<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.00-20081231.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="ECRCJ2004FIA.1201164701.case.xml"><NO.CASE>C-123/03 P</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62003J0123</NO.CELEX><NO.SEQ>0009.0002</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>11656</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>11670</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>15</PAGE.TOTAL><AUTHOR>CJ</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><LEFT>TUOMIO <DATE ISO="20041209">9.12.2004</DATE> — ASIA C-123/03 P</LEFT><RIGHT>KOMISSIO v. GREENCORE</RIGHT></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio</HT> (toinen jaosto)</P><P><DATE ISO="20041209">9 päivänä joulukuuta 2004</DATE><NOTE NOTE.ID="E0001" NUMBERING="STAR"><P>Oikeudenkäyntikieli: englanti.</P></NOTE></P></TI></TITLE><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa C-123/03 P,</P><P>jossa on kyse yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 56 artiklan perusteella <DATE ISO="20030319">19.3.2003</DATE> tehdystä valituksesta,</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P><HT TYPE="BOLD">Euroopan yhteisöjen komissio,</HT> asiamiehenään K. Wiedner, prosessiosoite Luxemburgissa,</P><PARTY.STATUS>valittajana,</PARTY.STATUS></PLAINTIFS><AGAINST>ja jossa vastapuolena on</AGAINST><DEFENDANTS><P><HT TYPE="BOLD">Greencore Group plc,</HT> kotipaikka Dublin (Irlanti), edustajanaan Rechtsanwalt A. Böhlke,</P></DEFENDANTS></PARTIES><?PAGE NO="I-11657"?><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (toinen jaosto),</P><P>toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja C. W. A. Timmermans sekä tuomarit C. Gulmann (esittelevä tuomari), J.-P. Puissochet, N. Colneric ja J. N. Cunha Rodrigues,</P><P>julkisasiamies: F. G. Jacobs,</P><P>kirjaaja: johtava hallintovirkamies L. Hewlett,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja <DATE ISO="20040401">1.4.2004</DATE> pidetyssä istunnossa esitetyn,</VISA><VISA>kuultuaan julkisasiamiehen <DATE ISO="20040506">6.5.2004</DATE> pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,</VISA></GR.VISA><PREAMBLE.FINAL><P>on antanut seuraavan</P></PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>tuomion</P></TI></TITLE><NP><NO.P>1</NO.P><TXT>Komissio vaatii valituksellaan Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-135/02, Greencore Group vastaan komissio, <DATE ISO="20030107">7.1.2003</DATE> antaman sellaisen määräyksen (ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa; jäljempänä valituksenalainen määräys) kumoamista, jolla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on todennut, että Greencore Group plc:n komission <DATE ISO="20020211">11.2.2002</DATE> päivättyä kirjettä vastaan nostama kanne voidaan ottaa tutkittavaksi.</TXT></NP><?PAGE NO="I-11658"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Riita-asian perustana olevat tosiseikat</P></TI></TITLE><NP><NO.P>2</NO.P><TXT>EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan mukaisesta menettelystä (IV/34.621, 35.059/F-3 — Irish Sugar pic) <DATE ISO="19970514">14 päivänä toukokuuta 1997</DATE> tehdyllä komission päätöksellä 97/624/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="258" DATE.PUB="1997" PAGE.FIRST="1">EYVL L 258, s. 1</REF.DOC.OJ>) määrättiin Greencoren tytäryhtiön Irish Sugar plan maksettavaksi <FT TYPE="NUMBER">8800000</FT> ecun suuruinen sakko. Irish Sugar maksoi tämän sakon <DATE ISO="19970822">22.8.1997</DATE>.</TXT></NP><NP><NO.P>3</NO.P><TXT>Irish Sugar nosti <DATE ISO="19970804">4.8.1997</DATE> ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen tämän päätöksen kumoamiseksi.</TXT></NP><NP><NO.P>4</NO.P><TXT>Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin alensi tämän sakon määrän <FT TYPE="NUMBER">7883326</FT> euroon asiassa <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="T-228/97" YEAR="1999" PAGE.ECR="II-2969">T-228/97, Irish Sugar vastaan komissio, <DATE ISO="19991007">7.10.1999</DATE> annetulla tuomiolla (Kok. 1999, s. II-2969)</REF.DOC.ECR> ja hylkäsi kanteen muilta osin.</TXT></NP><NP><NO.P>5</NO.P><TXT>Greencoren kannekirjelmästä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa (asiassa T-135/02) ilmenee, että lokakuun 1999 kuluessa komission virkamies otti puhelimitse yhteyttä Irish Sugarin asianajajaan, joka on myös Greencoren asianajaja, sakon kumotun osan palauttamisen valmistelemiseksi. Greencoren mukaan tämän puhelinkeskustelun aikana Irish Sugarin asianajaja otti esiin kysymyksen palautettavalle summalle maksettavasta korosta ja kävi ilmi, että ei ollut todennäköistä, että komissio maksaisi korkoa summalle, jonka se oli velkaa yhtiölle, koska näin ei ollut toimittu koskaan aikaisemminkaan.</TXT></NP><?PAGE NO="I-11659"?><NP><NO.P>6</NO.P><TXT>Greencore myönsi myös, että sekä Irish Sugarin asianajaja että komission virkamies olivat tietoisia siitä, että kysymys siitä, onko komission maksettava korkoa pääoman palauttamisen yhteydessä, oli tuolloin ratkaistavana ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa asiassa <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="T-171/99" YEAR="2001" PAGE.ECR="II-2967">T-171/99, Corus UK vastaan komissio (tuomio <DATE ISO="20011010">10.10.2001</DATE>, Kok. 2001, s. II-2967)</REF.DOC.ECR>.</TXT></NP><NP><NO.P>7</NO.P><TXT>Greencoren asianajaja ilmoitti Greencorelle <DATE ISO="19991026">26.10.1999</DATE> komission virkamiehen kanssa käymästään puhelinkeskustelusta ja siitä, että on epätodennäköistä, että komissio maksaisi korkoa, sekä edellä mainitussa asiassa Corus UIC vastaan komissio nostetusta kanteesta. Se suositteli lisäksi, että koron vaatimisesta ei luovuttaisi ja että sen maksamista sitä vastoin vaadittaisiin nimenomaisesti.</TXT></NP><NP><NO.P>8</NO.P><TXT>Greencore ilmoitti komissiolle <DATE ISO="19991027">27.10.1999</DATE> faksilla yksityiskohtaiset tiedot Irish Sugarin pankkitilistä, jolle <FT TYPE="NUMBER">916674</FT> euron pääoma olisi edellä mainitussa asiassa Irish Sugar vastaan komissio annetun tuomion perusteella maksettava. Silloin se myös kysyi komissiolta seuraavaa: <QUOT.START ID="QS0001" REF.END="QE0001" CODE="201D"/>Pyydämme vahvistamaan myös, että maksatte palautetulle määrälle korkoa siitä alkavalta ajalta, kun Irish Sugar plc on maksanut sen teille, palautuspäivään saakka. Pyydämme ilmoittamaan koron määrän.<QUOT.END ID="QE0001" REF.START="QS0001" CODE="201D"/></TXT></NP><NP><NO.P>9</NO.P><TXT>Komissio siirsi <DATE ISO="20000104">4.1.2000</DATE> Irish Sugarin tilille <FT TYPE="NUMBER">916674</FT> euron summan maksamatta mitään korkoa.</TXT></NP><?PAGE NO="I-11660"?><NP><NO.P>10</NO.P><TXT>Greencore myönsi kannekirjelmässään ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, että komission <DATE ISO="20000104">4.1.2000</DATE> suorittama maksu oli ainoa vastaus sen <DATE ISO="19991027">27.10.1999</DATE> lähettämään faksiin ja että se ei myöhemmin vaatinut vastausta korkoa koskevaan kysymykseen, vaan odotti mieluummin edellä mainitussa asiassa Corus UK vastaan komissio käytävän oikeudenkäynnin ratkaisua ennen kuin se otti uudelleen yhteyttä komissioon tämän asian osalta.</TXT></NP><NP><NO.P>11</NO.P><TXT>Edellä mainitussa asiassa Corus UK vastaan komissio annetun tuomion 53 kohdassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi, että silloin, kun tuomiossa kumotaan tai pienennetään yritykselle EY:n perustamissopimuksen kilpailusääntöjen rikkomisen vuoksi määrättyä sakkoa, komissio on velvollinen palauttamaan paitsi perusteettomasti maksetun sakon pääoman myös tälle määrälle kertyneen viivästyskoron.</TXT></NP><NP><NO.P>12</NO.P><TXT>Viitaten mainittuun tuomioon Greencore vaati <DATE ISO="20011101">1.11.2001</DATE> päivätyllä kirjatulla kirjeellä komissiota maksamaan Irish Sugarille <FT TYPE="NUMBER">154892</FT> euron summan, joka vastasi 7,13 prosentin korkokannan mukaista korkoa <FT TYPE="NUMBER">916674</FT> euron pääomalle ajalta <DATE ISO="19970822">22.8.1997</DATE>-<DATE ISO="20000104">4.1.2000</DATE>.</TXT></NP><NP><NO.P>13</NO.P><TXT>Komissio vastasi <DATE ISO="20020211">11.2.2002</DATE> päivätyllä kirjeellä, että <QUOT.START ID="QS0002" REF.END="QE0002" CODE="201D"/>pääoman maksaminen ilman korkoa <DATE ISO="20000104">4.1.2000</DATE> tarkoitti sitä, että komissio kieltäytyi maksamasta korkoa<QUOT.END ID="QE0002" REF.START="QS0002" CODE="201D"/> ja että koska Greencore ei ollut riitauttanut <QUOT.START ID="QS0003" REF.END="QE0003" CODE="201D"/>tätä päätöstä jättää maksamatta korkoa EY 230 artiklassa — — säädettyjen kahden kuukauden kuluessa<QUOT.END ID="QE0003" REF.START="QS0003" CODE="201D"/> ja koska se oli <QUOT.START ID="QS0004" REF.END="QE0004" CODE="201D"/>[päättänyt] odottaa asiassa Corus annettavaa tuomiota ennen kuin [se palasi] tähän asiaan<QUOT.END ID="QE0004" REF.START="QS0004" CODE="201D"/>, se ei <QUOT.START ID="QS0005" REF.END="QE0005" CODE="201D"/>voi hyötyä [mainitusta] tuomiosta sen jälkeen, kun [se on] ensin hyväksynyt pääoman maksun ilman korkoa<QUOT.END ID="QE0005" REF.START="QS0005" CODE="201D"/>.</TXT></NP></GR.SEQ><?PAGE NO="I-11661"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Oikeudenkäyntimenettely ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa ja valituksenalainen määräys</P></TI></TITLE><NP><NO.P>14</NO.P><TXT>Greencore nosti <DATE ISO="20020425">25.4.2002</DATE> ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon jätetyllä kannekirjelmällä kanteen, jossa se vaatii ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta kumoamaan <DATE ISO="20020211">11.2.2002</DATE> päivätyn kirjeen ja velvoittamaan komission maksamaan oikeudenkäyntikulut.</TXT></NP><NP><NO.P>15</NO.P><TXT>Komissio teki erillisellä kirjelmällä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 114 artiklan 1 kohdan nojalla oikeudenkäyntiväitteen vaatien ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta toisaalta toteamaan, että kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat, ja toisaalta velvoittamaan Greencoren korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</TXT></NP><NP><NO.P>16</NO.P><TXT>Komissio kiisti kirjelmässään ensimmäiseen oikeusasteen tuomioistuimessa, että <DATE ISO="20020211">11.2.2002</DATE> päivätty kirje olisi toimi, jota vastaan voidaan nostaa kumoamiskanne, koska sillä ei mitenkään muutettu Greencoren oikeudellista asemaa, sillä komissio oli jo kieltäytynyt maksamasta korkoa.</TXT></NP><NP><NO.P>17</NO.P><TXT>Se esitti tältä osin, että koska Greencore toimitti <DATE ISO="19971027">27.10.1997</DATE> päivätyssä faksissaan komissiolle pankkitiliään koskevat tiedot liikaa perityn summan palauttamista varten ja pyysi vahvistusta siitä, että korko maksetaan, muodostaa se, että pääoma maksettiin ilman korkoa, koron myöntämättä jättämistä koskevan päätöksen, jota ei ole riitautettu EY 230 artiklassa määrätyissä määräajoissa.</TXT></NP><?PAGE NO="I-11662"?><NP><NO.P>18</NO.P><TXT>Komission mukaan <DATE ISO="20020211">11.2.2002</DATE> päivätty kirje ei ollut lainkaan päätösluonteinen, ja sillä ainoastaan ilmoitettiin Greencorelle, että koska se ei ollut riitauttanut aikaisempaa päätöstä olla maksamatta korkoa, se oli hyväksynyt tämän päätöksen eikä voinut palata korkoa koskevaan kysymykseen sen jälkeen, kun toinen yritys oli voittanut asiansa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa riitautettuaan komission kieltäytymisen maksamasta korkoa.</TXT></NP><NP><NO.P>19</NO.P><TXT>Tässä oikeudenkäynnissä valituksenalaisen määräyksen 14 kohdassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on todennut, että <DATE ISO="20020211">11.2.2002</DATE> päivätyn kirjeen sanamuodosta ilmenee, että kirje ei ollut pelkästään ilmoitusluonteinen vaan että siinä ilmaistiin selvästi komission kieltäytyminen maksamasta Greencoren tytäryhtiönsä puolesta vaatimaa viivästyskorkoa ja että tämä kieltäytyminen perustellaan sillä seikalla, että Greencore olisi menettänyt oikeutensa vaatia korkoa, koska se ei ole riitauttanut asiaa tältä osin sakon pääoman palautuksen yhteydessä <DATE ISO="20000104">4.1.2000</DATE>.</TXT></NP><NP><NO.P>20</NO.P><TXT>Kyseisen määräyksen 15 kohdassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin viittasi yhteisöjen tuomioistuimen asiassa <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="44/81" YEAR="1982" PAGE.ECR="1855">44/81, Saksa vastaan komissio, <DATE ISO="19820526">26.5.1982</DATE> antamaan tuomioon (Kok. 1982, s. 1855, 6 kohta)</REF.DOC.ECR> ja totesi, että tässä yhteisöjen tuomioistuin on katsonut, että kun toimielin peruuttaa aikaisemman sitoumuksen tai kiistää tällaisen sitoumuksen olemassaolon kieltäytymällä maksusta, se toteuttaa toimen, josta voidaan, sen oikeudelliset vaikutukset huomioon ottaen, nostaa kumoamiskanne EY 230 artiklan nojalla. Jos kanne johtaa maksun suorittamista koskevan kieltäytymisen kumoamiseen, kantajan oikeus vahvistetaan, ja kyseisen toimielimen on EY 233 artiklan nojalla varmistettava, että maksu, josta on lainvastaisesti kieltäydytty, suoritetaan. Lisäksi, jos toimielin jättää vastaamatta maksuvaatimukseen, samaan tulokseen voidaan päästä EY 232 artiklaa soveltamalla.</TXT></NP><NP><NO.P>21</NO.P><TXT>Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi mainitun määräyksen 16 kohdassa, että tätä oikeuskäytäntöä sovelletaan asiassa kyseessä olevan kaltaisessa tapauksessa,<?PAGE NO="I-11663"?> jossa komissio on kieltäytymällä maksusta kiistänyt sillä perustamissopimuksen määräyksen perusteella olevan velvoitteen olemassaolon.</TXT></NP><NP><NO.P>22</NO.P><TXT>Se hylkäsi siis perusteettomana komission esittämän oikeudenkäyntiväitteen ja määräsi, että oikeudenkäyntiä on jatkettava.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Asianosaisten vaatimukset yhteisöjen tuomioistuimessa</P></TI></TITLE><NP><NO.P>23</NO.P><TXT>Valituksellaan komissio vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin</TXT><P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>kumoaa valituksenalaisen määräyksen ja toteaa, että kanne on jätettävä tutkimatta</P></ITEM><ITEM><P>velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut sekä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa että yhteisöjen tuomioistuimessa.</P></ITEM></LIST></P></NP><NP><NO.P>24</NO.P><TXT>Greencore on jättänyt yhteisöjen tuomioistuimen kirjaamoon vastauskirjelmän, jossa se vaatii, että valitus hylätään ja komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</TXT></NP></GR.SEQ><?PAGE NO="I-11664"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Valitus</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P>Asianosaisten oikeudelliset perusteet ja lausumat</P></TI></TITLE><NP><NO.P>25</NO.P><TXT>Komissio esittää, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on rikkonut EY 230 artiklaa, koska se on katsonut, että kumoamiskanne sellaista toimea vastaan, joka ei voi olla tällaisen kanteen kohteena, voidaan ottaa tutkittavaksi.</TXT></NP><NP><NO.P>26</NO.P><TXT>Tältä osin komissio esittää viitaten yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, jonka mukaan kirje, jolla ainoastaan vahvistetaan alkuperäinen päätös, ei ole päätös, jota vastaan voidaan nostaa kumoamiskanne, koska sillä ei muuteta selvästi sen vastaanottajan oikeusasemaa (ks. mm. asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-199/91" YEAR="1993" PAGE.ECR="I-2667">C-199/91, Foyer culturel du Sart-Tilman, tuomio <DATE ISO="19930525">25.5.1993</DATE>, Kok. 1993, s. I-2667, 23 kohta</REF.DOC.ECR>), että mainittua oikeuskäytäntöä sovelletaan <DATE ISO="20020211">11.2.2002</DATE> päivättyyn kirjeeseen, jossa asiaa ei tutkita uudelleen pääasian osalta ja jossa ei ole mitään seikkaa, joka saattaisi muuttaa olennaisesti Greencoren oikeudellista asemaa.</TXT></NP><NP><NO.P>27</NO.P><TXT>Komissio väittää, että alkuperäinen päätös, jolla hylättiin Greencoren koron maksamista koskeva vaatimus, muodostuu siitä tosiseikasta, että se maksoi Greencoren tytäryhtiölle ainoastaan pääoman, eikä ottanut kantaa koron maksamiseen.</TXT></NP><NP><NO.P>28</NO.P><TXT>Komission mukaan Greencoren olisi pitänyt nostaa kumoamiskanne koron maksamista koskevaa kieltäytymistä vastaan heti silloin, kun komissio maksoi takaisin pelkän pääoman, kuten muut yritykset ovat tehneet. Sen sijaan Greencore on mieluummin odottanut edellä mainitun asian Corus UK vastaan komissio ratkaisua ja päättänyt toimia ainoastaan, jos Corus UK:lle myönnettäisiin oikeus korkoon.</TXT></NP><?PAGE NO="I-11665"?><NP><NO.P>29</NO.P><TXT>Lisäksi komissio esittää, että jos Greencore katsoi, että pääoman maksaminen ilman korkoa ei ollut päätös kieltäytyä myöntämästä korkoa, sen olisi pitänyt EY 232 artiklan mukaisen laiminlyöntikannetta koskevan menettelyn mukaisesti kehottaa komissiota tekemään ratkaisu kohtuullisen ajan kuluessa. Kuten Greencoren kannekirjelmästä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kuitenkin ilmenee, se on päättänyt olla käyttämättä tällaista kannetta.</TXT></NP><NP><NO.P>30</NO.P><TXT>Lopuksi komissio katsoo, että edellä mainittua asiaa Saksa vastaan komissio ei voida käyttää ennakkotapauksena oikeudenkäyntiväitteen hylkäämiseksi ja että tätä oikeuskäytäntöä on joka tapauksessa sovellettu virheellisesti.</TXT></NP><NP><NO.P>31</NO.P><TXT>Greencore esittää ensiksi, että komission väite, jonka mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin olisi rikkonut EY 230 artiklaa ottaessaan tutkittavaksi sellaista toimea, joka ei ole kannekelpoinen, vastaan nostetun kumoamiskanteen, on hylättävä ilman, että olisi edes tarpeen tutkia oikeuskäytäntöä, johon se perustuu.</TXT></NP><NP><NO.P>32</NO.P><TXT>Tältä osin Greencore väittää lähinnä, että väittämällä edelleen, että <DATE ISO="20020211">11.2.2002</DATE> päivätty kirje on ainoastaan ilmoitusluonteinen kirje, komissio ei ota huomioon sitä seikkaa, että valituksenalaisessa määräyksessä tältä väitteeltä on poistettu sen tosiseikkoja koskeva perusta. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei sen mukaan ole hyväksynyt lähtökohtaa, jonka mukaan koron maksamatta jättäminen on päätös, josta ainoastaan muistutetaan mainitussa kirjeessä. Mainittu tuomioistuin on sen mukaan todennut valituksenalaisen määräyksen 14 kohdassa, että <DATE ISO="20020211">11.2.2002</DATE> päivätyssä kirjeessä ilmaistaan selvästi kieltäytyminen maksamasta Greencoren tytäryhtiönsä puolesta vaatimaa viivästyskorkoa. Lisäksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole sen mukaan havainnut mitään aikaisempaa kieltäytymistä koskevaa seikkaa.</TXT></NP><?PAGE NO="I-11666"?><NP><NO.P>33</NO.P><TXT>Greencore huomauttaa, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen suorittama tosiseikkojen arviointi ei ole oikeuskysymys, johon sellaisenaan kohdistuisi yhteisöjen tuomioistuimen valvonta.</TXT></NP><NP><NO.P>34</NO.P><TXT>Toiseksi Greencoren mukaan ei ole mitään yhteisön sääntöä, jonka mukaan toimielimen vaitiolo vastaisi kielteistä päätöstä, ellei tätä ole nimenomaisesti ilmoitettu. Komission vaitiolo silloin, kun Greencore vaati <DATE ISO="19991027">27.10.1999</DATE> päivätyllä faksilla nimenomaisesti vahvistusta siitä, että korko maksettaisiin, ei siis voi sen mukaan olla päätös, jolla kieltäydytään maksamasta korkoa.</TXT></NP><NP><NO.P>35</NO.P><TXT>Kolmanneksi Greencore katsoo, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on valituksenalaisen määräyksen 15 kohdassa perustellusti nojautunut edellä mainitussa asiassa Saksa vastaan komissio annettuun tuomioon ratkaistakseen sen, onko <DATE ISO="20020211">11.2.2002</DATE> päivätty kirje kannekelpoinen toimi, ja että se on katsonut, ettei se, että toimielin kiistää aikaisemman sitoumuksen olemassaolon, eroa oikeudellisesti siitä, että se kiistää sillä perustamissopimuksen nojalla olevan velvoitteen.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P>Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta</P></TI></TITLE><NP><NO.P>36</NO.P><TXT>Vaikka — kuten Greencore esittää — yhteisöjen tuomioistuimella ei ole toimivaltaa valvoa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen suorittamaa tosiseikkojen arviointia, se voi EY 225 artiklan perusteella harjoittaa näiden tosiseikkojen<?PAGE NO="I-11667"?> oikeudelliseen luokitteluun ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen sen pohjalta tekemiin oikeudellisiin päätelmiin kohdistuvaa valvontaa (ks. vastaavasti asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-136/92 P" YEAR="1994" PAGE.ECR="I-1981">C-136/92 P, komissio v. Brazzelli Lualdi ym., tuomio <DATE ISO="19940601">1.6.1994</DATE>, Kok. 1994, s. I-1981,49 kohta</REF.DOC.ECR> ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-7/95 P" YEAR="1998" PAGE.ECR="I-3111">C-7/95 P, Deere v. komissio, tuomio <DATE ISO="19980528">28.5.1998</DATE>, Kok. 1998, s. I-3111, 21 kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP><NP><NO.P>37</NO.P><TXT>Tässä tapauksessa komissio kuitenkin moittii ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta siitä, että se on luokitellut väärin <DATE ISO="20020211">11.2.2002</DATE> päivätyn kirjeen toimeksi, joka voidaan riitauttaa kumoamiskanteella, katsoessaan, että tässä kirjeessä ilmaistaan selvästi tämän toimielimen kieltäytyminen maksamasta vaadittua viivästyskorkoa.</TXT></NP><NP><NO.P>38</NO.P><TXT>Kuten komissio kuitenkin tähdentää, mainitun kirjeen oikea oikeudellinen luokitteleminen edellyttää, että ensin määritellään, miten se, että komissio maksoi <DATE ISO="20000104">4.1.2000</DATE> pääoman ilman korkoa, on luokiteltava.</TXT></NP><NP><NO.P>39</NO.P><TXT>Jos näet, kuten komissio esittää, pääoman maksaminen ilman korkoa on luokiteltava implisiittiseksi kieltäytymiseksi maksamasta mainittua korkoa, tästä seikasta saattaisi seurata, että <DATE ISO="20020211">11.2.2002</DATE> päivätty kirje olisi luokiteltava toimeksi, jossa pelkästään vahvistetaan aikaisempi päätös, jota ei ole riitautettu määräajassa. Tässä tapauksessa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tämä kirje ei kelpaisi kumoamiskanteen kohteeksi (ks. vastaavasti asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-480/93 P" YEAR="1996" PAGE.ECR="I-1">C-480/93 P, Zunis Holding ym. v. komissio, tuomio <DATE ISO="19960111">11.1.1996</DATE>, Kok. 1996, s. I-1, 14 kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP><?PAGE NO="I-11668"?><NP><NO.P>40</NO.P><TXT>On kuitenkin todettava, että tutkiessaan sitä, voidaanko Greencoren kanne ottaa tutkittavaksi, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole lainkaan tutkinut komission esittämää oikeudellista perustetta, sillä se ei ole tutkinut, muodostaako pääoman maksaminen ilman korkoa sellaisen implisiittisen kieltäytymisen maksamasta mainittua korkoa, joka voidaan luokitella päätökseksi, joka voidaan riitauttaa EY 230 artiklan perusteella.</TXT></NP><NP><NO.P>41</NO.P><TXT>Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, jonka perusteella valituksenalainen määräys voidaan kumota, koska se ei ole tutkinut tätä perustetta.</TXT></NP><NP><NO.P>42</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti yhteisöjen tuomioistuin kumoaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätöksen, jos muutoksenhaku todetaan aiheelliseksi. Yhteisöjen tuomioistuin voi tällöin joko ratkaista asian lopullisesti itse, jos asia on ratkaisukelpoinen, tai palauttaa asian ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ratkaistavaksi.</TXT></NP><NP><NO.P>43</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuin katsoo käsiteltävänä olevassa asiassa, että sillä on tiedossaan kaikki tarpeelliset seikat, jotta se voi itse antaa oikeudenkäyntiväitettä koskevan lopullisen ratkaisun.</TXT></NP><NP><NO.P>44</NO.P><TXT>On aluksi huomattava, että EY 230 artiklassa tarkoitettuja, kumoamiskanteen kohteeksi kelpaavia toimia tai päätöksiä ovat sellaiset toimenpiteet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa kantajan etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi (ks. mm. yhdistetyt asiat <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-68/94+C-30/95" YEAR="1998" PAGE.ECR="I-1375">C-68/94 ja C-30/95, Ranska ym. v. komissio, tuomio <DATE ISO="19980331">31.3.1998</DATE>, Kok. 1998, s. I-1375, 62 kohta</REF.DOC.ECR> ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="60/81" YEAR="1981" PAGE.ECR="2639">60/81, 1MB v. komissio, tuomio <DATE ISO="19811111">11.11.1981</DATE>, Kok. 1981, s. 2639</REF.DOC.ECR>, Kok. Ep. VI, s. 231, 9 kohta).</TXT></NP><?PAGE NO="I-11669"?><NP><NO.P>45</NO.P><TXT>Sitten on todettava, että pelkkä toimielimen vaitiolo ei voi lähtökohtaisesti muodostaa implisiittistä hylkäävää päätöstä, ellei tällaisesta vaikutuksesta määrätä tai säädetä nimenomaisesti yhteisön oikeuden määräyksessä tai säännöksessä. Sulkematta pois sitä mahdollisuutta, että tietyissä erityisissä olosuhteissa tätä periaatetta voitaisiin jättää soveltamatta siten, että toimielimen vaitiolon tai toimettomuuden voitaisiin poikkeuksellisesti katsoa vastaavan implisiittistä kielteistä päätöstä, yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että tässä tapauksessa se, että komissio maksoi ainoastaan pääoman ottamatta nimenomaista kantaa koron maksamista koskevaan vaatimukseen, ei muodosta implisiittistä päätöstä, jolla tämä vaatimus hylätään. Tässä tapauksessa tällaisiin poikkeuksellisiin olosuhteisiin ei näet ole vedottu eikä niitä ole ilmennyt.</TXT></NP><NP><NO.P>46</NO.P><TXT>Lopuksi sillä, että Greencore ei ole käyttänyt EY 232 artiklassa määrättyä menettelyä pakottaakseen komission maksamaan korkoa, ei ole merkitystä kumoamiskanteen, jonka se on nostanut sen jälkeen kun asiassa Corus UK vastaan komissio annettu tuomio on julistettu, tutkittavaksi ottamisen kannalta.</TXT></NP><NP><NO.P>47</NO.P><TXT>Sikäli kuin yhteisöjen tuomioistuin on hylännyt komission esittämän oikeudellisen perusteen, jonka mukaan <DATE ISO="20020211">11.2.2002</DATE> päivätty kirje oli ainoastaan aikaisemmin tehdyn implisiittisen päätöksen vahvistus, on todettava, että tämä kirje, jolla kielletään Greencoren oikeus vaatia korkoa takaisin maksetulle summalle, sisältää kieltäytymisen maksamasta korkoa ja muodostaa näin ollen EY 230 artiklassa tarkoitetun kannekelpoisen toimen.</TXT></NP><NP><NO.P>48</NO.P><TXT>Niinpä komission tekemä oikeudenkäyntiväite on hylättävä perusteettomana.</TXT></NP><?PAGE NO="I-11670"?><NP><NO.P>49</NO.P><TXT>Näin ollen on ensin kumottava valituksenalainen määräys ja sitten hylättävä yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla perusteettomana komission tekemä oikeudenkäyntiväite.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><JURISDICTION><INTRO><P>Näillä perusteilla yhteisöjen tuomioistuin (toinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:</P></INTRO><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1)</NO.P><TXT>Kumotaan Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-135/02, Greencore Group vastaan komissio, <DATE ISO="20030107">7.1.2003</DATE> antama määräys.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Euroopan yhteisöjen komission esittämä oikeudenkäyntiväite hylätään.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>3)</NO.P><TXT>Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.</TXT></NP></ITEM></LIST></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><P>Allekirjoitukset</P></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>