Ehdotus NEUVOSTON SUOSITUS Euroopan yhteisöön tieteellistä tutkimusta varten tuleville kolmansien maiden tutkijoille lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitettuja yhtenäisiä viisumeja koskevien jäsenvaltioiden myöntämismenettelyjen helpottamiseksi

(Komission esittämä)

PERUSTELUT

Jotta kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa tieteellistä tutkimusta varten ja liikkumista Euroopan yhteisön alueella koskevaa säädöskehystä voitaisiin täydentää, on tarpeen säätää erityistoimista, joilla pyritään helpottamaan tämän kohderyhmän lyhytaikaista oleskelua ja liikkumista jäsenvaltioissa.

Ehdotus suositukseksi koskee yksinomaan yhtenäisen viisumin myöntämistä kolme kuukautta kestävää oleskelua varten. Ehdotuksessa kehotetaan jäsenvaltioita toteuttamaan vähitellen toimia, joilla helpotetaan sellaisista kolmansista maista tulevien tutkijoiden maahanpääsyä ja liikkumista, joita koskee 15. maaliskuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen N:o 539/2001 [1] viisumivaatimus.

[1] Neuvoston asetus (EY) N:o 539/2001, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2001, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (EYVL L 81, 21.3.2001, s. 1). Asetusta on viimeksi muutettu asetuksella (EY) N:o 453/2003 (EUVL L 69, 13.3.2003, s. 10).

Neuvostolle on esitetty konkreettisia toimenpiteitä, jotka jäsenvaltioiden olisi tarkoitus ottaa käyttöön, kunhan neuvosto on ensin hyväksynyt ne. Tavoitteena on, että näiden toimien täytäntöönpanoa arvioidaan vuoden kuluttua siitä, kun neuvosto on hyväksynyt suosituksen.

Ehdotus koskee yhtenäisten viisumien myöntämismenettelyä, ja se on osa Schengenin säännöstön kehittämistä. Oikeusperusta on perustamissopimuksen 62 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii kohta, joten suositukseen sovelletaan Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin ja Tanskan asemaa koskevia pöytäkirjoja. Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän suosituksen antamiseen, se ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tässä tapauksessa ehdotuksilla kuitenkin kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti Tanska päättää kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on tehnyt Euroopan yhteisön perustamissopimuksen IV osaston määräysten nojalla päätöksen Schengenin säännöstöön perustuvasta ehdotuksesta tai aloitteesta, saattaako se kyseisen päätöksen osaksi kansallista lainsäädäntöään. Suositusta ei sovelleta myöskään Yhdistyneeseen kuningaskuntaan eikä Irlantiin, elleivät nämä valtiot ole saaneet siihen lupaa Schengenin säännöstön sisällyttämisestä Euroopan unionin säännöstöön tehtyyn pöytäkirjaan sisältyvän mekanismin mukaisesti.

Euroopan unionin neuvoston, Islannin ja Norjan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen 17. toukokuuta 1999 tehdyn sopimuksen perusteella Islanti ja Norja panevat täytäntöön ja soveltavat Euroopan unionin toimia Schengenin sopimuksen muuttamiseksi tai täydentämiseksi.

Liittymissopimuksen 3 artiklan mukaan Schengenin säännöstön määräykset sekä kyseisessä artiklassa mainitussa liitteessä luetellut säädökset, jotka perustuvat tai muuten liittyvät Schengenin säännöstöön, sitovat uusia jäsenvaltioita ja niitä sovelletaan uusissa jäsenvaltioissa liittymisestä alkaen. Myös säädökset, joihin ei viitata liitteessä, sitovat uusia jäsenvaltioita liittymisestä alkaen, mutta niitä sovelletaan uusissa jäsenvaltioissa vasta kun asiasta on tehty erityinen neuvoston päätös kyseisen artiklan mukaisesti. Lukuun ottamatta asetuksia (EY) N:o 539/2001 ja 1683/95, viisumia koskevat Schengenin säännöstön määräykset (Schengenin yleissopimuksen 9-18 artikla ja niiden täytäntöönpanoa koskevat päätökset, mm. yhteinen konsuliohjeisto) eivät sisälly kyseiseen liitteeseen, joten vaikka ne sitovat uusia jäsenvaltioita heti liittymisen jälkeen, niitä sovelletaan vasta kun asiasta on tehty edellä mainittu erityinen neuvoston päätös.

Koska kyseiset toimenpiteet ovat kiireellisiä ja tärkeitä Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston tavoitteiden toteuttamisen kannalta ja myös itsessään, ne voidaan toteuttaa ainoastaan yhteisön tasolla.

TOIMIEN PERUSTELUT

Jotta Euroopan unioni voisi houkuttaa tutkijoita kolmansista maista, heidän maahanpääsyään ja liikkuvuuttaan olisi helpotettava niin että he voisivat liikkua yhteisön alueella paikasta toiseen osallistuakseen tieteellisten tutkimusohjelmien puitteissa järjestettäviin konkreettisiin toimiin Euroopan yhteisössä.

Lyhytaikaista oleskelua varten tarkoitetun yhtenäisen viisumin myöntämismenettely ja myöntämisen ehdot on määritetty yhteisessä konsuliohjeistossa. Ohjeistoon sisältyy mahdollisuus helpottaa eri tavoin viisumien myöntämistä. Tätä on tarkoitus soveltaa vilpittömässä mielessä toimiviin henkilöihin.

Suositus perustuu ajatukselle, että tieteellistä tutkimustoimintaa varten Euroopan yhteisöön kutsuttuja tutkijoita, jotka tulevat asetuksen N:o 539/2001 perusteella viisumivelvoitteen alaisista kolmansista maista, voidaan pitää vilpittömässä mielessä toimivina henkilöinä, joiden kohdalla tulisi helpottaa yhtenäisen viisumin myöntämistä.

Jäsenvaltiot voivat ottaa tavoitteeksi laatia tarvittavat, aineellisia ja hallinnollisia resursseja koskevat säännökset varmistaakseen yleisesti, että tutkijoille myönnetään viisumi aiempaa nopeammin.

Koska tutkijoiden on matkustettava usein maasta toiseen lyhytaikaista oleskelua varten, on tutkijoiden kansainvälistä liikkumista helpotettava. Näin yhteisö voi edistää osaamisen vaihtoa lisäämättä kuitenkaan aivovuotoa, josta on haittaa eräille kolmansille maille. Siksi jäsenvaltioita kehotetaan myöntämään työnsä vuoksi usein matkustamaan joutuville tutkijoille viisumit, joiden avulla he voivat matkustaa useita kertoja Euroopan unionin ja lähtömaansa välillä, sekä myöntämään viisumi koko siksi ajaksi, jonka tutkimustyö kestää. Näin tutkijoiden ei tarvitse hakea viisumia monta kertaa peräkkäin tutkimustyön aikana.

Viisumipolitiikkaa koskevan Schengenin säännöstön mukaan viisumin hakijoiden on esitettävä hakemuksensa tueksi tiettyjä asiakirjoja. Jäsenvaltioiden olisi pidettävä tutkijoita vilpittömässä mielessä toimivina henkilöinä ja vähennettävä näin ollen heiltä vaadittavien asiakirjojen määrää, paikallinen tilanne huomioon ottaen. Hyväksyttyjen tutkimusorganisaatioiden kanssa voitaisiin neuvotella yhdenmukaisen lähestymistavan kehittämisestä tutkijoiden tekemien viisumihakemusten käsittelyn helpottamiseksi.

Schengenin säännöstöön sisältyvien sääntöjen mukaisesti jäsenvaltiot voivat alentaa yksittäistapauksissa tutkijoiden tekemien viisumihakemusten käsittelymaksuja tai myöntää vapautuksen maksuista.

Edistääkseen parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltiot neuvottelevat keskenään paikallistasolla ja vaihtavat tietoa hallinnollisista käytännöistä, joita ne soveltavat nopeuttaakseen tutkijoiden tekemien viisumihakemusten käsittelyä.

Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella komissio esittää alustavan arvion toteutetuista toimenpiteistä vuoden kuluessa suosituksen hyväksymispäivästä.

2004/0063 (CNS)

Ehdotus NEUVOSTON SUOSITUS Euroopan yhteisöön tieteellistä tutkimusta varten tuleville kolmansien maiden tutkijoille lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitettuja yhtenäisiä viisumeja koskevien jäsenvaltioiden myöntämismenettelyjen helpottamiseksi

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [2],

[2] EUVL C [...], [...], s. [...].

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [3],

[3] EUVL C [...], [...], s. [...].

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [4],

[4] EUVL C [...], [...], s. [...].

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Vahvistaakseen ja jäsennelläkseen eurooppalaista tutkimuspolitiikkaa komissio katsoi tammikuussa 2000 tarpeelliseksi [5] luoda eurooppalainen tutkimusalue, joka on Euroopan yhteisön tutkimustoiminnan perusta tulevaisuudessa.

[5] KOM(2000) 6, 18.1.2000.

(2) Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi tukensa eurooppalaiselle tutkimusalueelle ja asetti tavoitteeksi, että yhteisöstä on tultava vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous.

(3) Talouden globalisaatio edellyttää tutkijoiden liikkuvuuden lisäämistä, mikä tunnustettiin Euroopan yhteisön kuudennessa tutkimuksen puiteohjelmassa. Siksi useampia ohjelmia avattiin kolmansista maista peräisin oleville tutkijoille.

(4) Jotta voitaisiin toteuttaa Barcelonassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston esittämä vaatimus, jonka mukaan 3 prosenttia BKT:sta olisi investoitava tutkimukseen, yhteisö tarvitsee arviolta 700 000 tutkijaa. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan useita toimia, kuten nuorten kannustaminen tiedeuralle, koulutusmahdollisuuksien ja liikkuvuuden lisääminen tutkimuksen alalla, tutkijoiden uranäkymien parantaminen yhteisössä sekä tutkimustarkoituksessa yhteisön alueelle pyrkivien kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn ja alueella liikkumisen helpottaminen.

(5) Jotta jäsenvaltiot voisivat kilpailla tutkijoista ja houkutella heitä alueelleen maailmanlaajuisesti, jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimet, joilla helpotetaan tutkijoiden maahanpääsyä lyhytaikaista oleskelua varten sekä liikkumista yhteisön alueella.

(6) Kun on kyse lyhytaikaisesta oleskelusta, jäsenvaltiot sitoutuvat pitämään sellaisista kolmansista maista peräisin olevia tutkijoita, joita asetuksen N:o 539/2001 viisumivaatimus koskee, vilpittömässä mielessä toimivina henkilöinä ja myöntämään heille yhteisön säännöstöön sisältyviä helpotuksia lyhytaikaisen viisumien myöntämismenettelyssä.

(7) Olisi kannustettava lisäämään tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtoa, jotta lyhytaikaista oleskelua varten tarkoitettujen viisumien myöntämismenettelyä voitaisiin helpottaa tutkijoiden osalta.

(8) Tässä suosituksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet.

(9) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan nojalla Tanska ei osallistu suosituksen tekemiseen eikä suositus sido Tanskaa. Koska kuitenkin tämän suosituksen tarkoituksena on kehittää Schengenin säännöstöä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräysten nojalla, mainitun pöytäkirjan 5 artiklaa sovelletaan tässä tapauksessa.

(10) Tämä suositus kehittää sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Schengenin säännöstön sisällyttämisestä Euroopan unionin säännöstöön tehdyn pöytäkirjan 4 ja 5 artiklan mukaisesti. Siksi Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu tämän suosituksen antamiseen eikä se sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa.

(11) Tämä suositus kehittää sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Schengenin säännöstön sisällyttämisestä Euroopan unionin säännöstöön tehdyn pöytäkirjan 4 ja 5 artiklan mukaisesti. Siksi Irlanti ei osallistu tämän suosituksen antamiseen eikä se sido Irlantia.

(12) Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan kannalta tällä suosituksella kehitetään edelleen Schengenin säännöstön määräyksiä tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa tarkoitetulla alalla.

(13) Tämä suositus kuuluu säädöksiin, jotka perustuvat Schengenin säännöstöön tai muutoin liittyvät siihen liittymissopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä,

SUOSITTELEE, ETTÄ JÄSENVALTIOT

1. helpottavat viisumien myöntämismenettelyjä ja sitoutuvat käsittelemään nopeasti sellaisista kolmansista maista peräisin olevien tutkijoiden viisumihakemukset, joihin sovelletaan asetuksen N:o 539/2001 viisumivaatimusta;

2. edistävät kolmansista maista peräisin olevien, Euroopan unionin alueella usein käyvien tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta myöntämällä heille toistuvaisviisumin. Määrittäessään viisumien voimassaoloaikaa jäsenvaltiot ottavat huomioon niiden tutkimusohjelmien keston, joihin tutkijoita on pyydetty osallistumaan;

3. sitoutuvat edistämään yhdenmukaisen lähestymistavan käyttöönottoa tutkijoiden viisumihakemuksiin liitettäviin asiakirjoihin. Tässä yhteydessä jäsenvaltiot kuulevat hyväksyttyjä tutkimusorganisaatioita;

4. eivät peri tutkijoiden viisumihakemuksista käsittelymaksua yhteisön säännöstön mukaisesti;

5. ottavat paikallistason konsuliyhteistyötä tehdessään huomioon tavoitteeksi asetetun kolmansien maiden tutkijoiden viisumimenettelyn helpottamisen edistääkseen parhaiden käytäntöjen vaihtoa;

6. sitoutuvat toimittamaan komissiolle vuoden kuluessa suosituksen hyväksymispäivästä tiedot parhaista käytännöistä, joilla helpotetaan yhtenäisten viisumien myöntämistä tutkijoille, jotta komissio voi arvioida asian edistymistä.

Tehty Brysselissä [...]

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja