Asia
Tämän lain soveltamisalaan kuuluvat:
2 §. Soveltamisen edellytys Tämän lain 3 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä säädettyä etukäteen annettavaa hallinnollista lupaa koskevaa järjestelmää sovelletaan, kun valtion omistusosuus edellisessä pykälässä tarkoitettujen yritysten osakepääomasta täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:
3 §. Etukäteen annettava hallinnollinen lupa
4 §. Hallinnollista lupaa koskeva järjestelmä
Kuninkaan asetus nro 3/1996, Kuninkaan asetus nro 8/1997, Kuninkaan asetus nro 40/1998, Kuninkaan asetus nro 552/1998, Kuninkaan asetus nro 929/1998,
BAA perusti
yhtiöjärjestystä muutetaan siten, että siitä aiheutuu muutoksia erityisiin toimivaltuuksiin, jotka julkisella vallalla on yrityksessä (ja jotka mainitaan muun muassa 10 ja 40 kohdassa) sellaisen tytäryhtiön määräysvallasta luovutaan, joka hallinnoi jotakin nimetyistä lentoasemista (Gatwick, Heathrow ja Stansted) yhtiö tai jokin sen tytäryhtiöistä, joka hallinnoi jotakin nimetyistä lentoasemista, puretaan tai asetetaan selvitystilaan, jollei kyseessä ole uudelleenjärjestely jostakin nimetystä lentoasemasta tai sen hallinnosta luovutaan kokonaan tai osittain.
Edelleen yhtiöjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaisesti, millä tavalla hallituksen jäsenten on varmistettava, ettei kukaan omista enempää kuin 15 prosenttia äänioikeutetusta osakepääomasta, sekä valtuutetaan hallituksen jäsenet vaatimaan asianomaisia osakkeenomistajia luovuttamaan pois liikaa omistamansa osakkeet sekä tarvittaessa viran puolesta päättämään niiden luovuttamisesta.
joka ei ole perusteltu yleistä etua koskevilla pakottavilla syillä jossa ei vahvisteta objektiivisia, ajallisesti muuttumattomia ja julkistettuja kriteerejä ja jossa ei noudateta suhteellisuusperiaatetta.
Kannetta ei Espanjan hallituksen mukaan voida ottaa tutkittavaksi siltä osin, kuin se koskee kuninkaan asetuksia nro 40/1998 (Argentaria) ja nro 562/1998 (Tabacalera), koska kumpaakin tapausta koskevat erityistoimivaltuusmenettelyt lakkasivat olemasta voimassa Sellaisena kuin se on muutettuna
Cervantes. M. dc, Mielevä hidalgo Don Quijote ntijtichahinen, jälkimmäinen osa, II nidos, kahdesviidettä luku, suomentanut J. Hollo, WSOY, Porvoo 1928, s. 81.
Edellä alaviitteessä 2 mainittu asia komissio v. Portugali, tuomion 40—42 kohta.
Portugalin hallitus väitti vastineessaan, että on välttämätöntä pyrkiä talouspoliittisiin tavoitteisiin, kuten strategisen yhteistyökumppanin valinta, markkinoiden kilpailurakenteen vahvistaminen taikka tuotantovälineiden uudenaikaistaminen tai niiden tehokkuuden parantaminen.
Ranskan hallitus vetosi puolestaan yleiseen etuun öljytuotteiden toimitusvarmuuden turvaamiseksi kriisitilanteessa.
Yhteisöjen tuomioistuin ratkaisi ensin mainitussa asiassa, että taloudellisilla syillä ei voida perustella perustamissopimuksessa kiellettyjä rajoituksia, ja jälkimmäisessä asiassa, että koska lainsäädäntö ei täyttänyt riittävän täsmällisiä ja puolueettomia perusteita, sillä ylitettiin se mikä oli tarpeen esitetyn tavoitteen saavuttamiseksi.
Yhteisöjen tuomioistuin otti huomioon Belgian järjestelmälle ominaisen jälkeenpäin suoritettavan valvonnan luonteen ja sen toteuttamiselle asetetut tiukat määräajat, hallintoon osallistumisen mahdollisuuden rajoitukset (oikeus estää strategista omaisuutta ja johtamista koskevia erityisiä päätöksiä), joiden käyttö sitä paitsi sallitaan ainoastaan silloin, kun energiapolitiikan tavoitteet ovat vaarassa, jotka on perusteltava tiettyä muotoa noudattaen ja jotka on voitava tehokkaasti saattaa tuomioistuimen tutkittaviksi.
Boulois, J.,
Em. asiat komissio v. Portugali ja komissio v. Ranska, tuomioiden 56 kohta
Pääomien ja maksujen liikkuvuuden käsitteen määrittelemiseksi yhteisöjen tuomioistuimen on lisäksi tukeuduttava tulkinnan keinoihin. Minusta tuntuu erityisen epätarkoituksenmukaiselta selvittää yhden perustamissopimuksessa vahvistetun perusvapauden sisältöä johdetun oikeuden säädösten perusteella. Kuten Espanjan hallitus on todennut, on tärkeää että ehdotus yritysostotarjouksia koskevaksi direktiiviksi perustuu perustamissopimuksen määräyksistä yksinomaan siihen, jossa tunnustetaan sijoittautumisvapaus. Näin on kuitenkin tehtv asiassa komissio v. Belgia annetun tuomion 40 ja 41 kohdassa. Sen selvittämiseksi, voidaanko Belgian lainsäädäntöä pitää pääomien vapaata liikkuvuutta rajoittavana, yhteisöjen tuomioistuin viittaa vain direktiiviin 88/361/ETY ja toteaa ohjeellisesti, että vastaajana oleva hallitus ci lähtökohtaisesti ole kiistänyt sitä, kun taas väliintulijana oleva Yhdistynyt kuningaskunta on myöntänyt sen On perusteltua tarkastella perusvapauksia kokonaisuutena samasta näkökulmasta. Tästä syystä olisi ollut toivottavaa, että yksityistettyjen yritysten järjestelmien osalta yhteisöjen tuomioistuin olisi voinut lieventää tinkimättömyyttä, jota se noudattaa erotuksetta sovellettavia rajoituksia koskevassa oikeuskäytännössään, kuten se jo on tehnyt tavaroiden vapaan liikkuvuuden osalta yhdistetyissä asioissa
Asia
Suurin vaikeuteni kultaisia osakkeita pohtiessani oli ja on edelleen se kiistaton tosiseikka, että valtion osakkuudet ja omistusosuudet jäsenvaltioiden yrityksissä ovat luonnostaan yhteisön oikeuden mukaiset. Tämä periaate nojautuu, kuten komissio kolmen nyt jo ratkaistun kanteen yhteydessä on katsonut, EY 295 artiklassa vahvistettuun puuttumattomuuden periaatteeseen. On kuitenkin kiistatonta, että valtion omistusosuudet yrityksissä merkitsevät muiden jäsenvaltioiden taloudellisten toimijoiden sijoittautumisvapauden (tai toisin ilmaistuna pääomien vapaan liikkuvuuden) selvää rajoittamista. Julkisten yritysten pelkät omistusosuudet yksityisten yritysten osakepääomasta voivat, niiden suhteellisesta määrästä riippumatta, johtaa vastaaviin rajoituksiin. Lisärajoituksia aiheutuisi viimeksi mainitussa tapauksessa vaikutusvallasta, jota viranomaiset voivat käyttää edustajiensa välityksellä yhtiön tiettyihin sisäisiin päätöksiin esimerkiksi siltä osin kuin niillä estetään ulkomaalaisten osakkaiden omistusoikeus tai vähennetään rajat ylittävien suorien sijoitusten kiinnostavuutta jollakin muulla tavalla.
Jos kuitenkin on niin, että EY 295 artiklan perusteella perustamissopimuksen perustavanlaatuisten määräysten tinkimätöntä soveltamista ei jäsenvaltioissa voimassa olevien omistusoikeusjärjestelmien osalta voida lieventää näin syntyneen
Joka tapauksessa edellä mainitun EY 295 artiklan soveltaminen ja ulottuvuus jätetään kyseisissä tuomioissa ilman mitään perusteluja ottamatta huomioon, mitä ei voi rankaisematta tehdä edes perusvapauksiin vedoten, koska niillä ei ole perustamissopimuksen rakenteessa sen suurempaa merkitystä kuin kyseisellä artiklalla.
Asian ratkaisuksi annetun tuomion huolellisella sanamuodolla ei voida peitellä sitä, että olennaisia eroja ei ole verrattuna Société nationale Elf-Aquitaine -yhtiön ulkomaisten tytäryhtiöiden varojen luovuttamisen tai vakuudeksi antamisen vastustamista koskevaan Ranskan järjestelmään. Tätä järjestelmää yhteisöjen tuomioistuin moitti sen perusteella, että ottaen huomioon järjestelmän rakenteesta puuttuvat Em. asia komissio v. Ranska, tuomion 53 kohta. Asetuksen nro 93-1296 1 §, johon viitataan asetuksen nro 93-1298 2 §:n 2 momentissa. On huomionarvoista, että asiassa komissio v. Belgia annetun tuomion 51 kohdassa todetaan, että
Molemmille toimivaltuuksille on asetettu suhteellisen lyhyet määräajat (Belgiassa 21 päivää ja Ranskassa kuukausi, joka on jatkettavissa kahdella viikolla). Yhteisöjen tuomioistuin otti huomioon yleisiin hallinnollisiin määräyksiin perustuvan Belgian hallituksen väitteen, jonka mukaan ministerin osallistuminen hallintoon on perusteltava tiettyä muotoa noudattaen ja se on voitava tehokkaasti saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Minun on vaikea uskoa, että Ranskan järjestelmä ei tarjoa samanlaisia takeita.
Lain nro 5/1995 3 §:n 1 momentti.
Lain nro 511995 3 $:n 2 momentti.
Ks. edellä 40 kohta.
Vastustamisen esiintuomiselle asetettujen määräaikojen erot eivät myöskään ole ratkaisevia: Belgiassa 21 päivää ja Espanjassa kuukausi, joka on poikkeustapauksissa jatkettavissa kahdella viikolla.
Kuten Espanjan hallitus lisäksi suullisessa käsittelyssä totesi, eikä komissio ole sitä kiistänyt, Mukailen tässä edellä mainitussa asiassa komissio v. Belgia annetun tuomion 51 kohdan sanamuotoa, vaikka en olekaan vakuuttunut siitä, että kansallisen oikeuden sisällön osoittamiseksi pelkkä asianosaisten sopimus tai, jos sitä ci ole, hiljainen hyväksyminen olisi riittävä.
Toisin kuin komissio väittää, ei ole riittävää perustetta asettaa kyseenalaiseksi sitä, että etukäteen annettavaa lupaa koskeva Espanjan järjestelmä on otettu käyttöön yhtiön palvelujen tarjoamisen edellyttämän liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi yksityistämismenettelyssä siten kuin se erinomaisen selkeästi ilmaistaan lain nro 5/1995 perusteluissa. Siinä tapauksessa että jatkuvuudella tarkoitetaan, kuten vastaajana oleva hallitus katsoo, huolta toimitusvarmuudesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta yhteisvastuusta ja kuluttajien etujen suojaamisesta, on selvää että järjestelmä perustuu yleistä etua koskeviin pakottaviin syihin, jotka poikkeavat kaikista puhtaasti taloudellisista tavoitteista. En myöskään usko, että tähän sisältyy olennaisempia epätäsmällisyyksiä kuin pelkkä viittaaminen Korostan) että riippumatta asiassa komissio v. Belgia annetun tuomion 51 kohdasta, joka koskee tapauksia, joissa
Lopuksi toistan vielä, että ainoa Belgian ja Espanjan järjestelmien välinen olennainen ero on niiden toimenpiteiden erilainen luonne, joita varten lupaa vaaditaan. Ja kerran vielä on syytä todeta, että vaikka Espanjan järjestelmän aineellinen soveltamisala on laajempi siksi, että se koskee yhtiöissä tehtäviä muutoksia ja omaisuuden luovuttamista koskevien erilaisten päätösten lisäksi osakehankintaa, joka muodostaa yli 10 prosenttia osakepääomasta, eivät tällaiset soveltamisalan erot millään tavalla vaikuta lupamenettelylle asetettavien
Ks. em. asia komissio v. Portugali, tuomion 47 kohta, er asia komissio v. Ranska, tuomion 43 kohta ja em. as komissio v. Belgia, tuomion 43 kohta.
Ks. vastaavasti edellä alaviitteessä 2 mainittu asia komissio v. Belgia, tuomion 59 kohta.
Näennäisistä eroista huolimatta Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädäntö ei poikkea olennaisella tavalla Ranskan lainsäädännöstä.
Tämä väite on tehoton, koska sitä ei ole kirjattu asiakirja-aineistoon ja ennen kaikkea koska siinä ei esitetä sen noudattamisen varmistamiseksi tarvittavia toimenpiteitä.
Em. asiat komissio v. Portugali ja komissio v. Ranska, tuomioiden 56 kohta.
Sen sijainnilla perustamissopimuksen systematiikassa, sen sanamuodon ankaruudella ja ehdottomuudella sekä sillä, että sen arvovalta on suoraan johdettavissa
Tässä mielessä on erityisen valaisevaa, että EY 295 artiklaan sisältyvä varauma on esitetty
Tämä laillisuusolettamus koskee myös Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädäntöä, jos siinä velvoitettaisiin Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusta tekemään perusteltuja päätöksiä niiden toimivaltuuksien nojalla, jotka sillä on erityisosakkuuden perusteella, ja jos nämä päätökset voitaisiin saattaa tuomioistuimen tutkittaviksi. Tällaisten takeiden puuttuessa BAA:n luoma järjestelmä ei täytä perustamissopimuksen vaatimuksia.
hylkää Espanjan kuningaskuntaa vastaan asiassa C-463/00 nostetun kanteen ja velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Yhdistynyt kuningaskunta väliintulijana vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan. hyväksyy Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan asiassa C-98/01 nostetun kanteen ja velvoittaa vastaajana olevan jäsenvaltion korvaamaan oikeudenkäyntikulut.