KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Seitsemäs vuosikertomus (2012) rahoitusvälineen perustamisesta Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellisen kehityksen edistämiseksi 27 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 389/2006 mukaisesti toteutetusta yhteisön tuesta /* COM/2013/0332 final */
KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA
EUROOPAN PARLAMENTILLE Seitsemäs vuosikertomus (2012)
rahoitusvälineen perustamisesta Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellisen
kehityksen edistämiseksi 27 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen
(EY) N:o 389/2006 mukaisesti toteutetusta yhteisön tuesta 1. Johdanto Neuvoston asetus (EY) N:o 389/2006[1], jäljempänä ’tukiasetus’, on
Kyproksen turkkilaisyhteisölle annettavan tuen perusta, ja sen mukaisesti
neuvostolle ja Euroopan parlamentille on raportoitava vuosittain. Tämä kertomus
koskee vuotta 2012. 2. Tuen ohjelmasuunnittelu Vuoden 2006 ja vuoden
2012 lopun välillä tukiasetuksen nojalla toteutettaviin toimiin ohjelmoitiin
311 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 ohjelman (28 miljoonaa euroa)
kehittämisessä hyödynnettiin sidosryhmien kanssa erityisesti alakohtaisissa
työpajoissa käytyjen keskustelujen tuloksia sekä ulkoisia arviointeja. Lisäksi
otettiin huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus
N:o 6[2]
tuesta Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle. Vuoden 2012 määrärahat asetettiin
käyttöön kahdella komission päätöksellä[3]. 3. Täytäntöönpanomekanismit Tukiohjelmaa
toteutetaan niillä Kyproksen tasavallan alueilla, jotka eivät kuulu hallituksen
tosiasialliseen hallintaan ja joilla yhteisön säännöstön soveltamista on
lykätty väliaikaisesti liittymissopimuksen kymmenennen pöytäkirjan nojalla.
Tuen täytäntöönpanoa hallinnoi Euroopan komissio pääasiassa keskitetysti, tosin
joitakin hankkeita hallinnoidaan yhdessä Yhdistyneiden kansakuntien
kehitysohjelman (UNDP) kanssa. Komissio joutuu
toimimaan poliittisesti, oikeudellisesti ja diplomaattisesti ainutlaatuisessa
tilanteessa. Ohjelman täytäntöönpano edellyttää erityisjärjestelyjä, joissa on
noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatteita. EU:n rahoittamissa
tukiohjelmissa tehtäisiin normaaleissa olosuhteissa tuensaajamaan hallituksen
kanssa sopimuksia, joilla vahvistettaisiin kehitysavun oikeudellinen kehys.
Kyproksenturkkilaisille annettavasta tuesta tällaisia sopimuksia ei voida
tehdä, ja komission on pidettävä lähtökohtana niitä sääntöjä ja ehtoja, joita
sen ymmärryksen mukaan kulloisessakin asiassa sovelletaan paikallisesti. Tämä
aiheuttaa tietyn riskitason. Tämän riskin hallinta ja vähentäminen on komission
vastuulla. Toteutettuihin toimiin sisältyvät tehokkaampi seuranta ja
tuensaajien tukeminen, maksuehtojen tarkistaminen sekä pankkitakausten laajempi
käyttö. Kyproksen
turkkilaisyhteisön on annettava ohjelmalle sille kuuluva merkitys ja varattava
riittävästi resursseja, jotta ohjelma menestyisi ja erityisesti jotta sen
jatkuvuus voitaisiin taata pitkällä aikavälillä. Yhteisön täytyy varmistaa,
että EU:n rahoittamat resurssit pysyvät julkisen sektorin vastuulla.
Kyproksenturkkilaisia sidosryhmiä kuullaan niiden tulevista rahoitustarpeista,
ja kyproksenturkkilaiset asiantuntijat osallistuvat tarjouskilpailujen
arviointiin ja ovat keskeisessä asemassa hankkeiden ohjauskomiteoissa.
Kyproksen turkkilais- ja kreikkalaisyhteisön välinen yhteistyö on edelleen
välttämätöntä, jotta ohjelma toimisi tehokkaasti ja lopullinen tavoite eli
jälleenyhdistyminen saavutettaisiin. Ohjelmaryhmä
työskentelee Nikosian pohjoisosassa sijaitsevasta ohjelman tukitoimistosta
(EUPSO) käsin. Myös komission Kyproksen-edustusto järjestää kokouksia ja
seminaareja sekä tiedottaa kyproslaisille ohjelmasta osana tavanomaisia
tehtäviään. Edellä kuvattujen
erityisten olosuhteiden takia sektoriohjelmien laatiminen ei ole helppoa. Sen
sijaan tuki sisältää huomattavasti avustustukea erityisesti muille kuin
julkisen sektorin toimijoille. Näiden tukien hallinnointi on haastavaa
ohjelmaryhmän resursseja ajatellen, sillä henkilöstötilannetta häiritsee
erityisesti henkilöstön suuri vaihtuvuus lyhytkestoisten työsopimusten takia. Keskipitkän ja
pitkän aikavälin suunnittelu on edelleen vaikeaa, sillä ohjelma saa nykyään
rahoituksensa EU:n talousarvion liikkumavarasta. Tämä tarkoittaa sitä,
ettei budjettia voi ennakoida eikä vuotuisten määrärahojen saanti ole varmaa.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin katsoi edellä mainitussa
kertomuksessaan, että tällainen epävarmuus tekee ohjelman hallinnoinnista
vaikeampaa ja vaikuttaa kielteisesti sen vaikuttavuuteen ja kestävyyteen. 4. Täytäntöönpano
tarkastelujaksolla 4.1. Yleiskatsaus Euroopan
tilintarkastustuomioistuin totesi, että huolimatta vaikeasta poliittisesta
tilanteesta ja tiivistetystä aikataulusta komissio onnistui perustamaan
ohjelman, jossa otettiin huomioon asetuksessa asetetut tavoitteet ja asetettiin
asianmukaiseen tärkeysjärjestykseen kaikki alat, joihin asetuksen tavoitteissa
viitataan, ja jolla otettiin käyttöön laajalti asianmukaiset
täytäntöönpanomenetelmät ja riskinhallintatoimenpiteet. Euroopan
tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin useita puutteita ohjelman
hallinnoinnissa ja katsoi, että hankkeiden kestävyys on usein kyseenalainen,
sillä hallinnolliset valmiudet ovat vähäiset, asianmukaisen lainsäädännön
hyväksyminen on viivästynyt ja lisäksi on epävarmaa, onko Kyproksen
turkkilaisyhteisöltä saatavissa rahoitusta tulevaisuudessa. Komissio on
hyväksynyt Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositukset muutamin
varauksin. Neuvosto antoi päätelmänsä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen
kertomuksesta[4]
heinäkuussa. Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunta laati
aiheesta kertomuksen[5]
joulukuussa. Ohjelman osa, joka
on peräisin laajamittaisista vuoden 2006 määrärahoista, sisälsi merkittäviä
tavarantoimitus- ja rakennussopimuksia vesihuollon, kiinteiden jätteiden,
ympäristönsuojelun, energian ja televiestinnän aloilla, olennaisia teknisen
avun ohjelmia sekä noin tuhat avustussopimusta eri ohjelmissa
kansalaisjärjestöille, pk-yrityksille, viljelijöille, maaseutuyhteisöille,
kouluille ja opiskelijoille. Monet näistä saatettiin päätökseen vuoden 2012
loppuun mennessä. Tämän seurauksena ohjelman tuotokset ilmenivät erityisen
selvästi ja hyödyt Kyproksen turkkilaisyhteisölle toteutuivat vuonna 2012.
Huomio on kiinnitetty edelleen erityisesti kahden yhteisön väliseen toimintaan
ja luottamuksen lisäämiseen etenkin jatkamalla ja lisäämällä tukea kateissa
olevien henkilöiden komitealle ja kulttuuriperintöä käsittelevälle
yhteisöjenväliselle tekniselle komitealle yhteistyössä UNDP:n kanssa. Työhön
kuului myös valmistautuminen unionin säännöstön täysimääräiseen soveltamiseen
ja täytäntöönpanoon sen jälkeen, kun Kyproksen tilanne on mahdollisesti saatu
ratkaistua, sekä tiedon levittäminen Euroopan unionin poliittisesta
järjestyksestä ja oikeusjärjestyksestä kyproksenturkkilaisille. Vuoden 2012
aikana käynnistettiin neljä uutta avustusohjelmaa tuen tarjoamiseksi
maaseutuyrityksille, pk-yrityksille, kouluille, opiskelijoille ja opettajille. Monet sopimukset
(190), jotka olivat etupäässä avustussopimuksia, saatiin päätökseen vuoden 2012
aikana; vuoden lopussa voimassa oli edelleen 402 sopimusta. Tämä luku kasvaa,
kun vuosien 2011 ja 2012 ohjelmat pääsevät täyteen vauhtiin. Kulunut vuosi,
jona vuoden 2006 toimintoja lopetettiin, oli myös tilaisuus aloittaa laaja
arviointityö. Vuonna 2011
ilmennyttä ongelmaa pankkitakausten asemasta ei saatu ratkaistua. Kuten viime
vuonna raportoitiin, eräs paikallinen urakoitsija nosti paikallisessa
tuomioistuimessa kanteen sen sijaan, että olisi noudattanut sopimuksen mukaista
riitojenratkaisumenettelyä. Tämä johti kieltotuomioon, jolla estettiin
paikallisten pankkitakausten vaatiminen maksettaviksi. EU:n taloudellisten
etujen turvaamiseksi komissio ei allekirjoita samankaltaisia sopimuksia
kyproksenturkkilaisten tuensaajien ja urakoitsijoiden kanssa ennen kuin kysymys
on ratkaistu tyydyttävästi. Kysymys siitä, millä tuomioistuimella on
riita-asioissa toimivalta, johti siihen, että paikalliset urakoitsijat
asettivat UNDP-sopimukset boikottiin, joka vaikutti EU:n rahoittamiin
kulttuuriperintöhankkeisiin kahdeksan kuukauden ajan. Investointien kestävyys on toinen, jatkuva
huolenaihe. Tuensaajat eivät aina valmistaudu tarpeeksi hyvin hankkeiden
luovutukseen huolimatta EU:n antamasta huomattavasta tuesta. Kyproksen
turkkilaisyhteisöllä on ollut vaikeuksia löytää resursseja uuden
infrastruktuurin käyttöön ja ylläpitoon, vaikka hiljattain toimitettujen
jätevedenpuhdistamojen hoitosopimukset on vihdoin tehty. 4.2. Tavoitekohtainen edistyminen Tukiohjelman
yleisenä tavoitteena on helpottaa Kyproksen jälleenyhdistymistä tukemalla
kyproksenturkkilaisen yhteisön taloudellista kehitystä. Painopiste on saaren
taloudellisessa yhdentymisessä, yhteydenpidon parantamisessa kahden yhteisön
välillä ja EU:n kanssa sekä valmistautumisessa unionin säännöstöön. Edistyminen
on ollut huomattavaa joillakin aloilla, erityisesti vesihuollon, jätevesien ja
ympäristön osalta. 4.2.1. Tavoite 1: Infrastruktuurin
kehittäminen ja uudelleenorganisointi Tuensaaja otti
tammikuussa hallintaansa uuden Morphoun/Güzelyurtin jätevedenpuhdistamon.
Puhdistamon hallinta on annettu paikallisen tuensaajan valtuuttamalle
toiminnasta vastaavalle yhtiölle. Kunhan paikallinen tuensaaja on saanut tehtyä
kaikki talokohtaiset kytkennät vuonna 2011 luovutettuun viemäriverkostoon,
järjestelmän avulla saadaan ensimmäistä kertaa kerättyä ja käsiteltyä tämän
alueen eli noin 10 700 ihmisen jätevedet. Famagustan uuden jätevedenpuhdistamon
käyttöönotto oli meneillään vuoden lopussa: käsittelyprosessit olivat
toiminnassa ja puhdistamon tuottama jätevesi oli puhdasta. Viemäri- ja
vesijohtoverkostoon (yhteensä 95 km) liittyvät työt olivat edelleen
käynnissä. Viivästyksiä olivat kuitenkin aiheuttaneet putkien vialliset
liitokset, joista suolavesi pääsi vuotamaan, mikä aiheutti korroosio-ongelmia
puhdistamossa. Puhdistamon piirissä tulee olemaan noin 30 000 ihmistä. Nikosian kahden
yhteisön yhteiseen käyttöön tarkoitetun uuden jätevedenpuhdistamon
rakennustyöt jatkuivat Mia Miliassa / Haspolatissa vuonna 2012. Hanketta
rahoittavat EU ja Nikosian jätevesilautakunta, ja sitä toteutetaan UNDP:n
kautta. Jätevesien puhdistus käynnistettiin marraskuussa, ja puhdistettavan
veden määrää lisätään vähitellen. Töiden on tarkoitus valmistua ja
jätevedenpuhdistamo on tarkoitus luovuttaa vuoden 2013 ensimmäisellä
puoliskolla. Puhdistamon piirissä tulee olemaan noin 270 000 ihmistä. Vesihuollon
valmiuksien kehittämisohjelma loppui joulukuussa päätösseminaariin. Hankkeen
tuotoksia olivat muun muassa EU:n säännöstön mukaisten lakitekstien valmistelu,
valistus, varainhoidon suunnittelu sekä koulutuksen antaminen analyyttisissa
tekniikoissa. Luonnonsuojelun
alalla ei voitu edistyä keskeneräisten, neljällä erityisellä
luonnonsuojelualueella sijaitsevien tieto- ja hallintakeskusten suhteen. Sen
jälkeen, kun kyproksenturkkilaisen urakoitsijan sopimus purettiin vuonna 2011,
urakoitsija nosti paikallisessa tuomioistuimessa kanteen estääkseen komissiota
vaatimasta paikalliselta pankilta takausten maksamista. Kyproksen
turkkilaisyhteisön käynnistämät hankkeet, esimerkiksi tienlaajennushanke
Karpasian/Karpazin niemimaalla ja mittavat louhinnat Kyrenian vuoristossa,
aiheuttavat huolta siitä, miten yhteisö toteuttaa omia erityisten
luonnonsuojelualueiden hallintosuunnitelmiaan, jotka laadittiin EU:n
avustuksella. Kiinteiden
jätteiden alalla Koutsoventisin/Güngörin uusi
kaatopaikka, Famagustan jätteiden vastaanottoasema ja asiaan liittyvä
jätteenkäsittelylaitteisto luovutettiin vastaanottajalle maaliskuussa.
Kaatopaikan hallinta siirrettiin edunsaajan valtuuttamalle toiminnasta
vastaavalle yhtiölle. Kato Dhikomossa / Aşağı Dikmenissä sijaitseva
kaatopaikka luovutettiin vastaanottajalle lokakuussa kunnostamis- ja
sulkemistöiden jälkeen. Hanke valmiuksien kehittämiseksi kiinteiden jätteiden
käsittelyssä saatiin päätökseen joulukuussa. Energia-alalla tärkein toimenpide oli 1,27 megawatin aurinkovoimalan (täydessä
toiminnassa marraskuusta 2011 lähtien) yhdistäminen valvontajärjestelmään
kaukoseurantaa varten. Tuensaaja ei kuitenkaan ole edelleenkään löytänyt
ammattitaitoista henkilöstöä, joka käyttäisi eräitä toimitettuja laitteita
tehokkaasti ja kestävällä tavalla esimerkiksi puhelinpalvelukeskuksessa. Kaikki ”seuraavan
sukupolven verkon” televiestintälaitteet on asennettu. Operaattorin
valmiuksia on pitänyt kuitenkin vielä kehittää testausvaiheessa, ja toimittajan
ja tuensaajan pitää yhä ratkaista useita avoimia kysymyksiä. Lakitekstit
sähköisen viestinnän vapauttamisen yksityiskohtaisista säännöistä hyväksyttiin
joulukuussa 2011, mutta edellytykset, jotka ovat tarpeen palveluntarjonnan
erottamiseksi verkoston toiminnasta, puuttuvat edelleen. Liikenneturvallisuuteen liittyvässä hankkeessa lähes kaikki sopimukset on nyt saatu päätökseen.
Jäljellä ollut osa eli pahimpien liikenneonnettomuuspaikkojen poistaminen
saatiin päätökseen vuoden 2012 kolmannella vuosineljänneksellä. Alan
mahdolliset lisätoimet riippuvat tuensaajan selvästä poliittisesta päätöksestä. 4.2.2. Tavoite 2: Sosiaalisen
ja taloudellisen kehityksen edistäminen Viljelijöille, eläinlääkäreille ja maaseudun
kehittämisen sidosryhmille annettiin tukea kotieläintuotantoon ja
eläintautien hävittämiseen, kasvien terveyden edistämiseen, viljelyn
monipuolistamiseen ja luonnonmukaiseen maatalouteen sekä avustusten
täytäntöönpanoon. Kotieläintuotantoa koskeva hanke päättyi, ja maaseudun
kehittämispolitiikkaa tukeva tekninen avustusryhmä sai toimintansa päätökseen.
Pilottihanke käsitellyn jäteveden uudelleenkäytöstä maataloudessa toteutettiin,
ja nautakarjan, lampaiden ja vuohien sairauksien epidemiologinen
pilottiseuranta aloitettiin, jotta voitaisiin valmistautua laaja-alaisempaan
toimintaan eläintautien hävittämisessä. Uusi maaseudun kehittämisen 3,3 miljoonan
euron avustusta koskeva ehdotuspyyntö käynnistettiin kilpailukyvyn,
monipuolistamisen ja jatkuvuuden lisäämiseksi. Kymmenen avustushanketta, jotka
aloitettiin vuoden 2009 ohjelmassa Yhteisön kehittäminen kyläaloitteiden
avulla, saatiin päätökseen, mutta monet muista hankkeista kärsivät
viivästyksistä, jotka aiheutuivat erityisesti avustussopimusten nojalla
tehdyistä infrastruktuuritöistä. Kaupunki- ja paikallisinfrastruktuurin uudistamishankkeessa, jota hallinnoidaan yhdessä UNDP:n kanssa, saatiin päätökseen vanhan
torin uudistustyöt muurin ympäröimän Nikosian pohjoisosassa alkuvuonna 2012, ja
torin avasi kesäkuussa komission jäsen Füle. Tämän historiallisen paikan
elvyttämiseksi käyttöön otettiin pieniä apurahoja, jotka myönnettiin UNDP:n
kautta kulttuuri- ja yhteisötoimintaan. Joulukuussa käynnistettiin toinen
avustuksia koskeva ehdotuspyyntö, joka on suunnattu Famagustan ja Nikosian
toreihin ja lisäksi kyliin, joissa on tehty entisöintitöitä EU:n rahoituksella. Koulutuksen alalla
julkaistiin syyskuussa 700 000 euron suuruinen ehdotuspyyntö koulujen
aloitteille innovoinnin ja muutoksen puolesta. Aiempien ehdotuspyyntöjen
perusteella myönnetyistä 72 avustuksesta seitsemää jatkettiin vuonna 2012, ja
vuoden lopussa viisi näistä oli loppuvaiheessa. Teknisen avun ohjelma ammatillisen koulutuksen ja
työmarkkinoiden kehittämiseksi saatiin päätökseen vuoden 2012 aikana, ja näiden
osa-alojen tulevien tarpeiden arvioimiseksi tehtiin tutkimus. Pk-yritysten kilpailukyvyn tukemiseksi käynnistettiin kesäkuussa viiden miljoonan euron avustusjärjestelmä,
jolla autetaan yrityksiä nykyaikaistumaan. Avustusjärjestelmän yksi osio on
suunnattu toimintaansa aloittaville yrityksille. Koulutustilaisuuksia EU:n
apurahamenettelyistä järjestettiin yli 300 kyproksenturkkilaiselle
yritykselle. Apua annettiin myös yrittäjyyteen, tieto- ja viestintätekniikkaan,
yhtiöoikeuteen ja liikkeenjohtoon liittyvissä asioissa. Projektinjohtoyksikkö
perustettiin tukemaan sekä pk-yrityksille myönnettävien että maaseudun
kehittämiseen myönnettävien apurahojen saajia (ks. edellä). Nikosian ja
Famagustan markkinoita koskevilla aloitteilla alettiin mainostaa paikallisia
tuotteita ja palveluita nykyaikaisilla markkinointitavoilla. Sähköisen
kaupankäynnin ja sähköisen palvelun strategioiden suhteen tehtiin kehitystyötä,
ja joulukuussa järjestettiin työpaja mahdollisesta tulevasta EU:n tuesta
yksityissektorin kehitysstrategialle. Taloudellista kehitystä seurataan Maailmanpankin
kanssa perustetun rahaston avulla. Taloudellinen katsaus toimitettiin
kesäkuussa. 4.2.3. Tavoite 3: Sovittelun,
luottamusta lisäävien toimenpiteiden ja kansalaisyhteiskunnan tukeminen Kateissa olevien henkilöiden komitealle annettiin edelleen tukea, jota hallinnoidaan yhdessä UNDP:n kanssa, ja
uusi yhteisrahoitussopimus allekirjoitettiin. Vuoden 2012 aikana UNDP
allekirjoitti sopimuksen kansainvälisen kadonneiden järjestön (ICMP) kanssa
DNA-analyyseista, jotka tehdään ICMP:n tiloissa Bosnia ja Hertsegovinassa.
Kateissa olevien henkilöiden komitean saavutuksiin vuonna 2012 kuuluivat
kaivaukset 92 paikalla, 284 henkilön jäännösten valmistelu
antropologisessa laboratoriossa ja lähettäminen DNA-analyysiin,
22 henkilön jäännösten tunnistaminen ja 22 henkilön jäännösten
palauttaminen heidän perheilleen hautaamista varten. Olisi tärkeää lisätä
muiden rahoittajien osuutta. Ohjelman näkyvyyttä on lisätty esitteellä, jota
jaettiin kouluihin, sekä Kyproksen-matkalla, jonka YK järjesti Kosovon[6] ja Serbian konflikteissa
kadonneiden henkilöiden perheenjäsenille. Joulukuussa järjestettiin kateissa
olevien henkilöiden komitean musiikkitapahtuma, johon osallistui kadonneiden
henkilöiden perheitä. Vuonna 2012 saatiin päätökseen 23 niistä 27:stä
jäljellä olleesta hankkeesta, joita oli rahoitettu kolmesta
kansalaisyhteiskunnalle suunnatusta Cypriot Civil Society in Action
‑avustusjärjestelmästä. Kansalaisyhteiskunnan tuen vaikutusarviointi
käynnistettiin joulukuussa. Kulttuuriperinnön
suojelua on jatkettu huhtikuussa UNDP:n kanssa
allekirjoitetulla kahden miljoonan euron suuruisella
yhteisrahoitussopimuksella, jonka kautta pyritään vakauttamaan kiireellisesti
yhteisöjen välisen teknisen komitean valitsemia kohteita, mukaan lukien
Famagustassa sijaitseva Otellon torni. Hanke viivästyi kahdeksan kuukautta,
koska Kyproksen turkkilaisyhteisön urakoitsijoiden liitto järjesti boikotin, joka
liittyi riitojen ratkaisun ehtoihin. Ongelma saatiin ratkaistua lopullisesti
alkuvuodesta 2013. Puskurivyöhykkeen miinanraivaushanke
saatiin päätökseen, ja päätöstapahtuma järjestettiin yhdessä UNDP:n kanssa
maaliskuussa juhlistamaan kansainvälistä miinojen vastaista päivää (4.
huhtikuuta). 4.2.4. Tavoite 4: Kyproksen
turkkilaisyhteisön lähentäminen Euroopan unioniin Viiden vuosittaisen apurahaohjelman jälkeen
ohjelmaa arvioitiin vuonna 2012. Vuosien 2012–2013 ohjelma oli pilottihanke,
johon hyväksyttiin useita arvioinnista saatuja ehdotuksia ja josta myönnettiin
28 apurahaa. Lisäksi pyritään toteuttamaan muita suosituksia, joista
mainittakoon esimerkiksi ohjelman laajentaminen akateemisten alojen
ulkopuolisiin ammattilaisiin sekä avustusten hallinnoinnin ulkoistaminen. InfoPoint-hanke toimi
edelleen tiedotuskanavana Kyproksen turkkilaisyhteisölle ja valmisteli
tapahtumia ja videoita sekä välitti tietoa ehdotuspyynnöistä. Suosittua
kaksikielistä verkkosivustoa pidettiin yllä ja kuusi tiedotuslehteä julkaistiin
turkiksi. 4.2.5. Tavoite 5: Toimet,
joilla valmistellaan unionin säännöstön käyttöönottoa ja täytäntöönpanoa
Kyproksen turkkilaisyhteisössä Komission teknisen avun ohjelmalla (TAIEX)
autetaan Kyproksen turkkilaisyhteisöä valmistautumaan unionin säännöstön
täytäntöönpanoon, kun Kyproksen tilanne on saatu ratkaistua. TAIEX-ohjelmalla
tuetaan unionin säännösten mukaisten säädösluonnosten valmistelua. EU:n
asiantuntijat toteuttivat 415 toimea vuonna 2012, muun muassa
koulutuskursseja, työpajoja ja opintokäyntejä. Lainsäädäntöluonnokset, joilla
pyritään unionin säännöstön noudattamiseen, edistyivät hyvin hitaasti vuonna
2012, vaikka ympäristöä, eläinten terveyttä ja turvavöitä koskevat lakitekstit
hyväksyttiin. Lisäksi valmisteltiin lainsäädäntöä liittyen tavaroiden vapaaseen
liikkuvuuteen, teollis- ja tekijänoikeuksiin sekä ammattipätevyyden
vastavuoroiseen tunnustamiseen. Vihreän linjan yli käytävän kaupan (asetus
866/2004) tukemista jatkettiin. EU:n jäsenvaltioiden asiantuntijat ovat tehneet
säännöllisiä kasvinsuojelutarkastuksia perunoille ja sitrushedelmille.
Paikallisesta hunajasta tehdyt analyysit osoittivat, että komission päätöksen
2007/330 (eläintuotteiden liikkuminen) edellytykset täyttyivät, mikä
mahdollisti hunajan kaupan vihreää linjaa koskevan asetuksen mukaisesti. 4.3. Rahoituksen täytäntöönpano
(sopimukset ja maksut) 4.3.1. Sopimusten tekeminen Vuoden 2012 sitoumukset (14,6 miljoonaa
euroa) olivat 85 prosenttia ennusteesta. Tavoitetta ei saavutettu, koska
ehdotuspyyntöjen käynnistäminen viivästyi. 4.3.2. Maksut Vuoden 2012 maksut olivat 25,2 miljoonaa
euroa eli 69 prosenttia ennakkoarviosta. Alijäämä johtui lähes kokonaan
maksuista, joita ei maksettu vuoden 2006 ohjelman töistä ja
tavarantoimitussopimuksista. 40 prosentin maksu, joka maksetaan, kun
10 miljoonan euron tietoliikenneverkko on lopullisesti hyväksytty, siirtyi
vuoden 2012 yli testausongelmien vuoksi. 4.4. Seuranta Koska komissio toimii hankintaviranomaisena,
komission henkilöstö valvoo toimintaa tarkasti muun muassa pistotarkastuksilla,
työmaakokouksilla, ohjauskomiteoilla ja projektijohtoyksikön raportoinneilla.
Lisäksi toteuttamisen arviointijärjestelmä mahdollistaa yksityiskohtaisen
tarkastelun kaikkien hankkeiden edunsaajien kanssa. TAIEX-toimintoja seurataan
yli 20:ssä hankkeiden ohjausryhmässä sekä puolivuosittaisissa
seurantamekanismikokouksissa. TAIEX-logistiikkaa seurataan verkossa TAIEXin
hallinnointijärjestelmän avulla. Tuensaajien vähäiset valmiudet aiheuttavat
vaikeuksia täytäntöönpanossa, esimerkiksi EU:n menettelyissä avustusvaroin
toteutettavien julkisten hankintojen suhteen. Ongelmaan puututtiin vuonna 2012
ottamalla myös pk-yrityksille myönnettävät avustukset niiden
hankehallinnointiyksiköiden toimialaan, jotka perustettiin vuonna 2008 tukemaan
maaseudun kehittämishankkeita. 4.5. Tarkastukset Vuosien 2010 ja 2012 välillä seurattiin yhteensä
96 edunsaajan rahoitusta ja tarkastuksia tehtiin yhteensä 16. Ongelmat
selvitettiin tapauskohtaisesti. Avustussopimuksia koskevat löydökset sisälsivät
havaintoja kirjanpidosta, julkisista hankinnoista, alkuperäsäännöistä,
talousarvion hoidosta ja ALV:stä. Tähän puututaan tulevissa ehdotuspyynnöissä
pidentämällä koulutusta ja valvomalla edunsaajia. Laajentumisasioiden
pääosaston sisäisen tarkastuksen yksikkö suoritti tarkastuksen yhteishallinnosta
arvioidakseen pääosaston sisäisiä valvonnan järjestelmiä. Kertomuksen on määrä
valmistua vuonna 2013. Komissio paransi ohjelman toteuttamista
tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti. Komissio teki myös
ehdotuksia liittyen monivuotiseen rahoituskehykseen parantaakseen kestävyyttä
lisäämällä rahoituksen ennustettavuutta. 4.6. Arviointi Vuonna 2012 toteutettiin neljä alakohtaista
arviointia/tarvearviota: 1) apurahat: vahvistettiin, että edunsaajat arvostavat
ohjelmaa, ja suositeltiin ohjelman laajentamista; 2) vesi/jätevesi: annettiin
selkeä luettelo ensisijaisista tavoitteista; 3) ammatillinen koulutus /
elinikäinen oppiminen: suositeltiin seurantaa tukemaan ammatinvalinnanohjausta
ja työllisyyspalveluita; 4) kiinteät jätteet: havaittiin jätteiden kierrätyksen
tai kompostoinnin puuttuminen, tarve sulkea vanhat kaatopaikat ja tarve
paremmalle sairaalajätteiden käsittelylle. Lisäksi käynnistettiin ohjelman
yleinen arviointi, joka saatetaan päätökseen vuonna 2013. Koulutukseen ja
kansalaisyhteiskuntaan liittyvistä arvioinneista sovittiin joulukuussa. 4.7. Tiedotus, julkisuus ja
näkyvyys Vuonna 2012 näkyvyyttä edistettiin
86 toimenpiteellä, mikä oli huomattavasti enemmän kuin vuonna 2011. Näihin
kuuluivat muun muassa monet hankkeisiin liittyvät tapahtumat sekä
InfoPoint-hankkeen järjestämät tiedotus- ja verkottumistoimet. Eurooppa-päivän
tapahtuma järjestettiin historiallisessa, EU:n entisöimässä Bedestanissa, ja
kateissa olevien henkilöiden komitea järjesti musiikkitapahtuman. Lisäksi järjestettiin
taide- ja valokuvanäyttelyitä, hankkeisiin liittyviä tilaisuuksia ja hankkeiden
siirtoja sekä tiedotustilaisuuksia avustuksista. Avustusohjelman tärkeimmistä
saavutuksista laadittiin esite[7].
Komission Kyproksen-edustusto julkaisi lehdistötiedotteita Kyproksen
turkkilaisyhteisölle suunnatusta tukiohjelmasta. 4.8. Keskustelut Kyproksen
tasavallan hallituksen kanssa Kyproksen tasavallan hallituksen edustajien kanssa
järjestettiin säännöllisiä kokouksia erityisesti silloin, kun komission ylempiä
virkamiehiä vieraili saarella. Komissio luottaa jatkossakin hallituksen
yhteistyöhön kiinteistöjen omistusoikeuksien tarkistamisessa ja tapaa myös
säännöllisesti Brysselissä sijaitsevan pysyvän edustuston henkilöstöä. 5. Päätelmät Ohjelmasta, jonka täytäntöönpano kentällä
aloitettiin varsinaisesti vuonna 2009, on seurannut joitakin näkyviä hyötyjä
Kyproksen turkkilaisyhteisölle vuoden 2012 aikana varsinkin sen myötä, että
jäteveden ja kiinteän jätteen käsittelyyn on panostettu voimakkaasti.
Lisätoimia kuitenkin tarvitaan, jotta voitaisiin edistyä muilla
ympäristöaloilla, etenkin luonnonsuojelussa ja erityisesti liittyen
mahdollisiin Natura 2000 ‑alueisiin.
On tärkeää osoittaa, että EU kykenee antamaan apuaan
tehokkaasti ja lähettämään myönteisen viestin. Kyproksen turkkilaisyhteisön on
nyt varmistettava toimitettujen hankkeiden kestävyys ja nopeutettava saadun
avun täytäntöönpanoa. Asetuksen päätavoitetta eli Kyproksen
jälleenyhdistymisen helpottamista edistämällä taloudellista kehittymistä ei
ole helppo saavuttaa, kun otetaan huomioon saaren pohjoisosan
toimintaympäristö. EU:n taloudellisten etujen turvaamiseksi komissio
ei allekirjoita pankkitakuita vaativia sopimuksia ennen kuin oikeusvarmuus on
taattu. Valmistautuminen unionin säännöstön tulevaan
hyväksymiseen ja täytäntöönpanoon hidastui vuonna 2012. Kyproksen
turkkilaisyhteisö tarvitsee useilla aloilla huomattavasti tukea täyttääkseen
unionin säännöstön vaatimukset, kunhan tilanne on ratkaistu ja
jälleenyhdistyminen tapahtunut. Resurssien puuttuminen, tehottomat rakenteet ja
epäselvät vastuualueet ovat edelleen vakavia ongelmia, jotka pitää ratkaista
nopeasti EU-rahoitteisten hankkeiden kestävyyden takaamiseksi. Kyproksen
turkkilaisyhteisö on vakuuttanut komissiolle, että EU-rahoitteisia resursseja
ei yksityistetä. Ohjelman jotkin osat ovat vakiintuneet keskeisiksi
osa-alueiksi, jotka ovat erityisen arvokkaita luottamuksen lisäämiseksi tai
Kyproksen turkkilaisyhteisön lähentämiseksi Euroopan unioniin. Näihin
lukeutuvat tuki kateissa olevien henkilöiden komitealle ja kulttuuriperintöä
käsittelevälle komitealle sekä apurahaohjelma. Monien hankkeiden päättyminen vuoden 2006
ohjelmasta on luonteva merkkipaalu, ja vuonna 2012 onkin tehty paljon
merkittävää arviointityötä. Keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnittelu on haastavaa,
koska vuotuisia määrärahoja ei voi ennakoida. Aloilla, jotka ovat tärkeitä
unionin säännöstön tulevan noudattamisen kannalta, edellytettäisiin kuitenkin
monivuotista tukea, jotta tukitoimet onnistuisivat täydellisesti. Vuoden 2012
kertomuksessaan Euroopan tilintarkastustuomioistuin liitti monivuotisen
suunnittelun puuttumisen ongelmiin, jotka liittyvät ohjelman kestävyyteen. [1] EUVL
L 65, 7.3.2006, s. 5. [2] http://eca.europa.eu/portal/page/portal/pressroom/Presspacks/Previouspresspacks/2012/PresspackSR62
012 [3] Komission päätökset C(2012) 4628 ja C(2012) 8361. [4] 12526/12. [5] PE497.895v03-00. [6] Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja
se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 ja Kansainvälisen
tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen. [7] http://ec.europa.eu/cyprus/documents/2012/eu_assistance_to_tcc_brochure.pdf