<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><CONCLUSION NNC="YES" xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.CONCLUSION><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C-489/19 PPU</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62019CC0489</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:747">EU:C:2019:747</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>19</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>19</PAGE.TOTAL></BIB.CONCLUSION><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P><HT TYPE="SC">Ratkaisuehdotus – Eleanor Sharpston – Asia C‑489/19 PPU</HT></P><P><HT TYPE="SC">NJ (Wienin syyttäjänvirasto)</HT></P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus</HT></P><P><HT TYPE="UC">Eleanor Sharpston</HT></P><P><DATE ISO="20190917">17 päivänä syyskuuta 2019</DATE><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0001"><P>Alkuperäinen kieli: ranska.</P></NOTE></P></TI><STI><P><HT TYPE="BOLD">Asia C‑489/19 PPU</HT></P><P>NJ (Wienin syyttäjänvirasto)</P><P>Rikosoikeudenkäynti</P><P>Generalstaatsanwaltschaft Berlinin osallistuessa asian käsittelyyn</P><P><HT TYPE="NORMAL">(Ennakkoratkaisupyyntö – Kammergericht Berlin (Berliinin osavaltion ylioikeus, Saksa))</HT></P></STI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Ennakkoratkaisupyyntö</KEYWORD><KEYWORD>Kiireellinen ennakkoratkaisumenettely</KEYWORD><KEYWORD>Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa</KEYWORD><KEYWORD>Eurooppalainen pidätysmääräys</KEYWORD><KEYWORD>Puitepäätös 2002/584/YOS</KEYWORD><KEYWORD>6 artiklan 1 kohta</KEYWORD><KEYWORD>Pidätysmääräyksen antanut oikeusviranomainen</KEYWORD><KEYWORD>Syyttäjäviranomaisen riippumattomuus täytäntöönpanovallasta</KEYWORD><KEYWORD>Arviointiperusteet</KEYWORD><KEYWORD>Syyttäjän antama eurooppalainen pidätysmääräys, jonka yleinen tuomioistuin on hyväksynyt tutkittuaan sen perusteellisesti ennen sen täytäntöönpanoa</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><CONTENTS.CONCLUSION><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin totesi suuressa jaostossa antamassaan tuomiossa OG ja PI,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0002"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190527">27.5.2019</DATE> (<NAME.CASE>Lyypekin ja Zwickaun syyttäjäviranomaiset)</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑508/18 ja C‑82/19 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:456">EU:C:2019:456</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>; jäljempänä tuomio OG ja PI).</P></NOTE> että puitepäätöksen 2002/584/YOS<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0003"><P>Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä <DATE ISO="20020613">13.6.2002</DATE> tehty neuvoston puitepäätös (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="190" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2002">EUVL 2002, L 190, s. 1</REF.DOC.OJ>), sellaisena kuin se on muutettuna <DATE ISO="20090226">26.2.2009</DATE> tehdyllä neuvoston puitepäätöksellä 2009/299/YOS (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="081" PAGE.FIRST="24" DATE.PUB="2009">EUVL 2009, L 81, s. 24</REF.DOC.OJ>) (jäljempänä puitepäätös 2002/584).</P></NOTE> 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua pidätysmääräyksen antaneen oikeusviranomaisen käsitettä on tulkittava siten, etteivät sen alaan kuulu jäsenvaltion syyttäjäviranomaiset, joiden osalta on vaara siitä, että täytäntöönpanovaltaa käyttävä elin kohdistaa niihin määräyksiä tai käskyjä tietyssä yksittäistapauksessa, kun ne tekevät päätöstä eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamisesta. Kammergericht Berlin (Berliinin osavaltion ylioikeus, Saksa), joka on saanut Itävallan viranomaisilta luovuttamispyynnön, kysyy ennakkoratkaisupyynnöllään unionin tuomioistuimelta, miten tätä riippumattomuuden vaatimusta on sovellettava ja mitä arviointiperusteita käsiteltävässä asiassa on noudatettava, kun kyse on syyttäjäviranomaisen antamasta ja tuomioistuimen ennalta hyväksymästä eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0004"><P>On syytä mainita kolme ennakkoratkaisupyyntöä (C‑625/19 PPU, C‑626/19 PPU ja C‑627/19 PPU), jotka sama tuomioistuin (Rechtbank Amsterdam, Amsterdamin alioikeus, Alankomaat) on esittänyt <DATE ISO="20190822">22.8.2019</DATE> samasta oikeuskysymyksestä.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="2"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Asiaa koskevat oikeussäännöt</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Unionin oikeus</HT></HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Puitepäätös 2002/584</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2.</NO.P><TXT>Unionin lainsäätäjä toteaa puitepäätöksen 2002/584 johdanto-osassa seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><CONSID><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0001" ID="QS0001"/>(5)</NO.P><TXT>Unionille asetettu tavoite tulla vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaksi alueeksi johtaa EU:n jäsenvaltioiden välisen, rikoksen johdosta tapahtuvan luovuttamisen poistamiseen ja sen korvaamiseen oikeusviranomaisten välisillä luovuttamisjärjestelyillä. Lisäksi uusien ja yksinkertaisempien järjestelyjen käyttöönotto rikoksesta tuomittujen tai epäiltyjen henkilöiden luovuttamiseksi tuomioiden täytäntöönpanoa ja syytteeseen asettamista varten rikosasioissa tekee mahdolliseksi poistaa nykyiset monimutkaiset ja aikaa vievät luovuttamismenettelyt. Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella on aiheellista korvata jäsenvaltioiden tähänastiset perinteiset yhteistyösuhteet rikosoikeudellisten päätösten, sekä ennen tuomiota annettujen että lopullisten, vapaan liikkuvuuden järjestelmällä.</TXT></NP></CONSID><CONSID><NP><NO.P>(6)</NO.P><TXT>Tässä puitepäätöksessä säädetty eurooppalainen pidätysmääräys on vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen, jota Eurooppa-neuvosto on luonnehtinut unionin oikeudellisen yhteistyön kulmakiveksi, ensimmäinen konkreettinen sovellus rikoslainsäädännön alalla.</TXT></NP></CONSID><P>– –</P><CONSID><NP><NO.P>(8)</NO.P><TXT>Eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa koskevia päätöksiä on valvottava riittävästi, mikä merkitsee sitä, että sen jäsenvaltion oikeusviranomaisen, jossa etsitty henkilö on otettu kiinni, on tehtävä päätös henkilön luovuttamisesta.</TXT></NP></CONSID><P>– –</P><CONSID><NP><NO.P>(10)</NO.P><TXT>Eurooppalaista pidätysmääräystä koskevat järjestelyt perustuvat jäsenvaltioiden väliseen vankkaan luottamukseen. Järjestelyjen soveltaminen voidaan keskeyttää vain, jos jokin jäsenvaltio rikkoo vakavasti ja jatkuvasti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja periaatteita, minkä neuvosto toteaa kyseisen sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja minkä seurauksista on säädetty saman artiklan 2 kohdassa.</TXT></NP></CONSID><P>– –</P><CONSID><NP><NO.P>(12)</NO.P><TXT>Tässä puitepäätöksessä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa tunnustettuja ja Euroopan unionin perusoikeuskirjasta, erityisesti sen VI luvusta, kuvastuvia periaatteita. – –<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/></TXT></NP></CONSID></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3.</NO.P><TXT>Tämän puitepäätöksen 1 artiklassa, jonka otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0002" ID="QS0002"/>Eurooppalaisen pidätysmääräyksen määritelmä ja velvollisuus panna se täytäntöön<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="001.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0003" ID="QS0003"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Eurooppalaisella pidätysmääräyksellä tarkoitetaan oikeudellista päätöstä, jonka jäsenvaltio on antanut etsityn henkilön kiinni ottamiseksi ja luovuttamiseksi toisen jäsenvaltion toimesta syytetoimenpiteitä tai vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanemista varten.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="001.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Jäsenvaltiot panevat eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöön vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen perusteella ja tämän puitepäätöksen määräysten mukaisesti.</ALINEA></PARAG><?PAGE NO="3"?><PARAG IDENTIFIER="001.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>Tämä puitepäätös ei vaikuta velvoitteeseen kunnioittaa [SEU] 6 artiklassa taattuja perusoikeuksia ja keskeisiä oikeusperiaatteita.<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4.</NO.P><TXT>Kyseisen puitepäätöksen 2 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0004" ID="QS0004"/>Eurooppalainen pidätysmääräys voidaan antaa sellaisista teoista, joista määräyksen antaneen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan voi seurata vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide, jonka enimmäisaika on vähintään 12 kuukautta, tai jos rangaistustuomio tai turvaamistoimenpidettä koskeva päätös on annettu, sellaisista seuraamuksista, joiden kesto on vähintään neljä kuukautta.<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5.</NO.P><TXT>Puitepäätöksen 2 artiklan 2 kohdan mukaan tässä säännöksessä luetelluista rikoksista, sellaisina kuin ne määritellään pidätysmääräyksen antavan jäsenvaltion lainsäädännössä, jos niistä pidätysmääräyksen antavassa jäsenvaltiossa voi seurata vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide, jonka enimmäisaika on vähintään kolme vuotta, luovutetaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella teon kaksoisrangaistavuutta tutkimatta. Tämä koskee järjestäytynyttä varkausrikollisuutta tai aseellista ryöstöä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0005"><P>Ks. 2 artiklan 2 kohdan 18. luetelmakohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6.</NO.P><TXT>Puitepäätöksen 3, 4 ja 4 a artiklassa luetellaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen ehdottomat ja harkinnanvaraiset kieltäytymisperusteet.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7.</NO.P><TXT>Puitepäätöksen 2002/584 6 artiklassa, jonka otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0005" ID="QS0005"/>Toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="006.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0006" ID="QS0006"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Pidätysmääräyksen antanut oikeusviranomainen on pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion sellainen oikeusviranomainen, jolla on kyseisen valtion lainsäädännön mukaan toimivalta antaa eurooppalainen pidätysmääräys.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="006.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen on täytäntöönpanojäsenvaltion sellainen oikeusviranomainen, joka on toimivaltainen panemaan täytäntöön eurooppalaisen pidätysmääräyksen kyseisen valtion lainsäädännön mukaisesti.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="006.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>Kukin jäsenvaltio ilmoittaa neuvoston pääsihteeristölle, mikä on sen kansallisen lainsäädännön mukaan toimivaltainen oikeusviranomainen.<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8.</NO.P><TXT>Puitepäätöksen 8 artikla koskee eurooppalaisen pidätysmääräyksen sisältöä ja muotoa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9.</NO.P><TXT>Etsityn henkilön oikeuksia koskevassa 11 artiklassa säädetään, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0007" ID="QS0007"/>kun etsitty henkilö otetaan kiinni, toimivaltainen täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen antaa hänelle kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti tiedon eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja sen sisällöstä sekä hänen mahdollisuudestaan antaa suostumuksensa siihen, että hänet luovutetaan määräyksen antaneelle oikeusviranomaiselle<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10.</NO.P><TXT>Puitepäätöksen 14 artiklassa säädetään, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0008" ID="QS0008"/>jos pidätetty henkilö ei 13 artiklassa mainitulla tavalla anna suostumustaan luovuttamiseensa, hänellä on oikeus tulla kuulluksi täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen toimesta täytäntöönpanojäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaan<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/>.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="4"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Itävallan oikeus</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11.</NO.P><TXT>Itävallan syyttäjälaitosta koskevan lain (Staatsanwaltschaftsgesetz, jäljempänä StAG) 2 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0009" ID="QS0009"/>Jokaisen rikosasioissa toimivaltaisen osavaltion tuomioistuimen (Landesgericht) toimipaikassa on yleinen syyttäjä, jokaisen osavaltion ylioikeuden (Oberlandesgericht) toimipaikassa ylempi syyttäjä ja ylimmässä tuomioistuimessa (Oberster Gerichtshof) ylin syyttäjä. Yleiset syyttäjät ovat suoraan ylempien syyttäjien ja ylemmät syyttäjät ja ylin syyttäjä oikeusministeriön alaisuudessa ja niiden antamiin käskyihin sidottuja.<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12.</NO.P><TXT>Oikeudellisesta yhteistyöstä rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain (Gesetz über die Justizielle Zusammenarbeit in Strafsachen mit den Mitgliedstaaten der Europäischen Union, jäljempänä EU-JZG) 29 §:ssä säädetään eurooppalaista pidätysmääräystä koskevasta tuomioistuimen hyväksynnästä (joka on annettu tässä tapauksessa). EU-JZG:n 29 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0010" ID="QS0010"/>Yleinen syyttäjä antaa määräyksen henkilön kiinniottamisesta tuomioistuimen hyväksymällä eurooppalaisella pidätysmääräyksellä ja tarvittaessa huolehtii etsitystä henkilöstä tehtävästä ilmoituksesta Schengenin tietojärjestelmässä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 95 artiklan mukaan toimivaltaisten viranomaisten avulla, jos menettelylle henkilön kiinniottamiseksi on peruste vähintään yhdessä jäsenvaltiossa.<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13.</NO.P><TXT>Tässä tuomioistuimen hyväksynnässä on otettava huomioon laillisuuden ja oikeasuhteisuuden vaatimukset rikosprosessilain (Strafprozessordnung, jäljempänä StPO) 5 §:n 1 ja 2 momentin mukaan seuraavasti:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="005.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0011" ID="QS0011"/>(1)</NO.PARAG><ALINEA>Rikospoliisi, yleinen syyttäjä ja tuomioistuin saavat toimivaltuuksia käyttäessään ja todisteita kerätessään puuttua henkilöiden oikeuksiin vain laissa nimenomaisesti säädetyissä rajoissa ja vain siltä osin kuin se on kyseessä olevien tehtävien täyttämiseksi tarpeen. Jokaisen henkilön oikeushyvään näin kohdistuvan loukkauksen on oltava asianmukaisessa suhteessa rikoksen vakavuuteen, epäillyn syyllisyyden asteeseen ja tavoiteltuun päämäärään nähden.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="005.002"><NO.PARAG>(2)</NO.PARAG><ALINEA>Rikospoliisin, yleisen syyttäjän ja tuomioistuimen on useista tarkoituksenmukaisista tutkintakeinoista ja pakkokeinoista valittava sellaiset, joilla puututaan kaikkein vähiten kyseessä olevan henkilön oikeuksiin. Laissa säädettyjä toimivaltuuksia on käytettävä menettelyn jokaisessa vaiheessa tavalla, jolla vältetään tarpeeton huomion herättäminen, kunnioitetaan kyseessä olevan henkilön arvoa sekä turvataan tämän oikeudet ja suojattavat edut.<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14.</NO.P><TXT>Tuomioistuimen hyväksyntää koskevaan päätökseen voi StPO:n 87 §:n 1 momentin mukaan hakea muutosta valittamalla.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0006"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 93 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15.</NO.P><TXT>Tuomioistuimen hyväksyntää koskevasta menettelystä säädetään StPO:n 105 §:ssä seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="105.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0012" ID="QS0012"/>(1)</NO.PARAG><ALINEA>Tuomioistuimen on päätettävä tutkintavankeutta ja sen jatkamista koskevista hakemuksista sekä tiettyjen muiden pakkokeinojen hyväksymisestä. Tuomioistuimen on asetettava määräaika hyväksymänsä toimenpiteen täytäntöönpanolle (101 §:n 3 momentti), ja määräajan kulumisen jälkeen hyväksyminen raukeaa, jos toimenpidettä ei ole toteutettu. Jos kyse on henkilön kiinniottamista koskevan ilmoituksen täytäntöönpanosta 169 §:n mukaan, määräaikaan ei lueta mukaan ilmoituksen voimassaoloaikaa, mutta yleisen syyttäjän on tarkistettava vähintään kerran vuodessa, ovatko edellytykset kiinniottamiselle vielä voimassa.</ALINEA></PARAG><?PAGE NO="5"?><PARAG IDENTIFIER="105.002"><NO.PARAG>(2)</NO.PARAG><ALINEA>Siltä osin kuin oikeudellisista tai tosiasiallisista syistä on tarpeen 1 momentissa tarkoitettua hakemusta koskevaa päätöstä varten, tuomioistuin voi määrätä rikospoliisin tekemään lisätutkimuksia tai tehdä lisätutkimuksia viran puolesta. Se voi myös pyytää yleiseltä syyttäjältä ja rikospoliisilta tosiasioita koskevia selvityksiä asiakirja-aineistosta sekä kertomuksen toimittamista hyväksytyn toimenpiteen täytäntöönpanosta ja lisätutkimuksista. Tutkintavankeudesta määräämisen jälkeen tuomioistuin voi määrätä, että sille toimitetaan jäljennökset 52 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohdassa mainituista asiakirjoista myös jatkossa.<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="201D" ID="QE0012"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Pääasian oikeudenkäynti ja ennakkoratkaisukysymys</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16.</NO.P><TXT>Itävallan viranomaiset pyysivät käsiteltävässä asiassa annetun eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla NJ:n kiinniottamista ja hänen luovuttamistaan syytteen nostamista varten, koska hänen väitettiin syyllistyneen Wienissä, Itävallassa, seuraaviin tekoihin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17.</NO.P><TXT>NJ oli <DATE ISO="20180809">9.8.2018</DATE> murtautunut yhdessä rikoskumppaninsa kanssa SQ Equipment Leasing Polska ‑nimisen yrityksen linja-autoon ja varastanut sieltä kameran ja kameralaukun, kaksi reppua, lompakon sekä käteistä rahaa <FT TYPE="NUMBER">1000</FT> Kiinan juania (CYN) (noin 128 euroa). Tässä yhteydessä hän oli myös saanut haltuunsa yhdelle rikoksen uhrille kuuluvan luottokortin. NJ oli <DATE ISO="20180810">10.8.2018</DATE> murtautunut yhdessä rikoskumppaninsa kanssa W. E. Blaschitz ‑nimisen yrityksen ajoneuvoon tarkoituksenaan anastaa sieltä mahdollisia arvoesineitä mutta paennut ilman saalista kolmannen henkilön havaittua toiminnan, jolloin tekijä oli veitsellä uhaten vaatinut tätä olemaan seuraamatta heitä. NJ oli <DATE ISO="20180817">17.8.2018</DATE> varastanut yhdessä rikoskumppaninsa kanssa käsilaukun, jossa oli lompakko, matkapuhelin ja silmälasit, joiden arvo on yhteensä 950 euroa, sekä 50 euroa käteistä rahaa; NJ oli ottanut laukun haltuunsa samalla kun hänen rikoskumppaninsa oli kiinnittänyt uhrin aviomiehen huomion muualle. NJ oli <DATE ISO="20180818">18.8.2018</DATE> rikkonut yhdessä rikoskumppanin kanssa vieraan henkilöauton sivulasin ja murtautunut näin sisään autoon tarkoituksenaan anastaa sieltä mahdollisia arvoesineitä, kuitenkaan mitään löytämättä (jäljempänä väitetyt rikokset).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18.</NO.P><TXT>NJ on <DATE ISO="20190514">14.5.2019</DATE> lähtien ollut varkaudesta epäiltynä tutkintavankeudessa Berliinin syyttäjäviranomaisen (Saksa) johtamaa tutkintaa varten. Wienin syyttäjäviranomaisen <DATE ISO="20190516">16.5.2019</DATE> antaman ja Landesgericht Wienin (Wienin osavaltion tuomioistuin, Itävalta) <DATE ISO="20190520">20.5.2019</DATE> tekemällä päätöksellä hyväksymän eurooppalaisen pidätysmääräyksen mukaan sama osavaltion tuomioistuin on <DATE ISO="20190516">16.5.2019</DATE> hyväksynyt NJ:n osalta samalla asiakirjanumerolla Wienin syyttäjäviranomaisen <DATE ISO="20190514">14.5.2019</DATE> antaman kansallisen pidätysmääräyksen väitettyjen rikosten johdosta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19.</NO.P><TXT>NJ vastusti <DATE ISO="20190524">24.5.2019</DATE> yksinkertaistettua luovutusta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0007"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 9 ja 10 kohta.</P></NOTE> Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin määräsi <DATE ISO="20190529">29.5.2019</DATE> tekemällään päätöksellä NJ:n (eurooppalaisen pidätysmääräyksen antaneeseen viranomaiseen kohdistuneiden epäilyjen vuoksi) ainoastaan väliaikaisesti säilöön otettavaksi ja totesi samalla, että henkilö oli muista syistä vangittuna.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="6"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20.</NO.P><TXT>Itävallan hallitus katsoo lausumassaan,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0008"><P>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin viittaa ennakkoratkaisupyynnössään (22 kohdassa) Itävallan hallituksen antamaan lausumaan. Kyse on ilmeisesti lausumasta, johon viitataan <DATE ISO="20190612">12.6.2019</DATE> päivätyssä neuvoston asiakirjassa, jonka otsikkona on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0013" ID="QS0013"/>Judgments of the CJEU of <DATE ISO="20190527">27 May 2019</DATE> in joined cases C‑508/18 and C‑82/19 PPU and in case C‑509/18 – public prosecutors offices acting as judicial authorities – Exchange of views on the follow-up – Paper by the Presidency<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/>, asiakirja nro ST 9974 2019, s. 13.</P></NOTE> jonka se antoi tuomion OG ja PI<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0009"><P>Ks. edellä alaviite 2.</P></NOTE> jälkeen, ettei kyseisellä tuomiolla ole vaikutusta Itävaltaan, koska Itävallan laissa säädetty menettely<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0010"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 11–15 kohta.</P></NOTE> vastaa sen mukaan tässä tuomiossa asetettuja vaatimuksia. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei kuitenkaan ole asiasta samaa mieltä, koska sen käsityksen mukaan tuomion OG ja PI 74 ja 75 kohdan mukaiset edellytykset ovat kumulatiivisia (eivätkä vaihtoehtoisia, kuten Itävallan hallitus näyttää kyseisessä lausumassa katsovan).<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0011"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 76–81 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on näin ollen päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0014" ID="QS0014"/>Onko se, että yleinen syyttäjä on käskyvallan alaisuudessa, esteenä sille, että se antaa pätevästi eurooppalaisen pidätysmääräyksen, myös silloin, kun tämä päätös alistetaan kattavaan tuomioistuinvalvontaan ennen eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa?<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/></P></QUOT.S></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22.</NO.P><TXT>Kirjallisia huomautuksia ovat esittäneet Itävallan ja Saksan hallitukset sekä Euroopan komissio. Edellä mainitut osapuolet ja Espanjan hallitus esittivät suullisia huomautuksia <DATE ISO="20190903">3.9.2019</DATE> pidetyssä istunnossa.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Kiireellisen ennakkoratkaisumenettelyn soveltaminen</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on pyytänyt ennakkoratkaisupyynnön käsittelemistä unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 107 artiklan mukaisessa kiireellisessä menettelyssä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin vetoaa pyyntönsä tueksi siihen, että kyseessä olevaan henkilöön kohdistuu parhaillaan vapaudenmenetys kahdella perusteella. Hänet on määrätty tutkintavankeuteen Saksassa sellaisten rikosten, jotka eivät liity pääasiaan, takia vireille pannun rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä (jäljempänä tutkintavankeutta koskeva ensimmäinen vapaudenmenetys). Tämä tutkintavankeutta koskeva ensimmäinen vapaudenmenetys, joka voi kestää korkeintaan kuusi kuukautta, voi päättyä milloin tahansa. Samalla kun ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ilmaisi epäilyksensä pidätysmääräyksen antaneesta oikeusviranomaisesta ja käsiteltävässä asiassa annetun eurooppalaisen pidätysmääräyksen pätevyydestä, se määräsi säilöönottoa koskevasta toisesta toimenpiteestä asianomaisen henkilön Itävallan viranomaisille luovuttamista varten (jäljempänä säilöönottoa koskeva toinen vapaudenmenetys). Tämä jälkimmäinen toimenpide tulee voimaan vasta tutkintavankeutta koskevan ensimmäisen vapaudenmenetyksen päätyttyä ja voi lain mukaan kestää korkeintaan kaksi kuukautta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämien tietojen mukaan unionin tuomioistuimen tässä asiassa antama tuleva tuomio voi vaikuttaa säilöönottoa koskevan toisen vapaudenmenetyksen kestoon ja siten asianomaisen henkilön koko vapaudenmenetysaikaan, minkä lisäksi erityisesti tutkintavankeutta koskevan ensimmäisen vapaudenmenetyksen ja unionin tuomioistuimessa käytävän ennakkoratkaisumenettelyn keston vuoksi on olemassa todellinen vaara siitä, että henkilö on vapautettava ja että tämä voi välttää häntä vastaan aloitetut rikosoikeudelliset menettelyt, mikä estäisi Itävallan viranomaisten antaman eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanon.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="7"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26.</NO.P><TXT>Ensinnäkin on todettava, että tämä ennakkoratkaisupyyntö koskee puitepäätöksen 2002/584, joka kuuluu EUT-sopimuksen kolmannen osan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevassa V osastossa tarkoitettuihin aloihin, tulkintaa. Tämä pyyntö voidaan siten käsitellä kiireellisessä ennakkoratkaisumenettelyssä unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 107 artiklan 1 kohdan mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27.</NO.P><TXT>Toiseksi on todettava kiireellisyyttä koskevasta edellytyksestä, että pääasiassa kyseessä olevaan henkilöön kohdistuu tällä hetkellä vapaudenmenetys ja että pääasian oikeusriidan ratkaisu voi vaikuttaa huomattavasti tämän vapaudenmenetyksen kestoon.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0012"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20130530">30.5.2013</DATE>, <NAME.CASE>F</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑168/13 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:358">EU:C:2013:358</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0031">31</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Lisäksi asianomaisen henkilön tilannetta on arvioitava sellaisena kuin se on ennakkoratkaisupyynnön käsittelemiseksi kiireellisessä menettelyssä tehdyn pyynnön tutkinta-ajankohtana.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0013"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190212">12.2.2019</DATE>, <NAME.CASE>TC</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑492/18 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:108">EU:C:2019:108</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0030">30</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE> Käsiteltävässä asiassa on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämän pyynnön ajankohtana riidatonta, että asianomainen henkilö on tosiasiallisesti säilöön otettuna ja että hänen pitämisensä säilössä riippuu erityisesti pääasian ratkaisusta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0014"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 24 ja 25 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28.</NO.P><TXT>Lisäksi on otettava huomioon asianomaisen henkilön vapauttamisen riski, joka voisi käsiteltävässä asiassa vaarantaa puitepäätöksellä 2002/584 käyttöön otetun järjestelmän tehokkuuden ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanovelvollisuuden, jolla on unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan keskeinen luonne,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0015"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20150716">16.7.2015</DATE>, <NAME.CASE>Lanigan</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑237/15 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:474">EU:C:2015:474</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0037">37</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> noudattamisen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29.</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella unionin tuomioistuimen toinen jaosto on esittelevän tuomarin ehdotuksesta ja julkisasiamiestä kuultuaan päättänyt <DATE ISO="20190711">11.7.2019</DATE> hyväksyä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen pyynnön tämän ennakkoratkaisupyynnön käsittelemisestä kiireellisessä menettelyssä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Asian tarkastelu</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Alustavat toteamukset</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että käsiteltävä asia kuuluu puitepäätöksen 2002/584 soveltamisalaan. Väitetyt teot kuuluvat osittain puitepäätöksen 2 artiklan 1 kohdassa mainittuihin rikoksiin, joiden osalta on tutkittava kaksoisrangaistavuus, ja osittain puitepäätöksen 2 artiklan 2 kohdassa lueteltuihin rikoksiin (siltä osin kuin nämä teot voivat täyttää järjestäytyneen varkausrikollisuuden tai aseellisen ryöstön tunnusmerkistön).<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0016"><P>Ks. puitepäätöksen 2002/584 2 artiklan 2 kohdan 18 luetelmakohta. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että asianomainen henkilö on syyllistynyt ainakin yhteen rikoskumppanin kanssa tehtyyn varkauden yritykseen, jossa hän oli käyttänyt veistä kolmatta henkilöä pelotellakseen (ks. tämän ratkaisuehdotuksen 4 ja 17 kohta).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee niin ikään, että Wienin syyttäjäviranomaisen antama eurooppalainen pidätysmääräys täyttää puitepäätöksen 2002/584 8 artiklassa asetetut sisältöä ja muotoa koskevat edellytykset.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32.</NO.P><TXT>Ennen asian tarkastelun aloittamista on vielä syytä selventää ennakkoratkaisukysymyksen ulottuvuutta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii ennakkoratkaisupyynnöllään selvittämään, onko Wienin syyttäjäviranomainen <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0015" ID="QS0015"/>pidätysmääräyksen antanut oikeusviranomainen<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="201D" ID="QE0015"/> ja täyttääkö se riippumattomuuden vaatimukset puitepäätöksen 2002/584 6 artiklan 1 kohdan ja unionin tuomioistuimen tuomion OG ja PI valossa, kun otetaan huomioon, että täytäntöönpanovaltaa käyttävä<?PAGE NO="8"?> elin voi kohdistaa tähän syyttäjäviranomaiseen käskyjä tietyssä yksittäistapauksessa, mutta tämän viranomaisen päätökseen eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamisesta kohdistuu <HT TYPE="ITALIC">aina</HT> tuomioistuinvalvonta <HT TYPE="ITALIC">ennen</HT> sen voimaantuloa (eli ennakkovalvonta, tässä tapauksessa tuomioistuimen antaman hyväksynnän muodossa).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34.</NO.P><TXT>Tämä ennakkoratkaisukysymys ei toisin sanoen koske tilannetta, jossa syyttäjäviranomainen, johon täytäntöönpanovaltaa käyttävä elin mahdollisesti kohdistaa käskyjä tietyssä yksittäistapauksessa, antaa eurooppalaisen pidätysmääräyksen, jolla on oikeusvaikutuksia ja johon sen kohteena oleva henkilö <HT TYPE="ITALIC">voi</HT> hakea muutosta, jolloin tuomioistuin voi myöhemmin harjoittaa valvontaa (jälkikäteisvalvonta). Totean komission tavoin, että unionin tuomioistuimen esittämän täsmennyksen mukaan tällainen jälkikäteen harjoitettava valvonta ei ole tae syyttäjäviranomaisen riippumattomuudesta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0017"><P>Tuomio OG ja PI (85–87 kohta).</P></NOTE></TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Tuomiossa OG ja PI esitetyt päätelmät</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35.</NO.P><TXT>Heti alkuun on tuotava esille, että tuomio OG ja PI annettiin kahden irlantilaisen tuomioistuimen esitettyä ennakkoratkaisupyynnöt asioissa, joissa oli kyse kahden sellaisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta, joista toisen oli antanut Staatsanwaltschaft bei dem Landgericht Lübeck (Lyypekin syyttäjäviranomainen, Saksa) OG:hen kohdistuvaa rikosoikeudellista menettelyä varten (asia C‑508/18) ja toisen Staatsanwaltschaft Zwickau (Zwickaun syyttäjäviranomainen, Saksa) PI:hin kohdistuvaa rikosoikeudellista menettelyä varten (asia C‑82/19 PPU).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36.</NO.P><TXT>Kyseiset henkilöt, OG ja PI, olivat väittäneet, että nämä pidätysmääräykset antaneet syyttäjäviranomaiset eivät olleet puitepäätöksen 2002/584 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja pidätysmääräyksen antavia oikeusviranomaisia ja että kyseiset pidätysmääräykset eivät näin ollen olleet päteviä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytäneet irlantilaiset tuomioistuimet kysyivät unionin tuomioistuimelta, onko puitepäätöksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua pidätysmääräyksen antavan oikeusviranomaisen käsitettä tulkittava siten, että sen alaan kuuluvat jäsenvaltion syyttäjäviranomaiset, joilla on toimivalta syytetoimien suorittamiseen ja jotka ovat alisteisessa asemassa johonkin tässä jäsenvaltiossa täytäntöönpanovaltaa käyttävään elimeen, kuten oikeusministeriin, ja jotka voivat joutua noudattamaan tällaisen elimen niihin suoraan tai välillisesti kohdistamia määräyksiä tai käskyjä tietyssä yksittäistapauksessa tehdessään päätöstä eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamisesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin vastasi tähän kysymykseen kieltävästi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin toi aluksi esille periaatteen, jonka mukaan termiä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0016" ID="QS0016"/>oikeusviranomainen<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="201D" ID="QE0016"/> on tulkittava itsenäisesti ja yhtenäisesti. Lisäksi unionin tuomioistuin korosti aikaisempaan oikeuskäytäntöönsä viitaten, että tällä termillä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0017" ID="QS0017"/>ei tarkoiteta vain jäsenvaltion tuomareita tai tuomioistuimia, vaan sen on ymmärrettävä tarkoittavan laajemmin viranomaisia, jotka osallistuvat lainkäyttöön rikosasioissa, erotuksena muun muassa ministeriöistä tai poliisista, jotka käyttävät täytäntöönpanovaltaa<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0018"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20161110">10.11.2016</DATE>, <NAME.CASE>Poltorak</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑452/16 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:858">EU:C:2016:858</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0033">33</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0035">35</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20161110">10.11.2016</DATE>, <NAME.CASE>Kovalkovas</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑477/16 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:861">EU:C:2016:861</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0034">34</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0036">36</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin totesi tältä osin, että syyttäjälaitoksen kaltaisen viranomaisen, jolla on rikosoikeudellisessa menettelyssä toimivalta ryhtyä syytetoimiin sellaista henkilöä vastaan, jonka epäillään syyllistyneen rikokseen, jotta tämä saataisiin vastaamaan tuomioistuimessa, on katsottava osallistuvan lainkäyttöön asianomaisessa jäsenvaltiossa.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="9"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41.</NO.P><TXT>Tämän jälkeen unionin tuomioistuin otti kantaa pidätysmääräyksen antavaan oikeusviranomaiseen sovellettavaan riippumattomuutta koskevaan vaatimukseen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0019"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 76 kohta ja sitä seuraavat kohdat.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42.</NO.P><TXT>Todettuaan, että eurooppalaista pidätysmääräystä koskevassa järjestelmässä etsitylle henkilölle taattavia menettelyllisiä oikeuksia ja perusoikeuksia <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0018" ID="QS0018"/>suojellaan kahdella tasolla<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="201D" ID="QE0018"/>,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0020"><P>Ks. tuomion OG ja PI 67 kohta.</P></NOTE> unionin tuomioistuin toi esille (mm.) tuomiossa Kovalkovas<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0021"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20161110">10.11.2016</DATE>, <NO.CASE>C‑477/16 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:861">EU:C:2016:861</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0047">47</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE> vahvistetun periaatteen, jonka mukaan asianomaisen henkilön oikeuksien suojelun toinen taso <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0019" ID="QS0019"/>edellyttää sitä, että oikeusviranomainen, jolla on kansallisen oikeuden mukaan toimivalta antaa eurooppalainen pidätysmääräys, valvoo erityisesti, että tällaisen määräyksen antamisedellytyksiä noudatetaan, ja tutkii, onko pidätysmääräyksen antamista pidettävä kunkin tapauksen erityispiirteiden kannalta oikeasuhteisena<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="201D" ID="QE0019"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0022"><P>Ks. tuomion OG ja PI 71 kohta.</P></NOTE> Tämä suojelun toinen taso käsittää siis näin annetun eurooppalaisen pidätysmääräyksen <HT TYPE="ITALIC">laillisuutta</HT> ja <HT TYPE="ITALIC">oikeasuhteisuutta</HT> koskevan valvonnan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin totesi tässä yhteydessä tuomion OG ja PI 74 ja 75 kohdassa, joita on paikallaan siteerata laajasti, seuraavaa:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0020" ID="QS0020"/>74. Pidätysmääräyksen antaneen oikeusviranomaisen on – – kyettävä vakuuttamaan täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen siitä, että kun otetaan huomioon pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion oikeusjärjestyksessä tarjotut takeet, se toimii riippumattomasti suorittaessaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamiseen liittyviä tehtäviä. Tämä riippumattomuus edellyttää, että olemassa on sellaisia asemaa ja organisaatiota koskevia sääntöjä, joilla voidaan taata, ettei ole minkäänlaista vaaraa esimerkiksi siitä, että täytäntöönpanovalta tietyssä yksittäistapauksessa antaa pidätysmääräyksen antavalle oikeusviranomaiselle käskyjä, kun se tekee päätöstä pidätysmääräyksen antamisesta.</P><P>75. Lisäksi on huomattava, että silloin kun pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion lainsäädännössä toimivalta eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamiseen on osoitettu viranomaiselle, joka tosin osallistuu lainkäyttöön kyseisessä jäsenvaltiossa mutta ei itse ole tuomioistuin, kyseisessä jäsenvaltiossa on oltava, siltä osin kuin on kyse päätöksestä antaa eurooppalainen pidätysmääräys ja erityisesti tällaisen päätöksen oikeasuhteisuudesta, käytössä sellainen oikeussuojakeino tuomioistuimessa, joka täyttää kaikki tehokkaaseen oikeussuojaan liittyvät vaatimukset.<QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/></P></QUOT.S></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44.</NO.P><TXT>Vaarasta, että täytäntöönpanovalta kykenisi vaikuttamaan syyttäjäviranomaiseen tietyssä yksittäistapauksessa, unionin tuomioistuin täsmensi vielä tuomionsa 85 ja 87 kohdassa seuraavaa:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0021" ID="QS0021"/>85. Tätä näkemystä ei voida kyseenalaistaa sillä, että – kuten Saksan hallitus on unionin tuomioistuimessa pidetyssä istunnossa esittänyt – kyseessä oleva henkilö voi nostaa toimivaltaisissa saksalaisissa tuomioistuimissa kanteen pääasioissa kyseessä olevan kaltaisten syyttäjäviranomaisten päätöksestä antaa eurooppalainen pidätysmääräys.</P><P>– –</P><P>87. Vaikka tällaisella oikeussuojakeinolla voidaan taata se, että tuomioistuimella on jälkikäteen mahdollisuus valvoa sitä, miten syyttäjäviranomainen suorittaa tehtäviään, Saksan lainsäädännössä sallitaan kuitenkin se, että oikeusministeri antaa syyttäjäviranomaiselle eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamisen yhteydessä tiettyä yksittäistapausta mahdollisesti koskevia käskyjä.<QUOT.END REF.START="QS0021" CODE="201D" ID="QE0021"/></P></QUOT.S></NP.ECR><?PAGE NO="10"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45.</NO.P><TXT>Nämä unionin tuomioistuimen toteamukset toistuvat tuomiossa PF,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0023"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190527">27.5.2019</DATE> (<NAME.CASE>Liettuan yleinen syyttäjä</NAME.CASE>) (<NO.CASE>C‑509/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:457">EU:C:2019:457</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> joka julistettiin samana päivänä kuin tuomio OG ja PI ja joka taas koskee Liettuan yleisen syyttäjän riippumattomuutta. Huomautan tässä yhteydessä, että tuomion PF 52 ja 53 kohta ovat samanlaiset kuin tuomion OG ja PI 74 ja 75 kohta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin totesi kyseisessä tuomiossa OG ja PI, että Saksan syyttäjäviranomaiset eivät täyttäneet edellä mainittua riippumattomuuden vaatimusta, mutta se katsoi tuomiossa PF, että Liettuan yleinen syyttäjä oli suojattu kaikelta ulkopuoliselta vaikuttamiselta ja että hänen perustuslakiin perustuva asemansa oli omiaan turvaamaan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0022" ID="QS0022"/>hänen tehtäviensä hoidon puolueettomuuden<QUOT.END REF.START="QS0022" CODE="201D" ID="QE0022"/> ja myös tarjosi takeet riippumattomuudesta suhteessa täytäntöönpanovaltaan eurooppalaista pidätysmääräystä annettaessa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0024"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190527">27.5.2019</DATE> (<NAME.CASE>Liettuan yleinen syyttäjä</NAME.CASE>) (<NO.CASE>C‑509/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:457">EU:C:2019:457</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0055">55</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0056">56</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Unionin tuomioistuin ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, onko Liettuan yleisen syyttäjän eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä tekemän päätöksen osalta käytettävissä oikeussuojakeino, joka täyttää kaikki tehokkaaseen oikeussuojaan liittyvät vaatimukset. Unionin tuomioistuin kehotti ennakkoratkaisua pyytänyttä tuomioistuinta selvittämään tämän seikan.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47.</NO.P><TXT>Tässä vaiheessa on sovellettava tässä oikeuskäytännössä esitettyjä päätelmiä käsiteltävässä ennakkoratkaisuasiassa.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Käsiteltävässä asiassa pidätysmääräyksen antanut oikeusviranomainen puitepäätöksen 2002/584 6 artiklan 1 kohdan valossa</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48.</NO.P><TXT>Onko Itävallan syyttäjäviranomaisen kaltainen kansallinen elin puitepäätöksen 2002/584 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu oikeusviranomainen?</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49.</NO.P><TXT>Asianosaisten kirjallisten huomautusten ja istunnossa esittämien lausumien valossa on selvää, että se, että täytäntöönpanovaltaa käyttävä elin voi kohdistaa kyseiseen syyttäjäviranomaiseen käskyjä tietyssä yksittäistapauksessa, ei estä antamasta pätevästi eurooppalaista pidätysmääräystä, koska se edellyttää tuomioistuimen ennalta ja systemaattisesti antamaa hyväksyntää.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0025"><P>Komissio toteaa lisäksi, että kyseisen tuomioistuimen on tarkistettava eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamisedellytykset ja sen oikeasuhteisuus.</P></NOTE> On huomattava, että Itävallan oikeudessa eurooppalaisella pidätysmääräyksellä voi olla oikeusvaikutuksia vasta kyseisestä hyväksynnästä lähtien. Eurooppalainen pidätysmääräys, jolle ei ole annettu hyväksyntää (sen käsiteltäväkseen saaneen tuomioistuimen kieltäydyttyä hyväksynnän antamisesta), on tehoton.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50.</NO.P><TXT>Ensinnäkin on todettava, että tämä syyttäjäviranomainen on viranomainen, joka osallistuu lainkäyttöön rikosasioissa,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0026"><P><DATE ISO="20161110">10.11.2016</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Poltorak</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑452/16 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:858">EU:C:2016:858</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0033">33</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0035">35</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); <DATE ISO="20161110">10.11.2016</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Kovalkovas</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑477/16 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:861">EU:C:2016:861</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0034">34</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0036">36</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomiossa OG ja PI (50 kohta) tarkoitetulla tavalla.</P></NOTE> koska kyseisellä syyttäjäviranomaisella on rikosoikeudellisessa menettelyssä toimivalta ryhtyä syytetoimiin sellaista henkilöä vastaan, jonka epäillään syyllistyneen rikokseen, jotta tämä saataisiin vastaamaan tuomioistuimessa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0027"><P>Tuomio OG ja PI (60 kohta).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51.</NO.P><TXT>Kuten käy ilmi ennakkoratkaisupyynnöstä mutta myös Itävallan hallituksen kirjallisista ja suullisista huomautuksista, Itävallan rikosoikeudessa syytteen nostaminen kuuluu syyttäjäviranomaiselle, jonka on siis ensin kerättävä tarvittavat tiedot. Syyttäjäviranomainen johtaa esitutkintamenettelyä. Syyttäjäviranomainen vastaa esitutkintamenettelyn etenemisestä ja laatii esitutkintapöytäkirjan. Tässä yhteydessä kyseinen viranomainen voi antaa määräyksiä tutkinnasta vastaavalle rikospoliisille tai – jos se on tehokkaampaa – suorittaa itse tutkintatoimia.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="11"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52.</NO.P><TXT>Kun eurooppalainen pidätysmääräys annetaan (syyteharkintaa edeltävän) esitutkinnan aikana, syyttäjäviranomainen <HT TYPE="ITALIC">määrää</HT> henkilön kiinniottamisesta, jos tuomioistuin antaa hyväksyntänsä EU-JZG:n 29 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaisesti (hyväksynnän osalta voidaan hakea muutosta StPO:n 87 §:n 1 momentin nojalla, toisin kuin syyttäjäviranomaisen päätöksen osalta).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53.</NO.P><TXT>Itävallan syyttäjäviranomainen <HT TYPE="ITALIC">voi</HT> tällä perusteella ottaa itselleen puitepäätöksen 2002/584 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun pidätysmääräyksen antavan oikeusviranomaisen tehtävän, kunhan tuomiossa OG ja PI esille tuotu riippumattomuuden edellytys täyttyy. Palaan tähän kysymykseen jäljempänä tässä ratkaisuehdotuksessa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0028"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 67 kohta ja sitä seuraavat kohdat.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54.</NO.P><TXT>Ennen kuin tarkastellaan riippumattomuuden takeita kyseisen syyttäjäviranomaisen antaessa eurooppalaisen pidätysmääräyksen on kuitenkin selvennettävä seuraavaa seikkaa. Toisin kuin Itävallan ja Saksan hallitukset sekä komissio näyttävät väittävän viitatessaan tuomioon Özçelik,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0029"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20161110">10.11.2016</DATE>, <NAME.CASE>Özçelik</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑453/16 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:860">EU:C:2016:860</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> mielestäni eurooppalaisen pidätysmääräyksen hyväksynnästä vastaavaa tuomioistuinta ei voida pitää kyseisen määräyksen tosiasiallisena antajana rinnastamisen perusteella, ja näin on kolmesta syystä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55.</NO.P><TXT>Ensinnäkin on todettava, että asiassa Özçelik oli kyse Unkarin <HT TYPE="ITALIC">poliisiviranomaisen</HT> antamasta ja syyttäjäviranomaisen <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0023" ID="QS0023"/>vahvistamasta<QUOT.END REF.START="QS0023" CODE="201D" ID="QE0023"/> kansallisesta pidätysmääräyksestä. Tässä yhteydessä unionin tuomioistuin totesi, että päätös, jolla syyttäjäviranomainen oli vahvistanut kyseisen poliisiviranomaisen antaman pidätysmääräyksen, oli tuolloin annetun eurooppalaisen pidätysmääräyksen perustana. Unionin tuomioistuin lisäsi, että syyttäjäviranomaisen suorittama poliisiviranomaisen antaman pidätysmääräyksen vahvistaminen on oikeudellinen toimi, jolla syyttäjäviranomainen <HT TYPE="ITALIC">tarkistaa</HT> ja <HT TYPE="ITALIC">hyväksyy</HT> tämän pidätysmääräyksen. Tämän vahvistamisen, joka ilmenee eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä, johdosta syyttäjäviranomaisen oli rinnastamisen perusteella katsottava olevan vastuussa kansallisen pidätysmääräyksen antamisesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0056"><NO.P>56.</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä on huomautettava, että toisin kuin syyttäjäviranomaista tällaista poliisiviranomaista ei olisi koskaan voitu pitää <HT TYPE="ITALIC">oikeus</HT>viranomaisena, koska poliisiviranomainen kuuluu rakenteellisesti täytäntöönpanovaltaan.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0030"><P>Ks. tuomio OG ja PI (50 kohta), jossa unionin tuomioistuin mainitsee <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0024" ID="QS0024"/>ministeriöt tai poliisin, jotka käyttävät täytäntöönpanovaltaa<QUOT.END REF.START="QS0024" CODE="201D" ID="QE0024"/>. Ks. myös tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20161110">10.11.2016</DATE>, <NAME.CASE>Özçelik</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑453/16 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:860">EU:C:2016:860</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0032">32</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Juuri tästä syystä syyttäjäviranomainen oli vahvistamismekanismin perusteella ainoa <HT TYPE="ITALIC">oikeus</HT>viranomainen, joka saattoi pätevästi antaa eurooppalaisen pidätysmääräyksen puitepäätöksen 2002/584 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0057"><NO.P>57.</NO.P><TXT>Kuten edellä 53 kohdassa on tuotu esille, käsiteltävässä asiassa Itävallan syyttäjäviranomainen voi olla viranomainen, joka osallistuu lainkäyttöön rikosasioissa ja jolla on siis oikeus antaa eurooppalainen pidätysmääräys. Tosiasiallisesti tällaisen syyttäjäviranomaisen tilanne ei ole verrattavissa asiassa Özçelik kyseessä olleen poliisiviranomaisen tilanteeseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0058"><NO.P>58.</NO.P><TXT>Toiseksi on huomattava, että Itävallan lainsäätäjän käyttöön ottamassa menettelyssä erotetaan selvästi toisistaan esitutkintavaihe (joka edeltää syyteharkintaa), jonka yhteydessä syyttäjäviranomainen johtaa menettelyä tarvittavien todisteiden hankkimiseksi, ja pääasian oikeudenkäynti, jossa prosessinjohto kuuluu asiaa käsittelevälle tuomioistuimelle (jolla on oikeus määrätä kiinniottamisesta eurooppalaisella pidätysmääräyksellä, mahdollisesti syyttäjäviranomaisen hakemuksesta).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0059"><NO.P>59.</NO.P><TXT>Esitutkintavaiheen kuluessa syyttäjäviranomainen ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen hyväksymisestä vastaava tuomioistuin käyttävät luonteeltaan erilaisia toimivaltuuksia. Aloite eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamiseen kuuluu syyttäjäviranomaiselle (joka määrää kiinniottamisesta StPO:n 171 §:n nojalla). Syyttäjäviranomainen <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0025" ID="QS0025"/>hallinnoi menettelyä<QUOT.END REF.START="QS0025" CODE="201D" ID="QE0025"/><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0031"><P>Viittaan Itävallan hallituksen lausumissaan käyttämään ilmaisuun.</P></NOTE> ja arvioi<?PAGE NO="12"?> muun muassa tällaisen toimenpiteen tarkoituksenmukaisuuden.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0032"><P>Myös Itävallan hallitus vahvisti tämän seikan istunnossa. Syyttäjäviranomainen johtaa tutkintaa ja tällä viranomaisella on parhaat edellytykset arvioida eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamisen tarkoituksenmukaisuutta.</P></NOTE> Tässä yhteydessä tuomioistuimen tehtävänä on ennen kaikkea tutkia syyttäjäviranomaisen tekemän päätöksen (joka käytännössä tehdään lomakkeella) laillisuus ja oikeasuhteisuus StPO:n 5 §:n 1 ja 2 momentin nojalla. Tuomioistuimen on tällöin tutkittava sille kokonaisuudessaan toimitettu asiakirja-aineisto (joka sisältää jäljennöksen täytäntöönpanovaltaa käyttävän elimen kaltaisten ylempien viranomaisten syyttäjäviranomaiselle antamista virkakäskyistä). <HT TYPE="ITALIC">Asian tarpeelliseksi harkitessaan</HT> tuomioistuin <HT TYPE="ITALIC">voi</HT> määrätä tai suorittaa lisätutkimuksia tässä yhteydessä. Jos tämän tutkinnan päätteeksi tuomioistuin päätyy antamaan hyväksyntänsä, se ilmaistaan yksinkertaisella lomakkeeseen lisätyllä virkkeellä. Hyväksyntään <HT TYPE="ITALIC">ei</HT> liity syyttäjäviranomaiselle annettua määräystä kyseisen toimenpiteen täytäntöönpanosta: tuomioistuin vahvistaa ainoastaan hyväksynnän voimassaoloajan (jonka päättyminen johtaa kyseisen toimenpiteen raukeamiseen). Tämän hyväksynnän antamisen jälkeen syyttäjäviranomaisen tehtävänä on <HT TYPE="ITALIC">allekirjoittaa</HT> eurooppalainen pidätysmääräys, panna se täytäntöön ja toimittaa se täytäntöönpanojäsenvaltiolle. Syyttäjäviranomainen voisi esimerkiksi päättää olla ryhtymättä näin hyväksytyn määräyksen täytäntöönpanoon ja toimittamiseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0060"><NO.P>60.</NO.P><TXT>Kuten Itävallan hallitus totesi kirjallisissa ja suullisissa huomautuksissaan, toimivallanjako syyttäjäviranomaisen ja tuomioistuimen välillä perustuu Itävallan rikosoikeuden uudistukseen, joka tuli voimaan <DATE ISO="20080101">1.1.2008</DATE>. Tämän uudistuksen seurauksena aiemmin tutkintatuomarien hoitamat tehtävät uskottiin syyttäjäviranomaiselle, ja tätä toimivallan siirtoa tasapainotettiin säätämällä tuomioistuimen suorittamasta valvonnasta (hyväksynnästä).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0061"><NO.P>61.</NO.P><TXT>Kolmanneksi on vielä todettava, että puitepäätöksen 2002/584 6 artiklan 3 kohdan mukaan kukin jäsenvaltio ilmoittaa neuvoston pääsihteeristölle, mikä on sen kansallisen lainsäädännön mukaan toimivaltainen oikeusviranomainen eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamista varten. Itävalta on <DATE ISO="20080128">28.1.2008</DATE> (ks. neuvoston asiakirja nro 5711/08) ilmoittanut, että tässä säännöksessä tarkoitettu toimivaltainen oikeusviranomainen on sen paikkakunnan <HT TYPE="ITALIC">syyttäjäviranomainen</HT>,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0033"><P>Osapuolet täsmensivät istunnossa, että tässä ilmoituksessa viitattiin muun muassa tämän ratkaisuehdotuksen 60 kohdassa mainittuun uudistukseen, jolla tutkintatuomarien toimivaltuudet siirrettiin syyttäjäviranomaiselle. Ks. myös <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0026" ID="QS0026"/>Statement by the Republic of Austria pursuant to Article 6 of Council Framework Decision 2002/584/JHA of <DATE ISO="20020613">13 June 2002</DATE> on the European arrest warrant and the surrender procedures between Member States, Annex to Council of the European Union, Council Framework Decision 2002/584/JHA on the European arrest warrant and the surrender procedures between Member States – Statement by the Republic of Austria on a change in the competent Authorities, Brussels, 5711/<DATE ISO="20080108">08</DATE>, <DATE ISO="20080128">28 January 2008</DATE><QUOT.END REF.START="QS0026" CODE="201D" ID="QE0026"/>.</P></NOTE> jossa on <HT TYPE="ITALIC">Landesgerichtin</HT> (osavaltion tuomioistuin) toimipaikka.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0062"><NO.P>62.</NO.P><TXT>Istunnossa asianosaiset pohtivat muun muassa sitä, onko Itävallan järjestelmässä mahdollisesti kaksi pidätysmääräyksen antavaa viranomaista, syyttäjäviranomainen <HT TYPE="ITALIC">ja</HT> tuomioistuin (jolloin Itävallan tasavallan neuvoston pääsihteeristölle antamat tiedot olisivat osittain puutteelliset). Tämä johtaa myös kysymykseen siitä, hyväksyttäisiinkö puitepäätöksessä 2002/584, jossa viitataan oikeusviranomaiseen <HT TYPE="ITALIC">yksikössä</HT>, tällainen kaksinapainen tai monitahoinen järjestely, joka voi vähentää vastuuta eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamisesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0063"><NO.P>63.</NO.P><TXT>Mielestäni on pitäydyttävä Itävallan hallituksen neuvoston pääsihteeristölle toimittamissa tiedoissa. Kyseinen jäsenvaltio on nimittäin toimivaltainen nimeämään puitepäätöksen 2002/584 6 artiklan 3 kohdan nojalla kansallisen lainsäädäntönsä mukaan toimivaltaisen viranomaisen. Nähdäkseni ei ole ennakkoratkaisuasiaa käsittelevän unionin tuomioistuimen tai myöskään täytäntöönpanojäsenvaltion asiana täydentää tai korjata pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion neuvostolle asianmukaisesti ilmoittamia tietoja ja ottaa kantaa kyseisen pidätysmääräyksen antaneen viranomaisen (mahdollisesti) kaksinapaiseen tai monitahoiseen rakenteeseen.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="13"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0064"><NO.P>64.</NO.P><TXT>Kaikista näistä syistä olisi mielestäni jokseenkin keinotekoista pitää tuomioistuinta – joka osallistuu menettelyyn vasta sen loppuvaiheessa, sillä esitutkintaa johtaa syyttäjäviranomainen – eurooppalaisen pidätysmääräyksen antajana. Sillä, että kyseessä olevan henkilön mahdollisesti tekemä valitus koskee tuomioistuimen hyväksyntää (eikä tiukasti ottaen syyttäjäviranomaisen päätöstä), ei nähdäkseni ole tältä osin vaikutusta. Vastoin komission istunnossa puoltamaa kantaa katson, että syyttäjäviranomainen on edelleen pidätysmääräyksen antaja, vaikka tietyllä tapaa vastuu tästä päätöksestä on jaettu sen tuomioistuimen kanssa, joka antaa suostumuksen sen täytäntöönpanoon ja jonka päätökseen voidaan tältä osin hakea muutosta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0065"><NO.P>65.</NO.P><TXT>En näin ollen yhdy Itävallan hallituksen näkemykseen, jonka mukaan tuomioistuimen hyväksynnän vuoksi tuomioistuin voitaisiin rinnastaa kansallisen tai eurooppalaisen pidätysmääräyksen antajaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0066"><NO.P>66.</NO.P><TXT>Mielestäni syyttäjäviranomainen on siis se viranomainen, joka <HT TYPE="ITALIC">antaa</HT> eurooppalaisen pidätysmääräyksen Itävallan rikosoikeusjärjestelmässä. Asiassa on siten tutkittava sen asema ja muun muassa sen riippumattomuus ja otettava samalla huomioon EU-JZG:n 29 §:n 1 momentin ensimmäisellä virkkeellä käyttöön otettu tuomioistuimen hyväksyntää koskeva mekanismi.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Pidätysmääräyksen antavan oikeusviranomaisen riippumattomuutta koskeva vaatimus</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0067"><NO.P>67.</NO.P><TXT>Kuten olen edellä tuonut esille, unionin tuomioistuin totesi tuomiossa OG ja PI, että eurooppalaista pidätysmääräystä koskevassa järjestelmässä etsitylle henkilölle taattavia menettelyllisiä oikeuksia ja perusoikeuksia suojellaan kahdella tasolla. Henkilölle on annettava oikeussuojaa ensinnäkin annettaessa kansallisen pidätysmääräyksen kaltainen oikeudellinen päätös ja toiseksi annettaessa eurooppalainen pidätysmääräys.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0034"><P>Ks. tuomion OG ja PI 67 kohta. Ks. myös tämän ratkaisuehdotuksen 42 kohta ja alaviite 21.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0068"><NO.P>68.</NO.P><TXT>Käsiteltävän asian keskeinen kysymys koskee sitä, voidaanko Itävallan järjestelmässä taata kyseessä olevan henkilön oikeudet täysin riippumattomasti, kun otetaan huomioon tehokkaaseen oikeussuojaan liittyvät vaatimukset.</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Riippumattomuuden käsite Itävallan järjestelmässä asian OG ja PI valossa</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0069"><NO.P>69.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen mukaan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0027" ID="QS0027"/>puitepäätöksen 2002/584 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun oikeusviranomaisen eli sen elimen, joka viime kädessä tekee päätöksen eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamisesta, tehtävänä on huolehtia tästä toisen tason suojasta, ja näin on silloinkin, kun tämä eurooppalainen pidätysmääräys perustuu tuomarin tai tuomioistuimen antamaan kansalliseen päätökseen<QUOT.END REF.START="QS0027" CODE="201D" ID="QE0027"/>. Pidätysmääräyksen antavan oikeusviranomaisen on siis oltava riippumaton, mikä merkitsee sitä, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0028" ID="QS0028"/>sen päätöksentekovaltaan<QUOT.END REF.START="QS0028" CODE="201D" ID="QE0028"/> ei voida <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0029" ID="QS0029"/>kohdistaa ulkopuolisia määräyksiä tai käskyjä esimerkiksi täytäntöönpanovallan taholta, eli niin, ettei voi olla pienintäkään epäilystä siitä, että päätös eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamisesta kuuluu tälle viranomaiselle eikä viime kädessä täytäntöönpanovaltaa käyttävälle elimelle<QUOT.END REF.START="QS0029" CODE="201D" ID="QE0029"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0035"><P>Tuomio OG ja PI (72 ja 73 kohta).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0070"><NO.P>70.</NO.P><TXT>Kuten olen todennut, unionin tuomioistuimen mukaan tämä riippumattomuuden käsite perustuu olennaisesti kahteen seikkaan. Pidätysmääräyksen antaneen oikeusviranomaisen on kyettävä vakuuttamaan täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen siitä, että sen jäsenvaltiossa on olemassa sellaisia asemaa ja organisaatiota koskevia sääntöjä, joilla voidaan taata, ettei ole minkäänlaista vaaraa esimerkiksi siitä, että täytäntöönpanovalta tietyssä yksittäistapauksessa antaa kyseiselle pidätysmääräyksen antavalle oikeusviranomaiselle käskyjä, kun se tekee päätöstä pidätysmääräyksen antamisesta. Lisäksi silloin kun pidätysmääräyksen antava viranomainen on elin,<?PAGE NO="14"?> joka ei ole tuomioistuin (kuten syyttäjäviranomainen käsiteltävässä asiassa), kyseisessä jäsenvaltiossa on oltava, siltä osin kuin on kyse päätöksestä antaa eurooppalainen pidätysmääräys ja erityisesti tällaisen päätöksen oikeasuhteisuudesta, käytössä sellainen oikeussuojakeino tuomioistuimessa, joka täyttää kaikki tehokkaaseen oikeussuojaan liittyvät vaatimukset.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0036"><P>Tuomio OG ja PI (74 ja 75 kohta).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0071"><NO.P>71.</NO.P><TXT>Istunnossa esitettyjen puheenvuorojen perusteella on voitu todeta, että Itävallan järjestelmä, jossa syyttäjäviranomaisen päätökselle eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamisesta annetaan tuomioistuimen hyväksyntä, on muissa jäsenvaltioissa voimassa oleviin järjestelmiin nähden epätavanomainen. Katson kuitenkin, että tällainen kansallinen järjestelmä on puitepäätöksen 2002/584 6 artiklan 1 kohdan vaatimusten mukainen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0037"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 66 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0072"><NO.P>72.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyyntöön sisältyvien tietojen mukaan Itävallan oikeuden asiaa koskevissa säännöksissä säädetään, että hyväksynnän antamiseksi suoritettavassa tuomioistuinvalvonnassa asiaa käsittelevä tuomioistuin tutkii, täyttääkö syyttäjäviranomaisen päätös laissa asetetut vaatimukset – myös perusoikeuksien kannalta – ja onko kyseinen päätös oikeasuhteinen<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0038"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 66 kohta.</P></NOTE> tämän päätöksen tosiseikat huomioon ottaen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0039"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 15 kohta.</P></NOTE> Etsityllä henkilöllä on myös oikeus hakea muutosta itse hyväksyntään.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0040"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 14 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0073"><NO.P>73.</NO.P><TXT>Kun otetaan huomioon ennakkoratkaisupyynnössä sekä Itävallan hallituksen kirjallisissa ja suullisissa huomautuksissa esille tuodut seikat, nähdäkseni käsiteltävässä asiassa tällainen kansallinen järjestelmä (mukaan lukien muun muassa hyväksymismenettely) on omiaan takaamaan sen, että asiaa käsittelevä tuomioistuin tutkii perusteellisesti syyttäjäviranomaisen päätöksen. Tämän tuomioistuinvalvonnan tarkoituksena on tarkistaa se, että eurooppalainen pidätysmääräys on annettu sovellettavien laissa asetettujen vaatimusten mukaisesti, myös ottamalla huomioon suhteellisuusperiaate. Mielestäni tuomioistuimen suorittaman valvonnan päämääränä ei ole tarkistaa, onko täytäntöönpanovalta mahdollisesti antanut syyttäjäviranomaiselle tietyssä yksittäistapauksessa käskyjä (vaikka Itävallan hallituksen mukaan tällaiset käskyt on annettava kirjallisesti ja liitettävä esitutkintapöytäkirjaan, joka toimitetaan hyväksynnän antavalle tuomioistuimelle).<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0041"><P>Unionin tuomioistuin viittaa esimerkiksi täytäntöönpanovallan tietyssä yksittäistapauksessa antamiin käskyihin (ks. tuomio OG ja PI, 74 kohta).</P></NOTE> Ero on hiuksenhieno mutta merkittävä. Mielestäni on ennen kaikkea tärkeää, että asiaa käsittelevä tuomioistuin voi tuomioistuinvalvonnan perusteella todeta kaikkien laillisuusedellytysten noudattamisen. Kyseessä olevalla järjestelmällä on taattava, että kyseinen oikeusviranomainen on antanut eurooppalaisen pidätysmääräyksen täysin lainmukaisesti. Tällaisella järjestelmällä on siten voitava poistaa täytäntöönpanovallan käskyvallan lainvastaiset seuraukset estämällä syyttäjäviranomaisen lainvastaisten päätösten täytäntöönpano tuomioistuimen ennakkovalvonnalla.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0042"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 59 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0074"><NO.P>74.</NO.P><TXT>Katson, että tällaisella järjestelmällä varmistetaan sen periaatteen noudattaminen, johon puitepäätöksellä 2002/584 käyttöön otettu eurooppalaista pidätysmääräystä koskeva järjestelmä perustuu ja joka koskee jäsenvaltioiden välistä keskinäistä luottamusta rikosasioita koskevassa yhteistyössä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0043"><P>Ks. puitepäätöksen 2002/584 johdanto-osan kymmenes perustelukappale.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0075"><NO.P>75.</NO.P><TXT>Totean vielä täydellisyyden nimissä, että jos olisi vaarana, että syyttäjäviranomainen saa täytäntöönpanovallalta hyväksynnän <HT TYPE="ITALIC">jälkeen</HT> käskyjä, jotka koskevat eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa ja toimittamista täytäntöönpanojäsenvaltiolle (joskaan tällaista vaaraa ei ole mitenkään osoitettu käsiteltävässä asiassa), kyseisen täytäntöönpanojäsenvaltion viranomaisten pitäisi tutkita tämä seikka ja tehdä tarvittavat päätelmät. On joka tapauksessa huomattava, että missä tahansa<?PAGE NO="15"?> muussa eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamista koskevassa järjestelmässä voisi olla tällainen vaara ja että se, että pidätysmääräyksen <HT TYPE="ITALIC">antavan</HT> jäsenvaltion viranomaiset <HT TYPE="ITALIC">jättävät</HT> panematta pidätysmääräyksen täytäntöön ja toimittamatta, voi tuskin loukata etsityn henkilön oikeuksia, mikä on kuitenkin käsiteltävässä asiassa tarkastelun kohteena.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Tuomiossa OG ja PI asetetut edellytykset</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0076"><NO.P>76.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii, onko tuomion OG ja PI 74 ja 75 kohdassa asetettuja edellytyksiä pidettävä kumulatiivisina vai vaihtoehtoisina.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0077"><NO.P>77.</NO.P><TXT>Saksan hallitus väittää, että unionin tuomioistuimen tuomiossa OG ja PI Saksan syyttäjäviranomaisen osalta esittämä johtopäätös sekä kyseisen tuomion 74 ja 75 kohdan sanamuoto (joka sisältää sanan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0030" ID="QS0030"/>lisäksi<QUOT.END REF.START="QS0030" CODE="201D" ID="QE0030"/>) puoltavat näiden kahden edellytyksen pitämistä kumulatiivisina. Itävallan tasavalta puolestaan katsoo, ettei asiassa ole syytä tutkia kyseisen tuomion 74 ja 75 kohdan välistä suhdetta, koska käsiteltävässä asiassa tuomioistuimen, jonka tehtävänä on antaa pidätysmääräyksen hyväksyntä, on katsottava olevan vastuussa sen antamisesta, minkä vuoksi tällä kysymyksellä ei ole merkitystä. Komissio taas katsoo, että kyse on kahdesta erillisestä kysymyksestä, jotka eivät ole keskenään kumulatiivisia tai vaihtoehtoisia vaan joita on sitä vastoin arvioitava omien kriteeriensä ja vaatimustensa perusteella. Komission mukaan kyse on oikeudellisista vaatimuksista, joita on sovellettava yhtäältä eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamiseen pätevästi ja toisaalta oikeussuojaan näin annettujen eurooppalaisten pidätysmääräysten osalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0078"><NO.P>78.</NO.P><TXT>Katson ensinnäkin, että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan asian tarkastelussa on otettava huomioon sekä puitepäätöksen 2002/584 6 artiklan 1 kohdan sanamuoto että asiayhteys ja tällä puitepäätöksellä tavoiteltu päämäärä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0044"><P>Tuomio OG ja PI (49 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE> Totean myös, että kun unionin tuomioistuin tulkitsee SEUT 267 artiklassa tarkoitetussa menettelyssä unionin oikeutta kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä olevan riita-asian yhteydessä, sen on ainoastaan johdettava unionin oikeuden sanamuodon ja tarkoituksen perusteella sen sisältämien oikeussääntöjen merkitys, ja kansallisten tuomioistuinten asiana on soveltaa näin tulkittuja sääntöjä käsiteltävänä olevassa tapauksessa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0045"><P>Ks. soveltuvin osin tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19630327">27.3.1963</DATE>, <NAME.CASE>Da Costa ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>28/62–30/62</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1963:6">EU:C:1963:6</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>, s. 76).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0079"><NO.P>79.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen on siten tässä tapauksessa tulkittava puitepäätöksen 2002/584 6 artiklan 1 kohtaa ja esitettävä ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle tarvittavat arviointiperusteet sen määrittämiseksi, onko kyseessä oleva kansallinen järjestelmä kyseisen puitepäätöksen vaatimusten mukainen. Unionin tuomioistuimen on selvennettävä suuren jaoston tuomiossa OG ja PI esille tuomia tarkistamista koskevia oikeussääntöjä. Sen ei ole asetettava <HT TYPE="ITALIC">lisä</HT>vaatimuksia kyseiseen säännökseen nähden vaan selvennettävä vaatimuksia, jotka perustuvat pidätysmääräyksen antavan oikeusviranomaisen käsitteeseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0080"><NO.P>80.</NO.P><TXT>Mielestäni <HT TYPE="ITALIC">molemmilla</HT> tuomion OG ja PI 74 ja 75 kohdassa asetetuilla edellytyksillä on merkitystä arvioitaessa hyväksynnän antavan tuomioistuimen syyttäjäviranomaisen päätökseen kohdistamaa tuomioistuinvalvontaa. Yhdyn komission kantaan, jonka mukaan näitä edellytyksiä ei ole asianmukaista pitää <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0031" ID="QS0031"/>vaihtoehtoisina<QUOT.END REF.START="QS0031" CODE="201D" ID="QE0031"/> tai <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0032" ID="QS0032"/>kumulatiivisina<QUOT.END REF.START="QS0032" CODE="201D" ID="QE0032"/>, koska niillä on eri kohde ja niitä on arvioitava omien kriteeriensä ja vaatimustensa mukaisesti. Tämän vuoksi katson, että unionin tuomioistuin on tuonut esille <HT TYPE="ITALIC">kaksi välttämätöntä vaihetta</HT> syyttäjäviranomaisen päätökseen kohdistuvan tuomioistuinvalvonnan arvioinnissa.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="16"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0081"><NO.P>81.</NO.P><TXT>Jos eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamiseen sen antavan jäsenvaltion oikeusjärjestyksessä toimivaltaisen viranomaisen riippumattomuuteen ja kyseisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen oikeasuhteisuuteen liittyviä takeita ei tarkisteta, tällä pidätysmääräyksellä ei näin ollen pitäisi olla oikeusvaikutuksia.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Takeet</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0082"><NO.P>82.</NO.P><TXT>Heti alkuun on todettava, että juuri pidätysmääräyksen antavan viranomaisen tehtävänä on selvittää puitepäätöksen 2002/584 6 artiklan 1 kohdan vaatimusten noudattaminen pidätysmääräyksen antavassa jäsenvaltiossa. Yhdyn täysin edesmenneen kollegani ja ystäväni, julkisasiamies Botin lähestymistapaan tämän korostaessa ratkaisuehdotuksessaan Bob-Dogi seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0033" ID="QS0033"/>Eurooppalaisen pidätysmääräyksen kieltäytymisperusteiden tiukka rajaaminen edellyttää mielestäni, että rajaamisen vastineeksi eurooppalaisen pidätysmääräyksen antavassa jäsenvaltiossa on olemassa todelliset ja tehokkaat menettelylliset takeet puolustautumisoikeuksista, sillä ilman niitä Euroopan oikeudenkäyttöalueen luomiseen olennaisesti liittyvä välttämätön tasapaino rikosoikeuden tehokkuusvaatimusten ja perusoikeuksien suojaamisvaatimusten välillä horjuisi<QUOT.END REF.START="QS0033" CODE="201D" ID="QE0033"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0046"><P><REF.DOC.ECR><NO.CASE>C‑241/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:131">EU:C:2016:131</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0055">55</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0083"><NO.P>83.</NO.P><TXT>Jokaisen kansallisen järjestelmän on näin ollen sisällettävä täysin Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) mukaiset menettelylliset takeet.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0047"><P>Ks. mm. perusoikeuskirjan 6 artikla (oikeus vapauteen ja turvallisuuteen) ja 47 artikla (oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen).</P></NOTE> Tämä ilmenee vakiintuneesta oikeuskäytännöstä, jonka mukaan eurooppalainen pidätysmääräys perustuu vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0048"><P>Tuomio OG ja PI (43–46 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE> Vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, joka on, kuten muun muassa puitepäätöksen 2002/584 johdanto-osan kuudennesta perustelukappaleesta ilmenee, rikosasioiden oikeudellisen yhteistyön kulmakivi, sovelletaan puitepäätöksen 1 artiklan 2 kohdassa; sen mukaan jäsenvaltiot ovat lähtökohtaisesti velvollisia panemaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöön.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0049"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20161110">10.11.2016</DATE>, <NAME.CASE>Özçelik</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑453/16 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:860">EU:C:2016:860</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0025">25</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0084"><NO.P>84.</NO.P><TXT>Puitepäätöksen 2002/584 6 artiklan 1 kohdan mukaisista riippumattomuuden ja oikeasuhteisuuden vaatimuksista on todettava, että ensin mainittu kattaa etsityn henkilön perusoikeudet.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0050"><P>Ks. puitepäätöksen 2002/584 johdanto-osan 12 perustelukappale ja 1 artiklan 3 kohta.</P></NOTE> Jälkimmäisellä pyritään takaamaan, että jäsenvaltioiden oikeusviranomaiset eivät syytä kyseistä henkilöä vähäisenä pidettävistä rikoksista.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0051"><P>Ks. julkisasiamies Botin ratkaisuehdotus <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Bob-Dogi</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑241/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:131">EU:C:2016:131</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0077">77</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0083">83</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Jälkimmäisen vaatimuksen osalta kysymys suhteellisuusperiaatteen noudattamisen valvonnasta on kiistatta yksi suurimmista vaikeuksista, joita eurooppalaista pidätysmääräystä koskeva järjestelmä on perustamisestaan lähtien kohdannut. Tuomion OG ja PI seurauksena on nyttemmin selvää, että suhteellisuusperiaatteen noudattamisen valvonta on perustavanlaatuinen vaatimus.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0052"><P>Ks. ratkaisuehdotukseni <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Radu</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑396/11</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2012:648">EU:C:2012:648</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0060">60</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0085"><NO.P>85.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin on jo korostanut riippumattomuuden ja oikeasuhteisuuden vaatimuksia, joita on sovellettava silloin, kun pidätysmääräyksen antavassa jäsenvaltiossa toimivalta eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamiseen on osoitettu viranomaiselle, joka siitä huolimatta, että se osallistuu lainkäyttöön kyseisessä jäsenvaltiossa, ei kuitenkaan itse ole tuomioistuin (kuten käsiteltävässä asiassa), puitepäätöksen 2002/584 tavoitteiden ja systematiikan valossa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0053"><P>Ks. puitepäätöksen 2002/584 johdanto-osan kahdeksas perustelukappale; tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20161110">10.11.2016</DATE>, <NAME.CASE>Kovalkovas</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑477/16 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:861">EU:C:2016:861</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0047">47</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio OG ja PI (71 kohta).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="17"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0086"><NO.P>86.</NO.P><TXT>Jos unionin tuomioistuin täsmentäisi tältä osin noudatettavat viitenormit, olisi mielestäni helpompi ratkaista kysymys siitä, täyttääkö kansallinen viranomainen, jolla on toimivalta antaa eurooppalainen pidätysmääräys, puitepäätöksen 2002/584 6 artiklan 1 kohdan edellytykset. Korostan, että on välttämätöntä säätää menettelyllisistä takeista eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamisvaiheessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0087"><NO.P>87.</NO.P><TXT>Silloin, kun pidätysmääräyksen antavan jäsenvaltion oikeusjärjestyksessä hyväksytään, että päätöksen eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamisesta tekee viranomainen, joka ei itse ole tuomioistuin, mutta edellytetään tuomioistuimen antavan kyseiselle päätökselle hyväksynnän, on ensiarvoisen tärkeää, että kyseinen valtio voi osoittaa, että tällainen tuomioistuinvalvonta ei merkitse pelkkää toteamusta siitä, että pidätysmääräykselle ei ole estettä (nihil obstat), ilman syyttäjäviranomaisen kaltaisen elimen tekemän alkuperäisen päätöksen todellista arvioimista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0088"><NO.P>88.</NO.P><TXT>Totean vielä, että kun eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamista koskevan päätöksen tehnyt oikeusviranomainen on syyttäjäviranomainen, jolle muun muassa täytäntöönpanovaltaa käyttävä elin voi antaa käskyjä (kuten käsiteltävässä asiassa), tuomioistuimen hyväksyntä tällaiselle päätökselle on annettava <HT TYPE="ITALIC">ennen</HT> kuin tällä pidätysmääräyksellä on oikeusvaikutuksia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0089"><NO.P>89.</NO.P><TXT>Koska eurooppalaisen pidätysmääräyksen antaminen voi loukata kyseessä olevan henkilön perusoikeuskirjan 6 artiklassa vahvistettua oikeutta vapauteen, hyväksyntää koskevassa kansallisessa järjestelmässä pitäisi nähdäkseni antaa etsitylle henkilölle oikeus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa, jotta hän voi riitauttaa kyseisen päätöksen pätevyyden perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisesti.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Soveltaminen käsiteltävässä asiassa</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0090"><NO.P>90.</NO.P><TXT>Mikä on unionin tuomioistuimen asiassa OG ja PI antaman ratkaisun vaikutus pääasiaan?</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0091"><NO.P>91.</NO.P><TXT>Mielestäni Itävallan järjestelmä eroaa selvästi ja olennaisilta osin kyseisen tuomion taustalla olleesta Saksan järjestelmästä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0054"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 58 kohta ja sitä seuraavat kohdat.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0092"><NO.P>92.</NO.P><TXT>Itävallan järjestelmässä yleiset syyttäjät ovat toki hierarkkisesti täytäntöönpanovallan alaisuudessa. Ennakkoratkaisupyynnössä esitettyjen tietojen mukaan yleiset syyttäjät ovat suoraan ylempien syyttäjien alaisuudessa ja niiden antamiin käskyihin sidottuja, ylemmät syyttäjät ja ylin syyttäjä taas oikeusministeriön alaisuudessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0093"><NO.P>93.</NO.P><TXT>Kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin itse toteaa, eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamismenettely Itävallassa eroaa kuitenkin tuomion OG ja PI taustalla olleista olosuhteista. Ensinnäkin Itävallan järjestelmässä säädetään eurooppalaiselle pidätysmääräykselle annettavasta tuomioistuimen hyväksynnästä (joka on todella annettu käsiteltävässä asiassa). Toiseksi tämä tuomioistuimen hyväksyntä edellyttää laillisuutta ja oikeasuhteisuutta koskevien kriteerien täyttymisen tarkistamista (StPO:n 5 §:n 1 ja 2 momentin mukaan). Kolmanneksi tuomioistuimen hyväksynnästä säädetään lailla; jos pidätysmääräyksen hyväksyntä edellyttää lisätutkimuksia, asiaa käsittelevä tuomioistuin voi määrätä rikospoliisin tekemään niitä tai tehdä niitä viran puolesta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0055"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 13 kohta.</P></NOTE> Neljänneksi hyväksyntään voidaan hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen StPO:n 87 §:n 1 momentin nojalla.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0056"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 14 kohta.</P></NOTE> Tällainen muutoksenhaku on mielestäni seikka, joka täyttää täysin tehokkaaseen oikeussuojaan liittyvät vaatimukset.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0094"><NO.P>94.</NO.P><TXT>On myös huomattava, että tuomioistuimen hyväksyntä annetaan ennen kuin syyttäjäviranomaisen päätöksellä on oikeusvaikutuksia.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="18"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0095"><NO.P>95.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyynnössä, Itävallan hallituksen kirjallisissa ja suullisissa huomautuksissa sekä unionin tuomioistuimen istunnossa esittämiin kysymyksiin annetuissa Itävallan hallituksen vastauksissa esitettyjen tietojen valossa näyttää siltä, että kansallisten tuomioistuinten on Itävallan lainsäädännön nojalla tutkittava perusteellisesti ja tarkasti jokainen niiden käsiteltäväksi saatettu pidätysmääräys ja siihen liittyvät rikosasian asiakirjat. Tässä tuomioistuinvalvonnassa on noudatettava laillisuutta ja oikeasuhteisuutta koskevia kriteerejä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0096"><NO.P>96.</NO.P><TXT>Koska puitepäätöksellä 2002/584 käyttöön otettu järjestelmä perustuu jäsenvaltioiden väliseen vankkaan luottamukseen, mikä merkitsee sitä, että kunkin jäsenvaltion oletetaan noudattavan perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia, käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan kaltaisen lakisääteisen järjestelmän, jossa syyttäjäviranomaisen antama eurooppalainen pidätysmääräys edellyttää tuomioistuimen <HT TYPE="ITALIC">ennakko</HT>valvontaa, yhteensopivuutta perusoikeuskirjan ja puitepäätöksen kanssa ei nähdäkseni voida kyseenalaistaa <HT TYPE="ITALIC">ilman uskottavaa vastakkaista näyttöä</HT>. Tämän olettaman kumoaminen voisi olla perusteltua vain sellaista objektiivisten, luotettavien, tarkkojen ja asianmukaisesti päivitettyjen tietojen perusteella, jotka koskevat tuomioistuinjärjestelmän toimintaa pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0057"><P>Ks. analogisesti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180725">25.7.2018</DATE>, <NAME.CASE>Minister for Justice and Equality (tuomioistuinjärjestelmän puutteet</NAME.CASE>) (<NO.CASE>C‑216/18 PPU</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:586">EU:C:2018:586</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0061">61</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE> – ja jotka muodostavat tällaisen vastakkaisen näytön –, mutta tällaisia tietoja ei näytä olevan käsiteltävässä asiassa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0097"><NO.P>97.</NO.P><TXT>Katson näin ollen, että unionin tuomioistuimen arvioitaviksi saatettujen tietojen perusteella Itävallassa tällä hetkellä voimassa olevan kaltainen järjestelmä on puitepäätöksen 2002/584 6 artiklan 1 kohdan vaatimusten mukainen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0098"><NO.P>98.</NO.P><TXT>Päättelen tästä, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on pääasian kaikki olosuhteet huomioon ottaen tarkistettava, käsittääkö kyseisen pidätysmääräyksen antavan jäsenvaltion järjestelmä tarvittavat menettelylliset takeet eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena olevan henkilön puolustautumisoikeuksien turvaamiseksi ja tämän pidätysmääräyksen oikeasuhteisuuden valvonnan varmistamiseksi puitepäätöksen 2002/584 6 artiklan 1 kohdan vaatimusten mukaisesti. Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa asiassa tähän kansalliseen järjestelmään täytyy sisältyä seuraavat seikat: ensinnäkin eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamista koskevan alkuperäisen päätöksen on oltava tuomioistuinvalvonnan kohteena, jolloin asiaa käsittelevän tuomioistuimen on tutkittava perusteellisesti kyseinen päätös ennen hyväksynnän antamista; toiseksi tämän tuomioistuinvalvonnan on tapahduttava ennen kuin kyseisellä pidätysmääräyksellä on oikeusvaikutuksia, ja kolmanneksi eurooppalaisen pidätysmääräyksen hyväksyntään (joka perustuu tähän tuomioistuinvalvontaan) on voitava hakea muutosta.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Ratkaisuehdotus</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0099"><NO.P>99.</NO.P><TXT>Kaiken edellä esitetyn perusteella katson, että Kammergericht Berlinin unionin tuomioistuimelle esittämään kysymykseen on annettava seuraava vastaus:</TXT><P>Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on kyseessä olevan asian kaikki olosuhteet huomioon ottaen tarkistettava eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä <DATE ISO="20020613">13.6.2002</DATE> tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS, sellaisena kuin se on muutettuna <DATE ISO="20090226">26.2.2009</DATE> tehdyllä neuvoston puitepäätöksellä 2009/299/YOS, 6 artiklan 1 kohdan nojalla ensinnäkin, onko oikeusviranomainen antanut eurooppalaisen pidätysmääräyksen käsiteltävässä asiassa, toiseksi, onko tämä oikeusviranomainen toiminut täysin riippumattomasti, ja kolmanneksi, onko kyseinen viranomainen arvioinut pidätysmääräyksen antamista koskevan päätöksen laillisuutta ja oikeasuhteisuutta.</P><?PAGE NO="19"?><P>Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa asiassa voidaan vedota seuraaviin seikkoihin sen osoittamiseksi, että pidätysmääräyksen antavan jäsenvaltion järjestelmä täyttää tehokkaaseen oikeussuojaan liittyvät vaatimukset:</P><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamista koskeva alkuperäinen päätös on tuomioistuinvalvonnan kohteena, jolloin asiaa käsittelevä tuomioistuin tutkii perusteellisesti kyseisen päätöksen ennen hyväksynnän antamista</P></ITEM><ITEM><P>tämä tuomioistuinvalvonta tapahtuu ennen kuin kyseisellä pidätysmääräyksellä on oikeusvaikutuksia</P></ITEM><ITEM><P>eurooppalaisen pidätysmääräyksen hyväksyntään (joka perustuu tähän tuomioistuinvalvontaan) voidaan hakea muutosta.</P></ITEM></LIST></P></NP.ECR></GR.SEQ></CONTENTS.CONCLUSION></CONCLUSION>