Bryssel 23.4.2026

COM(2026) 158 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

perinteisten omien varojen tarkastusjärjestelyjen toiminnasta (2022-2024) Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevista täytäntööpanotoimenpiteistä 30 päivänä huhtikuuta 2021 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2021/768 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti






































































Tiivistelmä

Komissio antaa joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen perinteisten omien varojen tarkastusjärjestelyjen toiminnasta. Tässä kertomuksessa annetaan yksityiskohtaisia tietoja vuosina 2022–2024 toteutetuista tarkastustoimista.

Komissio jatkoi vuosina 2022–2024 toimenpiteitään Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja kaikkiin jäsenvaltioihin Kiinan kansantasavallasta tuotujen, arvoltaan petollisin perustein liian alhaisiksi arvioitujen tekstiilien ja jalkineiden tuonnin torjumiseksi. Komissio käynnisti rikkomusmenettelyn Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan vuonna 2018, ja vuonna 2022 unionin tuomioistuin ratkaisi asian komission hyväksi (C-213/19). Tämän merkittävän oikeustapauksen perusteella komissio sai lopulta vuonna 2023 EU:n talousarvioon lähes 3 miljardia euroa lisää perinteisiä omia varoja ja korkoja. Unionin tuomioistuimen oikeudellisten selvennysten ja komission täytäntöönpanotoimien seurauksena jäsenvaltiot paransivat valvontastrategioitaan huomattavasti tällä alalla. Komissio saattaa parhaillaan päätökseen avoinna olevia aliarvostustapauksia yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa, mikä edellyttää perinteisten omien varojen tappioiden ja korkojen lopullisten määrien määrittämistä.

Yhdistynyt kuningaskunta erosi EU:sta 1. tammikuuta 2021, ja komissio varmistaa edelleen, että Yhdistyneen kuningaskunnan perinteisten omien varojen jäljellä olevat määrät maksetaan erosopimuksen mukaisesti.

Vuosina 2022–2024 komissio myös lisäsi kohdennettuja tapauskohtaisia toimiaan EU:n talousarvion suojaamiseksi hyödyntämällä tarkastustuloksia, esimerkiksi asiakirjatarkastuksia, jotka koskivat Malesiasta ja Taiwanista tuoduiksi ilmoitettujen aurinkopaneelien ja ‑kennojen tuontia kaikissa jäsenvaltioissa. Tämän seurauksena jäsenvaltiot olivat 31. joulukuuta 2024 mennessä asettaneet EU:n talousarvion käyttöön 376,8 miljoonaa euroa näihin tuotteisiin liittyviä perinteisiä omia varoja lisää.

Lisäksi suunnitellut vuotuiset tarkastustoimet kohdistuivat muun muassa i) A- ja B-kirjanpidon hallinnointiin, ii) sähköiseen kaupankäyntiin, iii) tietyn käyttötarkoituksen menettelyyn ja iv) polkumyynti- ja tasoitustulleihin.

Kertomuksessa käsitellään myös muita säännöllisiä toimia, jotka on suoritettu EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi: i) Euroopan tilintarkastustuomioistuimen alustaviin huomautuksiin liittyvät jatkotoimet, ii) jäsenvaltioiden sellaisten tileistä poistettujen saamisten tutkinta, joita ei ole saatu perittyä, iii) vapaaehtoisesti käyttöön asetettujen määrien seuranta, iv) jäsenvaltioiden virheiden käsittely, v) petoksiin ja sääntöjenvastaisuuksiin liittyvän tietokannan hallinta ja vi) ehdokasmaille annettava avustus.



1.    JOHDANTO

Vuosina 2022–2024 perinteisiä omia varoja 1 asetettiin EU:n talousarvion käyttöön yli 68 miljardia euroa (netto). Määrä oli vuosittain keskimäärin noin 22,7 miljardia euroa.

Perinteisten omien varojen tarkastukset perustuvat 3 päivänä huhtikuuta 2021 annettuun neuvoston asetukseen (EU, Euratom) 2021/768 2 .

Komissio antaa joka kolmas vuosi 3 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen perinteisten omien varojen tarkastusjärjestelyjen toiminnasta.

Tässä kertomuksessa kuvataan ja analysoidaan perinteisten omien varojen tarkastusjärjestelmän toimintaa ajanjaksolla 2022–2024. 4 Kertomuksessa selostetaan myös Euroopan komission tällä ajanjaksolla tekemiä perinteisten omien varojen tarkastuksia sekä seuraavia muita toimia, jotka on toteutettu EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi:

-komission jäsenvaltioissa tekemät tarkastukset ja asiakirjatarkastukset sekä niiden jatkotoimet

-Euroopan tilintarkastustuomioistuimen alustaviin huomautuksiin liittyvät jatkotoimet

-jäsenvaltioiden sellaisten tileistä poistettujen saamisten tutkinta, joita ei ole saatu perittyä

-jäsenvaltioiden sellaisten virheiden käsittely, jotka johtivat perinteisten omien varojen menettämiseen

-perinteisiin omiin varoihin vaikuttaviin petoksiin ja sääntöjenvastaisuuksiin liittyvän tietokannan (OWNRES) hallinta

-ehdokasmaiden avustaminen (33 luku)

-osallistuminen omien varojen käyttöön asettamista koskevan asetuksen 5 muuttamiseen.

Edellä mainituista toimista huolehtii pieni 18 henkilön työryhmä, joka varmistaa, että perinteiset omat varat kerätään oikea-aikaisesti ja että jäsenvaltiot soveltavat säännöksiä asianmukaisesti. Työryhmä tarjoaa myös neuvontaa kansallisille viranomaisille i) tarkastuskäyntien yhteydessä, ii) kahdesti vuodessa järjestettävissä omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokouksissa tai iii) tapauskohtaisesti.

2.    PERINTEISTEN OMIEN VAROJEN TARKASTUKSET: KEHYS JA MENETTELY

2.1    Perinteisten omien varojen sääntely- ja toimintakehys

Perinteisten omien varojen kerääminen on annettu EU:n lainsäädännössä jäsenvaltioiden tehtäväksi. Niiden on asetettava itsenäisesti vahvistetut ja kerätyt tullimaksut EU:n talousarvion käyttöön 6 . Raportointikauden aikana jäsenvaltiot jatkoivat kiinteän 25 prosentin 7 osuuden pidättämistä kantokuluina kaikista vahvistetuista perinteisten omien varojen määristä, todellisista kustannuksista riippumatta. Tämä tarkoittaa, että komissio saa ainoastaan 75 prosenttia kannetuista tullimaksuista, kun taas jäsenvaltiot pidättävät 25 prosenttia kantokuluina. Jäsenvaltioiden on tehtävä myös tullitarkastuksia ja annettava niistä selvityksiä komissiolle.

Komissiolla on kuitenkin edelleen merkittäviä tarkastusvaltuuksia perinteisten omien varojen osalta. Paikan päällä tehtävät tarkastukset ovat tärkeitä välineitä, jotta perinteisten omien varojen keruujärjestelmää voidaan valvoa useiden erityyppisten jäsenvaltioiden lainsäädännön ja asiakirjojen tarkastusten 8 avulla.

Komission on lisäksi toteutettava tarvittavat toimet i) niiden huomautusten perusteella, jotka tilintarkastustuomioistuin esittää vuosikertomuksessaan, ii) erityiskertomuksissaan tai alustavissa huomautuksissaan sekä iii) niiden huomautusten ja suositusten perusteella, jotka Euroopan parlamentti esittää talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapausmenettelyn yhteydessä.

Komission tarkastustoimilla on kolme päätavoitetta:

-Ensimmäinen tavoite on yhtäläisten kilpailuolosuhteiden säilyttäminen jäsenvaltioiden välillä siitä riippumatta, missä EU:n jäsenvaltiossa tavarat tulliselvitetään, jotta estetään kilpailun vääristyminen.

-Toinen tavoite on sen varmistaminen, että tullimaksut vahvistetaan ja peritään oikea-aikaisesti. Komission on varmistauduttava siitä, että jäsenvaltiot täyttävät perinteisten omien varojen keruuta ja niiden käyttöön asettamista koskevat velvollisuutensa. Komissio tarkastaa jäsenvaltioiden perinteisten omien varojen keruun osalta toteuttamat toimet, myös tullivelasta ja tarvittavista pakkoperintämenettelyistä ajallaan ilmoittamisen.

-Kolmas tavoite on tiedottaminen budjettivallan käyttäjälle (Euroopan parlamentille ja Euroopan unionin neuvostolle) ja siten myönteisen vastuuvapauden saaminen. Tarkastustulosten perusteella komissio pystyy arvioimaan, kuinka tehokkaasti ja moitteettomasti jäsenvaltiot hoitavat tullien asettamisen ja kantamisen ja vastaavien perinteisten omien varojen käyttöön asettamisen. Komissio kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä mahdollisten puutteiden korjaamiseksi, jotta se voi toimittaa kertomuksen budjettivallan käyttäjälle.

Tämän lisäksi tarkastusten avulla voidaan varmistaa tulliliiton tehokas toiminta, EU:n tuottajien suojelu ja EU:n sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen. Tarkastusten avulla poistetaan puutteita, joita petostentekijät voivat hyödyntää tai joiden avulla ne voivat kiertää tullimaksuja.

Tarkastustulokset antavat tärkeää aineistoa budjettipääosaston tulopolitiikkaan nykyisten ja mahdollisten tulevien omien varojen sääntelykehyksen osalta. Nämä tulokset jaetaan myös muiden komission yksiköiden (esimerkiksi verotuksen ja tulliliiton pääosaston 9 , kauppapolitiikan pääosaston 10 sekä OLAFin 11 ) kanssa, jotta ne voivat helpommin puuttua havaittuihin puutteisiin toimintapolitiikan tasolla.

Nykyistä omista varoista tehtyä päätöstä 12 ja täytäntöönpanotoimenpiteistä annettua asetusta (EU, Euratom) 2021/768 on sovellettu 1. tammikuuta 2021 alkaen. Lisäksi jatkuva kaupan helpottaminen ja yksinkertaistaminen edellyttävät, että komission ja jäsenvaltioiden tekemiä perinteisiä omien varojen tarkastuksia mukautetaan säännöllisesti.

2.2    Perinteisten omien varojen paikan päällä ja etänä tehtävien tarkastusten tavoitteet ja menetelmät

Perinteisten omien varojen tarkastusten päätavoitteena on varmistaa, että jäsenvaltioissa käytössä olevat menetelmät täyttävät asiaa koskevat EU:n säännökset ja että EU:n taloudellisia etuja suojataan asianmukaisesti aina, kun tavaroita tulliselvitetään. Tarkastuksissa keskitytään vuosittain tiettyihin tulli- ja kirjanpitoaiheisiin. Tämä tukee jäsenvaltioissa käytössä olevien menettelyjen yhdenmukaistamista ja tehostamista, jotta EU:n taloudellisia etuja voidaan suojella yhdenmukaisella tavalla.

Komission paikan päällä tehtävät tarkastukset on suunniteltu osaksi vuotuista tarkastusohjelmaa, joka perustuu riskianalyysiin ja jossa nimetään jäsenvaltiossa tarkastettavat aiheet. Nämä tarkastukset tehdään vakiomenettelyillä, ja niissä käytetään budjettipääosaston räätälöimiä tarkastusvälineitä tarkastustulosten vertailukelpoisuuden parantamiseksi.

Tarkastusaiheet määritellään jäsenvaltioiden tai komission yksiköiden (esimerkiksi budjettipääosasto, kauppapolitiikan pääosasto, OLAF) ehdotusten perusteella. Komission yksiköiden välinen yhteistyö jatkuu tarkastusvälineiden kehittämisvaiheessa sekä järjestelyin, joiden mukaisesti muut komission yksiköt osallistuvat budjettipääosaston kanssa tarkastuskäynteihin. Lisäksi kauppapolitiikan pääosastoa, OLAFia ja oikeudellista yksikköä kuullaan järjestelmällisesti ja ne toimittavat huomautuksia ennen tarkastuskertomusten esittämistä perinteisiä omia varoja käsittelevässä neuvoa-antavassa komiteassa. Tällä lähestymistavalla varmistetaan yhdenmukaisuus komission yksiköiden välillä ja kaikkien jäsenvaltioiden yhdenvertainen kohtelu.

Komissio on vuodesta 2020 alkaen tehnyt tarvittaessa tapauskohtaisia lisätarkastuksia ja asiakirjatarkastuksia, aloilla, joissa se on havainnut erityisiä riskejä. Nämä kohdennetut asiakirjatarkastukset tehdään pääosin etänä (esimerkiksi aurinkopaneeleja koskevat tarkastukset sekä tullittomien covid-19-pandemiaan liittyvien tavaroiden valvontastrategia).

3.    KOMISSION VUOSINA 2022–2024 TEKEMÄT PERINTEISTEN OMIEN VAROJEN TARKASTUKSET

Komissio teki vuosina 2022–2024 asetuksen (EU, Euratom) 2021/768 2 artiklan nojalla 56 perinteisten omien varojen tarkastusta, joissa tehtiin 161 havaintoa. Taulukossa 1 esitetään yleiskatsaus tarkastustoimista jäsenvaltioittain kyseisenä ajanjaksona.

Tehdyistä 161 havainnosta ainakin 103:lla (64 %) oli suoria taloudellisia vaikutuksia (eli jäsenvaltioiden oli asetettava saataville lisää perinteisiä omia varoja) ja 21:llä (13 %) lainsäädännöllisiä vaikutuksia.

Tarkastukset kohdistuivat kirjanpitoon ja tullimenettelyihin.

Taulukko 1. Yleiskatsaus tarkastustoimista vuosina 2022–2024

Jäsen-valtio

A- ja B-kirjanpito

Polkumyynti-/tasoitustullit 13

Sähköinen kaupankäynti

Käyttötarkoitus

2022

2023

2024

2022

2024

2022

2023

AT

x

x

BE

x

x

x

x

BG

x

x

x

HR

x

CY

x

CZ

x

x

DK

x

EE

x

FI

x

x

FR

x

x

DE

x

x

x

EL

x

x

x

HU

x

x

x

IE

x

x

x

IT

x

x

LV

x

LT

x

LU

x

MT

x

x

NL

x

x

x

x

PL

x

PT

x

x

RO

x

x

SK

x

SI

x

ES

x

x

SE

x

x

x

UK

x

x

Yhteensä

1

2

13

9

8

6

17

3.1    Kirjanpito

Vuosina 2022–2024 kaikissa jäsenvaltioissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehtiin tarkastuksia A- ja B-kirjanpidon 14 sekä niihin liittyvien katsausten luotettavuudesta. Johtopäätöksenä oli, että näiden katsausten laadintamenettelyt olivat yleisesti EU:n lainsäädännön mukaisia ja että niillä varmistettiin EU:n taloudellisten etujen suojaaminen. Komission näiden tarkastusten perusteella ilmoittamat havainnot liittyivät muun muassa i) tullivelkojen myöhäiseen toteamiseen ja ilmoittamiseen, ii) siihen, ettei varoja ole asetettu EU:n talousarvion käyttöön lainkaan tai ne on asetettu myöhässä, iii) puutteisiin tullivelkojen perinnässä, iv) näiden kahden kirjanpidon virheellisiin kirjauksiin, v) puutteisiin poistomenettelyissä, vi) epäjohdonmukaisuuksiin näiden kahden kirjanpidon välillä sekä vii) myöhässä tehtyihin B-kirjanpidon poistoihin.

A- ja B-kirjanpidon hallinnointi tarkastettiin kaikissa jäsenvaltioissa toisena tarkastusaiheena varsinaisen tullimenettelyjä koskevan tarkastusaiheen lisäksi. Vuosina 2022–2024 tehdyt tarkastukset vahvistivat sen, että suurin osa A- ja B-kirjanpidon virheistä oli kertaluonteisia ja järjestelmälliset virheet olivat poikkeuksellisia. Asianomaiset jäsenvaltiot hyväksyivät komission päätelmistä johtuvat taloudelliset seuraukset.

Kokonaistilanne parani vuosina 2022–2024 edelliseen raportointikauteen verrattuna sen ansiosta, että komission tarkastuksissa kiinnitettiin näihin aiheisiin huomiota ja jäsenvaltioiden sähköiset kirjanpitojärjestelmät, joilla pienennetään manuaaliseen käsittelyyn liittyvien virheiden riskiä, ovat kehittyneet entisestään. Jäsenvaltioiden on kuitenkin edelleen pyrittävä varmistamaan A- ja B-kirjanpidon huolellinen hallinnointi ja tuotettava kaikki edellytetyt tiedot sen varmistamiseksi, että selvitykset ovat täydellisiä, selkeitä ja läpinäkyviä.

Vuonna 2022 B-kirjanpito tarkastettiin kohdennetuilla asiakirjatarkastuksilla kaikissa jäsenvaltioissa. Näissä tarkastuksissa komissio kohdisti toimensa avoimiin B-kirjanpitoon liittyviin tapauksiin ja tuki näin tehokkaasti jäsenvaltioita niiden B-kirjanpidon kohdennetuissa puhdistuksissa.

Lisäksi vuosina 2022–2024 jäsenvaltiot toteuttivat lisätoimenpiteitä muun muassa seuraavasti: i) arvioimalla omaa taloudellista vastuutaan, ii) asettamalla varoja tarvittaessa vapaaehtoisesti käyttöön sekä iii) ilmoittamalla varoja komissiolle A-kirjanpitoa koskevan liitteen avulla.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka komission tarkastuksissa havaittiin joitakin puutteita, A- ja B-kirjanpitojärjestelmien yleinen toimivuus parani komission suorittaman perinteisten omien varojen tarkastustyön ansiosta, mikä vahvisti EU:n taloudellisten etujen suojaa.

3.2    Tullimenettelyt vuosina 2022–2024

Valitut tullin tarkastusaiheet vaihtelevat vuosittain, ja erityistä huomiota kiinnitetään kysymyksiin, joihin liittyy suurin Euroopan unionin taloudellisiin etuihin kohdistuva riski.

Tarkastuksissa keskityttiin tämän kolmen vuoden tarkastelujakson aikana seuraaviin aiheisiin:

-polkumyynti- ja tasoitustulleja koskeva valvontastrategia (2022 ja 2024)

-sähköisen kaupankäynnin ja arvoltaan vähäisten lähetysten valvontastrategia (2022)

-tiettyä käyttötarkoitusta koskeva valvontastrategia (2023).

Vuosina 2022 ja 2024 polkumyynti- ja tasoitustulleja koskeva valvontastrategia tarkastettiin 17 jäsenvaltiossa. 15 Komissio piti valvontajärjestelmiä osittain tyydyttävinä tai yleisesti ottaen tyydyttävinä. Suurimmat puutteet liittyivät i) riskiprofiilien täytäntöönpanon laiminlyöntiin tai myöhäiseen täytäntöönpanoon, ii) epäjohdonmukaisiin tarkastuksiin, iii) lopullisten polkumyyntitullien myöhäiseen vahvistamiseen ja käyttöön asettamiseen (mukaan lukien väliaikaisten polkumyynti-/tasoitustullien muuttuminen lopulliseksi), iv) polkumyynti-/tasoitustullien myöhäiseen vahvistamiseen tai vahvistamatta jättämiseen OLAFilta saatujen tietojen jälkeen sekä v) polkumyynti-/tasoitustullien väärän määrän soveltamiseen.

Komissio tarkasti vuonna 2022 sähköisen kaupankäynnin ja arvoltaan vähäisten lähetysten valvontastrategian kuudessa jäsenvaltiossa. Valvontajärjestelmiä pidettiin osittain tyydyttävinä tai yleisesti ottaen tyydyttävinä. Suurimmat puutteet liittyivät sähköisen kaupankäynnin ja arvoltaan vähäisten lähetysten valvontastrategian riskinhallintaan.

Komissio tarkasti vuonna 2023 tiettyä käyttötarkoitusta koskevan valvontastrategian 17 jäsenvaltiossa. Valvontajärjestelmiä pidettiin osittain tyydyttävinä tai yleisesti ottaen tyydyttävinä. Havaitut puutteet liittyivät i) vanhentuneisiin kansallisiin ohjeisiin, ii) lupien riittämättömään seurantaan, iii) luvista puuttuviin tietoihin, iv) pitkiksi ajanjaksoiksi myönnettyihin lupiin, v) vastuuvapausilmoitusten toimittamatta jättämiseen tai niiden myöhäiseen toimittamiseen, vi) ilmoitusten riittämättömään tarkastamiseen, vii) ilmoitusten tekemiseen välillisinä edustajina sekä viii) siihen, että ilmoitusjärjestelmissä ei tarkastettu, vastasivatko ilmoitetut Taric-koodit lupaan sisältyviä Taric-koodeja.

Komissio toteutti vuonna 2022 kuusi asiakirjatarkastusta, jotka koskivat tullittomien covid-19-pandemiaan liittyvien tavaroiden valvontastrategiaa. Komissio pyysi 14. kesäkuuta 2022 asianomaisia jäsenvaltioita toimittamaan tiedot. Joitakin vähäisiä taloudellisia vastuita havaittiin, ja asianomaiset jäsenvaltiot hyväksyivät taloudelliset seuraukset soveltuvin osin.

3.3    Tekstiilien ja jalkineiden aliarvostettu tuonti

Euroopan unionin tuomioistuin antoi 8. maaliskuuta 2022 tuomion komission hyväksi Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan nostetussa rikkomustapauksessa, joka koski aliarvostettuja tekstiilejä ja jalkineita (C-213/19). Tämä merkittävä oikeustapaus johti lopulta siihen, että Yhdistynyt kuningaskunta suoritti EU:n talousarvioon lähes 3 miljardia euroa lisää perinteisiä omia varoja ja korkoja. Tapaus myös selvensi yleisemmin jäsenvaltioiden vastuita tämän tyyppisten petosten tehokkaassa torjunnassa ja vahvisti komission vuodesta 2011 lähtien suosittelemat toimenpiteet.

Unionin tuomioistuimen oikeudellisten täsmennysten ja komission täytäntöönpanotoimien seurauksena jäsenvaltiot paransivat valvontastrategioitaan huomattavasti tällä alalla. Useat jäsenvaltiot tarkastelivat tulliriskien hallintaan liittyviä organisaatiorakenteitaan, perustivat uusia tiimejä ja palkkasivat tullitarkastuksiin erikoistunutta henkilöstöä.

Tähän nimenomaiseen aliarvostuspetokseen liittyvän taloudellisen vastuun osalta komissio ja useat jäsenvaltiot saattoivat tapaukset päätökseen yhteisymmärryksessä, ja erääntyneet määrät maksettiin. Muiden jäsenvaltioiden osalta tämä maksettavien määrien määrittämisprosessi saatetaan pian päätökseen.

3.4    Aurinkopaneelit

Komissio teki vuosina 2018 ja 2019 perinteisten omien varojen tarkastuksia kymmenessä jäsenvaltiossa arvioidakseen niiden valvontastrategioita sellaisten aurinkosähkömoduulien ja niiden keskeisten komponenttien tuonnin osalta, joiden alkuperämaaksi oli ilmoitettu Kiinan kansantasavalta, Malesia tai Taiwan ja joihin sovelletaan kaupan suojatoimenpiteitä (polkumyynti- ja tasoitustullit).

Kolmessa näistä tarkastuksista havaittiin toistuva puute, joka liittyi 11 päivänä helmikuuta 2016 annetuissa komission täytäntöönpanoasetuksissa (EU) 2016/184 ja 2016/185 käytetyn jostakin maasta lähettämistä koskevan termin consigned from virheelliseen tulkintaan, minkä vuoksi budjettipääosasto laajensi tarkastuksensa kaikkiin jäsenvaltioihin, jotka olivat tuoneet samoja tavaroita 30. toukokuuta 2015 ja 3. syyskuuta 2018 välisenä aikana 16 . Budjettipääosasto ilmoitti 1. kesäkuuta 2021 päivätyllä kirjeellä 21 jäsenvaltiolle 17 mahdollisista perinteisten omien varojen menetyksistä, jotka johtuivat edellä mainitusta virheellisestä tulkinnasta sellaisten aurinkopaneelien ja ‑kennojen tuonnissa, joiden alkuperämaaksi on ilmoitettu Malesia tai Taiwan.

Joulukuun 31. päivään 2024 mennessä tämän puutteen seuranta katsottiin 12 jäsenvaltion osalta päättyneeksi joko siksi, ettei perinteisiä omia varoja menetetty, tai siksi, että pääoma korkoineen maksettiin EU:n talousarvioon; näiden maksujen yhteismäärä oli 376,8 miljoonaa euroa. Tämän puutteen seuranta on käynnissä 12 jäsenvaltiossa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Lisäksi komissio selvensi edelleen jostakin maasta lähettämistä koskevan termin consigned from merkitystä ja soveltamisalaa unionin tuomioistuimen tulkinnan mukaisesti. Komissio pystyi tekemään tämän seuraavien tekijöiden ansiosta: i) sen tarkastustoimet, ii) jäsenvaltioiden kanssa käyty yhteydenpito ja iii) lukuisat jäsenvaltioille pidetyt esitykset. Tämä edisti tasapuolisia toimintaedellytyksiä jäsenvaltioiden välillä ja EU:hun sijoittautuneiden yritysten suojelua edelleen väärin ilmoitetulta tuonnilta, jolla kierretään komission kaupan suojatoimenpiteitä.

4.    KOMISSION TOIMITTAMIEN TARKASTUSTEN PERUSTEELLA TOTEUTETUT JATKOTOIMET

4.1    Sääntelynäkökohdat

Jäsenvaltioita pyydetään ryhtymään toimenpiteisiin, kun tarkastuksissa havaitaan, että kansallisissa säädöksissä tai hallinnollisissa määräyksissä on puutteita tai aukkoja, jotta i) voidaan saattaa kyseiset säädökset ja määräykset EU:n vaatimusten mukaisiksi ja ii) yhdenmukaistaa perinteisten omien varojen vahvistaminen ja keruu kaikissa 27 jäsenvaltiossa. Tämä sääntelyn yhdenmukaistaminen on merkittävä saavutus komission tarkastuksissa. Tulokset ovat myös sellaisten haasteiden keskeinen indikaattori, joita jäsenvaltioilla on tullisäädösten ja omia varoja koskevien säädösten soveltamisessa, ja tulokset kertovat komission jatkuvista pyrkimyksistä parantaa sääntelykehystä. Tarkastustuloksista saatu palaute otettiin huomioon esimerkiksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 muuttamisesta 5 päivänä huhtikuuta 2022 annetussa neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2022/615 (ks. jäljempänä 5.4 kohta).

4.2    Riita-asiat

Säännösten ja menettelyjen tulkinta ei aina ole joissakin jäsenvaltioissa komission vaatimusten mukaista. Jos riita-asiaa ei voida ratkaista, komissio käynnistää rikkomusmenettelyn 18 .

Vuosina 2022–2024 komissio käynnisti kolme rikkomusmenettelyä ja päätti seitsemän rikkomusmenettelyä sen jälkeen, kun asianomaiset jäsenvaltiot olivat varmistaneet niiden noudattamisen. Komissio päätti rikkomusmenettelyn Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan (C-213/19) unionin tuomioistuimen vuonna 2022 antaman tuomion jälkeen ja sen jälkeen, kun Yhdistynyt kuningaskunta maksoi vuonna 2023 kaikki erääntyneet määrät. Joulukuussa 2024 oli käynnissä vain neljä rikkomustapausta (ja niistä kaksi päätettiin vuonna 2025).

Ensimmäinen perusteetonta etua koskeva asia eli asia C-494/22 P, jonka Tšekki oli pannut vireille, ratkaistiin komission hyväksi vuonna 2024. Unionin tuomioistuin korosti tuomiossaan jäsenvaltioiden itsenäistä vastuuta perinteisistä omista varoista ja niiden velvollisuutta toimia ennakoivasti EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi kaikilta osin.

4.3    Maksut

Valvontatoimiensa perusteella komissio katsoo vuosia 2022–2024 koskevat tapaukset päätetyiksi, ja lisäsaamisten lopulliset määrät, yhteensä yli 4 miljardia euroa 19 (perinteisten omien varojen ja niihin liittyvien korkojen osalta), määritettiin ja maksettiin. Nämä määrät maksettiin komissiolle pääasiassa tekstiilituotteiden, jalkineiden ja aurinkopaneelien aliarvostuksen vuoksi. Saamiset perustuivat tarkastuskertomuksissa esitettyihin huomautuksiin, muihin tarkastustoimiin, OLAFin loppukertomuksiin sekä jatkotoimiin, joita toteutettiin tilintarkastustuomioistuimen havaintojen pohjalta.

5.    TOIMET PERINTEISTEN OMIEN VAROJEN PERINNÄN TEHOSTAMISEKSI

Komissiolla on jäsenvaltioissa tekemiensä tarkastusten lisäksi käytössään myös muita keinoja, joilla se voi valvoa perinteisten omien varojen perintää.

5.1    Sellaisten tileistä poistettujen saamisten tutkinta, joita ei ole saatu perittyä

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki toimenpiteet perinteisten omien varojen käyttöön asettamiseksi. Poikkeuksena tästä ovat tapaukset, joissa perintä osoittautuu asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 13 artiklan 2 kohdan nojalla mahdottomaksi

-ylivoimaisen esteen vuoksi

-jäsenvaltiosta riippumattoman muun syyn vuoksi tai

-sen vuoksi, että tullivelan tileihin kirjaamista tai tiedoksi antamista on lykätty, jottei aiheutuisi vahinkoa unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavalle rikostutkinnalle.

EU:n lainsäädännön mukaan jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle yli 100 000 euron suuruiset perinteisten omien varojen määrät, joita ei saada perittyä (tileistä poistettuja saamisia koskevilla ilmoituksilla) sellaisten syiden vuoksi, joista jäsenvaltiot eivät katso olevansa vastuussa. Komissio esittää sen jälkeen kommentteja kustakin ilmoituksesta. Komissio tutkii tileistä poistettuja saamisia koskevat ilmoitukset selvittääkseen, miten huolellisesti jäsenvaltiot ovat täyttäneet itsenäisen vastuunsa vahvistaa perinteisiä omia varoja olevat tullimaksut ja periä ne taloudellisilta toimijoilta.

Ilmoittamiskynnystä pienempien määrien osalta komissio arvioi rutiiniluonteisesti näitä tapauksia koskevia otoksia paikan päällä tekemiensä tarkastusten yhteydessä.

Auttaakseen jäsenvaltioita arvioimaan niiden mahdollista taloudellista vastuuta perinteisten omien varojen määristä, joita ei saada perittyä, komissio laati valmisteluasiakirjan – yhteenvedon – jossa esitetään perusteet, joita on käytetty tileistä poistettuja saamisia koskevien ilmoitusten arvioinnissa. Valmisteluasiakirja toimitettiin ensimmäisen kerran kaikille jäsenvaltioille 6. joulukuuta 2012 pidetyssä omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokouksessa. Sen viimeisin, 22. marraskuuta 2024 tarkistettu versio, jossa otetaan huomioon EU:n lainsäädäntöön tehdyt muutokset ja perinteisiä omia varoja koskeva oikeuskäytäntö, toimitettiin kaikille jäsenvaltioille niiden virallisella kielellä omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean perinteisiä omia varoja koskevassa kokouksessa joulukuussa 2024. Tämä uusi versio sisältää kaikki EU:n lainsäädännön asiaankuuluvat tulkinnat unionin tuomioistuimen viimeaikaisen oikeuskäytännön mukaisesti sekä muutokset, jotka on tehty omien varojen käyttöön asettamista koskevaan asetukseen, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU, Euratom) 2022/615.

Jäsenvaltioiden on laadittava jokaisesta määritetyn kynnysarvon ylittävästä poistosta jäsennelty ilmoitus ja toimitettava se komissiolle käyttäen monikielistä WOMIS-tietokantaa (Write-Off Management and Information System). WOMIS-tietokantaa päivitetään säännöllisesti, ja sen avulla jäsenvaltioiden ilmoituksia voidaan hallinnoida tehokkaasti ja turvallisesti.

Toimivaltaiset komission yksiköt (budjettipääosasto, kauppapolitiikan pääosasto, OLAF ja oikeudellinen yksikkö) arvioivat ilmoituksen ja esittävät kommentteja jäsenvaltiolle. Näissä kommenteissa käsitellään perusteita, jotka jäsenvaltio voi esittää sen syyksi, ettei se ole asettanut komission saataville perinteisiä omia varoja, jotka liittyvät tullimaksuihin, joita ei ole voitu periä.

Vuosina 2022–2024 komissiolle toimitettiin 88 uutta tileistä poistettuja saamisia koskevaa ilmoitusta (alkuperäisinä ilmoituksina), joiden kokonaissumma oli 215,5 miljoonaa euroa. Samana kolmen vuoden ajanjaksona komissio arvioi yhteensä 422 tileistä poistettuja saamisia koskevaa ilmoitusta (mukaan lukien uudet ilmoitukset). Komission mukaan 227 tapauksessa 422 ilmoituksesta (yhteensä 309,7 miljoonaa euroa) perinteisiä omia varoja ei saatu perittyä syistä, jotka johtuivat kyseisestä jäsenvaltiosta. Komissio katsoi 42 ilmoituksen osalta (yhteensä 50,6 miljoonaa euroa), että perinteisten omien varojen menettämistä ei voitu pitää jäsenvaltioiden syynä. Komissio pyysi lisätietoja 148 ilmoituksesta (yhteensä 178,9 miljoonaa euroa) saadakseen arviointinsa päätökseen. Jäljellä olevien viiden ilmoituksen osalta (yhteensä 1,7 miljoonaa euroa) komissio katsoi, että ne oli virheellisesti ilmoitettu tileistä poistettuina saamisina.

5.2    Sellaisten perinteisten omien varojen vahvistamiseen liittyvien virheiden käsittely, jotka johtavat kyseisten varojen menettämiseen

Komissio toteuttaa jatkotoimia, jotka liittyvät havaittuihin jäsenvaltioiden tekemiin, EU:n taloudellisia etuja vahingoittaviin hallinnollisiin virheisiin (muun muassa i) paikalla tehtyjen tarkastusten yhteydessä havaitut tapaukset, ii) hallinnollisista virheistä johtuvat tullien palautusta tai peruutusta koskevat kansalliset päätökset ja iii) alle 100 000 euron suuruiset hylätyt tileistä poistetut saamiset, joita ei saada perittyä). Periaatteessa komissio antaa perintämääräyksiä korjatakseen jäsenvaltioissa havaitut virheet, ja jäsenvaltiot maksavat erääntyneet määrät. Vuosina 2022–2024 perinteisten omien varojen valvontatoimien johdosta kerättiin perintämääräysten perusteella 260 miljoonaa euroa perinteisiä omia varoja ja 209 miljoonaa euroa viivästyskorkoja. Tämän lisäksi kertymiä syntyi alihinnoitelluista tekstiileistä ja jalkineista (kohta 3.3) sekä aurinkopaneeleista (kohta 3.4).

5.3    OWNRES-tietokanta

Asetuksen (EU, Euratom) 2021/768 20 5 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle kuvaus havaituista petoksista ja sääntöjenvastaisuuksista, jotka koskevat perinteisiin omiin varoihin liittyviä yli 10 000 euron saamisia. Nämä tiedot toimitetaan komission hallinnoiman ja ylläpitämän OWNRES-tietokannan kautta.

Komissio saa OWNRES-tietokannasta käyttöönsä aineistoa, jota se tarvitsee seuratakseen perintää ja valmistellakseen paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja asiakirjatarkastuksia. Myös OLAF käyttää tietokantaa erilaisissa analyyseissä ja OLAFin omien tutkimusten perusteella annettuja taloudellisia suosituksia koskevien jatkotoimien seurannassa. Ilmoitetut tiedot arvioidaan yksityiskohtaisesti komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamissa vuosikertomuksissa Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta (PIF-kertomus) sekä tulliliiton toimintakertomuksessa.

Vuoden 2024 lopussa OWNRES-tietokanta sisälsi 137 871 21 petoksiin tai sääntöjenvastaisuuksiin liittyvää tapausta (sekä ”avoimet” että ”suljetut” tapaukset), kun vuoden 2022 alussa tapauksia oli 121 199. Tapauksia on noin 13,8 prosenttia enemmän eli 16 672 uutta raportoitua tapausta kolmivuotiskaudella 2022–2024.

Vuosina 2022–2024 pidettyjen puolivuosittaisten omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokousten yhteydessä komissio esitteli toimenpiteitä OWNRES-sovelluksen turvallisuuden parantamiseksi ja valmisteli jäsenvaltioita kaksivaiheisen tunnistuksen käyttöönottoon. Lisäksi komissio paransi vuosina 2022 ja 2023 OWNRES-tietokantaa edelleen i) lisäämällä uusia kenttiä, ii) ottamalla käyttöön muistutuksia olemassa olevien raporttien tietojen ajantasaisuuden varmistamiseksi, iii) parantamalla raportoinnin laatua ja yksityiskohtaisuutta sekä iv) tarkentamalla kaikkien sidosryhmien tietokannassa tekemien kyselyjen tuloksia. Komissio antoi vuosina 2023 ja 2024 lisäohjeita raportoinnin laadun parantamiseksi.

5.4.    Omien varojen käyttöön asettamista koskevan asetuksen muuttaminen

Asetus (EU, Euratom) 609/2014 (omien varojen käyttöön asettamista koskeva asetus) on omien varojen hallinnointia koskevan oikeudellisen kehyksen perusta, jolla varmistetaan, että jäsenvaltiot maksavat EU:n talousarvioon suoritettavat määrät ajallaan.

Kehyksen parantamiseksi edelleen komissio ehdotti vuonna 2021 kattavaa muutosta tähän asetukseen. Ehdotuksessa hyödynnettiin perinteisten omien varojen tarkastustyöstä saatua palautetta ja käsiteltiin menettelyihin liittyviä jäsenvaltioiden huolenaiheita sekä turvattiin samalla EU:n taloudellisten etujen suojaaminen ja varmistettiin, että tulokehys on oikeudenmukainen ja tasapainoinen.

Jäsenvaltioiden kanssa käytyjen laajojen keskustelujen jälkeen toukokuussa 2022 tuli voimaan asetus (EU, Euratom) 2022/615, jolla muutettiin omien varojen käyttöön asettamista koskevaa asetusta. Tehtyihin muutoksiin sisältyivät i) viivästyskorkoa koskevan korkokaton laajentaminen sekä ii) maksuajan pidennyksen käyttöönotto, jonka mukaan viivästyskoron kertyminen keskeytetään viideksi vuodeksi sillä edellytyksellä, että erääntynyt määrä on vahvistettu, että se on viety ajoissa erilliseen kirjanpitoon ja että se on pidetty asianmukaisesti erillisessä kirjanpidossa (12 artiklan 1 kohta). Lisäksi jäsenvaltiot vapautetaan velvollisuudesta asettaa käyttöön määrät silloin, kun erilliseen kirjanpitoon tehty myöhästynyt kirjaus ei vaikuttanut siihen, että määrää ei voitu periä takaisin (13 artiklan 2 kohta). Tarkistuksella myös vahvistettiin varauman kohteena olevien maksujen maksumenettely (13 a artikla) ja tarkistusmenettely (13 b artikla).

5.5 Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO)

Raportointikaudella komissio ja EPPO tekivät tiivistä yhteistyötä useiden teknisten keskustelujen muodossa antaakseen jäsenvaltioille selvennyksiä seuraavista: i) tullivelkojen tiedoksiannon lykkääminen, jotta vältetään EPPOn rikostutkinnoille aiheutuvat vahingot sekä ii) perinnän laiminlyönnistä aiheutuva taloudellinen vastuu. Nämä selvennykset toimitettiin jäsenvaltioille joulukuussa 2024 pidetyssä omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokouksessa. Tiedottaakseen jäsenvaltioita niiden EPPOa koskevista velvoitteista komissio myös kehotti EPPOa osallistumaan joulukuussa 2023 pidettyyn omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokoukseen (jolloin EPPO esitteli tehtäviään omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean jäsenille) sekä heinäkuussa 2024 pidettyyn kokoukseen.

6.    PÄÄTELMÄT

Vuosien 2022–2024 tulokset osoittavat, että perinteisiä omia varoja koskevat komission tarkastukset – sekä todettujen puutteiden järjestelmällinen seuranta – ovat edelleen välttämättömiä ja tehokkaita keinoja, joilla i) varmistetaan perinteisten omien varojen perintä, ii) parannetaan omia varoja koskevaa sääntelykehystä sekä iii) annetaan varmuutta siitä, että EU:n taloudellisia etuja suojellaan asianmukaisesti. Tämä yleinen myönteinen vaikutus vahvistettiin myös vuotuisessa vastuuvapausmenettelyssä, eikä komissiolle annettu vuosina 2022–2024 uusia suosituksia perinteisiin omiin varoihin liittyvien kysymysten osalta.

Tarkastukset ovat edelleen keskeinen väline, jolla yhdenmukaistetaan ja tehostetaan EU:n sääntöjen noudattamista. Niiden taloudellinen vaikutus on merkittävä. Tästä osoituksena on EU:n talousarvion käyttöön asetetun lisämäärän nettoarvo (mukaan lukien poistetut varaumat), joka oli yli 4 miljardia euroa vuosina 2022–2024. Tarkastukset luovat jäsenvaltioille merkittäviä kannustimia perinteisten omien varojen asettamiseksi EU:n talousarvion käyttöön ajallaan ja täysimääräisesti. Tämän lisäksi tarkastukset auttavat varmistamaan, että tulli- ja kirjanpitosääntöjä sovelletaan oikein, minkä ansiosta ne suojaavat EU:n taloudellisia etuja ja ovat tehokas keino torjua ja ehkäistä haitallisia kilpailun vääristymiä sisämarkkinoilla.

Tulevaisuudessa uusia haasteita tuovat kansainvälisen kaupan ja erityisesti sähköisen kaupankäynnin nykyiset suuntaukset. Näitä haasteita varten tarvitaan uusia asianmukaisia työkaluja ja entistäkin tiiviimpää yhteistyötä komission ja jäsenvaltioiden välillä, jotta voidaan koordinoida riskiperusteisia tullitarkastuksia ja varmistaa tullimaksujen tehokas kerääminen.

Tätä varten komissio ehdotti toukokuussa 2023 kunnianhimoista tulliliiton uudistusta, jonka tavoitteena on vahvistaa ja nykyaikaistaa nykyisiä mekanismeja.

(1)

Tullimaksut, jotka kannetaan EU:n ulkopuolelta EU:hun tuotavista tavaroista, sekä sokerimaksut.

(2)

 Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2021/768, annettu 30 päivänä huhtikuuta 2021, Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 608/2014 kumoamisesta (EUVL L 165, 11.5.2021, s. 1).

(3)

 Neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2021/768 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(4)

 Kertomuksessa käsitellään EU:n toimielinten (komission ja tilintarkastustuomioistuimen) tarkastustoimintaa. Siinä ei tarkastella jäsenvaltioiden tekemiä tarkastuksia, joiden yksityiskohtaiset tulokset esitellään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan mukaisesti laaditussa vuosikertomuksessa.

(5)

 Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014, annettu 26 päivänä toukokuuta 2014, perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisessa sovellettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä (uudelleenlaadittu), (EUVL L 168, 7.6.2014, s. 39). Tätä asetusta kutsutaan omien varojen käyttöön asettamista koskevaksi asetukseksi.

(6)

 Ilmaisulla ”asettaa käyttöön” tarkoitetaan jäsenvaltioiden EU:n talousarvioon suorittamia maksuja.

(7)

Tämä prosenttiosuus on vaihdellut vuosien saatossa: se oli 10 prosenttia ennen 28. helmikuuta 2001 käyttöön asetettujen varojen määrästä, 25 prosenttia 1. maaliskuuta 2001 ja 28. helmikuuta 2014 välisenä aikana käyttöön asetettujen varojen määrästä ja 20 prosenttia 1. maaliskuuta 2014 ja 28. helmikuuta 2021 välisenä aikana käyttöön asetettujen varojen määrästä. Maaliskuun 1. päivän 2021 jälkeen käyttöön asetettuihin varoihin sovellettava prosenttiosuus on 25 prosenttia.

(8)

 Menettelyjen tarkastukset: tarkastukset, jotka koskevat perinteisten omien varojen keruujärjestelmää koskevia jäsenvaltioiden säännöksiä. Asiakirjatarkastukset: jäsenvaltioiden toimittamien kirjanpitoa koskevien selvitysten ja erityyppisten kirjanpitoasiakirjojen ja ‑tiedostojen analysointi; koskee myös jäsenvaltioiden ilmoituksia saamisista, joita ei saada perittyä. Paikan päällä tehtävät tarkastukset, asiakirja-aineistoon kohdistuvat tarkastukset: kansallisten järjestelmien ja niiden perustana olevien asiakirjojen tarkastaminen EU:n lainsäädännön noudattamisen osalta sekä kirjanpidon että tullimenettelyjen näkökulmasta. Komissio tekee nämä tarkastukset yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa.

(9)

Verotuksen ja tulliliiton pääosasto.

(10)

Kauppapolitiikan ja taloudellisen turvallisuuden pääosasto.

(11)

Euroopan petostentorjuntavirasto.

(12)

Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta (EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1.)

(13)

 Polkumyynti- ja tasoitustulleja koskeva valvontastrategia.

(14)

Jäsenvaltiot merkitsevät perinteiset omat varat toiseen seuraavista kirjanpidoista:

– tavanomainen kirjanpito (A) perityille määrille tai vakuuksilla katetuille määrille (kyseiset määrät maksetaan EU:n talousarvioon)

– erilliskirjanpito (B) perimättä oleville määrille tai sellaisille vakuuksilla katetuille määrille, jotka on riitautettu. Perinteiset omat varat, jotka liittyvät tullimaksuihin, joita ei saada perittyä, on poistettava erilliskirjanpidosta tietyn ajanjakson jälkeen. Tällaiset perinteiset omat varat on samanaikaisesti asetettava komission käyttöön (maksettava komissiolle) lukuun ottamatta tapauksia, joissa niitä ei ole voitu periä jäsenvaltiosta riippumattoman syyn vuoksi (ks. myös jäljempänä 5.1 kohta).

(15)

 Polkumyynti- ja tasoitustulleja koskeva valvontastrategia tarkastettiin kahdeksassa jäsenvaltiossa myös vuonna 2021.

(16)

Kaupan suojatoimenpiteiden voimassaolo.

(17)

 Mukaan lukien seitsemän jäsenvaltiota, joille oli aiemmin tehty erityisiä tarkastuksia. Kolmelle jäsenvaltiolle oli jo tehty kohdennettu perinteisten omien varojen tarkastus tästä aiheesta, ja neljä jäsenvaltiota ei ollut ilmoittanut aurinkosähkömoduulien ja ‑kennojen tuonnista tarkastelujaksolla.

(18)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaisesti.

(19)

Tämä luku sisältää tämän kertomuksen 3.3, 3.4 ja 5.2 kohdassa mainitut määrät.

(20)

 Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 608/2014 kumottiin 31. joulukuuta 2020 neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2021/768.

(21)

 Luku sisältää Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimuksen 136 artiklan 2 kohdan c ja f alakohdan mukaisesti ilmoittamat tapaukset.