyvyn ja kestävyyden turvaamiseksi ja vahvemman eurooppalaisen tutkimusalueen edistämiseksi;

b)turvataan arvoketjujen kestävyyttä painottava unionin maailmanlaajuinen johtoasema ja unionin avoin strateginen autonomia keskeisissä teknologioissa ja keskeisillä toimialoilla Euroopan teollisuusstrategian mukaisesti;

c)kehitetään ja nopeutetaan sellaisten innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa kaikkialla unionissa, joilla vastataan ilmastoon, ympäristöön ja terveyteen liittyviin sekä muihin maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja joilla edistetään unionin strategisia painopisteitä, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja ilmastoneutraaliuden saavuttamista unionissa vuoteen 2050 mennessä.

3.Yhteisyritysten erityistavoitteina on:

a)lisätä kriittistä massaa ja tieteellisiä valmiuksia monialaisessa ja poikkitieteellisessä tutkimuksessa ja innovoinnissa kaikkialla unionissa;

b)nopeuttaa sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia siirtymiä unionin painopisteiden kannalta strategisesti tärkeillä alueilla ja aloilla, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti;

c)parantaa nykyisten ja uusien eurooppalaisten tutkimuksen ja innovoinnin arvoketjujen innovointivalmiuksia ja suorituskykyä, myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yrityksissä);

d)nopeuttaa innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa ja levittämistä vahvistetuissa eurooppalaisissa tutkimus- ja innovointiekosysteemeissä muun muassa ottamalla laajasti ja varhaisessa vaiheessa loppukäyttäjät, kansalaiset ja sääntely- ja standardointielimet mukaan yhdessä luomiseen;

e)saavuttaa ympäristöä säästäviä ja tuottavuutta tehostavia parannuksia uusissa tuotteissa ja palveluissa hyödyntämällä unionin voimavaroja ja resursseja.

4.Yhteisyrityksillä on myös toisessa osassa vahvistetut lisätavoitteet.

5.Pannessaan täytäntöön Horisontti Eurooppa ‑asetusta yhteisyritysten on noudatettava kyseisen asetuksen [6 artiklan a alakohdassa] esitettyjä periaatteita.

6.Yhteisyritysten on noudatettava Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [8 artiklassa] ja [liitteessä III] vahvistettuja eurooppalaisiin kumppanuuksiin sovellettavia ehtoja ja kriteerejä. 

5 artikla

Toiminnalliset tavoitteet ja tehtävät

1.Yhteisyritysten on noudatettava seuraavia toiminnallisia tavoitteita Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [liitteessä III] vahvistettujen kriteerien mukaisesti ja edistettävä neuvoston päätöksellä XXX/XXXX/EU 38 perustetussa Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman täytäntöön panevassa erityisohjelmassa vahvistettuja toiminnallisia tavoitteita:

a)vahvistetaan ja levitetään huippuosaamista, myös edistämällä laajempaa osallistumista koko unionissa;

b)edistetään tutkimus- ja innovointitoimintaa pk-yrityksissä ja tuetaan innovatiivisten yritysten, erityisesti startup-yritysten, pk-yritysten ja poikkeustapauksissa pienten midcap-yritysten perustamista ja laajentamista;

c)vahvistetaan tutkimuksen, innovoinnin ja tarvittaessa myös koulutuksen ja muiden politiikkojen välistä yhteyttä, myös täydentävyyttä kansallisten, alueellisten ja unionin tutkimus- ja innovointipolitiikkojen ja ‑toimien kanssa;

d)lisätään yhteistyöyhteyksiä eurooppalaisessa tutkimuksessa ja innovoinnissa sekä eri toimialojen ja tieteenalojen välillä, yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet mukaan luettuina;

e)vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä;

f)lisätään yleistä tietoisuutta uusista ratkaisuista ja edistetään niiden hyväksymistä, kysyntää ja käyttöönottoa ottamalla kansalaiset ja loppukäyttäjät mukaan yhteiseen suunnitteluun ja luomiseen;

g)edistetään tutkimus- ja innovointitulosten hyödyntämistä sekä levitetään ja hyödynnetään tuloksia aktiivisesti erityisesti yksityisten investointien ja politiikan kehittämisen vauhdittamiseksi;

h)nopeutetaan teollisuuden muutosta muun muassa parantamalla innovointitaitoja;

i)tuetaan asiaan liittyvien unionin politiikkojen sekä sääntelyyn, standardointiin ja kestäviin investointeihin liittyvien toimien näyttöön perustuvaa täytäntöönpanoa Euroopan tasolla ja maailmanlaajuisesti.

2.Kunkin yhteisyrityksen on toteutettava seuraavat tehtävät noudattamalla järjestelmällistä lähestymistapaa tavoitteiden saavuttamiseksi: 

a)antaa rahoitustukea, pääasiassa avustusten muodossa, epäsuorille tutkimus- ja innovointitoimille, jotka valitaan avointen ja kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella, ellei työohjelmassa toisin mainita;

b)kehittää tiivistä yhteistyötä ja varmistaa koordinointi muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa, myös osoittamalla tarvittaessa osa yhteisyrityksen talousarviosta yhteisiin ehdotuspyyntöihin; 

c)etsiä synergioita asiaan liittyvien unionin, kansallisen ja alueellisen tason toimien ja ohjelmien kanssa ja tarvittaessa mahdollisuuksia lisärahoitukseen erityisesti niiden toimien ja ohjelmien osalta, joilla tuetaan innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa, koulutusta ja aluekehitystä, mukaan lukien koheesiopolitiikan rahastot, älykkään erikoistumisen strategioiden mukaisesti;

d)varmistaa, että niiden toimilla edistetään Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [45 ja 47 artiklassa] vahvistettuja Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman strategista monivuotista suunnittelua, raportointia, seurantaa ja arviointia koskevia sekä muita vaatimuksia, kuten yhteisen toimintapoliittisen palautekehyksen täytäntöönpanoa;

e)edistää pk-yritysten osallistumista niiden toimintaan ja toteuttaa toimia, joilla varmistetaan pk-yrityksille tiedottaminen Horisontti Euroopan tavoitteiden mukaisesti;

f)hankkia käyttöön julkisen ja yksityisen sektorin resurssit, joita tarvitaan tässä asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

g)seurata edistymistä tässä asetuksessa sekä Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [45 artiklassa] ja [liitteessä V] asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa;

h)määrittää työohjelmansa ja panna se täytäntöön;

i)pitää yhteyttä mahdollisimman laajaan sidosryhmäjoukkoon, muun muassa erillisvirastoihin, tutkimusorganisaatioihin ja yliopistoihin, loppukäyttäjiin ja viranomaisiin, erityisesti kunkin aloitteen painopisteiden ja toimien määrittelemiseksi sekä osallisuuden varmistamiseksi;

j)toteuttaa tiedotusta, viestintää, julkisuutta, levittämistä ja hyödyntämistä koskevia toimia soveltamalla Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [46 artiklaa] soveltuvin osin, kuten asettamalla yksityiskohtaiset tiedot rahoitettujen tutkimus- ja innovointitoimien tuloksista saataville ja käytettäväksi Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman yhteisessä sähköisessä tietokannassa;

k)antaa komissiolle sen tehtävien suorittamiseen tarvittavaa teknistä, tieteellistä ja hallinnollista tukea yhteisyrityksen kattamien erityisalojen moitteettoman toiminnan ja kehityksen varmistamiseksi unionissa;

l)myötävaikuttaa tieteellisen ja poliittisen vuorovaikutuksen tehostamiseen, avoimen tieteen edistämiseen varmistamalla tulosten tehokkaampi hyödyntäminen ja politiikkatarpeiden täyttäminen sekä tulosten nopeampaan levittämiseen ja käyttöönoton edistämiseen;

m)määrittää asiaankuuluvat tutkimus- ja innovointihankkeiden hallinnointitiedot ja raportoida niistä komissiolle yhteisen toimintapoliittisen palautekehyksen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita tukevien strategioiden ja toimien mukaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää olemassa olevien politiikkatoimien seurannassa, arvioinnissa ja oikaisemisessa (tarvittaessa) sekä uusien poliittisten aloitteiden ja päätösten muotoilussa;

n)tukea komissiota kestävästä sijoittamisesta annetun asetuksen (EU) 2020/852 3 artiklan mukaisten luotettavien tieteeseen perustuvien teknisten arviointikriteerien kehittämisessä ja täytäntöönpanossa seuraamalla ja arvioimalla niiden täytäntöönpanoa sillä talouden alalla, jolla yhteisyritys toimii, jotta tarvittaessa voidaan antaa tapauskohtaista palautetta poliittisille päätöksentekijöille;

o)ottaa huomioon asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklan mukainen ”ei merkittävää haittaa” ‑periaate ja tarvittaessa myös kyseisen asetuksen säännökset kestävän rahoituksen saatavuuden parantamiseksi;

p)suorittaa muita tehtäviä, jotka ovat tarpeen tässä asetuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

3.Tässä artiklassa ja toisessa osassa esitettyjen tehtävien lisäksi yhteisyrityksille voidaan osoittaa lisätehtäviä, jotka edellyttävät unionin ohjelmien välistä kumulatiivista, täydentävää tai sekarahoitusta.

2 LUKU

Osakkaat, rahoituskumppanit ja rahoitusosuudet

6 artikla

Osakkaat

1.Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen yhteisyritysten osakkaita ovat:

a)Euroopan unioni, jota edustaa komissio;

b)osallistujavaltiot;

c)perustajaosakkaat;

d)liitännäisosakkaat.

2.Yhteisyrityksen osakkuutta ei saa siirtää kolmannelle osapuolelle ilman tämän osaston 3 luvun 1 jaksossa tarkoitetun hallintoneuvoston etukäteistä suostumusta.

7 artikla

Liitännäisosakkaiden valinta

1.Yhteisyritykset voivat käynnistää avoimen kiinnostuksenilmaisupyynnön liitännäisosakkaiden valitsemiseksi. Kiinnostuksenilmaisupyynnössä on esitettävä yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat keskeiset valmiudet. Kaikki pyynnöt on julkaistava yhteisyrityksen verkkosivustolla, ja niistä on tiedotettava kaikkia asianmukaisia kanavia käyttäen, tarvittaessa myös valtioiden edustajien ryhmän kautta, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman laaja osallistuminen yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.Toimitusjohtaja arvioi osakkuushakemukset riippumattomien asiantuntijoiden ja tarvittaessa yhteisyrityksen asiaan liittyvien elinten avustuksella ottaen huomioon hakijan asiakirjoin osoitetun tietämyksen, kokemuksen ja mahdollisen lisäarvon yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta, hakijan taloudellisen vakauden ja hakijan pitkäaikaisen sitoutuneisuuden rahoitukseen ja luontoissuorituksiin yhteisyrityksessä sekä mahdolliset eturistiriidat.

3.Hallintoneuvosto arvioi ja tarvittaessa hyväksyy osakkuushakemukset.

4.Valittujen liitännäisosakkaiden ja yhteisyrityksen edustajana toimivan toimitusjohtajan on allekirjoitettava sitoumuskirje, jossa esitetään yksityiskohtaisesti osakkuuden laajuus sisällön, toiminnan ja keston osalta, liitännäisosakkaiden rahoitusosuus yhteisyrityksessä, mukaan lukien 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut suunnitellut täydentävät toimet, sekä määräykset, jotka koskevat liitännäisosakkaiden edustusta ja äänioikeutta hallintoneuvostossa.

8 artikla

Osakkuutta koskevat muutokset ja osakkuudesta luopuminen

1.Mikä tahansa yhteisyrityksen osakas voi luopua osakkuudestansa kyseisessä yhteisyrityksessä. Luopuminen tulee voimaan peruuttamattomasti kuuden kuukauden kuluttua luopumisilmoituksen antamisesta tiedoksi yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, joka ilmoittaa asiasta muille osakkaille. Luopumispäivän jälkeen osakas vapautetaan kaikista velvoitteistaan lukuun ottamatta velvollisuuksia, jotka yhteisyritys on hyväksynyt tai jotka sille ovat aiheutuneet ennen osakkuudesta luopumista, jollei keskinäisesti toisin sovita.

2.Kunkin osakkaan on ilmoitettava yhteisyritykselle kaikista sulautumisista tai yrityskaupoista, jotka todennäköisesti vaikuttavat yhteisyritykseen, tai sellaisen tahon, joka ei ole yhteisyrityksen osakas, toteuttamasta osakkaan ostosta.

3.Hallintoneuvosto päättää 2 kohdassa tarkoitetun osakkaan osakkuuden lakkauttamisesta toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja unionin tai yhteisyrityksen etujen suojaamiseksi. Lakkauttaminen tulee voimaan peruuttamattomasti viimeistään kuuden kuukauden kuluttua hallintoneuvoston päätöksestä tai päätöksessä ilmoitetusta päivämäärästä sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi. Asianomainen osakas ei tai asianomaiset osakkaat eivät saa osallistua hallintoneuvoston äänestykseen.

4.Kunkin yksityisen osakkaan on ilmoitettava yhteisyritykselle kaikista muista merkittävistä muutoksista sen omistuksessa, määräysvallassa tai koostumuksessa. Jos komissio katsoo, että muutos todennäköisesti vaikuttaa unionin tai yhteisyrityksen etuihin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä, se voi esittää hallintoneuvostolle kyseisen yksityisen osakkaan osakkuuden lakkauttamista. Hallintoneuvosto päättää kyseisen osakkaan osakkuuden lakkauttamisesta. Asianomainen yksityinen osakas ei saa osallistua hallintoneuvoston äänestykseen.

5.Lakkauttaminen tulee voimaan peruuttamattomasti viimeistään kuuden kuukauden kuluttua hallintoneuvoston päätöksestä tai päätöksessä ilmoitetusta päivämäärästä sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi.

6.Hallintoneuvosto voi lakkauttaa sellaisen osakkaan osakkuuden, joka ei täytä tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan. Jäljempänä 26 artiklan 6 kohdassa säädettyä menettelyä sovelletaan soveltuvin osin.

7.Jos osakkuudessa tapahtuu muutoksia tai osakkuus lakkautetaan, yhteisyrityksen on välittömästi julkaistava verkkosivustollaan ajantasainen luettelo osakkaistaan sekä päivämäärä, jona muutos tulee voimaan.

8.Hallintoneuvosto päättää tarvittaessa hallintoneuvoston äänioikeuksien jakamisesta uudelleen, jollei 15 artiklan 2 kohdasta muuta johdu.

9 artikla

Rahoituskumppanit

1.Edellä 2 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun rahoituskumppaniehdokkaan on toimitettava hallintoneuvostolle kirjallinen vahvistus. Vahvistuksessa on täsmennettävä kumppanuuden kohde, toiminta ja kesto sekä esitettävä yksityiskohtaisesti hakijan rahoitusosuus yhteisyrityksessä.

2.Hallintoneuvosto arvioi vahvistuksen ja hyväksyy tai hylkää hakemuksen.

3.Jos hakemus hyväksytään, unioni voi hyväksyä rahoituskumppanin yhteisyritykselle maksaman rahoitusosuuden vapauttamalla lisärahoitusosuuksia 100 artiklan b alakohdassa ja 116 artiklan b alakohdassa vahvistettuihin enimmäismääriin asti.

4.Rahoituskumppaneilla ei ole äänioikeutta yhteisyrityksen hallintoneuvostossa.

10 artikla

Unionin rahoitusosuus

1.Unionin rahoitusosuus yhteisyrityksille, EFTA-määrärahat mukaan luettuina, kattaa hallinnolliset ja toimintamenot toisessa osassa vahvistettuihin enimmäismääriin asti. Toisessa osassa täsmennettyä unionin rahoitusosuutta voidaan korottaa kolmansien maiden rahoitusosuuksilla, jos viimeksi mainitut ovat käytettävissä.

2.Unionin rahoitusosuus suoritetaan neuvoston päätöksellä XXX/XXXX/EU perustetulle Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman täytäntöön panevalle erityisohjelmalle osoitetuista unionin yleisen talousarvion määrärahoista asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohdan ja 154 artiklan mukaisesti, kun kyseessä ovat mainitun asetuksen 71 artiklassa tarkoitetut elimet.

3.Yhteisyrityksille voidaan antaa 2 kohdassa tarkoitettua rahoitusosuutta täydentävää unionin lisärahoitusta asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohdan ja 154 artiklan mukaisesti.

4.Kun kyse on osuuksista, jotka vastaavat yhteisyritykselle 5 artiklan 3 kohdan tai tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti annettuja lisätehtäviä, sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 155 artiklan vaatimuksia.

5.Unionin ohjelmista peräisin olevia lisärahoitusosuuksia, jotka vastaavat yhteisyritykselle tämän artiklan 3 kohdan tai 5 artiklan 3 kohdan nojalla annettuja lisätehtäviä, ei oteta huomioon laskettaessa toisessa osassa määritettyä unionin enimmäisrahoitusosuutta.

11 artikla

Muiden osakkaiden kuin unionin ja rahoituskumppanien rahoitusosuudet

1.Yksityisten osakkaiden rahoitusosuudet koostuvat seuraavista:

a)operatiivisiin toimiin osoitetut luontoissuoritukset;

b)täydentäviin toimiin osoitetut luontoissuoritukset, jotka hallintoneuvosto on hyväksynyt 16 artiklan 2 kohdan l alakohdan mukaisesti;

c)rahoitus.

2.Jollei toisessa osassa toisin määrätä, yksityisten osakkaiden on ilmoitettava hallintoneuvostolle vuosittain viimeistään maaliskuun 31 päivänä kunakin edellisenä varainhoitovuotena suoritettujen 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen osuuksien arvo. Näiden osuuksien arvon määrittämiseksi kustannukset määritetään asianomaisten oikeussubjektien tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen, kunkin oikeussubjektin sijoittautumismaassa sovellettavien kirjanpitosääntöjen ja sovellettavien kansainvälisten kirjanpitosääntöjen ja tilinpäätösstandardien (IFRS-standardit) mukaisesti. Asianomaisen oikeussubjektin nimittämä riippumaton ulkoinen tilintarkastaja varmentaa kustannukset. Asianomainen yhteisyritys voi tarkistaa arvon määrityksessä käytetyn menetelmän, jos varmennuksen osalta on epävarmuutta. Asianmukaisesti määritellyissä tapauksissa hallintoneuvosto voi antaa luvan käyttää kertakorvauksia tai yksikkökustannuksia rahoitusosuuksien arvon määrittämiseen. 

3.Tätä asetusta sovellettaessa asianomainen yhteisyritys tai unionin elin eivät tarkasta täydentävistä toimista aiheutuneita kustannuksia.

4.Osallistujavaltioiden rahoitusosuudet koostuvat rahoituksesta.

5.Kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuudet koostuvat rahoituksesta ja operatiivisiin toimiin osoitetuista luontoissuorituksista.

6.Rahoituskumppanien rahoitusosuuksien on vastattava määriä, joihin ne ovat sitoutuneet kirjallisessa vahvistuksessa rahoituskumppaniksi tullessaan. Rahoitusosuudet koostuvat seuraavista:

a)rahoitus;

b)operatiivisiin toimiin osoitetut luontoissuoritukset.

7.Komissio voi lakkauttaa unionin yhteisyritykselle suorittaman rahoitusosuuden, vähentää sitä suhteellisesti, keskeyttää sen suorittamisen tai panna alulle 43 artiklassa tarkoitetun purkamismenettelyn seuraavissa tapauksissa:

a)jos kyseinen yhteisyritys ei täytä unionin rahoitusosuuden antamisen edellytyksiä; tai

b)jos muut osakkaat kuin unioni tai niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt eivät suorita tämän artiklan 1, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja osuuksia, suorittavat ne ainoastaan osittain tai eivät noudata 2 kohdassa säädettyjä määräaikoja; tai

c)171 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen arviointien tuloksena.

8.Komission päätös lakkauttaa unionin yhteisyritykselle suorittama rahoitusosuus, vähentää sitä suhteellisesti tai keskeyttää sen suorittaminen ei estä sellaisten tukikelpoisten kustannusten korvaamista, jotka ovat jo aiheutuneet muille osakkaille kuin unionille ennen päätöksen ilmoittamista yhteisyritykselle.

9.Jäljempänä 26 artiklan 6 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti sellaiset yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni, jotka eivät täytä tässä asetuksessa tarkoitettuja rahoitusosuuksia koskevia velvoitteitaan, eivät saa äänestää hallintoneuvostossa, ennen kuin niiden velvollisuudet on täytetty. Jos osakas ei täytä velvoitteitaan kuuden kuukauden lisäajan päätyttyä, osakkuus peruutetaan, jollei hallintoneuvosto asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa toisin päätä. Asianomainen osakas ei saa osallistua hallintoneuvoston äänestykseen.

3 LUKU

Yhteisyrityksen organisaatio

12 artikla

Yhteisten tukitoimintojen synergia- ja tehokkuusedut

1.Yhteisyritysten on vuoden kuluessa tämän asetuksen hyväksymisestä tehtävä palvelutasosopimuksia yhteisistä tukitoiminnoista, jollei toisessa osassa toisin mainita ja edellyttäen, että on olemassa tarve taata unionin taloudellisten etujen samantasoinen suoja, kun talousarvion toteuttamistehtäviä siirretään yhteisyrityksille. Näiden toimintojen on katettava seuraavat osa-alueet edellyttäen, että niiden toteutettavuus vahvistetaan ja käytettävissä olevat resurssit selvitetään:

a)henkilöstötuki;

b)oikeudellinen tuki;

c)tieto- ja viestintätekniikka;

d)kirjanpito (lukuun ottamatta kassavaroja);

e)viestintä;

f)logistiikka, tapahtumat ja kokoustilojen hallinta;

g)tuki kunkin yhteisyrityksen tarkastus- ja petostentorjuntastrategialle.

2.Yhden tai useamman valitun yhteisyrityksen on tarjottava 1 kohdassa tarkoitetut yhteiset tukitoiminnot kaikille muille yhteisyrityksille. Toisiinsa liittyvät toiminnot on säilytettävä samassa yhteisyrityksessä yhtenäisen organisaatiorakenteen varmistamiseksi.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen palvelutasosopimusten on mahdollistettava määrärahojen siirto tai yhteisten palvelujen tarjoamisesta aiheutuvien kustannusten kattaminen yhteisyritysten välillä.

4.Henkilöstö, joka on siirretty hoitamaan toisen yhteisyrityksen vastuulla olevia tukitoimintoja, voidaan siirtää tukitoiminnoista vastaavaan yhteisyritykseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisyrityksen muihin tehtäviin osoittamista tai muita hallinnollisia järjestelyjä, joilla ei ole vaikutusta työsopimuksiin. Jos asianomainen henkilöstön jäsen ilmoittaa kirjallisesti kieltäytymisestään, yhteisyritys voi irtisanoa hänen työsopimuksensa muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 47 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin.

5.Edellä 4 kohdassa tarkoitetun henkilöstön osalta, joka siirretään yhteisiä tukitoimintoja hoitavaan yhteisyritykseen, on säilytettävä henkilöstön työsopimukset, tehtäväryhmät ja palkkaluokat saman tyyppisinä sekä katsottava, että asianomainen henkilöstö on suorittanut koko palveluksensa kyseisessä yhteisyrityksessä.

13 artikla

Yhteisyritysten elimet

1.Kullakin yhteisyrityksellä on hallintoneuvosto ja toimitusjohtaja.

2.Yhteisyrityksellä voi myös olla tieteellinen neuvoa-antava elin, valtioiden edustajien ryhmä ja sidosryhmien edustajien ryhmä sekä muu vastaava elin toisen osan säännösten mukaisesti.

3.Tehtäviään suorittaessaan yhteisyrityksen kunkin elimen on pyrittävä ainoastaan tässä asetuksessa säädettyihin tavoitteisiin ja toimittava ainoastaan sen yhteisyrityksen toiminnan puitteissa, jota varten se on perustettu.

4.Kahden tai useamman yhteisyrityksen elimet voivat päättää aloittaa jäsennellyn yhteistyön, myös säännöllisten kokousten tai sekakomiteoiden kautta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

1 JAKSO

Hallintoneuvosto

14 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1.Hallintoneuvosto koostuu vähintään kahdesta unionin puolesta toimivasta komission edustajasta ja siitä lukumäärästä yhteisyrityksen kunkin muun osakkaan edustajia, joka on määritelty jokaiselle yhteisyritykselle erikseen toisessa osassa.

2.Jos yhteisyrityksen osakkaisiin kuuluu 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti osallistujavaltioita, hallintoneuvostoon nimitetään yksi edustaja kustakin osallistujavaltiosta.

15 artikla

Hallintoneuvoston toiminta

1.Hallintoneuvoston jäsenten edustajien on kaikin tavoin pyrittävä tekemään päätökset yksimielisesti. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, on järjestettävä äänestys. Päätös katsotaan hyväksytyksi vähintään 75 prosentin ääntenenemmistöllä, mukaan luettuina poissa olevien edustajien äänet.

Hallintoneuvoston päätöksiin voidaan myös soveltaa mitä tahansa toisessa osassa vahvistettua asiaa koskevaa erityissääntöä.

2.Jollei toisessa osassa toisin määrätä, unionilla on 50 prosenttia äänimäärästä. Unionin äänioikeus on jakamaton.

Muiden osakkaiden kuin unionin äänioikeuteen sovelletaan toisessa osassa vahvistettuja erityissääntöjä.

3.Unioni ja muut edustajat nimittävät hallintoneuvoston puheenjohtajan vuorollaan vuosittain, jollei toisessa osassa toisin määrätä.

4.Hallintoneuvosto kokoontuu sääntömääräisiin istuntoihin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ylimääräisiä kokouksia voidaan kutsua koolle puheenjohtajan, toimitusjohtajan, komission tai muiden osakkaiden kuin unionin tai osallistujavaltioiden edustajien enemmistön pyynnöstä. Puheenjohtaja kutsuu hallintoneuvoston koolle, ja kokoukset pidetään asianomaisen yhteisyrityksen kotipaikassa, jollei hallintoneuvosto poikkeuksellisesti toisin päätä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

5.Toimitusjohtaja osallistuu kokouksiin. Hänellä on oikeus osallistua asioiden käsittelyyn, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

6.Asianomaisen yhteisyrityksen muiden elinten puheenjohtajilla on oikeus osallistua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina aina, kun käsitellään heidän tehtäviinsä kuuluvia asioita. He voivat osallistua asioiden käsittelyyn, mutta heillä ei ole äänioikeutta.

7.Puheenjohtaja voi tapauskohtaisesti kutsua myös muita henkilöitä, erityisesti muiden eurooppalaisten kumppanuuksien edustajia, toimeenpanovirastoja tai sääntelyvirastoja, unionin alueellisia viranomaisia ja eurooppalaisia teknologiayhteisöjä, osallistumaan kokouksiin tarkkailijoina luottamuksellisuutta ja eturistiriitoja koskevien sääntöjen mukaisesti.

8.Hallintoneuvosto on päätösvaltainen, kun edustettuina ovat komissio, yksityiset osakkaat ja tarvittaessa vähintään kolme osallistujavaltioiden päävaltuutettua.

9.Osakkaiden edustajat eivät ole henkilökohtaisesti korvausvastuussa toimista, joita he toteuttavat toimiessaan edustajina hallintoneuvostossa.

10.Hallintoneuvosto vahvistaa oman työjärjestyksensä.

11.Osakkaiden edustajia sitovat käytännesääntöjen määräykset. Käytännesäännöissä on vahvistettava tällaisten jäsenten velvollisuudet asianomaisen yhteisyrityksen ja unionin koskemattomuuden ja maineen turvaamiseksi.

16 artikla

Hallintoneuvoston tehtävät

1.Kunkin yhteisyrityksen hallintoneuvostolla on yleinen vastuu kyseisen yhteisyrityksen strategisesta ohjauksesta ja toiminnasta, ja se valvoo yhteisyrityksen toimien toteuttamista.

Komissio pyrkii hallintoneuvostossa toimiessaan varmistamaan koordinoinnin yhteisyritysten toimien ja unionin rahoitusohjelmien asianomaisten toimien välillä, jotta voidaan edistää synergioita ja täydentävyyttä tutkimusyhteistyöhön kuuluvia painotuksia määritettäessä.

2.Hallintoneuvoston tehtävänä on:

a)varmistaa yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointiohjelman ja yksittäisten toimien edistymisen tiivis ja oikea-aikainen seuranta suhteessa komission painopisteisiin ja strategiseen tutkimus- ja innovointiohjelmaan ja toteuttaa tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä varmistaakseen, että yhteisyritys saavuttaa tavoitteensa;

b)arvioida, hyväksyä tai hylätä osakkuushakemukset 7 artiklan mukaisesti;

c)arvioida, hyväksyä tai hylätä mahdolliset rahoituskumppanihakemukset 9 artiklan mukaisesti;

d)päättää yhteisyrityksen osakkuuden lakkauttamisesta sellaisen osakkaan osalta, joka ei täytä tämän asetuksen tai 8 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisia velvoitteitaan;

e)hyväksyä yhteisyrityksen varainhoitosäännöt 25 artiklan mukaisesti;

f)hyväksyä vuotuinen talousarvio ja henkilöstötaulukko, mukaan luettuina vakinaisten ja väliaikaisten toimien määrä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain sekä sopimussuhteisen henkilöstön ja kansallisten asiantuntijoiden lukumäärä kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistuna;

g)päättää hallintomenojen jakamisesta muiden osakkaiden kuin unionin kesken, jos nämä osakkaat eivät pääse sopimukseen 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

h)käyttää 4 kohdan mukaisesti yhteisyrityksen henkilöstön suhteen Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, nimittävälle viranomaiselle ja unionin muuta henkilöstöä koskevissa palvelussuhteen ehdoissa työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle annettuja valtuuksia, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen valtuudet’;

i)nimittää tai erottaa toimitusjohtaja, jatkaa hänen toimikauttaan, opastaa häntä ja valvoa hänen suoriutumistaan tehtävistään;

j)hyväksyä strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma aloitteen alussa ja muuttaa sitä tarvittaessa koko Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman keston ajan. Strategisessa tutkimus- ja innovointiohjelmassa määritellään kumppanuuden aiottu vaikutus, kaavailtu toimintakokonaisuus, mitattavissa olevat odotetut tulokset, resurssit, tuotokset ja välitavoitteet määritellyn ajan kuluessa. Siinä määritellään myös muut eurooppalaiset kumppanuudet, joiden kanssa yhteisyritys aloittaa virallisen ja säännöllisen yhteistyön, sekä mahdollisuudet synergioihin yhteisyrityksen toimien ja kansallisten tai alueellisten aloitteiden ja politiikkojen välillä osallistujavaltioiden tai valtioiden edustajien ryhmän saamien tietojen perusteella ja mahdollisuudet synergioihin muiden unionin ohjelmien kanssa;

k)hyväksyä toimitusjohtajan ehdottama työohjelma ja vastaavat menoarviot strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien hallinnolliset toimet, ehdotuspyyntöjen sisältö, yhteisten ehdotuspyyntöjen kohteena olevat tutkimusalat ja yhteistyö muiden kumppanien kanssa, ehdotuspyyntöjen aihekohtainen sovellettava rahoitusosuus sekä asiaan liittyvät ehdotuksenjättö-, arviointi-, valinta-, rahoituksenmyöntämis- ja uudelleentarkastelumenettelyjä koskevat säännöt kiinnittäen erityistä huomiota palautteeseen politiikan vaatimusten näkökulmasta;

l)hyväksyä työohjelman pääosan liitteessä oleva vuotuinen täydentäviä toimia koskeva suunnitelma muiden osakkaiden kuin unionin ehdotuksen perusteella kuultuaan tieteellistä neuvoa-antavaa elintä tai muuta vastaavaa toisessa osassa vahvistettua elintä;

m)antaa strategista ohjausta yhteistyölle muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman mukaisesti;

n)arvioida konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus, mukaan lukien vastaavat menot ja muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa yhteisiin ehdotuspyyntöihin osoitetut määrärahat;

o)antaa lausunto yhteisyrityksen lopullisesta tilinpäätöksestä;

p)toteuttaa tarvittavat järjestelyt yhteisyrityksen sisäisen tarkastustoiminnon perustamiseksi;

q)hyväksyä ohjelmatoimiston organisaatiorakenne toimitusjohtajan suosituksesta;

r)hyväksyä yhteisyrityksen viestintäpolitiikka toimitusjohtajan suosituksesta;

s)hyväksyä luettelo rahoitettaviksi valituista toimista;

t)vahvistaa henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanoa koskevat säännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

u)hyväksyä säännöt kansallisten asiantuntijoiden tilapäisestä siirtämisestä yhteisyrityksiin tai harjoittelijoiden käyttämisestä;

v)perustaa tarvittaessa neuvoa-antavia ryhmiä tai työryhmiä, myös yhteistyössä muiden yhteisyritysten kanssa, 13 artiklassa tarkoitetun yhteisyrityksen elinten lisäksi määritellyksi ajaksi ja tiettyä tarkoitusta varten;

w)toimittaa komissiolle tarvittaessa kaikki tämän asetuksen muuttamista koskevat yhteisyrityksen osakkaiden pyynnöt;

x)pyytää erityisiä kysymyksiä koskevia tieteellisiä neuvoja tai analyyseja yhteisyrityksen tieteelliseltä neuvoa-antavalta elimeltä tai sen jäseniltä, myös lähialojen kehityssuunnista;

y)hyväksyä vuoden 2022 loppuun mennessä suunnitelma Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta yhteisyritykselle myönnetyn rahoituksen asteittaisesta lopettamisesta toimitusjohtajan suosituksesta;

z)varmistaa sellaisten tehtävien hoitaminen, joita ei ole nimenomaisesti osoitettu yhteisyrityksen tietylle elimelle, sillä edellytyksellä, että hallintoneuvosto voi antaa tällaisen tehtävän kyseisen yhteisyrityksen toiselle elimelle.

3.Yhteisyrityksen hallintoneuvostoon voidaan myös soveltaa toisessa osassa vahvistettuja erityissääntöjä.

4.Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseisten henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta toimitusjohtajalle ja määritellään olosuhteet, joissa toimivallan siirto voidaan keskeyttää. Toimitusjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

2 JAKSO

Toimitusjohtaja

17 artikla

Toimitusjohtajan nimittäminen, erottaminen ja toimikauden jatkaminen

1.Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan ansioiden ja pätevyyden perusteella komission esittämästä ehdokasluettelosta noudattaen avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä, jossa huomioidaan myös sukupuolten tasapuolisen edustuksen periaate.

2.Komissio esittää luettelon toimitusjohtajaehdokkaista kuultuaan yhteisyrityksen muita osakkaita kuin unionia. Tätä varten yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni nimittävät yhteisymmärryksessä edustajansa sekä hallintoneuvostoa edustavan tarkkailijan.

3.Toimitusjohtaja on henkilöstön jäsen, ja hänet valitaan tehtäväänsä yhteisyrityksen väliaikaisena toimihenkilönä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

Toimitusjohtajan sopimusta tehtäessä yhteisyritystä edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja.

4.Toimitusjohtajan toimikausi on neljä vuotta. Toimikauden päättyessä komissio laatii muita osakkaita kuin unionia kuultuaan arvion tavasta, jolla toimitusjohtaja on hoitanut tehtäviään, sekä yhteisyrityksen tulevista tehtävistä ja haasteista.

5.Yhteisyrityksen hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 4 kohdassa tarkoitettu arviointi, jatkaa toimitusjohtajan toimikautta kerran enintään kolmella vuodella.

6.Toimitusjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi osallistua samaa toimea koskevaan valintamenettelyyn.

7.Toimitusjohtaja voidaan erottaa ainoastaan hallintoneuvoston päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksesta ja kuultuaan tarvittaessa yhteisyrityksen muita osakkaita kuin unionia.

18 artikla

Toimitusjohtajan tehtävät

1.Toimitusjohtaja vastaa yhteisyrityksen päivittäisestä johtamisesta hallintoneuvoston päätösten mukaisesti. Hän toimittaa hallintoneuvostolle kaikki tiedot, joita se tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi. Toimitusjohtaja ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta tai miltään muulta elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin toimielinten ja hallintoneuvoston toimivaltaa.

2.Toimitusjohtaja on yhteisyrityksen laillinen edustaja. Hän vastaa toimistaan yhteisyrityksen hallintoneuvostolle.

3.Toimitusjohtaja toteuttaa yhteisyrityksen talousarvion.

4.Toimitusjohtajan tehtävänä yhteisyrityksessä on:

a)varmistaa yhteisyrityksen kestävä ja tehokas johtaminen;

b)valmistella ja toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi vuotuinen talousarvioesitys ja henkilöstötaulukko;

c)laatia ja toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi yhteisyrityksen työohjelma ja sitä vastaavat menoarviot strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman toteuttamiseksi;

d)toimittaa yhteisyrityksen tilinpäätös hallintoneuvostolle lausuntoa varten;

e)laatia ja toimittaa hallintoneuvoston arvioitavaksi ja hyväksyttäväksi konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus;

f)seurata 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja rahoitusosuuksia, raportoida säännöllisesti hallintoneuvostolle tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneesta edistymisestä ja ehdottaa tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä;

g)aloittaa virallinen ja säännöllinen yhteistyö strategisessa tutkimus- ja innovointiohjelmassa yksilöityjen eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa hallintoneuvoston antamien strategisten suuntaviivojen mukaisesti;

h)edustaa yhteisyritystä Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman hallinnoinnin piiriin kuuluvissa kokouksissa;

i)toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi luettelo toimista, jotka yhteisyrityksen on määrä rahoittaa;

j)arvioida hakemukset yhteisyrityksen liitännäisosakkaiksi avoimen kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella ja esittää hallintoneuvostolle ehdotuksensa liitännäisosakkaiksi;

k)tiedottaa säännöllisesti yhteisyrityksen muille elimille kaikista niiden tehtäviin liittyvistä seikoista;

l)allekirjoittaa yhteisyrityksen puolesta toimivaltaansa kuuluvat yksittäiset avustussopimukset ja päätökset;

m)allekirjoittaa yhteisyrityksen puolesta hankintasopimuksia;

n)toteuttaa yhteisyrityksen viestintäpolitiikkaa;

o)organisoida, ohjata ja valvoa yhteisyrityksen toimintaa ja henkilöstöä hallintoneuvoston siirtämän toimivallan rajoissa;

p)ottaa käyttöön vaikuttava ja tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä ja varmistaa sen toiminta sekä ilmoittaa hallintoneuvostolle kaikista sitä koskevista merkittävistä muutoksista;

q)suojata unionin taloudellisia etuja petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä tarvittaessa käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia;

r)varmistaa yhteisyritystä koskevien riskinarviointien ja riskinhallinnan toteuttaminen;

s)toteuttaa kaikki muut tarvittavat toimenpiteet sen arvioimiseksi, miten yhteisyritys on edistynyt tavoitteidensa saavuttamisessa;

t)laatia ja toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi suunnitelma yhteisyritykselle Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman rahoituksen asteittaisesta lopettamisesta;

u)suorittaa muita hallintoneuvoston hänelle antamia tai siirtämiä tai tämän asetuksen edellyttämiä tehtäviä;

v)käyttää oikeuttaan siirtää valtuuksiaan muille henkilöstön jäsenille, jollei 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksyttävistä säännöistä muuta johdu.

5.Toimitusjohtajaan voidaan myös soveltaa mitä tahansa toisessa osassa vahvistettua erityissääntöä.

6.Toimitusjohtaja perustaa ohjelmatoimiston, joka suorittaa toimitusjohtajan vastuulla kaikki tästä asetuksesta johtuvat yhteisyrityksen tukitehtävät. Ohjelmatoimisto koostuu yhteisyrityksen henkilöstöstä, ja sen tehtävänä on erityisesti:

a)tarjota tukea tarvittavan kirjanpitojärjestelmän luomisessa ja hallinnoinnissa yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti;

b)hallinnoida yhteisyrityksen työohjelman täytäntöönpanoa koko täytäntöönpanosyklin ajan;

c)tarjota yhteisyrityksen osakkaille ja elimille kaikki asiaankuuluva tieto ja tuki, joita ne tarvitsevat tehtäviensä suorittamiseksi;

d)toimia yhteisyrityksen elinten sihteeristönä ja tukea hallintoneuvoston perustamia neuvoa-antavia ryhmiä.

3 JAKSO

Neuvoa-antavat elimet

19 artikla

Tieteellinen neuvonta

1.Yhteisyritysten on pyydettävä riippumatonta tieteellistä neuvontaa:

a)tieteelliseltä neuvoa-antavalta elimeltä, jonka yhteisyritys perustaa toisessa osassa vahvistettujen säännösten mukaisesti, tai sen jäseniltä, jollei tämän artiklan säännöksistä muuta johdu; ja/tai

b)yhteisyrityksen hallintoneuvosto voi tapauskohtaisesti pyytää neuvoa erityiskysymyksissä ulkopuolisilta asiantuntijoilta.

Poikkeustapauksissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni voivat hoitaa osan tieteelliseen neuvontaan liittyvistä tehtävistä edellyttäen, että eturistiriitoja ei ole.

2.Tieteellisen neuvoa-antavan elimen jäsenten asiantuntijoiden on oltava tasapuolisesti edustettuina yhteisyrityksen toimissa, myös sukupuolten tasapuolisen edustuksen osalta. Tieteellisen neuvoa-antavan elimen jäsenillä on oltava tarvittava pätevyys ja asiantuntemus, myös tekniikan alalta, jotta yhteisyritykselle voidaan antaa tieteelliseen tietoon perustuvia suosituksia ottaen myös huomioon suositusten sosioekonomiset vaikutukset ja yhteisyrityksen tavoitteet.

3.Tieteellisen neuvoa-antavan elimen jäseniä ja kutsuttuja tarkkailijoita koskee salassapitovelvollisuus, jota perussopimusten ja niiden soveltamissääntöjen nojalla sovelletaan kaikkiin toimielinten jäseniin ja henkilöstöön, sekä arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien ja unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen suojelua koskevat komission turvallisuussäännöt, joista säädetään komission päätöksissä (EU, Euratom) 2015/443 39 ja 2015/444 40 .

4.Hallintoneuvosto vahvistaa erityiset arviointiperusteet ja menettelyn yhteisyrityksen tieteellisen neuvoa-antavan elimen kokoonpanon valintaa varten ja nimittää sen jäsenet. Hallintoneuvosto ottaa tarvittaessa huomioon valtioiden edustajien ryhmän ehdottamat mahdolliset ehdokkaat.

5.Tieteellinen neuvoa-antava elin valitsee puheenjohtajansa jäsentensä keskuudesta.

6.Tieteellinen neuvoa-antava elin kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa, ja puheenjohtaja kutsuu kokoukset koolle. Puheenjohtaja voi kutsua muita henkilöitä osallistumaan kokouksiin tarkkailijoina. Tieteellinen neuvoa-antava elin vahvistaa oman työjärjestyksensä.

7.Tieteellisen neuvoa-antavan elimen tehtävänä on:

a)antaa neuvoja työohjelmissa käsiteltävistä tieteellisistä painopisteistä strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman ja Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman strategisen suunnittelun mukaisesti;

b)antaa neuvoja vuotuisessa toimintakertomuksessa kuvattavista tieteellisistä saavutuksista;

c)ehdottaa hallintoneuvostolle strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman edistymisen ja yksittäisten toimien perusteella tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä tai toimien uudelleensuuntaamista;

d)tarjota hallintoneuvoston pyytämiä riippumattomia neuvoja ja tieteellisiä analyyseja erityisistä kysymyksistä, erityisesti lähialojen kehityssuunnista;

e)mikäli toisessa osassa niin määrätään, arvioida yhteisyrityksen rahoittamien teknologia- ja innovointitoimien tulokset ja raportoida niistä hallintoneuvostolle;

f)mikäli toisessa osassa niin määrätään, osallistua Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman mukaisten eurooppalaisten kumppanuuksien välille perustettuihin sektori-integraatiota käsitteleviin komiteoihin synergioiden mahdollistamiseksi;

g)suorittaa muita toisessa osassa määriteltyjä tehtäviä.

8.Tieteellisen neuvoa-antavan elimen kunkin kokouksen jälkeen sen puheenjohtaja toimittaa hallintoneuvostolle kertomuksen, jossa esitetään kyseisen elimen ja sen jäsenten lausunnot kokouksessa käsitellyistä asioista.

9.Tieteellinen neuvoa-antava elin voi omasta aloitteestaan neuvoa hallintoneuvostoa kuulemaan sitä kysymyksissä, jotka eivät kuulu 7 kohdassa säädettyjen tehtävien piiriin.

20 artikla

Valtioiden edustajien ryhmä

1.Lukuun ottamatta tapauksia, joissa jäsenvaltiot ja assosioituneet maat osallistuvat yhteisyrityksen toimintaan osakkaana tai osakkaan osakkuusyhteisönä, yhteisyritysten on perustettava valtioiden edustajien ryhmä toisen osan mukaisesti, jollei tämän artiklan säännöksistä muuta johdu.

2.Valtioiden edustajien ryhmässä on yksi edustaja ja yksi varajäsen kustakin jäsenvaltiosta ja assosioituneesta maasta. Valtioiden edustajien ryhmä valitsee puheenjohtajansa jäsentensä keskuudesta.

3.Valtioiden edustajien ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Puheenjohtaja kutsuu kokoukset koolle. Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja toimitusjohtaja tai heidän edustajansa osallistuvat kokouksiin tarkkailijoina.

4.Valtioiden edustajien ryhmän kokouksia voidaan säännellä millä tahansa toisen osan asiaa koskevilla erityismääräyksillä.

5.Valtioiden edustajien ryhmän puheenjohtaja voi kutsua muita henkilöitä, erityisesti unionin liittovaltio- tai alueviranomaisten edustajia, pk-yritysten yhdistysten edustajia ja yhteisyritysten muiden elinten edustajia, osallistumaan tarkkailijoina ryhmän kokouksiin.

6.Valtioiden edustajien ryhmän kokousten esityslistat jaetaan riittävän ajoissa, jotta varmistetaan kunkin jäsenvaltion ja assosioituneen maan asianmukainen edustus. Esityslista jaetaan myös hallintoneuvostolle tiedoksi.

7.Valtioiden edustajien ryhmää kuullaan, ja se tarkastelee erityisesti seuraavia aiheita koskevia tietoja ja antaa lausuntoja niistä:

a)yhteisyrityksen ohjelman edistyminen ja sen tavoitteiden saavuttaminen osana Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaa, mukaan lukien tiedot ehdotuspyynnöistä ja ehdotusten arviointiprosessista;

b)strategisten suuntaviivojen päivittäminen Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman strategisen suunnittelun ja muiden unionin ja jäsenvaltioiden rahoitusvälineiden mukaisesti;

c)yhteydet Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan ja muihin unionin, kansallisiin ja tarvittaessa alueellisiin aloitteisiin, mukaan lukien koheesiopolitiikan rahastot älykkään erikoistumisen strategioiden mukaisesti;

d)työohjelmat;

e)pk-yritysten osallistuminen.

8.Tarvittaessa valtioiden edustajien ryhmän on lisäksi raportoitava säännöllisesti hallintoneuvostolle ja toimittava yhteisyrityksen yhteystahona seuraavissa asioissa:

a)asiaan liittyvien kansallisten tai alueellisten tutkimus- ja innovointiohjelmien tilanne ja mahdollisten yhteistyöalojen kartoittaminen, mukaan lukien konkreettiset toimet, jotka on toteutettu tai joita suunnitellaan asiaan liittyvien teknologioiden ja innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottamiseksi;

b)kansallisesti tai alueellisesti toteutetut erityistoimet, jotka liittyvät tietämyksen levittämistilaisuuksiin, teknisiin workshop-tapaamisiin ja viestintätoimiin;

c)kansallisesti tai alueellisesti toteutetut kunkin aloitteen käyttöönottotoimiin liittyvät erityistoimenpiteet;

d)kansalliset tai alueelliset politiikat ja aloitteet täydentävyyden varmistamiseksi yhteisyrityksen strategisessa tutkimus- ja innovointiohjelmassa ja vuotuisissa työohjelmissa.

9.Valtioiden edustajien ryhmän on toimitettava kunkin kalenterivuoden lopussa kertomus, jossa kuvataan yhteisyrityksen toimialaan liittyviä kansallisia tai alueellisia politiikkoja ja yksilöidään erityisiä yhteistyötapoja yhteisyrityksen rahoittamien toimien kanssa.

10.Valtioiden edustajien ryhmä voi omasta aloitteestaan antaa hallintoneuvostolle suosituksia tai ehdotuksia teknisistä, hallinnollisista ja rahoitukseen liittyvistä kysymyksistä sekä työohjelmista ja muista asiakirjoista, erityisesti jos nämä seikat vaikuttavat kansallisiin tai alueellisiin etuihin.

Hallintoneuvostojen on ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä valtioiden edustajien ryhmälle toimista, joita se on toteuttanut tällaisten suositusten tai ehdotusten johdosta, tai perusteltava, jos niitä ei noudateta.

11.Valtioiden edustajien ryhmä saa säännöllisesti tietoja muun muassa osallistumisesta yhteisyrityksen rahoittamiin epäsuoriin toimiin, kunkin ehdotuspyynnön ja hankkeen täytäntöönpanon tuloksista, synergioista muiden asiaan liittyvien unionin ohjelmien kanssa sekä yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta.

12.Valtioiden edustajien ryhmä vahvistaa oman työjärjestyksensä.

13.Yksi tai useampi yhteisyritys voi perustaa valtioiden edustajien ryhmän toisessa osassa vahvistettujen asiaa koskevien määräysten mukaisesti.

21 artikla

Sidosryhmien edustajien ryhmä

1.Yhteisyritykset voivat perustaa sidosryhmien edustajien ryhmän toisessa osassa vahvistettujen asiaa koskevien säännösten mukaisesti ja jollei tämän artiklan säännöksistä muuta johdu.

2.Sidosryhmien edustajien ryhmä on avoin kaikille yhteisyrityksen alalla toimiville julkisille ja yksityisille sidosryhmille, myös järjestäytyneille ryhmille, sekä jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden ja muiden maiden kansainvälisille eturyhmille.

3.Sidosryhmien edustajien ryhmälle tiedotetaan säännöllisesti yhteisyrityksen toiminnasta, ja sitä pyydetään esittämään huomautuksensa yhteisyrityksen suunnitelluista aloitteista.

4.Toimitusjohtaja kutsuu koolle sidosryhmien edustajien ryhmän kokoukset.

5.Toimitusjohtaja voi neuvoa hallintoneuvostoa kuulemaan sidosryhmien edustajien ryhmää erityiskysymyksissä. Jos tällaisia kuulemisia järjestetään, niistä on raportoitava hallintoneuvostolle sen jälkeen, kun sidosryhmien edustajien ryhmässä on käyty asiaankuuluvat keskustelut.

4 LUKU

Varainhoitoa ja toimintaa koskevat säännökset

1 JAKSO

Yleiset määräykset

22 artikla

Yhteisyritysten rahoittamiin toimiin sovellettavat säännöt

1.Horisontti Eurooppa ‑asetusta sovelletaan toimiin, joita yhteisyritykset rahoittavat Horisontti Eurooppa ‑ohjelman puitteissa. Mainitun asetuksen mukaisesti kutakin yhteisyritystä pidetään rahoituselimenä, joka myöntää rahoitustukea epäsuoriin toimiin kyseisen asetuksen [5 artiklan] mukaisesti.

2.Yhteisyritysten Horisontti Eurooppa ‑ohjelman puitteissa rahoittamiin toimiin voidaan myös soveltaa mitä tahansa toisessa osassa esitettyjä erityissäännöksiä.

3.Poiketen siitä, mitä Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [36 artiklan 4 kohdan a alakohdassa] säädetään, vastustamisoikeutta sovelletaan myös osallistujiin, jotka ovat tuottaneet tulokset mutta eivät ole saaneet rahoitusta yhteisyritykseltä.

23 artikla

Toiminnan ja rahoituksen suunnittelu

1.Toimitusjohtaja esittää hallintoneuvoston hyväksyttäväksi työohjelman luonnoksen.

2.Työohjelma hyväksytään sen täytäntöönpanoa edeltävän vuoden loppuun mennessä. Työohjelma julkaistaan yhteisyrityksen verkkosivustolla, ja se jaetaan tiedoksi asianomaisen klusterin ohjelmakomitealle, jotta voidaan tukea koordinointia Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman kokonaisstrategian kanssa.

3.Toimitusjohtaja laatii talousarvioesityksen seuraavaa vuotta varten ja esittää sen hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi.

4.Hallintoneuvosto hyväksyy tiettyä vuotta koskevan vuotuisen talousarvion sen toteuttamista edeltävän vuoden loppuun mennessä.

5.Vuotuista talousarviota tarkistetaan unionin talousarvioon sisältyvän unionin rahoitusosuuden huomioon ottamiseksi.

24 artikla

Toimintaa ja rahoitusta koskeva raportointi

1.Toimitusjohtaja toimittaa hallintoneuvostolle konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen tehtäviensä suorittamisesta yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti.

2.Konsolidoidussa vuotuisessa toimintakertomuksessa annetaan tietoa muun muassa seuraavista asioista:

a)toteutetut tutkimus-, innovointi- ja muut toimet ja niitä vastaavat menot;

b)toimitetut ehdotukset ja niiden jakautuminen osallistujatyypeittäin, pk-yritykset mukaan lukien, sekä maittain;

c)rahoitettaviksi valitut epäsuorat toimet, mukaan lukien niiden jakautuminen osallistujatyypeittäin, pk-yritykset mukaan lukien, sekä maittain, sekä asianomaisen yhteisyrityksen yksittäisille osallistujille ja toimille myöntämä rahoitus;

d)muiden osakkaiden kuin unionin toteuttamat täydentävät toimet;

e)yhteistyö muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa, mukaan lukien yhteiset ehdotuspyynnöt, sekä yhteisyrityksen toimien ja kansallisten tai alueellisten aloitteiden ja politiikkojen väliset synergiat.

3.Yhteisyrityksen tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti.

4.Toimitusjohtaja toimittaa talousarvio- ja varainhallintoa koskevan selvityksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti.

5.Vastuuvapausmenettely toteutetaan yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti.

2 JAKSO

Rahoitussäännökset

25 artikla

Varainhoitosäännöt

1.Yhteisyritysten on hyväksyttävä varainhoitosääntönsä asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklan mukaisesti.

2.Varainhoitosäännöt julkaistaan asianomaisen yhteisyrityksen verkkosivustolla.

26 artikla

Rahoituslähteet

1.Unioni, muut osakkaat kuin unioni ja rahoituskumppanit rahoittavat yhdessä kutakin yhteisyritystä rahoitusosuuksilla ja operatiivisiin toimiin osoitetuilla luontoissuorituksilla.

2.Muut osakkaat kuin unioni sopivat siitä, miten niiden yhteinen rahoitusosuus jaetaan niiden kesken yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti.

3.Yhteisyrityksen toimintamenot katetaan seuraavista lähteistä:

a)unionin rahoitusosuus;

b)yksityisten osakkaiden ja niiden osakkuus- tai sidosyhteisöjen, rahoituskumppanien ja yhteisyrityksen osakkaana olevien kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuudet;

c)osallistujavaltioiden rahoitusosuudet;

d)2 artiklan 8 kohdassa määritellyt luontoissuoritukset.

4.Yhteisyrityksen talousarvioon kirjattavat varat koostuvat seuraavista rahoitusosuuksista:

a)yhteisyrityksen hallintomenoihin osoitettavat osakkaiden rahoitusosuudet jaoteltuina vuosittain tasan unionin ja muiden osakkaiden kuin unionin kesken, jollei toisin määrätä yhteisyrityksen osakkuuden erityisen luonteen vuoksi;

b)yhteisyrityksen toimintamenoihin osoitettavat osakkaiden ja rahoituskumppanien rahoitusosuudet;

c)yhteisyrityksen tuottamat tulot;

d)kaikki muut rahoitusosuudet, varat ja tulot.

Edellä 4 kohdassa tarkoitetuista rahoitusosuuksista kertyvät korot katsotaan yhteisyrityksen tuloiksi.

5.Hallintomenoihin osoitettujen rahoitusosuuksien käyttämätöntä osuutta voidaan käyttää kyseisen yhteisyrityksen toimintamenojen kattamiseen.

6.Jos yhteisyrityksen muu osakas kuin unioni ei suoriudu velvoitteistaan, jotka koskevat sen sovittua rahoitusosuutta, toimitusjohtaja antaa osakkaalle asiasta kirjallisen huomautuksen ja asettaa kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa laiminlyönti on korjattava. Jos asianomainen muu osakas kuin unioni ei edelleenkään suoriudu velvoitteistaan kyseisen määräajan päättyessä, toimitusjohtaja ilmoittaa komissiolle mahdollisista toimenpiteistä ja asianomaiselle osakkaalle, että tämä ei saa äänestää hallintoneuvostossa 11 artiklan 9 kohdan mukaisesti.

7.Yhteisyrityksen resurssit ja sen toimet kohdistetaan 4, 5, 44, 45, 55, 56, 71, 72, 83, 84, 97, 98, 113, 114, 124, 125, 142, 143, 159 ja 160 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden ja tehtävien täyttämiseen.

8.Yhteisyritys omistaa kaiken tuottamansa omaisuuden tai omaisuuden, joka sille siirretään 4, 5, 44, 45, 55, 56, 71, 72, 83, 84, 97, 98, 113, 114, 124, 125, 142, 143, 159 ja 160 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden ja tehtävien täyttämiseksi.

9.Kulujen kattamisen jälkeen jäänyttä ylijäämää ei makseta yhteisyrityksen osakkaille, ellei hallintoneuvosto toisin päätä, paitsi silloin, kun yhteisyritys puretaan.

27 artikla

Rahoitussitoumukset

1.Yhteisyrityksen rahoitussitoumukset eivät saa ylittää käytettävissä olevia tai yhteisyrityksen osakkaiden ja rahoituskumppanien talousarviositoumusten mukaisia taloudellisia resursseja.

2.Edellä 3 artiklan 1 kohdan b, d ja h alakohdassa tarkoitettujen yhteisyritysten talousarviositoumukset voidaan jakaa vuotuisiin eriin. Kyseisten talousarviositoumusten kumulatiivinen määrä erissä saa olla 31 päivään joulukuuta 2024 saakka enintään 50 prosenttia 10 artiklassa vahvistetusta unionin enimmäisrahoitusosuudesta. Tammikuusta 2025 alkaen vähintään 20 prosenttia jäljellä olevien vuosien yhteenlasketusta talousarviosta on katettava muutoin kuin vuotuisilla erillä.

28 artikla

Osakkaiden taloudellisten etujen suojaaminen

1.Yhteisyritys sallii komission henkilöstön ja muiden saman yhteisyrityksen tai komission valtuuttamien henkilöiden sekä tilintarkastustuomioistuimen pääsyn toimipaikkoihinsa ja tiloihinsa ja antaa näiden käyttöön kaikki tarkastusten toteuttamiseen tarvittavat tiedot, sähköisessä muodossa olevat tiedot mukaan luettuina.

2.Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi suorittaa tutkimuksia, muun muassa paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia, neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 41 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 42 vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti ja sen selvittämiseksi, onko johonkin tämän asetuksen nojalla rahoitettuun sopimukseen, päätökseen tai hankintasopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, korruptiota tai muuta laitonta toimintaa.

3.Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi suorittaa tutkimuksia neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1939 43 vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tutkiakseen unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia kyseisen asetuksen 4 artiklan mukaisesti.

4.Tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuviin sopimuksiin ja päätöksiin on sisällyttävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan komissiolle, asianomaiselle yhteisyritykselle, tilintarkastustuomioistuimelle, EPPOlle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia, paikalla tehtäviä tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1–3 kohdan soveltamista.

5.Kunkin yhteisyrityksen on varmistettava, että sen osakkaiden taloudelliset edut suojataan asianmukaisesti suorittamalla tai teettämällä tarvittavat sisäiset ja ulkoiset tarkastukset.

6.Kukin yhteisyritys liittyy Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 25 päivänä toukokuuta 1999 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 44 . Kukin yhteisyritys toteuttaa tarvittavat toimenpiteet OLAFin suorittamien sisäisten tutkimusten helpottamiseksi.

29 artikla

Jälkikäteen tehtävät tarkastukset

Epäsuoriin toimiin liittyvien menojen tarkastukset suoritetaan Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [48 artiklan] mukaisesti osana Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman epäsuoria toimia, erityisesti kyseisen asetuksen [48 artiklan 2 kohdassa] tarkoitetun tarkastusstrategian mukaisesti.

30 artikla

Sisäinen tarkastus

1.Komission sisäisellä tarkastajalla on yhteisyrityksiin nähden samat valtuudet kuin komissioon nähden.

2.Hallintoneuvosto voi perustaa sisäisen tarkastuksen toiminnon asianomaisen yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti.

3 JAKSO

Toimintaa koskevat säännökset

31 artikla

Luottamuksellisuus

Kunkin yhteisyrityksen on suojattava sellaiset luottamukselliset tiedot, joiden paljastaminen unionin toimielinten ja muiden unionin elinten, laitosten ja virastojen ulkopuolisille tahoille voisi haitata yhteisyrityksen osakkaiden tai yhteisyrityksen toimintaan osallistuvien etuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 32 ja 34 artiklan soveltamista. Tällaisia luottamuksellisia tietoja ovat muun muassa henkilötiedot, kaupalliset ja arkaluonteiset turvallisuusluokittelemattomat tiedot sekä turvallisuusluokitellut tiedot.

32 artikla

Avoimuus

Yhteisyrityksen hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 45 .

33 artikla

Henkilötietojen käsittely

Jos tämän asetuksen täytäntöönpano edellyttää henkilötietojen käsittelyä, niitä on käsiteltävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 46 mukaisesti.

34 artikla

 Pääsy tuloksiin ja ehdotuksia koskeviin tietoihin

1.Yhteisyritys antaa unionin toimielimille ja unionin elimille, laitoksille ja virastoille pääsyn kaikkiin tietoihin, jotka liittyvät sen rahoittamiin epäsuoriin toimiin. Näihin tietoihin sisältyvät yhteisyrityksen epäsuoriin toimiin osallistuvien tuensaajien tulokset tai muut tiedot, joita pidetään tarpeellisina unionin politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia varten. Tällaiset pääsyoikeudet rajoittuvat muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön, ja niissä on noudatettava soveltuvia luottamuksellisuussääntöjä.

2.Yhteisyritys luovuttaa sille toimitettuihin ehdotuksiin sisältyvät tiedot komissiolle unionin politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia varten.

5 LUKU

Henkilöstö ja korvausvastuu

1 JAKSO

Henkilöstö, erioikeudet ja vapaudet

35 artikla

Henkilöstö

1.Yhteisyritysten henkilöstöön sovelletaan neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 vahvistettuja virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja sekä näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanosääntöjä, jotka unionin toimielimet ovat yhdessä hyväksyneet.

2.Henkilöresurssit määritellään kunkin yhteisyrityksen henkilöstötaulukossa, jossa ilmoitetaan väliaikaisten toimien määrä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain sekä sopimussuhteisen henkilöstön määrä kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistuna yhteisyrityksen vuotuisen talousarvion mukaisesti.

3.Yhteisyrityksen henkilöstö koostuu väliaikaisesta ja sopimussuhteisesta henkilöstöstä.

4.Yhteisyritys vastaa kaikista henkilöstöön liittyvistä kuluista.

36 artikla

Tilapäisesti siirrettävät kansalliset asiantuntijat ja harjoittelijat

1.Yhteisyritys voi käyttää tilapäisesti siirrettyjä kansallisia asiantuntijoita ja harjoittelijoita, jotka eivät ole suoraan sen palveluksessa. Tilapäisesti siirrettyjen kansallisten asiantuntijoiden lukumäärä kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistuna lisätään 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin henkilöresursseja koskeviin tietoihin asianomaisen yhteisyrityksen vuotuisen talousarvion mukaisesti.

2.Asianomaisen yhteisyrityksen hallintoneuvosto hyväksyy päätöksen, jossa vahvistetaan kyseisen yhteisyrityksen palvelukseen tilapäisesti siirrettäviin kansallisiin asiantuntijoihin sekä harjoittelijoiden käyttöön sovellettavat säännöt.

37 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Yhteisyrityksiin ja niiden henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitettyä, Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa N:o 7.

2 JAKSO

Korvausvastuu

38 artikla

Yhteisyritysten korvausvastuu

1.Yhteisyrityksen sopimukseen perustuva korvausvastuu määritetään asiaa koskevissa sopimusmääräyksissä ja kulloiseenkin sopimukseen, päätökseen tai hankintasopimukseen sovellettavassa lainsäädännössä.

2.Muuta kuin sopimukseen perustuvaa vastuuta koskevissa asioissa yhteisyrityksen on korvattava henkilöstönsä tehtäviään suorittaessaan aiheuttamat vahingot jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

3.Kaikkien 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuun vastuuseen liittyvien yhteisyrityksen maksujen ja vastuuseen liittyvien kulujen ja kustannusten katsotaan olevan yhteisyrityksen menoja, jotka katetaan sen varoista.

4.Yhteisyritykset vastaavat yksin velvoitteistaan.

39 artikla

Osakkaiden korvausvastuu ja vakuutussuoja

1.Yhteisyrityksen osakkaiden taloudellinen korvausvastuu yhteisyrityksen veloista rajoittuu niiden yhteisyritykselle suorittamiin rahoitusosuuksiin.

2.Yhteisyritykset hankkivat tarvittavat vakuutukset ja pitävät ne voimassa.

40 artikla

Eturistiriidat

1.Yhteisyrityksen, sen elinten ja henkilöstön on tehtäviään hoitaessaan vältettävä kaikkia eturistiriitoja.

2.Hallintoneuvosto hyväksyy yhteisyrityksen henkilöstöä, hallintoneuvoston jäseniä ja muita sen toimintaan osallistuvia henkilöitä sekä yhteisyrityksen muita elimiä tai ryhmiä koskevat eturistiriitojen ehkäisemistä, välttämistä ja hallintaa koskevat säännöt yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen ja henkilöstön osalta henkilöstösääntöjen mukaisesti.

6 LUKU

Riidanratkaisu

41 artikla

Unionin tuomioistuimen toimivalta ja sovellettava lainsäädäntö

1.Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia:

a)yhteisyrityksen tekemissä sopimuksissa tai hankintasopimuksissa taikka sen päätöksissä olevan välityslausekkeen nojalla;

b)riidoissa, jotka koskevat yhteisyrityksen henkilöstön tehtäviään suorittaessaan aiheuttamien vahinkojen korvaamista;

c)kaikissa yhteisyrityksen ja sen henkilöstön välisissä riidoissa henkilöstösäännöissä ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa määrätyin rajoituksin tai edellytyksin.

2.Niihin kysymyksiin, joista ei säädetä tässä asetuksessa tai unionin muissa säädöksissä, sovelletaan sen valtion lainsäädäntöä, jossa yhteisyrityksen kotipaikka sijaitsee.

42 artikla

Kantelut Euroopan oikeusasiamiehelle

Yhteisyrityksen tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tekemistä päätöksistä voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklan mukaisesti.

7 LUKU

Yhteisyrityksen purkaminen

43 artikla

Yhteisyrityksen purkaminen

1.Yhteisyritykset puretaan 3 artiklassa säädetyn ajanjakson päättyessä.

2.Edellä 1 kohdassa määrätyn lisäksi yhteisyrityksen purkamismenettely käynnistyy automaattisesti, jos unioni tai kaikki muut osakkaat kuin unioni vetäytyvät yhteisyrityksestä.

3.Yhteisyrityksen purkamiseen liittyviä menettelyjä varten hallintoneuvosto nimittää yhden tai useamman selvittäjän, jotka toimivat hallintoneuvoston tekemien päätösten mukaisesti.

4.Purkamismenettelyn aikana yhteisyrityksen varoja käytetään kattamaan sen korvausvastuut ja purkamisesta aiheutuvat kustannukset. Mahdollinen ylijäämä jaetaan purkamisajankohtana yhteisyrityksen osakkaina olevien kesken suhteessa siihen, mikä on kunkin osakkaan rahoitusosuus yhteisyrityksessä. Mahdollinen unionille jaettu tällainen ylijäämä palautetaan unionin yleiseen talousarvioon.

5.Jos purettavan yhteisyrityksen tekemän sopimuksen tai päätöksen taikka hankintasopimuksen kesto on yhteisyrityksen toimintakautta pidempi, sen asianmukaiseksi hoitamiseksi perustetaan tapauskohtainen menettely.

TOINEN OSA

YKSITTÄISIÄ YHTEISYRITYKSIÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

I OSASTO

EUROOPAN KIERTOTALOUTTA JA BIOPOHJAISIA RATKAISUJA EDISTÄVÄ YHTEISYRITYS

44 artikla

Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävän yhteisyrityksen lisätavoitteet

1.Edellä 4 ja 5 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden lisäksi Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävällä yhteisyrityksellä (Circular Bio-based Europe, CBE), jäljempänä ’CBE-yhteisyritys’, on seuraavat yleiset tavoitteet:

a)nopeuttaa biopohjaisten innovatiivisten ratkaisujen innovointiprosessia ja kehittämistä;

b)nopeuttaa olemassa olevien kypsien ja innovatiivisten biopohjaisten ratkaisujen markkinoille saattamista;

c)varmistaa biopohjaisten teollisuusjärjestelmien ympäristötehokkuuden korkea taso.

2.CBE-yhteisyrityksellä on myös seuraavat erityistavoitteet:

a)lisätä poikkitieteellisen tutkimus- ja innovointitoiminnan intensiteettiä, jotta kestävien biopohjaisten ratkaisujen kehittämisessä ja demonstroinnissa voidaan hyödyntää biotieteiden ja muiden tieteenalojen uusien saavutusten etuja;

b)lisätä ja yhdistää sidosryhmien tutkimus- ja innovointivalmiuksia kaikkialla unionissa paikallistason biotalouden potentiaalin hyödyntämiseksi;

c)lisätä tutkimus- ja innovointivalmiuksia, jotta voidaan vastata ympäristöhaasteisiin ja kehittää kestävämpiä biopohjaisia innovaatioita;

d)vahvistaa biopohjaisten tutkimus- ja innovointiprosessien integrointia unionin teollisuuden arvoketjuihin;

e)vähentää riskiä, joka kohdistuu biopohjaisiin yrityksiin ja hankkeisiin tehtäviin tutkimus- ja innovaatioinvestointeihin;

f)varmistaa, että ympäristönäkökohdat otetaan huomioon kehitettäessä ja toteutettaessa biopohjaisia tutkimus- ja innovointihankkeita.

45 artikla

CBE-yhteisyrityksen lisätehtävät

Edellä 5 artiklassa vahvistettujen tehtävien lisäksi CBE-yhteisyrityksellä on seuraavat tehtävät:

a)varmistaa, että CBE-yhteisyrityksen tavoitteet saavutetaan julkisten ja yksityisten kumppanien tutkimus- ja innovointitoimien ohjelmasuunnittelun avulla;

b)hankkia käyttöön julkista ja yksityistä rahoitusta CBE-yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimiin;

c)tukea sellaisia vaikutuksiltaan merkittäviä monialaisia tutkimus- ja innovointihankkeita, jotka tehostavat teollista innovointia biopohjaisessa teollisuudessa, jotta voidaan saavuttaa CBE-yhteisyrityksen tavoitteet;

d)tehostaa CBE-yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimintaa koko innovointiketjussa alhaiselta teknologisen valmiuden tasolta korkealle tasolle;

e)aktivoida ja saattaa yhteen tutkimus- ja innovointitoimijoita maaseutu-, rannikko- ja kaupunkialueilta ja alueilta, joilla on hyödyntämättömiä mahdollisuuksia biopohjaisen teollisuuden kehittämiseen, tekemään yhteistyötä hanketoimissa;

f)varmistaa, että CBE-yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimissa keskitytään yleistä etua koskeviin kysymyksiin, erityisesti biopohjaisen teollisuuden ympäristö- ja ilmastotehokkuuteen sekä ongelmien ymmärtämisen että niihin liittyvien ratkaisujen kehittämisen osalta;

g)edistää viestintää ja yhteistyötä tutkimus- ja innovointitoimijoiden ja teollisuuden sidosryhmien välillä CBE-yhteisyrityksen puitteissa tietoisuuden lisäämiseksi nopeasti kehittyvästä tietämyksestä ja teknologiasta, monialaisen yhteistyön helpottamiseksi ja innovatiivisten biopohjaisten ratkaisujen markkinoille saattamisen helpottamiseksi;

h)aktivoida kansallisia ja alueellisia viranomaisia, jotka pystyvät luomaan suotuisammat olosuhteet biopohjaisten innovaatioiden markkinoille saattamiselle;

i)asettaa tieteellisesti vankat kestävyyskriteerit ja suorituskyvyn vertailuarvot, soveltaa niitä ja seurata niitä kaikissa CBE-yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimissa sekä edistää niitä aloitteen ulkopuolisilla biopohjaisen teollisuuden aloilla;

j)tiedottaa ja edistää tietoisuutta innovatiivisista biopohjaisista ratkaisuista poliittisten päättäjien, teollisuuden, kansalaisjärjestöjen ja kuluttajien keskuudessa.

46 artikla

Osakkaat

CBE-yhteisyrityksen osakkaita ovat:

a)Euroopan unioni, jota edustaa komissio;

b)Bio-based Industries Consortium (biopohjaisten teollisuudenalojen yhteenliittymä, jäljempänä ’BIC’), Belgian lainsäädännön mukaisesti perustettu voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka pysyvä toimipaikka on Bryssel, Belgia, sen jälkeen, kun se on antanut kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä ehdoitta CBE-yhteisyritykseen;

c)liitännäisosakkaat, jotka valitaan 7 artiklan mukaisesti hallintoneuvoston päätöksellä.

47 artikla

Unionin rahoitusosuus

Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta CBE-yhteisyritykselle hallinnollisten ja toimintamenojen kattamiseksi myönnettävä unionin rahoitusosuus, EFTA-määrärahat mukaan luettuina, on enintään 1 000 000 000 euroa, josta enintään 23 500 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin. Unionin rahoitusosuutta voidaan korottaa kolmansien maiden rahoitusosuuksilla, jos viimeksi mainitut ovat käytettävissä.

48 artikla

Muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuudet

1.CBE-yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni suorittavat – tai huolehtivat siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – rahoitusosuuden, joka on yhteensä vähintään 1 000 000 000 euroa. Tästä määrästä enintään 23 500 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin 3 artiklassa määritettynä ajanjaksona.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu rahoitusosuus koostuu 11 artiklan 1 kohdan mukaisista rahoitusosuuksista CBE-yhteisyritykseen.

49 artikla

Täydentävien toimien soveltamisala

1.BIC:n tai sen osakkuus- tai sidosyhteisöjen on tehtävä vuosittain ehdotus täydentävistä toimista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hallintoneuvoston päätöksentekovaltaa 16 artiklan 2 kohdan l alakohdan mukaisen täydentäviä toimia koskevan suunnitelman osalta ja edellyttäen, että tällaiset toimet kuuluvat 2 artiklan 9 ja 10 kohdan soveltamisalaan. Täydentävät toimet liittyvät suoraan CBE-yhteisyrityksen hankkeisiin ja toimiin, joita ovat erityisesti seuraavat:

a)investoinnit uusiin laitoksiin, jotka edustavat uutta arvoketjua, mukaan lukien investoinnit kestäviin laitteisiin, työkaluihin ja oheisinfrastruktuuriin, jotka liittyvät erityisesti alueelliseen käyttöönottoon ja sen kestävyyden todentamiseen;

b)investoinnit uusiin innovatiivisiin ja kestäviin tuotantolaitoksiin tai lippulaivahankkeisiin;

c)investoinnit uuteen tutkimukseen ja innovointiin ja perusteltuun infrastruktuuriin, mukaan lukien tilat, työkalut, kestohyödykkeet ja pilottilaitokset (tutkimuskeskukset);

d)standardointitoimet;

e)viestintä-, tiedonlevitys- ja tiedotustoimet.

2.Hankkeisiin suoraan liittyviä investointeja ovat erityisesti seuraavat:

a)ei-tukikelpoiset investoinnit, jotka ovat tarpeen CBE-yhteisyrityshankkeen toteuttamiseksi hankkeen keston aikana;

b)rinnakkain CBE-yhteisyrityshankkeen kanssa tehdyt investoinnit, joilla täydennetään hankkeen tuloksia ja nostetaan se korkeammalle teknologisen valmiuden tasolle;

c)investoinnit, joita tarvitaan CBE-yhteisyrityksen hankkeen tulosten käyttöönottoon hankkeen päättymisen jälkeen siihen saakka, kunnes CBE-yhteisyritys on purettu. Perustelluissa tapauksissa voidaan ottaa huomioon investoinnit, jotka liittyvät edellisen kumppanuuden (BBI-yhteisyritys) hankkeiden tulosten käyttöönottoon.

50 artikla

CBE-yhteisyrityksen elimet

CBE-yhteisyrityksen elimet ovat:

a)hallintoneuvosto;

b)toimitusjohtaja;

c)tieteellinen komitea;

d)valtioiden edustajien ryhmä;

e)käyttöönottoryhmät.

51 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

Hallintoneuvoston kokoonpano on seuraava:

a)viisi komission edustajaa unionin puolesta; ja

b)viisi muiden osakkaiden kuin unionin edustajaa, joista vähintään yhden olisi edustettava pk-yrityksiä.

52 artikla

Hallintoneuvoston toiminta

1.Muilla osakkailla kuin unionilla on yhdessä 50 prosenttia äänioikeuksista.

2.Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa kahden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi.

3.Hallintoneuvosto kokoontuu sääntömääräisiin istuntoihin neljä kertaa vuodessa.

4.Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen istuntojen lisäksi hallintoneuvosto pitää vähintään kerran vuodessa strategisen kokouksen, jonka ensisijaisena tavoitteena on määrittää kestävään biopohjaiseen alaan liittyvät haasteet ja mahdollisuudet sekä uusia strategisia suuntaviivoja CBE-yhteisyritykselle.

5.Strategiseen kokoukseen on kutsuttava myös muita johtajia ja virkamiehiä, joilla on päätösvaltaa johtavissa eurooppalaisissa biopohjaisissa yrityksissä tai komissiossa. Valtioiden edustajien ryhmän, tieteellisen komitean ja käyttöönottoryhmien puheenjohtajat voidaan kutsua osallistumaan tarkkailijoina.

53 artikla

Tieteellinen komitea

1.Tieteellinen komitea on CBE-yhteisyrityksen 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tieteellinen neuvoa-antava elin.

2.Tieteellisessä komiteassa voi olla enintään 15 pysyvää jäsentä.

3.Tieteellisen komitean puheenjohtaja valitaan kahden vuoden toimikaudeksi.

4.Tieteellinen komitea perustaa työryhmän, joka koostuu jäsenistä, joilla on asianmukaiset valmiudet varmistaa, että työohjelman kaikkiin kestävyysnäkökohtiin kiinnitetään riittävästi huomiota. Tieteellisen komitean työohjelmaa koskevassa neuvonnassa on mahdollisuuksien mukaan käsiteltävä kiertotalouteen, ympäristön kestävyyteen ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja parantamiseen liittyviä näkökohtia sekä biopohjaisten järjestelmien ja niihin liittyvien arvoketjujen kestävyyteen liittyviä laajempia näkökohtia.

5.Tieteellinen komitea voi antaa neuvoja hallintoneuvoston ja CBE-yhteisyrityksen muiden elinten pyynnöstä tai omasta aloitteestaan.

54 artikla

Käyttöönottoryhmät

1.Perustetaan yksi tai useampi käyttöönottoryhmä 21 artiklan mukaisesti. Käyttöönottoryhmien tehtävänä on neuvoa hallintoneuvostoa biopohjaisten innovaatioiden markkinoille saattamisen kannalta kriittisissä kysymyksissä ja edistää kestävien biopohjaisten ratkaisujen käyttöönottoa.

2.Käyttöönottoryhmien kokoonpanossa on varmistettava asianmukainen temaattinen painotus sekä biopohjaiseen innovointiin liittyvien sidosryhmien edustavuus. Myös muut sidosryhmät kuin BIC:n jäsenet, niiden osakkuusyhteisöt tai näiden sidosyhteisöt voivat ilmaista kiinnostuksensa liittyä käyttöönottoryhmän jäseniksi. Hallintoneuvosto vahvistaa käyttöönottoryhmien suunnitellun koon ja kokoonpanon, toimikausien keston ja jäsenten uusimista koskevan mahdollisuuden sekä valitsee ryhmien jäsenet. Jäsenluettelon on oltava julkisesti saatavilla.

3.Käyttöönottoryhmät kokoontuvat vähintään kerran vuodessa fyysisesti tai virtuaalisesti. Käyttöönottoryhmät vahvistavat ensimmäisessä kokouksessaan työjärjestyksensä. Hallintoneuvosto hyväksyy työjärjestykset. Käyttöönottoryhmien ylimääräiset kokoukset kutsutaan koolle hallintoneuvoston pyynnöstä. Hallintoneuvosto voi pyytää myös muiden henkilöiden osallistumista ylimääräisiin kokouksiin. Luettelo ylimääräisiin kokouksiin osallistuvista henkilöistä on asetettava julkisesti saataville.

4.Käyttöönottoryhmät valitsevat yhden puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan kutakin temaattista painopistettä kohden kahden vuoden toimikaudeksi. Puheenjohtaja koordinoi toimintaa ja edustaa käyttöönottoryhmää. Puheenjohtaja voidaan kutsua osallistumaan hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijana ilman äänioikeutta sekä tieteellisen komitean ja valtioiden edustajien ryhmän kokouksiin.

5.Käyttöönottoryhmät antavat hallintoneuvoston pyynnöstä suosituksia biopohjaisten innovaatioiden käyttöönottoon liittyvistä kysymyksistä. Käyttöönottoryhmät voivat myös antaa suosituksia hallintoneuvostolle milloin tahansa omasta aloitteestaan.

II OSASTO

PUHDAS ILMAILU ‑YHTEISYRITYS

55 artikla

Puhtaan ilmailun yhteisyrityksen lisätavoitteet

1.Edellä 4 ja 5 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden lisäksi puhtaan ilmailun yhteisyrityksellä on seuraavat yleiset tavoitteet:

a)edistää ilmailun ekologisen jalanjäljen pienentämistä nopeuttamalla ilmastoneutraalien ilmailuteknologioiden kehittämistä, jotta ne voidaan ottaa käyttöön mahdollisimman pian, ja edistää näin merkittävästi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman 47 yleisten tavoitteiden saavuttamista, erityisesti tavoitteita vähentää vuoteen 2030 mennessä unionin kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä;

b)varmistaa, että ilmailuun liittyvä tutkimus- ja innovointitoiminta edistää unionin ilmailualan maailmanlaajuista kestävää kilpailukykyä, että ilmastoneutraalit ilmailuteknologiat täyttävät asiaankuuluvat lentoturvallisuusvaatimukset 48 ja että ilmailu on edelleen turvallinen, luotettava, kustannustehokas ja tehokas matkustajien ja rahdin kuljetusmuoto;

c)edistää Euroopan ilmailualan tutkimus- ja innovointivalmiuksia.

2.Puhtaan ilmailun yhteisyrityksellä on myös seuraavat erityistavoitteet:

a)integroida ja demonstroida murroksellisia ilma-alusten teknologisia innovaatioita, joilla voidaan vähentää vuoteen 2030 mennessä kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 30 prosenttia vuoden 2020 huipputeknologiaan verrattuna ja pohjustaa ilmastoneutraalin ilmailualan saavuttamista vuoteen 2050 mennessä;

b)varmistaa, että innovaatioiden teknisellä ja potentiaalisella teollisella valmiudella voidaan tukea murroksellisten uusien tuotteiden ja palvelujen käyttöönottoa vuoteen 2035 mennessä siten, että tavoitteena on korvata 75 prosenttia käytössä olevasta kalustosta vuoteen 2050 mennessä ja kehittää innovatiivinen, luotettava, turvallinen ja kustannustehokas eurooppalainen ilmailujärjestelmä, jolla voidaan saavuttaa ilmastoneutraaliustavoite vuoteen 2050 mennessä;

c)laajentaa ja edistää ilmastoneutraalin ilmailualan tutkimuksen ja innovoinnin arvoketjujen, kuten tiedeyhteisön, tutkimusorganisaatioiden, teollisuuden ja pk-yritysten, yhdentymistä myös hyödyntämällä synergioita muiden kansallisten ja eurooppalaisten ohjelmien kanssa.

56 artikla

Puhtaan ilmailun yhteisyrityksen lisätehtävät

Edellä 5 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi puhtaan ilmailun yhteisyrityksen tehtävänä on:

a)julkaista asiaankuuluvilla verkkosivustoilla kaikki tiedot, joita tarvitaan puhtaan ilmailun yhteisyritystä koskevien ehdotusten valmistelemiseksi ja toimittamiseksi;

b)seurata ja arvioida teknologian kehitystä 55 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja helpottaa täysimääräistä pääsyä tietoihin komission suorassa valvonnassa toteutettavaa ilmailualan tutkimuksen ja innovoinnin riippumatonta vaikutusten seurantaa varten;

c)avustaa komission pyynnöstä sellaisten säännösten ja standardien laatimisessa ja kehittämisessä, joilla tuetaan puhtaiden ilmailuratkaisujen käyttöönottoa markkinoilla, erityisesti toteuttamalla tutkimuksia ja simulaatioita ja antamalla teknistä neuvontaa ottaen samalla huomioon tarpeen poistaa markkinoille pääsyn esteet.

57 artikla

Osakkaat

1.Puhtaan ilmailun yhteisyrityksen osakkaita ovat:

a)Euroopan unioni, jota edustaa komissio;

b)liitteessä I luetellut perustajaosakkaat, sen jälkeen, kun ne ovat antaneet kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä ehdoitta puhtaan ilmailun yhteisyritykseen;

c)liitännäisosakkaat, jotka valitaan 7 artiklan mukaisesti hallintoneuvoston päätöksellä.

2.Poiketen siitä, mitä 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, hallintoneuvosto voi puhtaan ilmailun yhteisyrityksen perustamista seuraavien kuuden kuukauden aikana valita liitännäisosakkaat myös luettelosta, joka on laadittu komission ennen yhteisyrityksen perustamista julkaiseman avoimen kiinnostuksenilmaisupyynnön 49 jälkeen.

58 artikla

Unionin rahoitusosuus

Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta puhtaan ilmailun yhteisyritykselle hallinnollisten ja toimintamenojen kattamiseksi myönnettävä unionin rahoitusosuus, EFTA-määrärahat mukaan luettuina, on enintään 1 700 000 000 euroa, josta enintään 39 223 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin. Unionin rahoitusosuutta voidaan korottaa kolmansien maiden rahoitusosuuksilla, jos viimeksi mainitut ovat käytettävissä.

59 artikla

Muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuudet

1.Puhtaan ilmailun yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni suorittavat – tai huolehtivat siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – rahoitusosuuden, joka on yhteensä vähintään 3 039 223 000 euroa. Tästä määrästä enintään 39 223 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin 3 artiklassa määritettynä ajanjaksona.

2.Edellä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu rahoitusosuus koostuu 11 artiklan 1 kohdan mukaisista rahoitusosuuksista puhtaan ilmailun yhteisyritykseen.

60 artikla

Täydentävien toimien soveltamisala

1.Sovellettaessa 11 artiklan 1 kohdan b alakohtaa täydentäviin toimiin voivat kuulua:

a)toimet, jotka kuuluvat puhtaan ilmailun yhteisyrityksen epäsuoriin toimiin mutta joita ei rahoiteta tällaisiin epäsuoriin toimiin osoitetuista varoista;

b)toimet, jotka liittyvät suoraan puhtaan ilmailun yhteisyrityksen työohjelmaan;

c)sellaisten hankkeiden tutkimus- ja innovointitoimet, joilla on selkeä yhteys strategiseen tutkimus- ja innovointiohjelmaan ja joita rahoitetaan unionin kansallisista tai alueellisista ohjelmista;

d)yksityiset tutkimus- ja innovointihankkeet, jotka täydentävät strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman hankkeita;

e)toimet, jotka johtavat sellaisten tulosten käyttöönottoon, jotka ovat peräisin puhtaan ilmailun yhteisyrityksen tai sitä edeltävien aloitteiden hankkeista tai molemmista ja jotka eivät ole saaneet unionin rahoitusta;

f)puhtaan ilmailun yhteisyrityksen hankkeista tai sitä edeltävistä aloitteista peräisin oleviin puhtaan ilmailun ratkaisuihin liittyvät eurooppalaiset standardointi- ja sertifiointitoimet.

2.Täydentävien toimien suoritteet on määriteltävä selkeästi.

61 artikla

Puhtaan ilmailun yhteisyrityksen elimet

Puhtaan ilmailun yhteisyrityksen elimet ovat:

a)hallintoneuvosto;

b)toimitusjohtaja;

c)tekninen komitea;

d)Euroopan puhtaan ilmailun neuvoa-antava elin;

e)valtioiden edustajien ryhmä.

62 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

Hallintoneuvoston kokoonpano on seuraava:

a)kaksi komission edustajaa unionin puolesta;

b)yhdeksän perustaja- ja liitännäisosakkaiden keskuudestaan valitsemaa muiden osakkaiden kuin unionin edustajaa, millä varmistetaan ilmailun arvoketjun toimijoiden, kuten ilma-alusten kokonaispalveluntarjoajien, moottorivalmistajien ja laitevalmistajien, tasapainoinen edustus. Hallintoneuvosto vahvistaa työjärjestyksessään kiertomekanismin muiden osakkaiden kuin unionin paikkojen jakamista varten. Valittuihin edustajiin on kuuluttava vähintään yksi eurooppalaisten pk-yritysten edustaja, yksi tutkimusorganisaatioiden edustaja ja yksi akateemisten laitosten edustaja.

63 artikla

Hallintoneuvoston toiminta

1.Kullakin muiden osakkaiden kuin unionin edustajalla on yhtäläinen määrä ääniä.

2.Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimivat yhdessä unionin puolesta komissio ja muiden osakkaiden kuin unionin keskuudesta valittu edustaja.

3.Euroopan puhtaan ilmailun neuvoa-antavan elimen, teknisen komitean ja valtioiden edustajien ryhmän puheenjohtajat sekä yksi edustaja Euroopan unionin lentoturvallisuusvirastosta (EASA) osallistuvat hallintoneuvoston kokouksiin pysyvinä tarkkailijoina. Heillä on oikeus osallistua asioiden käsittelyyn, mutta heillä ei ole äänioikeutta.

4.Hallintoneuvosto huolehtii suorasta yhteydestä ja koordinoinnista valtioiden edustajien ryhmän ja muiden neuvoa-antavien elinten toimien välillä. Tätä varten hallintoneuvosto voi myös valtuuttaa jäsenen seuraamaan näiden elinten toimintaa.

64 artikla

Hallintoneuvoston muut tehtävät

1.Edellä 16 artiklassa lueteltujen tehtävien lisäksi puhtaan ilmailualan yhteisyrityksen hallintoneuvoston tehtävänä on:

a)valvoa muiden osakkaiden kuin unionin täydentäviä toimia koskevien strategioiden merkitystä puhtaan ilmailun kannalta;

b)edistää vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista edistävien teknologioiden ja ratkaisujen käyttöönottoa markkinoilla ja varmistaa 55 artiklassa tarkoitettujen yhteisyrityksen erityistavoitteiden saavuttaminen;

c)edistää sellaisia synergioita tutkimus- ja demonstrointitoimien välillä kansallisella tai unionin tasolla tai molemmilla, jotka liittyvät strategiseen tutkimus- ja innovointiohjelmaan ja puhtaan ilmailun yhteisyrityksen työohjelmaan;

d)valvoa ohjelman edistymisen seurantaa ja arviointia verrattuna vaikutusindikaattoreihin ja 55 artiklan 2 kohdassa vahvistettuihin puhtaan ilmailun yhteisyrityksen erityistavoitteisiin;

e)varmistaa Clean Sky 2 ‑ohjelman teknisten painopisteiden ja tutkimus- ja innovointitoimien siirtymisen jatkuva ohjaus ja hallinnointi niiden loppuun saattamiseen saakka puhtaan ilmailun yhteisyrityksen tavoitteiden mukaisesti ja varmistaa tarvittaessa tulosten siirto puhtaan ilmailun ohjelmaan.

2.Hallintoneuvosto päättää ohjelman täytäntöönpanosta ja puhtaan ilmailun yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamisesta, myös seuraavista:

a)strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma ja sen mahdolliset muutokset sekä työohjelma, avoimet ehdotuspyynnöt mukaan luettuina;

b)puhdasta ilmailua koskevien ehdotuspyyntöjen strateginen monivuotinen suunnittelu ja niiden mukauttaminen Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman tavoitteisiin ja niihin liittyviin työohjelmiin sekä teknisiin painopisteisiin ja tutkimustoimiin, avoimet ehdotuspyynnöt mukaan luettuina;

c)ohjelman teknisen soveltamisalan tarkistaminen tai optimointi, jotta puhtaan ilmailun yhteisyrityksen työsuunnitelma ja tavoitteet voidaan sovittaa yhteen Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman ja muiden eurooppalaiseen kumppanuuteen liittyvien työohjelmien kanssa;

d)neuvoa-antavien elinten suositukset ja 56 artiklan mukaiset erityistoimet puhtaiden ilmailuratkaisujen markkinaosuuden ja vaikutuksen lisäämiseksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja sen parantamiseen liittyvien poliittisten toimien mukaisesti.

65 artikla

Tekninen komitea

1.Teknisen komitean kokoonpano on seuraava:

a)asianmukainen määrä komission ja unionin elinten edustajia hallintoneuvostoon kuuluvien unionin edustajien päätöksen mukaisesti;

b)asianmukainen määrä muiden osakkaiden kuin unionin edustajia hallintoneuvoston päätöksen mukaisesti ja siltä osin kuin katsotaan tarpeelliseksi ohjelman teknisen soveltamisalan ja siinä huomioitavien keskeisten teknologioiden tasapuolisen huomioon ottamisen kannalta, mukaan lukien Clean Sky 2 ‑ohjelman jatkumisen ja siitä siirtymisen varmistaminen sen päättymiseen saakka;

c)kaksi toimitusjohtajan valtuuttamaa puhtaan ilmailun yhteisyrityksen ylemmän johdon edustajaa;

d)yksi Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) edustaja.

2.Teknisen komitean puheenjohtajina toimivat perustajaosakkaiden edustaja, joka vaihtuu kahden vuoden välein, ja komissio. Tekninen komitea raportoi hallintoneuvostolle, ja puhtaan ilmailun yhteisyrityksen ohjelmatoimisto huolehtii sen sihteeristöstä.

3.Toimitusjohtaja osallistuu teknisen komitean toimintaan pysyvänä tarkkailijana. Valtioiden edustajien ryhmän ja Euroopan puhtaan ilmailun neuvoa-antavan elimen edustajat voivat osallistua kokouksiin tarkkailijoina puheenjohtajan kutsusta tai omasta pyynnöstään, jolloin heidän osallistumisensa edellyttää puheenjohtajan ja yhteisyrityksen edustajien suostumusta.

4.Tekninen komitea tekee ehdotuksen työjärjestyksestään ja toimittaa sen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi.

5.Tekninen komitea kehittää ja ylläpitää ohjelman teknistä etenemissuunnitelmaa ja strategiaa. Se ehdottaa ja valmistelee tarvittaessa sitä, että hallintoneuvosto hyväksyy puhtaan ilmailun yhteisyrityksen tutkimustoimien laajuuden ja ohjelmasuunnittelun, teknisen strategian ja yleisen tutkimuksen etenemissuunnitelman. Hallintoneuvoston jäsen voidaan valtuuttaa seuraamaan teknisen komitean toimintaa.

6.Teknisen komitean tehtävänä on:

a)laatia ehdotuksia strategisen tutkimus- ja innovaatio-ohjelman muuttamiseksi, jos tämä on tarpeen asian käsittelyä ja hallintoneuvoston lopullista päätöstä varten;

b)laatia työohjelmaan sisällytettäviä teknisiä painopisteitä ja tutkimustoimia koskevia ehdotuksia, avointen ehdotuspyyntöjen tutkimusaiheet mukaan luettuina;

c)antaa tietoja kansallisella, alueellisella tai muulla unionin ulkopuolisella tasolla suunnitelluista tai käynnissä olevista tutkimustoimista ja antaa suosituksia toimista, jotka ovat tarpeen puhtaan ilmailun yhteisyrityksen ohjelman mahdollisten synergioiden maksimoimiseksi;

d)ehdottaa hallintoneuvoston tarkasteltavaksi ja lopulliseksi päätökseksi ohjelman teknisen soveltamisalan tarkistamista tai optimointia, jotta puhtaan ilmailun yhteisyrityksen työohjelma ja tavoitteet voidaan sovittaa yhteen Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman ja muiden eurooppalaisten kumppanuuksien työohjelmien kanssa;

e)antaa suosituksia vaikutusten maksimoinnista Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti ja ohjelman tulosten mahdollisesta markkinoille saattamisesta.

66 artikla

Toimitusjohtajan muut tehtävät

Edellä 18 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi puhtaan ilmailun yhteisyrityksen toimitusjohtajan tehtävänä on:

a)varmistaa työohjelman tehokas täytäntöönpano;

b)toteuttaa asianmukaisia toimia yhteisyrityksen tukemien hankkeiden välisen vuorovaikutuksen hallitsemiseksi välttäen niiden välisiä tarpeettomia päällekkäisyyksiä sekä edistää synergioita koko ohjelman osalta;

c)varmistaa, että määräaikoja, jotka on asetettu tarvittavien tietojen toimittamiselle puhtaan ilmailun yhteisyrityksen eri elimille, noudatetaan;

d)helpottaa teknisen komitean neuvojen mukaisesti komission harjoittamaa koordinointia puhtaan ilmailun yhteisyrityksen toimien ja Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman asiaan liittyvien tutkimus- ja innovointitoimien välillä päällekkäisyyksien välttämiseksi ja synergioiden edistämiseksi;

e)helpottaa tiivistä yhteistyötä ja varmistaa koordinointi muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa;

f)varmistaa ohjelman edistymisen seuranta ja arviointi verrattuna vaikutusindikaattoreihin ja 55 artiklassa vahvistettuihin puhtaan ilmailun yhteisyrityksen erityistavoitteisiin;

g)varmistaa, että yhteisyritys helpottaa täysimääräistä pääsyä tietoihin komission suorassa valvonnassa toteutettavan ilmailualan tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusten riippumatonta seurantaa varten, ja toteuttaa kaikki tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että tämä prosessi on riippumaton itse puhtaan ilmailun yhteisyrityksestä, esimerkiksi julkisten hankintojen, riippumattomien arviointien, tarkastelujen tai tapauskohtaisten analyysien avulla. Ohjelman seuranta- ja arviointiraportti esitetään hallintoneuvostolle kerran vuodessa;

h)avustaa hallintoneuvostoa työohjelman teknisen sisällön ja määrärahojen mukauttamisessa strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman täytäntöönpanon aikana, jotta voidaan maksimoida puhtaan ilmailun yhteisyrityksen saavutukset.

67 artikla

Valtioiden edustajien ryhmä

1.Komission edustajat ottavat huomioon valtioiden edustajien ryhmän mahdollisen lausunnon ennen kuin ne äänestävät hallintoneuvostossa.

2.Valtioiden edustajien ryhmä pitää vähintään kaksi kertaa vuodessa koordinointikokouksia muiden asiaankuuluvien yhteisyritysten, kuten yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen, valtioiden edustajien ryhmien kanssa tarkoituksena luoda yhteys kansallisten ja alueellisten viranomaisten ja puhtaan ilmailun yhteisyrityksen välille ja antaa tältä pohjalta neuvoja puhtaan ilmailun yhteisyritykselle.

3.Sen lisäksi, mitä 20 artiklan 7 ja 8 kohdassa määrätään, valtioiden edustajien ryhmän tehtävänä on:

a)ehdottaa toimenpiteitä, joilla parannetaan puhtaan ilmailun tutkimus- ja innovointitoimien ja strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman tavoitteita edistävien kansallisten tutkimusohjelmien sekä kansainvälisten ja muiden kansallisten aloitteiden ja hankkeiden täydentävyyttä;

b)edistää kansallisella ja alueellisella tasolla erityistoimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään pk-yritysten osallistumista puhtaaseen ilmailuun liittyvään tutkimukseen ja innovointiin, muun muassa levittämistapahtumien, erityisten teknisten työpajojen ja viestinnän sekä muiden sellaisten toimien avulla, joilla pyritään edistämään yhteistyötä ja ilmailuteknologian käyttöönottoa;

c)edistää tutkimus- ja innovaatioinvestointeja koheesiopolitiikan rahastoista, kuten Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta, oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta ja Next Generation EU ‑elpymisvälineestä puhtaan ilmailun yhteisyrityksen yhteydessä.

68 artikla

Euroopan puhtaan ilmailun neuvoa-antava elin

1.Euroopan puhtaan ilmailun neuvoa-antava elin on puhtaan ilmailun yhteisyrityksen 19 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti perustettu tieteellinen neuvoa-antava elin.

2.Euroopan puhtaan ilmailun neuvoa-antavassa elimessä voi olla enintään 15 pysyvää jäsentä.

3.Euroopan puhtaan ilmailun neuvoa-antavan elimen puheenjohtaja valitaan kahden vuoden toimikaudeksi.

4.Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) edustaja on Euroopan puhtaan ilmailun neuvoa-antavan elimen pysyvä jäsen.

5.Tehtäviään suorittaessaan Euroopan puhtaan ilmailun neuvoa-antavan elimen on tehtävä yhteistyötä asiaankuuluvien eurooppalaisten ilmailualan sidosryhmien foorumien, kuten ilmailualan eurooppalaisen teknologiayhteisön ACAREn, kanssa.

6.Euroopan puhtaan ilmailun neuvoa-antava elin järjestää 19 artiklan 7 kohdan f alakohdan nojalla koordinointikokouksia muiden asiaankuuluvien yhteisyritysten, kuten yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen, neuvoa-antavien elinten kanssa edistääkseen synergiaa ja yhteistyötä ilmailualan asiaan liittyvien unionin tutkimus- ja innovointialoitteiden välillä ja antaakseen tältä pohjalta neuvoja puhtaan ilmailun yhteisyritykselle.

7.Euroopan puhtaan ilmailun neuvoa-antava elin myös neuvoo ja tukee komissiota ja puhtaan ilmailun yhteisyritystä aloitteissa, joilla edistetään ilmailualan tutkimusta eurooppalaisissa koulutusjärjestelmissä, sekä antaa suosituksia ilmailualan taitojen ja osaamisen kehittämisestä ja ajan tasalle saatetuista ilmailutekniikan opetussuunnitelmista.

69 artikla

Uuden teknologian sertifiointi

1.Hakijat, tuensaajat tai toimitusjohtaja voivat kutsua Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) neuvomaan yksittäisissä hankkeissa ja demonstrointitoimissa kysymyksissä, jotka liittyvät lentoturvallisuus-, yhteentoimivuus- ja ympäristönormien noudattamiseen, sen varmistamiseksi, että nämä johtavat asiaankuuluvien standardien, testauskapasiteetin ja sääntelyvaatimusten oikea-aikaiseen kehittämiseen tuotekehittelyä ja uuden teknologian käyttöönottoa varten.

2.Sertifiointitoimiin ja tarjottaviin palveluihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1139 50 vahvistettuja maksuja ja palkkioita koskevia säännöksiä.

70 artikla

Poikkeus osallistumista koskevista säännöistä

Jos puhtaan ilmailun yhteisyritys rahoittaa toimia ja jos se on asianmukaisesti perusteltua asiaan liittyvien työohjelman aiheiden kuvauksen perusteella, jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautunut yksittäinen oikeussubjekti tai yhteenliittymä, joka ei täytä [Horisontti Eurooppa] ‑asetuksen [19 artiklan 2 kohdassa] säädettyä ehtoa, voi osallistua puhtaan ilmailun yhteisyrityksen rahoittamiin epäsuoriin toimiin.

III OSASTO

PUHDAS VETY ‑YHTEISYRITYS 

71 artikla

Puhtaan vedyn yhteisyrityksen lisätavoitteet

1.Edellä 4 ja 5 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden lisäksi puhtaan vedyn yhteisyrityksellä on seuraavat yleiset tavoitteet:

a)edistää vuoteen 2030 ulottuvassa ilmastotavoitesuunnitelmassa 51 ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetettuja tavoitteita 52 nostamalla EU:n tavoitteita siten, että kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 päästötasosta ja ilmastoneutraalius saavutetaan vuoteen 2050 mennessä;

b)edistää ilmastoneutraalia Eurooppaa koskevan Euroopan komission vuoden 2020 vetystrategian 53 täytäntöönpanoa;

c)vahvistaa unionin puhtaan vedyn arvoketjun kilpailukykyä erityisesti alan pk-yritysten tukemiseksi ja siten innovatiivisten kilpailukykyisten puhtaiden ratkaisujen markkinoille pääsyn nopeuttamiseksi;

d)edistää puhtaan vedyn tuotantoa, jakelua, varastointia ja loppukäyttöä.

2.Puhtaan vedyn yhteisyrityksellä on myös seuraavat erityistavoitteet:

a)parantaa tutkimuksen ja innovoinnin avulla puhtaiden vetyratkaisujen kustannustehokkuutta, luotettavuutta, määrää ja laatua, mukaan lukien unionissa kehitetyt tuotanto-, jakelu-, varastointi- ja loppukäyttötavat, kuten tehokkaammat ja halvemmat vedyn elektrolyysilaitteet ja halvemmat kuljetus- ja teollisuussovellukset;

b)vahvistaa unionin vedyn arvoketjun tieteellisten ja teollisten toimijoiden tietämystä ja valmiuksia;

c)toteuttaa paikallista, alueellista ja unionin laajuista käyttöönottoa silmällä pitäen sellaisten puhtaiden vetyratkaisujen demonstrointihankkeita, jotka liittyvät uusiutuvan energian tuotantoon, jakeluun, varastointiin ja käyttöön liikenne- ja energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla, sekä myös muihin sovelluksiin;

d)lisätä julkista ja yksityistä tietoisuutta puhtaista vetyratkaisuista ja edistää puhtaiden vetyratkaisujen hyväksyttävyyttä ja käyttöönottoa erityisesti tekemällä yhteistyötä muiden Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan kuuluvien eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa.

72 artikla

Puhtaan vedyn yhteisyrityksen lisätehtävät

Edellä 5 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi puhtaan vedyn yhteisyrityksen tehtävänä on:

a)arvioida ja seurata teknologian kehitystä ja markkinoille pääsyn teknisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia esteitä;

b)osallistua komission poliittista toimivaltaa rajoittamatta ja komission poliittisen ohjauksen ja valvonnan puitteissa sääntelyn ja standardien kehittämiseen markkinoille pääsyn esteiden poistamiseksi ja keskinäisen vaihdettavuuden, yhteentoimivuuden ja kaupan tukemiseksi sisämarkkinoilla ja maailmanlaajuisesti;

c)tukea komissiota vetystrategiaa koskevissa kansainvälisissä aloitteissa, kuten ”International Partnership for Hydrogen and Fuel Cells in the Economy (IPHE)” ‑kumppanuudessa, ”Mission Innovation” ‑aloitteessa ja puhtaan energian ministerikokousten vetyaloitteessa.

73 artikla

Osakkaat

Puhtaan vedyn yhteisyrityksen osakkaita ovat: 

a)Euroopan unioni, jota edustaa komissio;

b)Hydrogen Europe AISBL, Belgian lainsäädännön mukaisesti perustettu voittoa tavoittelematon järjestö (rekisteröintinumero: 890 025 478), jonka pysyvä toimipaikka on Bryssel, Belgia, jäljempänä ’teollisuusryhmittymä’, sen jälkeen, kun se on antanut kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä ehdoitta puhtaan vedyn yhteisyritykseen;

c)Hydrogen Europe Research AISBL, Belgian lainsäädännön mukaisesti perustettu voittoa tavoittelematon järjestö (rekisteröintinumero: 0897 679 372), jonka pysyvä toimipaikka on Bryssel, Belgia, jäljempänä ’tutkimusryhmittymä’, sen jälkeen, kun se on antanut kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä ehdoitta puhtaan vedyn yhteisyritykseen.

74 artikla

Unionin rahoitusosuus

Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta puhtaan vedyn yhteisyritykselle hallinnollisten ja toimintamenojen kattamiseksi myönnettävä unionin rahoitusosuus, EFTA-määrärahat mukaan luettuina, on enintään 1 000 000 000 euroa, josta enintään 30 193 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin. Unionin rahoitusosuutta voidaan korottaa kolmansien maiden rahoitusosuuksilla, jos viimeksi mainitut ovat käytettävissä.

75 artikla

Muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuudet

1.Puhtaan vedyn yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni suorittavat – tai huolehtivat siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – rahoitusosuuden, joka on yhteensä vähintään 1 000 000 000 euroa. Tästä määrästä enintään 30 193 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin 3 artiklassa määritettynä ajanjaksona.

2.Edellä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu rahoitusosuus koostuu 11 artiklan 1 kohdan mukaisista rahoitusosuuksista puhtaan vedyn yhteisyritykseen.

76 artikla

Täydentävien toimien soveltamisala

1.Sovellettaessa 11 artiklan 1 kohdan b alakohtaa täydentäviin toimiin voi kuulua toimia, jotka liittyvät suoraan puhtaan vedyn yhteisyrityksen toimintaan ja edistävät sen tavoitteita, mukaan lukien seuraavat:

a)esikaupalliset kokeet ja kenttäkokeet;

b)konseptin toimivuuden todistaminen;

c)laajentamiseen tarkoitettujen olemassa olevien tuotantolinjojen parantaminen;

d)laajamittaiset tapaustutkimukset;

e)vetyteknologioita ja turvallisuustoimenpiteitä koskevat tiedotustoimet;

f)hankkeiden tulosten hyödyntäminen tuotteissa ja muissa sovelluksissa sekä tutkimusketjun toimissa joko korkeamman teknologisen valmiuden tasoilla tai rinnakkaisilla toiminta-aloilla.

2.Puhtaan vedyn yhteisyrityksen täydentävillä toimilla pyritään varmistamaan synergiat eurooppalaisen puhtaan vedyn alan allianssin (Clean Hydrogen Alliance) 54 , ”Mission Innovation” ‑aloitteen ”Renewable and Clean Hydrogen” ‑haasteen 55 , Euroopan unionin innovaatiorahaston 56  ja H2-alueiden S3-foorumin 57 kanssa.

77 artikla

Puhtaan vedyn yhteisyrityksen elimet

Puhtaan vedyn yhteisyrityksen elimet ovat:

a)hallintoneuvosto;

b)toimitusjohtaja;

c)valtioiden edustajien ryhmä; ja

d)sidosryhmien edustajien ryhmä.

78 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

Hallintoneuvoston kokoonpano on seuraava:

a)komission edustajat unionin puolesta;

b)kuusi teollisuusryhmittymän edustajaa ottaen huomioon maantieteellisen edustuksen, sukupuolen ja alakohtaisen edustuksen;

c)yksi tutkimusryhmittymän edustaja.

79 artikla

Hallintoneuvoston toiminta

1.Edellä 15 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen äänestyssääntöjen lisäksi teollisuusryhmittymällä on 43 prosenttia ja tutkimusryhmittymällä 7 prosenttia hallintoneuvoston äänimäärästä.

2.Hallintoneuvoston puheenjohtaja on yksityisten osakkaiden edustaja, ja hallintoneuvosto nimittää puheenjohtajan.

80 artikla

Hallintoneuvoston muut tehtävät

Edellä 16 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi puhtaan vedyn yhteisyrityksen hallintoneuvoston tehtävänä on:

a)edistää synergioita asiaan liittyvien unionin, kansallisen ja alueellisen tason toimien ja ohjelmien kanssa, erityisesti niiden toimien ja ohjelmien kanssa, joilla tuetaan puhtaan vedyn käyttöön liittyvää tutkimus- ja innovointiratkaisujen käyttöönottoa, infrastruktuuria, koulutusta ja aluekehitystä;

b)antaa 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 16 artiklan l alakohdan mukaisesti strategisia suuntaviivoja muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa tehtävään yhteistyöhön, mukaan lukien kumppanuudet päästöttömän maantieliikenteen, päästöttömän vesiliikenteen, Euroopan rautatiealan, puhtaan ilmailun, planeettaa palvelevien prosessien ja puhtaan teräksen kehittämiseksi niiden strategisten tutkimus- ja innovointiohjelmien tai muun vastaavan asiakirjan mukaisesti;

c)edistää teknologioiden ja ratkaisujen käyttöönottoa markkinoilla Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

81 artikla

Toimitusjohtajan muut tehtävät

Edellä 18 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi puhtaan vedyn yhteisyrityksen toimitusjohtajan tehtävänä on:

a)ehdottaa toimia, joilla edistetään synergiaa asiaan liittyvien toimien ja ohjelmien kanssa unionin, kansallisella ja alueellisella tasolla;

b)tukea ja edistää muita vetyyn liittyviä unionin aloitteita edellyttäen, että hallintoneuvosto hyväksyy aloitteet;

c)kutsua koolle vuosittain puhdasta vetyä käsittelevä eurooppalainen kumppanuusfoorumi, joka järjestetään mahdollisuuksien mukaan yhdessä puhtaan vedyn allianssin eurooppalaisen vetyfoorumin kanssa.

82 artikla

Sidosryhmien edustajien ryhmä 

1.Edellä olevan 21 artiklan säännöksiä sovelletaan puhtaan vedyn yhteisyrityksen sidosryhmien edustajien ryhmään soveltuvin osin.

2.Sidosryhmien edustajien ryhmä koostuu sellaisten alojen edustajista, jotka tuottavat, jakelevat, varastoivat, tarvitsevat tai käyttävät puhdasta vetyä kaikkialla unionissa, mukaan lukien muiden asiaan liittyvien eurooppalaisten kumppanuuksien edustajat sekä eurooppalaisia vetylaaksoja koskevan kumppanuuden edustajat.

3.Edellä 21 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi sidosryhmien edustajien ryhmän tehtävänä on:

a)antaa palautetta strategisista ja teknologisista painopisteistä, joihin puhtaan vedyn yhteisyrityksen on vastattava strategisessa tutkimus- ja innovointiohjelmassa tai muussa vastaavassa asiakirjassa ja siihen liittyvissä yksityiskohtaisissa teknologisissa etenemissuunnitelmissa esitetyllä tavalla ottaen asianmukaisesti huomioon lähialojen edistymisen ja tarpeet;

b)esittää ehdotuksia, jotka mahdollistavat konkreettisen synergian puhtaan vedyn yhteisyrityksen ja sen lähialojen tai minkä tahansa sellaisen alan välillä, jonka kanssa synergian katsotaan tuovan lisäarvoa;

c)osallistua puhtaan vedyn allianssin vuosittaiseen eurooppalaiseen vetyfoorumiin.

IV OSASTO

EUROOPAN RAUTATIET ‑YHTEISYRITYS

83 artikla

Euroopan rautatiet ‑yhteisyrityksen lisätavoitteet

1.Edellä 4 ja 5 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden lisäksi Euroopan rautatiet ‑yhteisyrityksellä, jäljempänä ’ER-yhteisyritys’, on seuraavat yleiset tavoitteet:

a)edistää yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen luomista;

b)varmistaa nopea siirtyminen houkuttelevampaan, käyttäjäystävällisempään, kilpailukykyisempään, kohtuuhintaisempaan, tehokkaampaan ja kestävämpään eurooppalaiseen rautatiejärjestelmään, joka on integroitu laajempaan liikkuvuusjärjestelmään;

c)tukea vahvan ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen eurooppalaisen rautatieteollisuuden kehittämistä.

2.Edellä 1 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden lisäksi ER-yhteisyrityksellä on seuraavat erityistavoitteet:

a)luoda yhdennetty eurooppalainen rautatieverkko poistamalla yhteentoimivuuden esteitä ja tarjoamalla täysimittaisia integraatioratkaisuja, jotka kattavat liikenteen hallinnan, kalustoyksiköt, infrastruktuurin ja palvelut, vastaavat parhaiten matkustajien ja yritysten tarpeisiin, nopeuttavat yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen tukemiseen tarkoitettujen innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa ja lisäävät samalla rautatieliikenteen kapasiteettia ja luotettavuutta ja laskevat kustannuksia;

b)luoda kestävä ja häiriönsietokykyinen rautatiejärjestelmä edistämällä päästöttömän ja hiljaisen rautatiejärjestelmän ja ilmastonmuutoksen kestävän infrastruktuurin kehittämistä, soveltamalla kiertotalouden ratkaisuja rautatiealalla, testaamalla innovatiivisten prosessien, teknologioiden, mallien ja materiaalien käyttöä rautatiejärjestelmien koko elinkaaren aikana ja kehittämällä muita innovatiivisia ratkaisuja ohjattua pintaliikennettä varten;

c)kehittää järjestelmäpilarin avulla yhtenäinen toimintakonsepti ja toiminnallinen järjestelmäarkkitehtuuri yhdennettyjä Euroopan rautatieliikenteen hallinta-, ohjaus-, valvonta- ja merkinantojärjestelmiä varten, mukaan lukien automatisoitu junaliikenne, jolla varmistetaan, että tutkimus ja innovointi kohdennetaan yhteisesti sovittuihin ja yhteisiin asiakasvaatimuksiin ja että operatiiviset tarpeet voivat kehittyä;

d)toteuttaa rautateiden tavaraliikenteeseen ja intermodaalisiin liikennepalveluihin liittyviä tutkimus- ja innovointitoimia, jotta voidaan varmistaa kilpailukykyiset vihreät rautatiekuljetukset, jotka on integroitu täysin rautateiden automatisointiin ja digitalisointiin perustuvaan logistiseen arvoketjuun;

e)kehittää demonstrointihankkeita kiinnostuneissa jäsenvaltioissa, myös niissä, joiden alueella ei tällä hetkellä ole rautatiejärjestelmää;

f)edistää vahvan ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen eurooppalaisen rautatieteollisuuden kehittymistä.

3.Tehtäviään suorittaessaan ER-yhteisyrityksen on pyrittävä varmistamaan osakkaiden ja kumppanien maantieteellisesti tasapainoinen osallistuminen sen toimintaan. Sen tehtävänä on myös luoda tarvittavat kansainväliset yhteydet rautatiealan tutkimukseen ja innovointiin komission painopisteiden mukaisesti.

84 artikla

ER-yhteisyrityksen lisätehtävät

1.Edellä 5 artiklassa vahvistettujen tehtävien lisäksi ER-yhteisyritys laatii yhdessä komission kanssa yleissuunnitelman, joka on kehitetty yhteistyössä kaikkien rautatiejärjestelmän ja rautatiealan sidosryhmien kanssa, ja toimittaa sen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi.

2.Komissio voi aloittaa yleissuunnitelman valmistelun ennen ER-yhteisyrityksen perustamista kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä kuullen.

3.Yleissuunnitelma muodostaa yhteisen, tulevaisuuteen suuntautuvan etenemissuunnitelman, joka perustuu järjestelmänäkökohtiin. Siinä yksilöidään ER-yhteisyrityksen toiminta-alat. Yleissuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden on oltava suoritusperusteisia ja ne on jäsenneltävä 83 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden ympärille.

4.Yleissuunnitelman hyväksyvät hallintoneuvosto ja komissio 15 artiklan mukaisesti, lukuun ottamatta yleissuunnitelman järjestelmäpilaria koskevaa osaa, joka hyväksytään 91 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Komissio esittää yleissuunnitelman neuvostolle ja Euroopan parlamentille, ennen kuin se hyväksyy suunnitelman. Mahdollista myöhemmistä muutoksista on ilmoitettava neuvostolle ja Euroopan parlamentille.

5.Yleissuunnitelma muodostaa 2 artiklan 12 kohdassa tarkoitetun ER-yhteisyrityksen strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman. Siinä annetaan ohjeita ER-yhteisyrityksen erityisemmistä tehtävistä, joita ovat:

a)kehittää järjestelmäpilarissa järjestelmäkuva, joka kokoaa yhteen rautatieteollisuuden, rautatiealan toimintayhteisön ja muut rautatiealan yksityiset ja julkiset sidosryhmät, mukaan lukien asiakkaita (kuten matkustajia ja rahtia) sekä henkilöstöä edustavat elimet, sekä perinteisen rautatiesektorin ulkopuoliset asiaan liittyvät toimijat. Järjestelmäkuva kattaa seuraavat:

i. toimintakonseptin ja järjestelmäarkkitehtuurin kehittäminen, mukaan lukien rautatiejärjestelmän toiminnan perustana olevien palvelujen, toiminnallisten lohkojen ja rajapintojen määrittely;

58 ii. tähän liittyvien eritelmien kehittäminen, mukaan lukien rajapinnat, toiminnallisten vaatimusten eritelmät ja järjestelmävaatimukset, jotta niitä voidaan hyödyntää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 nojalla laadituissa yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä (YTE) tai standardointiprosesseissa, joilla lisätään digitalisaatiota ja automatisointia;

iii. järjestelmän ylläpito, virheiden korjaaminen ja järjestelmän mukautumiskyky pitkällä aikavälillä sekä nykyisten arkkitehtuurien siirtymänäkökohtien varmistaminen;

iv. sen varmistaminen, että tarvittavat liitännät muiden liikennemuotojen kanssa arvioidaan ja validoidaan erityisesti rahti- ja matkustajavirtojen osalta;

b)toteuttaa tutkimus- ja innovointitoimia, jotka ovat tarpeen ER-yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien rautatiealan matalan teknologisen valmiustason tutkimus- ja innovointitoimet. Tältä osin ER-yhteisyrityksen tehtävänä on:

i. määritellä ja organisoida sen alaisuudessa toteutettavat tutkimus-, innovointi-, demonstrointi-, validointi- ja tutkimustoimet, välttäen tällaisten toimien hajautumista;

ii. hyödyntää standardointi- ja modulaarisuusmahdollisuuksia ja helpottaa liitäntöjä muiden liikennemuotojen ja järjestelmien kanssa;

iii. kehittää demonstrointihankkeita;

‑iv. kehittää tiivistä yhteistyötä ja varmistaa koordinointi asiaan liittyvien eurooppalaisten, kansallisten ja kansainvälisten tutkimus- ja innovointitoimien kanssa rautatiealalla ja sen ulkopuolella, erityisesti Horisontti Eurooppa ohjelman puitteissa, jotta ER-yhteisyritys voi olla merkittävässä asemassa rautatiealaan liittyvässä tutkimuksessa ja innovoinnissa ja hyötyä myös muilla aloilla saavutetusta tieteellisestä ja teknologisesta edistyksestä;

v. varmistaa iv alakohdassa tarkoitetun yhteistyön avulla tutkimuksen muuntamisen tehokkaiksi kehitystoimiksi uraauurtavien innovaatioiden kehittämiseksi ja viime kädessä markkinalähtöiseksi innovoinniksi demonstroinnin ja käyttöönoton avulla;

c)suorittaa kaikki tehtävät, jotka ovat tarpeen 4 ja 84 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

85 artikla

Osakkaat

1.ER-yhteisyrityksen osakkaita ovat:

a)Euroopan unioni, jota edustaa komissio;

b)liitteessä II luetellut perustajaosakkaat, sen jälkeen, kun ne ovat antaneet kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä ehdoitta ER-yhteisyritykseen;

c)7 artiklan mukaisesti valittavat liitännäisosakkaat. Komissio hyväksyy liitännäisosakkaiden luettelon.

2.Poiketen siitä, mitä 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, hallintoneuvosto voi ER-yhteisyrityksen perustamista seuraavien kuuden kuukauden aikana valita liitännäisosakkaat myös luettelosta, joka on laadittu komission ennen yhteisyrityksen perustamista julkaiseman avoimen kiinnostuksenilmaisupyynnön jälkeen.

86 artikla

Unionin rahoitusosuus

Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta ER-yhteisyritykselle hallinnollisten ja toimintamenojen kattamiseksi myönnettävä unionin rahoitusosuus, EFTA-määrärahat mukaan luettuina, on enintään 600 000 000 euroa, josta vähintään 50 000 000 euroa on tarkoitettu järjestelmäpilariin ja josta enintään 24 000 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin. Unionin rahoitusosuutta voidaan korottaa kolmansien maiden rahoitusosuuksilla, jos viimeksi mainitut ovat käytettävissä.

87 artikla

Muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuudet

ER-yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni suorittavat – tai huolehtivat siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – rahoitusosuuden, joka on yhteensä vähintään 600 000 000 euroa. Tästä määrästä enintään 24 000 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin 3 artiklassa määritettynä ajanjaksona.

88 artikla

Täydentävien toimien soveltamisala

1.Sovellettaessa 11 artiklan 1 kohdan b alakohtaa täydentäviin toimiin voivat kuulua:

a)tutkimus- ja innovointitoimet, jotka perustuvat ER-yhteisyrityksen tai Shift2Rail-yhteisyrityksen rahoittamiin toimiin;

b)muiden osakkaiden kuin unionin rahoittamat rinnakkaiset ja täydentävät tutkimus- ja innovointitoimet, joilla on selkeää unionin tason lisäarvoa ja jotka edistävät ER-yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamista;

c)toimet, joita muut osakkaat kuin unioni rahoittavat hankkeissa, jotka saavat rahoitusta ER-yhteisyrityksen rahoittamia toimia täydentävistä kansallisista tai alueellisista ohjelmista;

d)Shift2Rail-yhteisyrityksestä rahoitettujen toimien tulosten käyttöönotto, hyödyntäminen, demonstrointi ja standardointi.

2.Niiden toimien osalta, joita muut osakkaat kuin unioni rahoittavat muista eurooppalaisista kumppanuuksista tai muista unionin ohjelmista rahoitetuissa hankkeissa, sekä kaikista muista tutkimus- ja innovointitoimista ja ‑investoinneista, joilla on merkittävää unionin lisäarvoa ja jotka edistävät ER-yhteisyrityksen ja sen rahoittamien täydentävien toimien tavoitteiden saavuttamista, on ilmoitettava toimien arvo sekä unionin rahoituksen tyyppi, taso ja lähde kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi.

89 artikla

ER-yhteisyrityksen elimet

1.ER-yhteisyrityksen elimet ovat:

a)hallintoneuvosto;

b)toimitusjohtaja;

c)järjestelmäpilarin ohjausryhmä;

d)valtioiden edustajien ryhmä;

e)käyttöönottoryhmä.

2.Lisäksi ER-yhteisyritys voi perustaa tieteellisen ohjausryhmän tai pyytää tieteellistä neuvontaa riippumattomilta akateemisilta asiantuntijoilta tai yhteisiltä tieteellisiltä neuvoa-antavilta elimiltä.

90 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

Hallintoneuvoston kokoonpano on seuraava:

a)kaksi komission edustajaa unionin puolesta;

b)yksi edustaja kustakin muusta osakkaasta kuin unionista.

91 artikla

Hallintoneuvoston toiminta

1.Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii unionin puolesta komissio.

2.Valtioiden edustajien ryhmän puheenjohtajalla tai varapuheenjohtajalla on oikeus osallistua hallintoneuvoston kokouksiin pysyvänä tarkkailijana ja osallistua sen keskusteluihin, mutta hänellä ei ole äänioikeutta. Euroopan unionin rautatieviraston ja Euroopan rautatiealan tutkimusneuvoston edustajilla on oikeus osallistua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina ja osallistua sen työhön, mutta heillä ei ole äänioikeutta.

3.Sen estämättä, mitä 15 artiklan 1 kohdassa säädetään järjestelmäpilarin puitteissa toteutettavien toimien osalta, päätös katsotaan hyväksytyksi vähintään 55 prosentin ääntenenemmistöllä, mukaan luettuina poissa olevien edustajien äänet.

4. Sen estämättä, mitä 15 artiklan 4 kohdassa määrätään, hallintoneuvosto kokoontuu kerran vuodessa yleiskokoukseen, johon kutsutaan kaikki ER-yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimien osanottajat. Yleiskokous edistää pohdintaa ER-yhteisyrityksen toiminnan yleisestä suunnasta, ja siellä käydään avointa ja läpinäkyvää keskustelua yleissuunnitelman täytäntöönpanon edistymisestä.

92 artikla

Hallintoneuvoston muut tehtävät

Edellä 16 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi ER-yhteisyrityksen hallintoneuvoston tehtävänä on:

a)hyväksyä yleissuunnitelma ja mahdolliset ehdotukset sen muuttamiseksi;

b)hyväksyä järjestelmäpilarin työohjelmat, myös talousarvio, ja niihin tehtävät muutokset, jotka perustuvat järjestelmäpilarin ohjausryhmän suosituksiin ja toimitusjohtajan ehdotuksiin.

93 artikla

Järjestelmäpilarin ohjausryhmä

1.Järjestelmäpilarin ohjausryhmä koostuu komission, rautatie- ja liikennealan ja asiaan liittyvien organisaatioiden edustajista, ER-yhteisyrityksen toimitusjohtajasta sekä Euroopan unionin rautatieviraston edustajista. Komissio tekee lopullisen päätöksen ryhmän kokoonpanosta. Perustelluissa tapauksissa komissio voi kutsua myös muita asiaankuuluvia asiantuntijoita ja sidosryhmiä osallistumaan järjestelmäpilarin ohjausryhmän kokouksiin tarkkailijoina.

2.Järjestelmäpilarin ohjausryhmän puheenjohtajana toimii komissio.

3.Järjestelmäpilarin ohjausryhmän suositukset hyväksytään yksimielisesti. Jos yksimielisyyteen ei päästä, ER-yhteisyrityksen toimitusjohtaja laatii hallintoneuvostolle kertomuksen, jossa esitetään keskeiset yhteiset ja eriävät näkemykset.

4.Järjestelmäpilarin ohjausryhmä vahvistaa oman työjärjestyksensä.

5.Järjestelmäpilarin ohjausryhmä vastaa neuvojen antamisesta toimitusjohtajalle ja hallintoneuvostolle seuraavissa asioissa:

a)lähestymistapa operatiiviseen yhdenmukaistamiseen ja järjestelmäarkkitehtuurin kehittämiseen, myös yleissuunnitelman asiaan liittyvän osan osalta;

b)83 artiklan 2 kohdan c alakohdassa säädetyn erityistavoitteen saavuttaminen;

c)84 artiklan 5 kohdan a alakohdassa säädetyn tehtävän suorittaminen;

d)järjestelmäpilarin yksityiskohtainen vuotuinen täytäntöönpanosuunnitelma hallintoneuvoston 92 artiklan b alakohdan mukaisesti hyväksymien työohjelmien mukaisesti.

94 artikla

Käyttöönottoryhmä

1.Perustetaan käyttöönottoryhmä 21 artiklan mukaisesti. Käyttöönottoryhmän tehtävänä on neuvoa hallintoneuvostoa ER-yhteisyrityksessä kehitettyjen rautatiealan innovaatioiden markkinoille saattamisessa ja tukea innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa.

2.Käyttöönottoryhmä on avoin kaikille järjestelmäpilarin ohjausryhmään kuuluville sidosryhmille. Hallintoneuvosto valitsee käyttöönottoryhmän jäsenet ja vahvistaa erityisesti käyttöönottoryhmän koon ja kokoonpanon, toimikauden keston ja sen jäsenten vaihtumista koskevat ehdot. Käyttöönottoryhmän kokoonpanossa on varmistettava asianmukainen temaattinen painopiste ja edustavuus. Jäsenluettelo julkaistaan ER-yhteisyrityksen verkkosivustolla.

3.Käyttöönottoryhmän edustaja voidaan kutsua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijaksi ilman äänioikeutta.

4.Käyttöönottoryhmä antaa hallintoneuvoston pyynnöstä suosituksia rautateiden innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoon liittyvistä kysymyksistä. Käyttöönottoryhmä voi myös antaa suosituksia omasta aloitteestaan.

95 artikla

Yhteistyö Euroopan unionin rautatieviraston kanssa

ER-yhteisyrityksen on varmistettava tiivis yhteistyö Euroopan unionin rautatieviraston kanssa erityisesti yleissuunnitelman täytäntöönpanon osalta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/796 59 40 artiklan mukaisesti yhteistyö koostuu seuraavista neuvoa-antavista tehtävistä:

a)näkemykset yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen toteuttamiseen liittyvistä tutkimustarpeista, jotka ER-yhteisyritys voi ottaa huomioon yleissuunnitelmassa ja sen muutoksissa sekä työohjelmissa;

b)yhteentoimivuutta ja turvallisuutta koskeva palaute ja neuvonta, jotka on otettava huomioon tutkimusinnovointitoimissa ja erityisesti hankkeiden toimien ja tulosten yhteydessä 84 artiklan 5 kohdan a alakohdassa yksilöityjen tavoitteiden osalta;

c)ER-yhteisyrityksen tukeminen mahdollisten erityisten validointiin tai tutkimukseen liittyvien lisätarpeiden määrittämisessä, mukaan lukien kansallisten turvallisuusviranomaisten osallistuminen;

d)järjestelmäpilariin liittyvä neuvonta;

e)sen varmistaminen, että rajapintoja, toiminnallisia vaatimuksia ja järjestelmävaatimuksia koskevien eritelmien kehittämisessä otetaan huomioon YTE:stä tai standardeista saatu kokemus ja palaute.

96 artikla

Valtioiden edustajien ryhmä

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden edustajat esittävät koordinoidun kannan, joka vastaa kyseisen jäsenvaltion seuraavissa yhteyksissä esittämiä näkemyksiä:

a)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 51 artiklalla perustettu rautatiejärjestelmän yhteentoimivuus- ja turvallisuuskomitea;

b)Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman ohjelmakomitea – strateginen ohjelmakomitea, klusteri 5;

c)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU 62 artiklalla perustettu yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen komitea.

2.Sen estämättä, mitä 20 artiklassa määrätään, valtioiden edustajien ryhmä antaa hallintoneuvostolle lausunnon työohjelmaan sisällytettävistä alhaisen teknologisen valmiustason tutkimusaiheista.

V OSASTO

GLOBAALIN TERVEYDEN EDCTP3-YHTEISYRITYS

97 artikla

Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen lisätavoitteet

1.Edellä 4 ja 5 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden lisäksi globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksellä, jäljempänä ’EDCTP3-yhteisyritys’, on seuraavat yleiset tavoitteet:

a)vähentää tartuntatautien sosioekonomista taakkaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa edistämällä uusien tai parannettujen terveysteknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa;

b)parantaa terveysturvaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja maailmanlaajuisesti vahvistamalla tutkimukseen ja innovointiin perustuvia valmiuksia valmistautua tartuntatautien torjuntaan ja reagoida niihin.

2.EDCTP3-yhteisyrityksellä on myös seuraavat erityistavoitteet:

a)edistää uusien tai parannettujen terveysteknologioiden kehittämistä ja käyttöä tartuntatautien torjumiseksi tukemalla kliinisten tutkimusten suorittamista Saharan eteläpuolisessa Afrikassa;

b)vahvistaa tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja kansallisia terveydenhuoltoalan tutkimusjärjestelmiä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tartuntatautien torjumiseksi;

c)helpottaa unionin jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden ja Saharan eteläpuolisten maiden lähentymistä yhteiseen strategiseen tutkimus- ja innovointiohjelmaan maailmanlaajuisen terveyden alalla eurooppalaisten julkisten investointien kustannustehokkuuden lisäämiseksi;

d)vahvistaa Saharan eteläpuolisen Afrikan valmiuksia valmistautua epidemioihin tehokkailla ja nopeilla tutkimustoimilla, jotta voidaan kehittää diagnostiikkaa, rokotteita ja hoitoja sellaisten uusien tautien, jotka voivat aiheuttaa epidemian, havaitsemiseksi ja hallitsemiseksi varhaisessa vaiheessa;

e) edistää tuottavaa ja kestävää verkostoitumista ja kumppanuuksia maailmanlaajuisen terveystutkimuksen alalla ja luoda pohjoisen ja etelän ja etelän ja etelän välisiä suhteita useiden yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioiden kanssa.

98 artikla

EDCTP3-yhteisyrityksen lisätehtävät

Edellä 5 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi EDCTP3-yhteisyrityksen tehtävänä on:

a)edistää eurooppalaisten ja afrikkalaisten yksilöiden, ryhmien ja instituutioiden välisiä tuottavia suhteita;

b)lisätä tietoisuutta laitosten ja tutkimusryhmien yhteisistä eduista ja tavoitteista hanke- ja institutionaalisen yhteistyön helpottamiseksi ja vahvistamiseksi;

c)edistää eurooppalaisten ja afrikkalaisten rahoittajien, instituutioiden ja viranomaisten maailmanlaajuisten terveysstrategioiden yhteensovittamista;

d)houkutella lisäinvestointeja yksityisillä, julkisilla ja hyväntekeväisyysaloilla toimiviin kumppaneihin.

99 artikla

Osakkaat

EDCTP3-yhteisyrityksen osakkaita ovat:

a)Euroopan unioni, jota edustaa komissio;

b)Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti perustettu voittoa tavoittelematon EDCTP-yhteenliittymä (EDCTP Association), sen jälkeen, kun se on antanut kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä ehdoitta EDCTP3-yhteisyritykseen.

100 artikla

Unionin rahoitusosuus

Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta EDCTP3-yhteisyritykselle hallinnollisten ja toimintamenojen kattamiseksi myönnettävä unionin rahoitusosuus, EFTA-määrärahat mukaan luettuina, on enintään 800 000 000 euroa, josta enintään 29 878 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin. Unionin rahoitusosuus koostuu seuraavista:

a)enintään 400 000 000 euroa edellyttäen, että muut osakkaat kuin unioni tai niiden osakkuusyhteisöt myöntävät rahoitusta vähintään saman määrän;

b)enintään 400 000 000 euroa edellyttäen, että muut rahoituskumppanit tai niiden osakkuusyhteisöt myöntävät rahoitusta vähintään saman määrän.

Unionin rahoitusosuutta voidaan korottaa kolmansien maiden rahoitusosuuksilla, jos viimeksi mainitut ovat käytettävissä.

101 artikla

Muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuudet

1.EDCTP3-yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni suorittavat – tai huolehtivat siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – rahoitusosuuden, joka on yhteensä vähintään 439 878 000 euroa. Tästä määrästä enintään 29 878 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin 3 artiklassa määritettynä ajanjaksona.

2.Edellä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu rahoitusosuus koostuu 11 artiklan 1 kohdan mukaisista rahoitusosuuksista EDCTP3-yhteisyritykseen.

102 artikla

Täydentävien toimien soveltamisala

1.EDCTP-yhteenliittymän ja sen osakkuusyhteisöjen on kehitettävä ja toteutettava EDCTP3-yhteisyrityksen täydentäviä toimia yhdenmukaisella, yhdennetyllä ja johdonmukaisella tavalla, ja niiden on noudatettava EDCTP3-yhteenliittymän strategista tutkimus- ja innovointiohjelmaa.

2.Sovellettaessa 11 artiklan 1 kohdan b alakohtaa täydentäviin toimiin voivat kuulua:

a)EDCTP-yhteenliittymän osakkuusyhteisöjen toiminta, joka on mukautettu EDCTP-yhteenliittymään kuuluvien muiden osakkuusyhteisöjen vastaaviin toimiin ja jota hallinnoidaan riippumattomasti kansallisten rahoitussääntöjen mukaisesti;

b)Saharan eteläpuolisen Afrikan valtiollisten tutkimusorganisaatioiden toteuttamat toimet;

c)toimet, joilla edistetään verkostoitumista ja kumppanuuksia ja luodaan suhteita useisiin yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioihin;

d)kaikki muut toimet, jotka ovat tarpeen EDCTP3-yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

103 artikla

EDCTP3-yhteisyrityksen elimet

3.EDCTP3-yhteisyrityksen elimet ovat:

a)hallintoneuvosto;

b)toimitusjohtaja;

c)tieteellinen komitea;

d)sidosryhmien edustajien ryhmä.

104 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

Hallintoneuvoston kokoonpano on seuraava:

a)kuusi komission edustajaa unionin puolesta;

b)kuusi EDCTP-yhteenliittymän edustajaa.

105 artikla

Hallintoneuvoston toiminta

EDCTP-yhteenliittymän osakkailla on yhdessä 50 prosenttia äänioikeuksista.

106 artikla

Tieteellinen komitea

1.Tieteellinen komitea on EDCTP3-yhteisyrityksen 19 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tieteellinen neuvoa-antava elin.

2.Edellä 19 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi tieteellisen komitean tehtävänä on:

a)avustaa EDCTP3-yhteisyrityksen toiminnan strategisessa ja tieteellisessä suunnittelussa;

b)antaa strategioita koskevia neuvoja synergioiden ja kumppanuuksien edistämiseksi kaikkien sidosryhmien kanssa;

c)osallistua EDCTP3-yhteisyrityksen kannalta merkityksellisten strategisten ja tieteellisten asiakirjojen laadintaan tarpeen mukaan;

d)antaa strategista ja tieteellistä neuvontaa EDCTP3-yhteisyritykselle ja varmistaa käynnissä olevien hankkeiden onnistunut päätökseen saattaminen;

e)määrittää strategiset tarpeet ja painopisteet uusien tai parannettujen kliinisten interventioiden kehittämisen nopeuttamiseksi, mukaan lukien tarvittava koulutus, verkottuminen ja valmiuksien kehittäminen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

f)tarkastella köyhyyteen liittyvien ja vähälle huomiolle jääneiden sairauksien tilannetta määrittääkseen EDCTP3-yhteisyrityksen roolin yhteistyössä muiden sidosryhmien kanssa, jotta voidaan nopeuttaa näihin tauteihin liittyvien toimien kehittämistä tai parantamista;

g)arvioida maailmanlaajuisten tuotekehityspolkujen tilaa ja kriittisiä mahdollisuuksia tulevaa tuotekehitystä varten;

h)antaa neuvoja ehdotuspyyntöjen ja muiden ohjelmien uudelleentarkasteluissa;

i)antaa tukea ja osallistua EDCTP3-yhteisyrityksen seuranta- ja arviointikehykseen sekä EDCTP3-yhteisyrityksen rahoittamien avustusten tieteellisten tulosten ja strategisten vaikutusten seurantaan;

j)neuvoa ja avustaa EDCTP3-yhteisyrityksen työryhmiä, sidosryhmäkokouksia, EDCTP-foorumia ja muita asiaan liittyviä tapahtumia ja osallistua niihin.

3.Puheenjohtaja laatii vuosikertomuksen tieteellisen komitean edellisen vuoden toiminnasta ja saavutuksista ja toimittaa sen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi.

107 artikla

Sidosryhmien edustajien ryhmä 

Edellä 21 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi sidosryhmien edustajien ryhmän tehtävänä on:

a)antaa palautetta tieteellisistä, strategisista ja teknologisista painopisteistä, joihin EDCTP3-yhteisyrityksen on vastattava strategisessa tutkimus- ja innovointiohjelmassa tai muussa vastaavassa asiakirjassa esitetyllä tavalla ottaen huomioon globaalin terveyden ja sen lähialojen edistymisen ja tarpeet;

b)esittää ehdotuksia, jotka mahdollistavat konkreettisen synergian EDCTP3-yhteisyrityksen ja sen lähialojen tai minkä tahansa sellaisen alan välillä, jonka kanssa synergian katsotaan tuovan lisäarvoa;

c)osallistua EDCTP-foorumiin.

108 artikla

Rahoituskelpoisuus

1.Edellä 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja poiketen siitä, mitä Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [19 artiklan 1 kohdassa] säädetään, EDCTP3-yhteisyrityksen rahoitus rajoitetaan oikeussubjekteihin, jotka voivat saada rahoitusta Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta ja jotka ovat sijoittautuneet EDCTP-yhteenliittymän jäsenmaihin. Poikkeustapauksissa ja jos työohjelmassa niin määrätään, muihin valtioihin sijoittautuneet yhteisöt voivat saada rahoitusta EDCTP3-yhteisyrityksestä erityisten ehdotuspyyntöjen tai kansanterveysuhkaa koskevien ehdotuspyyntöjen tapauksessa.

2.Unioni pyrkii tekemään kolmansien maiden kanssa sopimuksia, jotka mahdollistavat unionin taloudellisten etujen suojaamisen. Jos kolmanteen maahan sijoittautuneet yhteisöt, joilla ei ole tällaista sopimusta, osallistuvat epäsuoran toimen rahoitukseen, epäsuoran toimen rahoituskoordinaattorin on oltava sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, ennakkomaksun määrää on mukautettava asianmukaisesti ja avustussopimuksen korvausvastuuta koskevissa määräyksissä on otettava asianmukaisesti huomioon taloudelliset riskit.

109 artikla

Nimetyt osallistujat

EDCTP3-yhteisyrityksen nimeämien yhteisöjen osallistuminen voi olla tukikelpoisuusperuste ehdotuspyynnöissä. Se on perusteltava asianmukaisesti työohjelmassa, jossa voidaan myös määrätä, että tällaiset nimetyt osallistujat eivät voi saada rahoitusta EDCTP3-yhteisyrityksestä valittujen epäsuorien toimien puitteissa.

110 artikla

Eettiset periaatteet

EDCTP3-yhteisyrityksen puitteissa suoritettavat kliiniset tutkimukset ja täytäntöönpanotutkimukset on toteutettava eettisiä perusperiaatteita, tunnustettuja kansainvälisiä sääntelystandardeja ja hyviä osallistumiskäytäntöjä noudattaen.

111 artikla

Yhteistyö Euroopan lääkeviraston ja Euroopan tautienehkäisy- ja ‑valvontakeskuksen kanssa

EDCTP3-yhteisyritys varmistaa tiiviin yhteistyön Euroopan lääkeviraston ja Euroopan tautienehkäisy- ja ‑valvontakeskuksen kanssa.

112 artikla

Kohtuuhintainen saatavuus

EDCTP3-yhteisyrityksen rahoittamien epäsuorien toimien osallistujien on varmistettava, että epäsuoran toimen tuloksiin perustuvat tai osittain perustuvat tuotteet ja palvelut ovat yleisön saatavilla oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin. Tätä varten työohjelmassa on tarvittaessa täsmennettävä tiettyihin epäsuoriin toimiin sovellettavat hyödyntämistä koskevat lisävelvoitteet.

VI OSASTO

INNOVATIIVISEN TERVEYDENHUOLLON ALOITETTA EDISTÄVÄ YHTEISYRITYS

113 artikla

Innovatiivisen terveydenhuollon aloitetta edistävän yhteisyrityksen lisätavoitteet

1.Innovatiivisen terveydenhuollon aloitetta edistävän yhteisyrityksen (Innovative Health Initiative, IHI), jäljempänä ’IHI-yhteisyritys’, on 4 ja 5 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden lisäksi saavutettava vuoteen 2030 mennessä myös seuraavat yleiset tavoitteet:

a)edistää sellaisen unionin laajuisen terveysalan tutkimuksen ja innovoinnin ekosysteemin luomista, joka helpottaa tieteellisen tiedon muuntamista innovaatioiksi, erityisesti käynnistämällä vähintään 30 laaja-alaista ja monialaista hanketta, joissa keskitytään terveysalan innovaatioihin;

b)edistää sellaisten turvallisten, tehokkaiden, ihmiskeskeisten ja kustannustehokkaiden innovaatioiden kehittämistä, joilla vastataan täyttämättömiin strategisiin kansanterveydellisiin tarpeisiin, demonstroimalla vähintään viidellä esimerkillä, onko terveydenhuoltotuote tai ‑palvelu mahdollista integroida siten, että se soveltuu käytettäväksi terveydenhuoltojärjestelmissä. Asiaan liittyvissä hankkeissa olisi käsiteltävä unionin väestöön vaikuttavien sairauksien ennaltaehkäisyä, diagnosointia, hoitoa ja/tai hallintaa, mukaan lukien osallistuminen Euroopan syöväntorjuntasuunnitelmaan;

c)edistää monialaista terveysalan innovointia maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen eurooppalaisen terveydenhuoltoalan luomiseksi sekä Euroopan uuden teollisuusstrategian ja Euroopan lääkestrategian tavoitteiden saavuttamista.

2.IHI-yhteisyrityksellä on myös seuraavat erityistavoitteet:

a)edistää ymmärrystä terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja ensisijaisiksi määritellyistä sairauksista;

b)yhdentää hajanaiset terveysalan tutkimus- ja innovointitoimet, joissa kootaan yhteen eri terveydenhuoltoalan sektorit ja muut sidosryhmät ja joissa keskitytään täyttämättömiin kansanterveystarpeisiin sellaisten välineiden, datan, alustojen, teknologioiden ja prosessien kehittämiseksi, joilla parannetaan tautien ennustamista, ehkäisyä, pysäyttämistä, diagnosointia, hoitoa ja hallintaa ja vastataan loppukäyttäjien tarpeisiin;

c)demonstroida ihmiskeskeisten ja yhdennettyjen terveydenhuoltoratkaisujen toteutettavuus;

d)hyödyntää täysimääräisesti digitalisaation ja tietojenvaihdon tarjoamia mahdollisuuksia terveydenhuollossa;

e)mahdollistaa uusien ja parannettujen menetelmien ja mallien kehittäminen innovatiivisten ja integroitujen terveydenhuoltoratkaisujen lisäarvon kattavaa arviointia varten.

114 artikla

IHI-yhteisyrityksen lisätehtävät

Edellä 5 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi IHI-yhteisyrityksen tehtävänä on:

a)edistää tiivistä ja pitkäaikaista yhteistyötä unionin, muiden osakkaiden, rahoituskumppanien ja muiden terveydenhuollon sidosryhmien, kuten muiden asiaan liittyvien toimialojen, terveydenhuoltoviranomaisten (kuten sääntelyelinten, terveysteknologian arviointielinten ja terveydenhuollon maksajien), potilasjärjestöjen, terveydenhuollon ammattilaisten ja tarjoajien sekä tiedeyhteisön välillä;

b)tukea tehokkaasti kilpailua edeltävää terveystutkimusta ja ‑innovointia, erityisesti toimia, jotka kokoavat yhteen useiden terveydenhuoltoalan alojen yksiköt tekemään yhteistyötä aloilla, joilla on täyttämättömiä kansanterveystarpeita;

c)varmistaa, että kaikilla sidosryhmillä on mahdollisuus ehdottaa aloja tulevia ehdotuspyyntöjä varten;

d)tarkistaa säännöllisesti IHI-yhteisyrityksen strategista tutkimus- ja innovointiohjelmaa ja tehdä siihen tarvittavat mukautukset yhteisyrityksen toteutuksen aikana tapahtuvan tieteellisen kehityksen tai uusien kansanterveystarpeiden perusteella;

e)julkaista hankkeita koskevaa tietoa, myös osallistujien nimet ja kunkin osallistujan osalta IHI-yhteisyrityksen myöntämän rahoitusosuuden määrä ja sovitut luontoissuoritukset;

f)huolehtia säännöllisestä viestinnästä muun muassa järjestämällä vähintään yhden vuotuisen tapaamisen eturyhmien ja sidosryhmien kanssa IHI-yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimien avoimuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi;

g)suorittaa muita tehtäviä, jotka ovat tarpeen 113 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

115 artikla

Osakkaat

IHI-yhteisyrityksen osakkaita ovat:

a)Euroopan unioni, jota edustaa komissio;

b)European Coordination Committee of the Radiological, Electromedical and Healthcare IT Industry (COCIR), Euroopan lääketeollisuuden kattojärjestö EFPIA, EuropaBio, MedTech Europe ja VaccinesEurope, sen jälkeen, kun ne ovat antaneet kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä ehdoitta IHI-yhteisyritykseen;

c)7 artiklan mukaisesti valittavat liitännäisosakkaat.

116 artikla

Unionin rahoitusosuus

Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta IHI-yhteisyritykselle hallinnollisten ja toimintamenojen kattamiseksi myönnettävä unionin rahoitusosuus, EFTA-määrärahat mukaan luettuina, on enintään 1 200 000 000 euroa, josta enintään 30 212 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin. Unionin rahoitusosuus koostuu seuraavista:

a)enintään 1 000 000 000 euroa edellyttäen, että muut osakkaat kuin unioni tai niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt myöntävät rahoitusta saman määrän;

b)enintään 200 000 000 euroa edellyttäen, että muut rahoituskumppanit tai niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt myöntävät lisärahoitusta saman määrän.

Unionin rahoitusosuutta voidaan korottaa kolmansien maiden rahoitusosuuksilla, jos viimeksi mainitut ovat käytettävissä.

117 artikla

Muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuudet

1.IHI-yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni suorittavat – tai huolehtivat siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – rahoitusosuuden, joka on yhteensä vähintään 1 000 000 000 euroa. Tästä määrästä enintään 30 212 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin 3 artiklassa määritettynä ajanjaksona.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet koostuvat 11 artiklan 1 kohdan mukaisista rahoitusosuuksista IHI-yhteisyritykseen.

3.Luontoissuoritukset täydentäviin toimiin saavat olla enintään 50 prosenttia muiden osakkaiden kuin unionin luontoissuorituksista IHI-ohjelman tasolla.

4.Sellaisiin rahoitusosuuksiin liittyvien kustannusten, joita osallistujat suorittavat IHI-yhteisyrityksen rahoittamiin epäsuoriin toimiin, on oltava vähintään 45 prosenttia epäsuoran toimen tukikelpoisista kustannuksista ja täydentävistä toimista aiheutuvista liitännäiskustannuksista. Perustelluissa tapauksissa työohjelmassa voidaan poikkeuksellisesti sallia pienempi osuus rahoitusosuuksista yksittäisen epäsuoran toimen ja siihen liittyvien täydentävien toimien tasolla.

5.Kustannukset, jotka aiheutuvat epäsuorista toimista muissa kolmansissa maissa kuin Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan assosioituneissa maissa, on perusteltava, ja niiden on oltava merkityksellisiä 113 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden kannalta. Tällaiset kustannukset eivät saa ylittää 20:tä prosenttia muiden osakkaiden kuin unionin ja rahoituskumppanien IHI-ohjelman tasolla suorittamista toimintamenoihin osoitetuista luontoissuorituksista. Kustannuksia, jotka ylittävät 20 prosenttia toimintamenoihin osoitetuista luontoissuorituksista IHI-ohjelman tasolla, ei katsota luontoissuorituksiksi toimintamenoihin.

6.IHI-yhteisyrityksen työohjelmissa voidaan asettaa erityiset rajat toimintamenoihin osoitettaville luontoissuorituksille, jotka aiheutuvat muissa kolmansissa maissa kuin Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan assosioituneissa maissa epäsuorien toimien tasolla. Tällaisia erityisrajoja koskevissa päätöksissä on otettava erityisesti huomioon kyseisten toimien tavoitteet ja vaikutukset, eivätkä ne saa johtaa 5 kohdassa vahvistetun enimmäismäärän ylittymiseen IHI-ohjelman tasolla.

118 artikla

Täydentäviin toimiin liittyvät ehdot

1.Sovellettaessa 11 artiklan 1 kohdan b alakohtaa unionissa tai Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan assosioituneissa maissa on toteutettava täydentäviä toimia, joihin voi kuulua:

a)toimia, joilla edistetään IHI-yhteisyrityksestä rahoitetun toiminnan tavoitteiden saavuttamista;

b)toimia, joilla edistetään IHI-yhteisyrityksestä rahoitetun toiminnan tulosten levittämistä, kestävyyttä tai hyödyntämistä.

2.Hanke-ehdotuksiin on tarvittaessa sisällyttävä suunnitelma niihin liittyvistä täydentävistä toimista. Tällaisiin hankekohtaisiin täydentäviin toimiin liittyvien kustannusten on aiheuduttava ajanjaksolla, joka alkaa ehdotuksen jättämispäivänä ja päättyy enintään kahden vuoden kuluttua epäsuoran toimen päättymispäivästä.

3.Jotta kustannukset voidaan ottaa huomioon 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuina luontoissuorituksina, täydentävät toimet on toteutettava Euroopan unionissa tai Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan assosioituneissa maissa.

119 artikla

IHI-yhteisyrityksen elimet

IHI-yhteisyrityksen elimet ovat:

a)hallintoneuvosto;

b)toimitusjohtaja;

c)innovaatiopaneeli;

d)valtioiden edustajien ryhmä.

120 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

Hallintoneuvoston kokoonpano on seuraava:

a)viisi Euroopan komission edustajaa unionin puolesta;

b)yksi edustaja kustakin muusta osakkaasta kuin unionista.

121 artikla

Hallintoneuvoston toiminta

Muilla osakkailla kuin unionilla on yhdessä 50 prosenttia äänioikeuksista.

122 artikla

Innovaatiopaneeli

1.Innovaatiopaneeli antaa hallintoneuvostolle neuvoja asioissa, jotka liittyvät IHI-yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimintaan 19 artiklan mukaisesti.

2.Innovaatiopaneeli koostuu seuraavista pysyvistä panelisteista:

a)neljä komission edustajaa unionin puolesta;

b)neljä muiden osakkaiden kuin unionin edustajaa;

c)kaksi valtioiden edustajien ryhmän edustajaa;

d)kaksi tiedeyhteisön edustajaa, jotka hallintoneuvosto nimittää avoimen valintamenettelyn perusteella 19 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

e)enintään kuusi pysyvää panelistia, jotka hallintoneuvosto nimittää avoimen valintamenettelyn perusteella 19 artiklan 4 kohdan mukaisesti varmistaen erityisesti terveydenhuollon sidosryhmien asianmukaisen edustuksen etenkin julkisen sektorin, potilaiden ja yleensä loppukäyttäjien osalta;

f)toimitusjohtaja ja yksi muu ohjelmatoimiston edustaja.

3.IHI-yhteisyrityksen osakkaita edustavat panelistit voivat tarvittaessa nimittää tilapäisiä panelisteja keskustelemaan erityisaiheista. Ne voivat yhdessä nimittää enintään kuusi tilapäistä panelistia kutakin kokousta varten.

Tällaiset tilapäiset panelistit nimitetään ottaen huomioon heidän tieteellinen tai tekninen asiantuntemuksensa asianomaisissa kokouksissa käsiteltävistä aiheista tai tarve luoda synergiaa muiden tutkimusohjelmien kanssa.

IHI-yhteisyrityksen osakkaita edustavat panelistit nimittävät tilapäiset panelistit yhteisymmärryksessä määräajaksi. Heidän on ilmoitettava päätöksensä ohjelmatoimistolle ja muille pysyville panelisteille.

4.Sen estämättä, mitä 20 artiklan 7 kohdassa säädetään valtioiden edustajien ryhmän tehtävistä, innovaatiopaneeli antaa hallintoneuvostolle tämän pyynnöstä tai omasta aloitteestaan neuvoja IHI-yhteisyrityksen tavoitteisiin liittyvissä tieteellisissä ja teknologisissa kysymyksissä, erityisesti seuraavissa kysymyksissä:

a)tieteelliset painopisteet;

b)työohjelmaluonnos, mukaan lukien ehdotuspyyntöjen sisältö;

c)118 artiklassa tarkoitettujen muiden osakkaiden kuin unionin täydentävien toimien suunnittelu;

d)erityisiin tieteellisiin painopisteisiin keskittyvien neuvoa-antavien ryhmien perustaminen;

e)synergioiden luominen muiden Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman toimien kanssa, mukaan lukien muut eurooppalaiset kumppanuudet, sekä muiden unionin rahoitusohjelmien ja kansallisten rahoitusohjelmien kanssa.

5.Innovaatiopaneelin puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa nimittää IHI-yhteisyrityksen ohjelmatoimiston ylemmän toimihenkilön toimimaan puolestaan innovaatiopaneelin puheenjohtajana.

6.IHI-yhteisyrityksen osakkaita edustavat panelistit hyväksyvät osana 19 artiklan 8 kohdassa tarkoitettua kertomusta 4 kohdassa tarkoitettuja kysymyksiä koskevat esitykset yksimielisesti kaikkien kokouksessa läsnä olleiden panelistien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen. Jos asiasta ei päästä yksimielisyyteen, puheenjohtaja raportoi tilanteesta hallintoneuvostolle. Kukin panelisti voi ilmaista eriävän mielipiteensä raportissa.

7.Innovaatiopaneeli kokoontuu sääntömääräisiin istuntoihin vähintään kahdesti vuodessa. Se voi pitää ylimääräisiä kokouksia komissiota edustavien panelistien tai muita osakkaita kuin unionia edustavien panelistien enemmistön pyynnöstä.

8.Innovaatiopaneelin jäsenten on vaihdettava asiaan liittyviä tietoja ja keskusteltava ideoistaan ennen kokouksia missä tahansa asianmukaisessa muodossa. Heidän on tarvittaessa koordinoitava toimintaansa muiden neuvoa-antavien ryhmien toimien kanssa.

123 artikla

Epäsuoriin toimiin sovellettavat ehdot

1. Tätä asetusta sovellettaessa ’täyttämättömillä kansanterveystarpeilla’ tarkoitetaan tarpeita, joita terveydenhuoltojärjestelmät eivät tällä hetkellä voi täyttää saatavuuteen tai saavutettavuuteen liittyvistä syistä, esimerkiksi silloin, kun tietyn sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn tai hoitoon ei ole olemassa tyydyttävää menetelmää tai jos terveydenhuollon saatavuus on rajoitettu kustannusten, etäisyyksien tai odotusaikojen vuoksi. ’Ihmiskeskeisellä hoidolla’ tarkoitetaan hoitoa, jossa otetaan tietoisesti huomioon yksilöiden, hoitajien, perheiden ja yhteisöjen näkökulmat ja jossa heitä pidetään osallistujina sekä sellaisten terveydenhuoltojärjestelmien edunsaajina, jotka on organisoitu heidän tarpeidensa ja mieltymystensä mukaan yksittäisten sairauksien sijaan.

2.IHI-yhteisyrityksen rahoittamiin epäsuoriin toimiin voi sisältyä kliinisiä tutkimuksia, jos kohdealue tai aiottu käyttötarkoitus vastaa sellaiseen täyttämättömään kansanterveystarpeeseen, joka vaikuttaa merkittävästi unionin väestöön tai uhkaa sitä.

3.IHI-yhteisyrityksen rahoittamien epäsuorien toimien osallistujien on varmistettava, että epäsuoran toimen tuloksiin perustuvat tai osittain perustuvat tuotteet ja palvelut ovat yleisön saatavilla oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin. Tätä varten työohjelmassa on tarvittaessa täsmennettävä tiettyihin epäsuoriin toimiin sovellettavat hyödyntämistä koskevat lisävelvoitteet.

4.Jos työohjelmassa niin määrätään, IHI-yhteisyrityksen yksilöimiä oikeussubjekteja voidaan vaatia osallistumaan tiettyihin epäsuoriin toimiin. Tällaiset yhteisöt eivät kuitenkaan voi saada rahoitusta IHI-yhteisyritykseltä.

5.Oikeussubjektit, jotka osallistuvat tiettyihin epäsuoriin toimiin 4 kohdassa tarkoitettujen yksilöityjen oikeussubjektien kanssa, eivät voi saada rahoitusta, jos

a)ne ovat voittoa tavoittelevia oikeussubjekteja, joiden vuotuinen liikevaihto on vähintään 500 miljoonaa euroa;

b)ne ovat a alakohdassa kuvatun oikeussubjektin suorassa tai välillisessä määräysvallassa tai saman suoran tai välillisen määräysvallan alla kuin a alakohdassa kuvattu oikeussubjekti;

c)niillä on suora tai välillinen määräysvalta a alakohdassa tarkoitetussa oikeussubjektissa.

VII OSASTO

KESKEISET DIGITAALITEKNOLOGIAT ‑YHTEISYRITYS

124 artikla

Keskeiset digitaaliteknologiat ‑yhteisyrityksen lisätavoitteet

1.Edellä 4 ja 5 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden lisäksi Keskeiset digitaaliteknologiat ‑yhteisyrityksellä, jäljempänä ’KDT-yhteisyritys’, on seuraavat yleiset tavoitteet:

a)vahvistaa unionin avointa teknologista riippumattomuutta elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla, jotta voidaan tukea vertikaalisten teollisuudenalojen ja koko talouden tulevia tarpeita. Yleisenä tavoitteena on auttaa kaksinkertaistamaan elektronisten komponenttien ja järjestelmien suunnittelun ja tuotannon arvo Euroopassa vuoteen 2030 mennessä suhteessa unionin painoarvoon näiden tuotteiden ja palvelujen alalla;

b)varmistaa unionin tieteellinen huippuosaaminen ja innovoinnin johtoasema kehitteillä olevissa komponenteissa ja järjestelmäteknologioissa pk-yritysten aktiivisen osallistamisen kautta. Pk-yritysten osuuden olisi oltava vähintään kolmannes epäsuorien toimien osallistujien kokonaismäärästä, ja vähintään 20 prosenttia julkisesta rahoituksesta olisi suunnattava niille;

c)varmistaa, että komponenttien ja järjestelmäteknologioiden avulla vastataan Euroopan yhteiskunnallisiin ja ympäristöhaasteisiin. Tavoitteena on yhdenmukaistaa toiminta energiatehokkuutta koskevan unionin politiikan kanssa ja edistää energiankulutuksen vähentämistä 32,5 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

2.Edellä 1 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden lisäksi KDT-yhteisyrityksellä on seuraavat erityistavoitteet:

a)luoda Eurooppaan suunnittelu- ja tuotantovalmiuksia strategisilla sovellusaloilla;

b)käynnistää tasapainoinen valikoima suuria ja pieniä hankkeita, joilla tuetaan teknologian nopeaa siirtämistä tutkimuksesta teolliseen ympäristöön;

c)luoda dynaaminen unionin laajuinen ekosysteemi, joka perustuu digitaalisiin arvoketjuihin ja johon uusien tulokkaiden pääsyä on helpotettu;

d)tehostaa komponenttiteknologioita, jotka takaavat turvallisen, luotettavan ja energiatehokkaan toiminnan kriittisille infrastruktuureille ja aloille Euroopassa;

e)edistää kansallisten resurssien käyttöönottoa ja varmistaa unionin ja kansallisten tutkimus- ja innovointiohjelmien johdonmukainen yhteensovittaminen elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla;

f)varmistaa johdonmukaisuus aloitteen strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman ja EU:n politiikkojen välillä, jotta elektroniikkakomponentit ja järjestelmäteknologiat voivat osaltaan tehokkaasti edistää niitä.

125 artikla

KDT-yhteisyrityksen lisätehtävät

Edellä 5 artiklassa vahvistettujen tehtävien lisäksi KDT-yhteisyritys seuraa epäsuorien toimien toteuttamista sekä hallinnoi hallintoneuvoston ja julkisten tahojen neuvoston avustussopimuksia ja päätöksiä.

126 artikla

Osakkaat

1.KDT-yhteisyrityksen osakkaita ovat:

a)julkiset tahot, jotka koostuvat seuraavista:

i) unioni, jota edustaa komissio;

ii) seuraavat osallistujavaltiot:

– [...];

– [...].

b)yksityiset osakkaat, jotka koostuvat seuraavista toimialajärjestöistä ja niiden osakkuusyhteisöistä: AENEAS, joka on Ranskan lainsäädännön mukaisesti rekisteröity järjestö ja jonka kotipaikka on Pariisi, Ranska; ARTEMIS Industry Association (ARTEMISIA), joka on Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti rekisteröity järjestö ja jonka kotipaikka on Eindhoven, Alankomaat; EPoSS e.V., joka on Saksan lainsäädännön mukaisesti rekisteröity järjestö ja jonka kotipaikka on Berliini, Saksa.

2.Kukin osallistujavaltio nimittää edustajansa KDT-yhteisyrityksen elimiin ja osoittaa yhden tai useamman kansallisen yksikön vastaamaan sen velvoitteiden täyttämisestä KDT-yhteisyrityksen toimien osalta.

127 artikla

Unionin rahoitusosuus

Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta KDT-yhteisyritykselle hallinnollisten ja toimintamenojen kattamiseksi myönnettävä unionin rahoitusosuus, EFTA-määrärahat mukaan luettuina, on enintään 1 800 000 000 euroa, josta enintään 22 090 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin. Unionin rahoitusosuutta voidaan korottaa kolmansien maiden rahoitusosuuksilla, jos viimeksi mainitut ovat käytettävissä.

128 artikla

Muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuudet

1.KDT-yhteisyrityksen osallistujavaltioiden on suoritettava 3 artiklassa vahvistetun ajanjakson aikana kokonaisrahoitusosuus, joka on vähintään yhtä suuri kuin 127 artiklassa tarkoitettu toimintamenoihin osoitettu unionin rahoitusosuus.

2.Edellä 3 artiklassa tarkoitettuna ajanjaksona KDT-yhteisyrityksen yksityisten osakkaiden on suoritettava – tai huolehdittava siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – KDT-yhteisyritykselle rahoitusosuuden, joka on yhteensä vähintään 2 511 164 000 euroa.

3.Yksityisten osakkaiden on 26 artiklan 4 kohdan mukaisesti suoritettava – tai huolehdittava siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – enintään 22 090 000 euron rahoitusosuuden KDT-yhteisyrityksen hallintomenoihin.

4.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet koostuvat 11 artiklan 4 kohdan mukaisista rahoitusosuuksista. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet koostuvat 11 artiklan 1 kohdassa vahvistetuista rahoitusosuuksista, joista vähintään 2 489 074 000 euroa on 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisia rahoitusosuuksia. Edellä 3 kohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet koostuvat 11 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisista rahoitusosuuksista.

129 artikla

Osallistujavaltioiden rahoitusosuudet

1.Kukin osallistujavaltio antaa KDT-yhteisyrityksen tehtäväksi toteuttaa kyseisestä osallistujavaltiosta tuleville epäsuorien toimien osallistujille suoritettavat osuutensa, jotka kanavoidaan yhteisyrityksen tekemien avustussopimusten kautta. Lisäksi ne antavat KDT-yhteisyrityksen tehtäväksi maksaa osuutensa osallistujille. Osallistujavaltioiden on ilmoitettava epäsuoriin toimiin varatut määrät.

2.KDT-yhteisyrityksen epäsuorien toimien edunsaajat allekirjoittavat yhden avustussopimuksen KDT-yhteisyrityksen kanssa. Avustussopimuksen yksityiskohtaisissa säännöissä, teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat säännöt mukaan luettuina, noudatetaan Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman sääntöjä.

3.Osallistujavaltiot sitoutuvat maksamaan osuutensa kokonaisuudessaan oikeudellisesti sitovilla sopimuksilla kunkin osallistujavaltion tätä tarkoitusta varten nimeämien oikeussubjektien ja KDT-yhteisyrityksen välillä. Tällaiset sopimukset on tehtävä ennen työohjelman hyväksymistä.

4.Hallintoneuvosto ottaa asianmukaisesti huomioon 3 kohdassa tarkoitetut sopimukset hyväksyessään asiaan liittyvien tutkimus- ja innovointitoimien menoarvioita, jotta voidaan varmistaa KDT-yhteisyrityksen talousarvion tasapainon periaate.

5.Toimitusjohtaja toimittaa hallintoneuvostolle 3 kohdassa tarkoitetut sopimukset asiaan liittyvien tutkimus- ja innovointitoimien menoarvioiden tueksi.

6.Muut järjestelyt, jotka koskevat osallistujavaltioiden ja KDT-yhteisyrityksen välistä yhteistyötä ja 1 kohdassa mainittuja rahoitusosuuksia koskevia sitoumuksia, vahvistetaan kunkin osallistujavaltion tätä tarkoitusta varten nimeämien oikeussubjektien ja KDT-yhteisyrityksen välillä tehtävillä sopimuksilla.

130 artikla

Täydentävien toimien soveltamisala

1.KDT-yhteisyrityksen hallintoneuvosto voi tarvittaessa hyväksyä 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun täydentäviä toimia koskevan suunnitelman yksityisten osakkaiden neuvoston ehdotuksesta ottaen huomioon julkisten tahojen neuvoston lausunnon.

2.Sovellettaessa 11 artiklan 1 kohdan b alakohtaa täydentäviin toimiin voivat kuulua:

a)yksityiset investoinnit, joilla pyritään teollistamaan KDT- ja ECSEL-yhteisyritysten hankkeiden tulokset;

b)pilottihankkeet, demonstraatiot, sovellukset ja käyttöönotto- ja teollistamishankkeet, mukaan lukien asiaankuuluvat pääomamenot;

c)asiaan liittyvät tutkimus- ja kehittämistoimet, joita ei rahoiteta julkisista varoista;

d)toimet, jotka rahoitetaan Euroopan investointipankin lainoilla ja joita ei rahoiteta unionin avustuksilla;

e)ekosysteemin kehittämistoimet, joilla tuetaan teknologian käyttäjien ja toimittajien yhteistyötä.

131 artikla

KDT-yhteisyrityksen elimet

KDT-yhteisyrityksen elimet ovat:

a)hallintoneuvosto;

b)toimitusjohtaja;

c)julkisten tahojen neuvosto;

d)yksityisten osakkaiden neuvosto.

132 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

Kukin KDT-yhteisyrityksen osakas nimittää omat edustajansa ja päävaltuutetun, joka käyttää osakkaan äänioikeutta hallintoneuvostossa.

133 artikla

Hallintoneuvoston toiminta

1.Äänioikeudet hallintoneuvostossa jaetaan seuraavasti:

a)yksi kolmasosa komissiolle;

b)yksi kolmasosa yksityisille osakkaille yhdessä; ja

c)yksi kolmasosa osallistujavaltioille yhdessä.

2.Osallistujavaltioiden äänioikeudet jaetaan KDT-yhteisyrityksen perustamista seuraavien kahden ensimmäisen varainhoitovuoden aikana seuraavasti:

a)yksi prosentti kullekin osallistujavaltiolle;

b)jäljelle jäävä prosenttiosuus jaetaan vuosittain osallistujavaltioiden kesken suhteessa niiden kahden edeltävän vuoden aikana KDT-yhteisyritykselle ja/tai sitä edeltävälle yhteisyritykselle antaman rahoituksen tosiasialliseen määrään.

3.Seuraavina varainhoitovuosina äänioikeuksien jakautuminen osallistujavaltioiden kesken määritetään vuosittain ja suhteessa siihen rahoituksen osuuteen, jonka ne ovat osoittaneet epäsuorille toimille kahden viimeksi kuluneen varainhoitovuoden aikana.

4.Yksityisten osakkaiden äänioikeudet jaetaan tasan teollisuusjärjestöjen kesken, jollei yksityisten osakkaiden neuvosto toisin päätä.

5.Hallintoneuvosto määrittää kaikkien sellaisten KDT-yhteisyrityksen uusien osakkaiden äänioikeudet, jotka eivät ole osakasvaltioita tai assosioituneita maita, ennen kuin kyseinen osakas liittyy KDT-yhteisyritykseen.

6.Hallintoneuvosto on päätösvaltainen, kun edustettuina ovat komissio, yksityiset osakkaat ja vähintään kolme KDT-yhteisyrityksen osallistujavaltioiden päävaltuutettua.

134 artikla

Hallintoneuvoston muut tehtävät

1.Edellä olevaa 16 artiklan 2 kohdan s alakohtaa ei sovelleta KDT-yhteisyrityksen hallintoneuvostoon.

2.Komission pyynnöstä kelpoisuutta osallistua erityistoimiin rajoitetaan asianomaiseen unionin rahoitusosuuteen sovellettavan alakohtaisen perussäädöksen säännösten mukaisesti.

135 artikla

Julkisten tahojen neuvoston kokoonpano

Julkisten tahojen neuvosto koostuu KDT-yhteisyrityksen julkisten tahojen edustajista.

Kukin julkinen taho nimittää omat edustajansa ja päävaltuutetun, joka käyttää äänioikeutta julkisten tahojen neuvostossa.

136 artikla

Julkisten tahojen neuvoston toiminta

1.Julkisten tahojen neuvoston äänioikeudet jaetaan julkisille tahoille vuosittain samassa suhteessa siihen, miten ne ovat osallistuneet KDT-yhteisyrityksen toiminnan rahoitukseen kyseisenä vuonna 129 artiklan mukaisesti sillä rajoituksella, että yhdenkään jäsenen osuus kokonaisäänioikeuksista julkisten tahojen neuvostossa ei voi olla yli 50 prosenttia.

2.Jos vähemmän kuin kolme osallistujavaltiota on ilmoittanut toimitusjohtajalle rahoitusosuutensa 129 artiklan 3 kohdan mukaisesti, komissio pitää 50 prosenttia äänioikeuksista ja loput 50 prosenttia jaetaan tasan osallistujavaltioiden kesken, kunnes useampi kuin kolme KDT-yhteisyrityksen osallistujavaltiota on ilmoittanut rahoitusosuutensa.

3.Julkisten tahojen on tehtävä kaikkensa yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, julkisten tahojen neuvosto tekee päätöksensä vähintään 75 prosentin enemmistöllä kaikista äänistä, mukaan luettuina poissa olevien osallistujavaltioiden äänet.

4.Julkisten tahojen neuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajansa vähintään kahdeksi vuodeksi.

5.Puheenjohtaja voi kutsua muita henkilöitä, erityisesti unionin alueviranomaisten edustajia, pk-yritysten yhdistysten edustajia ja KDT-yhteisyrityksen muiden elinten edustajia, osallistumaan tarkkailijoina ryhmän kokouksiin.

6.Julkisten tahojen neuvosto kokoontuu sääntömääräisiin istuntoihin vähintään kahdesti vuodessa. Se voi komission, osallistujavaltioiden edustajien enemmistön tai puheenjohtajan pyynnöstä järjestää ylimääräisiä kokouksia. Julkisten tahojen neuvosto kokoontuu puheenjohtajan kutsusta, ja kokoukset pidetään yleensä KDT-yhteisyrityksen kotipaikassa.

7.Julkisten tahojen neuvosto on päätösvaltainen, kun edustettuina ovat komissio ja vähintään kolme osallistujavaltion päävaltuutettua.

8.Toimitusjohtaja osallistuu julkisten tahojen neuvoston kokouksiin, jollei julkisten tahojen neuvosto toisin päätä, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

9.Kaikki jäsenvaltiot tai assosioituneet maat, jotka eivät ole KDT-yhteisyrityksen osakkaita, voivat osallistua julkisten tahojen neuvoston kokouksiin tarkkailijoina julkisten tahojen neuvoston kutsusta. Tarkkailijat saavat käyttöönsä kaikki merkitykselliset asiakirjat, ja ne voivat antaa mitä tahansa julkisten tahojen neuvoston tekemää päätöstä koskevia neuvoja. Kaikkia tarkkailijoita sitovat julkisten tahojen neuvoston jäseniin sovellettavat luottamuksellisuussäännöt.

10.Julkisten tahojen neuvosto voi tarvittaessa nimittää työryhmiä yhden tai useamman julkisen tahon yleisen koordinoinnin alaisuudessa.

11.Julkisten tahojen neuvosto hyväksyy oman työjärjestyksensä.

12.Edellä olevaa 11 artiklan 7 kohtaa ja 26 artiklan 6 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin julkisten tahojen neuvostoon.

137 artikla

Julkisten tahojen neuvoston tehtävät

Julkisten tahojen neuvoston tehtävänä on:

a)osallistua strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman laatimiseen;

b)antaa palautetta työohjelmaluonnoksesta, erityisesti ehdotuspyynnöistä, mukaan lukien epäsuorien toimien arviointia, valintaa ja seurantaa koskevat säännöt;

c)hyväksyä ehdotuspyyntöjen käynnistäminen työohjelman mukaisesti;

d)päättää julkisen rahoituksen myöntämisestä valituille ehdotuksille arviointikomitean laatiman paremmuusjärjestyksen perusteella ja käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa. Kun kyseessä ovat yhtä ansioituneet ehdotukset, tässä määrärahaosuudessa voidaan ottaa huomioon se, miten ehdotukset edistävät erityisten politiikkatavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien synergia kansallisten painopisteiden kanssa. Tällainen päätös on sitova ilman muita arviointi- tai valintamenettelyjä;

e)antaa lausunto 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta täydentäviä toimia koskevan suunnitelman luonnoksesta.

138 artikla

Yksityisten osakkaiden neuvoston kokoonpano

1.Yksityisten osakkaiden neuvosto koostuu KDT-yhteisyrityksen yksityisten osakkaiden edustajista.

2.Kukin yksityinen osakas nimittää omat edustajansa ja päävaltuutetun, joka käyttää äänioikeutta yksityisten osakkaiden neuvostossa.

139 artikla

Yksityisten osakkaiden neuvoston toiminta

1.Yksityisten osakkaiden neuvosto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa.

2.Yksityisten osakkaiden neuvosto voi tarvittaessa nimittää työryhmiä yhden tai useamman osakkaan yleisen koordinoinnin alaisuudessa.

3.Yksityisten osakkaiden neuvosto valitsee puheenjohtajansa jäsentensä keskuudesta.

4.Yksityisten osakkaiden neuvosto hyväksyy työjärjestyksensä.

140 artikla

Yksityisten osakkaiden neuvoston tehtävät

Yksityisten osakkaiden neuvoston tehtävänä on:

a)laatia luonnos strategiseksi tutkimus- ja innovointiohjelmaksi ja saattaa se säännöllisesti ajan tasalle 4 ja 124 artiklassa vahvistettujen keskeisten KDT-yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ottaen huomioon myös julkisten tahojen palaute;

b)toimittaa toimitusjohtajalle luonnos strategiseksi tutkimus- ja innovointiohjelmaksi hallintoneuvoston asettamassa määräajassa;

c)järjestää neuvoa-antava sidosryhmien foorumi, joka on avoin kaikille julkisille ja yksityisille sidosryhmille, joilla on intressejä keskeisten digitaaliteknologioiden alalla, tiedottaakseen niille luonnoksesta tietyn vuoden strategiseksi tutkimus- ja innovointiohjelmaksi ja kerätäkseen siitä palautetta;

d)laatia tarvittaessa ja 130 artikla huomioon ottaen 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu luonnos täydentäviä toimia koskevaksi suunnitelmaksi ja toimittaa se hallintoneuvoston hyväksyttäväksi ottaen huomioon julkisten tahojen neuvoston lausunto.

141 artikla

Korvausosuudet

Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [13 artiklan 1 kohdan] mukaisesti ja poiketen siitä, mitä mainitun asetuksen [30 artiklassa] säädetään, KDT-yhteisyritys voi toimeen sisältyvän unionin rahoituksen osalta soveltaa erilaisia korvausosuuksia osallistujatyypin (pk-yritykset ja voittoa tavoittelemattomat oikeussubjektit) ja toimen tyypin mukaan. Korvausosuudet on ilmoitettava työohjelmassa.

VIII OSASTO

YHTENÄISEN EUROOPPALAISEN ILMATILAN ILMALIIKENTEEN HALLINNAN KOLMANNEN TUTKIMUSHANKKEEN YHTEISYRITYS

142 artikla

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen lisätavoitteet

1.Edellä 4 ja 5 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden lisäksi yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksellä (Single European Sky ATM Research, SESAR), jäljempänä ’SESAR 3 ‑yhteisyritys’, on seuraavat yleiset tavoitteet:

a)vahvistaa ja yhdentää unionin tutkimus- ja innovointivalmiuksia ilmaliikenteen hallinnan alalla tekemällä siitä kestävämmän ja skaalattavamman liikenteen mukaan ja mahdollistaen samalla kaikkien ilma-alusten saumattoman toiminnan;

b)vahvistaa innovoinnin avulla miehitetyn ja miehittämättömän lentoliikenteen kilpailukykyä unionissa ja ilmaliikenteen hallintapalvelujen markkinoita unionin talouskasvun tukemiseksi;

c)kehittää ja nopeuttaa innovatiivisten ratkaisujen markkinoille saattamista, jotta voidaan luoda yhtenäinen eurooppalainen ilmatila, joka on samalla maailman tehokkain ja ympäristöystävällisin ilmatila.

2.SESAR 3 ‑yhteisyrityksellä on myös seuraavat erityistavoitteet:

a)kehittää tutkimus- ja innovointiekosysteemi, joka kattaa kaikki ilmaliikenteen hallinnan ja U‑Space-ilmatilan 60 arvoketjut ja mahdollistaa eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelmassa, jäljempänä ’ATM-yleissuunnitelma’, määritellyn digitaalisen eurooppalaisen ilmatilan 61 rakentamisen, mikä puolestaan mahdollistaa lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien ja ilmatilan käyttäjien välisen yhteistyön ja koordinoinnin, jotta voidaan varmistaa yksi yhdenmukaistettu unionin ilmaliikenteen hallintajärjestelmä sekä miehitettyjä että miehittämättömiä toimintoja varten;

b)kehittää ja validoida ilmaliikenteen hallintaratkaisuja, joilla tuetaan automaation korkeaa tasoa;

c)kehittää ja validoida digitaalisen eurooppalaisen ilmatilan teknistä arkkitehtuuria 62 ;

d)tukea innovatiivisten ratkaisujen nopeutettua markkinoille saattamista demonstraatioiden avulla;

e)koordinoida unionin ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamispyrkimysten priorisointia ja suunnittelua ilmaliikenteen hallinnan sidosryhmien yhteisymmärrykseen perustuvan prosessin pohjalta;

f)helpottaa standardien kehittämistä SESAR-ratkaisujen teollistamiseksi.

143 artikla

SESAR 3 ‑yhteisyrityksen lisätehtävät

Edellä 5 artiklassa vahvistettujen tehtävien lisäksi SESAR 3 ‑yhteisyrityksen tehtävänä on:

a)koordinoida yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan tutkimushankkeen (SESAR) määrittelyvaiheen 63 tehtäviä, seurata SESAR-hankkeen toteutusta ja tarvittaessa muuttaa ATM-yleissuunnitelmaa 64 ;

b)panna täytäntöön ATM-yleissuunnitelman tutkimus- ja kehitysnäkökohdat erityisesti seuraavin keinoin:

i) SESARin kehitysvaiheen työn organisointi, koordinointi ja seuranta ATM-yleissuunnitelman mukaisesti, mukaan lukien matalan teknologisen valmiuden tasojen (tasot 0–2) tutkimus- ja innovointitoimet;

ii) sellaisten SESAR-ratkaisujen tuottaminen, jotka ovat SESARin kehittämisvaiheen hyödynnettävissä olevaa tuotosta, jolla otetaan käyttöön uusia tai parannettuja standardoituja ja yhteentoimivia toimintamenetelmiä tai teknologioita;

iii) ilmailualan siviili- ja sotilasalan sidosryhmien osallistumisen varmistaminen, erityisesti seuraavien: lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat, ilmatilan käyttäjät, toimialajärjestöt, lentoasemat, laitevalmistajat sekä asiaan liittyvät tieteelliset laitokset ja tiedeyhteisöt;

c)helpottaa SESAR-ratkaisujen nopeampaa markkinoille saattamista seuraavin keinoin:

i) laajamittaisten demonstrointien järjestäminen ja koordinointi;

65 ii) toimien tiivis koordinointi EASAn kanssa, jotta EASA voi ajoissa kehittää EASA:n perusasetuksen ja asiaa koskevien täytäntöönpanosääntöjen soveltamisalaan kuuluvia sääntelytoimenpiteitä;

66 67 iii) asiaan liittyvien standardointitoimien tukeminen tiiviissä yhteistyössä standardointielinten ja EASAn kanssa sekä sen elimen kanssa, joka on perustettu koordinoimaan SESARin käyttöönottovaiheen tehtäviä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 409/2013 mukaisesti.

144 artikla

Osakkaat

1.SESAR 3 ‑yhteisyrityksen osakkaat ovat:

a)Euroopan unioni, jota edustaa komissio;

b)Euroopan lennonvarmistusjärjestö (Eurocontrol), jota edustaa sen virasto, sen jälkeen, kun se on antanut kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä ehdoitta SESAR 3 ‑yhteisyritykseen;

c)tämän asetuksen liitteessä III luetellut perustajaosakkaat, sen jälkeen, kun ne ovat antaneet kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä ehdoitta SESAR 3 ‑yhteisyritykseen;

d)7 artiklan mukaisesti valittavat liitännäisosakkaat.

2.Poiketen siitä, mitä 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, hallintoneuvosto voi SESAR 3 ‑yhteisyrityksen perustamista seuraavien kuuden kuukauden aikana valita liitännäisosakkaat myös luettelosta, joka on laadittu komission ennen yhteisyrityksen perustamista julkaiseman avoimen kiinnostuksenilmaisupyynnön jälkeen.

3.Hallintoneuvosto pyrkii liitännäisosakkaita valitessaan varmistamaan, että koko ilmaliikenteen hallinnan arvoketju ja tarvittaessa alan ulkopuoliset toimijat ovat asianmukaisesti edustettuina. Mikä tahansa julkinen tai yksityinen yritys tai yhteisö, myös sellaisista kolmansista maista, jotka ovat tehneet unionin kanssa vähintään yhden lentoliikennealan sopimuksen, voidaan valita SESAR 3 ‑yhteisyrityksen liitännäisosakkaaksi.

145 artikla

Unionin rahoitusosuus

Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta SESAR 3 ‑yhteisyritykselle hallinnollisten ja toimintamenojen kattamiseksi myönnettävä unionin rahoitusosuus, EFTA-määrärahat mukaan luettuina, on enintään 600 000 000 euroa, josta enintään 30 000 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin. Unionin rahoitusosuutta voidaan korottaa kolmansien maiden rahoitusosuuksilla, jos viimeksi mainitut ovat käytettävissä.

146 artikla

Muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuudet

1.SESAR 3 ‑yhteisyrityksen yksityiset osakkaat suorittavat – tai huolehtivat siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – rahoitusosuuden, joka on yhteensä vähintään 500 000 000 euroa. Tästä määrästä enintään 25 000 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin 3 artiklassa määritettynä ajanjaksona.

2.Eurocontrol osallistuu SESAR 3 ‑yhteisyrityksen toiminta- ja hallintomenoihin vähintään 500 000 000 eurolla, josta enintään 25 000 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin 3 artiklassa määritettynä ajanjaksona.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet koostuvat 11 artiklan 1 kohdan mukaisista rahoitusosuuksista SESAR 3 ‑yhteisyritykseen. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet koostuvat 11 artiklan 5 kohdan mukaisista rahoitusosuuksista SESAR 3 ‑yhteisyritykseen.

147 artikla

Täydentävien toimien soveltamisala

Sovellettaessa 11 artiklan 1 kohdan b alakohtaa täydentäviin toimiin voivat kuulua:

a)toimet, jotka kattavat kaikki SESAR-tutkimushankkeet, jotka eivät ole unionin rahoittamia ja joilla edistetään yhteisyrityksen sovitun työohjelman toteuttamista;

b)teollistamistoimet, mukaan lukien standardointi, sertifiointi ja tuotanto, jotka liittyvät SESAR 3 ‑yhteisyrityksessä tai sitä edeltävässä aloitteessa eli SESAR-yhteisyrityksessä kehitettyihin SESAR-ratkaisuihin;

c)viestintä- ja tiedotustoimet, jotka liittyvät SESAR 3 ‑yhteisyrityksessä tai sitä edeltävässä aloitteessa eli SESAR-yhteisyrityksessä kehitettyihin SESAR-ratkaisuihin;

d)toimet, joilla varmistetaan ilmaliikenteen hallinnan maailmanlaajuinen yhdenmukaistaminen SESAR 3 ‑yhteisyrityksessä tai sitä edeltävässä aloitteessa eli SESAR-yhteisyrityksessä kehitettyjen SESAR-ratkaisujen pohjalta;

e)sellaisten SESAR 3 ‑yhteisyrityksen tai sitä edeltävän aloitteen eli SESAR-yhteisyrityksen hankkeiden, jotka eivät ole saaneet unionin rahoitusta, tulosten käyttöönotto tai markkinoille saattaminen.

148 artikla

SESAR 3 ‑yhteisyrityksen elimet

SESAR 3 ‑yhteisyrityksen elimet ovat:

a)hallintoneuvosto;

b)toimitusjohtaja;

c)neuvoa-antava tieteellinen elin;

d)valtioiden edustajien ryhmä.

149 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

Hallintoneuvoston kokoonpano on seuraava:

a)kaksi komission edustajaa unionin puolesta;

b)yksi edustaja kustakin muusta osakkaasta kuin unionista.

150 artikla

Hallintoneuvoston toiminta

1.Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii unionin puolesta komissio.

2.Hallintoneuvostolla on seuraavat pysyvät tarkkailijat:

a)Euroopan puolustusviraston edustaja;

b)yksi ilmatilan siviilikäyttäjien edustaja, jonka näiden edustuksellinen järjestö Euroopan tasolla on nimennyt;

c)yksi lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien edustaja, jonka näiden edustuksellinen järjestö Euroopan tasolla on nimennyt;

d)yksi laitevalmistajien edustaja, jonka näiden edustuksellinen järjestö Euroopan tasolla on nimennyt;

e)yksi lentoasemien edustaja, jonka näiden edustuksellinen järjestö Euroopan tasolla on nimennyt;

f)yksi ilmaliikenteen hallinnan alan henkilöstöä edustavien järjestöjen edustaja, jonka näiden edustuksellinen järjestö Euroopan tasolla on nimennyt;

g)yksi asiaankuuluvien tieteellisten laitosten tai tiedeyhteisöjen edustaja, jonka näiden edustuksellinen järjestö Euroopan tasolla on nimennyt;

h)yksi Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston edustaja;

i)yksi ilmailualan eurooppalaisen standardointiorganisaation edustaja;

j)yksi miehittämättömän ilma-alusteollisuuden edustaja, jonka alan edustuksellinen järjestö Euroopan tasolla on nimennyt.

3.SESAR 3 ‑yhteisyrityksen osakkaiden äänimäärä on suhteutettu niiden rahoitusosuuteen yhteisyrityksen talousarviosta. Unionilla ja Eurocontrolilla on kuitenkin kummallakin vähintään 25 prosenttia kaikista äänistä, ja 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla ilmatilan siviilikäyttäjien edustajalla on vähintään 10 prosenttia kaikista äänistä.

4.Hallintoneuvoston päätökset tehdään annettujen äänten yksinkertaisella enemmistöllä. Jos äänet menevät tasan, unionin edustajan ääni ratkaisee.

5.ATM-yleissuunnitelman tarkistamista koskevat päätökset edellyttävät unionin ja Eurocontrolin puoltavaa ääntä. Tällaisissa päätöksissä on otettava huomioon kaikkien 2 kohdassa tarkoitettujen pysyvien tarkkailijoiden ilmaisemat mielipiteet.

151 artikla

Hallintoneuvoston muut tehtävät

Edellä 16 artiklassa lueteltujen tehtävien lisäksi SESAR 3 ‑yhteisyrityksen hallintoneuvosto valvoo ATM-yleissuunnitelmassa yksilöityjen tutkimus- ja kehitysosioiden toteuttamista.

152 artikla

Toimitusjohtajan muut tehtävät

Edellä 18 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi SESAR 3 ‑yhteisyrityksen toimitusjohtajan tehtävänä on:

a)johtaa SESAR-hankkeen määrittely- ja kehitysvaiheiden toteuttamista hallintoneuvoston laatimien suuntaviivojen mukaisesti;

b)toimittaa hallintoneuvostolle SESAR-hankkeen kehitysvaiheen suunnittelua koskevat muutosehdotukset.

153 artikla

Tieteellinen komitea

1.Tieteellinen komitea on SESAR 3 ‑yhteisyrityksen 19 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tieteellinen neuvoa-antava elin.

2.Tieteellisessä komiteassa voi olla enintään 15 pysyvää jäsentä.

3.Tieteellisen komitean puheenjohtaja valitaan kahden vuoden toimikaudeksi.

4.Tieteellinen komitea voi antaa neuvoja hallintoneuvoston ja muiden SESAR 3 ‑yhteisyrityksen elinten pyynnöstä tai omasta aloitteestaan erityisesti toimissa, jotka liittyvät alhaisen teknologisen valmiuden tasoihin (tasot 0–2).

5.Tieteellinen komitea tekee yhteistyötä Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman mukaisesti perustettujen asiaan liittyvien neuvoa-antavien elinten kanssa.

154 artikla

Valtioiden edustajien ryhmä

1.Valtioiden edustajien ryhmässä on enintään kaksi edustajaa kustakin jäsenvaltiosta ja assosioituneesta maasta, mukaan lukien ilmailusta ja tutkimuksesta vastaavien kansallisten viranomaisten edustajat. Jäsenvaltioiden edustajat esittävät koordinoidun kannan ottaen huomioon seuraavissa elimissä esitetyt näkemykset:

a)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 549/2004 5 artiklalla perustettu yhtenäisen ilmatilan komitea 68 ;

b)Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman ohjelmakomitea 69 .

2.Valtioiden edustajien ryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa.

155 artikla

Täytäntöönpanosäädökset, joilla vahvistetaan unionin kanta ATM-yleissuunnitelman muuttamiseen

1.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan unionin kanta ATM-yleissuunnitelman muuttamiseen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.Komissiota avustaa asetuksella (EY) N:o 549/2004 perustettu yhtenäisen ilmatilan komitea. Yhtenäisen ilmatilan komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 70 tarkoitettu komitea.

156 artikla

Uuden teknologian sertifiointi

1.Hakijat, tuensaajat tai toimitusjohtaja voivat kutsua Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) neuvomaan yksittäisissä hankkeissa ja demonstrointitoimissa kysymyksissä, jotka liittyvät lentoturvallisuus-, yhteentoimivuus- ja ympäristönormien noudattamiseen, sen varmistamiseksi, että nämä johtavat asiaankuuluvien standardien, testauskapasiteetin ja sääntelyvaatimusten oikea-aikaiseen kehittämiseen tuotekehittelyä ja uuden teknologian käyttöönottoa varten.

2.Sertifiointitoimiin ja tarjottaviin palveluihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1139 71 vahvistettuja maksuja ja palkkioita koskevia säännöksiä.

157 artikla

Eurocontrolin kanssa tehtävä sopimus

SESAR 3 ‑yhteisyrityksen perustajaosakkaan Eurocontrolin asema ja osallistuminen vahvistetaan SESAR 3 ‑yhteisyrityksen ja Eurocontrolin välisessä hallinnollisessa sopimuksessa. Sopimuksessa kuvataan Eurocontrolin tehtävät, vastuualueet ja osallistuminen SESAR 3 ‑yhteisyrityksen toimiin seuraavien seikkojen osalta:

a)Eurocontrolin tutkimus-, kehitys- ja validointitoimien organisointi SESAR 3 ‑yhteisyrityksen työohjelman mukaisesti;

b)asiantuntija-avun ja neuvonnan tarjoaminen SESAR 3 ‑yhteisyritykselle sen pyynnöstä;

c)tulevien eurooppalaisten ilmaliikenteen hallintajärjestelmien yhteisen kehittämisen tukeminen ja siihen liittyvä neuvonta erityisesti tulevan ilmatilan arkkitehtuurin osalta;

d)SESAR-ratkaisujen täytäntöönpanon seurannan tukeminen ATM-yleissuunnitelman mukaisesti;

e)yhteistyö Eurocontrolin jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan varmistaa yleiseurooppalaisen verkoston kumppanien laaja tuki unionin politiikkatavoitteille ja tutkimus-, validointi- ja demonstrointitoimien tuloksille;

f)ohjelman hallinnoinnin tukeminen;

g)osallistuminen SESAR 3 ‑yhteisyrityksen hallinnollisiin kustannuksiin ja tietotekniikka-, viestintä- ja logistiikkatuen tarjoaminen SESAR 3 ‑yhteisyritykselle.

158 artikla

Yhteiset tukitoiminnot

Edellä olevaa 12 artiklaa ei sovelleta SESAR 3 ‑yhteisyritykseen.

IX OSASTO

ÄLYKKÄÄT VERKOT JA PALVELUT ‑YHTEISYRITYS

159 artikla

Älykkäät verkot ja palvelut ‑yhteisyrityksen lisätavoitteet

1.Edellä 4 ja 5 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden lisäksi Älykkäät verkot ja palvelut ‑yhteisyrityksellä (Smart Networks and Services, SNS), jäljempänä ’SNS-yhteisyritys’, on seuraavat yleiset tavoitteet:

a)edistää Euroopan teknologista suvereniteettia tulevissa älykkäissä verkoissa ja palveluissa vahvistamalla nykyisiä teollisia vahvuuksia ja laajentamalla 5G-yhteyksien soveltamisalaa strategiseen arvoketjuun, joka kattaa myös pilvipohjaiset palvelut sekä komponentit ja laitteet;

b)yhdenmukaistaa eri teollisten toimijoiden, mukaan lukien televiestintäalan sekä esineiden internetin, pilvipalvelujen ja komponentti- ja laitevalmistusalan toimijat, strategisia etenemissuunnitelmia;

c)edistää Euroopan teknologista ja tieteellistä huippuosaamista, jotta voidaan pohjustaa Euroopan johtoasemaa 6G-järjestelmien muovaamisessa ja hallinnassa vuoteen 2030 mennessä;

d)vahvistaa digitaalisten infrastruktuurien ja ratkaisujen käyttöönottoa Euroopan markkinoilla erityisesti varmistamalla Verkkojen Eurooppa ‑välineen digitaaliosion strateginen koordinointi sekä Verkkojen Eurooppa ‑välineen digitaaliosion sisäiset synergiat ja synergiat Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman ja InvestEU-ohjelman kanssa osana SNS-yhteisyrityksen soveltamisalaa ja hallintoa;

e)valmistella Euroopan älykkäitä verkkoja ja palveluja tuottavaa teollisuutta pidemmän aikavälin mahdollisuuksiin, joita syntyy 5G:n ja myöhemmin 6G:n vertikaalisten infrastruktuuri- ja palvelumarkkinoiden kehittymisestä Euroopassa;

f)helpottaa digitaalista innovointia vuoteen 2030 mennessä vastaamalla Euroopan markkinoiden tarpeisiin ja julkisen politiikan vaatimuksiin, mukaan lukien vertikaalisten teollisuudenalojen vaativimmat vaatimukset, sekä vastaamalla yhteiskunnallisiin vaatimuksiin turvallisuuden, energiatehokkuuden ja sähkömagneettisten kenttien kaltaisilla aloilla;

g)tukea tulevien älykkäiden verkkojen ja palvelujen mukauttamista unionin politiikkatavoitteisiin, joita ovat muun muassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, verkko- ja tietoturva, etiikka, yksityisyys sekä ihmiskeskeinen ja kestävä internet.

2.SNS-yhteisyrityksellä on myös seuraavat erityistavoitteet:

a)helpottaa kehittyneiden viestintävaatimusten mukaisten teknologioiden kehittämistä ja samalla tukea eurooppalaista huippuosaamista älykkäiden verkkojen ja palvelujen teknologioissa ja arkkitehtuureissa ja niiden kehitystä kohti 6G:tä, mukaan lukien vahvat eurooppalaiset kannat standardeihin, olennaisiin patentteihin ja keskeisten vaatimusten, kuten tulevien kehittyneiden älyverkkoteknologioiden edellyttämien taajuuskaistojen, yksilöimiseen;

b)nopeuttaa energiatehokkaiden verkkoteknologioiden kehittämistä, jotta voidaan vähentää merkittävästi energian ja resurssien kulutusta koko digitaalisessa infrastruktuurissa vuoteen 2030 mennessä ja vähentää keskeisten vertikaalisten toimialojen energiankulutusta älykkäiden verkkojen ja palvelujen teknologioiden tuella;

c)nopeuttaa 5G-infrastruktuurin kehittämistä ja laajaa käyttöönottoa Euroopassa vuoteen 2025 mennessä ja myöhemmin 6G-infrastruktuurin osalta erityisesti varmistamalla 5G:n käyttöönoton koordinointi ja strateginen tuki verkotetussa ja automaattisessa liikkuvuudessa rajatylittävillä käytävillä käyttäen Verkkojen Eurooppa ‑välineen digitaaliosiota ja muita digitaaliosioon ja Digitaalinen Eurooppa- ja InvestEU-ohjelmiin kuuluvia käyttöönotto-ohjelmia;

d)edistää kestävää ja monipuolista toimitus- ja arvoketjua 5G-kyberturvallisuusvälineistön mukaisesti;

e)vahvistaa unionin teollisuuden asemaa maailmanlaajuisessa älykkäiden verkkojen ja palvelujen arvoketjussa luomalla kriittinen massa julkisia ja yksityisiä toimijoita, erityisesti lisäämällä ohjelmistojen ja esineiden internetin toimijoiden panosta, hyödyntämällä kansallisia aloitteita ja tukemalla uusien toimijoiden syntymistä;

f)tukea mukautumista eettisiin ja turvallisuusvaatimuksiin sisällyttäen ne strategisiin tutkimus- ja innovointiohjelmiin ja antaa tarvittaessa palautetta unionin lainsäädäntöprosessiin.

160 artikla

SNS-yhteisyrityksen lisätehtävät

Edellä 5 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi SNS-yhteisyrityksen tehtävänä on:

a)osallistua muiden unionin ohjelmien, kuten Verkkojen Eurooppa ‑välineen digitaaliosion ja Digitaalinen Eurooppa- ja InvestEU-ohjelmien, työohjelmiin, joissa toteutetaan toimia älykkäiden verkkojen ja palvelujen alalla;

b)koordinoida unionin pilotti- ja käyttöönottoaloitteita älykkäiden verkkojen ja palvelujen alalla, kuten yleiseurooppalaisia 5G-käytäviä verkkoon liitettyä ja automatisoitua liikkuvuutta varten Verkkojen Eurooppa ‑välineen digitaaliosion puitteissa, yhteistyössä komission ja toimivaltaisten asiaankuuluvien rahoituselinten kanssa;

c)edistää synergioita älykkäiden verkkojen ja palvelujen alalla sellaisten asiaan liittyvien kokeilujen, pilottihankkeiden ja käyttöönottotoimien välillä, jotka ovat saaneet rahoitusta unionilta esimerkiksi Verkkojen Eurooppa ‑välineen digitaaliosiosta tai Digitaalinen Eurooppa- tai InvestEU-ohjelmasta, ja varmistaa näiden toimien yhteydessä kerätyn tietämyksen ja taitotiedon tehokas levittäminen ja hyödyntäminen;

d)kehittää ja koordinoida verkottuneen ja automatisoidun liikkuvuuden yleiseurooppalaisten 5G-käytävien strategisia käyttöönottosuunnitelmia sidosryhmien myötävaikutuksella. Nämä ohjelmat ovat ohjelma-asiakirjoja, jotka kattavat Verkkojen Eurooppa ‑välineen digitaaliosion keston. Niissä määritetään yhteinen visio 5G-pohjaisia ekosysteemejä ja niiden perustana olevia verkko- ja palveluvaatimuksia varten, käyttöönottoa koskevat tavoitteet ja etenemissuunnitelmat sekä mahdolliset yhteistyömallit.

161 artikla

Osakkaat

SNS-yhteisyrityksen osakkaita ovat:

a)Euroopan unioni, jota edustaa komissio;

b)5G Infrastructure Association ‑järjestö, sen jälkeen, kun se on antanut kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä ehdoitta SNS-yhteisyritykseen.

162 artikla

Unionin rahoitusosuus

Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta SNS-yhteisyritykselle hallinnollisten ja toimintamenojen kattamiseksi myönnettävä unionin rahoitusosuus, EFTA-määrärahat mukaan luettuina, on enintään 900 000 000 euroa, josta enintään 13 929 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin. Unionin rahoitusosuutta voidaan korottaa kolmansien maiden rahoitusosuuksilla, jos viimeksi mainitut ovat käytettävissä.

163 artikla

Muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuudet

1.SNS-yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni suorittavat – tai huolehtivat siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – rahoitusosuuden, joka on yhteensä vähintään 900 000 000 euroa 3 artiklassa määritettynä ajanjaksona.

2.SNS-yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni suorittavat – tai huolehtivat siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – SNS-yhteisyrityksen hallinnollisiin kustannuksiin vuotuisen rahoitusosuuden, jonka määrä on vähintään 20 prosenttia kaikista hallintomenoista. Niiden on pyrittävä kasvattamaan osakkuus- tai sidosyhteisöjensä määrää, jotta niiden rahoitusosuus voitaisiin nostaa enimmäistasolle eli 50 prosenttiin SNS-yhteisyrityksen hallintomenoista sen toiminta-aikana, ottaen asianmukaisesti pienten ja keskisuurten yritysten muodostamat osakkuusyhteisöt.

3.Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet koostuvat 11 artiklan 1 kohdan mukaisista rahoitusosuuksista SNS-yhteisyritykseen.

164 artikla

Täydentävien toimien soveltamisala

Sovellettaessa 11 artiklan 1 kohdan b alakohtaa täydentäviin toimiin voivat kuulua:

a)spin off ‑tutkimus- ja kehittämistoimet;

b)standardoinnin edistäminen;

c)osallistuminen sääntelyprosesseihin;

d)toimet, jotka rahoitetaan Euroopan investointipankin lainoilla ja joita ei rahoiteta unionin avustuksilla;

e)rahoitusosuudet 5G Infrastructure Association ‑järjestön ja muiden SNS-yhteisyrityksen alalla toimivien sidosryhmien ryhmien tai järjestöjen toimiin, joita unioni ei rahoita avustuksin;

f)ekosysteemin kehittämistoimet, mukaan lukien yhteistyön kehittäminen vertikaalisten toimijoiden kanssa;

g)tulosten levittäminen maailmanlaajuisesti, jotta tuettavista teknologioista päästäisiin yhteisymmärrykseen tulevien standardien valmistelussa;

h)kokeilut, demonstraatiot, pilottihankkeet, markkinoille saattaminen, teknologian varhainen käyttöönotto;

i)kansainvälinen yhteistyö, jota unioni ei rahoita avustuksin;

j)toimet, jotka liittyvät muiden yksityisten tai julkisten elinten kuin unionin rahoittamien tutkimus- ja innovointihankkeiden valmisteluun ja niihin osallistumiseen.

165 artikla

SNS-yhteisyrityksen elimet

SNS-yhteisyrityksen elimet ovat:

a)hallintoneuvosto;

b)toimitusjohtaja;

c)valtioiden edustajien ryhmä;

d)sidosryhmien edustajien ryhmä.

166 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1.Hallintoneuvoston kokoonpano on seuraava:

a)kaksi komission edustajaa unionin puolesta;

b)viisi 5G Infrastructure Association ‑järjestön edustajaa.

2.Sen estämättä, mitä 40 artiklassa säädetään, yksityisten osakkaiden edustajien on välittömästi ilmoitettava hallintoneuvostolle osallistumisestaan ammattitoimintaan sellaisten yhteisöjen kanssa, jotka eivät ole sijoittautuneet unioniin, tai sellaisten yhteisöjen kanssa, jotka eivät ole unioniin sijoittautuneiden oikeushenkilöiden tai yhteisöjen määräysvallassa. Tällöin unionin edustajat voivat päättää pyytää asianomaista osakasta nimeämään toisen edustajan.

167 artikla

Hallintoneuvoston toiminta

5G Infrastructure Association ‑järjestön jäsenillä on yhdessä 50 prosenttia äänioikeuksista.

168 artikla

Hallintoneuvoston muut tehtävät

1.Edellä 16 artiklassa lueteltujen tehtävien lisäksi SNS-yhteisyrityksen hallintoneuvoston tehtävänä on:

a)hyväksyä strategiset käyttöönottosuunnitelmat ja tarvittaessa muuttaa niitä Verkkojen Eurooppa ‑välineen digitaaliosion koko keston ajan;

b)varmistaa, että unionin kyberturvallisuuslainsäädäntö ja jäsenvaltioiden nykyiset ja tulevat koordinoidut ohjeet otetaan huomioon kaikissa SNS-yhteisyrityksen toimissa;

c)edistää synergioita ja täydentävyyttä Verkkojen Eurooppa ‑välineen digitaaliosion sekä liikenne- ja energia-alojen välillä määrittelemällä toiminta-alat ja työohjelmiin osallistuminen sekä edistää synergioita ja täydentävyyttä muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmien kanssa.

2.SNS-yhteisyrityksen osakkaiden edustajat ottavat huomioon valtioiden edustajien ryhmän mahdollisen lausunnon ennen kuin ne äänestävät hallintoneuvostossa.

169 artikla

Valtioiden edustajien ryhmä

Valtioiden edustajien ryhmässä on yksi pääedustaja kustakin jäsenvaltiosta ja kustakin assosioituneesta maasta ja tarvittaessa yksi varajäsen kustakin valtiosta. Ryhmän tehtävänä on käsitellä yleisiä strategisia kysymyksiä sekä kaikkia SNS-yhteisyrityksen asiaan liittyviä toimia, erityisesti seuraavia:

a)Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan liittyvät tutkimus- ja innovointiasiat; ja

b)käyttöönottotoimet, jotka liittyvät muihin unionin ohjelmiin, erityisesti sellaiset Verkkojen Eurooppa ‑välineen digitaaliosion sekä Digitaalinen Eurooppa- ja InvestEU-ohjelmien toimet, jotka kuuluvat SNS-yhteisyrityksen soveltamisalaan.

170 artikla

Turvallisuus

1.Jos se katsotaan tarpeelliseksi, hallintoneuvosto voi määrätä SNS-yhteisyrityksen rahoittaman toimen varmistamaan, että laajamittaisiin kokeiluihin tai pilotointiin käytettävät verkkoelementit ovat turvallisuusarviointien vaatimusten mukaisia. Arvioinneissa on otettava huomioon unionin kyberturvallisuuslainsäädäntö ja ‑politiikat sekä jäsenvaltioiden nykyiset ja tulevat koordinoidut ohjeet.

2.Komission pyynnöstä kelpoisuutta osallistua erityistoimiin rajoitetaan Horisontti Eurooppa ‑asetuksen säännösten mukaisesti.

3.Edellä 160 artiklan a alakohdassa tarkoitetun tehtävänsä osalta hallintoneuvosto voi harkintansa mukaan suositella, että muut rahoituselimet soveltavat 1 ja 2 kohtaa soveltuvin osin toimiinsa.

KOLMAS OSA

LOPPUSÄÄNNÖKSET

171 artikla

Seuranta ja arviointi

1.Yhteisyritysten toimintaa seurataan jatkuvasti ja tarkastellaan määräajoin niiden varainhoitosääntöjen mukaisesti, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman suuri vaikutus, tieteellinen huippuosaaminen ja resurssien mahdollisimman tehokas käyttö. Seurannan ja säännöllisten tarkastelujen tuloksia hyödynnetään eurooppalaisten kumppanuuksien seurannassa ja yhteisyritysten arvioinneissa osana Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman arviointeja.

2.Yhteisyritysten on huolehdittava hallinnointitoimiensa jatkuvasta seurannasta ja toteutettujen hankkeiden tuotosten, tulosten ja vaikutusten määräaikaisarvioinneista Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [45 artiklan] ja [liitteen III] mukaisesti. Seurantaan on sisällyttävä:

a)aikasidonnaiset indikaattorit, joiden avulla raportoidaan vuosittain toimien edistymisestä tavoitteiden saavuttamisessa sekä Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [liitteessä V] esitettyihin vaikutuspolkuihin verrattuna;

b)tiedot yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden valtavirtaistamisen asteesta, alempien ja korkeampien teknologisen valmiuden tasojen välisestä suhteesta tutkimusyhteistyössä, edistymisestä maiden osallistumisen laajentamisessa, yhteistyöhankkeisiin liittyvien konsortioiden maantieteellisestä kokoonpanosta, kaksivaiheisen ehdotusten jättämis- ja arviointimenettelyn käytöstä, toimenpiteistä, joilla pyritään helpottamaan yhteistyötä eurooppalaisessa tutkimuksessa ja innovoinnissa, arvioinnin tulosten käytöstä ja valitusten määrästä ja tyypeistä, ilmastotoimien valtavirtaistamisen tasosta ja niihin liittyvistä menoista, pk-yritysten ja yksityisen sektorin osallistumisesta, sukupuolten osallistumisesta rahoitettaviin toimiin, arviointipaneeleista, neuvostoista ja neuvoa-antavista ryhmistä, yhteisrahoitusosuuksista, muista unionin rahastoista myönnetystä täydentävästä ja kumulatiivisesta rahoituksesta, avustuksen myöntämiseen kuluvasta ajasta, kansainvälisen yhteistyön tasosta ja kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta;

c)hanketasolla eritellyt menotasot, jotta voidaan tehdä tarkkoja analyyseja, myös tukitoimialoittain;

d)tiedot rahoitusta vaille jääneiden ehdotusten määrästä, erityisesti ehdotusten lukumäärä ja kunkin ehdotuspyynnön osalta keskimääräinen pistemäärä sekä laatukynnyksen ylittävien ja alittavien ehdotusten osuus.

3.Yhteisyritysten toimien arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman väli- ja loppuarvioinneissa ja niihin liittyvässä Horisontti Eurooppaa, sen seuraajaa ja muita tutkimuksen ja innovoinnin kannalta merkityksellisiä aloitteita koskevassa päätöksentekoprosessissa, johon viitataan Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [47 artiklassa].

4.Komissio tekee väliarvioinnin ja loppuarvioinnin kustakin yhteisyrityksestä Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman arviointeja varten Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [47 artiklan] mukaisesti. Arvioinneissa on tarkasteltava, miten kukin yhteisyritys täyttää tehtävänsä ja tavoitteensa. Arviointien on katettava kaikki yhteisyrityksen toimet ja arvioitava yhteisyrityksen Euroopan tason lisäarvoa, vaikuttavuutta ja tehokkuutta, mukaan lukien yhteisyrityksen avoimuus ja läpinäkyvyys, toteutettujen toimien merkityksellisyys sekä toimien johdonmukaisuus ja täydentävyys asiaan liittyvien alueellisten, kansallisten ja unionin politiikkojen kanssa, sekä arvioitava synergioita Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman muiden osien, kuten missioiden, klusterien ja temaattisten ja erityisohjelmien, kanssa. Arvioinneissa on otettava huomioon sidosryhmien näkemykset sekä Euroopan että kansallisella tasolla, ja niihin on tarvittaessa sisällyttävä myös 174 artiklan 3–9 kohdassa tarkoitettujen aloitteiden pitkän aikavälin tieteellisten, yhteiskunnallisten, taloudellisten ja teknologisten vaikutusten arviointi. Arviointeihin on tarvittaessa sisällyttävä myös arvio tehokkaimmasta toimintatavasta tulevia toimia varten sekä kunkin yhteisyrityksen mahdollisen uusimisen merkityksellisyydestä ja johdonmukaisuudesta, kun otetaan huomioon yleiset poliittiset painopisteet ja tutkimuksen ja innovoinnin tukiympäristö, mukaan lukien yhteisyrityksen asemointi suhteessa muihin puiteohjelmasta tuettaviin aloitteisiin, erityisesti eurooppalaisiin kumppanuuksiin tai missioihin. Arvioinneissa on otettava asianmukaisesti huomioon myös hallintoneuvoston 16 artiklan 2 kohdan y alakohdan mukaisesti hyväksymä rahoituksen asteittaista lopettamista koskeva suunnitelma.

5.Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun väliarvioinnin päätelmien perusteella komissio voi toimia 11 artiklan 7 kohdan mukaisesti tai toteuttaa muita asianmukaisia toimenpiteitä.

6.Komissio voi avoimella menettelyllä valittujen ulkoisten riippumattomien asiantuntijoiden avustamana suorittaa muita arviointeja strategisesti merkittävistä aihealueista tai teemoista tarkastellakseen yhteisyrityksen edistymistä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, kartoittaakseen toimien toteuttamiseen vaikuttavia tekijöitä ja yksilöidäkseen parhaita toimintatapoja. Näitä muita arviointeja suorittaessaan komissio ottaa täysin huomioon yhteisyritykseen kohdistuvat hallinnolliset vaikutukset.

7.Yhteisyritysten on suoritettava toimiensa määräaikaisarviointeja, joita käytetään niiden väli- ja loppuarviointien perustana osana Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [47 artiklassa] tarkoitettuja Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman arviointeja.

8.Säännölliset tarkastelut ja arvioinnit on otettava huomioon 43 artiklassa tarkoitetun yhteisyrityksen purkamisessa, asteittaisessa lopettamisessa tai mahdollisessa uusimisessa Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [liitteen III] mukaisesti. Komissio suorittaa yhteisyrityksen loppuarvioinnin Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman loppuarvioinnin mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa yhteisyrityksen purkamisen jälkeen mutta viimeistään neljän vuoden kuluttua 43 artiklassa tarkoitetun purkamismenettelyn aloittamisesta.

9.Komissio toimittaa yhteisyritysten arviointien tulokset, mukaan lukien arvioinnin päätelmät ja komission huomautukset, Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle osana Horisontti Eurooppa ‑asetuksen [47 artiklassa] tarkoitettuja Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman arviointeja.

172 artikla

Isäntävaltion tarjoama tuki

Yhteisyrityksen ja sen valtion välillä, jossa sen kotipaikka sijaitsee, voidaan tehdä hallinnollinen sopimus erioikeuksista ja vapauksista sekä muusta mainitun valtion yhteisyritykselle antamasta tuesta.

173 artikla

Ensi vaiheen toimet

1.Komissio vastaa EDCTP3-yhteisyrityksen ja SNS-yhteisyrityksen perustamisesta ja alkuvaiheen toiminnasta siihen asti, kunnes niillä on toiminnallinen valmius oman talousarvionsa toteuttamiseen. Komissio toteuttaa kaikki tarpeelliset toimet yhteistyössä muiden osakkaiden ja näiden yhteisyritysten toimivaltaisten elinten kanssa.

2.Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa:

a)komissio voi nimetä komission virkamiehen väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi hoitamaan toimitusjohtajalle osoitettuja tehtäviä siihen asti, että hallintoneuvoston 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimittämä toimitusjohtaja ryhtyy hoitamaan tehtäviään;

b)poiketen siitä, mitä 16 artiklan 2 kohdan h alakohdassa säädetään, väliaikainen toimitusjohtaja käyttää nimittävän viranomaisen toimivaltaa niiden henkilöstön virkojen osalta, jotka on täytettävä ennen kuin toimitusjohtaja ryhtyy hoitamaan tehtäviään 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

c)komissio voi väliaikaisesti nimittää tehtäviin rajoitetun määrän virkamiehiään.

3.Väliaikainen toimitusjohtaja voi antaa luvan hallintoneuvoston hyväksymiin 1 kohdassa mainittujen yhteisyritysten vuotuisista talousarviomäärärahoista maksettaviin maksuihin ja tehdä sopimuksia, päätöksiä ja hankintasopimuksia, muun muassa henkilöstön palvelukseenottoa koskevia sopimuksia, sen jälkeen, kun kyseisten yhteisyritysten henkilöstötaulukko on hyväksytty.

4.Väliaikainen toimitusjohtaja määrittää yhteisymmärryksessä uuden toimitusjohtajan kanssa ja hallintoneuvoston hyväksynnän saatuaan ajankohdan, jolloin yhteisyrityksellä on valmius oman talousarvionsa toteuttamiseen. Kyseisestä päivästä lähtien komissio pidättäytyy tekemästä maksusitoumuksia ja suorittamasta maksuja kyseisen yhteisyrityksen toimien osalta.

174 artikla

Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

1.Kumotaan neuvoston asetukset (EU) N:o 560/2014 72 , (EU) N:o 558/2014 73 , (EU) N:o 559/2014 74 , (EU) N:o 557/2014 75 , (EY) N:o 219/2007 76 , (EU) N:o 561/2014 77 ja (EU) N:o 642/2014 78 .

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen asetusten nojalla käynnistettyihin tai jatkettuihin toimiin ja niihin liittyviin rahoitusvelvoitteisiin sovelletaan edelleen kyseisiä asetuksia toimien ja velvoitteiden päättymiseen saakka.

3.Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävä yhteisyritys on neuvoston asetuksella (EU) N:o 560/2014 perustetun biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen kaikkien sopimusten, mukaan lukien työsopimukset ja avustussopimukset, vastuut ja hankittu omaisuus, yleisseuraannon saaja sekä korvaaja ja seuraaja.

4.Puhdas ilmailu ‑yhteisyritys on neuvoston asetuksella (EU) N:o 558/2014 perustetun Clean Sky 2 ‑yhteisyrityksen kaikkien sopimusten, mukaan lukien työsopimukset ja avustussopimukset, vastuut ja hankittu omaisuus, yleisseuraannon saaja sekä korvaaja ja seuraaja.

5.Puhdas vety ‑yhteisyritys on neuvoston asetuksella (EU) N:o 559/2014 perustetun toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen kaikkien sopimusten, mukaan lukien työsopimukset ja avustussopimukset, vastuut ja hankittu omaisuus, yleisseuraannon saaja sekä korvaaja ja seuraaja.

6.Euroopan rautatiet ‑yhteisyritys on neuvoston asetuksella (EU) N:o 642/2014 perustetun Shift2Rail-yhteisyrityksen kaikkien sopimusten, mukaan lukien työsopimukset ja avustussopimukset, vastuut ja hankittu omaisuus, yleisseuraannon saaja sekä korvaaja ja seuraaja.

7.Innovatiivisen terveydenhuollon aloitetta edistävä yhteisyritys on neuvoston asetuksella (EU) N:o 557/2014 perustetun toisen innovatiiviset lääkkeet ‑aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen kaikkien sopimusten, mukaan lukien työsopimukset ja avustussopimukset, vastuut ja hankittu omaisuus, yleisseuraannon saaja sekä korvaaja ja seuraaja.

8.Keskeiset digitaaliteknologiat ‑yhteisyritys on neuvoston asetuksella (EU) N:o 561/2014 perustetun ECSEL-yhteisyrityksen kaikkien sopimusten, mukaan lukien työsopimukset ja avustussopimukset, vastuut ja hankittu omaisuus, yleisseuraannon saaja sekä korvaaja ja seuraaja.

9.Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyritys on neuvoston asetuksella (EY) N:o 219/2007 perustetun SESAR-yhteisyrityksen kaikkien sopimusten, mukaan lukien työsopimukset ja avustussopimukset, vastuut ja hankittu omaisuus, yleisseuraannon saaja sekä korvaaja ja seuraaja.

10.Tämä asetus ei vaikuta 1 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen nojalla palvelukseen otetun henkilöstön oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

11.Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen asetusten mukaisesti nimitetyt toimitusjohtajat osoitetaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi hoitamaan tässä asetuksessa säädettyjä toimitusjohtajan tehtäviä [175 artiklan päivämäärästä]. Muut sopimusehdot säilyvät muuttumattomina.

12.Kunkin yhteisyrityksen hallintoneuvosto hyväksyy ensimmäisessä kokouksessaan luettelon 3–9 kohdassa tarkoitettujen aiempien yhteisyritysten hallintoneuvostojen tekemistä päätöksistä, joita sovelletaan edelleen asianomaiseen, tällä asetuksella perustettuun yhteisyritykseen.

13.Edellä 171 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin väliarviointeihin on sisällyttävä loppuarviointi tämän artiklan 3–9 kohdassa tarkoitetuista aikaisemmista yhteisyrityksistä.

14.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen asetusten mukaiset määrärahat, jotka ovat jääneet käyttämättä, siirretään vastaavalle tällä asetuksella perustetulle yhteisyritykselle. Näin siirretyt käyttämättömät toimintamäärärahat käytetään ensin rahoitustuen antamiseen Horisontti 2020 ‑ohjelman puitteissa käynnistetyille epäsuorille toimille. Jäljelle jääviä toimintamäärärahoja voidaan käyttää tämän asetuksen nojalla käynnistettyihin epäsuoriin toimiin. Jos tällaisia toimintamäärärahoja käytetään tämän asetuksen nojalla käynnistettyihin epäsuoriin toimiin, ne otetaan huomioon unionin asianomaiselle yhteisyritykselle tämän asetuksen nojalla myöntämässä rahoitusosuudessa.

175 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.    PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

   1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

   1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

   1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

   1.4.    Tavoite (Tavoitteet)

   1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

   1.6.    Kesto ja rahoitusvaikutukset

   1.7.    Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.    HALLINNOINTI

   2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

   2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

   2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.    EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

   3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

   3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

   3.2.1.    Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

   3.2.2.    Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

   3.2.3.    Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

   3.2.4.    Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

   3.2.5.    Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

   3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin    

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS – BIOPOHJAINEN KIERTOTALOUS

6.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

6.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi 

6.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

6.3.Ehdotus/aloite liittyy 

⌧ uuteen toimeen 

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 79  

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen. 

6.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

6.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

6.4.2.Unionin osallistumisesta saatava lisäarvo 

6.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

6.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

6.5.Kesto ja rahoitusvaikutukset 

⌧ Kesto on rajattu

–◻    Toiminta alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.12.2031.

–◻    Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2021 ja päättyvät vuonna 2027 maksusitoumusmäärärahojen osalta ja alkavat vuonna 2021 ja päättyvät vuonna 2031 maksumäärärahojen osalta.

◻ Kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV.

–Tämän jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

6.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 80   

◻ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–◻ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

⌧ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

7.HALLINNOINTI 

7.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Horisontti Eurooppa ‑asetuksen mukaisesti kumppanuudessa otetaan käyttöön seurantajärjestelmä, joka on Horisontti Eurooppa ‑asetuksen 45 artiklassa, liitteessä III ja liitteessä V vahvistettujen vaatimusten mukainen ja joka perustuu samaan yhteiseen tietokantaan kuin muut Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman osiot. Raportointi- ja seurantajärjestelmän on tuotettava keskeiset hallinto- ja täytäntöönpanotiedot (mukaan lukien mikrotason dataa yksittäisten yhteisöjen tasolla), jotta edistymistä voidaan seurata keskeisten vaikutuspolkujen (mukaan lukien edistyminen EU:n painopisteiden toteuttamisessa) ja kumppanuuskriteerien mukaisesti. Lisäksi kumppanuudessa raportoidaan erityisistä indikaattoreista (jotka eivät sisälly keskeisiin vaikutuspolkuihin), joiden avulla voidaan seurata lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin edistymistä kumppanuuden vision ja erityisten ja operatiivisten tavoitteiden toteuttamisessa kumppanuuden perustamisesta annetun asetuksen mukaisesti, mukaan lukien vuoteen 2030 asetetut tavoitteet. Indikaattoreiden, tietolähteiden ja menetelmien avulla on voitava arvioida saavutuksia, edistymistä vaikutusten saavuttamisessa, myös edistymistä kohti yksittäisiä poliittisia tavoitteita, ja seurata mahdollista korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Järjestelmässä olisi otettava huomioon sekä laadulliset että määrälliset tiedot, yksilöitävä tiedonkeruuseen liittyvät vastuut ja esitettävä konkreettisia lähestymistapoja realististen perustaso-, tavoite- ja/tai vertailuarvojen kehittämiseksi, joiden perusteella voidaan tarvittaessa seurata edistymistä, Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman vaikutuksiin perustuvan lähestymistavan mukaisesti. Kaikki kerätyt tiedot on toimitettava lähes reaaliaikaisesti komission yksiköille yhteisten tietomallien mukaisesti ja syötettävä yhteen tietokantaan Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman 45 artiklan mukaisesti.

Tätä varten on otettava käyttöön asianmukaiset raportointijärjestelmät, joilla tuetaan jatkuvaa ja avointa raportointia muun muassa sovituista ja tosiasiallisesti suoritetuista rahoitusosuuksista ja luontoissuorituksista, näkyvyydestä ja asemoinnista kansainvälisissä yhteyksissä sekä vaikutuksista riskeihin, joita tutkimukseen ja innovointiin liittyy yksityisen sektorin investointien kannalta. Raportoinnissa olisi noudatettava Horisontti Eurooppa ‑ohjelman vakiomuotoisia raportointivaatimuksia. Raportointijärjestelmien kehittämiseen strategisen koordinointiprosessin yhteydessä osallistuvat myös jäsenvaltiot ja kumppanuuksien edustajat, jotta varmistetaan raportointi- ja seurantatoimien synkronointi ja koordinointi, mukaan lukien tiedonkeruu- ja raportointitehtävien jakaminen. Hanketason raportointijärjestelmään on sisällyttävä yksityiskohtaiset tiedot rahoitetuista hankkeista, niiden tuloksista, tulosten levittämisestä ja tulosten hyödyntämisestä keskeisissä kohderyhmissä sekä siitä, millaisia yleisiä vaikutuksia hankkeella on tieteen, talouden, yhteiskunnan ja/tai ympäristön kannalta ottaen huomioon hankkeen tavoitteet ja tavoitellut vaikutukset. Näitä tietoja olisi täydennettävä myös olennaisilla tiedoilla kumppanuuden lisäarvosta ja vaikutuksista Euroopan, kansallisella ja alueellisella tasolla. Lisäksi on varmistettava asianmukainen tietojenvaihtomekanismi Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman yhteisten seuranta- ja raportointitietokantojen kanssa.

Eurooppalaisia kumppanuuksia arvioidaan Horisontti Eurooppa ‑asetuksen 47 artiklassa vahvistetun arviointikehyksen mukaisesti.

7.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

7.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanism(e)ille, maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Välillinen hallinnointi on perusteltua, koska CBE-yhteisyritys on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, jonka rahoituksesta osa suoritetaan muiden osakkaiden kuin unionin luontoissuorituksina.

Päätös CBE-yhteisyritykseen suoritettavasta rahoitusosuudesta tehdään vuosittain kyseistä vuotta varten hyväksytyn EU:n talousarvion mukaisesti.

Euroopan komission ja CBE-yhteisyrityksen välillä tehdyssä valtuutussopimuksessa määrätään, että komissio suorittaa rahoitusosuuden kunakin vuonna toteutettavia tehtäviä varten tehtyään sopimuksen varojen siirrosta CBE-yhteisyrityksen kanssa ja sen jälkeen, kun yhteisyritys on esittänyt vastaavat maksupyynnöt muille osakkaille kuin unionille.

Komissio varmistaa, että CBE-yhteisyritykseen sovellettavat säännöt ovat kaikilta osin varainhoitoasetuksen vaatimusten mukaisia. Asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklan mukaisesti yhteisyritys noudattaa moitteettoman varainhoidon periaatetta. CBE-yhteisyrityksen on noudatettava myös yhteisyritystä koskevan varainhoidon malliasetuksen säännöksiä. Mikäli varainhoidon malliasetuksesta on tarpeen poiketa yhteisyrityksen erityistarpeiden täyttämiseksi, asialle on saatava komission ennakkosuostumus.

Seurantajärjestelyillä, myös unionin edustuksella CBE-yhteisyrityksen hallintoneuvostossa, sekä raportointijärjestelyillä varmistetaan, että komission yksiköt voivat täyttää vastuuvelvollisuutta koskevat vaatimukset sekä kollegiolle että budjettivallan käyttäjälle.

CBE-yhteisyrityksen sisäisen valvonnan kehys perustuu seuraaviin seikkoihin:

·vähintään komission takaamaa tasoa vastaavan suojatason varmistavien sisäisen valvonnan standardien täytäntöönpano;

·menettelyt parhaiden hankkeiden valitsemiseksi riippumattoman arvioinnin avulla sekä menettelyt niiden kehittämiseksi säädösten tasolle asti;

·hankkeen ja sopimusten hallinnointi jokaisen hankkeen elinkaaren ajan;

·kaikkien hakemusten ennakkotarkastus, mukaan lukien tilintarkastuslausuntojen pyytäminen ja kustannuslaskentamenetelmien ennakkotarkastukset;

·hakemuksista poimitun otoksen jälkitarkastukset osana Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman jälkitarkastuksia;

·hankkeen tulosten tieteellinen arviointi.

7.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

CBE-yhteisyrityksessä on otettu käyttöön erilaisia toimenpiteitä, joilla lievennetään eturistiriitojen riskiä. Näitä ovat erityisesti seuraavat:

·komission ja muiden osakkaiden kuin unionin yhtäläinen ääni hallintoneuvostossa;

·hallintoneuvosto valitsee toimitusjohtajan komission ehdotuksen perusteella;

·henkilöstön riippumattomuus;

·riippumattomien asiantuntijoiden tekemät arvioinnit, jotka perustuvat julkaistuihin valintaperusteisiin, jolloin sovelletaan muutoksenhakumekanismeja ja vaaditaan mahdollisten sidonnaisuuksien ilmoittamista kokonaisuudessaan;

·edellytys, että hallintoneuvosto hyväksyy eturistiriitojen ehkäisemistä, välttämistä ja hallintaa koskevat säännöt yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien säännösten ja henkilöstön osalta henkilöstösääntöjen mukaisesti.

Eettisten ja organisatoristen arvojen vahvistaminen on yksi yhteisyrityksen keskeisistä tehtävistä, ja komissio seuraa sitä.

CBE-yhteisyrityksen toimitusjohtaja vastaa tulojen ja menojen hyväksyjänä kustannustehokkaan sisäisen valvonta- ja hallinnointijärjestelmän käyttöön ottamisesta. Toimitusjohtajan on raportoitava komissiolle hyväksytystä sisäisestä valvontakehyksestä.

Komissio seuraa väärinkäytösten riskiä kehittämällä raportointijärjestelmän ja seuraamalla EU:n varoja CBE-yhteisyritykseltä saavien vastaanottajien jälkitarkastusten tuloksia, jotka kuuluvat koko Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman jälkitarkastuksiin.

Samaan aikaan on olemassa selkeä tarve hallinnoida budjettia tehokkaasti ja toimivasti ja ehkäistä petoksia ja tuhlausta. Valvontajärjestelmässä on kuitenkin löydettävä tasapaino hyväksyttävän virhetason saavuttamisen ja vaaditun valvontataakan välillä ja vältettävä unionin tutkimusohjelman houkuttelevuuden heikentämistä.

7.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

Koska Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman osallistumissäännöt, joita sovelletaan myös CBE-yhteisyritykseen, vastaavat sääntöjä, joita komissio käyttää työohjelmassaan, ja koska yhteisyrityksen edunsaajajoukon riskiprofiili on samanlainen kuin komission edunsaajien, voidaan olettaa, että virhetaso on vastaava kuin komission Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman osalta ennakoima taso, eli sellainen, joka antaa riittävät takeet siitä, että virheriski on monivuotisella menokaudella vuosittain 2–5 prosenttia. Lopullisena tavoitteena on jäännösvirhetaso, joka on mahdollisimman lähellä kahta prosenttia monivuotisten ohjelmien päättyessä, kun kaikkien tarkastusten, korjausten ja takaisinperintätoimenpiteiden rahoitusvaikutukset on otettu huomioon.

Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaa koskevassa rahoitusselvityksessä on täydelliset tiedot osallistujia koskevasta odotetusta virhetasosta.

7.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta.

Komissio varmistaa, että CBE-yhteisyritys soveltaa petostentorjuntamenettelyjä hallinnointiprosessin kaikissa vaiheissa.

Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman mukaisia yhteisyrityksiä koskevat ehdotukset on arvioitu petosten ja niiden vaikutusten osalta. Ehdotetuilla toimenpiteillä pitäisi kaiken kaikkiaan olla myönteinen vaikutus petosten torjuntaan, koska niissä painotetaan enemmän riskinarviointiin perustuvia tarkastuksia ja tehostetaan tieteellistä arviointia ja valvontaa.

Komissio varmistaa, että käytössä on asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennalta ehkäiseviä seuraamuksia.

Horisontti 2020 ‑ohjelman mukainen BBI-yhteisyritys tekee jo nyt yhteistyötä komission yksiköiden kanssa petoksiin ja sääntöjenvastaisuuksiin liittyvissä asioissa. Komissio varmistaa, että yhteistyötä jatketaan ja vahvistetaan.

Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta tästä ohjelmasta rahoitusta saaneiden edunsaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikan päällä suoritettavia tarkastuksia.

Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjen menettelyjen mukaisesti tehdä niihin talouden toimijoihin kohdistuvia paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, joille on suoraan tai välillisesti myönnetty asianomaista rahoitusta, selvittääkseen, onko avustussopimukseen tai ‑päätökseen taikka unionin rahoitusta koskevaan sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa. Lisäksi yhteisyritysten on liityttävä Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission 25 päivänä toukokuuta 1999 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista.

Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi suorittaa tutkimuksia unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten tutkimiseksi neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1939 säädettyjen säännösten ja menettelyjen mukaisesti.

8.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

8.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolelle ehdotetut uudet budjettikohdat 

* Odotuksena on, että budjettikohdan rahoitus saadaan seuraavista lähteistä:

Arvioidut vaikutukset menoihin

8.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

8.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin 

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)