Hedelmistä käymällä valmistettujen kuohuviinien ja hiilihapottomien viinien Hiilihapoton tarkoittaa tässä yhteydessä viinejä ja yleisemmin sellaisia alkoholijuomia, jotka eivät ole kuohuviinejä. Todettakoon perusteellisuuden vuoksi, että Stbl. 1963, 240.
Kaikista Alankomaissa valmistetuista tai sinne tuoduista hiilihapottomista viineistä kannetaan pääsääntöisesti viinin valmisteveroa ja viinin erityistä valmisteveroa (vuoden 1963 lain 2 pykälän 2 ja 3 momentti). Samoin kaikista kuohuviineistä kannetaan pääsääntöisesti kuohuviinin valmisteveroa ja kuohuviinin erityistä valmisteveroa (vuoden 1963 lain 2 pykälän 4 ja 5 momentti). Kuitenkin saman lain 85 a ja 88 d pykälän mukaisesti hiilihapottomat viinit on vapautettu valmisteveroista sillä edellytyksellä, että ne täyttävät tietyt päällysmerkintöjä ja pakkauksia koskevat määräykset. Toisaalta hedelmäkuohuviineistä kannetaan pienempää valmisteveroa kuin rypälekuohuviineistä. Lisäksi rypälekuohuviineistä kannetaan viinin valmisteveroa, kun taas maahantuodut hedelmäkuohuviinit on vapautettu tästä valmisteverosta.
Todettakoon lopuksi perusteellisuuden vuoksi, että vuoden 1963 laki kumottiin valmisteveroja koskevan säännöstön yksinkertaistamisesta ja yhdenmukaistamisesta Stbl. 1991, 561. Stbl. 1992, 711. Alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta Alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen määrän lähentämisestä
Tariefcommissie katsoi, että yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisu oli välttämätön ja esitti siksi 11 ennakkoratkaisupyyntöä, joissa asiakysymyksenä on, ovatko Alankomaissa sovellettavat säännökset, joissa erotellaan viinit sen perusteella, onko ne valmistettu rypäleistä vaiko hedelmistä, sopusoinnussa perustamissopimuksen 95 artiklan kanssa, ottaen huomioon, että pääasioihin liittyvien tosiseikkojen tapahtumahetkellä hedelmäviineihin sovellettiin erilaista järjestelmää ja että Alankomaat kuuluu Benelux-järjestelmään ja sen on siksi noudatettava tämän järjestelmän määräyksiä. Ensimmäisen kysymyksen sisältö on kaikissa ennakkoratkaisupyynnöissä sama ja se vaihtelee vain kyseessä olevan tuotteen osalta, joita ovat madeira, jonka alkoholipitoisuus on 18 tilavuusprosenttia (asia C-367/93), punaviini, 12 tilavuusprosenttia (asiat C-368/93, C-372/93 ja C-375/93), samppanja, 12 tilavuusprosenttia (asiat C-369, C-373/93 ja C-377/93), vermutti, 13,5 tilavuusprosenttia (asia C-370/93) ja sherry, 17 tilavuusprosenttia (asiat C-371/93, C-374/93 ja C-376/93). Toisessa kysymyksessään, joka on samanlainen kaikissa kyseessä olevissa tapauksissa, Tariefcommissie pyytää yhteisöjen tuomioistuinta lisäksi tarvittaessa lausumaan tuomion ajallisesta oikeusvaikutuksesta, ottaen huomioon sen, että valmisteverojen palauttaminen aiheuttaisi huomattavia taloudellisia seurauksia Alankomaille, koska vastaavanlaisten Alankomaiden tuomioistuimissa käsiteltävinä olevien tapausten määrä on huomattava.
Ks. mm. asia
On tuskin tarpeen muistuttaa, että 95 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti
Asia
Ennen kuin asiaa arvioidaan tältä kannalta, on kuitenkin tarpeen selventää perustamissopimuksen 233 artiklan mukaisesti 95 artiklan ja asiaan liittyvän erityisen Benelux-säännöstön välinen suhde.
Jos tällainen väite hyväksyttäisiin, pitäisi 95 artiklan mukainen vertailu tehdä Benelux-maissa valmistettujen rypäle- ja hedelmäviinien ja muista jäsenvaltioista peräisin olevien rypäle- ja hedelmäviinien välillä. Tästä johtuisi, että Luxemburgissa valmistettuja rypäleviinejä olisi pidettävä kotimaisina tuotteina, mikä johtaisi ilmeisesti aivan toisenlaiseen arviointiin.
Ks. viimeksi mainitun osalta asia
Yhteisöjen tuomioistuin on täsmentänyt, että tämän määräyksen Asia
Vaikka myönnettäisiinkin, että Benelux-maiden saavuttama yhdentyminen valmisteverojen alalla on kehittyneempi kuin yhteisön tasolla, koska prosenttimäärien lähentäminen on toteutettu yhteisössä vasta hiljattain, on kuitenkin selvitettävä, onko 95 artiklasta poikkeaminen välttämätöntä tällaisen yhdentymisen varmistamiseksi. Toisin sanoen on kysyttävä, onko 95 artiklan
Niin kuin edellä on todettu, Bcnclux-alucen yhdenmukaistamisesta valmisteverojen alalla
Erityisestä Benelux-järjestelmästä huolimatta Alankomaiden aluetta on pidettävä kyseisenä veroalueena 95 artiklaa sovellettaessa.
Ks. esim. asia
Näissä olosuhteissa on vielä tarkasteltava, ovatko nämä tuotteet samanlaisia.
Edellä viitattu asia komissio v. Tanska, tuomio
Yhteisöjen tuomioistuin on täsmentänyt hedelmäviinien ja rypäleviinien samanlaisuutta tuomiossaan komissio vastaan Tanska, että Ks. ed. 12 kohta.
Koska pääasiaan liittyvissä asioissa on kyse hedelmäviinien samanlaisuudesta viiden muun rypäleistä valmistetun alkoholijuoman kanssa, joiden joukossa ovat myös rypäleistä valmistetut pöytäviinit, on syytä varmistaa, ovatko hedelmäviinit samanlaisia verrattuna jokaiseen kyseisistä tuotteista.
Ks. ed. 14 kohta.
Ks. ed. 15 kohta.
Ks. ed. 15 kohta.
Tämän oikeuskäytännön perusteella on ilmeistä, että punaista pöytäviiniä, josta on kyse asioissa C-368/93 ja C-372/93, on pidettävä samanlaisena kuin Alankomaissa valmistettuja hedelmäviinejä.
Ainoa seikka, joka voisi erottaa punaiset laatuviinit muista pöytäviineistä on se, että tma-laatuviinien alkoholipitoisuutta ei voida milloinkaan nostaa lisäämällä etyylialkoholia. Riittääkö tämä poistamaan näiden viinien ja hedelmäviinien samanlaisuuden? Houkutus vastata myöntävästi on suuri. On kuitenkin todettava, ettei tällaista olosuhdetta voida pitää määräävänä; mikäli näin olisi, olisi päädyttävä siihen edellä mainitun oikeuskäytännön vastaiseen lopputulokseen, että hedelmäviinit ovat samanlaisia kuin rypäleviinit vain silloin, kun näihin viimeksi mainittuihin on myös lisätty, vaikka vain vähän, etyylialkoholia. Tämän vuoksi tma-laatuviinien osalta on tultava samaan lopputulokseen kuin punaisten pöytäviinienkin osalta.
Tämän lisäksi niiden alkoholipitoisuus poikkeaa toisistaan siten, että sherryn alkoholipitoisuus on 17 tilavuusprosenttia, kun taas hedelmäviinien, joihin sovelletaan Alankomaissa suosivaa kohtelua, alkoholipitoisuus ei ylitä 15:tä tilavuusprosenttia. Samoja perusteluja voidaan soveltaa myös madeiraan, koska kyseessä on nimenomaan väkevä viini, jonka alkoholipitoisuus on 18 tilavuusprosenttia.
Sillä varauksella, että kansallisen tuomioistuimen asiana on todeta, ovatko hedelmäviinien ominaisuudet samanlaiset, on kuitenkin myönnettävä, että vermutin aisteihin vaikuttavat ominaisuudet eivät vastaa hedelmäviinien vastaavia ominaisuuksia ja että kyseessä on sellainen juomien luokka, joka vastaa erilaisiin kuluttajien tarpeisiin. Tämän vuoksi vermutteja ja hedelmäviinejä ei voida pitää samanlaisina 95 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisessa merkityksessä.
Täsmennän heti aluksi, etten voi hyväksyä sitä ajatusta, että samppanjaa pitäisi pitää kuohuviinien kanssa samanlaisena, vaikka se kuuluukin kuohuviinien luokkaan. Erityisesti, päinvastoin kuin komissio, katson, että yhteisöjen tuomioistuimen asiassa komissio vastaan Tanska antamassa tuomiossa esittämät arviointiperusteet eivät velvoittaisi tällaiseen johtopäätökseen.
95 artiklan ensimmäistä kohtaa sovellettaessa ei ole syytä pitää samppanjaa samanlaisena kuin hedelmistä valmistettuja kuohuviinejä.
95 artiklan toinen kohta poikkeaa ensimmäisestä kohdasta siten, että siinä viitataan erilaisia tuotteita koskevaan syrjivään verotukseen. Kuten yhteisöjen tuomioistuin on todennut, tämän määräyksen Ks. esim. asia
Edellä viitattu,
Alankomaiden hallituksen oikeudenkäynnin kuluessa toimittamien tietojen perusteella näyttäisi ensi näkemältä poissuljetulta, että kanteen kohteena oleva lainsäädäntö olisi ristiriidassa 95 artiklan toisen kohdan kanssa. On kuitenkin kansallisen tuomioistuimen asiana päättää tästä asiasta, ottaen tietenkin huomioon esiintuodut arviointiperusteet.
Totean heti aluksi, että yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti se tulkinta, jonka yhteisöjen tuomioistuin käyttäessään sille perustamissopimuksen 177 artiklan mukaan kuuluvaa toimivaltaa antaa yhteisön oikeudesta, selventää ja täsmentää tarpeen vaatiessa yhteisön oikeuden säännöksen tai määräyksen merkitystä ja oikeusvaikutusta sellaisena kuin sitä pitää tai olisi pitänyt tulkita ja soveltaa sen voimaantulohetkestä lähtien. Tämän vuoksi tuomioistuin voi soveltaa ja sen on sovellettava näin tulkittua sääntöä myös niihin oikeussuhteisiin, jotka ovat syntyneet ja olleet olemassa ennen ennakkoratkaisupyynnöstä annettua tuomiota, jos edellytykset edellä mainitun säännön soveltamista koskevan riidan saattamiseksi toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi täyttyvät muutoin. Ks. asia
Ks. edellä viitatut tuomiot, vastaavasti 17 ja 10 kohta.
Ks. asia
Tällaisessakin tapauksessa yhteisöjen tuomioistuin on kuitenkin suojellut niiden oikeuksia, jotka olivat ennen tuomion julistamispäivää ryhtyneet oikeudellisiin toimiin tai tehneet samanlaisen valituksen. Muunlainen lopputulos tarkoittaisi sitä, että sellaiselta oikeussubjektilta, jonka edun mukaista on toimia nimenomaan hänelle suosiollisen tuomion hyödyntämisen vuoksi, riistettäisiin yhteisön määräysten vuoksi tähän oikeuteen liittyvä olennainen etu. En voi hyväksyä sellaista periaatetta, jonka mukaan yhteisöjen tuomioistuimen asiana olisi ratkaista, harkitessaan mahdollisuutta rajoittaa ajallisesti tuomionsa oikeusvaikutuksia,
Perustamissopimuksen 95 artiklan tulkinta on selvä, ja sitä tukee runsas ja yksiselitteinen oikeuskäytäntö. Siksi ei ole voinut olla minkäänlaista objektiivista epäselvyyttä siitä, että vero oli tämän oikeuskäytännön vastainen. Tähän voidaan lisätä se seikka, että komissio aloitti
Lisättäköön vielä, että nimenomaan kansallisten verojen yhdenmukaisuutta yhteisön oikeuden kanssa koskevilla asioilla on tärkeitä seurauksia aiheettomasti perittyjä veroja koskevien kanteiden nostamisen kannalta. Tämän vuoksi tuomion oikeusvaikutusten rajoittamisen hyväksyminen, jolloin huomioon otettaisiin ainoastaan tuomion aiheuttamien seurausten laajuus, ei olisi ainoastaan yhteisöjen tuomioistuimen aikaisemman oikeuskäytännön vastaista Ks. esim. edellä viitattu, asiassa Dansk Denkavit ja Poulsen Trading annettu tuomio, kohta 20—23, jonka taloudellinen merkitys oli kaikkea muuta kuin vähäpätöinen.
Asia