Euroopan yhteisön perustamissopimus - Kolmas osa - Yhteisön politiikka - VI osasto - Talous- ja rahapolitiikka - 2 luku - Rahapolitiikka - 105 artikla
Virallinen lehti nro C 224 , 31/08/1992 s. 0036
Euroopan yhteisön perustamissopimus - Kolmas osa (*) - Yhteisön politiikka - VI osasto (**) - Talous- ja rahapolitiikka - 2 luku - Rahapolitiikka - 105 artikla (*) Kolmannessa osassa yhdistetään entinen toinen ja kolmas osa (SEU:n G artiklan D kohta). (**) Uusi osasto sellaisena kuin se on lisättynä SEU:n G artiklan 25 kohdalla jolla korvataan II osaston 102 a-109 artikla. 1. EKPJ:n ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintatason vakautta. EKPJ tukee yleistä talouspolitiikkaa yhteisössä osallistuakseen 2 artiklassa määriteltyjen yhteisön tavoitteiden saavuttamiseen sanotun kuitenkaan rajoittamatta hintatason vakauden tavoitetta. EKPJ toimii sellaiseen vapaaseen kilpailuun perustuvan avoimen markkinatalouden periaatteen mukaisesti joka suosii voimavarojen tehokasta kohdentamista ja se noudattaa sopimuksen 3 a artiklassa määrättyjä periaatteita. 2. EKPJ:n perustehtäviä ovat - yhteisön rahapolitiikan määritteleminen ja toteuttaminen; - valuuttamarkkinatoimien suorittaminen 109 artiklan mukaisesti; - jäsenvaltioiden virallisten valuuttavarantojen hallussapito ja hoito; - maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan edistäminen. 3. Mitä 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa määrätään sovelletaan sen kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden hallitusten mahdollisuutta pitää hallussaan ja hoitaa valuuttamääräisiä käyttövaroja. 4. EKP:a kuullaan - ehdotuksista yhteisön säädöksiksi EKP:n toimivaltaan kuuluvilla aloilla; - suunnitelmista lainsäädännöksi EKP:n toimivaltaan kuuluvilla aloilla mutta niissä rajoissaja sellaisin ehdoin jotka neuvosto vahvistaa 106 artiklan 6 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen; tällöin EKP:a kuulevat kansalliset viranomaiset. EKP voi toimivaltaansa kuuluvilla aloilla antaa lausuntoja asianomaisille yhteisön toimielimille ja laitoksille sekä kansallisille viranomaisille. 5. EKPJ myötävaikuttaa luottolaitosten toiminnan vakauden valvontaan ja rahoitusjärjestelmän vakauteen liittyvän toimivaltaisten viranomaisten politiikan moitteettomaan harjoittamiseen. 6. Neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta ja EKP:a kuultuaan sekä Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon saatuaan antaa EKP:lle erityistehtäviä jotka koskevat luottolaitosten sekä muiden rahoituslaitosten kuin vakuutusyritysten toiminnan vakauden valvontaan liittyvää politiikkaa.