Neuvoston päätös,

tehty 29 päivänä syyskuuta 2000,

Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä

(2000/597/EY, Euratom)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 269 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 173 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon(3),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(4),

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Berliinissä 24 ja 25 päivänä maaliskuuta 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto sopi muun muassa, että yhteisöjen omien varojen järjestelmän olisi oltava oikeudenmukainen, avoin, kustannustehokas ja yksinkertainen ja perustuttava sellaisiin kriteereihin, joista käy parhaiten ilmi kunkin jäsenvaltion kyky osallistua rahoitukseen.

(2) Yhteisöjen omien varojen järjestelmän avulla on varmistettava, että yhteisöjen politiikkojen asianmukaiselle kehittämiselle on riittävästi varoja ottaen huomioon talousarvion tiukan kurinalaisuuden tärkeys.

(3) Euroopan unionin talousarvion ja yhteisöjen omien varojen osalta on käytettävä laadultaan parhaita mahdollisia tietoja. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96(5) mukaisen Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän, jäljempänä "EKT-95", soveltaminen parantaa kansantalouden tilinpidossa käytettyjen mittarien laatua.

(4) Omien varojen osalta on käytettävä uusimpia tilastollisia käsitteitä ja sen mukaisesti on määriteltävä käsite bruttokansantulo (BKTL) siten, että se on tässä yhteydessä yhdenmukainen bruttokansantulon (englanninkielinen termi GNI), sellaisena kuin komissio sen laskee EKT-95:tä sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 2223/96 mukaisesti.

(5) On asianmukaista, jos EKT-95:een tehdään muutoksia, jotka aiheuttavat merkittäviä muutoksia komission asetuksen (EY) N:o 2223/96 mukaisesti laskemaan bruttokansantuloon, että neuvosto päättää, sovelletaanko näitä muutoksia omien varojen osalta.

(6) Euroopan yhteisöjen omista varoista 31 päivänä lokakuuta 1994 tehdyn neuvoston päätöksen 94/728/EY, Euratom(6) mukaisesti omien varojen enimmäismäärän määrättiin vuonna 1999 olevan 1,27 prosenttia yhteisöjen markkinahintaisesta bruttokansantulosta ja maksusitoumusmäärärahojen kokonaisylärajan määrättiin olevan 1,335 prosenttia yhteisöjen BKTL:sta.

(7) Prosenttiosuutena bruttokansantulosta ilmaistua enimmäismäärää on mukautettava laskentakaavalla, jota voidaan soveltaa tämän päätöksen tultua voimaan, jotta yhteisöjen käytettävissä olevien varojen määrä säilyy muuttumattomana, uusien enimmäismäärien määrittelemiseksi suhteessa bruttokansantuloon, siten kuin se on määritelty tämän päätöksen soveltamiseksi.

(8) Samanlaista menetelmää on käytettävä siinä tapauksessa, että EKT-95:een tehdään tulevaisuudessa muutoksia, joista voi aiheutua muutoksia BKTL:n tasoon.

(9) Berliinissä 24 ja 25 päivänä maaliskuuta 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto sopi, että Euroopan unionin rahoitusta koskevia sääntöjä muutetaan seuraavasti, jotta otettaisiin huomioon eri jäsenvaltioiden kyky myötävaikuttaa omiin varoihin ja jotta nykyisen omien varojen järjestelmän taannuttava vaikutus korjattaisiin vähävaraisimpien jäsenvaltioiden osalta:

- alennetaan alv-kannan enimmäismäärää 1 prosentista 0,75 prosenttiin vuosina 2002 ja 2003 ja 0,50 prosenttiin vuodesta 2004,

- rajataan jäsenvaltioiden alv-määräytymisperuste edelleen 50 prosenttiin BKTL:sta.

(10) Eurooppa-neuvosto sopi 24 ja 25 päivänä maaliskuuta 1999, että on aiheellista mukauttaa jäsenvaltioiden Euroopan unionin talousarvioon maksettavien perinteisten omien varojen yhteydessä varojen keräämisestä aiheutuvina kuluina itselleen pidättämää määrää.

(11) Budjettiepätasapaino olisi korjattava siten, että yhteisöjen politiikkoihin käytettävissä oleviin omiin varoihin ei puututa, ja mahdollisuuksien mukaan poistettava menopolitiikan keinoin.

(12) Eurooppa-neuvosto vahvisti 24 ja 25 päivänä maaliskuuta 1999 pidetyn kokouksensa päätelmissä, että päätöksellä 88/376/ETY, Euratom(7) määriteltyä ja päätöksellä 94/728/EY, Euratom vahvistettuun budjettiepätasapainon korjauksen laskentatapaan Yhdistyneen kuningaskunnan hyödyksi eivät sisälly poikkeukselliset hyödyt, jotka aiheutuvat rahoitusjärjestelmään tehtävistä muutoksista ja tulevasta laajentumisesta. Samoin laajentumisen ajankohtana tehtävällä mukautuksella vähennetään kohdennettuja kokonaismenoja summalla, joka vastaa liittyvien valtioiden saaman liittymistä edeltävän tuen vuosittaista määrää, ja tällä varmistetaan se, että menot, joita nyt ei hyvitetä, jäävät edelleen hyvittämättä.

(13) Selvyyden vuoksi Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävän budjettiepätasapainon korjauksen laskemista on yksinkertaistettu. Yksinkertaistus ei vaikuta tämän Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävän korjauksen määrän määrittämiseen.

(14) Eurooppa-neuvosto vahvisti 24 ja 25 päivänä maaliskuuta 1999 pidetyn kokouksensa päätelmissä, että Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävän budjettiepätasapainon korjauksen rahoitusta on muutettava siten, että Itävallan, Saksan, Alankomaiden ja Ruotsin rahoitusosuus vähennetään 25 prosenttiin niiden tavanomaisesta osuudesta.

(15) Rahoitusvarausta, jäljempänä "EMOTR-rahoitusvaraus", lainanannon takuurahaston rahoittamista koskevaa varausta ja yhteisön ulkopuolisten maiden hätäapua koskevaa varausta koskevat erityismääräykset.

(16) Komission olisi esitettävä ennen 1 päivää tammikuuta 2006 omien varojen järjestelmän toimintaa koskeva yleinen kertomus, johon tarvittaessa liitetään asiaankuuluvat ehdotukset ja jossa otetaan huomioon kaikki asiaan liittyvät tekijät kuten laajentumisen vaikutukset Euroopan unionin talousarvion rahoitukseen, mahdollisuus muuttaa omien varojen rakennetta luomalla uusi omien varojen laji sekä Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävää budjettiepätasapainon korjausta sekä Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävän budjettiepätasapainon korjauksen rahoituksen osalta Itävallalle, Saksalle, Alankomaille ja Ruotsille myönnettyä vähennystä.

(17) Olisi annettava säännökset päätöksen 94/728/EY, Euratom mukaisesta järjestelmästä tällä päätöksellä käyttöön otettavaan järjestelmään siirtymisen varmistamiseksi.

(18) 24 ja 25 päivänä maaliskuuta 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti, että tätä päätöstä aletaan soveltaa 1 päivästä tammikuuta 2002,

ON ANTANUT NÄMÄ MÄÄRÄYKSET, JOIDEN HYVÄKSYMISTÄ SE SUOSITTAA JÄSENVALTIOILLE:

1 artikla

Omat varat annetaan yhteisöille niiden talousarvion rahoittamiseksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä "perustamissopimus", 269 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä "Euratomin perustamissopimus", 173 artiklan mukaisesti siten, että noudatetaan seuraavissa artikloissa vahvistettuja sääntöjä.

Euroopan unionin talousarvio rahoitetaan kokonaisuudessaan yhteisöjen omilla varoilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tuloja.

2 artikla

1. Euroopan unionin talousarvioon otettavia omia varoja ovat tulot, jotka kertyvät:

a) maksuista, palkkioista, lisä- tai tasausmaksuista, lisäsummista tai -osista ja muista maksuista, jotka yhteisöjen toimielimet ovat vahvistaneet tai vahvistavat muiden kuin jäsenvaltioiden kanssa käytävälle kaupalle osana yhteistä maatalouspolitiikkaa, sekä maksuista, joista on määrätty sokerialan yhteisessä markkinajärjestelyssä;

b) yhteisestä tullitariffista ja muista tulleista kertyvistä maksuista, jotka yhteisöjen toimielimet ovat vahvistaneet tai vahvistavat muiden kuin jäsenvaltioiden kanssa käytävälle kaupalle sekä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden tullimaksuista;

c) yhdenmukaisen, kaikkien jäsenvaltioiden osalta voimassa olevan verokannan soveltamisesta alv-määräytymisperusteeseen, joka on määritetty jäsenvaltioille yhdenmukaisesti yhteisön sääntöjä noudattaen. Tässä yhteydessä huomioon otettava määräytymisperuste rajataan 50 prosenttiin 7 kohdassa määritellystä BKTL:sta kaikkien jäsenvaltioiden osalta;

d) talousarviomenettelyssä kaikki muut tulot huomioon ottaen vahvistettavan kertoimen soveltamisesta kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlaskettuun BKTL:oon.

2. Euroopan unionin talousarvioon otettavia omia varoja ovat lisäksi tulot, jotka kertyvät EY:n perustamissopimuksen tai Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti jonkin yhteisen politiikan osana käyttöön otettavista muista maksuista, edellyttäen, että EY:n perustamissopimuksen 269 artiklan tai Euratomin perustamissopimuksen 173 artiklan mukainen menettely on saatettu päätökseen.

3. Jäsenvaltiot pidättävät itselleen keräämiskustannuksina 25 prosenttia 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista maksuista, jotka todetaan 31 päivän joulukuuta 2000 jälkeen.

4. Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu yhdenmukainen verokanta saadaan laskemalla erotus seuraavien osuuksien välillä:

a) alv-kannan enimmäismäärä, joka on vahvistettu seuraavasti:

0,75 prosenttia vuosina 2002 ja 2003

0,50 prosenttia vuodesta 2004;

ja

b) prosenttiosuus (ns. jäädytetty osuus), joka on jäljempänä 4 artiklassa tarkoitetun korvauksen määrän ja alv-määräytymisperusteen kokonaismäärän välisen suhteen suuruinen (alv-määräytymisperuste on määritelty 1 kohdan c alakohdan mukaisesti) kaikkien jäsenvaltioiden osalta ottaen huomioon, että Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu hyväksensä tehtävän korjauksen rahoitukseen ja että Itävallan, Saksan, Alankomaiden ja Ruotsin rahoitusosuus Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävästä korjauksesta alennetaan neljäsosaan normaaliarvostaan.

5. Kunkin jäsenvaltion BKTL:oon sovelletaan 1 kohdan d alakohdan mukaista vahvistettua kerrointa.

6. Jos talousarviota ei ole hyväksytty varainhoitovuoden alussa, sovelletaan uuden verokannan ja kertoimen voimaantuloon asti edelleen aiemmin hyväksyttyä yhdenmukaista alv:n verokantaa ja jäsenvaltioiden BKTL:oon sovellettavaa kerrointa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti EMOTR-rahoitusvarauksesta, lainanannon tukirahaston rahoittamista koskevasta varauksesta ja yhteisön ulkopuolisten maiden hätäapua koskevasta varauksesta annettujen määräysten soveltamista.

7. Tätä päätöstä sovellettaessa BKTL:lla tarkoitetaan kyseisen vuoden markkinahintaista bruttokansantuloa, sellaisena kuin komissio on sen laskenut sovellettaessa EKT-95:tä neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 mukaisesti.

Jos EKT-95:een tehdään muutoksia, jotka aiheuttavat muutoksia komission toimittamaan bruttokansantuloon, neuvosto päättää yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan, sovelletaanko kyseisiä muutoksia tähän päätökseen.

3 artikla

1. Maksumääräyksiksi osoitettavien yhteisöille annettujen omien varojen kokonaismäärä ei saa ylittää tiettyä prosenttiosuutta jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKTL:sta. Komissio laskee kyseisen prosenttiosuuden, joka ilmaistaan kahden desimaalin tarkkuudella, joulukuussa 2001 seuraavan laskentakaavan perusteella:

>PIC FILE= "L_2000253FI.004401.EPS">

2. Euroopan unionin yleiseen talousarvioon otettujen maksusitoumuksien on kehityttävä hallitusti siten, että niiden määrä yhteensä ei ylitä tiettyä prosenttiosuutta jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKTL:sta. Komissio laskee kyseisen prosenttiosuuden, joka ilmaistaan kahden desimaalin tarkkuudella, joulukuussa 2001 seuraavan laskentakaavan perusteella:

>PIC FILE= "L_2000253FI.004402.EPS">

Maksusitoumuksien ja maksumääräyksien välillä säilytetään kiinteä yhteys, jotta niiden yhdenmukaisuus varmistetaan ja jotta mahdollistetaan 1 kohdan mukaisten enimmäismäärien noudattaminen seuraavina vuosina.

3. Komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle omiin varoihin sovellettavista uusista enimmäismääristä ennen 31 päivää joulukuuta 2001.

4. Samaa menetelmää, joka on esitetty 1 ja 2 kohdassa, sovelletaan siinä tapauksessa, että EKT-95:een tehdään muutoksia, jotka aiheuttavat muutoksia BKTL:n tasoon.

4 artikla

Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehdään budjettiepätasapainon korjaus.

Korjaus määritetään:

a) laskemalla edeltävältä varainhoitovuodelta erotus seuraavien osuuksien välillä:

- Yhdistyneen kuningaskunnan prosenttiosuus rajaamattoman alv-määräytymisperusteen kokonaismäärästä, ja

- Yhdistyneen kuningaskunnan prosenttiosuus jäsenvaltioille kohdistuneiden menojen kokonaismäärästä;

b) kertomalla täten saatu erotus jäsenvaltioille kohdistuneiden menojen kokonaismäärällä;

c) kertomalla b alakohdan tulos 0,66:lla;

d) vähentämällä c alakohdan mukaisesti saadusta määrästä Yhdistyneelle kuningaskunnalle rajattuun alv-perusteeseen siirtymisestä aiheutuvat vaikutukset ja 2 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetut maksut, eli erotus seuraavien osuuksien välillä:

- osuus, jonka Yhdistynyt kuningaskunta olisi joutunut maksamaan 2 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetuista varoista rahoitetuista määristä, jos yhdenmukaista verokantaa olisi sovellettu rajaamattomiin alv-perusteisiin, ja

- Yhdistyneelle kuningaskunnalle 2 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdan mukaisesti aiheutuvat maksut;

e) vähentämällä d alakohdan mukaisesti saadusta määrästä vuodesta 2001 alkaen Yhdistyneen kuningaskunnan saamat nettohyödyt, jotka johtuvat 2 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen, jäsenvaltioiden itselleen keräämis- ja siitä johtuvina kustannuksina pidättämien varojen prosenttiosuuden lisäämisestä;

f) laskemalla mukautus e alakohdan mukaisesti saadulle määrälle Euroopan unionin kunkin laajentumisen yhteydessä hyvityksen alentamiseksi, jotta varmistetaan se, että menot, joita ei hyvitetä ennen laajentumista, jäävät edelleen hyvittämättä sen jälkeen. Mukautus tehdään vähentämällä kokonaismenoja määrällä, joka vastaa liittyvien maiden saaman liittymistä edeltävän tuen vuosittaista määrää. Kaikki näin lasketut määrät siirretään seuraaville varainhoitovuosille ja mukautetaan vuosittain soveltamalla rahoitusnäkymien mukauttamiseen käytettävää BKTL:n deflaattoria euroina.

5 artikla

1. Muut jäsenvaltiot vastaavat korjauksen rahoittamisesta seuraavalla tavalla:

Rahoituksen jakaantuminen lasketaan ensin sen osuuden mukaisesti, joka kullakin jäsenvaltiolla, Yhdistynyttä kuningaskuntaa mukaan lukematta, on 2 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuista maksuista; tämän jälkeen rahoituksen jakautumista mukautetaan siten, että Itävallan, Saksan, Alankomaiden ja Ruotsin rahoitusosuuden rahoittaminen rajoitetaan neljäsosaan niiden tästä laskelmasta saatavasta tavanomaisesta osuudesta.

2. Korjaus tehdään Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi alentamalla sille 2 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdasta aiheutuvia maksuja. Rahoitus, josta muut jäsenvaltiot vastaavat, lisätään niille 2 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdasta aiheutuviin maksuihin.

3. Komissio tekee 4 artiklan ja tämän artiklan soveltamiseksi tarvittavat laskelmat.

4. Jos talousarviota ei ole varainhoitovuoden alussa hyväksytty, sovelletaan edelleen viimeiseen lopullisesti vahvistettuun talousarvioon otettua, Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtyä korjausta sekä rahoitusta, josta muut jäsenvaltiot vastaavat.

6 artikla

Edellä 2 artiklassa tarkoitettuja tuloja käytetään erittelemättä kaikkien talousarvioon otettujen menojen rahoittamiseen. Talousarvioon otetut tulot, jotka tarvitaan kattamaan kokonaan tai osittain EMOTR-rahoitusvaraus, lainanannon takuurahaston rahoittamista koskeva varaus ja yhteisön ulkopuolisten maiden hätäapua koskeva varaus, pyydetään jäsenvaltioilta kuitenkin vasta, kun rahoitusvaraukset otetaan käyttöön. Näiden rahoitusvarausten toimintaan liittyvät säännökset ja määräykset annetaan tarvittaessa 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

7 artikla

Varainhoitovuoden kaikkien todellisten menojen jälkeen mahdollisesti jäljelle jäävä yhteisöjen tulojen ylijäämä siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle.

EMOTR:n tukiosastoa koskevista luvuista rahoitusvaraukseen tehtävästä siirrosta aiheutuvia ylijäämiä tai tulotaulukkoon maksettuja, ulkosuhteita koskeviin toimiin liittyvän takuurahaston ylijäämiä pidetään omina varoina.

8 artikla

1. Jäsenvaltioiden on perittävä 2 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut yhteisöjen omat varat kansallisten lakiensa, asetustensa ja hallinnollisten määräystensä mukaisesti, jotka tarvittaessa on mukautettava yhteisön sääntelemien edellytysten mukaisesti.

Komissio tarkastelee säännöllisesti jäsenvaltioiden sille tiedoksi toimittamia kansallisia säännöksiä ja määräyksiä, toimittaa jäsenvaltioille mukautukset, joita se pitää tarpeellisina kansallisten säännösten ja määräysten yhdenmukaisuuden varmistamiseksi yhteisön sääntöjen kanssa, ja antaa budjettivallan käyttäjälle kertomuksen.

Jäsenvaltioiden on annettava 2 artiklan 1 kohdan a-d alakohdassa määrätyt varat komission käyttöön.

2. Neuvosto antaa yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat säännökset ja määräykset sekä säännökset ja määräykset, jotka koskevat 2 artiklassa ja 5 artiklassa tarkoitettujen tulojen keräämisen valvontaa, niiden asettamista komission käyttöön ja niiden maksamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EY:n perustamissopimuksen 248 artiklassa ja Euratomin perustamissopimuksen 160 c artiklassa määrättyjä tilien tarkastamista sekä laillisuuden ja asianmukaisuuden tarkastamista, joiden mukaiset tarkastukset koskevat tässä yhteydessä ensisijaisesti niiden kansallisten järjestelmien ja menettelyjen luotettavuutta ja tehokkuutta, joiden perusteella määritetään BKTL:sta ja alv:sta kertyvien omien varojen peruste, sekä rajoittamatta EY:n perustamissopimuksen 279 artiklan c alakohdan ja Euratomin perustamissopimuksen 183 artiklan c alakohdan nojalla järjestettyjä tarkastuksia.

9 artikla

Komissio tarkastelee ennen 1 päivää tammikuuta 2006 yleisesti omien varojen järjestelmää ja tekee tarvittaessa siihen liittyvät aiheelliset ehdotukset kaikkien asiaankuuluvien tekijöiden pohjalta, mukaan luettuina muun muassa laajentumisen vaikutukset talousarvion rahoitukseen, mahdollisuus muuttaa omien varojen rakennetta luomalla uusi omien varojen laji ja Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävä budjettiepätasapainon korjaus sekä 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vähennyksen myöntäminen Itävallalle, Saksalle, Alankomaille ja Ruotsille.

10 artikla

1. Neuvoston pääsihteeri antaa tämän päätöksen tiedoksi jäsenvaltioille, ja se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Jäsenvaltioiden on toimitettava neuvoston pääsihteerille viipymättä tieto tämän päätöksen täytäntöönpanoa varten tarvittavien, valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisten menettelyjen saattamisesta päätökseen.

Tämä päätös tulee voimaan viimeisen toisessa alakohdassa tarkoitetun tiedonannon vastaanottamista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä. Sitä noudatetaan 1 päivästä tammikuuta 2002, lukuun ottamatta 2 artiklan 3 kohtaa ja 4 artiklaa, joita noudatetaan 1 päivästä tammikuuta 2001.

2. a) Jollei b alakohdasta muuta johdu, kumotaan päätös 94/728/EY, Euratom 1 päivästä tammikuuta 2002. Viittauksia jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien korvaamisesta yhteisöjen omilla varoilla 21 päivänä huhtikuuta 1970 tehtyyn neuvoston päätökseen(8), yhteisön omien varojen järjestelmistä 7 päivänä toukokuuta 1985 tehtyyn neuvoston päätökseen 85/257/ETY, Euratom(9) päätökseen 88/376/ETY, Euratom tai päätökseen 94/728/EY, Euratom pidetään viittauksina tähän päätökseen.

b) Päätöksen 88/376/ETY, Euratom ja päätöksen 94/728/EY, Euratom 2, 4 ja 5 artiklaa sovelletaan niiden tulojen laskemiseen ja mukauttamiseen, jotka saadaan, kun kaikkia jäsenvaltioita koskevaa yhdenmukaista verokantaa sovelletaan yhdenmukaisesti määritettyyn alv-määräytymisperusteeseen, joka on rajattu 50-55 prosenttiin kunkin jäsenvaltion BKTL:sta varainhoitovuodesta riippuen, sekä laskettaessa budjettiepätasapainon korjausta Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi varainhoitovuosien 1988-2000 osalta.

c) Jäsenvaltiot pidättävät edelleen kymmenen prosenttia keräämiskustannuksina niistä 2 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista omista varoista, jotka jäsenvaltioiden olisi sovellettavien yhteisön sääntöjen mukaisesti pitänyt antaa käyttöön ennen 28 päivää helmikuuta 2001.

Tehty Brysselissä 29 päivänä syyskuuta 2000.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

L. Fabius

(1) EYVL C 274 E, 28.9.1999, s. 39.

(2) Lausunto annettu 17.11.1999 (EYVL C 189, 7.7.2000, s. 79).

(3) EYVL C 310, 28.10.1999, s. 1.

(4) EYVL C 368, 20.12.1999, s. 16.

(5) EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 448/98 (EYVL L 58, 27.2.1998, s. 1).

(6) EYVL L 293, 12.11.1994, s. 9.

(7) EYVL L 185, 15.7.1988, s. 24.

(8) EYVL L 94, 28.4.1970, s. 19.

(9) EYVL L 128, 14.5.1985, s. 15. Päätös on kumottu päätöksellä 88/376/ETY, Euratom.