(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, antoi 4 päivänä toukokuuta 2018 asetuksen (EU) 2018/683 (2) Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien tiettyjen linja-autoissa ja kuorma-autoissa käytettävien uusien tai uudelleen pinnoitettujen pneumaattisten kumisten ulkorenkaiden, joiden kuormitustunnus on suurempi kuin 121, jäljempänä ’renkaat’ tai ’tarkasteltavana oleva tuote’, tuonnissa käyttöön otettavasta väliaikaisesta polkumyyntitullista.

(2)

Komissio antoi 18 päivänä lokakuuta 2018 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/1579 (3) Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen linja-autoissa ja kuorma-autoissa käytettävien uusien tai uudelleen pinnoitettujen pneumaattisten kumisten ulkorenkaiden, joiden kuormitustunnus on suurempi kuin 121, tuonnissa käyttöön otettavasta lopullisesta polkumyyntitullista ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta, jäljempänä ’alkuperäinen polkumyyntiasetus’.

(3)

Komissio antoi 9 päivänä marraskuuta 2018 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/1690 (4) Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen linja-autoissa ja kuorma-autoissa käytettävien uusien tai uudelleen pinnoitettujen pneumaattisten kumisten renkaiden, joiden kuormitustunnus on suurempi kuin 121, tuonnissa käyttöön otettavasta lopullisesta tasoitustullista ja Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen linja-autoissa ja kuorma-autoissa käytettävien uusien tai uudelleen pinnoitettujen pneumaattisten kumisten ulkorenkaiden, joiden kuormitustunnus on suurempi kuin 121, tuonnissa käyttöön otettavasta lopullisesta polkumyyntitullista ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/163 kumoamisesta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/1579 muuttamisesta, jäljempänä ’alkuperäinen tukien vastainen asetus’.

(4)

China Rubber Industry Association, jäljempänä ’CRIA’, ja China Chamber of Commerce of Metals, Minerals & Chemicals Importers & Exporters, jäljempänä ’CCCMC’, riitauttivat asian, minkä johdosta Euroopan unionin yleinen tuomioistuin kumosi 4 päivänä toukokuuta 2022 yhdistetyissä asioissa T-30/19 ja T-72/19 antamallaan tuomiolla (5), jäljempänä ’tuomioistuimen tuomio’, alkuperäisen polkumyyntiasetuksen ja alkuperäisen tukien vastaisen asetuksen useiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta.

(5)

Tuomioistuimen tuomion jälkeen komissio aloitti tutkimukset uudelleen ja otti 4 päivänä huhtikuuta 2023 uudelleen käyttöön lopullisen polkumyyntitullin komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/737 (6), jäljempänä ’toinen polkumyyntiasetus’, ja lopullisen tasoitustullin komission täytäntöönpanoasetuksella 2023/738 (7), jäljempänä ’toinen tukien vastainen asetus’.

(6)

Komissio päätti 6 päivänä syyskuuta 2024 kaksi osittaista välivaiheen tarkastelua, jotka koskivat Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen linja-autoissa ja kuorma-autoissa käytettävien uusien tai uudelleen pinnoitettujen pneumaattisten kumisten ulkorenkaiden, joiden kuormitustunnus on suurempi kuin 121, tuontiin sovellettavia polkumyyntitoimenpiteitä ja tasoitustoimenpiteitä. (8) (9)

(7)

Nyt voimassa olevat yksikkökohtaiset euroina ilmoitetut tasoitustullit ovat 3,75–57,28 euroa.

(8)

Toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (10) julkaisemisen jälkeen Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, vastaanotti asetuksen (EU) 2016/1037, jäljempänä ’perusasetus’, 18 artiklan kohdan mukaisen tarkastelupyynnön.

(9)

Tarkastelupyynnön esitti 11 päivänä elokuuta 2023 epäreiluun renkaiden tuontiin keskittyvä koalitio, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, tiettyjä linja-autoissa ja kuorma-autoissa käytettäviä uusia tai uudelleen pinnoitettuja pneumaattisia kumisia ulkorenkaita, joiden kuormitustunnus on suurempi kuin 121, valmistavan unionin tuotannonalan puolesta perusasetuksen 10 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti tuen jatkumiseen tai toistumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(10)

Kun komissio oli perusasetuksen 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävästi näyttöä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun aloittamiseksi, se pani 10 päivänä marraskuuta 2023 perusasetuksen 18 artiklan nojalla vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevien tiettyjen linja-autoissa ja kuorma-autoissa käytettävien uusien tai uudelleen pinnoitettujen pneumaattisten kumisten ulkorenkaiden, joiden kuormitustunnus on suurempi kuin 121, unioniin tuontia koskevan toimenpiteiden voimassaolon päättymistä tarkastelun. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (11), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(11)

Tuen jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2022 ja 30 päivän kesäkuuta 2023 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2020 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(12)

Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta erikseen pyynnön esittäjälle, tiedossa oleville Kiinan kansantasavallassa toimiville tuottajille ja Kiinan kansantasavallan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille sekä järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(13)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(14)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(15)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi otoksen seuraavien seikkojen perusteella:

(16)

Otokseen valittiin kuusi unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaistuotannosta ja -myynnistä unionissa oli yli 25 prosenttia.

(17)

Komissio kehotti perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavan otoksen valinnasta. Huomautuksia ei esitetty. Otoksen katsottiin siis edustavan unionin tuotannonalaa.

(18)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(19)

Yksi etuyhteydetön tuoja ilmoittautui komissiolle, mutta ei toimittanut pyydettyjä tietoja eikä suostunut osallistumaan otokseen. Muita etuyhteydettömiä tuojia ei ilmoittautunut.

(20)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinan kansatasavallassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksissa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan edustustoa ja vientiä harjoittavien tuottajien järjestöjä ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(21)

Kolme asianomaisessa maassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa tai vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Kahden vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän osuus ilmoitetusta heinäkuun 2022 ja kesäkuun 2023 välisenä aikana Euroopan unioniin suuntautuneen viennin määrästä oli noin 50 prosenttia, kun taas kolmannen vientiä harjoittavan tuottajan viennin määrä ei ollut merkittävä. Komissio valitsi perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti kahdesta vientiä harjoittavien tuottajien ryhmästä koostuvan otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja asianomaisen maan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta. Huomautuksia ei esitetty.

(22)

Alkuperäisessä tutkimuksessa 49 vientiä harjoittavaa tuottajaa suostui osallistumaan otokseen. Tässä tarkastelua koskevassa tutkimuksessa vain kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa tai vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää vastasi otantaa koskevaan pyyntöön, vaikka valituksessa mainittiin yli 140 vientiä harjoittavaa tuottajaa.

(23)

Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osuus Kiinasta Euroopan unioniin suuntautuneesta renkaiden kokonaistuonnista oli noin 50 prosenttia ja renkaiden kokonaistuotannosta Kiinassa alle 2 prosenttia. Koska Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus unionissa oli noin 5,4 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, komissio katsoi, että puolet tästä tuonnista antaisi riittävät tiedot, jotta voitaisiin arvioida vientihintaa ja tuen jatkumista tai toistumista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ja näin ollen sen voidaan katsoa edustavan Kiinasta tulevaa kokonaistuontia.

(24)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kahdelle otokseen valitulle viejien ryhmälle ja kuudelle otokseen valitulle unionin tuottajalle. Samat kyselylomakkeet asetettiin myös saataville verkossa vireillepanopäivänä. Lisäksi komissio lähetti kyselylomakkeen pyynnön esittäjälle.

(25)

Kyselylomakkeeseen saatiin vastauksia kahdelta otokseen valitulta vientiä harjoittavien tuottajien ryhmältä ja kuudelta otokseen valitulta unionin tuottajalta. Yhdeltä unionin tuottajalta, Recauchutagem São Mamede Lda:lta, jäljempänä ’RSM’, saatu vastaus oli puutteellinen, ja komissio pyysi kyseistä tuottajaa täydentämään vastaustaan. Lisävastausta ei saatu, ja komissio ilmoitti RSM:lle aikovansa soveltaa perusasetuksen 28 artiklaa ja käyttää käytettävissä olevia tietoja. Kyseinen unionin tuottaja ei esittänyt muita huomautuksia.

(26)

Näin ollen komissio käytti jäljelle jääneiden viiden unionin tuottajan toimittamia tietoja. Sillä, että RSM:ltä ei saatu tietoja, oli vain vähäinen vaikutus otoksen edustavuuteen. Muiden viiden unionin tuottajan osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaistuotannosta ja -myynnistä unionissa oli edelleen yli 25 prosenttia. Jäljelle jääneen viiden unionin tuottajan otoksen katsottiin sen vuoksi edustavan unionin tuotannonalaa.

(27)

Komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Yhtäkään kyselyvastausta ei saatu.

(28)

Perusasetuksen 26 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin näin ollen vain seuraavien yritysten toimitiloihin:

(29)

Tämän tarkastelun kohteena ovat tietyt linja-autoissa ja kuorma-autoissa käytettävät uudet tai uudelleen pinnoitetut pneumaattiset kumiset ulkorenkaat, joiden kuormitustunnus on suurempi kuin 121 ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 4011 20 90 ja ex 4012 12 00 (Taric-koodi 4012 12 00 10). Nämä CN- ja Taric-koodit annetaan ainoastaan ohjeellisina rajoittamatta mahdollisuutta muuttaa tariffiluokittelua myöhemmin.

(30)

Tarkastelun kohteena oleva tuote kattaa sekä uudet että uudelleen pinnoitetut pneumaattiset ulkorenkaat, joita käytetään linja-autoissa tai kuorma-autoissa ja joilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet. Molemmat tarkasteltavana olevan tuotteen lajit on tehty samoista tuotantopanoksista (vaikka niissä on saatettu käyttää erilaista teknologiaa) ja niillä on samanlainen rakenne. Raaka-aineiden ja rakenteen erot johtavat erilaisiin suorituskykyominaisuuksiin.

(31)

Linja-autojen ja kuorma-autojen uusien renkaiden valmistusprosessiin kuuluvat 1) kumin sekoittaminen; 2) kumikomponenttien valmistus; 3) renkaan (rengasaihion) kokoonpano; 4) vulkanointi; 5) lopputarkastus. Kaikki linja-autojen ja kuorma-autojen renkaat valmistetaan samoista perusraaka-aineista eli luonnonkumista, synteettisestä kumista, teräksestä, hiilimustasta, muista kemikaaleista ja öljyistä sekä kankaasta, ja niissä on samat komponentit eli kulutuspinta, sivuseinämä, kudoskerros, reunavaijeri, tukivyöt, vaikka tuotteen eri tuottajien välillä onkin joitakin eroja.

(32)

Uusien kuorma-autojen ja linja-autojen renkaiden valmistusprosessissa todettiin myös käytettävän erilaista teknologiaa, mikä ei kuitenkaan vaikuttanut päätelmään siitä, että ne ovat keskenään vaihdettavissa.

(33)

Pinnoituksessa on kyse kierrätyksestä, jossa käytetyt renkaat kunnostetaan korvaamalla kulutuspinta vanhassa renkaan rungossa. Renkaan rungot ovat pinnoitusprosessin tärkeimmät osat, ja näin ollen merkittävä osa pinnoitustoimintaa on pinnoitukseen soveltuvien runkojen valinta ja hankkiminen. Renkaan rungot ovat siten tuotantoprosessin tärkein tuotantopanos, ja ne ovat – niiden laadusta riippuen – joko puolivalmiita tuotteita tai jätettä.

(34)

Tässäkin prosessissa voidaan käyttää erilaista teknologiaa, mutta se ei vaikuta komission päätelmiin, jotka koskevat niiden keskinäistä vaihdettavuutta.

(35)

Linja-autojen ja kuorma-autojen renkaita tuotetaan monenlaisia lajeja ja kokoja erilaisiin kaupallisiin ajoneuvoihin kaupunkien tai maaseudun paikallisliikenteessä toimivista kuorma- ja linja-autoista pitkänmatkan kuorma- ja linja-autoihin, niiden koko- ja kuormitustunnuseritelmien mukaan. Ne eivät sovellu käytettäviksi henkilöajoneuvoissa tai muissa kevyissä kaupallisissa ajoneuvoissa tai maastokäyttöön soveltuvissa ajoneuvoissa kuten maataloustraktoreissa.

(36)

Kuorma-autojen ja linja-autojen renkaita myydään kahta lajia ja neljässä luokassa. Sisärenkaallinen rengas on perinteinen vaihtoehto: siinä on renkaan sisälle asetettu sisärengas, jossa on oma venttiili. Sisärenkaattomassa renkaassa rengas ja vanne muodostavat ilmatiiviin kokonaisuuden, jossa venttiili kiinnittyy suoraan vanteeseen. Valtaosa unionissa myydyistä kuorma-autojen ja linja-autojen renkaista on sisärenkaattomia. Kuorma-autojen ja linja-autojen renkaiden neljä luokkaa ovat ohjaavat renkaat, vetorenkaat, perävaunurenkaat ja kaikille akseleille asennettavat renkaat. Ohjaavat renkaat on tarkoitettu käytettäväksi etuakselissa ohjaamista helpottamaan, mutta niitä voidaan käyttää kuorma-auton tai linja-auton kaikissa akseleissa ajoneuvon käyttötarkoituksesta riippuen. Vetorenkaat on tarkoitettu voimansiirtoa varten ja niiden pito on parempi. Perävaunurenkaat on tarkoitettu asennettavaksi perävaunuihin, ja kaikille akseleille asennettavia renkaita voidaan käyttää ajoneuvon kaikilla akseleilla sen käytöstä riippuen.

(37)

Renkaisiin, sekä uusiin että pinnoitettuihin, sovelletaan unionin markkinoilla samoja turvallisuusvaatimuksia, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/46/EY (13).

(38)

Komission keräämien ja saamien tietojen mukaan linja-autojen ja kuorma-autojen renkaiden unionin markkinat ovat jakautuneet kolmeen laatuluokkaan tai segmenttiin. Vaikka laatuluokkien välillä ei ole selviä jakolinjoja, asianomaiset osapuolet olivat yleisesti yhtä mieltä seuraavasta luokittelusta, jota myös komission havainnot tukevat.

(39)

1-laatuluokan renkaat kattavat premium-luokan uudet renkaat, jotka edustavat suurten valmistajien päätuotemerkkejä. Renkaiden tuotemerkin tunnistettavuus on keskeistä tässä laatuluokassa, ja merkittävästi korkeampien hintojen perusteena ovat odotettu korkea suorituskyky sekä erittäin suuret investoinnit markkinointiin. Kuorma-autojen ja linja-autojen valmistajille suunnatut alkuperäisrenkaat, jäljempänä ’ensiasennusrenkaat’, kuuluvat ensisijaisesti tähän laatuluokkaan. 1-laatuluokan renkaiden korkean laadun ansiosta niiden pinnoitettavuus on hyvä, ja ne on suunniteltu käytettäväksi useampaan kertaan (”multilife-renkaat”), mikä lisää entisestään alkuperäisen tuotteen merkittävästi pidempää käyttöikää (jopa kolme pinnoitusta normaalikäytössä). 1-laatuluokan renkaisiin liittyy myös korkeampi turvallisuustaso ja usein korkeatasoiset myynnin jälkeiset palvelut.

(40)

2-laatuluokan renkaat kattavat useimmat muut kuin premium-luokan renkaat, sekä uudet että pinnoitetut, ja niiden hinta on noin 65–80 prosenttia 1-laatuluokan renkaiden hinnasta. Perävaunujen valmistajille suunnatut ensiasennusrenkaat voivat kuulua tähän laatuluokkaan. Tuotemerkin tunnistettavuus on tärkeää tässäkin laatuluokassa, ja ostajat tuntevat yleensä hyvin tuotemerkit ja tunnistavat renkaiden valmistajat. Nämä renkaat voidaan yleensä pinnoittaa uudelleen ainakin kerran, ja niiden suorituskyky kilometrimäärän osalta on hyvä, joskin heikompi kuin 1-laatuluokan renkaiden.

(41)

3-laatuluokan renkaat ovat sekä uusia että pinnoitettuja renkaita, joiden suorituskyky kilometrimäärän osalta on heikompi ja pinnoitusmahdollisuudet hyvin vähäiset tai olemattomat. Niiden hinta ja suorituskyky kilometrimäärän osalta ovat tyypillisesti alle 65 prosenttia 1-laatuluokkaan verrattuna. Tässä laatuluokassa tuotemerkin tunnistettavuutta ei juurikaan ole, ja hinta on kuluttajan ostopäätöksen kannalta ratkaiseva tekijä. Näihin renkaisiin ei yleensä liity myynnin jälkeisiä palveluja.

(42)

Pinnoitetut renkaat voidaan luokitella 2- tai 3-laatuluokkaan. Jotkin kiinalaiset renkaat ovat pinnoitettavia, mutta Kiinassa suoritetaan hyvin vähän pinnoitusta. Pinnoitus on kuitenkin melko yleistä unionissa ja muilla markkinoilla, esimerkiksi Brasiliassa. Pinnoitustoiminnassa unionissa ovat mukana:

(43)

Komissio sovelsi samaa uusien ja pinnoitettujen renkaiden tuotemerkkiin perustuvaa kartoitusta kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Myös valituksen tekijä toimitti nämä tiedot, ja ne asetettiin kaikkien asianomaisten osapuolten saataville vireillepanopäivänä.

(44)

Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(45)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa vahvistui, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

(46)

Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 2 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(47)

Perusasetuksen 18 artiklan ja vireillepanoilmoituksessa todetun mukaisesti komissio tutki, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuen jatkumiseen tai toistumiseen.

(48)

Komissio päätti, että kun otetaan huomioon päätelmät, jotka vahvistavat alkuperäisessä tutkimuksessa tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistaneiden tukien jatkumisen samoin kuin uudet lisätuet eli pankkivekselit, ei ollut tarpeen tutkia kaikkia tukia, joita pyynnön esittäjän mukaan väitetysti esiintyi. Perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti komission olisi tarkasteltava, onko tuen jatkumisesta näyttöä, sen määrästä riippumatta.

(49)

Komissio tutki tarkastelupyyntöön ja vireillepanoilmoitukseen sisältyvien tietojen perustella seuraavia tukikäytäntöjä:

(50)

Tavaroiden tarjoamisesta riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan komissio päätteli alkuperäisessä tutkimuksessa raaka-aineiden osalta, että yleisimmin käytettyjen raaka-aineiden eli luonnonkumin, synteettisen kumin, hiilimustan ja nailonkordin kotimaan ostoihin ei liittynyt etua. Sen vuoksi komissio päätteli tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, ettei tällaisen järjestelmän tutkiminen ollut tarpeen.

(51)

Komissio lähetti Kiinan viranomaisille 15 päivänä maaliskuuta 2024 kyselylomakkeen. Kiinan viranomaisia pyydettiin myös toimittamaan erilliset kyselylomakkeet pankeille ja muille rahoituslaitoksille, joiden Kiinan viranomaiset tietävät myöntäneen lainoja rengasteollisuudelle Kiinassa, Kiinan vienti- ja luottovakuutuslaitokselle, jäljempänä ’Sinosure’, sekä kylmävalssatun ja kuumavalssatun teräksen tuottajille ja jakelijoille, jotka ovat toimittaneet tuotantopanoksia tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon.

(52)

Kiinan viranomaiset eivät vastanneet komission pyyntöön, kuten ei myöskään yksikään muista edellä mainituista kyselylomakkeiden vastaanottajista.

(53)

Komissio ilmoitti 26 päivänä huhtikuuta 2024 verbaalinootilla Kiinan viranomaisille, että koska Kiinan viranomaiset ja tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio aikoo tehdä päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Niille ilmoitettiin myös, että käytettävissä olevien tietojen perusteella tehdyt päätelmät saattavat olla epäedullisemmat kuin siinä tapauksessa, että Kiinan viranomaiset ja tuottajat olisivat toimineet yhteistyössä. Komissio ei saanut huomautuksia tästä.

(54)

Näin ollen komissio katsoi perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti, että käytettävissä olevien tietojen käyttäminen on välttämätöntä, jotta voidaan todeta Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuen jatkuminen tai toistuminen.

(55)

Komissio käytti analyysissään kaikkia käytettävissään olevia tietoja ja erityisesti seuraavia:

(56)

Ennen erityisen tuen ja erityisten tukiohjelmien muodossa annettavien väitettyjen tukien (3.4 jakso ja sitä seuraavat jaksot) analysointia komissio arvioi valtion suunnitelmia, hankkeita ja muita asiakirjoja, jotka vaikuttivat useampaan kuin yhteen tuista tai tukiohjelmista. Komissio katsoi seuraavista syistä, että kaikkien arvioitavana olevien tukien tai tukiohjelmien perustana on Kiinan viranomaisten keskushallinnon suunnitelmien toteuttaminen.

(57)

Alkuperäisen tutkimuksen aikana voimassa olleita valtion suunnitelmia koskevat päätelmät pätevät tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa. Komissio vahvisti tarkastelua koskevassa tutkimuksessa, että useissa toimintapoliittisissa asiakirjoissa esitetään rengasteollisuus ”kannustettavana” tuotannonalana. Tämä koskee erityisesti teollisen teknologian innovoinnin 14. viisivuotisohjelmaa, jonka on laatinut teollisuus- ja tietoteknologiaministeriö. (25)

(58)

Vuosia 2021–2025 koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa korostetaan Kiinan viranomaisten strategista visiota keskeisten tuotannonalojen kehittämiseksi ja edistämiseksi. (26) Sen kolmannen osan VIII artiklassa esitetään Kiinan viranomaisten strateginen visio perinteisten tuotannonalojen muuttamiseksi ja uudistamiseksi. Lisäksi IX artiklassa esitetään strategisten nousevien teollisuudenalojen, kuten uusien materiaalien, uusia energianlähteitä hyödyntävien ajoneuvojen ja huippuluokan laitteiden, kehitysakseli. Rengasteollisuus kuuluu tähän kumi- tai petrokemian teollisuuteen suunnattujen tukien kautta. Suunnitelma koskee myös renkaiden valmistukseen liittyviä keskeisiä teollisuudenaloja eli petrokemian, kumi-, teräs- ja tekstiiliteollisuutta.

(59)

Neljästoista nelivuotissuunnitelma pannaan täytäntöön alakohtaisilla suunnitelmilla, joissa määritetään strategisten tuotannonalojen ja sektorien kehittämiseksi toteutettavien politiikkatoimien suunta. Petrokemian ja kemian teollisuuden laadukkaan kehittämisen edistämistä 14. viisivuotissuunnitelmakaudella koskevissa ohjaavissa lausunnoissa mainitaan renkaat osana kumiteollisuutta.

(60)

Made in China 2025 -strategia on valtiojohtoinen teollisuuspoliittinen strategia, jonka tavoitteena on saavuttaa Kiinalle johtava asema maailmanlaajuisessa huipputeknologian tuotannossa valtion tukien ja valtion omistamien yritysten avulla sekä hankkimalla teollis- ja tekijänoikeuksia ja korvaamalla näin ulkomaista kapasiteettia. Strategiaan kuuluu renkaiden valmistukseen suoraan liittyviä toimenpiteitä, jotka koskevat sekä renkaita että niiden valmistuksessa käytettäviä tuotantopanoksia. Made in China 2025 -strategiassa ”uusiin perusmateriaaleihin” määritellään kuuluviksi ”rauta ja teräs, muut kuin rautametallit, petrokemian tuotteet, rakennusmateriaalit, kevyt teollisuus, tekstiilit ja muut huipputason materiaalien perusmateriaalit” (renkaiden valmistuksen tärkeät tuotantopanokset). Lisäksi strategiassa todetaan seuraavaa: ”tutkitaan mahdollisuuksia käyttää teollisuusrahastoja, valtion pääomatuloja ja muita sopivia kanavia […] autojen, […] ja muiden laitteiden sekä hyvässä asemassa olevan teollisen kapasiteetin globalisoitumisen tukemiseen ja toteuttaa ulkomaisia investointeja sekä sulautumisia ja yrityskauppoja.”  (27) Näin ollen Kiinan rengasteollisuuden saatavilla on runsaasti valtion rahoitusta, sillä sekä renkaat että niiden valmistuksessa käytettävät olennaiset tuotantopanokset kuuluvat ”keskeisiin tuotannonaloihin” ja ”uusiin materiaaleihin”, jotka on määritetty ”kannustettaviksi” Made in China 2025 -strategiassa.

(61)

Komissio vahvisti alkuperäisessä tutkimuksessa valtioneuvoston päätöksen nro 40 (28), jäljempänä ’päätös nro 40’, osalta, että kyseessä on valtioneuvoston eli Kiinan korkeimman hallintoelimen antama määräys, joka sitoo oikeudellisesti muita julkisia elimiä ja talouden toimijoita. Päätöksessä nro 40 määritetään kannustettaviksi useita asiaan liittyviä sektoreita, erityisesti petrokemian tuotteet, hienokemikaalit, biokemikaalit, liikenne ja kaupunkien julkinen liikenne (linja-autot). Kannustettavat sektorit saavat monenlaisia tukia. Erityisesti kuorma-autojen ja linja-autojen vyörenkaat luokitellaan ”kannustettaviksi” (pääluokassa ”petrokemian ja kemian teollisuus”) vuoden 2019 ohjeistavassa luettelossa seuraavasti: ”Suorituskykyiset vyörenkaat (mukaan lukien sisärenkaattomat kuorma-auton vyörenkaat, suurten työkoneiden (mega engineering) vyörenkaat (yli 49 tuumaa), poikkileikkaukseltaan matalat (alle 55-sarjan) renkaat) sekä älykkäät valmistusteknologiat ja -laitteet, ilmailurenkaat, maatalouden vyörenkaat ja niitä tukevat erikoismateriaalit ja -laitteet, uudentyyppisen luonnonkumin kehitys ja käyttö.” (29)”Kannustettaviksi” luokitellaan myös muita renkaiden valmistukseen suoraan liittyviä sektoreita, kuten luonnonkumin ja synteettisen kumin tuotanto, valmistuslaitteet, kierrätys, tekstiiliteollisuus ja terästeollisuus. Lisäksi vuoden 2022 luettelossa ulkomaisia investointeja varten kannustettavista aloista mainitaan useita renkaisiin liittyviä tuotannonaloja, kuten luonnonkumin ja synteettisen kumin tuotanto, valmistuslaitteet ja tekstiiliteollisuus. (30)

(62)

Myös Kiinan viranomaisten julkaisemissa keskeisten tuotannonalojen suunnitelmissa mainitaan renkaiden valmistuksen kannalta olennaisten tuotannonalojen, erityisesti seuraavien alojen, tukeminen:

(63)

Kiinan rengasteollisuutta ohjaa lisäksi CRIA:n julkaisema kumiteollisuuden kehittämistä koskevan 14. viisivuotissuunnitelman ohjaava suunnitelma, joka koskee kumiteollisuuden koko toimitusketjua ja jossa asetetaan tavoitteet ja ohjataan voimavarat.

(64)

Näin ollen sekä itse renkaiden valmistus että sen koko toimitusketju kuuluvat Kiinan viranomaisten ”kannustamiin” tuotannonaloihin ja saavat sen seurauksena Kiinan viranomaisilta tukea, johon kuuluu muun muassa etuuskohtelun mukaisen rahoituksen saanti ja tuotantopanosten tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan (esimerkiksi maa, sähkö, (synteettinen) kumi).

(65)

Komissio vahvisti alkuperäisessä tutkimuksessa (36), että valtion omistamat pankit olivat julkisia elimiä, koska ne käyttivät viranomaisten toimivaltaa.

(66)

Alkuperäisessä tutkimuksessa yhteistyössä toimineille tuottajille lainoja myöntäneistä pankeista valtaosa oli valtion omistuksessa. Alkuperäisestä tutkimuksesta saatavilla olevat tiedot ja edellä johdanto-osan 55 kappaleessa mainitut uusimmat tukien vastaiset tutkimukset osoittivat, että suurin osa tärkeimmistä pankeista oli edelleen valtion omistamia, mukaan lukien Kiinan tärkeimmät liikepankit, kuten Bank of China, China Construction Bank, Agricultural Bank of China ja Industrial and Commercial Bank of China. Lisäksi todettiin, että näillä valtion omistamilla liikepankeilla oli hallitseva asema markkinoilla ja että julkisen elimen ominaisuudessaan ne tarjosivat luottoja alle markkinahintojen. Näin ollen pääteltiin, että Kiinan viranomaisten politiikkana oli tarjota etuuskohteluun perustuvia lainoja rengasteollisuudelle.

(67)

Komissio vahvisti myös muun muassa liikepankeista annetun Kiinan lain, jäljempänä ’pankkilaki’, 34 §:n ja päätöksen nro 40 17 ja 18 §:n perusteella, että Kiinan viranomaiset valtuuttivat ja määräsivät yksityisomistuksessa olevia liikepankkeja myöntämään etuuskohteluun perustuvia lainoja ”kannustettaviin” aloihin kuuluvalle rengasteollisuudelle perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdan mukaisesti.

(68)

Komissio päätteli näin ollen, että renkaiden tuottajat saivat taloudellista tukea varojen suorana siirtona Kiinan viranomaisilta perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetulla tavalla ja että valtio valtuutti ja määräsi myös yksityisomistuksessa olevia pankkeja myöntämään taloudellista tukea samoille tuottajille perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(69)

Komissio päätteli pyynnön esittäjän toimittamien tietojen ja myös edellä johdanto-osan 55 kappaleessa mainituissa viimeaikaisissa tutkimuksissa saatujen tietojen perusteella, että Kiinan luottoluokitukset eivät anna luotettavaa arviota perustana olevien varojen luottoriskistä. Näin ollen vaikka jotkin toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun otokseen valitut yritykset saivatkin hyvän luottoluokituksen kiinalaiselta luottoluokittajalta, komissio katsoi luokitusten olevan epäluotettavia.

(70)

Kyseessä todettiin olevan perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitettu etuus, koska valtion lainoja on myönnetty markkinaehtoja suotuisammin ehdoin. Koska vahvistettiin, että muut kuin valtion lainat Kiinassa eivät toimi asianmukaisena markkinoiden vertailuarvona (koska yksityisomistuksessa olevat pankit ovat Kiinan viranomaisten valtuuttamia ja määräämiä), vertailuarvo on muodostettu laskennallisesti Kiinan keskuspankin normaalin antolainauskoron perusteella. Korkoa oikaistiin normaalien markkinariskien huomioon ottamiseksi lisäämällä siihen spekulatiivisen sijoitusluokituksen (BB) saaneiden yritysten liikkeeseen laskemista joukkolainoista odotettava korko.

(71)

Tukiohjelman todettiin olevan erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla, koska rengasteollisuus kuului päätöksen 40 mukaisesti kannustettaviin aloihin.

(72)

Ohjelman todettiin lisäksi olevan erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla, koska tietyissä valtion suunnitelmissa ja asiakirjoissa kannustettiin ja ohjeistettiin antamaan taloudellista tukea terästeollisuudelle Kiinan tietyillä maantieteellisillä alueilla.

(73)

Otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille myönnetyt tuet vaihtelivat alkuperäisen tutkimuksen mukaan suuruudeltaan 0,34 prosentista 48,37 prosenttiin.

(74)

Pyynnön esittäjä toimitti pyynnössä näyttöä siitä, että kiinalaiset renkaiden tuottajat saivat edelleen etua etuuskohteluun perustuvasta lainanannosta markkinahinnat alittavilla koroilla kotimaisilta pankeilta Kiinassa. (37)

(75)

Pyynnön esittäjä toimitti näyttöä valtion omistamisen pankkien merkittävästä läsnäolosta ja hallitsevasta markkina-asemasta Kiinan pankkisektorilla. Pyynnössä lueteltiin tärkeimmät valtion omistamat pankit, jotka ovat myöntäneet etuuskohteluun perustuvaa lainaa renkaiden tuottajille Kiinassa.

(76)

Pyynnön esittäjä totesi myös, että Kiinan viranomaiset valtuuttavat ja määräävät edelleen yksityisiä pankkeja myöntämään tuettuja lainoja perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(77)

Koska Kiinan viranomaiset eivät tehneet yhteistyötä eivätkä asianomaiset osapuolet esittäneet tutkimuksen aikana väitteitä, joissa kiistettäisiin pyynnön esittäjän esittämät Kiinan pankkijärjestelmän nykyistä tilaa koskevat todisteet, komissio katsoo, että alkuperäisen tutkimuksen päätelmät ovat edelleen sovellettavissa.

(78)

Lisäksi tämän tukiohjelman ja sen jatkumisen toteamisen kannalta kriittiset kysymykset eli valtion omistamien pankkien toimiminen julkisina eliminä, niiden hallitseva asema pankkisektorilla sekä yksityisten pankkien valtuuttaminen ja määrääminen vahvistettiin viimeisimpien orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita, lasikuitua, alumiinifoliota ja akkukäyttöisiä sähköajoneuvoja koskevien tutkimusten päätelmissä. (38)

(79)

Komissio laski tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavan tuen määrän. Laskemista varten komissio arvioi tuensaajille tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla koituneen edun. Perusasetuksen 6 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan mukaan tuensaajille koituneeksi eduksi katsotaan viranomaisilta saadusta lainasta maksettujen korkojen määrän ja vastaavasta kaupallisesta lainasta, jonka yritys voisi saada markkinoilta, maksettavien korkojen määrän erotus.

(80)

Samalla tavoin kuin alkuperäisessä tutkimuksessa, komissio laski kullekin otokseen valitulle vientiä harjoittavien tuottajien ryhmälle etuuskohtelun mukaisista lainajärjestelyistä koituneen edun erikseen ja kohdensi tällaisen edun tarkasteltavana olevalle tuotteelle.

(81)

Hankook-ryhmän, jäljempänä ’Hankook’, kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa ovat hyvin erilaisessa rahoitustilanteessa. Ensimmäinen yritys, Jiangsu Hankook Tire Co. Ltd, jäljempänä ’JHKT’, on vakiintunut yritys, joka tuotti jatkuvasti voittoa vuosina 2020–2023. Toinen yritys, vuonna 2010 perustettu Chongqing Hankook Tire Co. Ltd, jäljempänä ’CHKT’, on ollut raskaasti tappiollinen alusta lähtien, joskin se tuotti nettovoittoa vuosina 2020 ja 2023. Arvioi vahvistettiin tarkastuskäynnillä. Velkasuhde on melko alhainen ensimmäisessä tapauksessa ja verraten korkea toisessa.

(82)

Komissio totesi, että kiinalaiset valtion omistamat rahoituslaitokset olivat antaneet JHKT:lle luottoluokituksen AAA–, kun taas samojen valtion omistamien rahoituslaitosten CHKT:lle antama luottoluokitus vaihteli A:sta AA:han. Kiinan luottoluokitusten yleisten vääristymien vuoksi (ks. edellä oleva 3.4.1.1 jakso) komissio päätteli, että luokitus ei ole luotettava.

(83)

Yksi tuottajista hankki tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana varoja lyhytaikaisista lainoista myymällä vientisaataviaan kiinalaisille pankeille. CHKT ei ottanut lainoja, ja se käytti toimintansa rahoittamiseen yksinomaan yritysten välisiä konsernitilijärjestelyjä.

(84)

Komissio katsoi, että ryhmän yleinen rahoitustilanne vastasi luokitusta BB, joka on korkein ei enää sijoituskelpoinen luokka. Sijoituskelpoinen luokitus tarkoittaa sitä, että luottoluokittaja katsoo, että yrityksen liikkeeseen laskemiin joukkolainoihin liittyvät maksuvelvoitteet tulevat todennäköisesti hoidetuiksi, joten pankit voivat investoida niihin.

(85)

Tämän luokituksen (BB) saaneiden yritysten liikkeeseen laskemista joukkovelkakirjoista odotettavaa korkoa sovellettiin tämän jälkeen Kiinan keskuspankin, jäljempänä ’PBoC’, tavanomaiseen antolainauskorkoon markkinakoron määrittämiseksi.

(86)

Marginaali määritettiin laskemalla tuotannonalasegmenttejä koskevien Bloombergin tietojen perusteella Yhdysvaltojen AA-luokkaan kuuluvien yritysvelkakirjalainojen ja Yhdysvaltojen BB-luokkaan kuuluvien yritysvelkakirjalainojen indeksien suhteellinen erotus. Näin laskettu suhteellinen erotus lisättiin Kiinan keskuspankin viitekorkoon, joka julkaistiin lainan myöntämispäivänä (39) saman pituista lainaa varten. Tämä tehtiin kaikkien yritykselle myönnettyjen lainojen osalta.

(87)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa Hankook väitti, ettei JHKT:n luokitusta pitäisi alentaa, koska sille ei ole perusteita. Yritys väitti, että koko ryhmän taloudellisella tilanteella ei pitäisi olla vaikutusta yrityksen luokituksen arviointiin. Komissio arvioi yritysten taloudellisen tilanteen tutkimuksessa kerättyjen tietojen perusteella. Komissio otti huomioon koko ryhmän taloudellisen tilanteen ryhmän yritysten tiiviiden keskinäisten yhteyksien ja suhteiden vuoksi. Yrityksillä oli suoria keskinäisiä liiketoimia, ja sen lisäksi ne olivat osallisina rahoitusjärjestelyissä, kuten konsernitilijärjestelyissä ja laskujen diskonttauksessa. Näin ollen väitteet voitiin jättää huomiotta, ja yritysten luottoluokitus säilyi ennallaan.

(88)

Giti-ryhmän, jäljempänä ’Giti’, vientiä harjoittavien tuottajien, Giti Radial Anhuin ja Giti Fujianin, rahoitustilanteet eroavat toisistaan merkittävästi. Toinen niistä oli kannattava koko tarkastelujaksolla. Myös toinen oli tarkastelujaksolla kannattava lukuun ottamatta vuotta 2022. Lisäksi muut taloudelliset indikaattorit, kuten velkasuhde, ovat olleet yli 50 prosentin tasolla. Eräs toinen tuottaja oli kuitenkin tappiollinen koko tarkastelujaksolla, ja sen velat ylittivät sen varat. Tästä huolimatta sillä ei ollut lainoja rahoituslaitoksilta, vaan emoyhtiö rahoitti sitä.

(89)

Komissio katsoi alkuperäisessä tutkimuksessa, että Giti-ryhmän osalta oli aiheellista käyttää edellä johdanto-osan 65–80 kappaleessa tarkoitettua ryhmän tasolla määritettyä BB-luokitusta viitearvona laskettaessa asianmukaisen riskinarvioinnin puuttumisesta renkaita tuottaville yrityksille koitunutta kokonaisetua.

(90)

Koska pankit eivät tehneet yhteistyötä eikä yrityksen taloudellisessa tilanteessa tapahtunut merkittäviä muutoksia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, komissio katsoi, että tämä viitearvo on edelleen asianmukainen.

(91)

Kyseinen tukiohjelma oli edelleen erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, koska 3.4.1 jaksossa kuvattu oikeudellinen tilanne ei ollut muuttunut verrattuna komission alkuperäisessä tutkimuksessa tekemään arvioon ja kun otetaan huomioon petrokemian ja kemian teollisuutta koskeva 14. viisivuotissuunnitelma, jossa vahvistetaan, että kumiteollisuuteen kuuluva renkaiden tuotanto on kannustettava tuotannonala.

(92)

Näin ollen komissio päätteli, että näyttö riittää osoittamaan, että luotonanto tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavana tukena jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(93)

Otokseen valittujen yritysryhmien lainojen osalta vahvistettu tukiprosentti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

Lainat

(94)

Luottolimiitin tarkoituksena on vahvistaa lainanoton enimmäismäärä, jonka yritys voi käyttää koska tahansa rahoittaakseen toimintaansa, minkä ansiosta käyttöpääomarahoitus on joustavaa ja saadaan käyttöön välittömästi tarvittaessa. Komissio katsoi näin ollen, että periaatteessa otokseen valittujen yritysten kaiken lyhytaikaisen rahoituksen, kuten lyhytaikaisten lainojen ja pankkivekseleiden, pitäisi kuulua jonkin luottolimiittivälineen piiriin.

(95)

Alkuperäisen tutkimuksen tavoin myös tarkastelua koskevassa tutkimuksessa kävi ilmi, että kiinalaiset rahoituslaitokset tarjosivat kullekin otokseen valitulle yritykselle luottolimiittejä yksilöllisten lainojen tarjoamisen yhteydessä. Ne muodostuivat puitesopimuksista, joiden mukaan pankki antaa otokseen valittujen yritysten nostaa varoja tiettyyn enimmäismäärään asti erilaisten velkainstrumenttien (esimerkiksi lainat, remburssit, ulkomaankaupan rahoitus, pankkivekseli) muodossa. Tavanomaisissa markkinaolosuhteissa tällaisiin luottolimiitteihin sovellettaisiin nk. järjestely- tai luotonvarausmaksua pankin kustannusten ja riskien korvaamiseksi sekä uusimismaksua, joka veloitetaan alkuvaiheessa luottolimiitin voimassaolon uusimisesta. Komissio totesi kuitenkin, että luottolimiitit tarjottiin kaikille yrityksille maksutta.

(96)

Sen vuoksi perusasetuksen 6 artiklan ensimmäisen kohdan d alakohdan ii alakohdan mukaan tuensaajille koituneeksi eduksi katsotaan kiinalaisilta rahoituslaitoksilta saaduista luottolimiiteistä maksetun summan ja vastaavasta kaupallisesta luottolimiitistä, jonka yritys voisi saada markkinoilta, maksettavan summan erotus.

(97)

Viitearvona käytettyjen maksujen tasoa sovellettiin suhteessa kunkin luottolimiitin määrään, jotta saatiin tuen määrä (miinus tosiasiassa maksetut maksut). Jos luottolimiitti oli myönnetty pidemmäksi aikaa kuin vuodeksi, tuen kokonaismäärä jaettiin luottolimiitin kestoajalle ja asianmukainen määrä tutkimusajanjaksolle.

(98)

Päätöksen nro 40 mukaan rahoituslaitosten on tarjottava luottotukea kannustettaville tuotannonaloille, kuten 67 kappaleessa mainitaan.

(99)

Komissio katsoi, että luottolimiitit ovat eräs etuuskohtelun mukaisen rahoitustuen muoto, jonka rahoituslaitokset tarjoavat kannustettaville tuotannonaloille, kuten rengasteollisuudelle. Kuten edellä 3.3 jaksossa todetaan, rengasteollisuus kuuluu kannustettaviin tuotannonaloihin ja se voi näin ollen saada kaikkea mahdollista rahoitustukea.

(100)

Komissio katsoi perusasetuksen 6 artiklan ensimmäisen kohdan d alakohdan ii alakohdan mukaisesti tuensaajille koituneeksi eduksi tuensaajien kiinalaisille rahoituslaitoksille luottolimiittien avaamisesta tai uudistamisesta palkkiona maksaman määrän ja yrityksen kiinalaisilta rahoituslaitoksilta saatujen luottolimiittien avaamisesta tai uusimisesta maksetun summan ja niiden vastaavasta kaupallisesta luottolimiitistä, jonka yritys voisi saada markkinoilta, maksettavan summan välisen erotuksen.

(101)

Järjestelymaksun asianmukaiseksi vertailuarvoksi vahvistettiin 1,5 prosenttia ja uusimismaksun vertailuarvoksi 1,25 prosenttia julkisesti saatavilla olevien tietojen (40) ja johdanto-osan 55 kappaleessa mainituissa aikaisemmissa tutkimuksissa käytettyjen vertailuarvojen perusteella.

(102)

Periaatteessa järjestelymaksu ja uusimismaksu maksetaan kertasuorituksena, kun avataan uusi luottolimiitti tai uusitaan olemassa oleva luottolimiitti. Laskelmia varten komissio otti kuitenkin huomioon luottolimiitit, jotka oli avattu tai uusittu ennen tutkimusajanjaksoa mutta jotka olivat otokseen valittujen ryhmien käytettävissä tutkimusajanjakson aikana, sekä luottolimiitit, jotka avattiin tutkimusajanjakson aikana. Komissio laski edun sen tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon sisältyvän ajanjakson perusteella, jona luottolimiitti oli käytettävissä.

(103)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Giti-ryhmä väitti, että käytetty vertailuarvo ei ollut asianmukainen ja että komissio käytti virheellisesti pienen pankin myöntämiä GBP-määräisiä luottolimiittejä osoituksena siitä, että luottolimiittien avaamisesta perittävien maksujen puuttuminen Kiinan pankeissa on tukea. Lisäksi Giti väitti, että joissakin luottolimiiteissä oli tosiasiassa kyse uusituista aiemmista luottolimiiteistä, vaikka komissio sovelsi niihin avausmaksun vertailuarvoa.

(104)

Komissio ei pitänyt käytettyä vertailuarvoa perusteettoman korkeana. Itse asiassa se oli hyvin lähellä aiemmissa tutkimuksissa käytettyä arvoa, ja se perustui julkisesti saatavilla oleviin tietoihin. Sitä, että tuottajat eivät käytä GBP-valuuttaa, ei pidetty merkittävänä seikkana valitun vertailuarvon sopivuuden kannalta, sillä merkityksellisiä ovat ne markkinaehdot, joilla lainaa tarjotaan (valuutasta rippumatta). Giti ei myöskään ilmoittanut mistään luottolimiiteistä kyselylomakevastauksessaan, ja vasta tarkastuskäynnin aikana komissiolle selvisi, että yrityksellä oli aktiivisia luottolimiittejä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Viejä ei kuitenkaan toimittanut mitään näyttöä, esimerkiksi allekirjoitettua sopimusta, josta ilmenisi, että kyseiset luottolimiitit ovat uusittuja aiempia luottolimiittejä. Komissio käytti sen vuoksi avausmaksun vertailuarvoa näissä tapauksissa.

(105)

Hankook väitti lisäksi, että komission olisi ensisijaisesti käytettävä tarjoavassa maassa saatavilla olevia tietoja. Yritys väitti, että korealaisen pankin Kiinassa toimiva sivuliike tarjoaa luottolimiittejä maksua vastaan, minkä vuoksi tätä maksua olisi käytettävä viejän kaikkien luottolimiittien etuuslaskennassa. Komissio käytti kolmansien maiden maksuja, sillä se ei löytänyt sellaisia otokseen valituille yrityksille myönnettyjä luottolimiittejä, joista olisi peritty markkinoilla normaalisti perittäviä maksuja. Näin ollen vaikka ulkomaanvaluuttaa käyttävä kiinalainen pankki olisi tarjonnut luottolimiittejä maksua vastaan, kuten viejä väitti, tätä maksua ei peritty tai se perittiin huomattavan vääristyneenä. Koska kiinalaiset pankit eivät ole tehneet yhteistyötä meneillään olevassa tutkimuksessa, komissio ei pysty vahvistamaan näitä tietoja tässä tutkimuksessa. Viejä ei myöskään toimittanut tuntemattoman verkkosivuston koreankielistä (osittain käännettyä) tulostetta lukuun ottamatta mitään näyttöä siitä, että tätä maksua todella perittäisiin Kiinassa. Sen vuoksi myös tämä väite jätetiin huomiotta.

(106)

Otokseen valittujen yritysryhmien etuuskohtelun mukaisten lainojen osalta vahvistettu tukiprosentti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

Luottolimiitit

(107)

Pankkivekselit ovat rahoitustuotteita, joilla on tarkoitus kehittää aktiivisemmat kotimaiset rahamarkkinat laajentamalla luottomahdollisuuksia. Kyseessä on tietynmuotoinen lyhytaikainen rahoitus, jolla voidaan vähentää asettajan rahoituskustannuksia ja parantaa pääomatehokkuutta (41). Bank of Chinan verkkosivustolla todetaan lisäksi, että ”pankkivekselillä voidaan taata ostajan ja myyjän välisen sopimuksen tekeminen ja toteutuminen sekä edistää pääoman tuottoa Bank of Chinan luoton avulla”. (42) Lisäksi DBS Bank mainostaa verkkosivustollaan pankkivekseleitä keinona ”parantaa käyttöpääomaa lykkäämällä maksuja”. (43)

(108)

Komissio totesi jo aiemmissa tutkimuksissa, että pankkivekseleitä käytetään laajalti maksuvälineenä liiketoimissa korvaamaan rahamääräystä, mikä helpottaa asettajan käteisliikevaihto- ja käyttöpääomatilannetta. (44) Käteisvarojen kannalta tarkasteltuna tämä rahoitusväline antaa asettajalle maksulykkäystä 6 kuukaudesta yhteen vuoteen, koska liiketoimen tosiasiallinen käteismaksu tapahtuu pankkivekselin maturiteettipäivänä eikä sillä hetkellä, kun asettajan on maksettava tavarantoimittajalleen. Ellei tällaista välinettä olisi, asettajan olisi joko käytettävä käyttöpääomaansa, mistä aiheutuu kustannuksia, tai hankittava lyhytaikainen käyttöpääomalaina pankilta maksaakseen tavarantoimittajalle, mistä myös aiheutuu kustannuksia. Maksamalla pankkivekseleillä asettaja käyttää hankittuja tavaroita tai palveluja 3 kuukaudesta yhteen vuoteen suorittamatta käteisvaroja ja kantamatta mitään kustannuksia.

(109)

Tavanomaisissa markkinaolosuhteissa pankkivekseleiden käytöstä rahoitusvälineinä aiheutuisi asettajalle rahoituskustannuksia. Tarkastelua koskevassa tutkimuksessa kävi ilmi, että Giti-ryhmä käytti pankkivekseleitä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja maksoi pankin tarjoamasta palvelusta vain palkkion, joka oli yleensä 0,05 prosenttia pankkivekselin nimellisarvosta. Pankkivekselien kautta tapahtuneesta rahoituksesta ei kuitenkaan aiheutunut kustannuksia, kun yritykset lykkäsivät käteismaksua tavaroiden ja palvelujen toimittamisesta. Komissio katsoi sen vuoksi, että tutkimuksen kohteena olleet Giti-ryhmän yritykset saivat etua pankkivekselin muodossa annetusta rahoituksesta, josta niille ei aiheutunut mitään kustannuksia. Hankookin osalta ei löytynyt näyttöä tällaisesta edusta.

(110)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Kiinassa käytössä oleva pankkivekselijärjestelmä tarjosi kaikille vientiä harjoittaville tuottajille ilmaista rahoitusta niiden toimintaan, mistä koitui tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavaa etua 115–120 kappaleessa kuvatulla tavalla perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan ja 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(111)

Komissio vahvisti aiemmassa tutkimuksessa (45), että pankkivekseleillä on käytännössä sama tarkoitus ja vaikutus kuin lyhytaikaisilla käyttöpääomalainoilla, koska yritykset käyttävät niitä laajalti rahoittaakseen toimintaansa käyttämättä lyhytaikaisia käyttöpääomalainoja, minkä vuoksi niistä pitäisi aiheutua vastaava kustannus kuin lyhytaikaisesta käyttöpääomalainarahoituksesta.

(112)

Mitä tulee erityisyyteen, päätöksen nro 40 mukaan rahoituslaitosten on tarjottava luottotukea kannustettaville tuotannonaloille, kuten 71 kappaleessa mainitaan.

(113)

Komissio katsoi, että pankkivekselit ovat toinen etuuskohtelun mukaisen rahoitustuen muoto, jonka rahoituslaitokset tarjoavat kannustettaville tuotannonaloille, kuten rengasteollisuudelle. Kuten edellä 3.3 jaksossa todetaan, rengasteollisuus kuuluu kannustettaviin tuotannonaloihin ja se voi näin ollen saada kaikkea mahdollista rahoitustukea. Eräänä rahoitusmuotona pankkivekselit ovat osa rahoituslaitosten kannustettaville tuotannonaloille, kuten rangastuotannon alalle, antamaa etuuskohtelun mukaista rahoitustukijärjestelmää.

(114)

Ei esitetty mitään näyttöä, että mikä tahansa yritys Kiinassa (muu kuin kannustettaviin tuotannonaloihin kuuluva) voisi saada etua pankkivekseleistä samoilla etuuskohteluun perustuvilla ehdoilla.

(115)

Tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavan tuen määrän laskemista varten komissio arvioi tuensaajille tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla koituneen edun.

(116)

Komissio totesi, että Giti-ryhmä käytti pankkivekseleitä lyhytaikaisiin rahoitustarpeisiinsa maksamatta korvausta.

(117)

Komissio päätteli, että asettajan olisi maksettava pankkivekseleistä korvaus rahoituskaudelta. Komissio katsoi, että rahoituskausi alkoi pankkivekselin asettamispäivänä ja päättyi pankkivekselin maturiteettipäivänä. Ennen tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa asetettujen pankkivekselien sekä sellaisten pankkivekselien osalta, joiden erääntymispäivä on tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson päättymisen jälkeen, komissio laski ainoastaan tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson kattamalta rahoituskaudelta saadun edun.

(118)

Perusasetuksen 6 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan mukaisesti ja ottaen huomioon, että pankkivekselit ovat eräänlaista lyhytaikaista rahoitusta ja että niillä on sama tarkoitus kuin lyhytaikaisilla käyttöpääomalainoilla, komissio katsoi tuensaajille koituneeksi eduksi seuraavien erotuksen: määrä, jonka yritys maksoi tosiasiallisesti korvauksena pankkivekseleistä saamastaan rahoituksesta, sekä määrä, joka sen pitäisi maksaa lyhytaikaiseen rahoitukseen sovellettavan koron perusteella.

(119)

Komissio määritti lyhytaikaisen rahoituksen kustannusten maksamatta jättämisestä aiheutuvan etuuden. Komissio katsoi aiempien tutkimusten (46) perusteella, että pankkivekseleihin olisi liityttävä vastaava kustannus kuin lyhytaikaiseen lainarahoitukseen. Komissio käytti näin ollen samaa menetelmää kuin CNY-määräiseen lyhytaikaiseen lainarahoitukseen.

(120)

Otokseen valittujen yritysryhmien etuuskohtelun mukaisten lainojen osalta vahvistettu tukiprosentti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

Pankkivekselit

(121)

Tarkastelua koskevassa tutkimuksessa kävi ilmi, että molemmat otokseen valitut vientiä harjoittavien tuottajien ryhmät saivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla etua etuuskohtelun mukaisista lainoista. Kun otetaan huomioon taloudellisen tuen olemassaolo, vientiä harjoittaville tuottajille koituva etuus ja tuen erityisyys, näitä lainoja, luottolimiittejä ja pankkivekseleitä olisi pidettävä tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavana.

(122)

Otokseen valittujen yritysryhmien etuuskohtelun mukaisten lainojen osalta vahvistettu tukiprosentti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

Etuuskohtelun mukaiset lainat

(123)

Pyynnön esittäjä tekijä väitti pyynnössä, että Sinosure tarjosi vientiluottovakuutuksen etuuskohtelun mukaisilla ehdoilla tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajille.

(124)

Sinosuren tarjoamien tukien oikeusperusta on seuraava:

(125)

valtioneuvoston antama ilmoitus strategisen päätöksen kohteena olevien uusien tuotannonalojen vauhdittamisen edistämisestä ja kehittämisestä (Guo Fa [2010] nro 32, 18.10.2010) ja sen täytäntöönpano-ohjeet (Guo Fa [2011] nro 310, 21.10.2011) (47).

(126)

Komissio on todennut viimeaikaisissa tukien vastaisissa tutkimuksissa (48), että Sinosure on perusasetuksen 2 artiklan b kohdassa tarkoitettu julkinen elin. Samoin kuin edellä esitetyn etuuskohteluun perustuvien lainojen tapauksessa päätelmä, jonka mukaan Sinosurelle on annettu viranomaistehtäviä, perustuu valtion omistajuutta koskeviin käytettävissä oleviin tietoihin, virallisiin aihetodisteisiin valtion määräysvallasta sekä näyttöön, joka osoittaa, että Kiinan viranomaiset määräävät edelleen merkityksellisellä tavalla Sinosuren käyttäytymistä.

(127)

Kuten muissa viimeaikaisissa tutkimuksissa (49) on vahvistettu, Sinosure on kokonaan valtion omistuksessa ja valtiolla on täysi taloudellinen määräysvalta siinä. Sinosure on 100-prosenttisesti valtioneuvoston omistuksessa. Yhtiöjärjestyksessä todetaan, että yrityksen liiketoiminnasta vastaava yksikkö on valtiovarainministeriö. Sinosuren on toimitettava tilinpäätös- ja kirjanpitoraportit ja talousarvioraportti valtiovarainministeriölle tarkastelua ja hyväksyntää varten.

(128)

Valtion määräysvallan osalta voidaan todeta, että koska Sinosure on kokonaan valtion omistuksessa, sillä ei ole johtokuntaa. Hallintoneuvoston kaikki jäsenet ovat valtioneuvoston nimittämiä ja hoitavat tehtävänsä valtion omistamien keskeisten rahoituslaitosten hallintoneuvostoja koskevien väliaikaisten säännösten mukaisesti. Myös Sinosuren ylin johto on valtioneuvoston nimittämä.

(129)

Komissio totesi alkuperäisessä tutkimuksessa, että Sinosure esitti virallisia aihetodisteita valtion määräysvallasta rengasteollisuuden suhteen. Komissio totesi, että kaupan edistämisstrategian täytäntöönpanoa tieteen ja teknologian avulla vientiluottovakuutusta hyödyntämällä koskevan ilmoituksen mukaisesti Sinosuren odotettiin lisäävän tukeaan keskeisille tuotannonaloille ja huipputeknologian alan tuotteille. Kyseiset tuotteet mainitaan nimenomaisesti vuoden 2006 Kiinan huipputeknologian alan tuotteiden vientiluettelossa, johon sisältyvät ”uudet henkilö- tai kuorma-ajoneuvoihin tarkoitetut pneumaattiset vyörenkaat (tarkoittaa kumisia moottoriajoneuvojen renkaita, joiden poikkileikkausleveys ≥ 24 tuumaa),”. (50)

(130)

Pyynnön esittäjä väitti pyynnössä, että huipputeknologian alan tuotteiden vientiluettelo on edelleenkin käytössä eikä sen muuttamisesta ole nähtävissä merkkejä.

(131)

Edellä esitettyjen tekijöiden perusteella, ja koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio päätteli, että Sinosure on julkinen elin, jolle on annettu viranomaistehtäviä. Samoihin päätelmiin oli päädytty aiemmissa Kiinan kannustettavia tuotannonaloja koskevissa tukien vastaisissa tutkimuksissa, kuten edellä olevasta johdanto-osan 55 kappaleesta ilmenee.

(132)

Koska Sinosure on julkinen elin, jolle on annettu viranomaisten toimivaltaa ja joka panee valtion lakeja ja suunnitelmia täytäntöön, vientiluottovakuutuksen tarjoaminen renkaiden tuottajille on rahoitustukea, jota annetaan mahdollisen suoran valtion varojen siirron muodossa perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(133)

Pyynnössä toimitettujen tietojen ja hiljattaisten tutkimusten perusteella komissio päätteli, että perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohdassa tarkoitettua etua esiintyy, koska Sinosuren julkista politiikkaa koskevana tehtävänä on tarjota vientiluottovakuutuksia suotuisammin ehdoin kuin vastaanottaja yleensä saisi markkinoilta tai vakuutusturvaa, jota ei muutoin olisi lainkaan saatavilla markkinoilla. Erityisyys

(134)

Nämä tuet ovat riippuvaisia vientituloksesta perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti, ja sen vuoksi erityisiä.

(135)

Yhden otokseen valituista yrityksistä eli Hankook-ryhmän on todettu saaneen etua tukijärjestelmästä. Komissio on laskenut tämän tuottajan saaman edun. Komissio ei löytänyt näyttöä siitä, että Giti-ryhmä olisi saanut etua tukijärjestelmästä.

(136)

Koska Sinosuren osuus Kiinan kotimaisista vientivakuutusmarkkinoista on noin 90 prosenttia, komissio ei löytänyt markkinoihin perustuvaa kotimaista vakuutusmaksua. Aiempien tukien vastaisten tutkimusten mukaisesti komissio käytti asianmukaisinta ulkoista viitearvoa, josta oli helposti saatavilla tietoja, eli Yhdysvaltojen Export-Import Bank -pankin vakuutusmaksuja, joita se sovelsi muihin kuin rahoituslaitoksiin OECD-maihin vientiä varten.

(137)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tehtyjä vientivakuutusmaksujen palautuksia pidettiin avustuksena. Koska ei ollut näyttöä yrityksille aiheutuneista lisäkustannuksista, joiden osalta olisi tarvittu oikaisua, etuus laskettiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun palautuksen kokonaismäärästä.

(138)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Hankook-ryhmä huomautti, että kaikkea vientiä koskevaa kokonaisetua ei pitäisi kohdentaa laskennassa vain tarkasteltavana olevan tuotteen viennille unioniin. Komissio korjasi virheen ja kohdensi edun kaiken viennin kokonaisliikevaihdolle, mikä ei kuitenkaan merkittävästi muuttanut todetun tuen määrää.

(139)

Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tässä järjestelmässä vahvistettu tukiprosentti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

Etuuskohtelun mukainen rahoitus ja vakuutukset: vientiluottovakuutukset

(140)

Yksikään luonnonkumin, synteettisen kumin, hiilimustan ja nailonkordin tuottajista, jotka olivat tarjonneet tuotantopanoksia otokseen valituille yrityksille, ei vastannut niihin erityisiin kyselylomakkeisiin, jotka komissio oli pyytänyt Kiinan viranomaisia toimittamaan niille.

(141)

Koska komissio ei saanut tietoja otokseen valituille yrityksille tuotantopanoksia toimittavien valtio-omisteisten tuottajien ohjaus- ja hallintojärjestelmästä eikä yrityskohtaisia tietoja näiden tavarantoimittajien otokseen valituille yrityksille toimittamien tuotantopanosten hinnoittelusta, komission oli perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti tukeuduttava käytettävissä oleviin tietoihin tehdessään päätelmänsä luonnonkumin, synteettisen kumin, hiilimustan ja nailonkordin tarjoamisesta riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan.

(142)

Kaikki otokseen valitut yritykset ostivat sähköä energiatoimittajien kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Verkkosähkön ostohinnoissa noudatettiin suurille teollisuusasiakkaille maakunnan tasolla virallisesti vahvistettua hintatasoa. Kuten aiemmissa tutkimuksissa todettiin (51), sähkönostomarkkinoita säännellään energian markkinahinnan vapauttamista koskevan uudistuksen toteuttamisesta huolimatta edelleen tiukasti.

(143)

Komissio vahvisti tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana, että otokseen valitut yritykset saivat etua sähkökustannustensa vähennyksistä tai palautuksista.

(144)

Oikeusperusta on seuraava:

(145)

Komissio vahvisti, että otokseen valitut yritykset ostivat sähköä ja saivat etua sähkökustannusten alennuksista tai palautuksista/mukautuksista, koska ne osallistuivat markkinasuuntautuneiden sähkökauppojen pilottiohjelmaan.

(146)

Koska Kiinan viranomaiset eivät tehneet yhteistyötä, komissio käytti alkuperäisestä tutkimuksesta peräisin olevia tietoja. Komissio totesi lisäksi, että tutkitut yritykset voivat ostaa sähköä suoraan sähköntuottajilta allekirjoittamalla suoria ostosopimuksia sen sijaan, että ne ostaisivat sähköä sähköverkosta. Tällaisissa sopimuksissa tarjotaan tietty sähkömäärä tiettyyn hintaan, joka on alempi kuin provinssin tasolla suurille teollisille käyttäjille vahvistettu virallinen hinta.

(147)

Kuten aiemmissa tutkimuksissa todettiin (52), kaikilla suurilla teollisuusasiakkailla ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta tehdä tällaisia suoria sopimuksia. Valtakunnallisella tasolla sähkökauppajärjestelmän uudistamisen syventämistä koskevissa Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean ja valtioneuvoston lausunnoissa täsmennetään muun muassa, että ”yritykset, jotka eivät noudata kansallista teollisuuspolitiikkaa ja joiden tuotteet ja prosessit kuuluvat poistettaviin, eivät saa osallistua suoriin liiketoimiin” (53). Samoissa lausunnoissa todetaan myös, että ”kun käyttöoikeusstandardit on määritetty, meidän olisi myös päivitettävä paikallisten sähköntuotantoyritysten ja sähkön vähittäismyyjien luetteloita, jotka täyttävät hallitusten vuosittain julkaisemat standardit, ja pantava täytäntöön käyttäjäluettelon dynaaminen sääntely. Luetteloon sisältyvät sähköntuotantoyritykset, sähkön vähittäismyyjät ja käyttäjät voivat rekisteröityä vapaaehtoisesti kauppalaitoksiin tullakseen markkinatoimijoiksi.” Suoran kaupankäynnin järjestelmään osallistumiseksi yrityksen olisi sen vuoksi täytettävä tietyt vaatimukset ja se olisi sisällytettävä ”käyttäjäluetteloon”.

(148)

Käytännössä suoraa sähkökauppaa harjoittavat provinssit. Yritysten on haettava provinssin viranomaisilta hyväksyntä, jotta ne voivat osallistua suoraa sähkönmyyntiä koskevaan pilottijärjestelyyn, ja niiden on täytettävä tietyt kriteerit. Joidenkin yritysten osalta ei ole tosiasiallista markkinoihin perustuvaa neuvottelu- tai tarjouskilpailumenettelyä, koska suorilla sopimuksilla ostetut määrät eivät perustu todelliseen tarjontaan ja kysyntään. Sähkön tuottajat ja käyttäjät eivät voi vapaasti myydä tai ostaa kaikkea sähköään suoraan. Niitä rajoittavat määrälliset kiintiöt, jotka paikallisviranomaiset niille myöntävät. Vaikka hinnat on tarkoitus neuvotella suoraan sähkön tuottajien ja käyttäjien tai välityspalveluyritysten välillä, yrityksille lähetettävät laskut tulevat edelleen valtion verkkoyhtiöltä. Kaikki allekirjoitetut suoria ostoja koskevat sopimukset on toimitettava paikallisviranomaisille arkistoitavaksi.

(149)

Kiinan viranomaiset julkaisivat vuonna 2018 kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission ja kansallisen energiaviraston yleiskirjeen markkinasuuntautuneen sähkökaupan aktiivisesta edistämisestä ja kauppamekanismin parantamisesta edelleen. Vaikka yleiskirjeellä pyritään lisäämään suorien liiketoimien määrää sähkömarkkinoilla, siinä kuitenkin mainitaan nimenomaisesti tietyt tuotannonalat, mukaan lukien huipputeknologian alan tuotannonalat kuten rengasala, tuettavina tuotannonaloina, jotka saavat etua sähkömarkkinoiden vapauttamisesta. Erityisesti yleiskirjeen III jakson ”Vaatimukset täyttävien käyttäjien osallistumisen mahdollistaminen” 2 kohdassa todetaan, että ”kannustetaan kehittyviä tuotannonaloja, joilla on suurta lisäarvoa, kuten huipputeknologiaan, internetiin, massadataan ja laadukkaaseen valmistusteollisuuteen liittyviä aloja, sekä yrityksiä, joilla on erityisetuja ja -ominaisuuksia ja huipputeknologiasisältöä, osallistumaan liiketoimiin, jotka on vapautettu jännitetasoa ja sähkönkulutusta koskevista rajoituksista”.

(150)

Lisäksi kaupallisesti toimivien käyttäjien sähkön tuotanto- ja kulutussuunnitelman täydellistä vapauttamista koskevassa ilmoituksessa, jonka tavoitteena on sähkömarkkinoiden vapauttaminen, todetaan, että ”sähkön kaupallisista käyttäjistä ne, jotka eivät noudata kansallista teollisuuspolitiikkaa, eivät saa väliaikaisesti osallistua markkinasuuntautuneisiin liiketoimiin, ja sähkön käyttäjät, joiden tuotteet ja prosessit kuuluvat teollisuuden rakennemuutoksia koskevan ohjeistavan luettelon poistettuihin ja rajoitettuihin luokkiin, noudattavat tiukasti nykyistä eriytettyä sähkön hintapolitiikkaa”.

(151)

Sen vuoksi lainsäädännössä säädetään sähkömarkkinoilla suoritettavien suorien liiketoimien valikoivasta soveltamisesta tiettyihin toimialoihin, kuten kansallisen teollisuuspolitiikan mukaisiin teollisuudenaloihin, keskittyen erityisesti huipputeknologian teollisuuteen. Tämän seurauksena nämä tuotannonalat maksavat alhaisemmat hinnat sähköstä.

(152)

Komissio katsoi näin ollen, että alennettu sähkön hinta ja palautukset/mukautukset, jotka ovat seurausta otokseen valittujen yritysten osallistumisesta suoraan sähkökauppaan, ovat perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tukea. Asianomaisille yrityksille koituu etua Kiinan viranomaisten (eli sähköverkon operaattorin) menettämien tulojen muodossa. Vastaanottajien saama etu on yhtä suuri kuin sähkökustannusten säästöt, jotka saadaan joko alennetuista sähkön hinnoista tai palautuksista/mukautuksista, koska sähkön toimitushinta alitti normaalin verkkohinnan, jonka muut suuret teollisuuskäyttäjät maksoivat ja jotka eivät voineet hyötyä suorasta toimituksesta tai jotka eivät kuuluneet suoria toimituksia koskevaan pilottihankkeeseen.

(153)

Tuki on erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, koska lainsäädännössä rajoitetaan järjestelmän soveltaminen vain yrityksiin, joiden toiminta on tiettyjen valtion määrittelemien teollisuuspolitiikan tavoitteiden mukaista ja joiden tuotteita tai prosesseja pidetään tukkikelpoisina.

(154)

Näin ollen komissio päätteli, että tukijärjestelmä oli käytössä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja että se on erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(155)

Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrä laskettiin tuensaajille tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Etu laskettiin normaalin verkkohinnan mukaisesti maksettavan sähkön kokonaishinnan ja alennetun hinnan mukaisesti maksetun sähkön kokonaishinnan erotuksena.

(156)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Hankook väitti, että komissio ei ollut käyttänyt ryhmän yhtä yritystä, CHKT:tä, koskevissa laskelmissa yrityksen kyselylomakevastauksessa lähettämän tiedoston tarkistettua versiota. Yritys oli aluksi laskenut sähköstä maksettaviin summiin sovellettavat maksut sellaisten hintojen perusteella, joissa ei ollut mukana viranomaismaksuja, kun taas siirtohinnoissa nämä maksut olivat mukana. Sen vuoksi yritys toimitti ennen tarkastuskäyntiä tarkistetun version CHKT:n maksamista sähkön hinnoista. CHKT väitti, että komission olisi laskettava etu näiden tarkistettujen hintojen perusteella. Komissio analysoi tämän väitteen ja totesi, että se oli perusteltu. Sen vuoksi komissio korjasi virheen ja käytti edun laskemisen perustana CHKT:n maksamia hintoja, joissa oli mukana viranomaismaksut.

(157)

Hankook väitti lisäksi, että komissio sovelsi virheellisesti nollausmenetelmää ja jätti huomiotta kuukausittaiset maksutapahtumat, joissa etua ei havaittu. Komissio muistutti, että etu oli laskettu ottamalla huomioon kaikki maksutapahtumat ja vertaamalla niitä verkkohintoihin sen selvittämiseksi, oliko yritys saanut palvelun riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan. Vertailu tehtiin samojen tai eniten vastaavien palvelujen välillä, esimerkiksi sama tariffi (kysyntävaihtelu) tai käyttöaika ja -alue. Näin ollen niissä tapauksissa, joissa etua ei havaittu, maksutapahtumia ei otettu huomioon kokonaisetua laskettaessa. Komissio ei nähnyt mitään syytä, miksi yrityksen väittämä kompensointimenetelmä olisi perusteltu ja sitä pitäisi käyttää tuen määrän laskemisessa, ja näin ollen väite jätettiin huomiotta.

(158)

Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tässä järjestelmässä vahvistettu tukiprosentti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

Sähkön tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan

(159)

Komissio vahvisti alkuperäisessä tutkimuksessa, että Kiinan rengasteollisuus sai etua maan tarjoamisesta ja erityisesti maankäyttöoikeuksien tarjoamisesta riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan.

(160)

Maankäyttöoikeuksia koskevat säännökset kuuluvat Kiinan kansantasavallan maanhallintalain piiriin. Myös seuraavat asiakirjat muodostavat osan oikeusperustaa:

(161)

Valtion omistaman rakennusmaan käyttöoikeuksien myöntämistä tarjousten, huutokauppojen ja hintanoteerausten kautta koskevien säännösten 10 §:n mukaan paikalliset viranomaiset päättävät maan hinnoista vain joka kolmas vuosi päivitettävän kaupunkien maa-alueita koskevan arviointijärjestelmän ja valtion teollisuuspolitiikan mukaisesti.

(162)

Aiemmissa tutkimuksissa (61) komissio totesi, että maankäyttöoikeuksista Kiinassa maksetut hinnat eivät edusta tarjonnan ja kysynnän mukaan vapaasti määräytyviä markkinahintoja, koska katsottiin, että huutokauppajärjestelmä on epäselvä ja läpinäkymätön ja toimii huonosti käytännössä ja että viranomaiset päättivät hinnoista mielivaltaisesti. Kuten edellä olevassa kappaleessa todetaan, viranomaiset päättivät hinnoista kaupunkien maa-alueita koskevan arviointijärjestelmän mukaisesti, jossa niitä ohjeistetaan ottamaan teollisuusmaan hintoja asettaessaan huomioon myös teollisuuspolitiikka.

(163)

Koska teollisuusmaan käyttöoikeuksien saaminen on helpompaa tietyn tuotannonalan yrityksille, komissio totesi, että paikallisten viranomaisten on otettava valtion teollisuuspolitiikka huomioon hintoja määrittäessään, kuten edellä on mainittu. Rengasteollisuus luokitellaan tässä teollisuuspolitiikassa kannustettavaksi tuotannonalaksi. Lisäksi valtioneuvoston päätöksen nro 40 mukaan viranomaiset ottavat maata tarjotessaan huomioon teollisuuden rakennemuutoksia koskevan ohjeistavan luettelon ja teollisuuspolitiikan. Päätöksen nro 40 XVIII §:ssä todetaan selvästi, että ”rajoitetut” tuotannonalat eivät voi saada maankäyttöoikeuksia. Tästä seuraa, että tuki on erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti, sillä vain tiettyjen tuotannonalojen, tässä tapauksessa rengasalan, yrityksille annetaan mahdollisuus hankkia teollisuusmaata edullisesti ja viranomaisten käytännöt alalla ovat epäselviä ja läpinäkymättömiä.

(164)

Tarkastelua koskevassa tutkimuksessa ei käynyt ilmi merkittäviä muutoksia otokseen valittujen tuottajien suhteen. Vain yksi Giti-ryhmään kuuluva vientiä harjoittava tuottaja osti uutta tonttimaata tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun mennessä.

(165)

Tutkimuksen havainnot vahvistavat, ettei maankäyttöoikeuksien myöntämistä ja hankkimista koskeva tilanne Kiinassa ole avoin ja että viranomaiset asettavat hinnat mielivaltaisesti.

(166)

Aiempien tutkimusten (62) tavoin ja perusasetuksen 6 artiklan d alakohdan ii alakohdan mukaisesti ulkoisena viitearvona käytettiin Taiwanin, Penghun, Kinmenin ja Matsun erillisen tullialueen, jäljempänä ’Taiwan’, maan hintoja. (63) Vastaanottajille koitunut etu lasketaan ottaen huomioon kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan maankäyttöoikeuksista tosiasiallisesti maksaman summan (eli sopimuksessa mainitun tosiasiallisen hinnan ja tarvittaessa sopimuksessa mainitun hinnan, josta on vähennetty paikallisviranomaisten palautukset/avustukset) ja Taiwanin vertailuarvon perusteella normaalisti maksettavaksi tulevan summan välinen erotus.

(167)

Komissio piti Taiwania soveltuvana ulkoisena viitearvona seuraavista syistä:

(168)

Aiemmissa tutkimuksissa (64) (65) sovelletun menetelmän mukaisesti komissio käytti laskelmissaan Taiwanille vahvistettua keskimääräistä maan hintaa neliömetriä kohti oikaistuna inflaatiolla ja BKT:n kehityksellä maankäyttöoikeuksia koskevien sopimusten tekopäivästä lukien. Teollisuuskäyttöön tarkoitetun maan hintoja koskevat tiedot vuodelta 2015 saatiin Taiwanin talousministeriön teollisuusviraston verkkosivustolta (66). Aiempien vuosien hintoja oikaistiin Taiwanin osalta inflaatioasteen ja asukaskohtaisen BKT:n kehityksen perusteella nykyhintoina Yhdysvaltojen dollareina (saatu Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vuoden 2015 julkaisusta).

(169)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa väitti, että Taiwan ei sovi vertailukohdaksi, koska muun muassa Taiwanin taloudellisen kehityksen taso on erilainen ja on muita maita, joiden teollinen infrastruktuuri on samalla tasolla. Hankook väitti, että komission olisi sen vuoksi käytettävä vertailukohtana Thaimaata, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa oli tehty. Giti väitti, että Taiwan ei ole sopiva vertailukohta, sillä sen markkinaolosuhteet eivät vastaa Kiinan olosuhteita ja sen hintoja ei ollut oikaistu mitenkään Manner-Kiinan markkinaolosuhteiden mukaisiksi.

(170)

Komissio katsoi, että Taiwanin valinta soveltuvaksi ulkoiseksi viitearvoksi perustui asetuksen johdanto-osan 168 kappaleessa mainittujen useiden tekijöiden tarkasteluun ja viimeaikaiseen tutkimukseen (67), mikä oli riittävä peruste sen valintaan viitearvoksi, myös ottaen huomioon vertailu Taiwanin teollisuusalueiden ja Kiinan vastaavien teollistuneiden maakuntien välillä. Komissio katsoi kuitenkin, että vaikka maankäyttöoikeuksiin Manner-Kiinassa ja maan myyntiin Taiwanissa liittyi tiettyjä markkinaolosuhteiden eroja, ne eivät ole luonteeltaan sellaisia, että Taiwanin valinta vertailukohdaksi olisi sen vuoksi sopimaton. Komissio ei löytänyt tutkimuksen aikana muuta sopivaa vertailukohtaa tai oikaisumenetelmää, jossa olisi riittävän hyvin otettu huomioon nämä markkinaolosuhteiden erot. Lisäksi komissio päätti käytettävästä vertailukohdasta oman arvionsa ja tutkimuksensa perusteella eikä kolmansien maiden omissa menettelyissään tekemien päätelmien pohjalta. Tämän perusteella väite oli hylättävä.

(171)

Giti väitti, että tonttia, johon se oli hankkinut oikeudet tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ei pitäisi ottaa huomioon etua laskettaessa, sillä sitä ei käytetä tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon. Yritys myönsi itse, että maan hankinnan tarkoitus oli rakentaa uusi tehdas ja lopulta siirtää tuotanto kyseiseen paikkaan. Sillä, että paikassa ei tällä hetkellä harjoiteta tuotantoa, ei ole merkitystä yrityksen saaman tuen määrän kannalta. Yritys on saanut edun, ja sen vuoksi tontti on otettu huomioon tuen määrän laskennassa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Väite on jätetty huomiotta.

(172)

Perusasetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti tuen määrä on jaettu tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle käyttäen tavanomaista teolliseen käyttöön tarkoitettujen maankäyttöoikeuksien käyttöaikaa eli 50:tä vuotta. Tämä määrä on sen jälkeen jaettu asiaankuuluvien yritysten tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson kokonaisliikevaihdolle, koska tuki ei ole riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin.

(173)

Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tämän tuen osalta vahvistettu tukiprosentti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

Maankäyttöoikeuksien tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan

(174)

Kiinan kansantasavallan yritystuloverolain mukaan uuden ja huipputeknologian alan yritysten, joille valtion on annettava keskeistä tukea, tuloverokanta on 15 prosenttia normaalin 25 prosentin sijaan.

(175)

Komissio vahvisti alkuperäisessä tutkimuksessa, että renkaiden tuottajat saivat tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavia tukia etuuskohteluna tulovero-ohjelmissa ja muissa välittömän verotuksen ohjelmissa.

(176)

Koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio perusti kolmen erityisen ohjelman (yritystuloveroedut synergiaan tähtäävän käytön resurssituotteille, Tutkimus- ja kehitysmenojen (T&K) yritystuloverovähennykset ja maankäyttöä koskevat verovapautukset) osalta oikeusperustaa, tukikelpoisuutta, tuen luonnetta ja sen erityisyyttä koskevat päätelmänsä aiempien tutkimusten päätelmiin (68) ja otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tarkastettuihin kyselylomakevastauksiin. Näin ollen komissio pystyi laskemaan yksilöllisen tukiprosentin kullekin otokseen valitulle vientiä harjoittavalle tuottajalle.

(177)

Tulovero-ohjelmien ja muiden välittömän verotuksen ohjelmien todettiin olevan perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja 3 artiklan 2 kohdan mukaista, valtion menettämien tulojen muodossa olevaa tukea, josta on koitunut etua sitä saaneille yrityksille.

(178)

Ohjelman oikeusperusta on Kiinan yritystuloverolain 28 § ja 30 §:n 1 momentti, yritystuloverolain täytäntöönpanosääntöjen 93 § sekä seuraavat:

(179)

Verovähennyksistä voivat saada etua vain yritykset, jotka ovat osa tiettyjä valtion tukemia uuden ja huipputeknologian aloja ja valtion tukemien huipputeknologian alojen nykyisiä prioriteettialoja, jotka on lueteltu huipputeknologian teollisen kehittämisen tuoreimpia keskeisiä prioriteettialoja koskevissa suuntaviivoissa. Näissä suuntaviivoissa mainitaan selvästi renkaiden valmistusteknologia ja keskeiset raaka-aineet prioriteettialana.

(180)

Tästä toimenpiteestä etua saavien yritysten on täytettävä veroilmoitus ja sen liitteet. Edun täsmällinen määrä sisältyy veroilmoitukseen.

(181)

Komissio katsoo, että kyseinen verovähennys on perusasetuksen 3 artiklan 1 alakohdan a alakohdan ii alakohdan ja 3 artiklan 2 kohdan mukaista tukea, koska asianomaisille yrityksille koituu etua Kiinan viranomaisten menettämien tulojen muodossa. Edunsaajien saama etu on sama kuin tämän ohjelman kautta saatu verosäästö. Tuki on erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, koska lainsäädännössä rajoitetaan järjestelmän soveltaminen vain yrityksiin, jotka toimivat tietyillä valtion määrittelemillä huipputeknologian prioriteettialoilla, kuten jotkin huipputeknologian alat rengasteollisuudessa.

(182)

Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrä laskettiin tuensaajille tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Etu laskettiin normaalin verokannan mukaisesti maksettavan kokonaisveron ja alennetun verokannan mukaisesti maksettavan kokonaisveron erotuksena.

(183)

Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tämän tuen osalta vahvistettu tukiprosentti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

Välittömiä veroja koskevat vapautus- ja helpotusohjelmat

(184)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, tästä ohjelmasta myönnetään vapautus alv:sta ja tuontitulleista tuotannossa käytettävien tuotantohyödykkeiden tuonnissa. Otokseen valitut yritykset olivat saaneet vapautuksia sekä alv:stä että tuontitullista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tähän sisältyi aiempina vuosina tuotuja hyödykkeitä koskevia vapautuksia, mutta koska etu jaksotettiin kyseisten hyödykkeiden käyttöiän mukaan, se kohdistui osittain tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolle. Vaikka komissio ei löytänyt näyttöä siitä, että verovapautukset olivat suoraan sovellettavissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, komissio vahvisti, että otokseen valitut yritykset saivat edelleen tämän ohjelman kautta joitakin rajoitettuja etuja aiempina vuosina sovelletuista vapautuksista.

(185)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, tästä ohjelmasta annetaan 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua rahoitustukea Kiinan valtion menettämien tulojen muodossa, koska ulkomaisten sijoitusten kohteena olevat yritykset ja muut tukikelpoiset kotimaiset yritykset vapautetaan niille muutoin maksettaviksi tulevista alv:stä ja/tai tulleista. Siitä myös koituu vastaanottaville yrityksille perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua etua.

(186)

Ohjelma on erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Lainsäädännössä, jonka nojalla myöntävä viranomainen toimii, rajoitetaan ohjelmaan pääsy yrityksiin, jotka investoivat laissa tyhjentävästi määriteltyihin erityisiin liiketoimintaluokkiin ja kuuluvat joko kannustettavaan luokkaan tai rajoitettuun B-luokkaan (luettelo ulkomaisia investointeja ja teknologian siirtoa koskevista ohjeista yrityksille) tai jotka ovat sellaisia keskeisiä tuotannonaloja, tuotteita ja tekniikoita, joiden kehittämistä valtio kannustaa, koskevan luettelon mukaisia. Ohjelman tukikelpoisuuden rajoittamiseksi ei ole myöskään objektiivisia arviointiperusteita eikä pitävää näyttöä, jonka perusteella voitaisiin päätellä, että tukikelpoisuus on automaattista perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

(187)

Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrä laskettiin tuensaajille tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Tuensaajille koitunut etu on laitteiden tuonnin yhteydessä vapautettujen alv:n ja tullin määrä. Jotta voitiin varmistaa, että tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistava määrä kattoi vain tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson, saatu etu jaksotettiin laitteen eliniän perusteella yrityksen tavanomaisten kirjanpitomenettelyjen mukaisesti.

(188)

Kaikki otokseen valitut yritykset saivat etua tämän järjestelmän mukaisista hyvityksistä. Järjestelmän tukiprosentiksi vahvistettiin Hankook-ryhmän osalta 0,005 prosenttia ja Giti-ryhmän osalta 0,02 prosenttia.

(189)

Komissio totesi alkuperäisessä tutkimuksessa, että kaikki otokseen valitut yritykset oli luokiteltu ns. jalostuskauppaa harjoittaviksi yrityksiksi. Komissio totesi tarkastelua koskevassa tutkimuksessa, että tätä järjestelmää sovellettiin edelleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(190)

Kiinan kansantasavallan tullin jalostuskauppatavaroiden valvontaa koskevien toimenpiteiden (69) 3 §:n mukaan jalostuskaupalla tarkoitetaan liiketoimintaa, jossa yritys tuo maahan kokonaan tai osaksi raaka-aineet tai apuaineet, osat ja komponentit, komponenttien osat ja pakkausmateriaalit ja jälleenvie valmiit tuotteet jalostuksen tai kokoamisen jälkeen, mukaan luettuna toimitettujen ja tuotujen materiaalien jalostus. Toimenpiteiden 5 §:ssä todetaan, että jos verot kannetaan tuonnin aikana asiaa koskevien säännösten mukaisesti, tullin on hyvitettävä kannetuista veroista tosiasiallisesti jalostettujen ja jälleenvietyjen tavaroiden todennettu määrä valmiiden tavaroiden viennin jälkeen.

(191)

Ohjelman oikeusperusta:

(192)

Komissio totesi tarkastelua koskevassa tutkimuksessa, että kaikki otokseen valitut yritykset olivat rekisteröityneet tulliin jalostuskauppajärjestelmää varten ja että ne kaikki olivat saaneet vapautuksen ”tuonnin aikana kannetuista tulleista” (eli tuontitulleista) vietyjen renkaiden tuotantoon käytetyn luonnonkumin tuonnissa.

(193)

Tällainen järjestely vastaa perusasetuksen liitteessä I olevassa i kohdassa kuvattua tullinpalautusjärjestelmää. Liitteessä I olevan i kohdan mukaisesti tällaisten korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelyt voivat olla vientitukea siltä osin kuin niiden mukaisesti voidaan tuontimaksuista maksaa suurempia palautuksia kuin palautusvaatimuksen kohteena olevista tuoduista tuotantopanoksista alun perin on kannettu.

(194)

Sen määrittämiseksi, esiintyikö tällaisia suurempia palautuksia perusasetuksen liitteessä III olevan II kohdan mukaisesti, komissio pyysi Kiinan viranomaisilta lisätietoja yleisesti jalostuskauppajärjestelmästä ja erityisesti siihen liittyvien seuranta- ja todentamismenettelyjen olemassaolosta ja tosiasiallisesta soveltamisesta. Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet mitään tietoja tältä osin. Näin ollen komissio selvitti tuen olemassaolon alkuperäisen tutkimuksen havaintojen ja otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tarkastelua koskevassa tutkimuksessa antamien tietojen perusteella.

(195)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, Kiinan viranomaisilla on käytössä lainsäädäntökehys jalostuskauppajärjestelmän seurantaa varten. Komissio kuitenkin huomasi, että jotkin järjestelmään sisältyvät ominaisuudet saattavat johtaa liiallisiin palautuksiin.

(196)

Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien toimitiloihin tehtyjen tarkastuskäyntien aikana vaikutti lisäksi siltä, että tätä kehystä ei sovellettu tosiasiallisesti käytännössä. Komissio havaitsi esimerkiksi, että viejä ilmoitti sähköiseen tullijärjestelmään tiedot luonnonkumin tuonnista ja vietyjen renkaiden määristä, tarkasteltavana oleva tuote mukaan lukien. Kumin kulutus ilmoitetaan vakiokulutuksen mukaan, ja sitä verrataan todelliseen kulutukseen. Yhtä lukuun ottamatta kaikki otokseen valitut tuottajat käyttivät jalostuskauppajärjestelmässä samaa kulutusastetta kuin tuotannossaan. Komissio havaitsi tarkastuskäynnin aikana, että Giti Fujian ilmoitti tuotantoon käytetyn kumin kulutukseen kumia, jota ei ollut todellisuudessa käytetty tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Sen vuoksi komissio laski tiettyjen kumilaatujen kulutuksen ja selvitti, että todellinen kulutus oli eri kuin sähköiseen tullijärjestelmään ilmoitettu kulutus. Huomattakoon, että tämä ero ilmeni huolimatta tulliviranomaisten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tekemistä tarkastuksista otokseen valitun yrityksen toimitiloissa. Näistä havainnosta ilmoitettiin Kiinan viranomaisille, jotta ne voisivat tutkia tarkemmin kyseisiä liiketoimia.

(197)

Yksi Giti-ryhmään kuuluvista viejistä ei näin ollen maksanut kaikkia tuontitulleja, jotka olisi pitänyt maksaa.

(198)

Komissio päätteli, että jalostuskauppaa koskevaa Kiinan viranomaisten seurantajärjestelmää ei sovellettu tosiasiallisesti luonnonkumin osalta. Lisäksi komissio totesi, että vietyihin renkaisiin sovellettu jalostuskauppajärjestelmä luonnonkumin osalta johti liiallisiin tullinpalautuksiin, mikä on tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaa tukea perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti, koska tuontimaksuista maksetaan suurempia palautuksia, kuin palautusvaatimuksen kohteena olevista tuoduista tuotantopanoksista alun perin on kannettu.

(199)

Liialliset tullinpalautukset ovat myös erityisiä, koska ne ovat vientituloksesta riippuvaisia perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(200)

Etu laskettiin tutkimusajanjaksolla maksettavaksi tulevien tuontitullien määrän ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tosiasiallisesti maksettujen tuontitullien määrän erotuksen perusteella.

(201)

Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tällaisen tuen kokonaismäärä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

Tuontitullien palautus luonnonkumin osalta

(202)

Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien kaikista välillisiä veroja koskevista järjestelmistä ja tuontitariffijärjestelmistä saama tuen kokonaismäärä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

Välillisiä veroja koskevat vapautukset ja helpotukset

(203)

Komissio totesi alkuperäisessä tutkimuksessa, että jotkin otokseen valitut yritykset saivat erilaisia ympäristönsuojeluun ja päästöjen vähentämiseen liittyviä avustuksia sekä T&K:hon, teknologian uudistamiseen ja innovointiin liittyviä avustuksia.

(204)

Samoin kuin alkuperäisessä tutkimuksessa, molemmat otokseen valitut viejät saivat erilaisia tilapäisiä avustuksia.

(205)

Valtaosa otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamista ohjelmista perustui paikallisten viranomaisten antamiin ilmoituksiin. Lisäksi todettiin, että nämä ohjelmat olivat muun muassa seuraavissa säädöksissä määritettyjen yleisten politiikkojen mukaisia:

(206)

Koska Kiinan viranomaiset eivät tehneet yhteistyötä, komissio perusti avustusohjelmia koskevat päätelmänsä käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä toimitetut tiedot ja otokseen valittujen vientiä harjoittavien toimittajien antamat tiedot. Komissio päätteli, että vientiä harjoittavat tuottajat saivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla edelleen etua vastaavista ohjelmista kuin alkuperäisessä tutkimuksessa oli todettu.

(207)

Pyynnön esittäjä väitti, että kiinalaiset renkaiden viejät saivat etua näistä ohjelmista. Esimerkiksi Kiinan valtiovarainministeriö julkaisi toukokuussa 2022 hiilen huipputason ja hiilineutraaliuden saavuttamista koskevan Carbon Peak/Carbon Neutrality-toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on ”saavuttaa hiilineutraaliustavoite ja lujittaa rahoitustukipolitiikkaa ja kansallista 14. viisivuotissuunnitelmaa”. Tämän asiakirjan tavoitteena on siis toteuttaa valtion finanssipolitiikkaa, joka ”tukee alueita ja tuotannonaloja vihreän ja vähähiilisen siirtymän nopeuttamiseksi”. Näin ollen rengasteollisuus ja koko Kiinan talous hyötyvät ympäristötoimista. MIIT julkaisi vuosia 2016–2020 koskevan teollisuuden vihreän kehityksen suunnitelman vihreämmän teollisuuden edistämiseksi. Suunnitelma koski renkaiden valmistukseen liittyviä keskeisiä teollisuudenaloja eli petrokemian, kumi-, teräs- ja tekstiiliteollisuutta. (70)

(208)

Lisäksi pyynnön esittäjä väitti, että 14. viisivuotissuunnitelma tarjoaa tukea ”T&K-kustannuksiin ja verokannustimiin huipputeknologian alan yrityksille”. Neljännentoista viisivuotissuunnitelman T&K:ta koskeviin kohtiin sisältyy tiede- ja teknologiahankkeita. (71)

(209)

Nämä ohjelmat katsotaan perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi tueksi, koska niillä siirretään varoja avustuksina Kiinan viranomaisilta tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajille.

(210)

Komissio katsoi, että tuet ovat erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, koska ainoastaan keskeisillä aloilla tai teknologia-aloilla toimivat yritykset, jotka mainitaan säännöllisesti julkaistavissa suuntaviivoissa, hallinnollisissa toimenpiteissä ja luetteloissa, ovat tukikelpoisia. Rengasteollisuus ja/tai (petro)kemian ala sisältyvät tukikelpoisten alojen luetteloon.

(211)

Tuki laskettiin summana, joka saatiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tai joka varattiin tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle ja joka jaksotettiin sen käyttöpääoman eliniän perusteella, johon avustus liittyi, samalla tavoin kuin alkuperäisessä tutkimuksessa.

(212)

Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tällaisen tuen kokonaismäärä tutkimusajanjaksolla oli seuraava:

Energiansäästöön, säilyttämiseen ja päästöihin liittyvät avustukset

(213)

Komissio laski tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavan tuen määrän perusasetuksen säännösten mukaisesti otokseen valittujen yritysten osalta tutkimalla kutakin tukimuotoa tai tukijärjestelmää ja ynnäämällä nämä luvut yhteen laskeakseen kunkin vientiä harjoittavan tuottajan saaman kokonaistuen määrän tutkimusajanjaksolla. Alla mainitun kokonaistuen määrän laskemiseksi komissio laski ensin tuen prosenttimäärän (tuen määrän prosentteina yrityksen kokonaisliikevaihdosta). Tätä prosenttiosuutta käytettiin laskettaessa tukea suhteutettuna tarkasteltavana olevan tuotteen vientiin unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämän jälkeen laskettiin tuen määrä tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin vietyä tonnia kohti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ja jäljempänä esitetyt marginaalit laskettiin prosentteina saman viennin CIF-arvosta tonnia kohti.

(214)

Tuki ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana oli koko maan laajuisesti keskimäärin [4–8] prosenttia. Näin ollen pääteltiin, että tutkitut tukiohjelmat olivat voimassa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(215)

Todettuaan, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana esiintyi tukea, komissio tutki perusasetuksen 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti tuen jatkumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(216)

Tässä yhteydessä komissio tutki Kiinan tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia, kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen ja unionin hintatason välistä suhdetta ja unionin markkinoiden houkuttelevuutta.

(217)

Komissio tarkasteli, olisiko Kiinasta unioniin tuleva tuettu tuonti määrältään merkittävää, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Kiinan viranomaisten kieltäydyttyä yhteistyöstä komissio määritti Kiinan tuotantokapasiteetin ja käyttämättömän kapasiteetin julkisesti saatavilla olevien tietojen ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä annettujen tietojen perusteella.

(218)

Pyynnössä CRIA ilmoitti, että vuonna 2021 Kiinassa tuotettiin 122,39 miljoonaa rengasta ja tuotantokapasiteetti oli samana vuonna arviolta 141,76 miljoonaa rengasta, mikä merkitsee tuotannon kasvaneen 2,72 miljoonalla renkaalla edellisvuoteen verrattuna. Näistä luvuista johdettu kapasiteetin käyttöaste olisi noin 86 prosenttia. Vuonna 2022 renkaiden tuotantokapasiteetti oli CRIA:n mukaan kasvanut jo vähintään 1,5 miljoonalla renkaalla. Näin ollen renkaiden kokonaistuotantokapasiteetti oli vuonna 2022 noin 143,25 miljoonaa rengasta. Jos kapasiteetin käyttöaste olisi sama kuin vuonna 2021, tuotanto olisi noin 123,67 miljoonaa rengasta. Kiinan käyttämätön kapasiteetti vuonna 2022 oli siis lähes 20 miljoonaa kappaletta, mikä melkein vastaa EU:n markkinoiden kokonaiskulutusta (joka on noin 20 miljoonaa kappaletta, kuten jäljempänä johdanto-osan 232 kappaleessa esitetään).

(219)

Kiinalaiset renkaiden tuottajat ovat edellä kuvatun Kiinan viranomaisten ja Kiinan kommunistisen puolueen teollisuuspolitiikan mukaisesti jatkaneet jo valmiiksi liiallisen tuotantokapasiteettinsa kasvattamista alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen (silloin 110 miljoonaa kappaletta). Brasilian polkumyynnin vastaisessa tutkimuksessa vuonna 2021 tuotiin jo esiin Kiinan huomattava tuotantokapasiteetti ja saatiin näyttöä useista suurten kiinalaisten renkaantuottajien investoinneista tuotantokapasiteettiin. (72) Etelä-Afrikan polkumyynnin vastaisessa tutkimuksessa vuonna 2022 ilmeni samalla tavoin kiinalaisten renkaantuottajien huomattava tuotannon ylikapasiteetti (käyttämätön kapasiteetti vähintään 30 prosenttia), joka todennäköisesti johtaisi tutkimuksen kohteena olevan tuotteen viennin kasvuun. (73)

(220)

Komissio tutki, olisiko todennäköistä, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat jatkaisivat tuetuin hinnoin tapahtuvaa vientimyyntiään unionin markkinoilla, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Komissio tutki ensin Kiinasta kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin hintatasoa ja vertasi sitä Kiinasta unionin markkinoille suuntautuvan viennin hintatasoon määrittääkseen, ovatko unionin markkinat hintatason suhteen houkuttelevat.

(221)

Komissio tarkasteli otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamaa hintatasoa ja havaitsi, että kolmansiin maihin vietyjen kuorma-autojen renkaiden yksikköhinta vertailukelpoisissa liiketoimissa (Incoterms-koodin FOB mukainen kauppalasku) oli noin 80 prosenttia niiden yksikköhinnasta EU:ssa. Unionin markkinoiden houkuttelevuus kävi lisäksi ilmi siitä, että voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta vientimäärät Kiinasta unioniin pysyivät noin 30 prosentissa alkuperäisessä tutkimuksessa havaitun tuonnin määrästä.

(222)

Tilastot osoittavat, että unionin markkinat, jotka ovat suurimmat markkinat Yhdysvaltojen jälkeen, ovat hintojen osalta kiinalaiselle viennille houkuttelevat. Vuonna 2023 Kiinan unionin suuntautuvan viennin hintataso oli enimmillään 20 prosenttia korkeampi kuin Kiinan keskimääräiset vientihinnat muihin kohteisiin, kuten Yhdysvaltoihin, Meksikoon, Arabiemiirikuntiin, Indonesiaan, Malesiaan, Saudi-Arabiaan, Nigeriaan, Algeriaan, Egyptiin ja Keniaan.

(223)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin markkinat olivat kiinalaisille vientiä harjoittaville kuorma-auton renkaiden tuottajille houkuttelevat sekä hintojensa että kokonsa puolesta.

(224)

On epätodennäköistä, että kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien käyttämätöntä kapasiteettia käytettäisiin viennin lisäämiseen EU:n ulkopuolisiin kolmansiin maihin. Komissio totesi, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia Kiinasta koskevia kaupan suojatoimenpiteitä on voimassa Armeniassa, Botswanassa, Brasiliassa, Egyptissä, Eswatinissa, Kazakstanissa, Kirgisiassa, Lesothossa, Namibiassa, Venäjällä, Etelä-Afrikassa, Turkissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Yhdysvalloissa. (74) Tämän vuoksi näiden kolmansien maiden markkinat, joilla kuorma-auton renkaiden kulutus on merkittävää, ovat kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta vähemmän houkuttelevia.

(225)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että tuki jatkui. Tutkimuksessa kävi ilmi, että (markkinoiden kokoon nähden) runsas tuonti Kiinasta unionin markkinoille tuetuin hinnoin jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(226)

Komissio totesi myös, että Kiinan käyttämätön ylikapasiteetti oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla huomattava unionin kulutukseen nähden. Lisäksi unionin markkinoiden houkuttelevuus kokonsa ja myyntihintojensa puolesta viittasi siihen, että Kiinan vientiä suunnattaisiin todennäköisesti unionin markkinoille, jos tasoitustoimenpiteiden annettaisiin raueta.

(227)

Näin ollen komissio arvioi olevan todennäköistä, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat lisäävät renkaiden vientiä tuetuin hinnoin unionin markkinoille, jos tasoitustoimenpiteiden annetaan raueta

(228)

Samankaltaista tuotetta valmisti tarkastelujaksolla yli 400 unionin tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(229)

Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 18 miljoonaa rengasta. Komissio määritti unionin kokonaistuotannon European Tyre & Rubber Manufacturers Association -järjestön, jäljempänä ’ETRMA’, ja pyynnön esittäjän toimittamien tietojen sekä Eurostatin tilastojen perusteella. Kuten johdanto-osan 26 kappaleessa todettiin, lopulliseen otokseen valittujen viiden unionin tuottajan osuus samankaltaisen tuotteen unionin tuotannosta ja myynnistä oli yli 25 prosenttia. Mikrotaloudellisia indikaattoreita tarkasteltiin sen vuoksi näiden viiden unionin tuottajan vastauksista saatujen tietojen perusteella.

(230)

Joidenkin otokseen valittujen tuottajien havaittiin tuovan tarkasteltavana olevaa tuotetta Kiinasta ja jälleenmyyvän sitä unioniin markkinoilla. Niiden kokonaismyyntiin verrattuna tuonti oli kuitenkin vähäistä (alle 1 % niiden kokonaismyynnistä) eikä vaikuttanut niiden asemaan unionin tuottajana.

(231)

Komissio määritti unionin kulutuksen ETRMA:n ja Eurostatin toimittamien tietojen perusteella.

(232)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus (kappaletta)

(233)

Kulutus unionin markkinoilla kasvoi tarkastelujaksolla 11 prosenttia. Kasvu vuodesta 2020 vuoteen 2022 oli huomattavaa. Tämä johtuu todennäköisesti covid-19-kriisistä elpymisestä ja selittyy sillä, että renkaiden kulutus liittyy olennaisesti kaluston ajokilometreihin, jotka puolestaan ovat erittäin riippuvaisia yleisestä taloudellisesta toiminnasta ja erityisesti maanteitse kuljetettavien tavaroiden määrästä. Kulutuksen kasvu saavutti huippunsa vuonna 2022 ja hidastui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(234)

Komissio määritti tuonnin määrän Eurostatin tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin unionin kulutuksen perusteella (ks. taulukko 1).

(235)

Tuonti asianomaisesta maasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Tuonnin määrä (kappaletta) ja markkinaosuus

(236)

Komissio määritti tuonnin määrän Eurostatin tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus unionin kulutuksen perusteella esitetään taulukossa 2.

(237)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä lisääntyi tarkastelujaksolla 22 prosenttia, eli vuoden 2020 noin 900 000 renkaasta tutkimusajanjakson noin 1,1 miljoonaan renkaaseen. Kiinasta tuleva tuonti kasvoi erityisen merkittävästi vuonna 2022, kun unionin yleinen tuomioistuin kumosi alkuperäiset toimenpiteet osittain, kuten johdanto-osan 4 kappaleessa selostetaan. Tuontimäärät pysyivät samalla tasolla myös tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kysynnän vähenemisestä huolimatta. Sen vuoksi Kiinan tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla 4,9 prosentista 5,4 prosenttiin.

(238)

Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin tietojen perusteella.

(239)

Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontihinnat (euroa/kappale)

(240)

Kiinasta unioniin tulevan tuonnin keskihinnat (kaikki laatuluokat) nousivat tarkastelujaksolla 61 prosenttia.

(241)

Koska otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat veivät pääasiassa 1- ja 2-laatuluokkien renkaita, komissiolla ei ollut yksityiskohtaisia tietoja Kiinan viennistä 3-laatuluokassa, jossa pääasiallinen vahinko tapahtui alkuperäisen tutkimuksen aikana, mikä aiheutti kahteen muuhun laatuluokkaan kohdistuvan käänteisen ketjureaktiovaikutuksen.

(242)

Tästä syystä komissio arvioi hinnan alittavuuden koko tuonnin osalta tuontitilastojen perusteella.

(243)

Näin ollen komissio vertasi seuraavia hintoja:

(244)

Vertailu osoitti, että jäljelle jääneen Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta (270 euroa/kappale) oli alempi kuin unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta (281 euroa/kappale) ja vain hieman korkeampi kuin unionin tuotannonalan keskimääräiset tuotantokustannukset (260 euroa/kappale). Jos Kiinasta tulevan tuonnin hinta määritettäisiin ilman polkumyynti- ja tasoitustulleja, se olisi 251 euroa/kappale, joka alittaisi merkittävästi unionin tuotannonalan keskimääräisen myyntihinnan ja olisi myös unionin tuotannonalan tuotantokustannuksia alhaisempi.

(245)

Komissio päätteli näin ollen, että Kiinasta tulevan tuonnin hinnat olivat kaiken kaikkiaan alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta.

(246)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Hankook-ryhmä väitti, että komissio oli virheellisesti muuttanut hinnan alittavuuden laskentamenetelmäänsä alkuperäiseen tutkimukseen verrattuna. Hankook-ryhmä väitti, että sen sijaan, että komissio arvioi hinnan alittavuutta koko tuonnin osalta tuontitilastojen perustella, komission olisi pitänyt tehdä tuotelaji- tai laatuluokkakohtainen analyysi. Hankook-ryhmä antoi huomautustensa luottamuksellisessa versiossa myös tietoja vientimääristään ja -hinnoistaan ja väitti, että käyttämällä näitä tietoja komissio olisi voinut johtaa kaikkien laatuluokkien tuontihinnat ja tehdä laatuluokkakohtaisen hinnan alittavuutta koskevan analyysin.

(247)

Komissio oli eri mieltä näistä väitteistä. Koska 3-laatuluokassa toimivat kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissiolla ei ensinnäkään ollut yksityiskohtaisia tietoja Kiinasta tulevasta viennistä erityisesti 3-laatuluokassa eikä se kyennyt tekemään hinnan alittavuutta koskevaa laatuluokkakohtaista analyysia (ks. johdanto-osan 241 kappale). Näin ollen komission käytettävissä olleet asiaa koskevat tiedot muuttuivat. Toiseksi Hankook-ryhmän toimittamat tiedot sen omista vientimääristä ja -hinnoista eivät riittäneet hinnan alittavuutta koskevan analyysin tekemiseen. Myös näiden tietojen mukaan on muita 1-, 2- ja 3-laatuluokassa toimivia toimijoita, joista ei ole saatavilla yksityiskohtaisia tietoja, ja toisin kuin Hankook-ryhmä väittää, nämä tiedot eivät riitä antamaan lisävalaistusta hinnan alittavuudesta kussakin laatuluokassa tai mitätöimään komission tekemän hinnan alittavuutta koskevan analyysin tuloksia. Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

(248)

Suurin osa muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuoduista renkaista tuli Thaimaasta, Turkista ja Vietnamista.

(249)

Muista kolmansista maista unioniin tulevien renkaiden tuonnin määrä, markkinaosuudet ja hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Tuonti kolmansista maista

(250)

Tuonti muista kolmansista maista kasvoi tarkastelujaksolla noin kahdella miljoonalla kappaleella eli 41 prosenttia. Tämä kasvu on nopeampaa kuin unionin kulutuksen kasvu, ja sen seurauksena markkinaosuus kasvoi 26,5 prosentista 33,5 prosenttiin.

(251)

Kasvu oli merkittävintä Thaimaasta (856 000 kappaletta), Turkista (590 000 kappaletta) ja Vietnamista (486 000 kappaletta) tulevassa tuonnissa. Muiden kolmansien maiden osalta kasvu oli vaatimatonta (53 000 kappaletta).

(252)

Muista kolmansista maista, erityisesti Thaimaasta ja Vietnamista, tulevan tuonnin hintataso oli selvästi unionin tuotannonalan myyntihintoja alhaisempi.

(253)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(254)

Kuten 15–17 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioimiseen käytettiin otantamenetelmää.

(255)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit tarkastelupyynnössä esitettyjen tietojen, Eurostatin tilastojen ja ETRMA:n toimittamien tietojen perusteella. Tiedot koskevat kaikkia unionin tuottajia. Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyneiden tietojen perusteella. Tiedot koskivat otokseen valittuja unionin tuottajia. Molempien tietojen todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(256)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, tukimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman tuetun tuonnin vaikutuksista.

(257)

Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(258)

Alkuperäisessä tutkimuksessa unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta tarkasteltiin aggregoidulla tasolla ja unionin markkinoiden segmentoitumisen vuoksi tiettyjen mikrotaloudellisten indikaattoreiden osalta myös laatuluokkien tasolla. Tässä tutkimuksessa komissio tarkasteli ensin unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta aggregoidulla tasolla.

(259)

Lisäksi komissio analysoi tietyt indikaattorit laatuluokkakohtaisesti. Kuten johdanto-osan 301–308 kappaleessa selostetaan, analyysi vahvisti sen, että tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevat kehityssuuntaukset ovat pääosin samat, tarkasteltiinpa tuotetta kokonaisuutena tai laatuluokkien osalta erikseen.

(260)

Alkuperäisessä tutkimuksessa komissio painotti otokseen valittujen unionin tuottajien tiedot sen mukaan, mikä on kunkin tuottajan osuus unionin tuottajien kokonaismyynnistä unionissa, jotta varmistettiin, että pk-yritykset ovat edustettuina kaikissa mikrotalouden indikaattoreissa sen mukaan, mikä on niiden osuus unionin kokonaismyynnistä. Koska pk-yritykset toimivat vain 3-laatuluokassa, tällä oikaisulla oli välitön vaikutus 3-laatuluokan myynnin osuuden lisääntymiseen tiedoissa, jotka olivat peräisin otokseen valituilta unionin tuottajilta.

(261)

Tässä tutkimuksessa komissio katsoi, että alkuperäistä painotusta ei tarvittu, jotta unionin tuotannonalan tilannetta voitaisiin arvioida objektiivisesti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun yhteydessä. Tutkimuksessa todettiin, että ainoastaan 3-laatuluokassa toimivien pk-yritysten vahinkotilanne oli vieläkin pahempi kuin 3-laatuluokassa kokonaisuudessaan. Lisäksi komissio totesi, että ilman otokseen valittujen unionin tuottajien tietojen painottamistakin unionin tuotannonalalle aiheutui vahinkoa kaikissa laatuluokissa (ks. johdanto-osan 301–308 kappale). Näin ollen on loogista, että mahdollinen painottaminen vain lisäisi yleisessä vahinkotilanteessa nyt havaittuja kielteisiä suuntauksia.

(262)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(263)

Markkinoiden ja unionin markkinoilla tapahtuneen myynnin kasvun myötä tuotantomäärät kasvoivat vuodesta 2020 vuoteen 2021. Tämän jälkeen tuotanto väheni vuonna 2022, ja se väheni edelleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tuotantomäärien lasku johtui myyntimäärien laskusta, joka puolestaan liittyi unionin kulutuksen vähenemiseen ja johti siihen, että unionin tuotannonala menetti markkinaosuuttaan. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan tuotantomäärät palasivat samalle tasolle kuin vuonna 2020. Unionin tuotannonala pystyi kuitenkin mukauttamaan kapasiteettiaan tuotantomäärien muutoksiin ja hillitsemään kapasiteetin käyttöasteen vaihtelua. Käyttöaste jopa parani hieman (3 %) koko tarkastelujaksolla.

(264)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(265)

Markkinoiden kasvaessa unionin tuotannonalan myyntimäärät kasvoivat vuodesta 2020 vuoteen 2021. Vuonna 2022 unionin tuotannonalan myyntimäärät laskivat markkinoiden kasvusta huolimatta, ja ne laskivat edelleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan myyntimäärät palasivat samalle tasolle kuin vuonna 2020. Koska unionin tuotannonalan myynti jäi jälkeen markkinoiden kasvusta vuonna 2022 ja heikkeni tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla markkinoita nopeammin, markkinaosuus supistui 69 prosentista 61 prosenttiin tarkastelujaksolla.

(266)

Hankook-ryhmä väitti vireillepanoa koskevissa huomautuksissaan, että unionin tuotannonalan myynti ja sen markkinaosuus pysyivät olennaisilta osin vakaina koko tarkastelujakson ajan ja että lievä supistuminen vuodesta 2022 tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle voitiin selittää kulutuksen vähenemisellä.

(267)

Tutkimuksen havainnot eivät tue tätä päätelmää. Vaikka unionin tuotannonalan myynti oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla samalla tasolla kuin vuonna 2020, se väheni merkittävästi (13 %) vuodesta 2022 tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle. Myös unionin tuotannonalan markkinaosuus supistui tarkastelujaksolla 69 prosentista 61 prosenttiin.

(268)

Näin ollen tämä väite hylättiin.

(269)

Unionin kulutus kasvoi ensin vuodesta 2020 vuoteen 2022, kun taloudellinen toiminta lisääntyi covid-19-pandemian jälkeen. Kulutuksen kasvu saavutti huippunsa vuonna 2022 ja hidastui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kokonaisuutena kulutus kasvoi tarkastelujaksolla 11 prosenttia. Unionin tuotannonalan myynti seurasi markkinoiden positiivista kehitystä vain vuonna 2021. Vuonna 2022 unionin tuotannonalan myynti ei kasvanut samaa tahtia kuin markkinat, ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla myynti heikkeni markkinoita nopeammin. Tämän seurauksena markkinaosuus supistui 8 prosenttiyksikköä (69 prosentista 61 prosenttiin) tarkastelujaksolla.

(270)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

(271)

Unionin tuotannonalalta väheni tarkastelujaksolla yli 2 700 suoraa työpaikkaa. Kun unionin tuotannonalan tuotantomäärät kasvoivat vuodesta 2020 vuoteen 2021, myös työllisyys parani. Unionin tuotannonala pystyi kuitenkin myös parantamaan tuottavuuttaan, minkä vuoksi työllisyys ei lisääntynyt samassa tahdissa kuin tuotantomäärät. Tuotantomäärien pieneneminen vuodesta 2021 tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle johti työpaikkojen vähenemiseen ja jossain määrin myös tuottavuuden heikkenemiseen.

(272)

Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien yksilölliset tukimarginaalit olivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla edelleen huomattavat (ks. edellä johdanto-osan 214 kappale).

(273)

Kiinan edelleen jatkamasta tuesta huolimatta vahinkoindikaattorien analyysi osoittaa, että voimassa olleilla toimenpiteillä oli myönteinen vaikutus unionin tuotannonalaan tarkastelujakson alussa. Myönteinen tilanne kuitenkin muuttui vuonna 2022, kun unionin tuotannonalan tilanne jälleen heikkeni.

(274)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa (euroa/kappale)

(275)

Renkaiden myyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionin markkinoilla nousivat tarkastelujaksolla 25 prosenttia. Vuosina 2020–2021 hinnat nousivat samalla kun kysyntä kasvoi. Tässä tilanteessa unionin tuotannonala pystyi nostamaan myyntihintojaan (7 %) tuotantokustannusten nousua (4 %) enemmän.

(276)

Tämä suotuisa tilanne muuttui vuonna 2022, ja sen jälkeen unionin tuotannonala ei pystynyt siirtämään kustannusten nousua myyntihintoihinsa. Vaikka myyntihinnat nousivat 18 prosenttiyksikköä vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, hinnankorotukset eivät vastanneet tuotantokustannusten nousua.

(277)

Kaiken kaikkiaan tuotantokustannukset nousivat 40 prosenttia tarkastelujakson aikana. Merkittävin kasvu tapahtui vuosina 2021–2022, jolloin tuotantokustannukset kohosivat 30 prosenttia.

(278)

Keskeisiä vahinkoindikaattoreita analysoitiin myös kaikkien kolmen laatuluokan osalta.

(279)

1-laatuluokassa keskimääräiset yksikkökohtaiset myyntihinnat nousivat 55 euroa ja kustannukset 75 euroa samalla kaudella. Keskimääräinen myyntihinta nousi tarkastelujaksolla 24 prosenttia, kun taas tuotantokustannukset nousivat samalla ajanjaksolla 39 prosenttia.

Taulukko 9

Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa (euroa/kappale) – 1-laatuluokka

(280)

2-laatuluokassa keskimääräiset yksikkökohtaiset myyntihinnat nousivat 60 euroa ja kustannukset 68 euroa samalla kaudella. Keskimääräinen myyntihinta nousi tarkastelujaksolla 29 prosenttia, kun taas tuotantokustannukset nousivat samalla ajanjaksolla 39 prosenttia.

Taulukko 10

Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa (euroa/kappale) – 2-laatuluokka

(281)

3-laatuluokassa keskimääräiset yksikkökohtaiset myyntihinnat nousivat 40 euroa ja kustannukset 58 euroa samalla kaudella. Keskimääräinen myyntihinta nousi tarkastelujaksolla 24 prosenttia, kun taas tuotantokustannukset nousivat samalla ajanjaksolla 34 prosenttia.

Taulukko 11

Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa (euroa/kappale) – 3-laatuluokka

(282)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(283)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti kasvoivat 9 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2021 ja sen jälkeen 20 prosenttia vuodesta 2021 vuoteen 2022, ja ne pysyivät samalla tasolla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(284)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Varastot

(285)

Tuotantoon verrattuna loppuvarastot pysyivät samalla tasolla vuodesta 2020 vuoteen 2022 (14–16 % tuotantomäärästä). Verrattaessa loppuvarastoja tutkimusajanjakson lopussa (30. kesäkuuta 2023) loppuvarastojen määriin vuosina 2020–2022 niiden havaittiin kasvaneen (21 prosenttiin tuotantomäärästä). Tämä kasvu selittyy kuitenkin pitkälti tuotteen kausiluonteisuudella. Renkaita myydään vuoden jälkipuoliskolla enemmän kuin ensimmäisellä puoliskolla, kun taas tuotanto on vähemmän kausiluonteista. Tämän kausiluonteisuuden vuoksi varastot ovat kesäkuun lopussa yleensä suuremmat kuin joulukuun lopussa. Näin ollen varastojen näennäinen kasvu tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei kerro mitään unionin tuottajien taloudellisesta tilanteesta.

(286)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 14

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(287)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(288)

Yleinen kannattavuus parani ensin vuodesta 2020 vuoteen 2021, kun renkaiden kysyntä kasvoi maantiekuljetusten elvyttyä covid-19-kriisistä ja kun kokonaistuonti ei ollut vielä lisääntynyt siinä määrin kuin se myöhemmin lisääntyi. Kuten johdanto-osan 275 kappaleessa selostetaan, unionin tuotannonala pystyi nostamaan myyntihintojaan vuonna 2021 tuotantokustannusten kasvua enemmän, mikä osaltaan kasvatti voittomarginaaleja 7,9 prosentista 13,4 prosenttiin.

(289)

Tilanne muuttui vuonna 2022, kun unionin tuotannonala ei pystynyt nostamaan hintojaan kustannusten kasvua vastaavasti. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan kannattavuus laski alhaiselle tasolle (1,8 % vuonna 2022 ja 1,3 % tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla).

(290)

Nettokassavirralla tarkoitetaan unionin tuottajien kykyä rahoittaa itse toimintaansa. Nettokassavirran kehityssuunta oli laskeva koko tarkastelujakson ajan. Siihen vaikutti kaksi päätekijää. Toisaalta unionin tuotannonalan kokonaiskannattavuus vaikutti myönteisesti kassavirtaan tarkastelujakson alussa. Tämä myönteinen vaikutus käytännössä loppui sen jälkeen, kun kannattavuus heikkeni vuonna 2022. Toisaalta tuotantomäärien ja loppuvarastojen kasvu sitoi käyttöpääomaa ja vaikutti siten negatiivisesti kassavirtaan jo vuodesta 2021 alkaen. Kaiken kaikkiaan kassavirta pieneni 96 miljoonan euron positiivisesta kassavirrasta 95 miljoonaa euroa negatiiviseksi tarkastelujakson aikana.

(291)

Investoinnit kasvoivat tarkastelujaksolla 50 miljoonasta eurosta 66 miljoonaan euroon eli 32 prosenttia. Kaiken kaikkiaan niiden osuus kokonaisliikevaihdosta pysyi alle 10 prosentissa koko tarkastelujakson ajan.

(292)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Se kasvoi ensin –2,1 prosentista 3,9 prosenttiin vuosina 2020–2021, kun kannattavuus parani. Kun unionin tuotannonalan yleinen kannattavuus sen jälkeen heikkeni, investointien tuotto laski –15,2 prosenttiin vuonna 2022 ja –16,3 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(293)

Unionin tuotannonala on pirstaloitunut suuriin monikansallisten yritysten ryhmiin ja yli 400:aan eri puolilla unionia toimivaan pk-yritykseen, ja niiden kyky hankkia pääomaa vaihtelee tuntuvasti.

(294)

Kaikille kolmelle laatuluokalle tehtiin edellä kuvattuun menetelmään perustuva erillinen analyysi.

(295)

Kannattavuuden kehitys 1-laatuluokassa tarkastelujaksolla noudatteli koko unionin tuotannonalan kannattavuuden vaihtelua. Se parani ensin vuodesta 2020 vuoteen 2021 ja laski sitten alhaiselle tasolle (1,9 % vuonna 2022 ja 1,3 % tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla).

(296)

1-laatuluokassa nettokassavirta pieneni 85 miljoonan euron positiivisesta kassavirrasta 56 miljoonaa euroa negatiiviseksi tarkastelujakson aikana. Investointien tuotto kasvoi ensin 1,1 prosentista 7,6 prosenttiin ja laski sitten –14,0 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 15

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto – 1-laatuluokka

(297)

Kannattavuus 2-laatuluokassa parani ensin tarkastelujaksolla vuodesta 2020 vuoteen 2021, heikkeni sitten 3,5 prosenttiin vuonna 2022 ja edelleen 2,5 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(298)

2-laatuluokassa nettokassavirta pieneni 5,5 miljoonan euron positiivisesta kassavirrasta 34,5 miljoonaa euroa negatiiviseksi tarkastelujakson aikana. Investointien tuotto laski vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 15,8 prosentista –28,0 prosenttiin.

Taulukko 16

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto – 2-laatuluokka

(299)

3-laatuluokka oli kannattamaton koko tarkastelujakson ajan. Tilanne heikkeni tarkastelujaksolla, ja –1,6 prosentin negatiivinen kannattavuus vuonna 2020 heikkeni edelleen –3,5 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tilanne oli vielä huonompi 3-laatuluokassa toimivien pk-yritysten kannalta, joiden kannattavuus vaihteli tarkastelujaksolla 4,6 prosentista –7,0 prosenttiin. Tilanteen hienoinen ”parantuminen” vuoden 2022 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä osoitti, että tuotannonalan pyrkimykset sopeutua vaikeaan tilanteeseen eivät juuri tuottaneet tulosta.

(300)

3-laatuluokassa nettokassavirta pieneni 5,3 miljoonan euron positiivisesta kassavirrasta 4,2 miljoonaa euroa negatiiviseksi tarkastelujakson aikana. Investointien tuotto oli negatiivinen koko tarkastelujakson ajan ja laski –5,9 prosentista –20,0 prosenttiin tarkastelujaksolla.

Taulukko 17

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto – 3-laatuluokka

(301)

Tutkimuksessa todettiin, että unionin tuotannonala kokonaisuutena toipui aiemman tuetun tuonnin vaikutuksista vuonna 2021. Vuoden 2022 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana kehitys kääntyi vastakkaiseen suuntaan.

(302)

Tämä näkyi erityisesti unionin tuotannonalan kannattavuuden heikkenemisenä, markkinaosuuden menettämisenä ja kyvyttömyytenä nostaa hintoja kasvavien kustannusten mukaisesti. Lisäksi myös kannattavuuteen liittyvät indikaattorit, kuten kassavirta ja investointien tuotto, heikkenivät. Tämä havaittiin erityisesti 3-laatuluokan tuottajien keskuudessa, jotka ovat erityisen alttiita halpatuonnin aiheuttamalle hintapaineelle, ja tämä puolestaan vaikuttaa kielteisesti korkeampiin laatuluokkiin alkuperäisessä tutkimuksessa kuvatun käänteisen ketjureaktiovaikutuksen vuoksi. (75)

(303)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 8 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(304)

Unionin tuotannonala menetti tarkastelujaksolla markkinaosuuttaan muista maista, erityisesti Thaimaasta, Vietnamista, Turkista ja Kiinasta, tulevalle tuonnille.

(305)

Unionin tuotannonalan markkinaosuuden supistuminen johtui osittain Kiinasta tulevan tuonnin kasvusta polkumyyntitullien osittaisen kumoamisen jälkeen ja ennen kaikkea muista maista alhaisilla hinnoilla tapahtuvan tuonnin lisääntymisestä. Alhaisemmilla hinnoilla tapahtuvan tuonnin vuoksi unionin tuotannonalan on ollut vaikea nostaa hintojaan ja säilyttää markkinaosuutensa toimintaympäristössä, jossa kustannukset nousevat.

(306)

Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan tuotantopanosten ja energian hinnat nousivat huomattavasti, mikä johti tuotantokustannusten nopeaan nousuun. Samaan aikaan tuontimäärät kasvoivat, eikä unionin tuotannonala pystynyt siirtämään kohonneita kustannuksia myyntihintoihinsa vuodesta 2022 alkaen. Vaikka myyntihinnat nousivat 18 prosenttia vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, hinnankorotukset eivät riittäneet korvaamaan tuotantokustannusten nousua.

(307)

Näin ollen komissio toteaa myös, että vahingollinen tilanne, jossa unionin tuotannonala on, sijoittuu ajankohtaan, jolloin myös muut tekijät, kuten kustannusten merkittävä nousu ja halpatuonnin merkittävä kasvu muista maista, erityisesti Thaimaasta, Vietnamista ja Turkista, vaikuttivat tuotannonalaan. Kuten edellä johdanto-osan 248–252 kappaleessa käy ilmi, tuonti Thaimaasta ja Vietnamista lisääntyi merkittävästi ja näistä maista tulevan tuonnin hintataso oli selvästi unionin tuotannonalan hintoja alhaisempi.

(308)

Tämän vuoksi komissio päätteli, että Kiinasta tuleva tuettu tuonti vaikutti unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mutta muiden tekijöiden, erityisesti kustannusten kasvun ja muista maista tulevan tuonnin, vuoksi voitiin kuitenkin kyseenalaistaa, oliko tuetun tuonnin ja unionin tuotannonalaan kohdistuvien vaikutusten välillä todellinen yhteys. Näin ollen komissio päätti arvioida tarkemmin, toistuisiko Kiinasta tulevan tuetun tuonnin aiheuttama vahinko todennäköisesti, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(309)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Hankook väitti, että unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko ei johdu Kiinasta tulevasta tuonnista. Hankook väitti, että Kiinasta tuleva tuonti ei alita unionin tuotannonalan hintoja 3-laatuluokassa eikä 1-laatuluokassa. Väitteensä tueksi Hankook toimitti luottamuksellisia tietoja vientihinnoistaan ja -määristään.

(310)

Komissio on eri mieltä tästä väitteestä. Kuten johdanto-osan 247 kappaleessa todetaan, Hankookin toimittamat tiedot eivät riitä lähemmän hinnan alittavuutta koskevan analyysin tekemiseen, koska ne eivät sisällä riittävästi tietoja muista 1-, 2- ja 3-laatuluokissa toimivista toimijoista. Näin ollen nämä tiedot eivät voineet mitätöidä komission tekemän hinnan alittavuutta koskevan analyysin tuloksia. Sen vuoksi komissio katsoi, että tämän väitteen lähtökohta eli se, että hinnan alittavuutta ei esiinny 1- tai 3-laatuluokassa, on virheellinen, minkä vuoksi väite hylätään.

(311)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Hankook väitti myös, että unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko ei johdu Kiinasta tulevasta tuonnista, vaan muista kolmansista maista tuoduista renkaista.

(312)

Kuten johdanto-osan 308 kappaleessa todetaan, komissio päätteli, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti myötävaikutti unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon, mutta myös muut tekijät, erityisesti kustannusten kasvu ja muista maista tuleva tuonti, aiheuttivat sen, että voitiin kyseenalaistaa, oliko polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalaan kohdistuvien vaikutusten välillä todellinen yhteys. Sen vuoksi komissio katsoo, että tämä väite ei kumoa edellä esitettyä päätelmää, minkä vuoksi se hylätään.

(313)

Komissio arvioi perusasetuksen 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti, olisiko Kiinasta tulevasta tuetusta tuonnista alun perin aiheutuneen vahingon toistuminen todennäköistä, jos sen vastaisten toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(314)

Tässä yhteydessä komissio tarkasteli seuraavia seikkoja: Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti, unionin markkinoiden houkuttelevuus ja vientihinnat kolmansien maiden markkinoille sekä unionin hintojen ja Kiinan hintojen välinen suhde, kolmansien maiden markkinoiden mahdollinen vastaanottokyky, Kiinasta tulevan tuonnin todennäköinen hintataso ilman tukien vastaisia toimenpiteitä ja sen vaikutus unionin tuotannonalaan, mukaan lukien hinnan alittavuus ja vahingollinen taso, ja Kiinasta tulevan tuonnin kasvu, jos polkumyyntitullit kumottaisiin väliaikaisesti.

(315)

Kuten 217–219 kappaleessa esitetään, Kiinassa on merkittävää tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia, minkä vuoksi vientiä unionin markkinoille voidaan lisätä nopeasti, jos tukien vastaisten toimenpiteiden annetaan raueta. Kuten johdanto-osan 218 kappaleessa todetaan, Kiinan käyttämätön kapasiteetti vuonna 2022 oli lähes 20 miljoonaa kappaletta, mikä melkein vastaa EU:n markkinoiden kokonaiskulutusta.

(316)

Kuten johdanto-osan 220–223 kappaleessa todetaan, unionin markkinat, jotka ovat Yhdysvaltojen jälkeen maailman toiseksi suurimmat markkinat, ovat houkuttelevat sekä hintojensa että kokonsa puolesta. Vuonna 2023 Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin hintataso oli huomattavasti korkeampi kuin Kiinan keskimääräiset vientihinnat muihin vientikohteisiin, kuten Yhdysvaltoihin. Lisäksi voimassa olevista tukien vastaisista toimenpiteistä huolimatta Kiinasta unioniin tuleva tuonti pysyi noin 30 prosentissa tuonnin määrästä alkuperäisen tutkimuksen aikana.

(317)

Kuten johdanto-osan 224 kappaleessa todetaan, useimmilla sellaisten kolmansien maiden markkinoilla, joilla kuorma-auton renkaiden kulutus on merkittävää, on voimassa samankaltaisen tuotteen vientiä Kiinasta koskevia kaupan suojatoimenpiteitä. Tämä tekee näistä markkinoista vähemmän houkuttelevia kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta. Myös tämä seikka tukee päätelmää, jonka mukaan Kiinan nykyinen tuotantokapasiteetti päätyisi todennäköisesti unionin markkinoille, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(318)

Kuten taulukosta 3 käy ilmi, Kiinasta unioniin tulevan tuonnin tuontihinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla olivat 218 euroa/kappale, mikä on olennaisesti vähemmän kuin taulukossa 8 esitetty unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta (283 euroa/kappale) ja myös vähemmän kuin unionin tuotantokustannukset (260 euroa/kappale).

(319)

Siksi on todennäköistä, että ilman tasoitustulleja Kiinasta tuleva tuonti alittaisi unionin hinnat merkittävästi.

(320)

Kuten taulukosta 2 käy ilmi ja johdanto-osan 237 kappaleessa todetaan, Kiinasta tulevan tuonnin kasvu oli erityisen merkittävää vuonna 2022, kun unionin yleinen tuomioistuin kumosi alkuperäiset toimenpiteet osittain.

(321)

Tämä osoittaa, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ovat edelleen kiinnostuneita unionin markkinoista ja tuonti todennäköisesti lisääntyisi jälleen, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(322)

Hankook-ryhmä väitti vireillepanon yhteydessä esittämissään huomautuksissa tuonnin kehityksen osoittavan, että vahingon jatkumisen tai toistumisen uhkaa ei ole. Hankook-ryhmän mukaan Kiinasta tulevan tuonnin nykyisellä markkinaosuudella ei voinut olla merkittävää vaikutusta unionin tuotannonalan tulevaisuuteen. Lisäksi Hankook-ryhmä väitti, että Kiinan lisääntynyt tuotantokapasiteetti ei ollut tarkoitettu unionin markkinoille vaan muille markkinoille.

(323)

Komissio on tästä eri mieltä. Vaikka nykyiset tullit jossain määrin suojaavat unionin tuotannonalaa Kiinasta tulevalta tuetulta tuonnilta, Kiinasta tuleva tuonti pystyi silti kasvattamaan markkinaosuuttaan tarkastelujaksolla. Kun otetaan huomioon Kiinan hintataso ilman tulleja ja Kiinan käyttämätön kapasiteetti, on todennäköistä, että Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvaisi merkittävästi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Lisäksi väitettä, jonka mukaan Kiinan lisääntynyt kapasiteetti oli tarkastelujaksolla suunnattu pääasiassa muille markkinoille, ei perusteltu. Vaikka se pitäisi paikkansa, komissio katsoo, että unionin markkinat ovat edelleen houkuttelevat Kiinasta tulevan tuonnin kannalta.

(324)

Tämän vuoksi nämä väitteet hylättiin.

(325)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Hankook väitti, ettei ole riittävää näyttöä vahingon toistumisen todennäköisyydestä. Hankook väitti erityisesti, että tuonnin kasvu vuonna 2022 ei voi liittyä toimenpiteiden osittaiseen kumoamiseen vuonna 2022 eikä se kerro mitään kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien käyttäytymisestä. Hankook väitti myös, että 3-laatuluokassa ei esiintynyt hinnan alittavuutta, että kiinalaiset tuottajat kasvattaisivat voittojaan mieluummin kuin alentaisivat hintojaan, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, ja että koska unionin markkinoiden osuus Kiinan koko viennin määrästä oli vain 4 prosenttia, unionin markkinoita ei voida pitää houkuttelevina.

(326)

Komissio oli eri mieltä näistä väitteistä. Ensinnäkin se, että unionin yleinen tuomioistuin kumosi toimenpiteet osittain, lähetti markkinoille viestin tullien mahdollisesta osittaisesta peruuttamisesta ja myöhemmästä palauttamisesta, mikä saattoi tehdä tuonnista houkuttelevampaa. Toiseksi väite, jonka mukaan 3-laatuluokassa ei esiinny hinnan alittavuutta, on virheellinen, kuten edellä johdanto-osan 247 ja 310 kappaleessa selitetään. Kolmanneksi Hankook ei toimittanut mitään näyttöä sen väitteen tueksi, että kiinalaiset tuottajat kasvattaisivat voittojaan mieluummin kuin alentaisivat hintojaan, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Lisäksi Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin nykyinen taso tullien ollessa voimassa ei voi mitätöidä sitä seikkaa, että unionin markkinat ovat edelleen houkuttelevat johdanto-osan 220–223 ja 316 kappaleessa luetelluista syistä. Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

(327)

Edellä esitetyn perusteella komissio totesi, että jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, se johtaisi todennäköisesti siihen, että Kiinasta tuleva tuettu tuonti vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla lisääntyisi merkittävästi ja pahentaisi näin ollen entisestään unionin tuotannonalan vahingollista tilannetta.

(328)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 31 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien, tukien vastaisten toimenpiteiden jatkaminen kokonaisuutena tarkasteltuna unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli muun muassa unionin tuotannonalan, tuojien ja loppukäyttäjien edut.

(329)

Tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien osuus unionin tuotantomäärästä oli yli 25 prosenttia.

(330)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuotannonala oli haavoittuvassa tilanteessa, jossa se ei pystynyt siirtämään kustannusten nousua kokonaisuudessaan myyntihintoihinsa ja sen voittomarginaalit olivat pienentyneet.

(331)

Komissio päätteli, että koska unionin tuotannonalalle on jo aiheutunut vahinkoa ja toimenpiteiden rauetessa olisi erittäin todennäköistä, että Kiinasta tuleva tuettu tuonti vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla lisääntyy, tämä kasvattaisi hintapainetta unionin markkinoilla ja lisäisi entisestään unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa.

(332)

Sen vuoksi toimenpiteiden jatkaminen on selvästi unionin tuotannonalan edun mukaista.

(333)

Yksikään tuoja tai käyttäjä ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa.

(334)

Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että vaikka toimenpiteet eivät olleet sellaisten tuojien edun mukaisia, jotka tuovat pääasiassa erittäin halpoja renkaita Kiinasta, terveen kilpailun palauttaminen ei kuitenkaan todennäköisesti vaikuta vakavasti niihin tuojiin, joiden valikoima on laajempi.

(335)

Koska uutta näyttöä ei ole esitetty, komissio päätteli alkuperäisen tutkimuksessa esitetyn päätelmän mukaisesti, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen ei vaikuta tuojiin tai käyttäjiin merkittävästi.

(336)

Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että toimenpiteet, joilla suojataan unionin tuotannonalan premium-renkaiden valmistajia, jotka tuottavat uusia pitkäikäisiksi suunniteltuja ja uudelleen pinnoitettavia laadukkaita renkaita, sekä 3-laatuluokan markkinoilla toimivia pinnoittajia, ovat jätteen vähentämistä ja raaka-aineiden kestävää hallinnointia koskevan unionin politiikan mukaisia. Kun lisäksi otetaan huomioon, että pinnoitusalalla toimii enimmäkseen pk-yrityksiä, toimenpiteiden käyttöönotto olisi myös pk-yritysten tukemista koskevan komission merkittävän tavoitteen mukaista. (76)

(337)

Kulutuspinnan toimittajat olivat alkuperäisessä tutkimuksessa tukeneet huomautuksissaan tukien vastaisten toimenpiteiden käyttöönottoa ja väittäneet, että toimenpiteiden käyttöönotto on olennaista pinnoitusalan selviytymisen kannalta, sekä todenneet, että ilman pinnoitustoimintaa niiden liiketoiminta kärsii pahasti. Komissio päätteli myöhemmin, että toimenpiteiden käyttöönotto olisi kulutuspinnan toimittajien edun mukaista.

(338)

Koska uutta näyttöä ei esitetty, komissio päätteli alkuperäisen tutkimuksen tavoin, että toimenpiteet olisivat kulutuspinnan toimittajien edun mukaisia.

(339)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ollut olemassa perusasetuksen 31 artiklan mukaisia pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista pitää voimassa toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevien renkaiden tuonnissa.

(340)

Tuen jatkumista, vahingon toistumista ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella tukien vastaiset toimenpiteet Kiinasta peräisin olevien renkaiden tuonnissa olisi pidettävä voimassa.

(341)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten tasoitustullien soveltaminen. Yksilöllisiä tasoitustulleja sovelletaan ainoastaan, jos jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Ennen tällaisen laskun esittämistä tuontiin olisi sovellettava tasoitustullia, jota sovelletaan ”kaikkiin muihin yrityksiin”.

(342)

Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa yksilöllisiä tasoitustulleja tuontiin, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen [1 artiklan 3 kohdassa] esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(343)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä tullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin määrän kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa tarvetta poistaa yksilölliset tullit ja ottaa käyttöön maan laajuinen tulli.

(344)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä tasoitustulleja sovelletaan yksinomaan Kiinasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä tasoitustulleja.

(345)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten tasoitustullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (77). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(346)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiotaan suositella, että nykyiset toimenpiteet pidetään voimassa. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta.

(347)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 (78) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(348)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 (79) 25 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,