|
17.12.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 338/10 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1260/2008,
annettu 10 päivänä joulukuuta 2008,
tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta kansainvälisen tilinpäätösstandardin IAS 23 osalta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Tietyt kansainväliset tilinpäätösstandardit ja tulkinnat, jotka olivat voimassa 15 päivänä lokakuuta 2008, hyväksyttiin komission asetuksella (EY) N:o 1126/2008 (2). |
|
(2) |
International Accounting Standards Board (IASB) julkaisi 29 päivänä maaliskuuta 2007 tarkistetun standardin IAS 23 Vieraan pääoman menot, jäljempänä ’tarkistettu IAS 23’. Tarkistetusta IAS 23:sta on poistettu IAS 23:ssa sallittu vaihtoehtoinen toimintatapa aktivoida vieraan pääoman menot niiltä osin kuin ne välittömästi johtuvat tietyt ehdot täyttävän hyödykkeen hankinnasta, rakentamisesta tai valmistamisesta. Kaikki tällaiset vieraan pääoman menot on aktivoitava ja sisällyttävä pääoman hankintamenoon. Muut vieraan pääoman menot olisi kirjattava kuluiksi. Tarkistettu IAS 23 korvaa vuonna 1993 tarkistetun IAS 23:n Vieraan pääoman menot. |
|
(3) |
Tilinpäätöskysymysten asiantuntijakomitean (European Financial Reporting Advisory Group, EFRAG) teknisen asiantuntijaryhmän (Technical Expert Group, TEG) kuulemisessa vahvistettiin, että tarkistettu IAS 23 on asetuksen (EY) N:o 1606/2002 3 artiklan 2 kohdassa hyväksymiselle asetettujen teknisten edellytysten mukainen. Tilinpäätösstandardeja koskevien lausuntojen tarkasteluryhmä arvioi EFRAGin antaman hyväksymislausunnon tilinpäätösstandardeja koskevien lausuntojen tarkasteluryhmän perustamisesta tietojen antamiseksi komissiolle EFRAGin (European Financial Reporting Advisory Group) lausuntojen puolueettomuudesta ja tasapuolisuudesta 14 päivänä heinäkuuta 2006 tehdyn komission päätöksen 2006/505/EY (3) mukaisesti ja esitti näkemyksenään Euroopan komissiolle, että lausunto on tasapuolinen ja puolueeton. |
|
(4) |
Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1126/2008 olisi muutettava. |
|
(5) |
Tilinpäätöskysymysten sääntelykomitea on hyväksynyt tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Korvataan asetuksen (EY) N:o 1126/2008 liitteessä kansainvälinen tilinpäätösstandardi IAS 23 Vieraan pääoman menot (tarkistettu 1993) kansainvälisellä tilinpäätösstandardilla IAS 23 Vieraan pääoman menot (tarkistettu 2007) tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Yritysten on sovellettava tämän asetuksen liitteessä tarkoitettua IAS 23:a (tarkistettu 2007) viimeistään sen ensimmäisen tilikauden alusta, joka alkaa 31 päivän joulukuuta 2008 jälkeen.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä siitä, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 10 päivänä joulukuuta 2008.
Komission puolesta
Charlie McCREEVY
Komission jäsen
(1) EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1.
LIITE
KANSAINVÄLISET TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT
|
IAS 23 |
IAS 23 Vieraan pääoman menot (Tarkistettu 2007) |
Kopiointi sallitaan Euroopan talousalueella. Kaikki olemassa olevat oikeudet pidätetään Euroopan talousalueen ulkopuolella lukuun ottamatta oikeutta kopioida yksityiskäyttöön tai muuhun kohtuulliseen käyttöön. Lisätietoja on saatavissa IASB:sta internetosoitteessa www.iasb.org
KANSAINVÄLINEN TILINPÄÄTÖSSTANDARDI INTERNATIONAL ACCOUNTING STANDARD IAS 23
Vieraan pääoman menot
PÄÄPERIAATE
|
1 |
Vieraan pääoman menot, jotka välittömästi johtuvat ehdot täyttävän hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, muodostavat osan kyseisen hyödykkeen hankintamenosta. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi. |
SOVELTAMISALA
|
2 |
Yhteisön on sovellettava tätä standardia vieraan pääoman menojen kirjanpitokäsittelyyn. |
|
3 |
Standardissa ei käsitellä oman pääoman todellisia eikä laskennallisia menoja, ei myöskään kun menot liittyvät sellaiseen etuoikeutettuun pääomaan, jota ei luokitella vieraaksi pääomaksi. |
|
4 |
Yhteisön ei tarvitse soveltaa standardia seuraavien hyödykkeiden hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuviin vieraan pääoman menoihin:
|
MÄÄRITELMÄT
|
5 |
Tässä standardissa käytetään seuraavia termejä seuraavassa merkityksessä:
Vieraan pääoman menot ovat korkomenoja ja muita menoja, joita yhteisölle syntyy varojen lainaksi ottamisen yhteydessä. Ehdot täyttävä hyödyke on sellainen hyödyke, jonka saattaminen valmiiksi sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan. |
|
6 |
Vieraan pääoman menoihin voivat sisältyä:
|
|
7 |
Mitkä tahansa seuraavista hyödykkeistä voivat olosuhteista riippuen olla ehdot täyttäviä hyödykkeitä:
Rahoitusvarat ja lyhyessä ajassa teollisesti valmistettava tai muutoin tuotettava vaihto-omaisuus eivät ole ehdot täyttäviä hyödykkeitä. Ehdot täyttäviä hyödykkeitä eivät myöskään ole hyödykkeet, jotka jo hankittaessa ovat valmiita niille aiottuun käyttötarkoitukseen tai myytäväksi. |
KIRJAAMINEN
|
8 |
Yhteisön on aktivoitava ehdot täyttävän hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa. Yhteisön on kirjattava muut vieraan pääoman menot kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. |
|
9 |
Vieraan pääoman menot, jotka välittömästi johtuvat ehdot täyttävän hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, sisältyvät kyseisen hyödykkeen hankintamenoon. Tällaiset vieraan pääoman menot aktivoidaan osana hyödykkeen hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat yhteisölle vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot ovat määritettävissä luotettavasti. Kun yhteisö soveltaa IAS 29:ää Taloudellinen raportointi hyperinflaatiomaissa, se kirjaa vieraan pääoman menoista kuluksi asianomaisen ajanjakson inflaatiota vastaavan osuuden kyseisen standardin kappaleen 21 mukaisesti. |
Aktivoitavissa olevat vieraan pääoman menot
|
10 |
Ehdot täyttävän hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot ovat sellaisia vieraan pääoman menoja, jotka olisi vältetty, jos ehdot täyttävästä hyödykkeestä aiheutuneet menot eivät olisi toteutuneet. Silloin kun yhteisö ottaa varoja lainaksi nimenomaisesti tietyn ehdot täyttävän hyödykkeen hankkimista varten, kyseiseen ehdot täyttävään hyödykkeeseen välittömästi liittyvät vieraan pääoman menot voivat olla helposti tunnistettavissa. |
|
11 |
Voi olla vaikeaa tunnistaa välitön yhteys tiettyjen lainojen ja ehdot täyttävän hyödykkeen välillä sekä määrittää lainat, jotka muutoin olisi voitu välttää. Tällainen vaikeus ilmenee esimerkiksi silloin, kun yhteisön rahoitustoimintaa koordinoidaan keskitetysti. Vaikeuksia syntyy myös, kun konserni käyttää varojen lainaamiseen useita korkotasoltaan erilaisia vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja ja lainaa näin saamiaan varoja erilaisilla perusteilla toisille konserniin kuuluville yhteisöille. Asia mutkistuu myös silloin, kun käytetään ulkomaan rahan määräisiä tai ulkomaanrahaan sidottuja lainoja, kun konserni toimii korkean inflaation maissa, ja kun valuuttakurssit vaihtelevat. Ehdot täyttävän hyödykkeen hankkimisesta välittömästi johtuvien vieraan pääoman menojen määrittäminen on tämän vuoksi vaikeaa ja siinä vaaditaan harkintaa. |
|
12 |
Silloin kuin yhteisö ottaa varoja lainaksi nimenomaan jonkin ehdot täyttävän hyödykkeen hankkimista varten, sen on määritettävä aktivoitavissa olevat vieraan pääoman menot siten, että ne ovat kyseisestä lainasta johtuvat kauden aikana toteutuneet vieraan pääoman menot vähennettyinä mahdollisilla kyseisten lainaksi otettujen varojen tilapäisestä sijoittamisesta johtuvilla sijoitustuotoilla. |
|
13 |
Ehdot täyttävän hyödykkeen rahoitusta koskevat järjestelyt voivat johtaa siihen, että yhteisö saa lainaksi otettuja varoja ja sille syntyy niihin liittyviä vieraan pääoman menoja jo ennen kuin varat käytetään kokonaan tai osaksi ehdot täyttävää hyödykettä koskeviin menoihin. Tällaisissa tilanteissa varat usein sijoitetaan tilapäisesti siihen asti, kunnes ne käytetään ehdot täyttävään hyödykkeeseen. Kaudella aktivoitavissa olevia vieraan pääoman menoja määritettäessä tällaisista varoista mahdollisesti saadut sijoitustuotot vähennetään syntyneistä vieraan pääoman menoista. |
|
14 |
Silloin kun yhteisön yleisesti lainaksi ottamia varoja käytetään ehdot täyttävän hyödykkeen hankkimiseen, yhteisön on määritettävä aktivoitavissa olevat vieraan pääoman menot siten, että hyödykkeestä aiheutuneet menot kerrotaan rahoitusmenokertoimella. Rahoitusmenokertoimena on käytettävä niiden vieraan pääoman menojen painotettua keskiarvoa, jotka johtuvat yhteisöllä kauden aikana olevista lainoista, lukuun ottamatta niitä lainoja, jotka on otettu nimenomaisesti jonkin ehdot täyttävän hyödykkeen hankkimista varten. Yhteisön kauden aikana aktivoimien vieraan pääoman menojen määrä ei saa ylittää kyseisellä kaudella syntyneiden vieraan pääoman menojen määrää. |
|
15 |
Joissakin tapauksissa on perusteltua ottaa huomioon kaikki emoyrityksen ja sen tytäryritysten lainat laskettaessa vieraan pääoman menojen painotettua keskiarvoa; toisissa tapauksissa on perusteltua, että kukin tytäryritys käyttää omista lainoistaan johtuvien vieraan pääoman menojen painotettua keskiarvoa. |
Ehdot täyttävän hyödykkeen kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän
|
16 |
Silloin kun ehdot täyttävän hyödykkeen kirjanpitoarvo tai odotettu lopullinen hankintameno ylittää hyödykkeestä kerrytettävissä olevan rahamäärän tai hyödykkeen nettorealisointiarvon, kirjanpitoarvoa alennetaan tai se kirjataan kokonaan kuluksi muiden standardien sisältämien vaatimusten mukaisesti. Tietyissä tilanteissa kirjanpitoarvon alennus tai kuluksikirjaus peruutetaan kyseisten standardien mukaisesti. |
Aktivoimisen aloittaminen
|
17 |
Yhteisön on aktivoitava pääoman menot osana ehdot täyttävän hyödykkeen hankintamenoa aloituspäivästä lukien. Aktivoimisen aloituspäivä on se päivä, jona yhteisö täyttää ensimmäistä kertaa kaikki seuraavat ehdot:
|
|
18 |
Ehdot täyttävästä hyödykkeestä johtuviin menoihin luetaan vain sellaiset menot, joista on aiheutunut maksusuorituksia tai muiden varojen siirtoja tai joista on syntynyt korollisia velkoja. Menoista vähennetään mahdolliset hyödykkeeseen liittyvät työn edistymiseen perustuen saadut maksusuoritukset ja saadut avustukset (katso IAS 20 Julkisten avustusten kirjanpidollinen käsittely ja julkisesta tuesta tilinpäätöksessä esitettävät tiedot). Hyödykkeen keskimääräinen kirjanpitoarvo kauden aikana aiemmin aktivoidut vieraan pääoman menot mukaan lukien on normaalisti kohtuullinen likiarvo niille menoille, jotka kerrotaan rahoitusmenokertoimella kyseisellä kaudella. |
|
19 |
Toimenpiteet, jotka ovat välttämättömiä hyödykkeen saattamiseksi valmiiksi sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten, käsittävät muutakin kuin hyödykkeen fyysisen valmistamisen. Niihin kuuluu ennen fyysisen valmistamisen aloittamista tapahtuva tekninen ja hallinnollinen työ, kuten lupien saamiseen liittyvät toimenpiteet ennen fyysisen toteuttamisen aloittamista. Tällaisiin toimenpiteisiin ei kuitenkaan lueta hyödykkeen hallussapitoa, kun ei ole käynnissä hyödykkeen tilaa muuttavaa valmistusta tai kehittämistä. Esimerkiksi vieraan pääoman menot, jotka syntyvät maa-alueen parannustöistä, aktivoidaan sillä kaudella, jonka aikana parantamiseen liittyviä toimenpiteitä suoritetaan. Kuitenkaan ne vieraan pääoman menot, jotka syntyvät, kun rakentamista varten hankittua maa-aluetta pidetään hallussa ilman mitään siihen liittyvää kehittämistoimintaa, eivät ole aktivoitavissa. |
Aktivoimisen keskeyttäminen
|
20 |
Yhteisön on keskeytettävä vieraan pääoman menojen aktivoiminen, jos yhteisö keskeyttää ehdot täyttävän hyödykkeen aktiivisen kehittämisen pitkähköksi aikaa. |
|
21 |
Yhteisölle voi syntyä vieraan pääoman menoja pitkähkönä ajanjaksona, jonka aikana toimenpiteet, jotka tarvitaan hyödykkeen valmiiksi saattamiseksi sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten, ovat keskeytyksissä. Tällaiset menot ovat keskeneräisten hyödykkeiden hallussapidosta syntyviä menoja, eivätkä ne ole aktivoitavissa. Yhteisö ei kuitenkaan yleensä keskeytä vieraan pääoman menojen aktivoimista ajanjaksona, jona suoritetaan merkittävää teknistä ja hallinnollista työtä. Yhteisö ei myöskään keskeytä vieraan pääoman menojen aktivoimista silloin, kun tilapäinen viive on tarpeellinen osa prosessia, jonka avulla hyödyke saatetaan valmiiksi sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten. Aktivoimista jatketaan esimerkiksi sellaisena pitkähkönä ajanjaksona, jona korkea vedenpinta viivyttää sillan rakentamista, mikäli tällainen vedenkorkeus on rakentamisen aikana tavanomainen kyseisellä maantieteellisellä alueella. |
Aktivoimisen lopettaminen
|
22 |
Yhteisön on lopetettava vieraan pääoman menojen aktivoiminen, kun toimenpiteet, jotka tarvitaan ehdot täyttävän hyödykkeen saattamiseksi valmiiksi sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten, on suoritettu loppuun olennaisilta osin. |
|
23 |
Hyödyke on normaalisti valmis sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten silloin, kun hyödykkeen fyysinen valmistaminen on loppuun suoritettu, vaikka rutiininomainen hallinnollinen työ saattaakin jatkua edelleen. Jos tekemättä on vain vähäisiä muutoksia, kuten esimerkiksi kiinteistön viimeistely ostajan tai käyttäjän erityisohjeiden mukaisesti, tämä viittaa siihen, että toimenpiteet on suoritettu loppuun olennaisilta osin. |
|
24 |
Silloin kun yhteisö saattaa ehdot täyttävän hyödykkeen valmistamisen loppuun osissa ja kutakin osaa voidaan käyttää valmistustyön yhä jatkuessa muissa osissa, yhteisön on lopetettava vieraan pääoman menojen aktivoiminen saatettuaan olennaisilta osin loppuun toimenpiteet, jotka tarvitaan kyseisen osan saattamiseksi valmiiksi sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten. |
|
25 |
Toimitilakokonaisuus, joka koostuu useammasta rakennuksesta, joista kutakin voidaan käyttää erillisenä, on esimerkki ehdot täyttävästä hyödykkeestä, jonka kutakin osaa voidaan käyttää valmistustyön yhä jatkuessa muissa osissa. Esimerkki ehdot täyttävästä hyödykkeestä, jonka on oltava kokonaan valmis ennen kuin mitään osaa voidaan käyttää, on teollisuuslaitos, joka käsittää useita peräkkäisiä tehtaan eri osissa samalla alueella tapahtuvia prosesseja, esimerkiksi terästehdas. |
TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT
|
26 |
Yhteisön on esitettävä tilinpäätöksessään:
|
SIIRTYMÄSÄÄNNÖT
|
27 |
Silloin kun tämän standardin soveltamisessa on kysymys tilinpäätöksen laatimisperiaatteen muutoksesta, yhteisön on sovellettava standardia niihin ehdot täyttäviin hyödykkeisiin liittyviin vieraan pääoman menoihin, joita koskeva aktivoimisen aloittamispäivä on voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. |
|
28 |
Yhteisö voi kuitenkin valita minkä tahansa voimaantulopäivää edeltävän päivän ja soveltaa standardia niihin ehdot täyttäviin hyödykkeisiin liittyviin vieraan pääoman menoihin, joita koskeva aktivoimisen aloittamispäivä on kyseisenä päivänä tai sen jälkeen. |
VOIMAANTULO
|
29 |
Yhteisön on sovellettava tätä standardia 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittu. Jos yhteisö soveltaa standardia aikaisemmasta päivästä kuin 1.1.2009 lukien, tästä on annettava tieto. |
IAS 23:N (UUDISTETTU 1993) KUMOAMINEN
|
30 |
Tämä standardi korvaa vuonna 1993 uudistetun IAS 23:n Vieraan pääoman menot. |
Liite
Muutokset muihin määräyksiin
Tämän liitteen sisältämiä muutoksia on sovellettava 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa tätä standardia aikaisemmalla kaudella, tämän liitteen sisältämiä muutoksia on sovellettava tällä aikaisemmalla kaudella. Muuttuneissa kappaleissa lisätty teksti esitetään alleviivattuna ja poistettu esitetään yliviivattuna.
А1 IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto muutetaan seuraavasti.
Kappaleita 9, 12 ja 13 muutetaan, kappaleen 25H jälkeen lisätään otsikko ja kappale 25I, sekä lisätään kappale 47G seuraavasti:
|
”9 |
Toisiin IFRS-standardeihin sisältyviä siirtymäsääntöjä sovelletaan tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutoksiin, jotka tekee IFRS-standardeja jo käyttävä yhteisö; ne eivät – kappaleissa 25D, 25H, 25I, 34A ja 34B esitetyin poikkeuksin – koske IFRS-tilinpäätöksen ensilaatijan siirtymistä IFRS-standardeihin. |
|
12 |
Tässä IFRS-standardissa määrätään kahdenlaisia poikkeuksia siitä periaatteesta, että yhteisön avaavan IFRS-taseen on oltava kaikkien IFRS-standardien mukainen:
|
|
13 |
Yhteisö saa halutessaan käyttää yhtä tai useampaa seuraavista helpotuksista:
Yhteisö ei saa soveltaa näitä helpotuksia analogisesti muihin eriin. |
Vieraan pääoman menot
|
25I |
Ensilaatija voi soveltaa vuonna 2007 uudistetun IAS 23:n Vieraan pääoman menot kappaleissa 27 ja 28 esitettyjä siirtymäsääntöjä. Kyseisiin kappaleisiin sisältyvät viittaukset voimaantulopäivään on tulkittava siten, että ne tarkoittavat 1.1.2009 tai sitä myöhempää IFRS-standardeihin siirtymispäivää. |
|
47G |
Yhteisön on sovellettava kappaleiden 13(n) ja 25I muutoksia tilikausilla, jotka alkavat 1.1.2009 tai sen jälkeen. Jos yhteisö soveltaa IAS 23:a aikaisemmalla kaudella, sen on sovellettava näitä muutoksia tällä aikaisemmalla kaudella.” |
А2 IAS 1:n Tilinpäätöksen esittäminen kappaleen 110 viimeinen virke poistetaan.
A3 IAS 7:än Rahavirtalaskelmat kappaletta 32 muutetaan seuraavasti:
|
”32 |
Tilikaudella maksetut korot esitetään kokonaisuudessaan rahavirtalaskelmassa riippumatta siitä, onko ne kirjattu kuluiksi tuloslaskelmaan vai aktivoitu IAS 23:n Vieraan pääoman menot mukaisesti.” |
A4 IAS 11:n Pitkäaikaishankkeet kappaleen 18 viimeinen virke muutetaan seuraavasti:
|
”18 |
Menoihin, jotka voivat johtua hanketuotannosta yleisesti ja ovat kohdistettavissa yksittäisille hankkeille, kuuluvat myös vieraan pääoman menot.” |
A5 IAS 16:n Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kappale 23 muutetaan seuraavasti.
|
”23 |
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintameno on sen kirjaamispäivän käteishintaa vastaava määrä. Jos maksua lykätään tavanomaisista luottoehdoista poiketen, vastaavan käteishinnan ja maksujen kokonaismäärän välinen erotus kirjataan korkokuluksi luottoajalle, ellei kyseistä korkoa aktivoida IAS 23:n mukaisesti.” |
A6 IAS 38:n Aineettomat hyödykkeet kappaletta 32 muutetaan seuraavasti:
|
”32 |
Jos aineettomasta hyödykkeestä suoritettavaa maksua lykätään tavanomaisista luottoehdoista poiketen, hyödykkeen hankintamenona käytetään vastaavaa käteishintaa. Tämän määrän ja maksusuoritusten kokonaismäärän välinen ero kirjataan korkokuluksi luottoajalle, ellei sitä aktivoida IAS 23:n Vieraan pääoman menot mukaisesti.” |
A7 IFRIC:n tulkinnan 1 Käytöstä poistamista ja alkuperäiseen tilaan palauttamista koskevien sekä muiden vastaavanlaisten velkojen muutokset kappaletta 8 muutetaan seuraavasti:
|
”8 |
Kaudella tapahtuva diskonttausvaikutuksen purkautuminen on kirjattava tulosvaikutteisesti rahoituskuluksi sitä mukaa, kuin se toteutuu. IAS 23:n mukainen aktivoiminen ei ole sallittua.” |