<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><CONCLUSION NNC="YES" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.00-20081231.xd"><BIB.CONCLUSION><REF.CASE FILE="ECRCJ2005FIA.1201051301.case.xml"><NO.CASE>C-461/03</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62003C0461</NO.CELEX><NO.SEQ>0009.0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>10516</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>10536</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>21</PAGE.TOTAL></BIB.CONCLUSION><CURR.TITLE><LEFT>JULKISASIAMIES RUIZJARABON RATKAISUEHDOTUS — ASIA C-461/03</LEFT><RIGHT>GASTON SCHUL DOUANE-EXPEDITEUR</RIGHT></CURR.TITLE><CONTENTS.CONCLUSION><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus</HT></P><P><HT TYPE="UC">Dámaso Ruiz-Jarabo Colomer</HT></P><P><DATE ISO="20050630">30 päivänä kesäkuuta 2005</DATE><NOTE NOTE.ID="E0001" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Alkuperäinen kieli: espanja.</P></NOTE></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>I</NO.P><TXT>Johdanto</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT>Asiassa Foto-Frost annetun tuomion<NOTE NOTE.ID="E0002" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="314/85" YEAR="1987" PAGE.ECR="4199">314/85, Foto-Frost, tuomio <DATE ISO="19871022">22.10.1987</DATE> (Kok. 1987, s. 4199, Kok. Ep. IX, s. 235)</REF.DOC.ECR></P></NOTE> perusteella kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden tuomioistuinten on esitettävä yhteisöjen tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymys ennen kuin ne toteavat yhteisön säädöksen pätemättömäksi. Nyt käsiteltävässä asiassa tulee esiin epäilys siitä, onko tämä yksinomaan oikeuskäytännössä kehitetty velvoite ehdoton vai voiko siihen liittyä joitain poikkeuksia, koska sitä ei ole vahvistettu perustamissopimuksissa.</TXT></NP><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>Kreikan mytologiassa Sisyfos tuomittiin kovaan työhön eli vierittämään painavaa kiveä kukkulan laelle ja, heti kun hän oli saanut sen ylös, päästämään se kierähtämään takaisin laaksoon, noutamaan kivi alhaalta ja aloittamaan sen vierittäminen takaisin ylös loputtomiin, ilman että hänelle olisi suotu myönnytyksiä, vaikka hän oli ilmeisen väsynyt.<NOTE NOTE.ID="E0003" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Jo Homeroksen Iliaasta löytyy muutamia viittauksia Sisyfokseen, joka oli tuulten jumalan Aiolon poika ja jonka katsottiin olevan <QUOT.START ID="QS0001" REF.END="QE0001" CODE="201D"/>viekkain mies suvust' ihmisien<QUOT.END ID="QE0001" REF.START="QS0001" CODE="201D"/> (Homeros, Ilias, suomentanut Otto Manninen, WSOY, 4. painos, Porvoo, 1962, kuudes laulu, säe 153, s. 110). Ensimmäinen kuvaus hänen rangaistuksestaan löytyy kuitenkin Odysseian yhdennentoista laulun säkeistä 593-600, joissa kerrotaan Odysseuksen vierailusta Haadeksen luona:</P><P><QUOT.START ID="QS0002" REF.END="QE0002" CODE="201D"/>Sisyfos siell' oli myös, kova joli oli kärsiä vaiva, suunnaton väättävänään käsin kaksin kalliolouhi. Väänsi ja reutoi, ponnistain kovin kättä ja jalkaa, vuoren huippua kohti hän louhta, mut aina kun sinne juur' oli saada jo sen ihan huippuun, ryöstihe vauhtiin taas kivi kiusallinen, tuli vyöryen tanterehelle. Alkoi taas sama vääntö ja ponnistus, hiki juoksi virtoinaan jäsenistä, ja peittyi pää tomupilveen.<QUOT.END ID="QE0002" REF.START="QS0002" CODE="201D"/> (Homeros, Odysseia, suomentanut Otto Manninen, WSOY, Porvoo, 1962, s. 181)</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT>Kauhean kohtalon syyt pysyvät hämärän peitossa mutta liittyvät sankarin tiettyihin urotekoihin, joita jumalat pitivät ylemmyytensä uhmaamisena.<NOTE NOTE.ID="E0004" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Onnettoman Sisyfoksen kaukainen tapaus liittyi hänen varomattomiin puheisiinsa, sillä hän oli kertonut Asopaalle, että Zeus oli raiskannut Asopaan tyttären nymfi Eginan, jonka kanssa hänellä oli intohimoinen romanssi eräällä Aigeian meren saarella. Brunei, P. ja Bastian, A., Sisyphe et son rocher. Toim. Du Rocher, Monaco, 2004, s. 34 ja sitä seuraavat sivut.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>4.</NO.P><TXT>Sisyfoksen, Korintin perustajan ja kuninkaan tavoin myös kansallinen tuomioistuin joutuu jatkuvasti esittämään ennakkoratkaisupyynnön yhteisön säädösten pätemättömyydestä.</TXT></NP><?PAGE NO="I-10517"?><NP><NO.P>5.</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävä ennakkoratkaisupyyntö on mielenkiintoinen sen vuoksi, että siinä verrataan keskenään kahta seikkaa, jotka muodostavat rajat tuomioistuinten mahdollisuuksille kääntyä yhteisöjen tuomioistuimen puoleen EY 234 artiklan nojalla.</TXT></NP><NP><NO.P>6.</NO.P><TXT>Pääasian oikeudenkäynnin olosuhteiden perusteella voidaan epäillä aineellista tarvetta esittää kysymys yhteisöjen tuomioistuimelle, koska vastaus on aivan selvä, kun otetaan huomioon aikaisempi täysin yksiselitteinen tuomio.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>II</NO.P><TXT>Pääasian tosiseikat ja ennakkoratkaisukysymykset</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>7.</NO.P><TXT>Tosiseikastolla on vähäinen merkitys ennakkoratkaisukysymyksen ratkaisemisen osalta, joten se voidaan esittää mahdollisimman lyhyesti.</TXT></NP><NP><NO.P>8.</NO.P><TXT>Pääasian kantaja, Gaston Schul Douane — Expediteur BV (jäljempänä Gaston Schul), tulliselvityksiä hoitava yritys, teki <DATE ISO="19980506">6.5.1998</DATE> tulli-ilmoituksen Brasiliasta peräisin olevasta raakasokerierästä cif-hintaan,<NOTE NOTE.ID="E0005" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Tämä lyhenne sisältää rahdin arvon, vakuutusmaksut ja kuljetuskustannukset (cost, insurance, freight). Tullien kantamisen kannalta se vastaa fob-hintaa (free on board), joka käsittää rahdin arvon lähtömaassa sekä todelliset kuljetus- ja vakuutuskustannukset sille paikkakunnalle, johon rahti saapuu yhteisön tullialueelle.</P></NOTE> joka ylitti tavaran kynnyshinnan.<NOTE NOTE.ID="E0006" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Kynnyshinta, jonka alittuessa voidaan soveltaa kaupallista suojamekanismia.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>9.</NO.P><TXT>Vastaavan hakemuksen puuttuessa toimivaltaiset tulliviranomaiset laskivat lisätullit, jotka oli suoritettava kyseisenä ajankohtana maailmanmarkkinoilla vallinneen edustavan hinnan perusteella.</TXT></NP><NP><NO.P>10.</NO.P><TXT>Gaston Schul riitautti laskelman pätevyyden, ensin hallinnollisesti ja sen jälkeen tuomioistuimissa.</TXT></NP><NP><NO.P>11.</NO.P><TXT>College van Beroep voor het bedrijfsleven (jäljempänä College van Beroep), johon asiassa on valitettu ja jonka antamaan tuomioon ei kansallisen lainsäädännön mukaan voida hakea muutosta, on lykännyt asian käsittelyä ja esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0004" REF.END="QE0004" CODE="201D"/>1)</NO.P><TXT>Onko EY 234 artiklan kolmannessa kohdassa tarkoitettu tuomioistuin kyseisen määräyksen nojalla velvollinen esittämään<?PAGE NO="I-10518"?> yhteisöjen tuomioistuimelle jäljempänä asetuksen säännösten pätevyydestä selostetun kaltaisen kysymyksen, kun yhteisöjen tuomioistuin on jo todennut kyseiseen asetukseen rinnastettavan asetuksen vastaavat säännökset pätemättömiksi, vai voiko se jättää soveltamatta ensiksi mainittuja säännöksiä, kun otetaan huomioon niiden erityinen vastaavuus pätemättömäksi todettujen säännösten kanssa?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Ovatko muiden sokerialan tuotteiden kuin melassin tuonnissa sovellettavista yksityiskohtaisista säännöistä <DATE ISO="19950623">23 päivänä kesäkuuta 1995</DATE> annetun komission asetuksen (EY) N:o 1423/95 4 artiklan 1 ja 2 kohta pätemättömiä siltä osin kuin niissä säädetään, että niissä tarkoitettu lisätulli määrätään lähtökohtaisesti asetuksen N:o 1423/95 1 artiklan 2 kohdassa säädetyn edustavan hinnan perusteella ja että tämä tulli määrätään kyseisen erän cif-tuontihinnan perusteella vain, kun tuoja tekee tästä hakemuksen?<QUOT.END ID="QE0004" REF.START="QS0004" CODE="201D"/></TXT></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></P></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>III</NO.P><TXT>Asiaa koskevat oikeussäännöt</TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P>A</NO.P><TXT>Cif-tuontihinnan soveltamista koskevan hakemuksen esittämistä koskeva velvoite</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>12.</NO.P><TXT>Sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä <DATE ISO="19810630">30 päivänä kesäkuuta 1981</DATE> annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1785/81<NOTE NOTE.ID="E0007" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="177" DATE.PUB="1981" PAGE.FIRST="4">EYVL L 177, s. 4</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> 15 artiklan 3 kohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna maatalousalalla Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa tehtyjen sopimusten täytäntöönpanemiseksi tarvittavista mukautuksista ja siirtymäjärjestelyistä <DATE ISO="19941222">22 päivänä joulukuuta 1994</DATE> annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 3290/94<NOTE NOTE.ID="E0008" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="349" DATE.PUB="1994" PAGE.FIRST="105">EYVL L 349, s. 105</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> (jäljempänä perusasetus), säädetään, että huomioon otettavat tuontihinnat lisätuontitullia määrättäessä määritetään kyseisen tavaraerän cif-tuontihintojen perusteella.</TXT></NP><NP><NO.P>13.</NO.P><TXT>Tätä tarkoitusta varten cif-hinnat tarkistetaan kyseisen tuotteen edustavan maailmanmarkkinahinnan tai yhteisön tuontimarkkinoilla vallitsevan edustavan hinnan perusteella.</TXT></NP><NP><NO.P>14.</NO.P><TXT>Todettakoon, että perusasetuksen 15 artiklan 3 kohdan tämänhetkinen sanamuoto johtuu pyrkimyksestä mukauttaa yhteisön lainsäädäntö sanamuotoon, joka oli hyväksytty Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa syntyneessä maataloudesta tehdyssä sopimuksessa, jonka yhteisö hyväksyi tuolloin voimassa olleen EY:n perustamissopimuksen 228 artiklan (josta on muutettuna tullut EY 300 artikla) nojalla.</TXT></NP><?PAGE NO="I-10519"?><NP><NO.P>15.</NO.P><TXT>Erityisten suojalausekemääräysten osalta maataloudesta tehdyn sopimuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa annetaan Maailman kauppajärjestön jokaiselle jäsenelle mahdollisuus kantaa lisätulleja joidenkin tuotteiden tuonnista, jos se hinta, jolla tuotetta voidaan tuoda sen tullialueelle, <QUOT.START ID="QS0005" REF.END="QE0005" CODE="201D"/>määriteltynä kyseisen toimituksen c.i.f. tuontihinnan perusteella ilmaistuna kotimaisessa rahassa<QUOT.END ID="QE0005" REF.START="QS0005" CODE="201D"/> laskee alle kynnyshinnan (yhteisön lainsäädännössä käytetty termi on <QUOT.START ID="QS0006" REF.END="QE0006" CODE="201D"/>laukeamishinta<QUOT.END ID="QE0006" REF.START="QS0006" CODE="201D"/>).</TXT></NP><NP><NO.P>16.</NO.P><TXT>Komissio kehitti perussäädöstä edelleen muiden sokerialan tuotteiden kuin melassin tuonnissa sovellettavista yksityiskohtaisista säännöistä <DATE ISO="19950623">23 päivänä kesäkuuta 1995</DATE> annetulla asetuksella (EY) N:o 1423/95.<NOTE NOTE.ID="E0009" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="141" DATE.PUB="1995" PAGE.FIRST="16">EYVL L 141, s. 16</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>17.</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 1423/95 4 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaan lähetyksen tuontihinta, joka on otettava huomioon mahdollista lisätuilla määrättäessä, on edustava hinta. Asianomaisen hakemuksesta voidaan kuitenkin soveltaa tuonnin cif-arvoa, jos se on sovellettavaa edustavaa hintaa korkeampi.</TXT></NP><NP><NO.P>18.</NO.P><TXT>Siinä tapauksessa hakemukseen on liitettävä tiettyjä asiakirjoja (osto-, vakuutus- ja kuljetussopimukset tai konossementti, kauppalasku, alkuperätodistus) osoitukseksi siitä, että ilmoitettu luku on oikea, ja asianomaisen on asetettava vakuus niiden lisätullien määrälle, joita olisi maksettu, jos lisätullit olisi laskettu tuotteen edustavan hinnan perusteella. Maahantuoja saa tämän summan takaisin, jos se osoittaa myyneensä lähetyksen sellaisin ehdoin, jotka osoittavat hinnat oikeiksi.</TXT></NP><NP><NO.P>19.</NO.P><TXT>Edelleen 1 kohdasta ilmenee, että jos hakemusta ei esitetä tällä tavoin, tuontihinta, joka otetaan huomioon lisätuilla vahvistettaessa, on edustava hinta.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P>B</NO.P><TXT>Mahdollisuus korjata se, että hakemus alun perin puuttui</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>20.</NO.P><TXT>Säädös, joka koskee tulli-ilmoitusten oikaisemista, on otettu yhteisön tullikoodeksiin.<NOTE NOTE.ID="E0010" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Hyväksytty <DATE ISO="19921012">12.10.1992</DATE> annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2913/92 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="302" DATE.PUB="1992" PAGE.FIRST="1">EYVL L 302. s. 1</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE> Sen 65 artiklan toisen kohdan c alakohta estää oikaisujen hyväksymisen<?PAGE NO="I-10520"?> sen jälkeen kun tulliviranomaiset ovat sallineet tavaroiden luovutuksen.</TXT></NP><NP><NO.P>21.</NO.P><TXT>Tullikoodeksin 220 artiklassa hyväksytään se, että tullivelka kirjataan jälkikäteen, viimeistään kahden päivän kuluessa siitä päivästä, jona tulliviranomaiset ovat todenneet, että tullivelkaa ei aikanaan ole kirjattu tileihin tai se on kirjattu lain mukaan kannettavaa määrää pienempänä. Tullivelkaa ei voida kirjata jälkikäteen tileihin, jos lain mukaan kannettavien tullien määrät ovat jääneet kirjaamatta tileihin tulliviranomaisten oman erehdyksen vuoksi, jota osaltaan vilpittömässä mielessä toiminut ja kaikkia voimassa olevia tulli-ilmoitusta koskevia säännöksiä noudattanut velan maksamisesta vastuussa ollut ei ole voinut kohtuudella havaita (2 kohdan b alakohta).</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>IV</NO.P><TXT>Asian käsittelyn vaiheet yhteisöjen tuomioistuimessa</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>22.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyyntö saapui yhteisöjen tuomioistuimen kirjaamoon <DATE ISO="20031104">4.11.2003</DATE>.</TXT></NP><NP><NO.P>23.</NO.P><TXT>Asian käsittelyyn ovat väliintulijoina osallistuneet Alankomaiden hallitus ja komissio.</TXT></NP><NP><NO.P>24.</NO.P><TXT>Asia annettiin suuren jaoston ratkaistavaksi. Suullista käsittelyä ei kuitenkaan järjestetty siitä huolimatta, että käsiteltävä ongelma on ilmeisen tärkeä.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>V</NO.P><TXT>Esitettyjen kysymysten arviointi</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>25.</NO.P><TXT>College van Beroepin esittämällä ensimmäisellä kysymyksellä pyritään selvittämään, onko se erityinen merkitys, joka on annettu niin sanotulle <QUOT.START ID="QS0007" REF.END="QE0007" CODE="201D"/>acte clair -teorialle<QUOT.END ID="QE0007" REF.START="QS0007" CODE="201D"/>, sellaisena kuin se on vahvistettu asiassa CILFIT annetussa tuomiossa,<NOTE NOTE.ID="E0011" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="283/81" YEAR="1982" PAGE.ECR="3415">283/81, CILFIT, tuomio <DATE ISO="19821006">6.10.1982</DATE> (Kok. 1982, s. 3415, Kok. Ep. VI, s. 537)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE> EY 234 artiklan kolmannen kohdan yhteydessä, voimassa myös yhteisön säädöksen pätevyyttä tutkittaessa.</TXT></NP><NP><NO.P>26.</NO.P><TXT>Toinen kysymys liittyy erityisesti siihen, ovatko asetuksen N:o 1423/95 4 artiklan 1 ja 2 kohta yhdenmukaisia yhteisön oikeusjärjestyksen ylemmäntasoisten normien kanssa.</TXT></NP><NP><NO.P>27.</NO.P><TXT>On suotavaa vaihtaa esitettyjen kysymysten käsittelyjärjestys ja aloittaa jälkimmäisestä,<?PAGE NO="I-10521"?> sillä pääasian riidan ratkaisu riippuu välittömästi siihen annettavasta ratkaisusta.</TXT></NP><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P>A</NO.P><TXT>Toinen ennakkoratkaisukysymys</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>28.</NO.P><TXT>Alankomaiden hallitus, komissio ja kansallinen tuomioistuin itsekin ovat samaa mieltä siitä, että asetuksen N:o 1423/95 4 artiklan 1 ja 2 kohta ovat pätemättömiä; ne eivät havaitse asiallisia eroja näiden säännösten ja siipikarjanliha-ja muna-alan sekä ovalbumiinin tuonnissa sovellettavien lisätullien järjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja asetuksen N:o 163/67/ETY<NOTE NOTE.ID="E0012" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>EYVL L 145, s. 47.</P></NOTE> kumoamisesta <DATE ISO="19950628">28 päivänä kesäkuuta 1995</DATE> annetun komission asetuksen (EY) N:o 1484/95 3 artiklan 1 ja 3 kohdan säännösten välillä. Nämä säännökset kumottiin asiassa Kloosterboer Rotterdam <DATE ISO="20011213">13.12.2001</DATE> annetulla tuomiolla.<NOTE NOTE.ID="E0013" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-317/99" YEAR="2001" PAGE.ECR="I-9863">C-317/99, Kloosterboer Rotterdam, tuomio <DATE ISO="20011213">13.12.2001</DATE> (Kok. 2001, s. I-9863)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>29.</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 1423/95 4 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaan sokerimarkkinoilla mahdollista lisätuilla määrättäessä huomioon otettava lähetyksen tuontihinta on edustava hinta. Kun lähetyksen cif-hinta ylittää edustavan hinnan, sitä voidaan soveltaa lähetyksen saapuessa tullialueelle vain, jos tuoja tekee tästä hakemuksen.</TXT></NP><NP><NO.P>30.</NO.P><TXT>Myös asetuksen N:o 1484/95 kumotussa 3 artiklan 1 ja 3 kohdassa asetettiin edellytykseksi cif-tuontihinnan käyttämiselle se, että tuoja esittää tätä koskevan virallisen hakemuksen liittäen siihen tiettyjä todisteita, ja siinä säädettiin yleisestä säännöstä, jonka mukaan kaikissa muissa tapauksissa on otettava huomioon edustava hinta.<NOTE NOTE.ID="E0014" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Em. asiassa Kloosterboer Rotterdam annetun tuomion 31 kohta.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>31.</NO.P><TXT>Kuten aikanani totesin,<NOTE NOTE.ID="E0015" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Em. asiassa Kloosterboer Rotterdam <DATE ISO="20010502">2.5.2001</DATE> annettu ratkaisuehdotus.</P></NOTE> velvoite, jonka mukaan cif-hinnan soveltamisesta on esitettävä nimenomainen hakemus silloin kun tuonnin yhteydessä vahvistetaan kannettavia lisätulleja, on pätemätön kahdella perusteella:</TXT><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>koska siipikarjanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä <DATE ISO="19751029">29 päivänä lokakuuta 1975</DATE> annettu neuvoston asetus<?PAGE NO="I-10522"?> (ETY) N:o 2777/75,<NOTE NOTE.ID="E0016" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="282" DATE.PUB="1975" PAGE.FIRST="77">EYVL L 282, s. 77</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> sellaisena kuin se on muutettuna, ei anna sille riittävää tukea ja</P></ITEM><ITEM><P>koska se on ristiriidassa Uruguayn kierroksella maataloudesta tehdyn sopimuksen 5 artiklan 1 kohdan kanssa.<NOTE NOTE.ID="E0017" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Sellaisena kuin se sisältyy Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksen liitteeseen 1 A; kyseinen sopimus on hyväksytty Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986-1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön nimissä <DATE ISO="19941222">22 päivänä joulukuuta 1994</DATE> tehdyn neuvoston päätöksen 94/800/EY 1 artiklan 1 kohdan ensimmäisellä alakohdalla (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="336" DATE.PUB="1994" PAGE.FIRST="1">EYVL L 336, s. 1</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE></P></ITEM></LIST></P></NP><NP><NO.P>32.</NO.P><TXT>Samanlainen kaksinkertainen pätemättömyys<NOTE NOTE.ID="E0018" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Mikä todellisuudessa kuvastaa vain yhtä ainoaa epäjohdonmukaisuutta eli epäjohdonmukaisuutta sellaiseen kansainväliseen sopimukseen nähden, jonka sisältö on perusasetuksen mukainen.</P></NOTE> vaikuttaa asetuksen N:o 1423/95 4 artiklan 1 ja 2 kohtaan, sillä</TXT><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>se on yhtäältä ristiriidassa perusasetuksen eli asetuksen N:o 1785/81, sellaisena kuin se on muutettuna, 15 artiklan 3 kohdan kanssa, sillä sen mukaan lisätuilla määrättäessä huomioon otettavat tuontihinnat määritetään kyseisen tavaraerän cif-tuontihintojen perusteella</P></ITEM><ITEM><P>toisaalta se on ristiriidassa maataloudesta tehdyn sopimuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 5 kohdan kanssa, sillä siinä sallitaan lisätullin määrääminen sillä edellytyksellä, että hinta, jolla tätä tuotetta voidaan tuoda tullialueelle, <HT TYPE="ITALIC">määriteltynä kyseisen toimituksen cif-tuontihinnan perusteella</HT> ilmaistuna kotimaisessa rahassa, on tiettyä laukeamishintaa alempi.<NOTE NOTE.ID="E0019" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Sama kuin kyseisen tuotteen keskimääräinen viitehinta.</P></NOTE></P></ITEM></LIST></P></NP><NP><NO.P>33.</NO.P><TXT>Lisäksi komissio on todennut yhteisöjen tuomioistuimessa panneensa asianmukaiset toimenpiteet vireille riidanalaisen säännöksen muuttamiseksi.</TXT></NP><NP><NO.P>34.</NO.P><TXT>Edellä esitetystä ilmenee epäilyksettä, että asetuksen N:o 1423/95 4 artiklan 1 ja 2 kohtaa rasittaa sama pätemättömyysperuste kuin säännöstä, joka oli asiassa Kloosterboer Rotterdam annetun tuomion kohteena. Se on siten samalla tavoin pätemätön.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P>B</NO.P><TXT>Ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>35.</NO.P><TXT>Koska on vakuututtu siitä, että pääasiassa riidanalainen säännös on pätemätön,<?PAGE NO="I-10523"?> pitäisi pidättäytyä vastaamasta ensimmäiseen kysymykseen, koska sillä ei tarkalleen ottaen ole mitään merkitystä. Mikäli se käsitellään, sillä saatetaan vääristää yhteisöjen tuomioistuimen tehtävää pyrkiä yhteistyöhön kansallisten tuomioistuinten kanssa, jotta edistettäisiin yhteisön oikeuden yhtenäistä tulkintaa jäsenvaltioissa ja jotta ei annettaisi neuvoaantavia lausuntoja yleisluonteisista tai hypoteettisista kysymyksistä.<NOTE NOTE.ID="E0020" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-415/93" YEAR="1995" PAGE.ECR="I-4921">C-415/93, Bosman, tuomio <DATE ISO="19951215">15.12.1995</DATE> (Kok. 1995. s. I-4921, 60 kohta)</REF.DOC.ECR> ¡a asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-451/99" YEAR="2002" PAGE.ECR="I-3193">C-451/99, Cura Anlagen, tuomio <DATE ISO="20020321">21.3.2002</DATE> (Kok. 2002. s. I-3193, 26 koilta)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>36.</NO.P><TXT>Tällainen näkemys vaikuttaa kuitenkin liian formalistiselta ja sopii huonosti yhteen yhteisöjen tuomioistuimen pedagogisen asenteen kanssa, koska se on tämän asenteen mukaisesti täsmentänyt uuden oikeuskäytännön yhteydessä ennakkoratkaisuja koskevan toimivaltansa rajat. Vaikka hyväksyttäisiin se, että ennakkoratkaisupyynnön esittävän tuomioistuimen ei tarvitse tietää, minkä laajuinen pätevyyttä koskevan ennakkoratkaisupyynnön esittämistä koskeva velvoite on, kun kohtuullista epäilystä ei ole, koska on olemassa asiaa koskevia ennakkotapauksia, siihen liittyvä ongelma ei ole pääasian oikeudenkäynnissä hypoteettinen. Ei ole mielestäni järjenvastaista olettaa, että College van Beroep esitti jälkimmäisen kysymyksen välttyäkseen joutumasta esittämään uuden ennakkoratkaisupyynnön, mikäli yhteisöjen tuomioistuin vahvistaisi varauksitta sen, että sille on aina esitettävä ennakkoratkaisupyyntö ennen kuin yhteisön säädös todetaan pätemättömäksi. Tämän velvoitteen joustavoittaminen olisi prosessiekonomisesti erittäin edullista ja johtaisi siihen, että kansallisen tuomioistuimen vastuuta vahvistettaisiin yhteisön tasolla, mikä olisi tältä osin täysin hyvän oikeudenkäytön mukaista Euroopan unionissa.</TXT></NP><NP><NO.P>37.</NO.P><TXT>Kaiken kaikkiaan uskon, että yhteisöjen tuomioistuimen pitäisi antaa ratkaisu kysymykseen, jonka ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin on arvovaltaansa ja vastuutaan ansiokkaasti käyttäen<NOTE NOTE.ID="E0021" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>En voi tässä yhteydessä sivuuttaa säkeitä, joilla Baudelaire aloittaa runon XI, Le Guignon, teoksessa Pahan kukkia: <QUOT.START ID="QS0008" REF.END="QE0008" CODE="201D"/>Pour soulever un poids si lourd, Sisyphe, il faudrait ton courage<QUOT.END ID="QE0008" REF.START="QS0008" CODE="201D"/> (Ch. Baudelaire. Les fleurs du mal, XI, Gallimard. La Pléiade, Paris. 1975, s. 17).</P></NOTE> ensisijaisesti esittänyt.</TXT></NP><NP><NO.P>38.</NO.P><TXT>Sekä Alankomaiden hallitus että komissio arvioivat, että yksinomainen toimivalta todeta yhteisön toimielinten säädös pätemättömäksi kuuluu yhteisöjen tuomioistuimelle. Ne epäilevät sitä, ulottuuko asiassa CILFIT annettuun tuomioon liittyvässä oikeuskäytännössä hyväksytty poikkeus pätevyyskysymyksiin, sillä niiden mielestä siihen sisältyisi enemmän hankaluuksia kuin etuja.</TXT></NP><NP><NO.P>39.</NO.P><TXT>Alankomaiden hallitus korostaa vaaraa, joka liittyisi siihen, että tietyt jäsenvaltioiden tuomioistuimet omaksuisivat hyvin erilaisia näkemyksiä ja vaarantaisivat yhteisön oikeusjärjestyksen yhtenäisyyden ja sen edellyttämän oikeusvarmuuden. Lisäksi se muistuttaa,<?PAGE NO="I-10524"?> että kansallinen tuomioistuin on tietyin edellytyksin toimivaltainen toteuttamaan välitoimia, joilla pyritään lykkäämään sen pätemättömänä pitämän yhteisön säädöksen vaikutuksia.</TXT></NP><NP><NO.P>40.</NO.P><TXT>Komissio punnitsee perusteluja, jotka puoltavat asiassa Foto-Frost annettuun tuomioon<NOTE NOTE.ID="E0022" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Mainittu edellä.</P></NOTE> liittyvän oikeuskäytännön muuttamista tai puhuvat sitä vastaan, ja katsoo viimeksi mainittujen olevan vakuuttavampia.</TXT></NP><NP><NO.P>41.</NO.P><TXT>Kysymyksen merkittävyys on ilmeinen, sillä mikäli siihen vastattaisiin myöntävästi, oikeuskäytäntöä muutettaisiin aivan kokonaan. Mikäli hyväksyttäisiin se, että kansalliset tuomioistuimet toteavat pääasian riidan kohteena olevan kaltaisissa tilanteissa tietyt yhteisön säädökset pätemättömiksi, loukattaisiin tätä koskevaa yksinomaista toimivaltaa, jonka yhteisöjen tuomioistuin otti itselleen edellä mainitussa asiassa Foto-Frost annetussa tuomiossa.</TXT></NP><NP><NO.P>42.</NO.P><TXT>Tästä syystä asianmukaisen ratkaisun löytämiseksi on tutkittava, ovatko College van Beroepin esittämät asiaan liittyvät tosiseikat ja oikeudelliset seikat sellaisia, että tällä hetkellä voimassa olevia 1980-luvulta peräisin olevia oikeuskäytännön lähtökohtia on perusteltua muuttaa, koska tuolloinen geopoliittinen tilanne Euroopan unionissa oli hyvin erilainen eikä ollut vielä saatu aikaan suurinta osaa niistä tuloksista, joiden perusteella ennakkoratkaisuihin perustuva yhteistyö on rakennettu.</TXT></NP><NP><NO.P>43.</NO.P><TXT>Aluksi on esitettävä lyhyt selvitys oikeuskäytännöstä ennen kuin tutkitaan, mahdollistaisivatko ennakkoratkaisupyyntöön liittyvät tosiseikat ja oikeudelliset seikat sen, että tehtäisiin toinen poikkeus mainitusta yhteisön tuomioistuimen yksinomaista toimivaltaa koskevasta periaatteesta.</TXT></NP><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT>Asiassa CILFIT annettuun tuomioon liittyvän oikeuskäytännön tarkastelu ja arvostelu</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>44.</NO.P><TXT>EY 234 artiklassa määrätään yhteisöjen tuomioistuimen ja jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyömekanismista siten, että viimeksi mainitut voivat sen toisen kohdan mukaan esittää ennakkoratkaisukysymyksiä, kun sen kolmannen kohdan mukaan niiden on puolestaan saatettava kysymys yhteisöjen tuomioistuimen ratkaistavaksi, jos niiden päätöksiin ei kansallisen lainsäädännön mukaan saa hakea muutosta.</TXT></NP><NP><NO.P>45.</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuin on tutkimiensa riitojen yhteydessä tarkistanut tämän määräyksen<?PAGE NO="I-10525"?> ulottuvuutta: se on yhtäältä selventänyt tämän ylimpien kansallisten tuomioistuinten ilmeisesti ehdottoman velvollisuuden sisältöä; toisaalta se on tehnyt eron kysymyksen kohdetta koskevassa oikeudellisessa sääntelyssä sen perusteella, onko kyseessä yhteisön säädöksen tulkinta vai pätevyys.</TXT></NP><NP><NO.P>46.</NO.P><TXT>Siltä osin kuin kyseessä on ylimmille kansallisille tuomioistuimille asetettu velvollisuus, oikeuskäytännössä on lievennetty sitä usealla tavalla ottamalla käyttöön joitain poikkeuksia, jotka mainitaan jäljempänä, jotta nyt käsiteltävän ennakkoratkaisupyynnön merkitys olisi paremmin ymmärrettävissä.</TXT></NP><NP><NO.P>47.</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuin vahvisti ensiksi asiassa Da Costa annetussa tuomiossa<NOTE NOTE.ID="E0023" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Yhdistelyt asiat <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="28/62—30/62" YEAR="1963" PAGE.ECR="59">28/62-30/62, Da Costa, tuomio <DATE ISO="19630327">27.3.1963</DATE> (Kok. 1963. s. 59, Kok. Ep. I, s. 173)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE> rajan tälle velvollisuudelle vapauttamalla kansalliset tuomioistuimet tästä tehtävästä silloin, jos esitetty kysymys on asiallisesti samansisältöinen kuin kysymys, josta on jo annettu ennakkoratkaisu vastaavassa tapauksessa.<NOTE NOTE.ID="E0024" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Em. asiassa Da Costa annetun tuomion s. 76.</P></NOTE> Tämän käsityksen perustana on se näkemys, että kun yhteisöjen tuomioistuin on tulkinnut yhteisön oikeussääntöä, velvollisuus esittää sille uusia tulkintakysymyksiä samasta oikeussäännöstä jää merkityksettömäksi.<NOTE NOTE.ID="E0025" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Em. asiassa Da Costa annetun tuomion s. 75.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>48.</NO.P><TXT>Tässä ajatusmallissa, eli kun tarkoituksena on rajoittaa ylimpien kansallisten tuomioistuinten velvollisuutta esittää ennakkoratkaisukysymyksiä, asiassa CILFIT annettu tuomio ansaitsee erityishuomion, koska sillä laajennettiin niiden tilanteiden luetteloa, joissa ne vapautetaan velvoitteesta pyytää neuvoja yhteisöjen tuomioistuimelta, ja ulotettiin se tilanteisiin, joissa yhteisöjen tuomioistuin on jo ratkaissut kyseisen oikeuskysymyksen, olipa näihin ratkaisuihin johtaneiden menettelyjen luonne mikä tahansa, ja vaikka <QUOT.START ID="QS0009" REF.END="QE0009" CODE="201D"/>riidanalaiset kysymykset eivät olisi täsmälleen samanlaisia<QUOT.END ID="QE0009" REF.START="QS0009" CODE="201D"/>.<NOTE NOTE.ID="E0026" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Em. asiassa CILFIT annetun tuomion 14 kohta.</P></NOTE> Lisäksi se sisältää tapaukset, joissa ylimmät kansalliset tuomioistuimet katsovat, että tulkintakysymyksellä ei ole merkitystä,<NOTE NOTE.ID="E0027" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Em. asiassa CILFIT annetun tuomion 10 kohta.</P></NOTE> ja tapaukset, joissa se, miten yhteisön oikeutta on sovellettava, on niin ilmeistä, ettei tästä ole vähäisintäkään perusteltua epäilystä. Lopuksi edellytetään, että ennen kuin kansallinen tuomioistuin voi katsoa tilanteen olevan ilmeinen, sen on oltava varma siitä, että asia olisi yhtä ilmeinen muiden jäsenvaltioiden tuomioistuimille ja yhteisöjen tuomioistuimelle.<NOTE NOTE.ID="E0028" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Em. asiassa CILFIT annetun tuomion 16 kohta.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>49.</NO.P><TXT>Tarkasteltaessa asiassa CILFIT annettuun tuomioon liittyviä käytännön seikkoja perusteellisemmin on todettava, että mikäli siinä vahvistettuja lähtökohtia tulkittaisiin suppeasti, kansallinen tuomioistuin joutuisi<?PAGE NO="I-10526"?> tekemään empiirisen tutkimuksen muiden 24 jäsenvaltion oikeusjärjestyksistä, jotta se voisi vakuuttua psykologisesti siitä, että kaikki vastaavat tuomioistuimet vahvistaisivat sen, että yhteisön oikeussääntöä sovelletaan oikein.</TXT></NP><NP><NO.P>50.</NO.P><TXT>Lisäksi tuomiossa varoitettiin tulkintavaatimuksista, jotka liittyvät nimenomaan yhteisön oikeuden luonteeseen, koska siinä ensinnäkin käytetään sille ominaista terminologiaa, jolla ei välttämättä ole samaa sisältöä eri kansallisissa oikeuksissa;<NOTE NOTE.ID="E0029" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Em. asiassa CILFIT annetun tuomion 19 kohta.</P></NOTE> toiseksi jokainen yhteisön oikeuden säännös tai määräys on sijoitettava asiayhteyteensä ja sitä on tulkittava siten, että huomioon otetaan yhteisön oikeus kokonaisuudessaan, sen tavoitteet sekä sen kehitysaste.<NOTE NOTE.ID="E0030" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Em. asiassa CILFIT annetun tuomion 20 kohta.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>51.</NO.P><TXT>Asiassa CILFIT annetussa tuomiossa kiinnitettiin huomiota myös siihen, että yhteisön oikeus on monikielinen eli säännökset laaditaan usealla kielellä, tällä hetkellä 20 kielellä, ja nimenomaisesti on tunnustettu, että kaikki kieliversiot ovat todistusvoimaisia.<NOTE NOTE.ID="E0031" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Em. asiassa CILFIT annetun tuomion 18 kohta.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>52.</NO.P><TXT>Kaiken kaikkiaan ehdotettu testi ei ollut käyttökelpoinen silloin kun se laadittiin, mutta vuoden 2005 tilanteessa se vaikuttaa asiaankuulumattomalta, sillä se ei vastaa sitä aikaisempaa tarvetta, jonka vuoksi se laadittiin: sellaisen tilanteen korjaamiseksi, jossa muutamat jäsenvaltioiden ylimmät tuomioistuimet olivat soveltaneet liian usein acte clair -teoriaa.</TXT></NP><NP><NO.P>53.</NO.P><TXT>Tämä tosiasiallinen mahdottomuus käyttää CILFIT-menetelmää auttaa ymmärtämään sen, että niissä harvoissa tapauksissa, joissa yhteisöjen tuomioistuin on vedonnut siihen jälkikäteen, se on vain muistuttanut ennakkoratkaisupyynnön esittänyttä tuomioistuinta kyseisestä oikeuskäytännöstä ja käyttänyt ainoastaan sanamuotoa, jonka mukaan yhteisön oikeuden asianmukainen soveltaminen on niin ilmeistä, <QUOT.START ID="QS0010" REF.END="QE0010" CODE="201D"/>ettei tästä ole vähäisintäkään perusteltua epäilyä<QUOT.END ID="QE0010" REF.START="QS0010" CODE="201D"/>.<NOTE NOTE.ID="E0032" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-340/99" YEAR="2001" PAGE.ECR="I-4109">C-340/99, TNT Traco, tuomio <DATE ISO="20010517">17.5.2001</DATE> (Kok. 2001, s. I-4109, 35 kohta)</REF.DOC.ECR> ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-224/01" YEAR="2003" PAGE.ECR="I-10239">C-224/01, Köbler, tuomio <DATE ISO="20030930">30.9.2003</DATE> (Kok. 2003, s. I-10239, 118 kohta)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE> Mielenkiintoista on se, että siinä ei viitata millään tavoin aikaisempaan edellytykseen, jonka mukaan kansallisen tuomioistuimen on vakuututtava siitä, että muiden jäsenvaltioiden vastaavat tuomioistuimet ja yhteisöjen tuomioistuin ymmärtävät riidanalaisen säännöksen täysin samalla tavalla.</TXT></NP><NP><NO.P>54.</NO.P><TXT>Samanlainen poisjättäminen, joka ei johtune huolimattomuudesta, on havaittavissa <QUOT.START ID="QS0011" REF.END="QE0011" CODE="201D"/>Muistiossa kansallisten tuomioistuinten ennakkoratkaisupyyntöjen tekemisestä<QUOT.END ID="QE0011" REF.START="QS0011" CODE="201D"/>, sekä sen aikaisemmassa että viimeisimmässä versiossa.<NOTE NOTE.ID="E0033" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Yhteisöjen tuomioistuimen <DATE ISO="19960618">18.6.1996</DATE> ja <DATE ISO="20050308">8.3.2005</DATE> (<REF.DOC.OJ COLL="C" NO.OJ="143" DATE.PUB="2005" PAGE.FIRST="1">EUVL C 143, s. 1</REF.DOC.OJ>) päivätyt muistiot.</P></NOTE> Aikaisemmassa versiossa ei mainittu kyseistä edellytystä, eikä myöskään<?PAGE NO="I-10527"?> uusien ohjeiden 11-14 kohtaan, jotka koskevat tulkintaan liittyviä ennakkoratkaisupyyntöjä, sisälly mitään tätä koskevaa viittausta.</TXT></NP><NP><NO.P>55.</NO.P><TXT>Vaikka nämä ohjeet ovat vain tiedotusluonteisia eivätkä normatiivisia, vaikuttaa omituiselta, että yhteisöjen tuomioistuin edelleen suhtautuu yhtä tiukasti tähän edellytykseen, kun se ei edes viittaa siihen suoraan ohjeissaan neuvoessaan kansallisia tuomioistuimia siitä, miten ennakkoratkaisuihin liittyvää yhteistyömekanismia voidaan kehittää. Mikäli se todellisuudessa pitäisi sitä niin tärkeänä asiassa CILFIT annetun tuomion mukaisesti, olisi johdonmukaista, että se pitäisi siitä kiinni selvityksissään ja erityisesti tällaisissa asiakirjoissa.</TXT></NP><NP><NO.P>56.</NO.P><TXT>On miellyttävää huomata, että muut julkisasiamiehet yhtyvät näkemykseeni. Käytännössä julkisasiamies Jacobs totesi asiassa Wiener antamassaan ratkaisuehdotuksessa,<NOTE NOTE.ID="E0034" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-338/95" YEAR="1997" PAGE.ECR="I-6495">C-338/95, Wiener, tuomio <DATE ISO="19971120">20.11.1997</DATE> (Kok. 1997, s. I-6495)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE> että asiassa CILFIT annetussa tuomiossa ei voida täsmällisesti vaatia kansallisten tuomioistuinten tutkivan yhteisön säädöksiä ja määräyksiä kaikilla yhteisön virallisilla kielillä, kun yhteisöjen tuomioistuin harvoin itsekään soveltaa tätä menetelmää, vaikka se on tämän tekemiseksi rakenteeltaan kansallisia tuomioistuimia paljon paremmassa asemassa. Se seikka, että useita kieliversioita on olemassa, on päinvastoin lisäsyy olla omaksumatta liian sananmukaista lähestymistapaa yhteisön säädösten ja määräysten tulkinnalle ja painottaa perustamissopimuksen asiayhteyttä ja yleistä rakennetta sekä sen tavoitetta ja päämäärää.<NOTE NOTE.ID="E0035" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Edellisessä alaviitteessä mainitussa asiassa annetun ratkaisuehdotuksen 65 kohta.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>57.</NO.P><TXT>Myös julkisasiamies Tizzano suositteli asiassa Lyckeskog antamassaan ratkaisuehdotuksessa,<NOTE NOTE.ID="E0036" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-99/00" YEAR="2002" PAGE.ECR="I-4839">C-99/00, Lyckeskog. tuomio <DATE ISO="20020604">4.6.2002</DATE> (Kok. 2002. s. I-4839)</REF.DOC.ECR>, erityisesti ratkaisuehdotuksen 75 kohta.</P></NOTE> että asiassa CILFIT annettua tuomiota pitäisi tulkita siten, että siinä neuvotaan kansallista tuomioistuinta noudattamaan erityistä huolellisuutta ennen kuin se toteaa, että perusteltua epäilyä ei ole.</TXT></NP><NP><NO.P>58.</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella yhteisöjen tuomioistuimen on otettava vastuu ja oikaistava asiassa CILFIT annettuun tuomioon liittyvää oikeuskäytäntöä tai ainakin tasoiteltava sen sisältöä, jotta se mukautettaisiin ajan tarpeisiin, sillä ainoastaan väljempi tulkinta tuomiosta vastaisi tuomioistuinten välisen yhteistyön vaatimuksia, kun otetaan huomioon se, että kansallisten tuomioistuinten tietämys yhteisön oikeudesta on huomattavasti lisääntynyt vuoden 1983 jälkeen. On aika muuttaa 23 vuotta voimassa ollutta oikeuskäytäntöä, joka täytti tehtävänsä<?PAGE NO="I-10528"?> eräässä hyvin tarkasti määritellyssä historiallisessa yhteisön tilanteessa mutta jonka ohi aika on ajanut Euroopan oikeusjärjestyksen kehityksen myötä.</TXT></NP><NP><NO.P>59.</NO.P><TXT>Myös se, että yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi tulevien asioiden määrän voidaan olettaa kasvavan uusien valtioiden liittymisen myötä, samoin kuin tuomiotulva, jonka asiassa CILFIT annetun tuomion jäykkä soveltaminen aiheuttaisi, puoltavat ratkaisuja, joilla toimivaltaa palautetaan kansallisille tuomioistuimille. Tuomioistuinten välisen vuoropuhelun uudelleen järjestäminen EY 234 artiklan asianmukaisella tulkinnalla edistäisi todennäköisesti sitä, että yhteisön ylin tuomioistuin kykenisi keskittymään toiminnassaan kysymyksiin, joilla on yleistä merkitystä, mikä olisi sen oman oikeuskäytännön kannalta edullista.<NOTE NOTE.ID="E0037" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Em. asiassa Wiener annetun ratkaisuehdotuksen 62 kohdassa sovelletaan tätä perustetta.</P></NOTE></TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>Asiaan Foto-Frost liittyvä oikeuskäytäntö</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>60.</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuin on vaikuttanut EY 234 artiklan toisessa kohdassa mainittujen tuomioistuinten mahdollisuuteen esittää ennakkoratkaisukysymyksiä antamalla niille vastaavanlaisen velvollisuuden kuin ylimmillä tuomioistuimilla. Yhteisöjen tuomioistuin totesi tältä osin edellä mainitussa asiassa Foto-Frost antamassaan tuomiossa, että tuomioistuimilla, joiden päätöksiin voidaan kansallisen oikeusjärjestyksen mukaan hakea muutosta, ei ole <QUOT.START ID="QS0012" REF.END="QE0012" CODE="201D"/>valtaa todeta yhteisön toimielimen toimea pätemättömäksi<QUOT.END ID="QE0012" REF.START="QS0012" CODE="201D"/>.<NOTE NOTE.ID="E0038" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Em. asiassa Foto-Frost annetun tuomion 15 kohta.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>61.</NO.P><TXT>Tämän hyvin tunnetun tuomion perusteluja ei ole tarpeen toistaa, vaan on riittävää luetella ne lyhyesti.</TXT></NP><NP><NO.P>62.</NO.P><TXT>Ensinnäkin on se vaara, että jäsenvaltioiden tuomioistuinten erilaiset käsitykset yhteisön toimielinten toimien pätevyydestä saattaisivat vaarantaa yhteisön oikeusjärjestyksen yhtenäisyyden ja loukata oikeusvarmuuden perusperiaatetta;<NOTE NOTE.ID="E0039" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ibidem.</P></NOTE> lisäksi mainitaan perustamissopimuksella luodun oikeusturvajärjestelmän yhtenäisyys, ja sillä on annettu laillisuusvalvonta Euroopan unionissa yhteisöjen tuomioistuimen tehtäväksi;<NOTE NOTE.ID="E0040" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asiassa Foto-Frost annetun tuomion 16 kohta.</P></NOTE> lopuksi yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 20 artiklalla asetetaan yhteisöjen tuomioistuin sellaiseen asemaan, että se pystyy parhaiten ratkaisemaan näiden<?PAGE NO="I-10529"?> toimien pätevyyttä koskevat kysymykset, kun toimielimille annetaan oikeus puolustaa niiden pätevyyttä<NOTE NOTE.ID="E0041" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asiassa Foto-Frost annetun tuomion 18 kohta.</P></NOTE> Luxemburgissa käytävissä oikeudenkäynneissä.</TXT></NP><NP><NO.P>63.</NO.P><TXT>On mainittava myös, että asiassa Foto-Frost annettua tuomiota edeltäneessä asiassa Hoffmann-La Roche annetussa tuomiossa<NOTE NOTE.ID="E0042" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="107/76" YEAR="1977" PAGE.ECR="957">107/76, Hoffmann-La Roche, tuomio <DATE ISO="19770524">24.5.1977</DATE> (Kok. 1977, s. 957, Kok. Ep. III, s. 401)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE> oli vapautettu kansallinen tuomioistuin velvollisuudesta esittää yhteisöjen tuomioistuimelle tulkintaa tai pätevyyttä koskenut kysymys, joka oli tullut esiin välitoimimenettelyssä, sillä edellytyksellä, että asianosaiset kykenisivät panemaan vireille pääasiaa koskevan toisen oikeudenkäynnin, jossa väliaikaisesti ratkaistut kysymykset, jotka olivat ennakkoratkaisupyynnön kohteena, voitiin tutkia uudelleen.<NOTE NOTE.ID="E0043" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Em. asiassa Hoffmann-La Roche annetun tuomion 6 kohta.</P></NOTE> Huomautettakoon, että myös asiassa Foto-Frost annetussa tuomiossa hyväksytään tämä tilanne ainoana poikkeuksena pätevyyteen liittyvien kysymysten esittämistä koskevasta velvollisuudesta (19 kohta), mutta tuomiossa, toisin kuin julkisasiamies Mancinin antamassa ratkaisuehdotuksessa,<NOTE NOTE.ID="E0044" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asiassa Foto-Frost annettu ratkaisuehdotus (Kok. 1987, s. 4211), erityisesti 6 kohdan toinen kappale.</P></NOTE> ei missään vaiheessa viitata asiassa Hoffmann-La Roche annettuun tuomioon.</TXT></NP><NP><NO.P>64.</NO.P><TXT>Yhdistetyissä asioissa Zuckerfabrik annetussa tuomiossa<NOTE NOTE.ID="E0045" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Yhdistelyt asiat <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-143/88+C-92/89" YEAR="1991" PAGE.ECR="I-415">C-143/88 ja C-92/89, Zuckerfabrik, tuomio <DATE ISO="19910221">21.2.1991</DATE> (Kok. 1991. s. I-415. Kok. Ep. XI, s. I-29)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE> annettiin puolestaan kansallisille tuomioistuimille mahdollisuus lykätä yhteisön asetuksen mukaiseksi todetun kansallisen hallintotoimen täytäntöönpanoa. Edellytykset, joiden on täytyttävä, jotta tehottomaksi epäillyn säädöksen täytäntöönpanoa voidaan lykätä, ovat epäröimättä ankaria, sillä niiden mukaan kansallisella tuomioistuimella on tämän mahdollisuuden käyttämiseksi oltava vakavia epäilyksiä yhteisön säädöksen pätevyydestä; asian on oltava kiireellinen ja hakemuksen esittäjälle on voitava aiheutua vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa ja yhteisön etu on otettava asianmukaisesti huomioon.<NOTE NOTE.ID="E0046" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Yhdistetyissä asioissa Zuckerfabrik annetun tuomion 33 kohta.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>65.</NO.P><TXT>Myöhemmässä oikeuskäytännössä on lisäksi laajennettu niiden tapausten valikoimaa, joiden yhteydessä välitoimet ovat mahdollisia, kun ennakkoratkaisupyyntö esitetään. Esimerkiksi asiassa Atlanta Fruchthandelgesellschaft ym. (I) annetun tuomion<NOTE NOTE.ID="E0047" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-465/93" YEAR="1995" PAGE.ECR="I-3761">C-465/93, Atlanta, tuomio <DATE ISO="19951109">9.11.1995</DATE> (Kok. 1995. s. I-3761)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE> mukaan EY 249 artikla ei estä kansallisia tuomioistuimia antamasta väliaikaismääräyksiä, joilla perustetaan tai muutetaan oikeusasemia tai oikeussuhteita, jotka ovat riidanalaisia asiassa, jossa on kyse sellaisen yhteisön asetuksen perusteella tehdystä kansallisesta hallintotoimesta, jonka pätevyydestä on esitetty ennakkoratkaisupyyntö.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT>Pääasian oikeudenkäynnin kohde asioissa CILFIT ja Foto-Frost annettujen tuomioiden asiayhteydessä</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>66.</NO.P><TXT>Näiden lähtökohtien perusteella on selvitettävä, onko College van Beroepilla oikeus tilanteessa, jossa riidanalainen yhteisön säädös<?PAGE NO="I-10530"?> on selvästi pätemätön, todeta se pätemättömäksi asiassa CILFIT annetussa tuomiossa vahvistetun acte clair -teorian nojalla, vaikka se on asiassa Foto-Frost annetun tuomion nojalla velvollinen esittämään pätevyyttä koskevan kysymyksen yhteisöjen tuomioistuimelle. Jotta voitaisiin hyväksyä tämä mahdollisuus, jota osa oikeuskirjallisuudesta puoltaa,<NOTE NOTE.ID="E0048" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Näin esim. Couzinet, J.-F., <QUOT.START ID="QS0013" REF.END="QE0013" CODE="201D"/>Le renvoi en appréciation de validité devant la Cour de Justice des Communautés européennes<QUOT.END ID="QE0013" REF.START="QS0013" CODE="201D"/>, julkaisussa Revue trimestrielle de droit européen, 1976, s. 660 ja sitä seuraavat sivut, erityisesti s. 662.</P></NOTE> edellytetään, että asiassa CILFIT annetussa oikeuskäytännössä vahvistetut edellytykset täyttyvät, jotta asiassa Foto-Frost annetun tuomion perusteluja ei tehtäisi tyhjiksi.</TXT></NP><NP><NO.P>67.</NO.P><TXT>Lähtökohtaisesti on ilmennyt, että ennakkoratkaisupyynnön esittävän tuomioistuimen käsiteltävänä on samansisältöinen oikeussääntö, joka liittyy hyvin samankaltaiseen ajalliseen ja aineelliseen asiayhteyteen eli sellaisen toisen säännöksen ajalliseen ja aineelliseen asiayhteyteen, joka on todetty pätemättömäksi asiassa Kloosterboer Rotterdam annetulla tuomiolla,<NOTE NOTE.ID="E0049" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Mainittu edellä.</P></NOTE> mistä syystä asiassa CILFIT annettua tuomiota siteeratakseni se, miten yhteisön oikeutta on sovellettava, on niin ilmeistä, ettei tästä ole mitään perusteltua epäilystä. Siitä riippumatta, että kyseessä on muodollisesti toinen yhteisön säädös, pitäisi soveltaa asiassa Da Costa annettuun tuomioon liittyvää oikeuskäytäntöä, sillä myös asiassa Kloosterboer Rotterdam annettiin tuomio EY 234 artiklan mukaisessa menettelyssä.</TXT></NP><NP><NO.P>68.</NO.P><TXT>Näin ollen ei ole mielestäni järjenvastaista väittää, että asetuksen N:o 1484/95 3 artiklan 1 ja 3 kohdan pätevyyttä koskeva kysymys, joka käsiteltiin asiassa Kloosterboer Rotterdam, ja asetuksen N:o 1423/95 4 artiklan 1 ja 2 kohdan pätevyyttä koskeva kysymys, joka on nyt käsiteltävän ennakkoratkaisukysymyksen kohteena, ovat <QUOT.START ID="QS0014" REF.END="QE0014" CODE="201D"/>asiallisesti samansisältöisiä<QUOT.END ID="QE0014" REF.START="QS0014" CODE="201D"/> asiassa Da Costa annettuun tuomioon<NOTE NOTE.ID="E0050" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Mainittu tämän ratkaisuehdotuksen 47 kohdassa.</P></NOTE> liittyvässä oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla, ja tämän mukaan Alankomaiden tuomioistuimella ei olisi velvollisuutta kysymyksen esittämiseen.</TXT></NP><NP><NO.P>69.</NO.P><TXT>Lisäksi tämä yhtäläisyyksien päällekkäisyys molemmissa asioissa vahvistaa käsitystä siitä, että vastaavassa tilanteessa millään kansallisella tuomioistuimella ei olisi epäilyksiä yhteisön oikeuden oikeasta soveltamisesta, varsinkin kun syy, joka on artiklojen pätemättömyyden perusteena molemmissa oikeudenkäynneissä, eli se, että komissio on ylittänyt täytäntöönpanovaltuutensa,<NOTE NOTE.ID="E0051" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Em. asiassa Kloosterboer Rotterdam annetun tuomion 29 kohta.</P></NOTE> on sama.</TXT></NP><NP><NO.P>70.</NO.P><TXT>Näin ollen kyseessä olisi viimeinen asiassa CILFIT annetussa tuomiossa tarkoitetuista tilanteista eli se, että on olemassa yhteisöjen tuomioistuimen itsensä antama aikaisempi tuomio, jossa todetaan lainvastaiseksi säännös, joka on samanlainen kuin pääasian oikeudenkäynnissä riitautettu säännös,<?PAGE NO="I-10531"?> mikä täyttäisi acte clair -teorian ankarimmissakin tulkinnoissa esitetyt vaatimukset, joiden perusteella muut tulkinnat eivät ole mahdollisia.<NOTE NOTE.ID="E0052" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. erilaisista tulkinnoista ja niiden sitovuudesta tämän asiassa CILFIT annetussa tuomiossa asetetun vaatimuksen osalta Lenaerts, K., <QUOT.START ID="QS0015" REF.END="QE0015" CODE="201D"/>L'arrêt Cilfit<QUOT.END ID="QE0015" REF.START="QS0015" CODE="201D"/> teoksessa <HT TYPE="ITALIC">Cahiers de droit européen,</HT> 1983, s. 471 ja sitä seuraavat sivut, erityisesti s. 497.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>71.</NO.P><TXT>Pääasian riidassa yhteisön säädöksen pätemättömyys täyttää asiassa CILFIT annetussa tuomiossa asetetut vaatimukset.</TXT></NP><NP><NO.P>72.</NO.P><TXT>Tämä seikka ei kuitenkaan ole riittävä peruste sille, että Alankomaiden tuomioistuimen sallittaisiin päättää ratkaisustaan kyseisen oikeussäännön lainvastaisuuden vuoksi ilman asianmukaista ennakkoratkaisupyyntöä, sillä myös asiassa Foto-Frost annettuun tuomioon liittyvät seikat on otettava huomioon.</TXT></NP><NP><NO.P>73.</NO.P><TXT>Yhteisön oikeuden yhtenäisen soveltamisen takaamisesta on ensinnäkin todettava, että se, että kansallinen tuomioistuin toteaisi pätemättömyyden nyt käsiteltävään asiaan liittyvän kaltaisessa tilanteessa, jossa on olemassa yhteisöjen tuomioistuimen samanlainen tuomio, tuskin aiheuttaisi sellaista poikkeamisvaaraa, joka vaarantaisi yhteisön oikeusjärjestyksen yhtenäisyyden.</TXT></NP><NP><NO.P>74.</NO.P><TXT>Katson, että kun otetaan huomioon asiaan liittyvät erityispiirteet, jotka epäilemättä ovat käytännössä harvinaisia, lainvastaisuus on niin ilmeinen, että yksikään jäsenvaltioiden tuomioistuimista ei poikkeaisi tästä perusteesta. Lisäksi asiaan liittyvät olosuhteet pienentävät mahdollisimman vähäiseksi ja jopa olemattomaksi sen vaaran, että kansallisten tuomioistuinten ratkaisut olisivat yhteisön oikeuden kanssa yhteensopimattomia.</TXT></NP><NP><NO.P>75.</NO.P><TXT>Toiseksi siltä osin kuin kyseessä on perustamissopimuksella käyttöön otetun oikeusturvajärjestelmän yhtenäisyys, asiassa Foto-Frost annetun tuomion 16 ja 17 kohdassa ilmaistaan, että yhteisöjen tuomioistuin on ottanut itselleen yksinomaisen toimivallan kumota yhteisön toimielinten säädöksiä, joten EY 230 artiklassa sille annettuja valtuuksia on täydennettävä toimivallalla, joka koskee niiden toteamista pätemättömiksi, kun asia tulee esiin kansallisessa tuomioistuimessa. Vaikuttaa siis kiistattomalta, että kyseisenä historiallisena ajankohtana vuonna 1987 yhteisöjen tuomioistuin ei halunnut jakaa tätä etuoikeutta kansallisten tuomioistuinten kanssa huolimatta EY 234 artiklan sanamuodosta, jossa niitä nimenomaisesti kehotettiin tähän tehtävään, ja velvollisuus ennakkoratkaisukysymyksen esittämiseen asetettiin ylimmille tuomioistuimille, joihin keskittyy todellinen vaara siitä, että unionin oikeutta sovelletaan eri tavoin.</TXT></NP><NP><NO.P>76.</NO.P><TXT>Asiassa Foto-Frost annettua tuomiota edeltäneessä oikeuskäytännössä oli toisaalta vahvistettu olettama siitä, että kaikki yhteisön säädökset ovat laillisia, ellei yhteisöjen<?PAGE NO="I-10532"?> tuomioistuin ole todennut niitä pätemättömiksi,<NOTE NOTE.ID="E0053" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="101/78" YEAR="1979" PAGE.ECR="623">101/78, Granaria, tuomio <DATE ISO="19790213">13.2.1979</DATE> (Kok. 1979, s. 623, Kok. Ep. IV, s. 393)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE> joten säädöksen ilmeinen lainvastaisuus edellyttää yhteisöjen tuomioistuimen edeltävää tämän mukaista ratkaisua.<NOTE NOTE.ID="E0054" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Näin voidaan päätellä ainakin asiassa <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="66/80" YEAR="1981" PAGE.ECR="1191">66/80, International Chemical Corporation, <DATE ISO="19810513">13.5.1981</DATE> annetusta tuomiosta (Kok. 1981, s. 1191, Kok. Ep. VI, s. 99)</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>77.</NO.P><TXT>Kolmanneksi ajatusta siitä, että yhteisöjen tuomioistuin on etuoikeutetussa asemassa ratkaisemaan yhteisön säädösten laillisuuden, koska perussäännön 20 artiklassa sallitaan se, että yhteisön toimielimet, joiden säädökset kyseenalaistetaan, osallistuvat oikeudenkäyntiin puolustaakseen niiden pätevyyttä,<NOTE NOTE.ID="E0055" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Em. asiassa Foto-Frost annetun tuomion 18 kohta.</P></NOTE> voidaan arvostella, sillä kansallisissa prosessilainsäädännöissä ei ole havaittavissa mitään estettä sille, että asianomainen toimielin osallistuu asian käsittelyyn, kun tutkitaan sen antaman säädöksen pätevyyttä, tai sille, että se otetaan viran puolesta mukaan asian käsittelyyn.</TXT></NP><NP><NO.P>78.</NO.P><TXT>Muulta osin on katsottava, että mikäli yhteisöjen tuomioistuin hyväksyisi sen, että kansallinen tuomioistuin on toimivaltainen toteamaan yhteisön säädöksen pätemättömäksi, olisi asianmukaista asettaa sen edellytykseksi, että säädöksen antaneella toimielimellä on ollut tilaisuus osallistua oikeudenkäyntiin.<NOTE NOTE.ID="E0056" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Dyrberg, P., <QUOT.START ID="QS0016" REF.END="QE0016" CODE="201D"/>La aplicación uniforme del derecho comunitario y las sentencias Cilfit y Foto-Frost<QUOT.END ID="QE0016" REF.START="QS0016" CODE="201D"/>, teoksessa Ordenamiento jurídico comunitario y mecanismos de tutela judicial efectiva, Vitoria, 1995, s. 247 ja sitä seuraavat sivut, erityisesti s. 255.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>79.</NO.P><TXT>Vallitsee se näkemys, että yhteisöjen tuomioistuin on ottanut itselleen yksinoikeuden yhteisön säädösten kumoamiseen pikemminkin sen vuoksi, että se pelkää avata pätevyyskysymyksiä sisältävän Pandoran lippaan, kuin sen vaaran vuoksi, joka liittyy College van Beroepin käsiteltävänä olevan kaltaisiin asioihin, joten seuraavassa on tutkittava tarkemmin perustamissopimuksella käyttöön otettua tuomioistuinten välisen yhteistyön järjestelmää, jotta voitaisiin keskittyä selvittämään sitä, voidaanko kansallisille tuomioistuimille antaa tällainen toimivalta.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P>4.</NO.P><TXT>Näkemyksiä asiassa Foto-Frost annetusta tuomiosta EY 234 artiklalla käyttöön otetun tuomioistuinten välisen yhteistyömekanismin osalta</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>80.</NO.P><TXT>Asiassa Foto-Frost annettuun tuomioon liittyvän oikeuskäytännön uudelleentarkastelu on johtanut tämän asian antamiseen suuren jaoston tutkittavaksi; annettavan ratkaisun tärkeys edellyttäisi sitä, että oikeudenkäyntiä täydennettäisiin suullisella käsittelyllä, jossa ennakkoratkaisupyyntöön sisältyvä ongelma tutkittaisiin perusteellisemmin ja johon useammat jäsenvaltiot ja yhteisön toimielimet osallistuisivat, mikä rikastaisi keskustelua ja tekisi siitä vuoropuhelun,<NOTE NOTE.ID="E0057" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Sarmiento, D., Poder judicial e integración europea, Garrigues y Thomson Civitas, Madrid, 2004, s. 334, puolustaa tätä näkemystä perustuslain tasoisten asioiden osalta ja väittää, että <QUOT.START ID="QS0017" REF.END="QE0017" CODE="201D"/>EY:ssä/EU:ssa, joka yhä enenevässä määrin perustuu perustuslakiin, tuomiovallan rakentamisesta keskustelumallin mukaiseksi on tullut välttämätöntä<QUOT.END ID="QE0017" REF.START="QS0017" CODE="201D"/>.</P></NOTE> joka on välttämätön, jotta kyetään käsittelemään sitä, miten tuomiovalta jaetaan unionissa yhteisöjen tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten kesken.<NOTE NOTE.ID="E0058" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Isaac, G., <QUOT.START ID="QS0018" REF.END="QE0018" CODE="201D"/>La modulation par la Cour de justice des Communautés européennes des effets dans le temps de ses arrêts d'invalidité<QUOT.END ID="QE0018" REF.START="QS0018" CODE="201D"/>, julkaisussa Cahiers de droit européen, 1987, s. 444 ja sitä seuraavat sivut, kirjoitti, että ei ole olemassa välttämättömämpää eikä myöskään vaarallisempaa tehtävää kuin se, joka yhteisöjen tuomioistuimella on, kun se täsmentää oman toimivaltansa sisältöä.</P></NOTE> Kun suunniteltua<?PAGE NO="I-10533"?> menettelyä tällä tavoin parannettaisiin, ehdotettua selvitystä kehitettäisiin samalla kun etsittäisiin asianmukaisinta ratkaisua, joka saavutettaisiin Euroopan todelliseen tilanteeseen liittyvällä moninaisella ja monenvälisellä vuoropuhelulla, jolla luotaisiin keskinäisen luottamuksen ilmapiiri EY 234 artiklalla käyttöön otettuun tuomioistuinten väliseen yhteistyöhön. Lisäksi silloin kun on havaittavissa vähäisintäkin kapinamieltä, yhteisöjen tuomioistuimen pitäisi aina kyetä ottamaan kansalliselle tuomioistuimelle luovutettu vastuu takaisin itselleen samalla tavoin kuin tapahtui Sisyfoksen kanssa, sillä päästyään takaisin elävien kirjoihin hän palasi Haadeksen luo Hermeksen avustuksella.<NOTE NOTE.ID="E0059" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Camus, A. kertoo teoksessa <HT TYPE="ITALIC">Sisyfoksen myytti,</HT> kuinka Sisyfos, joka oli kuolemaisillaan, haiusi harkilsemattomasti asettaa puolisonsa rakkauden koetukselle. Hän määräsi tämän esittelemään hänen haittaamattoman ruumiinsa yleisellä torilla. Sisyfos päätyi helvettiin, ja siellä, ärsyynnyttyään siitä, että häntä toteltiin näin inhimillisen rakkauden vastaisella tavalla, hän sai Haadekselta luvan palata maahan nuhtelemaan vaimoaan. Kun hän näki uudelleen maailman ja nautti vedestä ja auringosta, lämpimistä kivistä ja merestä, hän kuitenkin kieltäytyi palaamasta helvetin varjoihin. Kutsut, vihanpuuskat ia varoitukset eivät auttaneet. Monien vuosien ajan hän eli lahden poukamassa, jossa meri siinsi ja maa hymyili. Tarvittiin jumalten määräystä. Merkurius otti röyhkimystä niskasta kiinni ja repäisi hänet nautintojen keskeltä palauttaen hänet helvetin voimalla sinne, missä hänen kivensä oli jo valmiina odottamassa. P. Brunei ja A. Bastian viittaavat cm. teoksensa s. 51 siihen, että Camus on tässä kohdin muuttanut tilanteen latinalaisen perinteen mukaiseksi, ja katsovat tämän johtuvan hänen tietolähteistään, joita olivat lähinnä Mythologie de Commelin ja Grand Larousse; tästä syystä hän viittaa Plutoniin Haadeksen sijasta ja Merkuriukseen Hermeksen sijasta. Nämä kirjailijat väittävät em. teoksen sivuilla 45 ja 46, että ajatuksen Sisyfoksen hautaamattoman ruumiin esittelemisestä keksi hän itse, sillä hän pyysi hieman ennen kuolemaansa vaimoltaan, että hänelle ei järjestettäisi hautajaisia, jotta hänellä siten olisi tekosyy pyytää lupaa palata elävien maailmaan.</P></NOTE> Yhteisöjen tuomioistuin ei ole tulkinnut tilannetta tällä tavoin, ja ehkä perusteet oikeuskäytännön muuttamiselle puuttuvat, mutta suullisen käsittelyn aloittamiseen voitaisiin joka tapauksessa suostua.</TXT></NP><NP><NO.P>81.</NO.P><TXT>Ennen kaikkea on korostettava, että yhteisöjen tuomioistuin otti asiassa Foto-Frost antamassaan tuomiossa itselleen toimivallan, jolle EY 234 artiklan sanamuoto ei anna mitään tukea,<NOTE NOTE.ID="E0060" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Glaesner, A., <QUOT.START ID="QS0019" REF.END="QE0019" CODE="201D"/>Die Vorlagepflicht unterinstanzlicher Gerichte im Vorabentscheidungsverfahren<QUOT.END ID="QE0019" REF.START="QS0019" CODE="201D"/>, julkaisussa Europarecht, nro 2/1990, s. 143 ja sitä seuraavat sivut; Barav, A., <QUOT.START ID="QS0020" REF.END="QE0020" CODE="201D"/>Le renvoi préjudiciel communautaire<QUOT.END ID="QE0020" REF.START="QS0020" CODE="201D"/>, julkaisussa Justices, nro 6, huhti/kesäkuu 1997, s. 1 ja sitä seuraavat sivut ja Pertek, J., La pratique du renvoi préjudiciel en droit communautaire, Paris. 2001, s. 78, joskaan viimeksi mainittu ei ilmaise sitä yhtä terävästi.</P></NOTE> kun se otti käyttöön <HT TYPE="ITALIC">velvollisuuden,</HT> joka koskee ennakkoratkaisupyynnön esittämistä tapauksissa, joissa perustamissopimuksen laatijat olivat määränneet ainoastaan <HT TYPE="ITALIC">mahdollisuudesta,</HT><NOTE NOTE.ID="E0061" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Barav, A., em. teoksen s. 5.</P></NOTE> ja antoi itselleen yksinomaisen toimivallan valvoa yhteisön säädösten pätevyyttä <HT TYPE="ITALIC">kansallisten tuomioistuinten sijasta.<NOTE NOTE.ID="E0062" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Barav, A., em. teoksen s. 6.</P></NOTE></HT> Silloin tällöin joki palaa luonnolliseen uomaansa, ja kansallinen tuomioistuin saa jälleen sille kuuluvan aseman, ennakkoratkaisumenettelyyn liittyvän yhteistyön osapuolena, joka sillä on yhteisöjen tuomioistuimen ohella, ja hylkää roolin, joka sille on annettu yhteisöjen tuomioistuimen osoittaman holhousinnostuksen vuoksi.</TXT></NP><NP><NO.P>82.</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävä asia saattaa edistää asianomaisten vastuiden uudelleen jakamista edellyttäen, että yhteisöjen tuomioistuin osoittaa riittävää kypsyyttä ulottaakseen pätevyyttä koskevaan kysymykseen acte clair -teorian, joka hyväksyttiin asiassa CILFIT annetussa tuomiossa tulkintaa koskeneen ennakkoratkaisukysymyksen osalta.</TXT></NP><NP><NO.P>83.</NO.P><TXT>Toisaalta osassa oikeuskirjallisuutta on pyritty lukemaan kyseistä tuomiota rivien<?PAGE NO="I-10534"?> välistä ja saatu esiin erilainen merkitys kuin sen sanamuodosta olisi ensi arviolta johdettavissa.<NOTE NOTE.ID="E0063" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Rasmussen, H., <QUOT.START ID="QS0021" REF.END="QE0021" CODE="201D"/>The European Court's Acte Clair Strategy in C.I.L.F.I.T. (Or: Acte Clair, of Course! But What does it Mean?)<QUOT.END ID="QE0021" REF.START="QS0021" CODE="201D"/> julkaisussa European Law Review, nro 10/1984, s. 242 ja sitä seuraavat sivut.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>84.</NO.P><TXT>Vaikka asiassa CILFIT hyväksyttiin edellä mainittu teoria tulkintakysymyksen osalta, todellisuudessa kyseisessä tapauksessa kehotettiin ylimpiä kansallisia tuomioistuimia osoittamaan huolellisuutta, kun ne käsittelevät yhteisön oikeuden tulkintaan tai soveltamiseen liittyvää ongelmaa.<NOTE NOTE.ID="E0064" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Rasmussen, H., em. teoksen s. 259.</P></NOTE> Acte clair -teoriaan liittyvät ankarat edellytykset merkitsevät joka tapauksessa sitä, että se on abstraktio, joka kuuluu teoreettisen symbolismin maailmaan.<NOTE NOTE.ID="E0065" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Lenaerts, K., em. teoksen s. 500 ja Boulouis, J. ja Darmon, M., julkaisussa Contentieux communautaire, Paris, 1997, s. 27.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>85.</NO.P><TXT>Ei ole myöskään mitään syytä hylätä heti ajatusta, joka esitettiin jo ennen asioissa CILFIT ja Foto-Frost annettuja tuomioita ja jonka mukaan on olemassa selvästi lainvastaisia säädöksiä,<NOTE NOTE.ID="E0066" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Kuten totesi aikanaan Couzinet, J.-F., em. teoksen s. 659.</P></NOTE> joita kansallinen tuomioistuin tästä syystä pitää pätemättöminä tai soveltamiskelvottomina ilman että se esittäisi tästä ennakkoratkaisupyyntöä, erityisesti nyt käsiteltävän asian kaltaisissa tilanteissa.</TXT></NP><NP><NO.P>86.</NO.P><TXT>Toimivallan palauttaminen kansallisille tuomioistuimille perustamissopimuksen sanamuodon ja hengen mukaisesti ja vain tällaisten tilanteiden osalta eli selvästi pätemätöntä säädöstä koskevan teorian (teoria del acto manifiestamente nulo) hyväksyminen pätevyyskysymyksen yhteydessä edistäisi tuomioistuinten välistä vuoropuhelua, joka perustuu kummankin etuoikeuksien vastavuoroiseen kunnioittamiseen.<NOTE NOTE.ID="E0067" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Barav, A., em. teoksen s. 1.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>87.</NO.P><TXT>Lisäksi asiassa Foto-Frost annetun tuomion 17 kohdassa perustellaan sitä, että yhteisöjen tuomioistuimelle annetaan yksinomainen toimivalta todeta yhteisön säädöksiä pätemättömiksi, sillä, että myös EY 230 artiklassa annetaan tällainen toimivalta kumoamiskanteiden yhteydessä. Yhteisöjen tuomioistuimen yksinoikeutta tutkia nämä kanteet on kuitenkin osuvasti arvosteltu siitä, että tämä ei perustu kyseisen määräyksen sanamuotoon.<NOTE NOTE.ID="E0068" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Dyrberg, P., em. teoksen s. 254.</P></NOTE> Johdonmukaisesti on ajateltava, että mikäli EY 234 artiklaa tullattaisiin siten, että siinä sallitaan se, että kansalliset tuomioistuimet toteavat tällaiset säädökset pätemättömiksi, EY 230 artiklassa ei olisi tarpeen viitata millään tavoin siihen, että yhteisöjen tuomioistuimella on tätä koskeva yksinomainen toimivalta.</TXT></NP><NP><NO.P>88.</NO.P><TXT>Mikäli toisaalta päättäväisesti pidettäisiin kiinni ennakkoratkaisukysymyksen esittämistä koskevasta velvollisuudesta Gaston Schul -yritystä koskevan riidan tilanteessa, jossa säännös on selvästi pätemätön, tämä<?PAGE NO="I-10535"?> merkitsisi liiallista formalismia, joka ei sovi yhteen hyvän oikeushallinnon periaatteen kanssa. Tässä yhteydessä College van Beroepin prosessiekonomiasta esittämillä huomautuksilla on merkitystä.</TXT></NP><NP><NO.P>89.</NO.P><TXT>Kansallista tuomioistuinta ei voida alistaa niin hyödyttömään rangaistukseen kuin Sisyfosta. Albert Camus on kirjoittanut ehkä nerokkaimman kuvauksen tästä henkilöhahmosta todetessaan, että hän <QUOT.START ID="QS0022" REF.END="QE0022" CODE="201D"/>on absurdi sankari<QUOT.END ID="QE0022" REF.START="QS0022" CODE="201D"/>,<NOTE NOTE.ID="E0069" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Camus, A., em. teoksen s. 156.</P></NOTE> sillä ei ole kamalampaa kohtaloa kuin joutua tekemään hyödytöntä ja toivotonta työtä; mutta teoksensa lopussa Camus päätyy siihen vakaumukseen, että <QUOT.START ID="QS0023" REF.END="QE0023" CODE="201D"/>Sisyfos on kohtaloaan ylempänä. Hän on voimakkaampi kuin kivensä<QUOT.END ID="QE0023" REF.START="QS0023" CODE="201D"/><NOTE NOTE.ID="E0070" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Camus, A., em. teoksen s. 157.</P></NOTE> ja selviytyy tunnollisuutensa vuoksi.<NOTE NOTE.ID="E0071" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Sisyfosta kuvaavissa taideteoksissa selvennetään tätä seikkaa.</P><P>Upeassa Tizianon maalauksessa, joka on esillä Madridin Prado-museossa, huomion kiinnittävät kiven valtava koko ja sankarin voimat tämän tukiessa sitä, sillä hänen päänsä sekoittuu kivien uurteisiin, joihin koko hänen työnsä hautautuu. Jälleen kerran on turvauduttava Camus'hyn (em. teoksen s. 157): <QUOT.START ID="QS0024" REF.END="QE0024" CODE="201D"/>Kasvot, jotka kärsivät niin lähellä kiviä, ovat jo muuttuneet kiveksi!<QUOT.END ID="QE0024" REF.START="QS0024" CODE="201D"/> Kankaan alaosassa on kuitenkin valo, joka valaisee näyttämön ja antaa tietyn voiton tunteen. Saksalaisen taiteilijan Schmidt-Hofcrin veistoksessa Sisyfoksen atleettinen vartalo on veistetty pronssista, ja siinä yhdistyvät nousun rohkeus ja arvokkaan voiton saaneen henkilön loistokkuus sellaisessa muotojen ja ajatusten tasapainossa, joka välittömästi välittää mytologian sankarin koko merkityksen.</P></NOTE> <QUOT.START ID="QS0025" REF.END="QE0025" CODE="201D"/>Selvänäköisyys, jonka piti olla hänen rangaistuksensa, aiheuttaakin samalla hänen voittonsa<QUOT.END ID="QE0025" REF.START="QS0025" CODE="201D"/>.<NOTE NOTE.ID="E0072" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Camus, A., em. teoksen s. 158, jossa lisätään, että <QUOT.START ID="QS0026" REF.END="QE0026" CODE="201D"/>ei ole sellaista kohtaloa, jota ylenkatseena ei voitettaisi<QUOT.END ID="QE0026" REF.START="QS0026" CODE="201D"/>.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>90.</NO.P><TXT>Lopuksi on todettava, että toisin kuin muiden perustamissopimusten sanamuotoon vähitellen lisättyjen oikeuskäytännön muutosten kanssa on tapahtunut, yhteisön lainsäätäjä ei ole ottanut asiassa Foto-Frost annettua tuomiota omakseen, sillä se on jättänyt käyttämättä useita tilaisuuksia, erityisesti Maastrichtin sopimuksen, Amsterdamin sopimuksen, Nizzan sopimuksen ja Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen, joissa tämä yhteisöjen tuomioistuimen luomus olisi kyetty lisäämään unionin ylemmäntasoisiin oikeusnormeihin. Tämä hiljaisuus on varsin kuvaavaa ja antaa aiheen ajatella, että tätä näin keinotekoisesti luotua yksinoikeutta ei ole hyväksytty.</TXT></NP><NP><NO.P>91.</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella katson, että Alankomaiden tuomioistuimen esittämään ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen annettavassa vastauksessa on annettava jäsenvaltioiden tuomioistuimille tähän tapaukseen liittyvissä olosuhteissa mahdollisuus jättää yhteisön säädös soveltamatta, jos sen pätevyys on kiistanalainen. Vakuuttuneisuuteni siitä, että ehdotettu ratkaisu ei aiheuta minkäänlaista vaaraa yhteisön oikeuden yhtenäisyydelle, perustuu viime kädessä siihen, että kansalliset tuomioistuimet, mikäli joitain epäilyksiä edelleen on, käyttävät <QUOT.START ID="QS0027" REF.END="QE0027" CODE="201D"/>harkinnan taitoaan<QUOT.END ID="QE0027" REF.START="QS0027" CODE="201D"/><NOTE NOTE.ID="E0073" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Lainaan espanjalaisen kirjailijan Baltasar Graciánin (1601-1658) klassikkoteoksen Oráculo umnimi y cl Arte dc la Prudencia, jonka ensimmäinen painos ilmestyi Huesean kaupungissa vuonna 1647, tunnetuinta osaa. Koko teoksessa on 300 kommentoitua aforismia, joilla pyritään antamaan tarvittavaan huolellisuuteen ja varovaisuuteen perustuvia käytännön viisauksia, jotta jokapäiväiset haasteet voidaan menestyksekkäästi kohdata, joten se poikkeaa selvästi François, Duc de La Rochefoucaulťn (1613-1680) maksiimeista ja Francisco de Quevedon (1580-1645) säkeistä, jotka ovat satiirisia ja sarkastisia, vaikkakin yhtä miellyttäviä ja opettavaisia.</P></NOTE> ja päättävät silloin aina turvautua ennakkoratkaisupyyntöön.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="I-10536"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>VI</NO.P><TXT>Ratkaisuehdotus</TXT></NP></TI></TITLE><NP><NO.P>92.</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että yhteisöjen tuomioistuin vastaisi College van Beroepin esittämiin kysymyksiin seuraavasti:</TXT><P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1)</NO.P><TXT>EY 234 artiklan kolmannessa kohdassa tarkoitettu tuomioistuin ei ole kyseisen määräyksen nojalla velvollinen esittämään toimielinten säädöksen pätevyyttä koskevaa ennakkoratkaisukysymystä, ja se voi olla soveltamatta kyseistä säännöstä, mikäli yhteisöjen tuomioistuin on itse jo todennut toisen vastaavan säädöksen pätemättömäksi ja säädöstä rasittaa sama pätemättömyysperuste.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Muiden sokerialan tuotteiden kuin melassin tuonnissa sovellettavista yksityiskohtaisista säännöistä <DATE ISO="19950623">23 päivänä kesäkuuta 1995</DATE> annetun komission asetuksen (EY) N:o 1423/95 4 artiklan 1 ja 2 kohta ovat pätemättömiä siltä osin kuin niissä säädetään, että niissä tarkoitettu lisätulli määrätään edustavan hinnan perusteella.</TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP></GR.SEQ></CONTENTS.CONCLUSION></CONCLUSION>