(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 466/2001 (2) säädetään tiettyjen elintarvikkeissa olevien vieraiden aineiden enimmäismääristä.

(2)

Jotkin jäsenvaltiot ovat vahvistaneet tai aikovat vahvistaa enimmäismäärät Fusarium-toksiineille, kuten deoksinivalenolille (DON), zearalenonille (ZEA) ja fumonisiineille, tietyissä elintarvikkeissa. Jäsenvaltioissa hyväksyttyjen määrien erojen ja niistä johtuvan kilpailun vääristymisen välttämiseksi yhteisön toimenpiteet ovat tarpeen markkinoiden yhtenäisyyden varmistamiseksi suhteellisuusperiaatetta noudattaen.

(3)

Maaperässä yleisinä esiintyvät Fusarium-sienen lajikkeet tuottavat useampia erilaisia trikoteseenien luokkaan kuuluvia mykotoksiineja kuten deoksinivalenolia (DON), nivalenolia (NIV), T-2-toksiinia, HT-2-toksiinia sekä eräitä muita toksiineja (zearalenonia ja fumonisiineja). Fusarium -sieniä tavataan yleisesti Amerikan, Euroopan ja Aasian lauhkeilla alueilla kasvatetussa viljassa. Useat toksiinia tuottavat Fusarium-sienet pystyvät tuottamaan eriasteisesti kahta tai useampaa näistä toksiineista.

(4)

Elintarvikealan tiedekomitea on arvioinut eri lausunnoissa Fusarium-toksiineja: deoksinivalenolia joulukuussa 1999, zearalenonia kesäkuussa 2000, fumonisiineja lokakuussa 2000 (päivitetty huhtikuussa 2003), nivalenolia lokakuussa 2000 sekä T-2-toksiinia ja HT-2-toksiinia toukokuussa 2001 ja on tehnyt ryhmäarvioinnin trikoteseeneistä helmikuussa 2002.

(5)

Tiedekomitea katsoi, että käytössä olevat tiedot eivät tue hyväksyttävän päivittäisen saannin (TDI) vahvistamista arvioitujen trikoteseenien ryhmälle, ja vahvisti seuraavat rajat:

Muiden Fusarium-toksiinien osalta tiedekomitea vahvisti seuraavat rajat:

(6)

Jäsenvaltioiden avusta komissiolle ja näiden yhteistyöstä elintarvikkeita koskevien kysymysten tieteellisessä tutkimisessa 25 päivänä helmikuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/5/ETY (3) puitteissa tehtiin tieteellistä yhteistyötä (SCOOP) (tehtävä 3.2.10 ”Collection of occurrence data on Fusarium toxins in food and assessment of dietary intake by the population of EU member States” (4)), joka saatiin päätökseen syyskuussa 2003.

Kyseisen tehtävän tulokset osoittivat, että Fusarium-mykotoksiinit ovat levinneet laajalti elintarvikeketjuun yhteisössä. Elintarvikkeista saatavien Fusarium-toksiinien tärkein lähde ovat viljatuotteet, erityisesti vehnä- ja maissituotteet. Elintarvikkeista saatavien Fusarium-toksiinien määrä koko väestössä ja aikuisilla on usein vähemmän kuin kyseisen toksiinin TDI, mutta riskiryhmillä (kuten imeväisillä ja pikkulapsilla) määrät ovat lähellä TDI:tä tai jopa sen yli joissakin tapauksissa.

(7)

Erityisesti deoksinivalenolin osalta elintarvikkeista saatu määrä pikkulasten ja nuorten ryhmässä on lähellä hyväksyttyä päivittäistä saantia (TDI). T-2- ja HT-2-toksiinin osalta arvioitu saanti elintarvikkeista ylittää useimmissa tapauksissa tilapäisen TDI:n. On kuitenkin huomattava, että T-2- ja HT-2-toksiinin useimmat esiintymistiedot saatiin käyttämällä analysointimenetelmiä, joissa oli korkea havaitsemisraja, ja kun otetaan huomioon, että havaitsemisrajan ylittävien näytteiden osuus oli alle 20 prosenttia, elintarvikkeista saannin määrään vaikutti voimakkaasti käytettyjen analysointimenetelmien havaitsemisraja. Nivalenolin osalta saanti oli aina huomattavasti alle tilapäisen TDI:n. Edellä mainitussa SCOOP-tehtävässä käsiteltyjen muiden trikoteseenien, kuten 3-asetyylideoksinivalenolin, 15-asetyylideoksinivalenolin, fusarenoni-X:n, T2-triolin, diasetoksiskirpenolin, neosolaniolin, monoasetoksiskirpenolin ja verrukolin, saanti elintarvikkeista on vähäistä käytettävissä olevien tietojen mukaan.

(8)

Zearalenonin osalta keskimääräinen päivittäinen saanti on merkittävästi alhaisempi kuin hyväksyttävä päivittäinen saanti, mutta tässä olisi kiinnitettävä huomiota väestöryhmiin, joita ei yksilöity tehtävässä ja jotka saattavat kuluttaa säännöllisesti enemmän tuotteita, joissa esiintyy paljon zearalenonia, sekä lapsille suunnattuihin elintarvikkeisiin, koska lasten ruokavalio ei ole niin monipuolinen.

(9)

Fumonisiinien osalta arvioitu saanti elintarvikkeista useimmilla väestöryhmillä on merkittävästi alle TDI:n. Fumonisiinien saanti elintarvikkeista lisääntyy merkittävästi, jos tarkastellaan ainoastaan kuluttajia. Tämänkin ryhmän osalta saanti on kuitenkin alle TDI:n. Vuoden 2003 sadon valvontatulokset osoittivat kuitenkin, että maississa ja maissituotteissa voi olla erittäin korkeita fumonisiinipitoisuuksia. On asianmukaista toteuttaa toimenpiteitä sen välttämiseksi, että elintarvikeketjuun pääsee maissia ja maissituotteita, joiden vierasainepitoisuudet ovat kohtuuttoman korkeat.

(10)

Fusarium-lajin sienet saastuttavat jyvät ennen sadonkorjuuta. Fusarium-saastuntaan ja mykotoksiinin muodostumiseen on todettu liittyvän useita riskitekijöitä. Kasvun ja erityisesti kukinnan aikaisilla ilmasto-olosuhteilla on suuri vaikutus mykotoksiinipitoisuuksiin. Hyvillä maatalouskäytännöillä, joilla riskitekijät vähennetään minimiin, voidaan kuitenkin ehkäistä tietyssä määrin Fusarium-sienen aiheuttama saastuminen.

(11)

Kansanterveyden suojelun kannalta on tärkeää, että käsittelemättömälle viljalle asetetaan enimmäismäärät, jotta vältetään erittäin saastuneen viljan pääsy elintarvikeketjuun ja varmistetaan, että kaikki tarvittavat toimenpiteet toteutetaan kasvu-, korjuu- ja varastointivaiheessa (soveltamalla hyviä maatalous-, sadonkorjuu- ja varastointikäytäntöjä), ja kannustetaan siihen. On asianmukaista soveltaa käsittelemättömälle viljalle asetettua enimmäismäärää viljoihin, jotka saatetaan markkinoille ensiasteen jalostusta varten, koska viljan aiottu käyttötarkoitus (elintarvike-, rehu- tai teollisuuskäyttö) tiedetään tässä vaiheessa. Puhdistusta, lajittelua ja kuivausta ei pidetä ensiasteen jalostuksena, mikäli itse jyvän ytimeen ei kohdistu fyysistä toimintaa, mutta kuorintaa pidetään ensiasteen jalostuksena.

(12)

Enimmäismäärät asetetaan ottaen huomioon ihmisten tämänhetkinen altistuminen suhteessa kyseisen toksiinin hyväksyttävään saantiin ja taso, joka voidaan kohtuullisesti saavuttaa noudattamalla hyviä käytäntöjä kaikissa tuotanto- ja jakeluvaiheissa. Näin taataan se, että elintarvikealan toimijat soveltavat kaikkia käytössä olevia toimenpiteitä ehkäistäkseen/vähentääkseen saastumista mahdollisimman hyvin kansanterveyden suojelemiseksi.

(13)

Maissin osalta kaikkia Fusarium-toksiinien, erityisesti zearalenonin sekä B1- ja B2-fumonisiinien, muodostumiseen liittyviä tekijöitä ei vielä tiedetä täsmälleen. Tämän vuoksi myönnetään määräaika, jotta viljan tuotantoketjuun liittyvät elintarvikealan toimijat voisivat tutkia, missä näitä mykotoksiineja muodostuu, sekä kartoittaa hallintatoimia, joilla niiden esiintyminen voitaisiin ehkäistä mahdollisimman suuressa määrin. Tällä hetkellä saatavissa oleviin esiintymistietoihin perustuvia enimmäismääriä ehdotetaan sovellettaviksi vuodesta 2007, ellei ennen sitä aseteta uusia erityisiä enimmäismääriä, jotka perustuvat uusiin esiintymis- ja muodostumistietoihin.

(14)

Raa'assa viljassa esiintyvien Fusarium-toksiinien pitoisuutta voidaan vaihtelevassa määrin vähentää puhdistuksen ja käsittelyn avulla jalostetuissa viljatuotteissa. Kun otetaan huomioon vähenemisen vaihtelevuus, on asianmukaista asettaa enimmäismäärä loppukuluttajille tarkoitettuja viljatuotteita varten kuluttajien suojaamiseksi ja on tarpeen antaa täytäntöönpanokelpoista lainsäädäntöä. Olisi omaksuttava käytännöllinen lähestymistapa asetettaessa enimmäismääriä loppukuluttajille tarkoitetuille viljatuotteille. Lisäksi on asianmukaista asettaa enimmäismäärät viljasta saatujen elintarvikkeiden tärkeimmille ainesosille, jotta varmistetaan tehokas täytäntöönpano ja varmistetaan kansanterveyden suojelu.

(15)

Kun otetaan huomioon Fusarium-toksiinien alhaiset pitoisuudet riisissä, riisille tai riisituotteille ei ehdoteta enimmäismääriä.

(16)

Yhteisesiintymisen vuoksi ei ole tarpeen harkita erityistoimenpiteitä 3-asetyylideoksinivalenolin, 15-asetyylideoksinivalenolin eikä fumonisiini B3:n osalta, koska erityisesti deoksinivalenolia ja fumonisiini B1:tä ja B2:ta koskevat mahdolliset toimenpiteet suojaisivat ihmisiä kohtuuttomalta altistumiselta myös 3-asetyylideoksinivalenolille, 15-asetyylideoksinivalenolille ja fumonisiini B3:lle. Sama koskee myös nivalenolia, jota esiintyy tietyssä määrin yhdessä deoksinivalenolin kanssa, ja ihmisten altistumisen nivalenolille arvioidaan olevan merkittävästi alle tilapäisen TDI:n.

(17)

T-2- ja HT-2-toksiinin esiintymisestä on tällä hetkellä saatavilla vain vähän tietoja. Olisi kehitettävä ja validoitava herkkä analyysimenetelmä kiireesti. Arvioitu saanti osoittaa kuitenkin selvästi, että T-2- ja HT-2-toksiinin esiintyminen saattaa vahingoittaa kansanterveyttä. Tämän vuoksi on tarpeen kehittää herkkä menetelmä, kerätä lisää esiintymistietoja ja tehdä lisää tutkimuksia tekijöistä, jotka liittyvät T-2- ja HT-2-toksiinin esiintymiseen viljassa ja viljatuotteissa, erityisesti kaurassa ja kauratuotteissa, ja tälle olisi annettava selvä prioriteettiasema.

(18)

Asetus (EY) N:o 466/2001 olisi näin ollen muutettava vastaavasti.

(19)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan 2 artiklan 3 kohta seuraavasti:

2)

Lisätään 5 artiklaan 5 kohta seuraavasti:

3)

Muutetaan liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.