Bryssel 26.6.2020

COM(2020) 266 final

LIITTEET

asiakirjaan

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

edistymisestä tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämistä koskevan direktiivin 2016/2284 täytäntöönpanossa








LIITE 1

Jäsenvaltioiden vuonna 2019 raportoima ennustettu päästövähennysvelvoitteiden noudattaminen nykyisten toimintamallien ja toimenpiteiden puitteissa (”toimenpiteet”-skenaario) verrattuna vuosina 2020–2029 ja vuodesta 2030 alkaen sovellettaviin päästövähennysvelvoitteisiin

Jäsenvaltio

NOx

NMVOC

SO2

NH3

PM2,5

 

2020

2030

2020

2030

2020

2030

2020

2030

2020

2030

Itävalta

Belgia

Bulgaria

Kroatia

Kypros

Tšekki

Tanska

Viro

Suomi

Ranska

Saksa

Kreikka

Unkari

Irlanti

Italia

Latvia

Liettua

Luxemburg

Malta

Alankomaat

Puola

Portugali

Romania

Slovakia

Slovenia

Espanja

Ruotsi

Yhdistynyt kuningaskunta

22

10

21

14

27

18

16

9

23

13

6

18

7

14

1

10

12

19

5

15

Lähde: https://www.eea.europa.eu/themes/air/air-pollution-sources-1/national-emission-ceilings/nec-directive-reporting-status-2019 , jonka tietoihin on tehty ennusteiden uudelleentarkastelun perusteella asiaankuuluvat päivitykset. Tässä otetaan huomioon jäsenvaltioiden asiaankuuluvien raportointivelvoitteiden myöhäinen noudattaminen tai uudelleennoudattaminen, ja ennusteet tarkastetaan vertaamalla asiaankuuluviin päästöinventaarioversioihin.

LIITE 2

Jäsenvaltioiden vuonna 2019 raportoima ennustettu päästövähennysvelvoitteiden noudattaminen nykyisten täydentävien toimintamallien ja toimenpiteiden puitteissa (”lisätoimenpiteet”-skenaario) verrattuna vuosina 2020–2029 ja vuodesta 2030 alkaen sovellettaviin päästövähennysvelvoitteisiin

Jäsenvaltio

NOx

NMVOC

SO2

NH3

PM2,5

 

2020

2030

2020

2030

2020

2030

2020

2030

2020

2030

Itävalta

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

Belgia

Bulgaria

Kroatia

Kypros

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

Tšekki

Tanska

Viro

Suomi

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

Ranska

Saksa

Kreikka

Unkari

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

Irlanti

Italia

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

Latvia

Liettua

Luxemburg

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

Malta

Alankomaat

Puola

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

Portugali

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

Romania

Slovakia

Slovenia

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

Espanja

Ruotsi

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

Yhdistynyt kuningaskunta

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

14

13

14

13

17

15

12

12

15

14

3

4

3

4

0

2

5

5

2

3

Lisätoimenpiteistä ei raportoitu

11

11

11

11

11

11

11

11

11

11

Lähde: EEA:n kooste, joka perustuu jäsenvaltioiden direktiivin (EU) 2016/2284 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti vuonna 2019 toimittamiin tietoihin ja niiden myöhempään tarkasteluun. Jäsenvaltiot, joiden osalta taulukossa ei ole tietoja, eivät raportoineet ”lisätoimenpiteet”-skenaariosta.



LIITE 3

Päästövähennysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen riskin arviointi

2020–2029

Vuodesta 2030 alkaen

SO2

NOx

NMVOC

NH3

PM2,5

SO2

NOx

NMVOC

NH3

PM2,5

Itävalta

P

P

K

S

P

P

S

K

S

S

Belgia

P

P

P

K

P

P

P

P

K

P

Bulgaria

K

S

S

S

P

P

S

S

S

P

Kypros

P

K

K

P

K

K

P

K

P

S

Tšekki

P

S

S

S

P

P

S

S

S

P

Saksa

P

P

P

S

P

P

K

K

K

K

Tanska

P

P

P

S

S

S

P

P

S

S

Viro

K

K

K

S

K

P

K

P

S

K

Kreikka

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

Espanja

P

P

K

K

P

P

P

S

K

K

Suomi

K

K

K

S

K

K

K

S

K

K

Ranska

K

K

K

S

K

K

K

K

S

S

Kroatia

P

P

K

K

K

P

P

K

K

K

Unkari

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

Irlanti

P

P

S

S

P

K

S

S

S

P

Italia

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

Liettua

K

S

S

K

K

K

S

S

S

S

Luxemburg

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

Latvia

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

Malta

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

Alankomaat

P

S

K

S

K

K

S

K

S

S

Puola

S

S

S

S

K

S

S

S

S

S

Portugali

K

S

S

S

K

S

S

S

S

S

Romania

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

Ruotsi

P

P

P

S

P

P

S

P

S

P

Slovenia

K

S

K

K

K

S

K

S

S

S

Slovakia

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

Yhdistynyt kuningaskunta

K

K

K

S

S

S

S

S

S

S

Suuri riski

1

7

6

14

2

5

10

10

14

10

Keskitasoinen riski

8

5

10

5

10

6

5

6

5

5

Pieni riski

11

8

4

1

8

9

5

4

1

5

Ei arvioitu

8

8

8

8

8

8

8

8

8

8

Lähde: Kansallisten ilman epäpuhtauksia koskevien ennusteiden tarkastelu ja kansallisten ilmansuojeluohjelmien arviointi: Horizontal report, Ricardo, 2020 (jossa kuvataan myös riskinarvioinnin menetelmiä) https://ec.europa.eu/environment/air/reduction/NAPCP.htm . 

Selitteet:

S – Suuri riski

K – Keskitasoinen riski

P – Pieni riski

-= ei arvioitu, koska tiedot toimitettiin myöhässä tai niitä ei toimitettu lainkaan.



LIITE 4

Puhdasta ilmaa koskeviin toimiin liittyvien menojen seurantamenetelmät

1)Puhtaaseen ilmaan liittyvien menojen seurannan yleinen lähestymistapa

a)EU:n puhtaaseen ilmaan liittyvien menojen seurannan periaatteet

Komissio seuraa jäsenvaltioiden edistymistä EU:n varoja käyttöönotossa puhdasta ilmaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Seurannassa menot ”merkitään” määrittämällä EU:n rahoitusosuudelle erityinen painotus, joka kuvastaa sitä, missä määrin sillä edistetään puhdasta ilmaa koskevia tavoitteita.

Puhtaaseen ilmaan liittyvien menojen seuranta perustuu kokemuksiin, joita komissiossa on jo saatu ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien menojen seurannasta. Lisäksi se perustuu ehdotettuihin ohjelma-asetuksiin, joissa määritetään ympäristötunnusmerkit, joita sovelletaan EU:n rahoituksen osalta ympäristöosuuden seurantaa varten. Tämä koskee erityisesti koheesiorahastoja (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen liite 1) ja muita asiaankuuluvia ohjelmia (esim. yhteinen maatalouspolitiikka ja Verkkojen Eurooppa -väline). Puhtaaseen ilmaan liittyvien menojen seurannalle − toisin kuin ilmastoon liittyvien menojen seurannalle − ei ole asetettu menotavoitetta, vaan sen tarkoituksena on seurata EU:n rahoitusta, jolla edistetään ilman puhtautta. Pyrkimyksenä on, että puhdasta ilmaa koskevia politiikkoja pantaisiin jäsenvaltioissa paremmin täytäntöön.

Puhtaaseen ilmaan liittyvien menojen seurannan pääpiirteet ovat seuraavat:

-100 prosentin, 40 prosentin ja 0 prosentin tunnusmerkkien käyttö

-huomion kiinnittäminen hallintotoimiin ja yksinkertaistamiseen

-tunnusmerkkien yhdenmukainen soveltaminen eri ohjelmissa (samankaltaiset toimet merkitään samalla tavalla)

-tunnusmerkkien läpinäkyvyys

-riippumattomuus muiden (ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien) menojen seurantamenetelmistä eli kutakin käytettyä euroa voidaan seurata useammin kuin kerran.

Koska puhdas ilma on useisiin eri aloihin liittyvä kysymys, sen kannalta hyötyä koituu puhtaaseen ilmaan kohdennettujen toimien lisäksi myös sellaisten hankkeiden vaikutuksista, joita EU rahoittaa muilla politiikan aloilla, esimerkiksi kestävän liikenteen, ilmastonmuutoksen hillinnän (mm. energiatehokkuus), resurssitehokkuuden ja terveyden edistämiseksi.

b)EU:n puhtaan ilman tunnusmerkit

Samoin kuin ilmastoon liittyvien menojen seurannassa puhtaan ilman menojen seurannassa ”menot” on määritelty maksusitoumusmäärärahoiksi. Näin komissio ja sidosryhmät voivat tunnistaa puhtaaseen ilmaan liittyvät menot prosessin alkuvaiheessa. Komissio ei seuraa puhtaaseen ilmaan liittyviä menoja varten merkittyjä maksumäärärahoja ja/tai maksuja.

EU:n puhtaan ilman tunnusmerkkien kehittäminen perustuu laadullisiin Rion tunnusmerkkeihin, joita OECD:n kehitysapukomitea käyttää erityisten ympäristötavoitteiden (aavikoitumisen estäminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja luonnon monimuotoisuus) määrittämiseen kehitysapuhankkeille. Samoin perustana ovat EU:n kokemukset Rion ilmastotunnusmerkeistä.

EU:n puhtaan ilman tunnusmerkkien tarkoituksena on arvioida määrällisesti niihin toimiin liittyvät menot, joilla edistetään puhdasta ilmaa koskevien tavoitteiden saavuttamista. Koska täytäntöönpanomenettelyt ovat niin moninaisia (esim. keskitetty ja jaettu hallinnointi, rahoitusvälineet, ohjelmaperustaiset / alhaalta ylöspäin suuntautuvat), täytäntöönpanon lähestymistapa vaihtelee eri ohjelmissa, ja menetelmiä on mukautettu vastaamaan kulloisiakin olosuhteita. Näin ollen tunnusmerkkejä sovelletaan sopivimmalla tasolla sen mukaan, mikä on budjettiohjelman muoto – eli voidaan tarkastella hanketta, tukitoimen tyyppiä, ohjelman osaa tai kokonaista ohjelmaa.

Tunnusmerkkejä sovelletaan seuraavasti:

·100 prosenttia sellaisten toimien menojen osalta, joiden odotetaan edistävän pääasiallisesti puhtaan ilman tavoitteita (pariteetti OECD:n Rion tunnusmerkin 2 kanssa)

·40 prosenttia sellaisten toimien menojen osalta, joiden odotetaan edistävänä merkittävästi puhtaan ilman tavoitteita (pariteetti OECD:n Rion tunnusmerkin 1 kanssa)

·0 prosenttia sellaisten toimien menojen osalta, joilla ei edistetä puhtaan ilman tavoitteita.

Tässä maltillisessa kolmitasoisessa lähestymistavassa on ollut välttämätöntä käyttää joitakin approksimaatioita: Jos herää epäilyksiä ja/tai tarkat tiedot puuttuvat, valitaan alempi tunnusmerkki.

Tämä kokonaislähestymistapa muunnetaan erityisiksi seurantamenettelyiksi, jotka voivat vaihdella ohjelmien välillä ja joissa otetaan huomioon erot niiden suunnittelu- ja hallinnointitavoissa.

c)Tietojen vuosittainen raportointi

Komissio yhdistää vuosittain kaikkien ohjelmien odotetut puhtaaseen ilmaan liittyvät maksusitoumustiedot. Kukin ohjelma esittää vuotuiseen talousarvioesitykseen liitetyissä toimintamenoja koskevissa ohjelmaselvityksissä kunkin vuoden odotettavissa olevat puhtaaseen ilmaan liittyvät menot.

Komissio antaa myös joka neljäs vuosi päästörajadirektiivin täytäntöönpanokertomuksen, joka koskee EU:n varojen käyttöönottoa direktiivin tavoitteiden tukemiseksi. Ensimmäinen alustava kertomus annetaan vuoden 2020 täytäntöönpanokertomuksen yhteydessä.



2)Puhtaan ilman seurantaa koskevan lähestymistavan täytäntöönpano ohjelmatasolla

a)Horisontti 2020

Toimi

Tunnusmerkki

Erityistavoite – Euroopan tutkimusneuvosto (ERC)

0 (1)

Erityistavoite – Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat

0 (2)

Erityistavoite – Marie Sklodowska-Curie -toimet

0 (1)

Erityistavoite – Tutkimusinfrastruktuurit

0 (1)

Erityistavoite – Mahdollistavat ja teollisuusteknologiat

0 (2)

Erityistavoite – Riskirahoituksen saatavuus

0

Erityistavoite – Pk-yritykset

0 (2)

Erityistavoite – Terveys

0

Erityistavoite – Elintarvikkeet

0 (2)

Erityistavoite – Energia

40

Erityistavoite – Liikenne

40

Erityistavoite – Resurssitehokas ja ilmastonmuutosta kestävä talous

40

Erityistavoite – Osallistavien, innovatiivisten ja kehityskykyisten eurooppalaisten yhteiskuntien edistäminen

0

Erityistavoite – Turvalliset eurooppalaiset yhteiskunnat

0

Erityistavoite – Huippuosaamisen levittäminen ja laajempi osallistuminen

0

Erityistavoite – Tiede yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten

0

Erityistavoite – Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalan suorat toimet

0 (2)

Erityistavoite – Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti

0 (2)

(1) Tässä ensimmäisessä toteutuksessa ei voida asettaa arvoa alhaalta ylöspäin suuntautuville toimille, kuten ERC- ja Marie Sklodowska-Curie -toimille. Sitä on seurannan tulevissa toteutuksissa mukautettava (ylöspäin). Seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä voidaan arvioida tarkemmin näiden toimien vaikutusta ilmanlaatutoimiin. Siihen asti näihin toimiin sovelletaan tunnusmerkkiä ”0”.

(2)Vaikka jotkin näistä hankkeista saattavat edistää puhtaan ilman tavoitteiden saavuttamista, tarkkojen tietojen puuttumisen vuoksi sovelletaan tunnusmerkkiä ”0”.

Tässä taulukossa esitetään Horisontti 2020 -ohjelman osuus puhdasta ilmaa hyödyttävistä rahoitustoimista. Tarkempien lukujen varmistamiseksi puhtaaseen ilmaan liittyviä menoja seurataan seuraavassa Euroopan horisontti -ohjelmassa (2021–2027) kuitenkin ehdotuspyyntö- tai hanketasolla vastaavia raportointimuotoja soveltaen.


b) Euroopan strategiset investoinnit: Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR-rahasto)

ESIR-rahasto 1 on Euroopan investointiohjelman (Junckerin suunnitelma) puitteissa vuonna 2015 käynnistetty aloite, jolla autetaan pienentämään investointivajeita kaikkialla Euroopan unionissa. Sillä on seuraavat keskeiset ominaisuudet:

·Unioni antaa ESIR-rahaston kautta EIP:lle peruuttamattoman ja ehdottoman takauksen 2 loppukäyttäjille kohdistettavia tukikelpoisia rahoitus- ja investointitoimia varten.

·ESIR-rahasto koostuu kahdesta ikkunasta:

I)Infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunasta tuetut toimet koskevat loppukäyttäjille suunnattuja suoria ja välitettyjä rahoitustoimia, jotka voivat niiden luonteesta ja laajuudesta riippuen edistää puhtaan ilman tavoitteiden saavuttamista. Infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunan puitteissa 31. joulukuuta 2019 toteutetut toimet tarkastettiin, ja kullekin niistä annettiin asianmukainen OECD:n Rio-tunnusmerkki: 100 prosentin tunnusmerkki annettiin toimille, joilla edistetään pääasiallisesti puhdasta ilmaa koskevia tavoitteita, kun taas 40 prosentin merkki osoitettiin kaikille toimille, joiden odotettiin edistävän huomattavasti puhdasta ilmaa koskevia tavoitteita 3 , eli toimille, jotka vähentävät ilman epäpuhtauksia.

II)Pk-yritysikkuna helpottaa pk-yritysten mahdollisuuksia saada lainaa ja oman pääoman ehtoista rahoitusta, ja sen panee täytäntöön Euroopan investointirahasto. Jotkin tuetuista toimista ja lopullisista tuensaajista voivat mahdollisesti tukea puhtaan ilman tavoitteita. Tuettujen salkkujen moninaisuuden ja yksittäisten transaktioiden pienen koon vuoksi on kuitenkin mahdotonta arvioida niiden osuutta puhtaan ilman tavoitteiden saavuttamiseen.

·ESIR-rahaston tukea annetaan 26 miljardin euron budjettitakauksella. EU:n takauksen piiriin kuuluvien toimintojen mahdollisista maksukyvyttömyyksistä 4 johtuvat velat maksetaan takuurahastosta, joka muodostaa likviditeettipuskurin. Tämä EU:n takuurahastoon kuuluva likviditeettipuskuri on 9,1 miljardia euroa (ennakoitu määrä). Unionin yleisen talousarvion rahoitusosuudet ovat yhteensä 8,43 miljardia euroa, ja niitä täydennetään 0,675 miljardin euron tuloilla ja palautuksilla.

Nämä ominaisuudet huomioon ottaen ESIR-rahaston osuuden vaikutusta puhtaaseen ilmaan arvioitiin vain infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunan osalta. Puhdasta ilmaa koskevan tavoitteen saavuttamiseen kohdistuneen ESIR-rahaston tuen määrä laskettiin siten niiden toimien rahoitusosuuksien summana, joille oli määritetty asiaankuuluva tunnusmerkki 31. joulukuuta 2019.

c)Verkkojen Eurooppa -väline

Toimi/jatkotoimi (Asetus (EU) N:o 1316/2013

Toimi/jatkotoimi (COM(2018)0438 – C8-0255/2018 – 2018/0228(COD) vuosille 2021–2027)

Tunnusmerkki

Verkkojen Eurooppa -väline – Energia 5

Sähkö

Sähkö

40

Kaasu

Kaasu

40

Älykkäät verkot

Älykkäät verkot

40

Hiilidioksidiverkostot

Hiilidioksidiverkostot

0

Rajatylittävät hankkeet uusiutuvan energian alalla

40

Verkkojen Eurooppa -väline – Liikenne

Liikennemuoto – rautatie: 40 prosenttia (ml. ERTMS)

40

Liikennemuoto – sisävesiliikenne

40

Liikennemuoto – meriliikenne

40

Vaihtoehtoinen polttoaineinfrastruktuuri (ei kaupunkisolmukohdissa)

40

Kaupunkisolmukohdat (ml. infrastruktuurit, digitalisaatio ja vaihtoehtoiset polttoaineet)

100

Ilmaliikenteen hallinta

0 6

d) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja koheesiorahasto

Tukitoimien koodit ja alat vuosina 2014–2020 täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 215/2014

Tukitoimien koodit, alat ja Rion ympäristökerroin vuosina 2021–2027 asiakirjassa COM(2018) 375 final

Puhtaan ilman tunnusmerkki

Koodi

Ala

Koodi

Ala

65

Tutkimus- ja innovointi-infrastruktuuri, prosessit, teknologian siirto ja yhteistyö yrityksissä, jotka keskittyvät vähähiiliseen talouteen ja kykyyn selviytyä ilmastonmuutoksesta

22

Tutkimus- ja innovointiprosessit, yritysten välinen teknologian siirto ja yhteistyö, jossa keskitytään vähähiiliseen talouteen sekä kykyyn selviytyä ilmastonmuutoksesta ja sopeutua siihen

40

23

Tutkimus- ja innovointiprosessit, yritysten välinen teknologian siirto ja yhteistyö, jossa keskitytään kiertotalouteen

40

068

Energiatehokkuus ja esittelyhankkeet pk-yrityksissä ja tukitoimenpiteet

24

Energiatehokkuus ja esittelyhankkeet pk-yrityksissä ja tukitoimenpiteet

40

014

Asuntokannan energiatehokkuutta parantava peruskorjaus, esittelyhankkeet ja tukitoimenpiteet

25

Asuntokannan energiatehokkuutta parantava peruskorjaus, esittelyhankkeet ja tukitoimenpiteet

40

013

Julkisen infrastruktuurin energiatehokkuutta parantava peruskorjaus, esittelyhankkeet ja tukitoimenpiteet

26

Julkisen infrastruktuurin energiatehokkuutta parantava peruskorjaus, esittelyhankkeet ja tukitoimenpiteet

40

071

Vähähiilistä taloutta ja kykyä selviytyä ilmastonmuutoksesta edistävien palvelujen tarjoamiseen erikoistuneiden yritysten kehittäminen ja edistäminen (myös tuki tällaisille palveluille)

27

Tuki yrityksille, jotka tarjoavat palveluja, joilla edistetään vähähiilistä taloutta ja kykyä selviytyä ilmastonmuutoksesta

40

009

Uusiutuva energia: tuulivoima

28

Uusiutuva energia: tuulivoima

40

010

Uusiutuva energia: aurinkovoima

29

Uusiutuva energia: aurinkovoima

40

31

Uusiutuva energia: merienergia

40

012

Muut uusiutuvat energialähteet (myös vesivoima sekä maalämpö- ja merienergia) ja niiden integrointi (myös varastointi sekä kaasuun ja uusiutuvaan vetyyn perustuvien infrastruktuurien käyttövoima)

32

Muut uusiutuvat energialähteet (myös geoterminen energia)

40

015

Keski- tai pienjännitteiset älykkäät energianjakelujärjestelmät (myös älykkäät verkot ja tieto- ja viestintätekniset järjestelmät)

33

Keski- tai pienjännitteiset älykkäät energianjakelujärjestelmät (myös älykkäät verkot ja tieto- ja viestintätekniset järjestelmät) ja niihin liittyvä varastointi

40

016

Korkeahyötysuhteinen yhteistuotanto ja kaukolämmitys

34

Korkeahyötysuhteinen yhteistuotanto, kaukolämmitys ja -jäähdytys

40

017

Kotitalouksien jätehuolto (myös jätteiden vähentäminen, lajittelu ja kierrätystoimet)

42

Kotitalouksien jätehuolto: ehkäisy-, vähentämis-, lajittelu- ja kierrätystoimet

40 

069

Tuki pk-yritysten ympäristöystävällisille tuotantoprosesseille ja resurssitehokkuudelle

47

Tuki pk-yritysten ympäristöystävällisille tuotantoprosesseille ja resurssitehokkuudelle

40

083

Ilmanlaatua koskevat toimenpiteet

48

Ilmanlaatua ja melun vähentämistä koskevat toimenpiteet

100

085

Biologisen monimuotoisuuden suojelu ja lisääminen, luonnonsuojelu ja vihreä infrastruktuuri

50

Luonnon ja biologisen monimuotoisuuden suojelu, vihreä infrastruktuuri

40

63

Liikenteen digitalisointi: maantiet

40

024

Rautatiet (TEN-T-runkoverkko)

64

Uudet rautatiet – TEN-T-ydinverkko

40

025

Rautatiet (kattava TEN-T-verkko)

65

Uudet rautatiet – kattava TEN-T-verkko

40

026

Muut rautatiet

66

Muut hiljattain rakennetut rautatiet

40

67

Uudelleen rakennetut tai parannetut rautatiet – TEN-T-ydinverkko

40

68

Uudelleen rakennetut tai parannetut rautatiet – kattava TEN-T-verkko

40

69

Muut uudelleen rakennetut tai parannetut rautatiet

40

70

Liikenteen digitalisointi: rautatie

40

71

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS)

40

027

Rautatiekalusto

72

Rautatiekalusto

40

043

Puhdas kaupunkiliikenneinfrastruktuuri ja sen edistäminen (myös laitteisto ja liikkuva kalusto)

73

Kaupunkiliikenteen infrastruktuurit

40

74

Puhtaan kaupunkiliikenteen liikkuva kalusto

100

090

Pyöräily- ja kävelyreitit

75

Pyöräilyinfrastruktuuri

100

76

Kaupunkiliikenteen digitalisointi

40 

77

Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri

40

035

Multimodaaliliikenne (TEN-T)

78

Multimodaaliliikenne (TEN-T)

40

036

Multimodaaliliikenne

79

Multimodaaliliikenne (ei kaupunkiliikenne)

40

84

Liikenteen digitalisointi: muut liikennemuodot

40

007

Maakaasu

40

008

Maakaasu (TEN-E)

40

023

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja/tai välttämiseen tarkoitetut ympäristötoimet (myös metaanikaasun käsittely ja varastointi ja kompostointi)

40

044

Älykkäät liikennejärjestelmät (myös kysynnän hallinnan sekä tiemaksu- seuranta-, valvonta- ja tietojärjestelmien käyttöönotto)

40

070

Energiatehokkuuden edistäminen suurissa yrityksissä

40

084

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistäminen (IPPC)

40

Kaikille tukitoimien aloille, jotka eivät näy tässä taulukossa, on annettu puhtaaseen ilmaan liittyvien menojen seurantaa varten tunnusmerkki 0.

e) Yhteinen maatalouspolitiikka

Toimi

Tunnusmerkki

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) 

Kohdealat 2A (maatilojen nykyaikaistaminen) 7

0

Kohdeala 5B (energiatehokkuus)

40

Kohdeala 5D (maatalouden kasvihuonekaasu- ja ammoniakkipäästöjen vähentäminen)

40

YMP:n ensimmäinen pilari 8

0

f) LIFE-ohjelma

Toimi

Tunnusmerkki

Hankkeet, joiden päätavoitteena on puhdas ilma, kuten seuraavat:

-puhdasta ilmaa koskevat integroidut hankkeet (ml. tapauksen mukaan teknisen avun hankkeet)

-puhdasta ilmaa edistävät ympäristö- ja resurssitehokkaat perinteiset hankkeet ensisijaisena aiheena

-ympäristöhallintoa ja -tietoa koskevat puhtaaseen ilmaan keskittyvät perinteiset hankkeet

-puhtaaseen ilmaan keskittyvät valmisteluhankkeet

-toiminta-avustukset kansalaisjärjestöille, jotka keskittyvät puhtaaseen ilmaan.

100

Puhdasta ilmaa edistävät hankkeet, kuten seuraavat:

-ympäristöalaohjelmaan kuuluvat integroitu hankkeet, jotka edistävät puhdasta ilmaa (ml. tapauksen mukaan teknisen avun hankkeet)

-puhtaasta ilmaa edistävät ympäristö- ja resurssitehokkaat perinteiset hankkeet toissijaisena hyötynä

-ympäristöhallintoa ja -tietoa koskevat puhdasta ilmaa edistävät perinteiset hankkeet toissijaisena hyötynä

-puhdasta ilmaa edistävät valmisteluhankkeet toissijaisena hyötynä

-ilmastonmuutoksen alaohjelmaan kuuluvat integroitu hankkeet, jotka edistävät puhdasta ilmaa (ml. tapauksen mukaan teknisen avun hankkeet)

-ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevat puhdasta ilmaa edistävät perinteiset hankkeet toissijaisena hyötynä

-ilmastohallintoa ja -tietoa koskevat puhdasta ilmaa edistävät perinteiset hankkeet toissijaisena hyötynä

-toiminta-avustukset kansalaisjärjestöille, jotka edistävät puhdasta ilmaa.

40

Edellä mainittujen luokkien soveltamisalaan kuulumattomat hankkeet tai toimet.

0

Life-ohjelmassa puhdasta ilmaa tuetaan erityisillä perinteisillä ja integroiduilla hankkeilla, mutta koska puhdas ilma on monialainen kysymys, se hyötyy myös niiden Life-hankkeiden tuottamista vaikutuksista, jotka keskittyvät pääasiassa muihin asioihin, kuten veteen, meluun ja ilmastonmuutoksen hillintään (esimerkiksi energiatehokkuuteen).



3) Puhtaan ilman tavoitteisiin edellä esitettyjen menetelmien mukaisesti osoitettujen EU-varojen määrät

Ohjelma

Arvioitu puhdasta ilmaa koskeva rahoitusosuus 2014–2020 (miljoonaa euroa)

Horisontti 2020

4 219

ESIR

819

Verkkojen Eurooppa ‑väline

8 830

EAKR

20 458

CF-ohjelma

10 874

Maaseuturahasto

1 138

Life-ohjelma

105

YHTEENSÄ

46 443

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 2015/1017, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2015, sellaisena kuin se on muutettuna 13 päivänä joulukuuta 2017 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 2017/2396.

(2)

EU:n takaus ja siihen liittyvät EU:n takuurahaston varat kattavat rahoitus- ja investointitoimien salkun eikä niitä ole varattu tietyille hankkeille.

(3)

Arviot perustuvat varovaiseen lähestymistapaan, jossa otetaan huomioon, että ESIR-asetuksessa ja sopimusasiakirjoissa ei edellytetä raportoimista puhtaaseen ilmaan liittyviä tavoitteita edistävistä tuetuista investoinneista eikä niiden seurantaa.

(4)

Jos maksukyvyttömyyksiä ei ilmene, hankkeet taataan edelleen ja niitä tuetaan. EU:n talousarviossa ei kuitenkaan ole tapahtunut menovirtausta.

(5)

Menetelmien konservatiivisen lähestymistavan vuoksi Verkkojen Eurooppa -välineen energiaosion sähköä, älykkäitä verkkoja ja rajatylittäviä hankkeita koskeva panos puhtaan ilman tavoitteisiin uusiutuvan energian alalla saattaa olla aliarvioitu.

(6)

Menetelmässä noudatetaan varovaista lähestymistapaa: Verkkojen Eurooppa -välineen ilmaliikenteen hallintaa koskeviin toimiin kuuluu lentoasemien ilmaliikenteen hallinnan toimintojen käyttöönoton tukeminen, mikä voi vähentää epäpuhtauksien päästöjä lentoasemilla ja niiden ympäristössä lentoonlähtö-, laskeutumis- ja rullaustoimintojen tehokkaamman hallinnan ansiosta.

(7)

Maatilojen nykyaikaistaminen voi vaikuttaa myönteisesti ilman puhtauteen. On kuitenkin vaikea erottaa maatilojen nykyaikaistamiseen tehtävät ammoniakkipäästöjä vähentävät investoinnit muista investoinneista, eikä niiden prosenttiosuuden odoteta olevan suuri.

(8)

Yksi täydentävien ehtojen osatekijöistä, hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimus numero 6: ”sängen polttoa pellolla koskeva kielto maan orgaanisen aineksen säilyttämiseksi”, edisti PM10-hiukkaspäästöjen vähenemistä. Koska vaikutusta on vaikea arvioida määrällisesti ja tämän osatekijän arvon odotetaan olevan pieni suhteessa suorien tukien kokonaisarvoon, vaikutukseksi on määritetty 0 prosenttia.