EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 11.10.2021
COM(2021) 622 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
Rakenneuudistusten tukiohjelman toteuttamista vuonna 2019 koskeva seurantakertomus
{SWD(2021) 283 final}
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 11.10.2021
COM(2021) 622 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
Rakenneuudistusten tukiohjelman toteuttamista vuonna 2019 koskeva seurantakertomus
{SWD(2021) 283 final}
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
Rakenneuudistusten tukiohjelman toteuttamista vuonna 2019 koskeva seurantakertomus
JOHDANTO
Euroopan komissio on vuodesta 2017 lähtien hallinnoinut rakenneuudistusten tukiohjelmaa, jonka talousarvio on 222,8 miljoonaa euroa 1 . Ohjelman tavoitteena on tukea jäsenvaltioita institutionaalisten, hallinnollisten ja kasvua edistävien uudistusten suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.
Rakenneuudistukset ovat monimutkaisia prosesseja, ja niiden suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät pitkälle erikoistunutta asiantuntemusta ja osaamista kaikissa vaiheissa. Kaikilla jäsenvaltioilla ei ole valmiuksia vastata tällaisiin uudistuksiin liittyviin hallinnollisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin.
Rakenneuudistusten tukiohjelman tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita vastaamaan näihin haasteisiin ja vahvistamaan niiden valmiuksia valmistella ja toteuttaa kasvua edistäviä uudistuksia. Näin voidaan vahvistaa julkisia laitoksia ja viranomaisia sekä parantaa hallintoprosesseja ja talouden ja yhteiskunnan suoritus- ja häiriönsietokykyä yleensä.
Tässä kertomuksessa esitetään yleiskatsaus rakenneuudistusten tukiohjelmasta vuonna 2019 tuettuihin toimiin. Siinä kuvataan hankkeiden valintaa ja toteutusta ja esitetään rakenneuudistusten tukiohjelman mukaisissa vuosien 2017, 2018 ja 2019 hankkeissa tähän mennessä saavutetut tulokset.
RAKENNEUUDISTUSTEN TUKIOHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO VUONNA 2019
Vuosi 2019 oli kolmas vuosi, jona rakenneuudistusten tukiohjelman puitteissa toteutettiin toimia. Kahden ensimmäisen vuoden tapaan kolmas vuosi osoitti, että ohjelmalle on paljon kysyntää: hakemuksia saatiin 27 jäsenvaltiosta yhteensä 580. Pyydetyn tuen määrä oli arviolta lähes kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin rakenneuudistusten tukiohjelman vuonna 2019 käytettävissä oleva talousarvio.
Komissio arvioi jäsenvaltioiden hakemukset rakenneuudistusten tukiohjelmaa koskevassa asetuksessa vahvistettujen periaatteiden ja kriteerien perusteella ja valitsi 263 hanketta 26 jäsenvaltiosta.
Valitut hakemukset jakautuivat keskeisille toiminta-alueille seuraavasti:
·27 % – työmarkkinat, koulutus, terveys ja sosiaalipolitiikka
·23 % – kasvu ja liiketoimintaympäristö (ml. ilmasto ja ympäristö)
·18 % – hallinto ja julkishallinto
·17 % – rahoituspalvelut ja rahoituksen saanti
·15 % – tulojen hallinnointi ja julkinen varainhoito.
Suurimmassa osassa tukitoimenpiteitä tavoitteena on:
·julkishallinnon digitalisointi (12 %)
·koulutusjärjestelmien vahvistaminen (8 %)
·terveydenhuoltojärjestelmien saatavuuden, tehokkuuden ja muutosjoustavuuden parantaminen (8 %)
·sosiaalisen suojelun ja sosiaalipalvelujen parantaminen (7 %)
·kansallisten ja rajat ylittävien pääomamarkkinoiden kehittäminen (6 %)
·julkisen sektorin tehokkuuden ja vaikuttavuuden edistäminen (8 %).
Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti etusijalle asetettiin hakemukset, jotka mahdollistivat tuen pikaisen toimittamisen ja uudistusten nopean täytäntöönpanon käytännön tasolla, sekä hakemukset, jotka liittyivät määriteltyihin tavoitteisiin ja joilla oli todennäköisesti suuri vaikutus.
Rahoitettaviksi valituista hakemuksista 92 prosenttia liittyi suoraan EU:n strategisiin painopisteisiin:
·62 % – uudistukset, joilla vastataan talouspolitiikan EU-ohjausjaksossa esiin tuotuihin haasteisiin (maakohtaiset suositukset ja maaraportit)
·21 % – unionin ensisijaiset tavoitteet (pääomamarkkinaunioni, digitaaliset sisämarkkinat, energiaunioni, ilmasto jne.)
·5 % – unionin oikeuden täytäntöönpano
·4 % – EU:n talouden sopeutusohjelmien toteuttaminen.
Loput kahdeksan prosenttia liittyivät muita painopistealueita koskeviin jäsenvaltioiden uudistuksiin.
Rakenneuudistusten tukiohjelman puitteissa vuonna 2019 toteutettavista uudistustukihankkeista 20 prosenttia oli pantu täytäntöön 31. tammikuuta 2021 mennessä, ja loput 80 prosenttia hankkeista olivat vielä käynnissä.
EDISTYMINEN OHJELMAN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA
Kolmantena täytäntöönpanovuotena rakenneuudistusten tukiohjelmalla edistettiin merkittävästi jäsenvaltioiden viranomaisten pyrkimyksiä tunnistaa ja korjata tiettyjä rakenteellisia heikkouksia, jotka estävät uudistusten suunnittelua ja toteuttamista. Tähän sisältyi seuraavaa toimintaa:
·autettiin nykyisten lainsäädäntömenettelyiden tarkistamisessa (esim. työvoiman liikkuvuutta koskevan lain muuttaminen)
·tunnistettiin heikkouksia ja annettiin parannusehdotuksia (esim. tietotekniset hankinnat)
·parannettiin jäsenvaltioiden valmiuksia määritellä tehokkaampia prosesseja ja menetelmiä (esim. terveysjärjestelmän tuloksellisuuden arviointikehyksen laatiminen)
·tuettiin henkilöstöhallinnon tehostamista (esim. strategisen hallinnoinnin ja ylemmän ja keskijohdon yhteistyön parantaminen).
Rakenneuudistusten tukiohjelman puitteissa vuonna 2019 valittujen ja toteutettujen toimien tavoitteena on eurooppalaisen lisäarvon varmistaminen. Rakenneuudistusten tukiohjelmalla täydennetään muita ohjelmia ja toimintapolitiikoita kansallisella, unionin sekä kansainvälisellä tasolla ja/tai edistetään tukea saavien jäsenvaltioiden ja komission keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä. Rakenneuudistusten tukiohjelmasta tuetuilla toimilla pyritään myös kehittämään ja toteuttamaan ratkaisuja, joilla vastataan jäsenvaltioiden haasteisiin mutta joilla on myös myönteinen vaikutus unionin laajuisiin haasteisiin tai usean jäsenvaltion yhteisiin haasteisiin.
Hyviä esimerkkejä ovat tukitoimenpiteet, joilla
·autetaan kehittämään toimintasuunnitelmia hiilestä irtautumisen tukemiseksi ja tunnistetaan EU-rahoituksen lähteitä irtautumista varten
·edistetään kestävää liikennettä, kehitetään maksukyvyttömyysmenettelyitä ja laaditaan ja toteutetaan lahjonnan vastaisia toimenpiteitä
·vaihdetaan parhaita käytäntöjä sellaisten jäsenvaltioiden kanssa, jotka ovat menestyksekkäästi uudistaneet julkista varainhoitoa
·autetaan eri jäsenvaltioiden kansallisia kehityspankkeja osallistumaan InvestEU-ohjemaan.
Tämän kertomuksen tarkoituksena ei ole havainnollistaa niiden uudistusten lopullisia vaikutuksia 2 , joita jäsenvaltiot ovat mahdollisesti käynnistäneet rakenneuudistusten tukiohjelman mukaisten tukitoimenpiteiden johdosta. Tästä huolimatta voidaan todeta, että rakenneuudistusten tukiohjelman yleistavoite ollaan saavuttamassa.
Rakenneuudistusten tukiohjelman kolmena ensimmäisenä vuotena (vuosina 2017, 2018 ja 2019) toteutetut tukitoimenpiteet parantavat osaltaan institutionaalisten, hallinnollisten ja kasvua edistävien uudistusten suunnittelua ja täytäntöönpanoa.
Rakenneuudistusten tukiohjelman kolmen ensimmäisen vuoden aikana toteutetuista hankkeista 276:lla on jo autettu saamaan aikaan konkreettisia tuloksia. Näistä esimerkkejä ovat muun muassa seuraavat:
·uudistuksen suunnittelu digitaalistrategian täytäntöönpanemiseksi
·suositukset Euroopan meri- ja kalatalousrahaston täytäntöönpanosta vastaavien tahojen valmiuksien vahvistamiseksi
·kustannus-hyötyanalyysi ja viestintästrategia vesiväylän uudistamiseksi
·pilottihanke talousarvion laatimisprosessin laadun parantamiseksi
·yksityiskohtaisen kriisinhallintakäsikirjan luonnoksen laatiminen kansalliselle pankkikriisien ratkaisuviranomaiselle.
PÄÄTELMÄT
Rakenneuudistusten tukiohjelman täytäntöönpanon kolmas vuosi osoitti, että ohjelman kysyntä jäsenvaltioissa on kasvanut entisestään: 27 jäsenvaltiosta saatiin yhteensä 580 tukihakemusta (kysyntä on kasvanut vuodesta 2018, jolloin 24 jäsenvaltiota toimitti 444 hakemusta).
Kaiken kaikkiaan rakenneuudistusten tukiohjelman kolmena ensimmäisenä täytäntöönpanovuotena on osoitettu, että ohjelmalla voidaan auttaa jäsenvaltioiden viranomaisia tunnistamaan ja korjaamaan rakenteellisia heikkouksia ja poistamaan pullonkauloja uudistusten suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. Monet tulokset ovat osoituksia tästä.
Vaikka tukitoimenpiteillä on tarkoitus edistää uudistusprosessia, toimien tosiasiallinen seuranta ja uudistusten toteuttaminen käytännössä ovat tukea vastaanottavan jäsenvaltion vastuulla.
Komissio jatkaa tukitoimenpiteiden toteutuksen sekä institutionaalisten, hallinnollisten ja kasvua edistävien uudistusten täytäntöönpanon seuraamista tulevina vuosina.