EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 27.8.2024
COM(2024) 325 final
2024/0212(BUD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta tuen antamiseksi Italialle, Slovenialle, Itävallalle, Kreikalle ja Ranskalle vuonna 2023 tapahtuneiden kuuden luonnonkatastrofin johdosta
PERUSTELUT
1.Ehdotuksen tausta
Tämä päätös kattaa 1 028 541 689 euron käyttöönoton Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta, jäljempänä ’EUSR’, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 1 , jäljempänä ’EUSR-asetus’, mukaisesti avun antamiseksi Italialle, Slovenialle, Itävallalle, Kreikalle ja Ranskalle näissä maissa vuonna 2023 tapahtuneiden luonnonkatastrofien (tulvien) vuoksi.
Tähän päätökseen liittyy määrärahasiirto nro DEC 08/2024, jossa ehdotetaan, että eurooppalaisesta solidaarisuusvarauksesta, jäljempänä ’solidaarisuusvaraus’, siirretään 796 760 300 euroa EUSR:n toimintamäärärahojen budjettikohtaan sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina. Solidaarisuusvarauksesta siirrettävien määrärahojen lisäksi tämä käyttöönotto rahoitetaan käyttämällä EU:n vuoden 2024 yleiseen talousarvioon jo otetut 37 073 004 euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina sekä 194 708 385 euroa EU:n vuoden 2023 yleisen talousarvion määrärahoista, jotka on jo maksettu ennakkomaksuina EUSR-asetuksen 4 a artiklan mukaisesti.
2.Tiedot ja ehdot
2.1Italia – suurkatastrofi: tulva Emilia-Romagnan alueella
Italian Emilia-Romagnan alueella esiintyi 1.–17. toukokuuta 2023 erittäin voimakkaita sateita, jotka aiheuttivat tulvia.
Tämän seurauksena Italia haki rahoitustukea EUSR:stä.
1)Italia toimitti 24. heinäkuuta 2023 hakemuksen, joka koski EUSR:stä maksettavaa rahoitusosuutta toukokuun 2023 tulvien takia toteutettujen hätä- ja pelastustoimien rahoittamiseen.
2)Italia haki rahoitusosuutta EUSR:stä 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun katastrofi aiheutti ensimmäisen vahingon 1. toukokuuta 2023. Hakemus sisältää kaikki EUSR-asetuksen 4 artiklassa edellytetyt tiedot.
3)Kyseessä on luonnonkatastrofi, joka kuuluu EUSR:n soveltamisalaan.
4)Italian viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 8,5 miljardia euroa. Määrä ylittää Italiaan ”suurten luonnonkatastrofien” osalta sovellettavan kynnysarvon, joka on 3,8 miljardia euroa vuonna 2023. Katastrofi katsotaan siten EUSR-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ’suureksi luonnonkatastrofiksi’.
5)EUSR:stä myönnettävä rahoitusosuus lasketaan välittömien vahinkojen kokonaismäärän perusteella. Rahoitusosuutta saa käyttää ainoastaan EUSR-asetuksen 3 artiklassa määriteltyjen ensisijaisten hätä- ja pelastustoimien toteuttamiseen.
6)Italia pyysi EUSR-asetuksen 4 a artiklan mukaisen ennakkomaksun maksamista ennakoidusta rahoitusosuudesta. Alustavan arvioinnin perusteella komissio totesi, että EUSR:stä myönnettävän ennakkomaksun maksamisen edellytykset täyttyivät. Näin ollen 94 708 385 euron ennakkomaksu myönnettiin 13. marraskuuta 2023 annetulla komission täytäntöönpanopäätöksellä C(2023) 7823. Ennakkomaksu maksettiin Italialle 29. marraskuuta 2023.
7)Italian Emilia-Romagnan alueella esiintyi 1.–17. toukokuuta 2023 erittäin voimakkaita sateita ja niistä seuranneita tulvia. Tapahtuma kosketti seitsemää alueen keski- ja itäosan maakuntaa, joissa esiintyi erittäin voimakkaita sateita ja kertyneet sademäärät olivat suuria erityisesti kukkuloilla ja vuoristoalueilla. Kokonaissademäärä kyseisellä aikavälillä vaihteli 200:sta 500 millimetriin. Sateita seuranneiden tulvien seuraukset olivat dramaattiset. Infrastruktuurien tuhoutumisesta ja julkisen ja yksityisen omaisuuden vahingoittumisesta johtuvien laajojen taloudellisten menetysten lisäksi 14 ihmistä menetti henkensä. Äärimmäiset sääolot aiheuttivat yli 1 500 maanvyörymää, joista seurasi suurta vahinkoa tieverkostolle, rakennuksille, verkkoinfrastruktuurille ja vesistöille.
8)Italian viranomaiset pyysivät apua Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta. Italia pyysi neljää suurikapasiteettista pumppausyksikköä. Unionin pelastuspalvelumekanismin aktivoinnin jälkeen Slovakia, Slovenia, Ranska ja Belgia tarjosivat tukea tulva-alueille. Eurooppalaisen Copernicus-palvelun hätätilanteiden nopeat kartoitus- sekä riski- ja jälkihoitojärjestelmät ja Italian kansallinen ASI-COSMO-Skymed-järjestelmä aktivoitiin katastrofialueiden tunnistamiseksi.
9)Italia arvioi EUSR-asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten toimien kustannuksiksi 681,8 miljoonaa euroa ja esitti kustannuksista toimityyppien mukaisesti jaotellun yhteenvedon. Suurin osa hätätoimien kustannuksista (293,7 miljoonaa euroa) liittyy ennaltaehkäisevän infrastruktuurin turvaamiseen ja kulttuuriperinnön suojaamiseen. Toiseksi suurin osa kustannuksista (220,5 miljoonaa euroa) koskee infrastruktuurin ja laitosten palauttamista toimintakuntoon energian, vesi- ja jätevesihuollon, tietoliikenteen, liikenteen, terveydenhuollon ja koulutuksen aloilla. Kolmanneksi suurin osa kustannuksista (85,7 miljoonaa euroa) liittyy katastrofialueiden raivaamiseen. Neljänneksi suurin osa kustannuksista (82,0 miljoona euroa) liittyy tilapäisiin majoitusjärjestelyihin ja pelastuspalveluihin.
10)Italia on saattanut tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta 23 päivänä lokakuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/60/EY, jäljempänä ’direktiivi 2007/60/EY’ 2 , osaksi kansallista lainsäädäntöään 23. helmikuuta 2010 annetulla asetuksella nro 49. Asetuksessa nro 49/2010 säädetään, että siinä määritellyille alueille on hyväksyttävä tulvavaara- ja tulvariskikartat.
11)Hakemuksen jättöpäivänä Italiaa vastaan ei ollut käynnissä katastrofin luonteeseen liittyvän unionin lainsäädännön soveltamista koskevaa rikkomusmenettelyä.
12)Italian viranomaiset eivät ilmoittaneet tukikelpoisille kustannuksille mitään vakuutusturvaa.
2.2Slovenia – suurkatastrofi: tulva
Sloveniassa esiintyi 3.–6. elokuuta 2023 rankkasateita, jotka aiheuttivat tulvia koko maassa.
Tämän seurauksena Slovenia haki rahoitustukea EUSR:stä.
1)Slovenia toimitti 20. lokakuuta 2023 hakemuksen, joka koski EUSR:stä maksettavaa rahoitusosuutta elokuun 2023 tulvien takia toteutettujen hätä- ja pelastustoimien rahoittamiseen.
2)Slovenia haki rahoitusosuutta EUSR:stä 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun katastrofi aiheutti ensimmäisen vahingon 4. elokuuta 2023. Hakemus sisältää kaikki EUSR-asetuksen 4 artiklassa edellytetyt tiedot.
3)Kyseessä on luonnonkatastrofi, joka kuuluu EUSR:n soveltamisalaan.
4)Slovenian viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 10,0 miljardia euroa. Komissio on katsonut uskottavaksi arvioksi välittömien vahinkojen kokonaismäärästä 7,3 miljardia euroa. Määrä ylittää Sloveniaan ”suurten luonnonkatastrofien” osalta sovellettavan kynnysarvon, joka on 0,6 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL). Tämä kynnysarvo oli 308,8 miljoonaa euroa vuonna 2023. Katastrofi katsotaan siten EUSR-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ’suureksi luonnonkatastrofiksi’.
5)EUSR:stä myönnettävä rahoitusosuus lasketaan välittömien vahinkojen kokonaismäärän perusteella. Rahoitusosuutta saa käyttää ainoastaan EUSR-asetuksen 3 artiklassa määriteltyjen ensisijaisten hätä- ja pelastustoimien toteuttamiseen.
6)Slovenia pyysi EUSR-asetuksen 4 a artiklan mukaisen ennakkomaksun maksamista ennakoidusta rahoitusosuudesta. Alustavan arvioinnin perusteella komissio totesi, että EUSR:stä myönnettävän ennakkomaksun maksamisen edellytykset täyttyivät. Näin ollen 100 miljoonan euron ennakkomaksu myönnettiin 23. marraskuuta 2023 annetulla komission täytäntöönpanopäätöksellä C(2023) 8168. Ennakkomaksu maksettiin Slovenialle 11. joulukuuta 2023.
7)Voimakas matalapainerintama aiheutti 3.–6. elokuuta 2023 runsaita sateita. Rankkasateet aiheuttivat laajalti tulvia sekä maa- ja mutavyöryjä. Suurimmat sademäärät mitattiin Slovenian pohjoisosissa (jopa 150–200 mm). Tulvat olivat poikkeuksellisia, koska ne koskivat Slovenian kolmea suurinta jokea. Vedenpinnan nousu vahingoitti teitä, siltoja, vesihuoltoinfrastruktuuria, jätevesijärjestelmiä, sähköverkkoa ja lukuisia rakennuksia ja aiheutti tuhoa kaupunkialueille ja maatalousmaalle.
8)Slovenian viranomaiset pyysivät apua unionin pelastuspalvelumekanismin ja EU:n hätäavun koordinointikeskuksen (ERCC) kautta sekä Natolta euroatlanttisen pelastuspalvelun koordinointikeskuksen (EARDCC) kautta. Apua tarjosivat 12 EU:n jäsenvaltion ohella useat kolmannet maat.
9)Slovenia arvioi EUSR-asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten toimien kustannuksiksi 6 786,0 miljoonaa euroa ja esitti kustannuksista toimityyppien mukaisesti jaotellun yhteenvedon. Suurin osa kustannuksista (5 089,0 miljoonaa euroa) koskee infrastruktuurin ja laitosten palauttamista toimintakuntoon vesi- ja jätevesihuollon, tietoliikenteen, liikenteen, terveydenhuollon ja koulutuksen aloilla. Toiseksi suurin osa hätätoimien kustannuksista (853,2 miljoonaa euroa) liittyy katastrofialueiden raivaamiseen. Kolmanneksi suurin osa kustannuksista (816,2 miljoonaa euroa) liittyy ennaltaehkäisevän infrastruktuurin turvaamiseen ja kulttuuriperinnön suojaamiseen. Neljänneksi suurin osa kustannuksista (27,2 miljoona euroa) liittyy tilapäisiin majoitusjärjestelyihin ja pelastuspalveluihin.
10)Slovenia on saattanut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/60/EY osaksi kansallista lainsäädäntöään Slovenian vesilailla vuonna 2008 (1 §:n 4 momentin 4 kohta).
11)Hakemuksen jättöpäivänä Sloveniaa vastaan ei ollut käynnissä katastrofin luonteeseen liittyvän unionin lainsäädännön soveltamista koskevaa rikkomusmenettelyä.
12)Slovenian viranomaiset ilmoittivat, että arviolta 4,7 prosenttia arvioiduista vahingoista voitaisiin korvata vakuutusturvalla.
2.3Itävalta – katastrofi naapurivaltiossa: tulva
Itävallassa esiintyi 3.–6. elokuuta 2023 rankkasateita, jotka johtivat tulviin Itävallan eteläisillä alueilla.
Tämän seurauksena Itävalta haki rahoitustukea EUSR:stä.
1)Itävalta toimitti 19. lokakuuta 2023 hakemuksen, joka koski EUSR:stä maksettavaa rahoitusosuutta elokuun 2023 tulvien takia toteutettujen hätä- ja pelastustoimien rahoittamiseen.
2)Itävalta haki rahoitusosuutta EUSR:stä 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun katastrofi aiheutti ensimmäiset vahingot 3. elokuuta 2023. Hakemus sisältää kaikki EUSR-asetuksen 4 artiklassa edellytetyt tiedot.
3)Kyseessä on luonnonkatastrofi, joka kuuluu EUSR:n soveltamisalaan.
4)Itävallan viranomaiset jättivät hakemuksen EUSR-asetuksen 2 artiklan 4 kohdassa säädetyn ’naapurivaltiossa’ tapahtuneeseen katastrofiin liittyvän kriteerin perusteella. Kohdassa säädetään, että EUSR:n tuki voidaan ottaa käyttöön myös, kun kyseessä on missä tahansa tukikelpoisessa valtiossa tapahtunut luonnonkatastrofi, joka on myös suuri luonnonkatastrofi viereisessä tukikelpoisessa valtiossa. Itävallan arvion mukaan katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismäärä on 208,0 miljoonaa euroa. Koska sama luonnonkatastrofi katsotaan ’suureksi luonnonkatastrofiksi’ Sloveniassa, joka on viereinen tukikelpoinen valtio, Itävallan jättämä hakemus on EUSR-asetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tukikelpoinen rahoitettavaksi EUSR:stä maksettavalla rahoitusosuudella.
5)EUSR:stä myönnettävä rahoitusosuus lasketaan välittömien vahinkojen kokonaismäärän perusteella. Rahoitusosuutta saa käyttää ainoastaan EUSR-asetuksen 3 artiklassa määriteltyjen ensisijaisten hätä- ja pelastustoimien toteuttamiseen.
6)Itävalta ei pyytänyt EUSR-asetuksen 4 a artiklan mukaisen ennakkomaksun maksamista.
7)Rankkasateet aiheuttivat 3.–6. elokuuta 2023 paljon vahinkoa julkiselle ja yksityiselle infrastruktuurille Etelä-Itävallassa, erityisesti Unterkärntenissä ja Steiermarkissa. Tulvavesi valtasi rakennuksia, kellareita, autotalleja sekä metsä- ja peltoalueita ja aiheutti yli 900 muta- ja maanvyöryä. Yli 120 yhteisöä kärsi myrskyn aiheuttamista vahingoista, kuten yksittäisistä sähkökatkoista, jotka johtuivat pohjaveden noususta. Vahinkoja raportoitiin myös naapuriosavaltioissa, kuten Salzburgissa ja Burgenlandissa.
8)Itävalta ei pyytänyt apua EU:n hätäavun koordinointikeskuksen kautta.
9)Itävalta arvioi EUSR-asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten toimien kustannuksiksi 76,5 miljoonaa euroa ja esitti kustannuksista toimityyppien mukaisesti jaotellun yhteenvedon. Suurin osa kustannuksista (65,6 miljoonaa euroa) koskee infrastruktuurin ja laitosten palauttamista toimintakuntoon energian, vesi- ja jätevesihuollon ja liikenteen aloilla. Toiseksi suurin osa hätätoimien kustannuksista (9,7 miljoonaa euroa) liittyy ennaltaehkäisevän infrastruktuurin turvaamiseen. Kolmanneksi suurin osa kustannuksista (0,8 miljoona euroa) liittyy tilapäisiin majoitusjärjestelyihin ja pelastuspalveluihin. Neljänneksi suurin osa kustannuksista (0,4 miljoonaa euroa) liittyy katastrofialueiden raivaamiseen.
10)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/60/EY on saatettu osaksi Itävallan kansallista lainsäädäntöä vesilakiin vuonna 2011 tehdyllä muutoksella (Itävallan virallinen lehti I nro 14/2011).
11)Hakemuksen jättöpäivänä Itävaltaa vastaan ei ollut käynnissä katastrofin luonteeseen liittyvän unionin lainsäädännön soveltamista koskevia rikkomusmenettelyjä.
12)Itävallan viranomaiset eivät ilmoittaneet tukikelpoisille kustannuksille mitään vakuutusturvaa.
2.4Kreikka – suurkatastrofi: myrsky
Kreikassa raivosi 4.–11. syyskuuta 2023 Välimeren alueella esiintynyt Daniel-myrsky, joka aiheutti rankkasateita ja tulvimista usein paikoin Keski-Kreikassa, erityisesti Thessalian alueella.
Tämän seurauksena Kreikka haki rahoitustukea EUSR:stä.
1)Kreikka toimitti 20. marraskuuta 2023 hakemuksen, joka koski EUSR:stä maksettavaa rahoitusosuutta syyskuun 2023 tulvien takia toteutettujen hätä- ja pelastustoimien rahoittamiseen.
2)Kreikka haki rahoitusosuutta EUSR:stä 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun katastrofi aiheutti ensimmäisen vahingon 4. syyskuuta 2023. Hakemus sisältää kaikki EUSR-asetuksen 4 artiklassa edellytetyt tiedot.
3)Kyseessä on luonnonkatastrofi, joka kuuluu EUSR:n soveltamisalaan.
4)Kreikan viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 2,3 miljardia euroa. Määrä ylittää Kreikkaan ”suurten luonnonkatastrofien” osalta sovellettavan kynnysarvon, joka on 0,6 prosenttia bruttokansantulosta. Tämä kynnysarvo oli 1,1 miljardia euroa vuonna 2023. Katastrofi katsotaan siten EUSR-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ’suureksi luonnonkatastrofiksi’.
5)EUSR:stä myönnettävä rahoitusosuus lasketaan välittömien vahinkojen kokonaismäärän perusteella. Rahoitusosuutta saa käyttää ainoastaan EUSR-asetuksen 3 artiklassa määriteltyjen ensisijaisten hätä- ja pelastustoimien toteuttamiseen.
6)Kreikka pyysi EUSR-asetuksen 4 a artiklan mukaisen ennakkomaksun maksamista ennakoidusta rahoitusosuudesta. Alustavan arvioinnin perusteella komissio totesi, että EUSR:stä myönnettävän ennakkomaksun maksamisen edellytykset täyttyivät. Näin ollen 25 382 237 euron ennakkomaksu myönnettiin 23. tammikuuta 2024 annetulla komission täytäntöönpanopäätöksellä C(2024) 505. Ennakkomaksu maksettiin Kreikalle 8. helmikuuta 2024.
7)Syyskuun 4.–11. päivänä 2023 poikkeuksellisen voimakas ja laaja-alainen meteorologinen ja hydrologinen ilmiö, jolle olivat ominaista rankat ja pitkään jatkuneet sateet, johti katastrofaalisiin tulviin monin paikoin Keski-Kreikassa, erityisesti Thessalian alueella. Kokonaissademäärä kyseisellä aikavälillä vaihteli tulva-alueilla 400:sta 1 000 millimetriin. Myrskyn aikana sademäärä suurimmalla osalla aluetta vastasi keskimääräistä vuotuista kokonaissademäärää. Rankkasateet aiheuttivat voimakasta tulvimista Keski-Kreikassa, minkä seurauksena laajat alueet jäivät veden alle. Tulvat aiheuttivat valtavia tuhoja infrastruktuurille, saivat kadut tulvimaan, vaurioittivat rakennuksia ja siltoja ja jättivät kokonaisia kyliä veden alle. Infrastruktuurien tuhoutumisesta ja julkisen ja yksityisen omaisuuden vahingoittamisesta johtuvien laajojen taloudellisten menetysten lisäksi 17 ihmistä menetti henkensä.
8)Kreikan viranomaiset eivät pyytäneet apua unionin pelastuspalvelumekanismin kautta.
9)Kreikka arvioi EUSR-asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten toimien kustannuksiksi 1 941,0 miljoonaa euroa ja esitti kustannuksista toimityyppien mukaisesti jaotellun yhteenvedon. Suurin osa kustannuksista (1 657,0 miljoonaa euroa) koskee infrastruktuurin ja laitosten palauttamista toimintakuntoon energian, vesi- ja jätevesihuollon, tietoliikenteen, liikenteen ja koulutuksen aloilla. Toiseksi suurin osa hätätoimien kustannuksista (230,6 miljoonaa euroa) liittyy katastrofialueiden raivaamiseen. Kolmanneksi suurin osa kustannuksista (42,8 miljoona euroa) liittyy tilapäisiin majoitusjärjestelyihin ja pelastuspalveluihin. Neljänneksi suurin osa kustannuksista (11,4 miljoonaa euroa) liittyy ennaltaehkäisevän infrastruktuurin turvaamiseen ja kulttuuriperinnön suojaamiseen.
10)Kreikka on saattanut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/60/EY osaksi oikeusjärjestystään yhteisellä ministeripäätöksellä ΚΥΑ 31822/1542/Ε130/2010 (ΦΕΚ Β΄ 1108/21.07.2010).
11)Hakemuksen jättöpäivänä Kreikkaa vastaan oli käynnissä kaksi katastrofin luonteeseen liittyvän unionin lainsäädännön soveltamista koskevaa rikkomusmenettelyä. Menettely INFR(2021)2254, joka liittyi tulvariski- ja tulvavaarakarttojen päivittämiseen direktiivin 2007/60/EY mukaisesti, päätettiin 24. huhtikuuta 2024. Menettely INFR(2022)2191 siirrettiin 13. maaliskuuta 2024 EU:n tuomioistuimen käsiteltäväksi, koska Kreikka ei ole saattanut päätökseen vesienhoitosuunnitelmansa tarkistamista vesipuitedirektiivin (direktiivi 2000/60/EY) mukaisesti ja tulvariskien hallintasuunnitelmiensa tarkistamista tulvadirektiivin (direktiivi 2007/60/EY) mukaisesti.
12)Kreikan viranomaiset eivät ilmoittaneet tukikelpoisille kustannuksille mitään vakuutusturvaa.
2.5Italia – alueellinen katastrofi: tulvat Toscanan alueella
Italian Toscanan alueella esiintyi 25. lokakuuta – 10. marraskuuta 2023 rankkasateita, jotka aiheuttivat hyökytulvia.
Tämän seurauksena Italia haki rahoitustukea EUSR:stä.
1)Italia toimitti 19. tammikuuta 2024 hakemuksen, joka koski EUSR:stä maksettavaa rahoitusosuutta Toscanan alueella loka- ja marraskuussa 2023 esiintyneiden tulvien takia toteutettujen hätä- ja pelastustoimien rahoittamiseen.
2)Italia haki rahoitusosuutta EUSR:stä 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun katastrofi aiheutti ensimmäisen vahingon 29. lokakuuta 2023. Hakemus sisältää kaikki EUSR-asetuksen 4 artiklassa edellytetyt tiedot.
3)Kyseessä on luonnonkatastrofi, joka kuuluu EUSR:n soveltamisalaan.
4)Hakemuksen mukaan kyseessä on EUSR-asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu ’alueellinen luonnonkatastrofi’. Alueellisella luonnonkatastrofilla tarkoitetaan mitä tahansa luonnonkatastrofia, jonka seurauksena tukikelpoisen valtion NUTS 2 -tason alueella syntyy välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset ovat yli 1,5 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta (BKT). Italian viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 2,7 miljardia euroa. Määrä on noin 2,4 prosenttia Toscanan alueen BKT:sta, ja se ylittää ’alueellisen katastrofin’ osalta sovellettavan kynnysarvon, joka Toscanan alueen osalta on 1,7 miljardia euroa vuonna 2024.
5)EUSR:stä myönnettävä rahoitusosuus lasketaan välittömien vahinkojen kokonaismäärän perusteella. Rahoitusosuutta saa käyttää ainoastaan EUSR-asetuksen 3 artiklassa määriteltyjen ensisijaisten hätä- ja pelastustoimien toteuttamiseen.
6)Italia ei pyytänyt EUSR-asetuksen 4 a artiklan mukaisen ennakkomaksun maksamista.
7)Italian Toscanan alueella esiintyi 25. lokakuuta – 10. marraskuuta 2023 suhteellisen lyhyen ajan kuluessa rankkasateita erityisesti Praton, Firenzen, Pisan, Pistoian ja Livornon maakunnissa. Sateet ja samanaikaiset voimakkaat tuulet aiheuttivat hyökytulvia ja maanvyörymiä. Sateita seuranneiden tulvien seuraukset olivat dramaattiset. Tapahtuma aiheutti huomattavia taloudellisia vahinkoja, johti seitsemän ihmisen kuolemaan ja pakotti tuhannet lähtemään kodeistaan.
8)Italian viranomaiset eivät pyytäneet apua unionin pelastuspalvelumekanismin kautta. Italian pelastuspalveluvirasto on kuitenkin pitänyt Euroopan komission EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston alaisen ERCC:n ajan tasalla katastrofinhallintatoimien edistymisestä.
9)Italia arvioi EUSR-asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten toimien kustannuksiksi 175,6 miljoonaa euroa ja esitti kustannuksista toimityyppien mukaisesti jaotellun yhteenvedon. Suurin osa hätätoimien kustannuksista (74,3 miljoonaa euroa) koskee infrastruktuurin ja laitosten palauttamista toimintakuntoon energian, vesi- ja jätevesihuollon, tietoliikenteen, liikenteen, terveydenhuollon ja koulutuksen aloilla. Toiseksi suurin osa kustannuksista (49,0 miljoonaa euroa) liittyy tilapäisiin majoitusjärjestelyihin ja pelastuspalveluihin. Kolmanneksi suurin osa kustannuksista (26,4 miljoonaa euroa) liittyy ennaltaehkäisevän infrastruktuurin turvaamiseen ja kulttuuriperinnön suojaamiseen. Neljänneksi suurin osa kustannuksista (26,0 miljoonaa euroa) liittyy katastrofialueiden raivaamiseen.
10)Italia on saattanut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/60/EY osaksi kansallista lainsäädäntöään 23. helmikuuta 2010 annetulla asetuksella nro 49, joka koskee tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta annetun direktiivin 2007/60/EY täytäntöönpanoa. Asetuksessa nro 49/2010 säädetään, että siinä määritellyille alueille on hyväksyttävä tulvavaara- ja tulvariskikartat.
11)Hakemuksen jättöpäivänä Italiaa vastaan ei ollut käynnissä katastrofin luonteeseen liittyvän unionin lainsäädännön soveltamista koskevaa rikkomusmenettelyä.
12)Italian viranomaiset eivät ilmoittaneet tukikelpoisille kustannuksille mitään vakuutusturvaa.
2.6Ranska – alueellinen katastrofi: tulva
Ranskan Hauts-de-Francen alueella sijaitsevalla entisellä Nord-Pas-de-Calais’n alueella esiintyi 2.–9. marraskuuta 2023 rankkasateita, jotka aiheuttivat tulvimista.
Tämän seurauksena Ranska haki rahoitustukea EUSR:stä.
1)Ranska toimitti 24. tammikuuta 2024 hakemuksen, joka koski EUSR:stä maksettavaa rahoitusosuutta marraskuun 2023 tulvien takia toteutettujen hätä- ja pelastustoimien rahoittamiseen.
2)Ranska haki rahoitusosuutta EUSR:stä 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun katastrofi aiheutti ensimmäiset vahingot 2. marraskuuta 2023. Hakemus sisältää kaikki EUSR-asetuksen 4 artiklassa edellytetyt tiedot.
3)Kyseessä on luonnonkatastrofi, joka kuuluu EUSR:n soveltamisalaan.
4)Hakemuksen mukaan kyseessä on EUSR-asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu ’alueellinen luonnonkatastrofi’. Alueellisella luonnonkatastrofilla tarkoitetaan mitä tahansa luonnonkatastrofia, jonka seurauksena tukikelpoisen valtion NUTS 2 -tason alueella syntyy välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset ovat yli 1,5 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta (BKT). Ranskan viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 1,9 miljardia euroa. Määrä on noin 1,64 prosenttia entisen Nord-Pas-de-Calais’n 3 alueen BKT:sta, ja se ylittää ’alueellisen katastrofin’ osalta sovellettavan kynnysarvon, joka entisen Nord-Pas-de-Calais’n alueen osalta on 1,8 miljardia euroa vuonna 2024 4 .
5)EUSR:stä myönnettävä rahoitusosuus lasketaan välittömien vahinkojen kokonaismäärän perusteella. Rahoitusosuutta saa käyttää ainoastaan EUSR-asetuksen 3 artiklassa määriteltyjen ensisijaisten hätä- ja pelastustoimien toteuttamiseen.
6)Ranska pyysi EUSR-asetuksen 4 a artiklan mukaisen ennakkomaksun maksamista ennakoidusta rahoitusosuudesta. Alustavan arvioinnin perusteella komissio totesi, että EUSR:stä myönnettävän ennakkomaksun maksamisen edellytykset täyttyivät. Näin ollen 11 690 767 euron ennakkomaksu myönnettiin 6. kesäkuuta 2024 annetulla komission täytäntöönpanopäätöksellä C(2024) 3873. Ennakkomaksu maksettiin Ranskalle 14. kesäkuuta 2024.
7)Ranskan Hauts-de-Francen alueella sijaitsevalla entisellä Nord-Pas-de-Calais’n alueella esiintyi 2.–9. marraskuuta 2023 runsaita sateita, ja sademäärä oli joillakin alueilla jopa 271 millimetriä. Niiden seurauksena jokien vedenpinta nousi nopeasti lyhyen ajan kuluessa ja suurimmat joet tulvivat. Tapahtumalla oli vakavia seurauksia, kuten lukuisiin mutavyöryjä, joiden vuoksi teitä jouduttiin sulkemaan. Katastrofi aiheutti huomattavia taloudellisia vahinkoja ja pakotti tuhannet lähtemään kodeistaan.
8)Ranskan viranomaiset pyysivät apua unionin pelastuspalvelumekanismin kautta. Apua tarjosi Alankomaat.
9)Ranska arvioi EUSR-asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten toimien kustannuksiksi 160,2 miljoonaa euroa ja esitti kustannuksista toimityyppien mukaisesti jaotellun yhteenvedon. Suurin osa hätätoimien kustannuksista (120,1 miljoonaa euroa) koskee infrastruktuurin ja laitosten palauttamista toimintakuntoon energian, vesi- ja jätevesihuollon, tietoliikenteen, liikenteen, terveydenhuollon ja koulutuksen aloilla. Toiseksi suurin osa kustannuksista (19,3 miljoonaa euroa) liittyy katastrofialueiden raivaamiseen. Kolmanneksi suurin osa kustannuksista (10,8 miljoonaa euroa) liittyy ennaltaehkäisevän infrastruktuurin turvaamiseen ja kulttuuriperinnön suojaamiseen. Neljänneksi suurin osa kustannuksista (10,0 miljoona euroa) liittyy tilapäisiin majoitusjärjestelyihin ja pelastuspalveluihin.
10)Ranska on saattanut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/60/EY osaksi kansallista lainsäädäntöään 2. maaliskuuta 2011 annetulla asetuksella nro 2011-227, joka koskee tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta annetun direktiivin 2007/60/EY täytäntöönpanoa.
11)Hakemuksen jättöpäivänä Ranskaa vastaan ei ollut käynnissä katastrofin luonteeseen liittyvän unionin lainsäädännön soveltamista koskevaa rikkomusmenettelyä.
12)Ranskan viranomaiset eivät ilmoittaneet tukikelpoisille kustannuksille mitään vakuutusturvaa.
2.7Päätelmät
Edellä esitettyjen seikkojen ja toimitettujen tietojen arvioinnin perusteella komissio katsoo, että Italian, Slovenian, Itävallan, Kreikan ja Ranskan toimittamissa hakemuksissa tarkoitetut katastrofit täyttävät EUSR:n varojen käyttöönotolle EUSR-asetuksessa säädetyt edellytykset.
3.Rahoitus
Vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17 päivänä joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 5 , jäljempänä ’rahoituskehysasetus’, nojalla EUSR:stä voidaan ottaa käyttöön varoja solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen yhteydessä. Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (IIA) sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen 6 10 kohdassa vahvistetaan menettelyt, jotka koskevat varojen käyttöönottoa EUSR:stä solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen yhteydessä.
Koska EUSR on perustettu solidaarisuuden tukemiseksi, komissio katsoo, että tuen olisi oltava porrasteista. Näin ollen siihen osaan vahingoista, joka ylittää ’suurille luonnonkatastrofeille’ asetetun EUSR:n varojen käyttöönoton kynnysarvon (eli 0,6 % BKTL:sta tai 3 miljardia euroa vuoden 2011 hintoina sen mukaan, kumpi näistä määristä on pienempi; vrt. EUSR-asetuksen 2 artiklan 2 kohta), olisi sovellettava suurempaa tuki-intensiteettiä kuin siihen osaan vahingoista, joka jää kynnysarvon alle.
Tämä tarkoittaa, että ’suuren luonnonkatastrofin’ edellytykset täyttävästä katastrofista kärsivälle maalle myönnettävän tuen määrä lasketaan laskemalla yhteen kaksi seuraavaa määrää: 2,5 prosenttia kynnysarvon alittavasta välittömien vahinkojen kokonaismäärästä ja 6 prosenttia kynnysarvon ylittävästä välittömien vahinkojen kokonaismäärän osuudesta.
’Alueellisten luonnonkatastrofien’ johdosta maksettavien tukimäärien määrittämiseen sovellettava tukiprosentti, joka jää alle kansallisen kynnysarvon, on 2,5 prosenttia välittömien vahinkojen kokonaismäärästä. Lisäksi EUSR-asetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaan EUSR:n tukea voidaan ottaa käyttöön myös, kun kyseessä on missä tahansa tukikelpoisessa valtiossa tapahtunut luonnonkatastrofi, joka on suuri luonnonkatastrofi myös viereisessä tukikelpoisessa valtiossa. Kun haetaan tukea EUSR:stä ’naapurivaltiota’ koskevan kriteerin perusteella, välittömien vahinkojen kokonaismäärälle ei ole asetettu kynnysarvoja. Katastrofin, johon haetaan tukea ’naapurivaltiota’ koskevan kriteerin perusteella, johdosta maksettavan tukimäärän määrittämiseen sovellettava tukiprosentti on sama kuin alueellisen katastrofin osalta eli 2,5 prosenttia välittömien vahinkojen kokonaismäärästä. Rahoitustuen määrä ei saa ylittää tukikelpoisten toimien arvioituja kokonaiskustannuksia.
EUSR:stä myönnettävän tuen laskutapa on määritelty rahaston vuosikertomuksessa (2002–2003), ja neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat hyväksyneet sen. Komissio ehdottaa näin ollen budjettivallan käyttäjälle seuraavien määrien käyttöönottoa kaikkien kuuden hakemuksen osalta:
|
Katastrofi |
Välittömien vahinkojen kokonaismäärä (euroa) |
Katastrofin kynnysarvo (euroa) |
2,5 % välittömien vahinkojen kokonaismäärästä (euroa) |
2,5 % välittömien vahinkojen kokonaismäärästä enintään suurkatastrofiin sovellettavaan kynnysarvoon asti (euroa) |
6 % välittömistä vahingoista suurkatastrofiin sovellettavan kynnysarvon ylittävältä osuudelta (euroa) |
Ehdotettu EUSR:stä myönnettävän tuen määrä (euroa) |
Ennakko (euroa) |
Loppumaksu (euroa) |
|
alueellinen / suurkatastrofi |
alueellinen katastrofi |
laskelma tuesta suurkatastrofin tapauksessa |
||||||
|
Italia (Emilia-Romagna) – tulva (suurkatastrofi) |
8 533 315 251 |
3 804 725 000 |
ei sovelleta |
95 118 125 |
283 715 415 |
378 833 540 |
94 708 385 |
284 125 155 |
|
Slovenia – tulva (suurkatastrofi) |
7 320 232816 |
308 826 000 |
ei sovelleta |
7 720 650 |
420 684 409 |
428 405 059 |
100 000 000 |
328 405 059 |
|
Itävalta – tulva (naapurimaa) |
207 969 814 |
ei sovelleta |
5 199 245 |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
5 199 245 |
ei sovelleta |
5 199 245 |
|
Kreikka – tulva (suurkatastrofi) |
2 325 232 656 |
1 085 286 000 |
ei sovelleta |
27 132 150 |
74 396 799 |
101 528 949 |
25 382 237 |
76 146 712 |
|
Italia (Toscana) – tulva (alueellinen katastrofi) |
2 712 473 053 |
1 719 230 000 |
67 811 826 |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
67 811 826 |
ei sovelleta |
67 811 826 |
|
Ranska – tulva (alueellinen katastrofi) |
1 870 522 773 |
1 839 110 000 |
46 763 069 |
ei sovelleta |
ei sovelleta |
46 763 069 |
11 690 767 |
35 072 302 |
|
YHTEENSÄ |
1 028 541 689 |
231 781 389 |
796 760 300 |
|||||
Vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 muuttamisesta 29 päivänä helmikuuta 2024 annetussa neuvoston asetuksessa 2024/765 7 jaetaan solidaarisuus- ja hätäapuvaraus kahteen erilliseen välineeseen: eurooppalainen solidaarisuusvaraus ja hätäapuvaraus. Eurooppalaisen solidaarisuusvarauksen vuotuinen määrä on 1 016 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina eli 1 144,2 miljoonaa euroa vuoden 2024 hintoina), ja siitä annettavalla avulla vastataan EUSR:n kattamiin hätätilanteisiin.
Jotta vuotuiset määrärahat eivät ehtyisi liian aikaisessa vaiheessa vuotta, EUSR-asetuksen 3 artiklan 7 kohdassa ja muutetun rahoituskehysasetuksen 9 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, että EUSR:n vuotuisista määrärahoista on oltava kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä jäljellä 25 prosenttia (eli 286 miljoonaa euroa vuonna 2024).
EUSR-asetuksen 4 a artiklan 4 kohdan mukaisesti EU:n vuoden 2024 yleiseen talousarvioon on jo otettu 50 000 000 euroa (maksusitoumus- ja maksumäärärahoina) mahdollisten ennakkomaksujen maksamista varten.
Näin ollen EUSR:ää varten on eurooppalaisen solidaarisuusvarauksen vuoden 2024 määrärahoista käytettävissä tässä vaiheessa enintään 808 135 764 euroa, mikä mahdollistaa tästä käyttöönotosta aiheutuvien maksutarpeiden kattamisen.
|
EUSR:stä käytettävissä oleva määrä vuonna 2024: |
|
|
EUSR:n vuotuiset kokonaismäärärahat vuonna 2024 |
1 144 181 018 |
|
1. lokakuuta jälkeen käytettävissä oleva määrä (-) |
286 045 254 |
|
Ennakkomaksuihin varatut määrärahat (-) |
50 000 000 |
|
Käytettävissä oleva määrä ennen 1. lokakuuta |
808 135 764 |
|
Tässä käyttöön otettava määrä |
796 760 300 |
Komissio on EU:n vuoden 2024 yleiseen talousarvioon otetusta 50 000 000 euron määrästä suorittanut vuonna 2024 Kreikalle Daniel-myrskyn aiheuttamien tulvien johdosta 25 382 237 euron ennakkomaksun ja Ranskalle entisen Nord-Pas-de-Calais’n alueen tulvien johdosta 11 690 767 euron ennakkomaksun. Näin ollen ennakkomaksuja varten on käytettävissä vielä 12 926 996 euroa.
2024/0212 (BUD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta tuen antamiseksi Italialle, Slovenialle, Itävallalle, Kreikalle ja Ranskalle vuonna 2023 tapahtuneiden kuuden luonnonkatastrofin johdosta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottavat huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11 päivänä marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 8 ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,
ottavat huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17 päivänä joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 9 ja erityisesti sen 9 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn toimielinten sopimuksen 10 talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta (IIA), talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, ja erityisesti sen 10 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsovat seuraavaa:
1)Euroopan unionin solidaarisuusrahaston, jäljempänä ’rahasto’, tavoitteena on antaa unionille mahdollisuus reagoida nopeasti, tehokkaasti ja joustavasti hätätilanteisiin osoittaakseen solidaarisuutta suurten tai alueellisten luonnonkatastrofien tai vakavien kansanterveysuhkien kohteeksi joutuneiden alueiden väestöä kohtaan.
2)Rahasto ei saa ylittää neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU, Euratom) 2024/765 11 , 9 artiklassa vahvistettuja enimmäismääriä.
3)Italia toimitti 24 päivänä heinäkuuta 2023 hakemuksen rahaston varojen käyttöönottamiseksi Emilia-Romagnan alueella toukokuussa 2023 esiintyneiden tulvien vuoksi.
4)Slovenia toimitti 20 päivänä lokakuuta 2023 hakemuksen rahaston varojen käyttöönottamiseksi elokuussa 2023 esiintyneiden tulvien vuoksi.
5)Itävalta toimitti 19 päivänä lokakuuta 2023 hakemuksen rahaston varojen käyttöönottamiseksi elokuussa 2023 esiintyneiden tulvien vuoksi.
6)Kreikka toimitti 20 päivänä marraskuuta 2023 hakemuksen rahaston varojen käyttöönottamiseksi syyskuussa 2023 esiintyneiden tulvien vuoksi.
7)Italia toimitti 19 päivänä tammikuuta 2024 hakemuksen rahaston varojen käyttöönottamiseksi Toscanassa loka- ja marraskuussa 2023 esiintyneiden tulvien vuoksi.
8)Ranska toimitti 24 päivänä tammikuuta 2024 hakemuksen rahaston varojen käyttöönottamiseksi marraskuussa 2023 esiintyneiden tulvien vuoksi.
9)Edellä mainitut hakemukset täyttävät asetuksen (EY) N:o 2012/2002 4 artiklassa säädetyt edellytykset rahoitusosuuden myöntämiseksi rahastosta.
10)Sen vuoksi rahastosta olisi otettava käyttöön varoja rahoitustuen myöntämiseksi Italialle, Slovenialle, Itävallalle, Kreikalle ja Ranskalle.
11)Jotta rahaston varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Unionin yleisessä talousarviossa otetaan käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja maksusitoumus- ja maksumäärärahoina luonnonkatastrofeihin liittyen seuraavasti:
a)Italialle myönnetään 378 833 540 euroa Emilia-Romagnan alueella toukokuussa 2023 esiintyneiden tulvien vuoksi;
b)Slovenialle myönnetään 428 405 059 euroa elokuussa 2023 esiintyneen tulvan vuoksi;
c)Itävallalle myönnetään 5 199 245 euroa elokuussa 2023 esiintyneiden tulvien vuoksi;
d)Kreikalle myönnetään 101 528 949 euroa syyskuussa 2023 esiintyneiden tulvien vuoksi;
e)Italialle myönnetään 67 811 826 euroa Toscanan alueella loka- ja marraskuussa 2023 esiintyneiden tulvien vuoksi;
f)Ranskalle myönnetään 46 763 069 euroa entisen Nord-Pas-de-Calais’n alueella marraskuussa 2023 esiintyneiden tulvien vuoksi.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan [sen hyväksymispäivästä] 12*.
Tehty Brysselissä
Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta