a) ohjelman täytäntöönpanoa koskevan vuotuisen työsuunnitelman, jossa esitetään

i) ensisijaiset alat ja toteutettavat toimet, myös rahoitusvarojen jako

ii) perusteet yhteisön prosenttimääräiselle rahoitusosuudelle, mukaan lukien perusteet sen arvioimiseksi, onko kyse poikkeuksellisesta hyödystä

iii) järjestelyt 9 artiklassa tarkoitettujen yhteisten strategioiden ja toimien täytäntöönpanemiseksi

b) ohjelmaan kuuluvien 4 artiklan mukaisten toimien toteuttamiseen tarkoitettujen rahoitusosuuksien valinta-, ratkaisu- ja muut perusteet.

— toimintabudjetin kokonaissummaksi on arvioitu 46 984 640 euroa

— hallinnollisen budjetin kokonaissummaksi on arvioitu 1 440 280 euroa.

— jotka täyttävät kohdassa 3.1 täsmennetyt perusteet ja

— joissa on mukana yhteisöjä vähintään kymmenestä osallistuvasta maasta tai kolmesta osallistuvasta maasta, jos toimintaa ehdottaa sellaisesta jäsenvaltiosta oleva yhteisö, joka on liittynyt Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004 jälkeen, tai ehdokasmaa.

— jotka vastaavat suoraan yhtä kohdissa 3.2, 3.3 ja 3.4 kuvattua aihetta, vaikka niissä olisikin mainittu eri rahoitusjärjestely

— joilla on Euroopan unionin laajuinen ulottuvuus ja osallistujia vähintään 10:stä toiseen terveysohjelmaan osallistuvasta maasta

— joiden järjestäjänä toimii komission hyväksymä julkisoikeudellinen yhteisö tai voittoa tavoittelematon yhteisö, joka on sijoittautunut toiseen terveysohjelmaan osallistuvaan maahan ja jolla on asiaankuuluvaa kokemusta yhteistyöstä EU:n tasolla.

— Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD)

— Maailman terveysjärjestö (WHO)

— eurooppalaisten terveydenhuoltojärjestelmien seurantakeskus

— Euroopan neuvosto

— Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC).

— workshopien ja asiantuntijakokousten järjestäminen, mukaan lukien kansallisen tason asiantuntijaseminaarit, joita järjestetään parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi vuotuisen työsuunnitelman aloilla, ja

— toisen terveysohjelman edistämiseksi tarkoitetut julkaisut ja erilaiset tiedotustoimet,

— Toimet, joilla

—

 

— Uusien (ei-perinteisten) terveysalan toimijoiden saaminen mukaan kestäviin, yhteistyöhakuisiin ja eettisesti hyväksyttäviin toimiin niin alue- kuin paikallistasollakin kaikissa osallistuvissa maissa. Näihin toimijoihin kuuluvat julkinen sektori, yksityinen sektori sekä laajemman kansalaisyhteiskunnan sidosryhmät, joiden ensisijaiset tavoitteet eivät rajoitu kansanterveyteen (esimerkiksi nuorison, etnisten ryhmien ja ympäristö- ja urheilutoiminnan kaltaisten toiminta-alojen piiristä).

— Toimen kokonaisbudjetista vähintään 60 prosenttia on käytettävä henkilöstön rahoitukseen. Perusteen tarkoituksena on edistää valmiuksien luomista tehokkaiden kansanterveysstrategioiden kehittämiseksi ja toteuttamiseksi.

— Ehdotetun toimen budjetista vähintään 25 prosenttia on osoitettava jäsenvaltioille, joiden BKT henkeä kohti (Eurostatin tuoreimman tilastoraportin mukaan) on alhaisimmassa kvartiilissa kaikkien EU:n jäsenvaltioiden joukossa. Perusteen tarkoituksena on edistää terveyserojen kaventamista EU:n jäsenvaltioissa.

— Kaikista myöntämisperusteista, jotka koskevat hankkeen relevanssia politiikan kannalta (esitetty liitteessä II), on saatava vähintään 5 pistettä 8:sta. Perusteen tarkoituksena on edistää Euroopan kansalaisten terveyden parantamista sikäli, että vahvistetaan hankkeen relevanssia politiikan kannalta.

— Budjetista vähintään 10 prosenttia on osoitettava organisaatioille, jotka eivät ole saaneet mitään rahoitusta Euroopan yhteisön terveysohjelmasta viimeisten viiden vuoden aikana. Tämän perusteen tarkoituksena on edistää terveysalan uusien toimijoiden osallistumista.

— Toimen kokonaisbudjetista vähintään 60 prosenttia on käytettävä henkilöstön rahoitukseen. Perusteen tarkoituksena on edistää valmiuksien luomista tehokkaiden kansanterveysstrategioiden kehittämiseksi ja toteuttamiseksi.

— Ehdotetun toimen budjetista vähintään 25 prosenttia on osoitettava jäsenvaltioille, joiden BKT henkeä kohti (Eurostatin tuoreimman tilastoraportin mukaan) on alhaisimmassa kvartiilissa kaikkien EU:n jäsenvaltioiden joukossa. Perusteen tarkoituksena on edistää terveyserojen kaventamista EU:n jäsenvaltioissa.

— Kaikista myöntämisperusteista, jotka koskevat hankkeen relevanssia politiikan kannalta (esitetty liitteessä IV), on saatava vähintään 5 pistettä 8:sta. Perusteen tarkoituksena on edistää Euroopan kansalaisten terveyden parantamista sikäli, että vahvistetaan hankkeen relevanssia politiikan kannalta.

— Budjetista vähintään 10 prosenttia on osoitettava organisaatioille, jotka eivät ole saaneet mitään rahoitusta Euroopan yhteisön terveysohjelmasta viimeisten viiden vuoden aikana. Tämän perusteen tarkoituksena on edistää terveysalan uusien toimijoiden osallistumista.

— Yhteisissä toimissa pitäisi olla mukana yhteisöjä vähintään kymmenestä osallistuvasta maasta tai kolmesta osallistuvasta maasta, jos toimintaa ehdottaa sellaisesta jäsenvaltiosta oleva yhteisö, joka on liittynyt Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004 jälkeen, tai ehdokasmaa.

— Erikoistuneen verkon muodostavien hallituksesta riippumattomien yhteisöjen tai organisaatioiden jäsenistä tai ehdokasjäsenistä vähintään 25 prosenttia on tultava jäsenvaltioista, joiden BKT henkeä kohti (Eurostatin tuoreimman tilastoraportin mukaan) on alhaisimmassa kvartiilissa kaikkien EU:n jäsenvaltioiden joukossa.

— Terveyserojen kaventaminen EU:n tasolla tai jäsenvaltion keskus- tai aluetasolla näkyy hakijana olevan organisaation / erikoistuneen verkon tehtävissä sekä vuotuisessa työohjelmassa.

— tartuntatauteihin liittyvien riskien hallintaa Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) ( 11 ) suorittaman riskinarvioinnin perusteella

— terveysturvakomitean ( 12 ) parhaillaan kehittämiä toimia, jotka koskevat terveysturvaan liittyvää jäsenvaltioiden valmiutta, reagointikykyä ja suunnittelua biologisilla, kemiallisilla tai radioaktiivisilla aineilla tehtävien iskujen varalta.

— nykyisten tai uusien tartuntatautien ehkäisy ja valvonta

— varautuminen terveyshätätilanteisiin

— reagointivalmius kemiallisin, biologisin, säteily- ja ydinasein tehtävien iskujen varalta.

— Toteutetaan kansalaisille ja terveydenhuollon työntekijöille suunnattuja ehkäisytoimia, joihin kuuluu tiedotuskampanjoita erityisistä taudeista (esim. tuberkuloosi, hepatiitti, kausi-influenssa, H1N1) ja rokotuskysymyksistä. Tavoitteena on lisätä sekä kansalaisten että terveydenhuollon työntekijöiden tietoa tartuntatautien, myös rokotuksin ehkäistävien tautien, ehkäisyyn liittyvistä keskeisistä aiheista ja kartoittaa parhaita toimintatapoja näiden seikkojen hallitsemiseksi ja valvomiseksi jäsenvaltioiden tasolla, esimerkiksi palvelujen ja resurssijaon parantaminen. Tämän pitäisi edistää relevanttien ehkäisytoimien hyväksymistä ja näin ollen parantaa tuberkuloosia, hepatiittia ja rokotuksia koskevien kansallisten suunnitelmien täytäntöönpanoa. Toimien arvioinnilla parannetaan ehkäisyyn perustuvia toimintatapoja, jotka on suunnattu erityisesti vaikeasti saavutettaviin väestöryhmiin ja vähemmistö- ja marginaaliryhmiin.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Annetaan koulutusta tietyistä taudeista (tuberkuloosi, hepatiitti, kausi-influenssa, H1N1) ja perusterveydenhuollon työntekijöiden ja muiden kuin terveydenhuollon työntekijöiden, kuten koulutus- ja sosiaalialan työntekijöiden, rokotuksiin liittyvistä kysymyksistä. Tavoitteena on lisätä valmiuksia ottaa huomioon vaikeasti saavutettavien ja heikossa asemassa olevien ryhmien, riskiryhmien sekä vähemmistö- ja marginaaliryhmien erityispiirteet tartuntatautien ja rokotuksiin liittyvien kysymysten osalta ja näin edistää tuberkuloosia, hepatiittia ja rokotuksia koskevien kansallisten suunnitelmien täytäntöönpanoa. Levitetään toimen puitteissa kehitettyjä validoituja koulutusvälineitä ja -menetelmiä ja mukautetaan ne kansallisiin tarpeisiin.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Luodaan työväline rokoterekistereitä varten, hahmotellaan työtapoja ECDC:n kanssa tehtävää yhteistyötä varten sekä tutkitaan edellytyksiä, joilla työväline voidaan siirtää ja mukauttaa eri jäsenvaltioihin ja joilla sitä voidaan käyttää niissä. Tavoitteena on parantaa rokotuksiin liittyviä kansallisia, alueellisia ja paikallisia raportointijärjestelmiä yhteisen välineen avulla ja helpottaa näin jäsenvaltioiden rokotekattavuuden vertailua.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Järjestetään henkilöstön koulutusta ja harjoituksia Euroopan tasolla varautumisen perustekijänä.

— [Tarjouspyyntö]

— Seurataan kriisinhallinnan tiedonvaihto- ja viestintämenetelmiä ja luodaan yhteyksiä kansainvälisiin tiedonvaihtovälineisiin.

— [Hallinnollinen sopimus YTK:n kanssa]

— Kehitetään tai parannetaan nykyisiä innovatiivisia tietotekniikan välineitä ja verkkoja terveysuhkien havaitsemista ja analyysiä varten, kuten maantieteellinen tietojärjestelmä, uudenlaiset varhaisvaroitus- ja ennakointijärjestelmät sekä mallintamiseen, tilannetietoisuuteen ja kriisinhallintaan liittyvät välineet.

— [Hallinnollinen sopimus YTK:n kanssa]

— Kehitetään saatuihin kokemuksiin perustuva strategia, jolla parannetaan alojen välistä yhteistyötä terveyshätätilanteisiin vastaamisessa seurannan, valmiuden ja reagoinnin alalla, sekä hälytysjärjestelmiin liittyvä strategia kaikilla asiaankuuluvilla aloilla. Yksi erityinen huolenaihe on yhteentoimivuuden rajatylittävä koordinointi sekä yhteisen reagoinnin vahvistaminen terveyshätätilanteissa. Tavoitteena on parantaa valmiutta ja reagointia terveyshätätilanteisiin yhteistyöllä, jota tehdään asiaankuuluvien alojen, esimerkiksi toiminnan jatkuvuutta turvaavien liikenne-, pelastus- ja turvallisuusjoukkojen palvelujen kanssa, sekä kartoittaa tapoja, jolla toimintaa voidaan parantaa. Erityistä huomiota kiinnitetään alojen välisen kriisinhallinnan tulosten käyttämiseen.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Toteutetaan toimia, joita ehdotettiin valkoisen kirjan liitteenä olevassa ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia koskevassa asiakirjassa ( 16 ) ja jotka liittyvät äärimmäisiin sääoloihin, terveysvaikutusten mallintamiseen, koulutukseen, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin heikommassa asemassa olevissa ryhmissä sekä yhteistyöhön Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen, WHO:n ja naapurimaiden kanssa.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Perustetaan riskinarviointiverkostoja arvioimaan myrkyllisten teollisuuskemikaalien ja radioaktiivisten aineiden aiheuttamia uhkia ja riskejä. Tavoitteena on kehittää kykyä arvioida kemikaaleihin ja radioaktiivisiin aineisiin liittyviä riskejä.

— [Tarjouspyyntö]

— Kehitetään tietoon perustuvia, tieteellisesti vahvistettuja kansanterveydellisiä vastatoimia. Tavoitteena on kehittää nopeaa uhkan ja riskin arviointia koskevia protokollia kemikaalien ja radioaktiivisten aineiden osalta.

— [Tarjouspyyntö]

— Verrataan lähestymistapoja, mukaan luettuna vertailuanalyysi, neuvonta, hyvien toimintatapojen ja organisaatiomallien vaihto hätätilanteisiin reagoinnissa, ja analysoidaan olosuhteita niiden siirtämiseksi ja mukauttamiseksi muihin ympäristöihin ( 17 ). Tavoitteena on lieventää laajamittaisten hätätilanteiden vaikutusta ja antaa ohjeita siitä, miten kansanterveystoimenpiteitä voidaan mukauttaa uhkiin, jotka voivat levitä kansainvälisesti esimerkiksi satamissa ja lentokentillä. Euroopan reagoinnin koordinointi on keskeisen tärkeää, jotta rajoittamiseen tai hidastamiseen tähtäävä strategia olisi tehokas. Nämä toimintapuitteet liittyvät myös WHO:n kansainvälisen terveyssäännösten yhteiseen soveltamiseen.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Parannetaan valmiuksia poliisi- ja terveysviranomaisten yhteistoimia varten turvallisuus- ja terveystoimien yhdistämistä koskevan valmisteluasiakirjan ( 18 ) perusteella. Asiakirjassa keskitytään terveys- ja lainvalvontaviranomaisten väliseen yhteistyöhön kansallisella tasolla, jäsenvaltioiden välillä sekä EU:n tasolla ja kootaan yhteen hyviä toimintatapoja, joiden avulla jäsenvaltiot voisivat parantaa kansallisia rakenteitaan, lisätä tietämystä asiasta ja tiivistää eurooppalaista yhteistyötä ja koordinointia.

— [Yhteiset toimet]

— Järjestetään kansainvälinen konferenssi maailmanlaajuisesta terveysturvasta ( 19 ). Tavoitteena on määritellä paremmin terveysturvan ja muiden alojen keskinäinen riippuvuus, vahvistaa maailmanlaajuisia yhteyksiä terveysturvaa koskevan tiedon ja hyvien toimintatapojen vaihdolla sekä määritellä terveysturvan keskeisiä aloja. Konferenssi tuo yhteen kansanterveysalan ja muiden asiaan liittyvien alojen eurooppalaiset toimijat, kansainväliset toimijat, kuten maailmanlaajuisen terveysturva-aloitteen, G8-maat, WHO:n, Naton kaltaiset puolustusorganisaatiot sekä humanitaariset ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot. Se myös tarjoaa mahdollisuuden kehittää viestintää terveysturvaan liittyvistä sisäisistä ja ulkoisista näkökohdista.

— [Tarjouspyyntö]

— Annetaan koulutusta terveydenhuollon työntekijöille ja terveysvalistajille. Tavoitteena on käyttää yhteisenä perustana välineitä, jotka kehitettiin toisen terveysohjelman vuoden 2009 työsuunnitelmasta rahoitettujen toimien puitteissa. Erityishuomiota kiinnitetään ennaltaehkäisyyn, etenkin antibioottien hyvään käyttöön vaikeasti saavutettavissa väestöryhmissä (esim. asumistilanne, maahanmuuttajat, vähemmistö-/marginaaliryhmät).

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Annetaan komissiolle terveysriskejä koskevia korkealaatuisia ja riippumattomia neuvoja. Taataan tiedekomiteoiden toiminta erityiskorvauksia koskevan päätöksen 2008/716/EY mukaisesti. Maksetaan asiantuntijoille erityiskorvauksia tieteellisten lausuntojen laatimisesta.

— [Tiedekomiteat]

— Käydään vuoropuhelua riskinarvioinnista nanoteknologiaa käsittelevässä seminaarissa/konferenssissa. Tavoitteena on saattaa yhteen tutkijoita, riskinarvioijia, viranomaisia, elinkeinonharjoittajia sekä kuluttaja- ja ympäristöalan kansalaisjärjestöjä tarkastelemaan alan nykytilaa tieteessä, lainsäädäntöä, kansainvälistä kehitystä, riskinhallintaa ja tiedotusta ja keskustelemaan näistä sekä kartoittamaan asianmukaisia keinoja, joilla voitaisiin parantaa ohjeistusta nanoteknologian turvallista, integroitua ja vastuullista kehittämistä varten.

— [Tarjouspyyntö]

— Käydään vuoropuhelua riskinarvioinnista toisessa kansainvälisessä konferenssissa. Tavoitteena on edistää maailmanlaajuista vuoropuhelua riskinarvioinnista riskinarvioijien keskuudessa ja saada mukaan tahoja, jotka toimivat riskinarvioinnin parissa EU:ssa ja sen tärkeimmissä kumppanimaissa. Tämä liittyy ja pohjautuu Euroopan komission Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa käymään transatlanttiseen vuoropuheluun riskinarvioinnista. Kyseessä on toinen kansainvälinen kahden vuoden välein järjestettävä riskinarviointikonferenssi; ensimmäinen järjestettiin 13.–14. marraskuuta 2008.

— [Tarjouspyyntö]

— Tiedotetaan riskeistä tieteellisistä lausunnoista laadituilla yleistajuisilla tiivistelmillä. Tavoitteena on laatia Internetiin tekstejä, joissa esitetään muita kuin elintarvikkeita käsittelevien tiedekomiteoiden lausunnot sellaisessa muodossa ja sellaisella kielellä, että maallikot pystyvät ymmärtämään asian.

— [Tarjouspyyntö]

— Annetaan teknistä apua tiedekomiteoille. Tavoitteena on etsiä ja kerätä tieteellistä tutkimusaineistoa ja tarjota tieteellisten lausuntojen laatimiseen toimitustukea ja laadunvalvontaa. Näin tiedekomiteat pystyvät keskittymään puhtaasti tieteellisiin kysymyksiin ja tieteellisten tietojen arviointiin.

— [Tarjouspyyntö]

— Laaditaan yhteistyössä riskinarvioinnin menetelmiin liittyvistä näkökohdista ja uusista terveysriskeistä neuvoa-antavia raportteja, joilla tuetaan ja täydennetään EU:n tiedekomiteoiden ja -paneelien toimintaa; laatimisesta vastaavat yhdessä useat neuvoa-antavat tieteelliset elimet jäsenvaltioissa.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Tiedotetaan riskeistä julkaisemalla muita kuin elintarvikkeita käsittelevien tiedekomiteoiden tuloksia ja työtä tieteellisissä julkaisuissa ja muissa tiedotusvälineissä. Tavoitteena on lisätä työn näkyvyyttä ja tunnustamista sekä akateemisissa piireissä että yleisesti kansalaisten keskuudessa.

— [Tarjouspyyntö]

— Tiedotetaan riskeistä tarkistamalla ja päivittämällä tiedekomiteoiden verkkosivuja ja niihin liittyviä verkkosivuja (esim. nanoteknologiaa tai sähkömagneettisia kenttiä käsitteleviä sivuja). Tavoitteena on parantaa näkyvyyttä ja tehostaa toimittajille, sidosryhmille ja kansalaisille suunnattua tiedotusta.

— [Tarjouspyyntö]

— Järjestetään kudoksia ja soluja käsitteleviä koulutustilaisuuksia rajatulle joukolle tarkastajia. Tavoitteena on yhtenäistää tietämystä ja tarkastusten tekotapaa koko EU:ssa ja lisätä koulutettujen asiantuntijoiden määrää. Tarkastuskäytäntöjen yhdenmukaistamisella parannetaan vastavuoroista luottamusta ja kannustetaan näin jäsenvaltioita yhteistyöhön.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Tehdään tapauskohtaisesti yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa ihmisestä peräisin oleviin aineisiin (veri, kudokset, solut ja elimet) liittyvissä tietyissä kysymyksissä, jotta voidaan vahvistaa entisestään EU:n poliittisia toimia alalla.

— Parantaakseen ja suojellakseen ihmisten terveyttä komissio tekee yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa veren komponenttien, elinten, kudosten ja solujen keräämiseen/hankintaan, testaukseen, käsittelyyn, säilömiseen, säilytykseen ja jakeluun liittyvien laatustandardien parissa. Tällä tilapäisellä yhteistyöllä edistetään alaa koskevan yhteisön lainsäädännön ja politiikan täytäntöönpanoa.

— [Suora avustussopimus Euroopan neuvoston kanssa]

1) Koulutetaan terveydenhuollon työntekijöitä. Prioriteettitoimissa 1 ja 3 korostetaan elinluovutuskoordinaattoreiden roolia. Tavoitteena on varmistaa, että jäsenvaltiot nimittävät terveydenhuoltoon näitä tärkeitä työntekijöitä ja tarjoavat heille jatkuvasti koulutusta. Tuloksena pitäisi olla hyvin koulutettujen elinluovutuskoordinaattoreiden lukumäärän lisääntyminen. On osoitettu, että näiden työntekijöiden merkitys on olennainen elinluovutusten lisäämisessä.

2) Edistetään toimia (prioriteettitoimi 6) ja alueellista yhteistyötä. Toimintasuunnitelman ajatuksena on tiivistää jäsenvaltioiden yhteistyötä ja koordinointitoimia elinluovutusten ja -siirtojen alalla. Tavoitteena on helpottaa tällaista yhteistyötä niiden jäsenvaltioiden välillä, joilla on hyvin kehittyneet elinsiirtojärjestelmät, ja niiden, jotka ovat parantamassa tai kehittämässä elinsiirtojärjestelmiään. Vastavuoroisen oppimisprosessin kautta elinsiirtojärjestelmien tehokkuus ja käytettävyys paranevat.

3) Rahoitetaan seminaari, jossa käsitellään sitä, miten voitaisiin parantaa tiedotusta kansalaisille ja terveydenhuollon työntekijöille alan uusista kehitysaskelista (prioriteettitoimet 4+5). Tavoitteena on mm. parantaa kansalaisille suunnatun elinluovutuksiin ja elinsiirtoihin liittyvän tiedotuksen tasoa. Seminaarissa voitaisiin käsitellä esimerkiksi terveydenhuollon työntekijöiden ja tukiryhmien viestintätaitojen parantamista ja kielteisen julkisuuden hallintaa. Tämän tuloksena elinluovutuksiin ja elinsiirtoihin liittyvän tietämyksen ja tiedon pitäisi lisääntyä.

— Laaditaan jäsenvaltioiden keskus-, alue- ja paikallistasolla toimintasuunnitelmia ja strategioita kansanterveyteen liittyvien valmiuksien kehittämiseksi. Tavoitteena on parantaa Euroopan kansanterveysjärjestelmien ja -organisaatioiden valmiuksia, mukaan luettuna terveydenhuoltojärjestelmät, kansalaisyhteiskunta, kansalaisjärjestöt ja korkeakoulut. Suunnitelmat olisi kohdennettava kansanterveysalan työntekijöiden ammatilliseen kehittämiseen sekä kansanterveyteen liittyvien taitojen ja tietojen kehittämiseen niiden osalta, jotka eivät ole kokoaikaisia kansanterveysalan työntekijöitä mutta joiden työlle olisi etua kansanterveyteen liittyvistä lisätiedoista (mukaan luettuna muut terveydenhuollon työntekijät, johtajat ja hallinnon työntekijät). Suunnitelmissa olisi käsiteltävä myös kansanterveyskäytäntöjen tueksi tarkoitettujen apuvälineiden, tietojen ja järjestelmien kehittämistä, myös viestintätaitojen parantamista. Toimiin voi sisältyä verkottumista ja hyvien toimintatapojen vaihtamista, koulutusohjelmien kehittämistä, tietojärjestelmiä sekä julkishallinnon kansanterveyteen liittyviä näkökohtia.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Kehitetään välineitä, menettelyjä, hyviä toimintatapoja ja kokeilutoimintaa kansanterveysalan tutkimuksen ja EU:n politiikan suunnittelun vuorovaikutuksen parantamiseksi. Toimissa olisi keskityttävä erityisesti johtajuuteen, infrastruktuuriin ja valmiuksiin keskipitkällä ja lyhyellä aikavälillä samoin kuin kriteerien ja avaintekijöiden kehittämiseen. Tavoitteena on tukea terveyspolitiikkaan liittyvien ehdotusten määrittelyä ja kehittämistä niin, että vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa ja terveysalalla toimivia kansalaisjärjestöjä etenkin uusissa jäsenvaltioissa sekä Keski- ja Itä-Euroopan maissa.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Myönnetään toiminta-avustuksia hallituksista riippumattomille eurooppalaisille verkostoille ja organisaatioille, jotka käsittelevät laaja-alaisia kansanterveyskysymyksiä, jotka ovat relevantteja EU:n terveysstrategian kehittämisen ja kiinnostavia yleisesti kansanterveyspolitiikan kehittämisen kannalta. Päätavoitteena on vahvistaa asiaan liittyviä verkostoja ja organisaatioita ja parantaa ja edistää kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen osallistumista terveysstrategian täytäntöönpanoon Euroopan sekä jäsenvaltioiden keskus-, alue- ja paikallistasolla.

— [Toiminta-avustukset]

— Annetaan teknistä ja tieteellistä tukea EU:n asiantuntijaryhmille ja muille ryhmille, mukaan luettuna tieteelliset ryhmät, sidosryhmät ja terveyseroja käsittelevä alueellinen verkosto, sekä toteutetaan teknisiä toimia, joilla kehitetään menetelmä terveyseroja koskevaa vaikutustenarviointia varten ja pannaan täytäntöön sitä koskeva kolmivuotinen työohjelma. Tavoitteena on panna täytäntöön terveyseroja koskevassa komission tiedonannossa ( 22 ) esitettyjä toimia.

— [Yhteiset toimet]

— Annetaan teknistä apua EU:ssa esiintyviä terveyseroja koskevan raportin laatimiseen. Tavoitteena on panna täytäntöön terveyseroja koskevassa komission tiedonannossa esitettyjä toimia.

— [Tarjouspyyntö]

— Kartoitetaan ja arvioidaan, miten tehokkaita ovat hyvät toimintatavat, joilla on tarkoitus

—

 

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Analysoidaan hyviä toimintatapoja, joilla paikallistasolla tarjotaan nuorille suunnattuja terveydenedistämistoimia ja niihin tehdään investointeja, etenkin suurilla kaupunkialueilla. Komissio aikoo hyödyntää rahoitetun toimen tuloksia kehittäessään nuorten terveyttä koskevaa aloitetta, johon sisällytetään myös heinäkuussa 2009 Brysselissä järjestetyn nuorten terveyttä koskevan konferenssin tulokset.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Kehitetään ja tuetaan hyviä toimintatapoja, joilla tarjotaan kroonisesta sairaudesta kärsiville mahdollisuus pysyä työssä tai palata työmarkkinoille. Tähän sisältyy kuntoutusohjelmia ja muuta toimintaa, etenkin sellaisia, joissa on terveydenhuolto- ja työllisyysalan välistä yhteistyötä. Tavoitteena on tukea terveysstrategiaa ja yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategiaa vuosiksi 2007–2012. ( 23 )

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Seurataan valmiselintarvikkeiden muokkausta, vaihdetaan hyviä toimintatapoja, jotka liittyvät valmiselintarvikkeiden sisältämien rasvojen, tyydyttyneiden rasvojen ja transrasvojen sekä suolan ja sokerin määrien vähentämiseen keskittymällä koostumuksen muuttamisen teknisiin ja taloudellisiin näkökohtiin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Tavoitteena on tukea valkoisen kirjan ”Ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä koskeva eurooppalainen strategia” ( 24 ) täytäntöönpanon seurantaa.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Kehitetään ja/tai pannaan täytäntöön hyviä toimintatapoja, jotka liittyvät liikunnan edistämiseen sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevilla alueilla suunnittelemalla tulevia infrastruktuureita, vapaa-ajan politiikkaa ja koko yhteisöä koskevia toimia. Tavoitteena on tukea valkoisen kirjan ”Ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä koskeva eurooppalainen strategia” ( 25 ) sekä liikuntaa koskevien EU:n suuntaviivojen täytäntöönpanon seurantaa.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Vaihdetaan tietoja yhteisön aloitteista, joilla pyritään vähentämään ylipainoa ja lihavuutta. Tavoitteena on tukea valkoisen kirjan ”Ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä koskeva eurooppalainen strategia” täytäntöönpanon seurantaa ja tarjota perusta politiikan ja toimien kehittämiselle.

— [Tarjouspyyntö]

— Kartoitetaan sellaisiin menetelmiin ja toimintaympäristöihin liittyviä hyviä toimintatapoja, joilla kaikille nuorille voidaan tiedottaa seksuaali- ja lisääntymisterveydestä; erityishuomiota kiinnitetään marginaaliryhmiin ja vaikeasti saavutettaviin ryhmiin, ja tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvia infektioita ja muita mitattavissa olevia vaikutuksia, kuten ei-toivottuja teiniraskauksia ja seksuaalista väkivaltaa. Tavoitteena on edistää keskustelua ja tiedonvaihtoa seksuaaliterveydestä EU:n tasolla, jotta EU:n politiikkaa voidaan kehittää edelleen.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Kehitetään strategioita, joilla saavutetaan riskialtteimmat ryhmät, ja kehitetään yhteistyössä sidosryhmien kanssa asianmukaisia viestintäkeinoja erityiset kulttuuriset ja sosioekonomiset taustat huomioon ottaen. Tavoitteena on tukea hiviä/aidsia koskevan komission tiedonannon täytäntöönpanoa.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Edistetään yhdistettyjä ja kohdennettuja ennaltaehkäiseviä toimia, joita täydennetään järkevällä seurannalla, korkealaatuisella hoidolla, hiv-testauksella sekä toimivilla infrastruktuureilla. Tavoitteena on tukea hiviä/aidsia koskevan komission tiedonannon täytäntöönpanoa.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Koordinoidaan ja edistetään hivin ehkäisyyn, testaukseen sekä lääketieteelliseen ja muuhun hoitoon liittyvien toimintatapojen vaihtoa ja osaamisen siirtoa EU:n jäsenvaltioiden ja Itä-Euroopan naapurimaiden keskuudessa kiinnittäen erityishuomiota suonensisäisten huumeiden käyttäjiin. Tavoitteena on tukea hivin/aidsin torjuntaa koskevan komission tiedonannon täytäntöönpanoa.

— [Toiminta-avustukset]

— Otetaan nuoret mukaan kehittämään ja panemaan täytäntöön toimintatapoja, joilla sisällytetään mielenterveyden edistäminen ja mielenterveysongelmien ehkäisy koulutusrakenteisiin ja nuorisoaloitteisiin. Tavoitteena on parantaa akateemisia, sosiaalisia ja terveyteen liittyviä tuloksia. Näin yhteisö voi kannustaa muita toimijoita sitoutumaan samanlaisiin toimintatapoihin.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Edistetään sellaisten mielenterveyden parantamiseen, mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja itsemurhien ehkäisyyn liittyvien alueellisten ja paikallisten verkostojen sekä täytäntöönpanostrategioiden luomista, joissa on mukana terveysviranomaisia ja muita viranomaisia samoin kuin muilla kuin terveyden alalla toimivia sidosryhmiä ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Näin otetaan huomioon, että alueilla ja kunnissa tehdyillä päätöksillä ja toimilla on keskeinen vaikutus väestön mielenterveyteen. Tavoitteena on saada esimerkkejä mielenterveyteen liittyvistä toimista, joita yhteisö voi tuoda esiin hyvinä toimintatapoina.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Edistetään terveysalan työntekijöiden välistä monitieteellistä yhteistyötä, jossa käsitellään mielenterveyden ja fyysisen terveyden yhteyksiä ja pyritään ymmärtämään paremmin niiden välistä riippuvuutta. Erityishuomiota kiinnitetään fyysisen sairauden kanssa yhteisesiintyvän masennuksen ehkäisyyn liittyvien mahdollisuuksien kartoittamiseen. Tavoitteena on kartoittaa edut, joita tällaisesta toimista koituu potilaiden terveyden ja elämänlaadun sekä terveysjärjestelmien kestävyyden kannalta. Näin yhteisö voi tukea jäsenvaltioita hoidon laadun parantamisessa ja terveysjärjestelmien kestävyyden varmistamisessa.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Tehdään kolmiosainen tutkimus, jossa arvioidaan mielenterveysalan järjestelmiä, tilanteita ja tuloksia jäsenvaltioissa. Tavoitteena on tukea mielenterveyttä koskevaa sopimusta hankkimalla lisää tietoja. Ensimmäisessä osassa kuvataan jäsenvaltioiden, ehdokasmaiden ja ETA:n Efta-maiden mielenterveysjärjestelmiä ja tuodaan esiin niiden erot ja samankaltaisuudet, toisessa osassa kootaan tietoja mielenterveydestä ja mielenterveyshäiriöistä näissä maissa, ja kolmannessa osassa kartoitetaan edut, joita mielenterveyteen ja sen edistämiseen ja ehkäisyyn investoimisesta koituu terveys-, koulutus-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikalle.

— [Tarjouspyyntö]

— Tutkitaan uusien tupakka- ja nikotiinituotteiden saatavuutta, hankittavuutta, käyttöä ja sääntely-ympäristöä. Tavoitteena on löytää mahdolliset aukot EY:n nykyisessä lainsäädännössä (esim. tuotteet, jotka eivät kuulu tupakka-, elintarvike- tai lääkelainsäädännön piiriin).

— [Tarjouspyyntö]

— Tuetaan tupakoinnin torjuntaa koskevan EU-politiikan täytäntöönpanoa erityisesti terveysriskeihin liittyvän tietoisuuden lisäämisen kannalta.

— [Tarjouspyyntö]

— Annetaan neutraalia tieteellistä tukea. Tavoitteena on saada voimakasta tukea tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen täytäntöönpanoon. Hankkeen tavoitteena on tukea terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosastoa sen pyrkiessä edistämään tupakoinnin torjuntaa koskevaan puitesopimukseen liittyvien suuntaviivojen kehittämistä tupakkatuotteiden testausta ja mittausta varten sekä Euroopan valtiollisten tupakkalaboratorioiden verkoston tehokasta toimintaa.

— [Hallinnollinen sopimus YTK:n kanssa]

— Tehdään EU:n laajuinen katsaus markkinoista ja sääntelystä ottaen huomioon alaikäisiin vetoavat alkoholijuomat (limuviinat, valmiit juomasekoitukset, maustetut oluet, alkoholipitoiset energiajuomat sekä muut tuotteet, kuten alkoholipitoiset hyytelöt ja jäätelöt). Kartoitetaan tilanne EU:n tasolla ja edistetään näin jäsenvaltioiden toimien kehittämistä ja koordinointia EU:n alkoholistrategian puitteissa kiinnittäen erityishuomiota lasten ja nuorten suojeluun.

— [Tarjouspyyntö]

— Tehdään lisätutkimuksia alkoholijuomien hintatasosta EU:ssa käyttäen perustana terveys- ja kuluttaja-asioiden hiljattain teettämässä tutkimuksessa ( 32 ) esitettyjä tuloksia, jotka koskevat hintatasoa, kulutusta ja vaaroja.

— [Tarjouspyyntö]

— Lisätään yhteistyötä EY:n ja WHO:n Euroopan aluetoimiston välillä ja kehitetään edelleen yhteistä tiedonkeruuta ja tietoperustaa, joka liittyy jäsenvaltioiden alkoholitilanteeseen ja -politiikkaan. Tämä olisi jatkoa aiemmalle hankkeelle, jossa vuonna 2008 tehtiin yhteinen tutkimus alkoholin kulutuksesta ja haitoista ja alkoholipolitiikasta ja seurattiin mm. EU:n alkoholistrategian täytäntöönpanoa. Yhteistyön jatkaminen tutkimusvälineen ja tietojen esittämisen kehittämisessä on keskeisen tärkeää, jotta voidaan tukea ja arvioida EU:n alkoholistrategian täytäntöönpanoa myös tulevaisuudessa.

— Hankkeen tavoitteena on parantaa alkoholiin liittyvien kehityssuuntien ja indikaattoreiden seurantaa jäsenvaltioissa, jotta voidaan tukea EU:n alkoholipolitiikan täytäntöönpanoa ja välttää päällekkäisyydet jäsenvaltioiden raportointivelvollisuuksissa. WHO:lla on ainutlaatuinen asema indikaattoreiden tarkistamisessa ja kehittämisessä Euroopan tasolla. WHO:n kanssa tehtävällä suoralla avustussopimuksella eurooppalaisen järjestelmän kehittämiseksi varmistetaan, että eurooppalainen lähestymistapa on täysin johdonmukainen ja yhteensopiva maailmanlaajuisen lähestymistavan kanssa. Näin helpotetaan vertailuanalyysin tekemistä EU:n, sen jäsenvaltioiden sekä maailman muiden maiden välillä.

— [Suora avustussopimus WHO:n kanssa]

— Kehitetään, pannaan täytäntöön ja vaihdetaan hyviin toimintatapoihin liittyviä suuntaviivoja/laatustandardeja, jotka koskevat haittojen vähentämiseen tähtääviä toimia ja palveluja, ottaen huomioon huumausaineiden käyttäjien erityistarpeet (sukupuolen, kulttuuritaustan, iän ja käytetyn huumeen mukaan) ja kiinnitetään erityishuomiota synteettisiin huumausaineisiin. Synteettisten huumausaineiden (esim. amfetamiinin kaltaisten stimulanttien ATS:ien) käyttö on kasvussa EU:ssa (ks. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen vuosiraportti) varsinkin nuorten keskuudessa. Tavoitteena on parantaa kysyntää vähentävien toimien laatua ja tehokkuutta, kuten EU:n toimintasuunnitelman tavoitteen 8 toimessa 17 ( 37 ) edellytetään, ja lopullisena tavoitteena on huumausaineiden käytön hillintä. Tuloksia hyödynnetään myös komission valmistelevassa kartoitustyössä, jota Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus tukee ja joka sisältyy edellä mainitun EU:n toimintasuunnitelman toimeen 18. Tällä autetaan jäsenvaltioita tutkimaan ehkäisyyn, hoitoon, haittojen vähentämiseen ja kuntoutukseen liittyvien palvelujen saatavuutta ja toimivuutta.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Pannaan täytäntöön tiedonanto ”Syöväntorjunta: eurooppalainen kumppanuusohjelma” ( 38 ).. Yleisenä tavoitteena on tukea jäsenvaltioita ja muita sidosryhmiä työskentelemään tehokkaammin yhdessä Euroopan tasolla syöväntorjunnan alalla käyttäen innovatiivisia yhteistyö- ja hallintorakenteita. Kumppanuusohjelmalla saatetaan yhteen eurooppalaiset sidosryhmät, joiden yhteisenä tavoitteena ja sitoumuksena on vähentää syövän esiintymistä, ja sillä tarjotaan jäsenvaltioille ja muille sidosryhmille puitteet syövän ehkäisyyn ja torjuntaan liittyvien tietojen, resurssien, hyvien toimintatapojen ja asiantuntemuksen jakamista varten. Sen avulla pitäisi myös olla helpompi kartoittaa EU:n tasolla yhteisiä toimia, jotka voivat tuoda lisäarvoa kansallisiin toimiin.

— [Yhteinen toimi]

— Tarjotaan syöväntorjuntaa koskevan kumppanuusohjelman puitteissa korkealaatuisia tietoja syövästä, mm. syöpärekistereistä, syövän seulonnasta, syövän riskitekijöistä ja ehkäisystrategioista, kehitetään kokeiluhankkeena vapaaehtoinen eurooppalainen akkreditointijärjestelmä rintasyövän seulontaan ja seurantaan käyttäen perustana rintasyövän seulonnan ja diagnosoinnin laadunvarmistusta koskevia eurooppalaisia suuntaviivoja. Eurooppalaisiin laadunvarmistussuuntaviivoihin perustuvan laajasti hyväksytyn akkreditointi-/sertifiointijärjestelmän pitäisi antaa naisille mahdollisuus tunnistaa, mitkä laitokset täyttävät eurooppalaiset laadunvarmistusstandardit, ja se tarjoaisi jäsenvaltioille arvokkaan lisävälineen sen varmistamiseksi, että laatustandardit täytetään. Kokeilujärjestelmän kehittämisen tavoitteena on tutkia, voidaanko järjestelmän käytöllä kannustaa jatkuvaan laadunparannukseen rintasyövän hoidossa kaikkialla EU:ssa.

— Kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen IARC:n tehtävänä on koordinoida ja johtaa tutkimusta ihmisten syövän syistä ja karsinogeneesin mekanismista sekä kehittää tieteellisiä strategioita syövän ehkäisyä ja torjuntaa varten. IARC on ainutlaatuinen organisaatio syövän alalla, ja se tarjoaa syöpään liittyvää korkealaatuista tieteellistä ja teknistä tukea, johon terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto tukeutuu.

— [Suora avustussopimus IARC:n kanssa]

— Kehitetään eurooppalaisia lähestymistapoja ja suuntaviivoja, joilla kartoitetaan strategisia hyviä toimintatapoja muiden kuin tarttuvien tautien, etenkin sydän- ja verisuonitautien, käsittelemiseen asettamalla etusijalle eriarvoisuudet ja sosiaaliset olot ja luomalla yhteys laajempaan strategiseen lähestymistapaan, jolla käsitellään muita kuin tarttuvia tauteja. Tämän pitäisi sisältää sydän- ja verisuonitautien nykytilanteeseen EU:ssa liittyvää raportointia ja analysointia. Tavoitteena on käyttää tuloksia kehitettäessä sydän- ja verisuonitauteihin liittyviä yhteisön aloitteita yhteisön jo rahoittamien aloitteiden pohjalta.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Toteutetaan teknisiä toimia, joilla tuetaan dementioihin liittyvien epidemiologisten tietojen parempaa keruuta jäsenvaltioissa, analysoidaan nykyisiä välineitä, joilla kognitiivisten kykyjen heikkeneminen voidaan havaita varhaisessa vaiheessa, sekä Euroopan että jäsenvaltioiden tasolla, jotta voidaan antaa hyviin toimintatapoihin perustuvia suosituksia ja luoda foorumi, jossa voidaan arvioida nykyisiä käytäntöjä dementiasta kärsivien henkilöiden oikeuksien ja autonomian säilyttämisen alalla, sekä edistetään dementian huomioon ottamista terveyden taustatekijöiden liittyvissä toimissa EU:n tasolla, jotta voidaan antaa suosituksia aivojen terveyttä edistävistä elintavoista. Tavoitteena on panna täytäntöön Alzheimerin tautia ja muita dementioita koskevasta eurooppalaisesta aloitteesta annetussa komission tiedonannossa ( 39 ) esitetyt toimet.

— [Yhteinen toimi]

— Pannaan täytäntöön autismin esiintyvyyttä koskevan eurooppalaisen protokollan pilottivaihe, joka on määritelty autismia käsittelevässä Euroopan tietojärjestelmässä. Tämä on tarpeen, jotta saadaan paikkansapitävää tietoa autismin eri lajien esiintyvyydestä Euroopan eri maissa ja voidaan määrittää yhdenmukaiset menetelmät laajemman esiintyvyystutkimuksen suunnittelua varten. Protokollassa pitäisi pyrkiä vahvistamaan, miten terveysviranomaiset määrittelevät autismin taudiksi, onko havaitsemisesta, myös varhaisesta tunnistamisesta, olemassa protokollia, ja onko olemassa tapausrekistereitä ja miten niitä hoidetaan. Tavoitteena on kerätä alustavia tietoja, jotta voitaisiin tarjota vertailukelpoista eurooppalaista tietoa autismin eri lajeista, käyttäen perustana Euroopan tasolla kartoitettuja tarpeita.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Käynnistetään multippeliskleroosin eli MS-taudin eurooppalaisen rekisterin ensimmäinen vaihe kansainvälisenä MS-tiedonkeruujärjestelmänä Euroopassa aiemmissa alan EU-hankkeissa testattujen pilottihankkeiden pohjalta ja keskitytään kokoamaan vähimmäistietoja, jotka on jaettu lääketieteelliseen ja sosioekonomiseen osaan tietyin edellytyksin (kuten rekisterin modulaarinen rakenne, joka mahdollistaa tietojen syöttämisen olemassa olevista ja tulevista kansallisista rekistereistä). Tavoitteena on tukea Euroopan MS-rekisterin kehittämistä, jotta voidaan tarjota vertailukelpoisia ja luotettavia tietoja Euroopan tasolla.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Tuetaan vielä EU-toimien ulkopuolella olevia hermoston rappeutumissairauksia tai neurologisia kehityshäiriöitä (esim. Parkinsonin tauti, epilepsia) koskevan toimintaverkoston perustamista. Näiden verkostojen olisi toimittava keskeisinä välineinä, joilla lisätään sidosryhmien yhteistyötä ja yhteisymmärrykseen perustuvia aloitteita näihin tauteihin liittyvistä hyvistä toimintatavoista ja epidemiologisista tiedoista ja edistetään kliinisen tutkimuksen kehittämistä. Tavoitteena on saada Euroopan tasolla vertailukelpoisempia tietoja hermoston rappeutumissairauksista tai neurologisista kehityshäiriöistä Alzheimerin tautia ja muita dementioita koskevan tiedonannon mukaisesti.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Toteutetaan teknisiä toimia, joilla tuetaan harvinaisia sairauksia ja harvinaislääkkeitä käsittelevän Orphanet-verkon kehittämistä. Verkon toiminnasta vastaa laaja eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden konsortio, ja se on maailman tärkein harvinaisten sairauksien tietokanta. Jotta saadaan luotua dynaaminen EU-luettelo harvinaisista sairauksista, tietokantaa on kehitettävä edelleen. Tavoitteena on panna täytäntöön harvinaisten sairauksien alalla toteutettavista toimista annetussa komission tiedonannossa ja neuvoston suosituksessa ( 40 ) esitetyt toimet tarjoamalla yksi yhteinen viiteluettelo, joka tuo lisäarvoa Euroopan tasolla kokoamalla yhteen kaikki harvinaisia sairauksia koskevat tiedot.

— [Yhteinen toimi]

— Toteutetaan teknisiä toimia synnynnäisten kehityshäiriöiden eurooppalaisen seurantarekisterin (EUROCAT) tueksi; kyseessä on eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden konsortion muodostama verkosto, jolla pyritään luomaan 90:lle synnynnäiselle kehityshäiriöryhmälle esiintyvyyttä koskeva tietojärjestelmä, joka päivitetään vuosittain. Tavoitteena on panna täytäntöön harvinaisten sairauksien alalla toteutettavista toimista annetussa komission tiedonannossa ja neuvoston suosituksessa esitetyt toimet.

— [Yhteinen toimi]

— Perustetaan mekanismi, jolla vaihdetaan jäsenvaltioiden ja EU:n viranomaisten välillä tietoja harvinaislääkkeiden kliinisen lisäarvon tieteellisestä arvioinnista. Tavoitteena on panna täytäntöön harvinaisten sairauksien alalla toteutettavista toimista annetussa komission tiedonannossa ja neuvoston suosituksessa esitetyt toimet jakamalla alaa koskevia tietoja jäsenvaltioiden välillä mahdollisimman tehokkaasti.

— [Tarjouspyyntö]

— Parannetaan ja täsmennetään harvinaisten sairauksien määritelmiä ottaen huomioon esiintyvyyteen liittyvät näkökohdat sellaisina kuin ne esitetään harvinaisten sairauksien alalla toteutettavista toimista annetussa komission tiedonannossa ja neuvoston suosituksessa. Tavoitteena on panna täytäntöön harvinaisten sairauksien alalla toteutettavista toimista annetussa komission tiedonannossa ja neuvoston suosituksessa esitetyt toimet ja kiinnittää erityishuomiota harvinaisten sairauksien määritelmiä koskeviin ongelmiin, jotka tuotiin esiin Euroopan parlamentin keskusteluissa.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Tuetaan harvinaisia sairauksia koskevien uusien rekistereiden luomista. Tällaiset rekisterit ovat keskeisessä asemassa lisättäessä tietoa harvinaisista sairauksista ja kehitettäessä kliinistä tutkimusta. Ne ovat ainoa tapa koota yhteen tietoja niin, että saadaan riittävän suuria otoksia epidemiologista ja/tai kliinistä tutkimusta varten. Olisi harkittava yhteisiä toimia tietojen keräämiseksi ja niiden ylläpitämiseksi edellyttäen, että resurssit ovat avoimia ja käytettävissä. Tavoitteena on panna täytäntöön harvinaisten sairauksien alalla toteutettavista toimista annetussa komission tiedonannossa ja neuvoston suosituksessa sekä korkean tason lääkefoorumin suosituksissa esitetyt toimet. (40) 

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Tuetaan harvinaisia sairauksia käsittelevien eri alojen tietoverkkojen ja rekistereiden (esim. ERCUSYN, REGISCAR, EuroMyasthenia) toiminnan jatkumista. Tavoitteena on panna täytäntöön harvinaisten sairauksien alalla toteutettavista toimista annetussa komission tiedonannossa ja neuvoston suosituksessa sekä korkean tason lääkefoorumin suosituksissa esitetyt toimet.

— [Toiminta-avustukset]

— Vaihdetaan hyviä toimintatapoja jäsenvaltioiden kesken kroonisten hengitystiesairauksien, kuten astman ja keuhkoahtaumataudin, ehkäisystä ja hallinnasta. Astman kaltaiset hengitystiesairaudet ovat yksi yleisimmistä lasten sairastuvuuden syistä. Euroopan WHO on todennut, että lasten astma on yleistynyt merkittävästi Euroopassa. Lasten astmaa ja allergioita koskevassa kansainvälisessä tutkimuksessa (ISAAC) havaittiin, että 13–14-vuotiailla itseilmoitettujen astmaoireiden vuotuinen keskimääräinen esiintyvyys oli 11,5 prosenttia Euroopassa. Nykyisillä toimilla pyritään alentamaan ihmisten altistumista tunnetuille riskeille eli tupakalle ja muille ilmansaasteille. On myös tärkeää tukea jäsenvaltioiden toimintaa kroonisten hengitystiesairauksien ehkäisyssä ja hallinnassa ja kartoittaa ja levittää hyviä toimintatapoja. Sairauden asianmukaisella hallinnalla ja mahdollisella sairastuvuuden vähentämisellä voitaisiin parantaa merkittävästi sairauksista kärsivien ihmisten elämänlaatua.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Toteutetaan pilottihanke sisäilman keskeisten epäpuhtauksien ja ilmanlaadun mittauksista eri ympäristöissä EU:n jäsenvaltioissa ja testataan hiljattain kehitettyjä seurantaprotokollia. Joissakin jäsenvaltioissa suoritetaan jo säännöllistä sisäilman laadun seurantaa. YTK on kehittänyt standardiprotokollia sisäilman keskeisten epäpuhtauksien seuraamiseksi. Nämä protokollat on testattava ja validoitava kenttätutkimuksella. Tavoitteena on tarjota jäsenvaltioille luotettavia validoituja välineitä, joilla ne voivat suorittaa seurantaa ja saavuttaa tietyn yhdenmukaistamistason, jotta saadaan luotettavia ja vertailukelpoisia tuloksia kaikista jäsenvaltioista.

— [Hallinnollinen sopimus YTK:n kanssa]

— Kartoitetaan jäsenvaltioiden hyviä toimintatapoja sisäilman laadun parantamiseksi lämmitys-/ruoanlaitto- sekä ilmastointijärjestelmien (huolto, tuuletus jne.) osalta. Tavoitteena on tarjota jäsenvaltioille hyviä toimintatapoja kustannustehokkaista toimenpiteistä, jolla sisäilman laatua voidaan parantaa kodeissa.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Pannaan täytäntöön lasten turvallisuutta koskeva toimintaohjelma uusissa jäsenvaltioissa, päivitetään tietoja ja ulotetaan nykyinen toimintaohjelma kansallisiin toimintasuunnitelmiin kaikkien ikäryhmien osalta. Tavoitteena on kohdentaa toimet lapsiturvallisuuteen etenkin uusissa jäsenvaltioissa ja saada 27 jäsenvaltiolta tiivistelmät niiden lapsiin ja nuoriin kohdistuvien turvallisuustoimien tasosta yli 100 tehokkaan kansallisen tason ehkäisystrategian perusteella. Näiden arviointien tuloksilla pyritään parantamaan kaikkien lasten terveyden tasoa.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Laaditaan arviointiraportti neljä vuotta vuonna 2007 annetun neuvoston suosituksen ( 43 ) jälkeen. Jotta voidaan määrittää, ovatko ehdotetut toimenpiteet tehokkaita, ja arvioida tarvetta lisätoimiin, tavoitteena on antaa teknistä tukea tämän yhteisön politiikan täytäntöönpanoa koskevan raportin laatimiseen. Tietoja saadaan vammoja koskevasta tietokannasta, ja aukot täytetään esimerkiksi tieteellisistä julkaisuista saaduilla tiedoilla ja jäsenvaltioilta ja sidosryhmiltä kerättävillä lisätiedoilla. Näin yhteisö pystyy pohtimaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, onko uusiin suosituksiin tarvetta.

— [Tarjouspyyntö]

— Edistetään vammojen ehkäisyä ja turvallisuutta eurooppalaisella konferenssilla. Tavoitteena on avustaa jäsenvaltioiden hallituksia ja muita sidosryhmiä kartoittamaan kansallisia prioriteettitoimia sekä helpottaa turvallisuutta edistävien kansallisten suunnitelmien, infrastruktuurien ja valmiuksien kehittämistä keskus-, alue- ja paikallistasolla. Konferenssin osallistujat tulevat terveysministeriöistä, muista asiaan liittyvistä ministeriöistä ja virastoista, terveydenhuollosta, vammojen ehkäisyn ja turvallisuuden edistämisen parissa toimivista, tutkijoiden parista sekä yksityissektorilta. Näin osoitetaan yhteisön sitoutuminen vammojen ehkäisyyn etenkin heikommassa asemassa olevien ryhmien parissa. Konferenssissa pitäisi antaa suosituksia jatkotoimista, joiden avulla jäsenvaltioiden olisi helpompi panna täytäntöön vuoden 2007 neuvoston suositus.

— [Konferenssiavustus]

— Toteutetaan vammoihin liittyviä tietoja ja vammojen seurantaa koskevia yhteisiä toimia Euroopan tasolla. Euroopan tasolla tarvitaan vertailukelpoisia tietoja tapaturmista ja vammoista, jotta voidaan tukea alan politiikkaa ja toimia sekä seurata neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa. Toimilla tähdätään vammatietokannan kehittämiseen ja pyritään laajentamaan maakohtaista kattavuutta, parantamaan tietojen laatua, edustavuutta ja vertailukelpoisuutta sekä luomaan perusta tietokannan sisällyttämiseksi Euroopan tilastojärjestelmään.

— [Yhteinen toimi]

— Terveydenhuollon toimien arvioinnilla pyritään varmistamaan, että terveydenhuoltojärjestelmät toimivat tehokkaasti. Terveysteknologian arviointia (joka kattaa lääkkeet, lääkinnälliset laitteet ja terveydenhuollon toimet) koskevilla vuoden 2009 yhteisillä toimilla edistetään EU:n tason yhteistyötä terveysteknologian arviointiin liittyvissä tieteellisissä ja metodologisissa kysymyksissä. On tärkeää tiivistää tätä yhteistyötä kehittämällä terveysteknologian arvioinnin valmiuksia jäsenvaltioissa. Toimen tavoitteena on kartoittaa joidenkin jäsenvaltioiden organisatorisia tarpeita, jotta ne voivat kehittää terveysteknologian arviointiin tarvittavia valmiuksia ja asiantuntemusta, joko kansallisella tai valtioiden rajat ylittävällä tasolla. Hankkeessa pitäisi myös kartoittaa yhteisön tuen mahdolliset lähteet, etenkin EU:n koheesiopolitiikasta saatava tuki (rakennerahastojen käyttö).

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Järjestetään maailmanlaajuista terveyttä käsittelevä konferenssi. Terveysstrategian neljäntenä periaatteena on vahvistaa EU:n ääntä maailmanlaajuisissa terveysasioissa. Vuonna 2010 aiheesta järjestettävä suuri konferenssi vahvistaa tätä periaatetta. Tavoitteena on edistää jäsenvaltioiden ja keskeisten maailmanlaajuisten toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden välistä vuoropuhelua maailmanlaajuisesta terveydestä, jotta voidaan kartoittaa prioriteettialoja koordinointia ja toimia varten ja tarjota aineistoa maailmanlaajuista terveyttä käsittelevään komission tiedonantoon, joka on tarkoitus julkaista myöhemmin vuonna 2010.

— [Tarjouspyyntö]

— Pidetään yllä ja kehitetään edelleen terveyttä ja elinajanodotetta koskevaa eurooppalaista tietojärjestelmää, jotta voidaan parantaa ja yhdenmukaistaa terveen elinajan rakenneindikaattoria koskevia laskelmia ja kehittää indikaattoria. Järjestelmä on keskeisellä sijalla pyrittäessä saamaan yhdenmukaistettuja ja luotettavia tietoja poliittisten päätösten tueksi terveysjärjestelmistä sekä seurattaessa politiikan täytäntöönpanoa ja vaikutuksia. Toimilla halutaan varmistaa asianmukainen tekninen tuki indikaattoriin liittyville laskelmille ja sen kehittämiselle tulevina vuosina.

— [Yhteiset toimet]

— Sisällytetään perinataaliset terveysindikaattorit terveydenseurantajärjestelmiin (esim. Euroopan yhteisön terveysindikaattoreiden seurantajärjestelmä) ja valmistellaan niiden sisällyttämistä Euroopan tilastojärjestelmän (Eurostat) työhön. Kehitetään valmiuksia Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla, jotta päästään korkeatasoiseen raportointiin. Tavoitteena on saada perinataalista terveydestä tietoja rutiininomaisesti, mikä on tärkeää, jotta voidaan kattaa täydellisesti Euroopan yhteisön terveysindikaattorit; kyseessä on ala, josta voidaan saada erityisesti lisäarvoa Euroopan tason toimiin, kun otetaan huomioon perinataalin terveyden erot eri puolilla EU:ta.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Arvioidaan rakennerahastojen investointien vaikutusta saavutettuihin terveysetuihin. Tavoitteena on arvioida tietyissä pilottimaissa, miten terveyteen liittyvät näkökohdat ja vaikutukset otettiin huomioon suunniteltaessa ja käynnistettäessä suuria investointeja muilla politiikan aloilla, kuten liikenteen, ympäristön ja tietotekniikan alalla vuosina 2007–2013. Näin saadaan tietoja rakennerahastojen seuraavaa ohjelmakautta (2014–2020) varten.

— [Tarjouspyyntö]

— Pannaan täytäntöön komission tutkimusvälineisiin (Eurobarometri) sisältyvät terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston moduulit (tupakka, harvinaiset sairaudet, näkö ja kuulo, mielenterveys, potilaiden oikeudet).

— [Tarjouspyyntö]

— Kartoitetaan ja kehitetään välineitä, joilla pyritään edistämään muissa jäsenvaltioissa annettujen lääkemääräysten tunnustamista. Toteutetaan teknisiä toimia, joilla pyritään parantamaan lääkemääräysten keruuta, arviointia ja tunnustamista jäsenvaltioiden rajojen yli, jotta voidaan edistää relevantin lääketieteellisen tiedon kulkua sekä parantaa kansalaisten hoidon laatua ja mukavuutta näiden muuttaessa Euroopan unionin sisällä. Tavoitteena on laatia perustiedoista, tunnistettavasta tietojen esitysmuodosta sekä terveydenhuollon työntekijöiden käytännöistä suosituksia, joilla tuetaan lääkemääräysten siirtoa ja tunnustamista valtioiden rajojen yli.

— [Tarjouspyyntö]

— Pannaan täytäntöön telelääketiedettä koskeva tiedonanto ( 44 ). Toteutetaan teknisiä toimia, joilla tuetaan tiedonannon täytäntöönpanoa ja etenkin terveydenhuollon työntekijöiden ja potilaiden osallistumista sähköisen terveydenhuollon välineiden, varsinkin telelääketieteen, suunnitteluun, validointiin ja toteuttamiseen. Toimi koordinoidaan tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosaston tuen, sähköiseen terveydenhuoltoon liittyvien jäsenvaltioiden hallintorakenteiden käynnissä olevan työn ja puheenjohtajavaltion prioriteettien kanssa. Tavoitteena on tukea hallintorakenteita koskevaa teknistä työtä ja etenkin laatia suosituksia siitä, miten terveydenhuollon työntekijät ja potilaat saadaan mukaan sähköiseen terveydenhuoltoon, ja käsitellä sähköisen terveydenhuollon ratkaisujen täytäntöönpanoon liittyviä esteitä jäsenvaltioissa.

— [Yhteiset toimet]

— Kehitetään Web 2.0 -sovelluksia potilaille tiedottamista ja potilaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä, potilasturvallisuutta, haittavaikutusten raportointia, terveydenhuoltojärjestelmien laadunarviointia ja koordinointia varten. Toteutetaan teknisiä toimia, joilla arvioidaan potilaille tiedottamista ja potilaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä, potilasturvallisuutta, haittavaikutusten raportointia, terveydenhuoltojärjestelmien laadunarviointia ja koordinointia varten tarkoitettujen verkkopohjaisten välineiden laatua ja validiteettia. Käyttökelpoisuus, edustavuus, tasapuolisuus ja ennustearvo olisi arvioitava erityisesti seuraavien osalta: potilaiden ohjaus, sosiaaliset verkottumisvälineet, joilla raportoidaan potilaiden kokemuksista, hoidon laadusta ja potilasturvallisuudesta, ja verkkopohjaiset terveystietokokoelmat. Tavoitteena on valmistautua arvioimaan näiden välineiden mahdollista käyttöä terveydenhuoltojärjestelmissä yleensä ja levittämään asiaan liittyviä hyviä toimintatapoja.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Kartoitetaan hyviä toimintatapoja, jotka liittyvät terveydenhuollon työntekijöiden ja potilaiden saamiseen mukaan sähköisen terveydenhuollon välineiden suunnitteluun, validointiin ja käyttöön. Toteutetaan teknisiä toimia, joilla tuetaan terveydenhuollon työntekijöiden ja potilaiden osallistumista sähköisen terveydenhuollon välineiden suunnitteluun, validointiin ja käyttöön. Näistä välineistä olisi arvioitava niiden kyky lisätä elintärkeiden tietojen kulkua ja säästää terveydenhuollon työntekijöiden aikaa, lisätä hoidon ja potilasturvallisuuden laatua ja koordinointia sekä edistää dynaamisia terveydenhuoltojärjestelmiä. Tavoitteena on arvioida ja suunnitella luotettavia ja käytännöllisiä tapoja, joilla terveydenhuollon työntekijät ja potilaat saadaan mukaan sähköiseen terveydenhuoltoon.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Tehdään yhteistyötä OECD:n terveyskomitean toiminnan seuraavilla keskeisillä aloilla: mallinnetaan terveydenhuollon toimenpiteiden, erityisesti lihavuuden alalla toteutetun ennaltaehkäisyn, työmarkkinavaikutukset, lisätään tietoa terveydenhuollon työvoimasta, etenkin terveydenhuoltoalan käytössä olevasta pääomakannasta, julkaistaan EY:n ja OECD:n yhteinen raportti terveystiedoista ja -analyysistä, kehitetään tapoja parantaa tilastokoodausta (yhteinen koulutus, tukivälineet, validointitutkimukset), edistetään jäsenvaltioiden ja sellaisten naapurimaiden, jotka eivät ole OECD:n jäseniä, osallistumista OECD:n tietojenkeruuseen. Yhteistyöstä saatavia tietoja hyödynnetään poliittisessa päätöksenteossa, etenkin terveydenhuollon, terveydenhuoltojärjestelmien ja potilasturvallisuuden alalla.

— Suora avustussopimus OECD:n kanssa on välttämätön, jotta voidaan varmistaa OECD:n terveyskomitean yhteistyö ja asiantuntemus edellä mainituilla aloilla. OECD on ainoa organisaatio, joka voi tarjota tämän, ja toiminta pohjautuu suoraan aiempaan työhön.

— [Suora avustussopimus OECD:n kanssa]

— Vertaillaan terveydenhuoltojärjestelmiä. Komissio on jäsen eurooppalaisten terveydenhuoltojärjestelmien seurantakeskuksessa, ja se tukee keskuksen perustyötä ja vahvistaa eurooppalaisen ja rajatylittävän ulottuvuuden huomioon ottamista seurantakeskuksen toiminnassa niin, että voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla asiantuntemusta ja kapasiteettia Euroopan terveysstrategian täytäntöönpanossa.

— Seurantakeskus muodostaa teknisen asiantuntemuksen, riippumattomien analyysien ja tunnustettujen neuvojen kokoelman, ja sen toiminta täydentää komission yksikköjen toimintaa. Edellä esitetyissä tapauksissa on tehokkaampaa tehdä yhteistyötä seurantakeskuksen kanssa ja edistää näin johdonmukaisuutta seurantakeskuksen tulosten ja EU:n kansanterveysalan tavoitteiden välillä. Toimia eivät voi toteuttaa mitkään muut organisaatiot, ja toimissa seurataan ja pohjaudutaan aiempaan työhön.

— [Suora avustussopimus eurooppalaisten terveydenhuoltojärjestelmien seurantakeskuksen kanssa]

— Perustetaan mekanismeja uusimman tiedon, tietoaineistojen, näytön ja teknisen neuvonnan kokoamiseksi tietyistä terveyteen liittyvistä aiheista eurooppalaisen terveystieto- ja -tietousjärjestelmän tueksi. Tavoitteena on tarjota näyttöön pohjautuvaa tietoa EU:n kansalaisille, poliitikoille, sidosryhmille ja asiantuntijoille.

— [Tarjouspyyntö]

— Kehitetään teknisesti EU:n kansanterveysportaalia ja muita tietoteknisiä välineitä. Tavoitteena on parantaa portaalin hallintoa automatisoiduilla linkeillä ja sisällön ylläpidolla sekä kehittää tietoteknisiä välineitä, jotka tukevat terveystietojen keruuta ja levittämistä.

— [Tarjouspyyntö]

— Edistetään ensimmäisen kansanterveysohjelman (2003–2008) tuloksia, mukaan luettuna erityiset konferenssit ja julkaisut. Tavoitteena on levittää ohjelman tuloksia kansalaisille ja sidosryhmille sekä esitellä parhaita hankkeita malleina tuleville hakijoille.

— [Tarjouspyyntö]

— Tuetaan toimia, joilla pyritään edistämään toista terveysohjelmaa (2008–2013) ja tiedotetaan sen tuloksista, jotta kannustetaan osallistumista ja levitetään ohjelman tuloksia; tehdään ohjelman väliarviointi.

— [Tarjouspyyntö]

— Järjestetään tiedotustoimintaa, mukaan luettuna kampanjat ja tapahtumat, kuten EU:n myöntämä terveysalan lehdistöpalkinto. Tavoitteena on levittää tietoa ohjelman tuloksista ja terveysstrategian täytäntöönpanosta kansalaisille ja sidosryhmille.

— [Tarjouspyyntö]

— Perustetaan oikeus-, talous- ja terveysalan asiantuntijoista koostuva eurooppalainen verkko, joka käsittelee kansallisia ja yhteisön tason esteitä terveystietojen keruussa, analysoinnissa ja käytössä yhteisön lainsäädännön eri alueilla. Toimen tavoitteena on tarjota ensimmäinen johdonmukainen ja kattava oikeus-, talous- terveysalan vaikutustenarviointi terveystiedottamisen tulevaa politiikkaa varten.

— [Hanke-ehdotuspyyntö]

— Laaditaan uusia terveysraportteja aloilla, joilla etenkin uusi komissio niitä vaatii. Tavoitteena on mahdollistaa tiedon nopea keruu ja analysointi tietyistä aiheista tarpeen mukaan, etenkin uuden komission uusien toimintalinjojen kehittämisen tueksi ja terveysstrategian tueksi.

— [Tarjouspyyntö]

1. Varainhoitoasetus ja sen soveltamissäännöt ovat toisen terveysohjelman täytäntöönpanossa käytettäviä viiteasiakirjoja.

2. Avustusten on oltava seuraavien periaatteiden mukaisia:

— Yhteisrahoitussääntö: Ulkopuolista yhteisrahoitusta muusta kuin yhteisön lähteestä vaaditaan joko avustuksen saajan omien varojen tai kolmansien osapuolten rahoitusvarojen muodossa. Kolmansien osapuolten luontoissuorituksia voidaan pitää yhteisrahoituksena, jos niiden katsotaan olevan tarpeen tai aiheellisia (varainhoitoasetuksen 113 artikla ja soveltamissääntöjen 172 artikla).

— Voiton tavoittelemisen kieltämistä koskeva sääntö: Avustuksen tarkoituksena tai tuloksena ei saa olla voiton tuottaminen avustuksen saajalle (varainhoitoasetuksen 109 artiklan 2 kohta ja soveltamissääntöjen 165 artikla).

— Taannehtivuuden kieltämistä koskeva sääntö: Rahoitettavien menojen on täytynyt aiheutua sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Poikkeustapauksissa voidaan hyväksyä sellaisten menojen huomioon ottaminen, jotka ovat aiheutuneet avustushakemuksen jättämispäivän jälkeen, mutta ei sitä ennen (varainhoitoasetuksen 112 artikla).

— Päällekkäisyyden kieltämistä koskeva sääntö: Samalle saajalle voidaan myöntää samaa toimintaa varten ainoastaan yksi avustus varainhoitovuotta kohti (varainhoitoasetuksen 111 artikla) ( 45 ).

3. Toimia (hankkeita) koskevat ehdotukset arvioidaan kolmen perustekokonaisuuden mukaisesti:

— hylkäämisperusteet ja avustuskelpoisuusperusteet, joiden avulla arvioidaan hakijan avustuskelpoisuutta – varainhoitoasetuksen 114 artikla

— valintaperusteet, joiden avulla arvioidaan hakijan taloudellisia ja toiminnallisia edellytyksiä toteuttaa ehdottamansa toimi – varainhoitoasetuksen 115 artikla

— myöntämisperusteet, joiden avulla arvioidaan ehdotuksen laatua kustannukset huomioon ottaen.

4. Toisessa terveysohjelmassa etusijalle asetetaan hankkeet,

— jotka ovat innovatiivisia suhteessa nykytilanteeseen ja jotka eivät ole luonteeltaan toistuvia

— jotka tuovat Euroopan laajuista lisäarvoa terveyden alalla: hankkeiden ansiosta on tarkoitus saada asiaankuuluvia mittakaavaetuja, niissä on oltava mukana hankkeen laajuuteen nähden asianmukainen määrä avustuskelpoisia maita, ja niiden on oltava toisinnettavissa muualla

— joiden avulla edistetään ja tuetaan yhteisön politiikkojen kehittämistä terveyden alalla

— joissa kiinnitetään riittävästi huomiota tehokkaaseen hallintorakenteeseen, selkeään arviointimenettelyyn ja odotettavissa olevien tulosten täsmälliseen kuvaukseen

— joihin sisältyy suunnitelma tulosten käytöstä ja levityksestä Euroopan tasolla asianmukaisille kohdeyleisöille.

1. Toisen terveysohjelman mukaisen avustuksen myöntämismenettelyyn ei voi osallistua hakija, joka

a) on konkurssissa tai selvitystilassa taikka on keskeyttänyt liiketoimintansa tai jolle on vahvistettu akordi tai jota koskeva konkurssi- tai akordihakemus tai hakemus yhtiön purkamiseksi on vireillä tai joka on muun vastaavan kansalliseen lainsäädäntöön ja kansallisiin määräyksiin perustuvan menettelyn alainen

b) on tuomittu ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä rikkomuksesta lainvoimaisella tuomiolla

c) on syyllistynyt ammattiaan harjoittaessaan vakavaan virheeseen, jonka hankintaviranomainen voi näyttää toteen

d) on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen maassa, johon se on sijoittautunut, tai hankintaviranomaisen maassa taikka maassa, jossa hankinta toteutetaan

e) on tuomittu lainvoimaisella päätöksellä petoksesta, lahjonnasta, rikollisjärjestöön osallistumisesta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa yhteisöjen taloudellisia etuja

f) on varainhoitoasetuksen 96 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hallinnollisen seuraamuksen kohteena

g) on saanut sääntöjenvastaista tukea, josta komissio on tehnyt kielteisen päätöksen, johon kuuluu takaisinperintää koskeva määräys, eikä tukea ole peritty takaisin neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan mukaisesti.

2. Ehdotus ei voi saada rahoitusta, jos se on saapunut määräpäivän jälkeen tai jos se on epätäydellinen tai ei täytä ehdotuspyynnössä esitettyjä muodollisia vaatimuksia. Tätä ei sovelleta tapauksissa, joissa on kyseessä soveltamissääntöjen 178 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ilmeinen asiavirhe.

— pääyhteistyökumppanin ja muiden tukiorganisaatioiden hallinnolliset tiedot

— hankkeen tekninen kuvaus

— hankkeen kokonaisbudjetti ja pyydetty yhteisön yhteisrahoitusosuus.

3. Toiseen terveysohjelmaan osallistuminen ei ole mahdollista, jos toimi on jo aloitettu ennen avustushakemuksen rekisteröintipäivää.

1. Taloudelliset edellytykset

2. Toiminnalliset valmiudet

3. Komission pyynnöstä toimitettavat täydentävät asiakirjat

1. Hankkeen relevanssi politiikan ja asiayhteyden kannalta (40 pistettä; kynnysarvo 20 pistettä)

a) Hankkeen osuus toisen terveysohjelman tavoitteiden ja painopisteiden toteuttamisessa, sellaisina kuin ne määritelty työsuunnitelmassa 2010 (8 pistettä).

b) Strateginen relevanssi mitattuna merkittävyytenä EU:n terveysstrategian ( 46 ) kannalta ja nykytiedon ja terveysvaikutusten odotettavissa olevana parantumisena (8 pistettä).

c) Euroopan laajuinen lisäarvo kansanterveyden alalla (8 pistettä):

— vaikutukset kohderyhmiin, pitkän aikavälin vaikutukset ja mahdolliset kerrannaisvaikutukset, kuten toisinnettavat, siirrettävät ja kestävät toiminnot

— täydentävyyttä, synergiaetuja ja yhteensopivuutta suhteessa EU:n asiaankuuluviin politiikkoihin ja muihin ohjelmiin edistävät toimet.

d) Maantieteellisen kattavuuden soveltuvuus (8 pistettä)

e) Hankkeen sopivuus sosiaaliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen ympäristöön (8 pistettä)

2. Hankkeen tekninen laatu (30 pistettä; kynnysarvo 15 pistettä)

a) Todistepohja (6 pistettä)

b) Sisällön kuvaus (6 pistettä)

c) Innovatiivisuus, tekninen täydentävyys ja päällekkäisyyksien välttäminen muiden EU:n laajuisten meneillään olevien toimien kanssa (6 pistettä)

d) Arviointistrategia (6 pistettä)

e) Strategia tulosten levittämiseksi (6 pistettä)

3. Hankkeen hallinnon ja varainhoidon laatu (30 pistettä; kynnysarvo 15 pistettä)

a) Hankkeen suunnittelu ja organisaatio (5 pistettä)

b) Organisaatiovalmiudet (5 pistettä)

c) Kumppanuuksien laatu (5 pistettä)

d) Viestintästrategia (5 pistettä)

e) Yleinen ja yksityiskohtainen budjetti sekä taloushallinto (10 pistettä; kynnysarvo 5 pistettä)

— avustuksia saavan edunsaajan palveluksessa oleva henkilöstö (sekä pääedunsaaja että muut edunsaajat) ja edunsaajan kutsusta työryhmien työskentelyyn osallistuvat asiantuntijat

— kustannukset, joista on erikseen määräyksiä palvelusopimuksissa.

1) Oleskelukustannusten kiinteä päiväraha kattaa kaikki matkojen oleskelukustannukset, myös hotelli- ja ravintolalaskut sekä paikalliskuljetuksen kulut (taksi ja/tai julkinen liikenne). Niitä sovelletaan jokaisena matkapäivänä, kun etäisyys tavanomaiselta työpaikalta on vähintään 100 kilometriä. Päiväraha vaihtelee sen mukaan, mihin maahan matka suuntautuu. Päiväkorvaus vastaa päivärahan ja komission päätöksessä K(2004) 1313 ( 47 ), sellaisena kuin se on muutettuna, ennakoidun hotellimajoituksen enimmäishinnan yhteenlaskettua määrää.

2) Muihin kuin EU:n 27 jäsenvaltioon, unioniin liittyviin maihin ja hakijamaihin tai ETA:n Efta-maihin, jotka osallistuvat toiseen terveysohjelmaan, suuntautuville matkoille on haettava etukäteen hyväksyntä komissiolta. Hyväksynnän saaminen määräytyy matkan tavoitteiden sekä sen kustannusten ja perusteluiden mukaan.

3) Matkakulut ovat tukikelpoisia, jos ne täyttävät seuraavat edellytykset:

— matka tehdään suorinta ja taloudellisinta reittiä

— kokouspaikan ja tavanomaisen työpaikan välisen etäisyyden on oltava vähintään 100 km

— junamatka: lipun hinta ensimmäisessä luokassa

— lentokone: turistiluokka, ellei edullisempaa tariffia voida käyttää (esim. Apex); lentokoneen käyttö sallitaan ainoastaan yli 800 km:n edestakaisilla matkoilla

— henkilöauto: korvausperusteena käytetään vastaavan ensimmäisen luokan junamatkan hintaa.

— jotka eivät tavoittele voittoa ja ovat riippumattomia teollisuudesta, kaupasta ja yrityksistä tai muista eturistiriidoista

— joiden ensisijaisena tavoitteena on yksi tai useampi ohjelman painopisteistä

— joiden yleiset tavoitteet eivät ole suoraan tai välillisesti ristiriidassa Euroopan unionin politiikan kanssa tai imagoltaan sopimattomia

— jotka ovat toimittaneet komissiolle tyydyttävät selonteot jäsenkunnastaan, sisäisistä säännöistään ja rahoituslähteistään

— jotka eivät ole missään varainhoitoasetuksen 93 ja 94 artiklassa tarkoitetussa tilanteessa.

a) yli 50 prosenttia oikeussubjektin liikkeelle lasketun osakepääoman nimellisarvosta tai enemmistö sen osakkeenomistajien tai yhtiökumppanien äänivallasta on suoraan tai välillisesti toisen hallussa

b) oikeussubjektia koskeva päätösvalta on oikeudellisesti tai tosiasiallisesti suoraan tai välillisesti toisen hallussa.

c) samalla julkisyhteisöllä on suoraan tai välillisesti hallussaan yli 50 prosenttia liikkeelle lasketun osakepääoman nimellisarvosta tai enemmistö osakkeenomistajien tai yhtiökumppanien äänivallasta

d) kyseiset oikeussubjektit ovat saman julkisyhteisön omistuksessa tai valvonnassa.

a) Kaikki rahoitusta koskevat tiedot on julkistettava hakijan verkkosivustolla lajeittain (perus- ja hankerahoitus, luontoissuoritukset) ja rahoittajittain eriteltynä.

b) Hakijoiden olemassa olevien kannanottojen niitä koskevaan avoimuusvaatimukseen on oltava yleisesti saatavilla.

— selkeä, kattava ja yksityiskohtainen budjettiarvio kunkin yhteishankkeeseen osallistuvan yhteisön toteuttamiin toimiin liittyvistä menoista

— jäljennös tilinpäätöksestä hakemuksen jättämistä edeltävältä päättyneeltä tilikaudelta (muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt kuin julkiset organisaatiot).

1. Hankkeen relevanssi politiikan ja asiayhteyden kannalta (40 pistettä; kynnysarvo 20 pistettä)

a) Yhteisen toimen osuus toisen terveysohjelman tavoitteiden ja painopisteiden toteuttamisessa, sellaisina kuin ne määritelty työsuunnitelmassa 2010 (8 pistettä).

b) Strateginen relevanssi mitattuna merkittävyytenä EU:n terveysstrategian ( 50 ) kannalta ja nykytiedon ja terveysvaikutusten odotettavissa olevana parantumisena (8 pistettä).

c) Euroopan laajuinen lisäarvo kansanterveyden alalla (8 pistettä):

— vaikutukset kohderyhmiin, pitkän aikavälin vaikutukset ja mahdolliset kerrannaisvaikutukset, kuten toisinnettavat, siirrettävät ja kestävät toiminnot

— täydentävyyttä, synergiaetuja ja yhteensopivuutta suhteessa EU:n asiaankuuluviin politiikkoihin ja muihin ohjelmiin edistävät toimet.

d) Maantieteellisen kattavuuden soveltuvuus (8 pistettä)

e) Yhteisen toimen sopivuus sosiaaliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen ympäristöön (8 pistettä)

2. Yhteisen toimen tekninen laatu (30 pistettä; kynnysarvo 15 pistettä)

a) Todistepohja (6 pistettä)

b) Sisällön kuvaus (6 pistettä)

c) Innovatiivisuus, tekninen täydentävyys ja päällekkäisyyksien välttäminen muiden EU:n laajuisten meneillään olevien toimien kanssa (6 pistettä)

d) Arviointistrategia (6 pistettä)

e) Strategia tulosten levittämiseksi (6 pistettä)

3. Yhteisen toimen hallinnon ja varainhoidon laatu (30 pistettä; kynnysarvo 15 pistettä)

a) Yhteisen toimen suunnittelu ja organisaatio (5 pistettä)

b) Organisaatiovalmiudet (5 pistettä)

c) Kumppanuuksien laatu (5 pistettä)

d) Viestintästrategia (5 pistettä)

e) Yleinen ja yksityiskohtainen budjetti sekä taloushallinto (10 pistettä; kynnysarvo 5 pistettä)

— se ei tavoittele voittoa ja on riippumaton teollisuudesta, kaupasta ja yrityksistä tai muista eturistiriidoista

— sillä on jäseniä vähintään puolessa jäsenvaltioista

— sillä on tasapuolinen maantieteellinen kattavuus

— sen ensisijaisena tavoitteena on yksi tai useampi ohjelman tavoitteista

— sen yleiset tavoitteet eivät ole suoraan tai välillisesti ristiriidassa Euroopan unionin politiikan kanssa tai imagoltaan sopimattomia

— se on toimittanut komissiolle tyydyttävät selonteot jäsenkunnastaan, sisäisistä säännöistään ja rahoituslähteistään

— se on toimittanut komissiolle kyseistä varainhoitovuotta koskevan vuotuisen työohjelmansa ja viimeisimmän vuotuisen toimintakertomuksensa sekä viimeisimmän arviointikertomuksensa, jos sellainen on saatavilla

— se ei ole missään varainhoitoasetuksen 93 ja 94 artiklassa tarkoitetussa tilanteessa.

a) yli 50 prosenttia oikeussubjektin liikkeelle lasketun osakepääoman nimellisarvosta tai enemmistö sen osakkeenomistajien tai yhtiökumppanien äänivallasta on suoraan tai välillisesti toisen hallussa

b) oikeussubjektia koskeva päätösvalta on oikeudellisesti tai tosiasiallisesti suoraan tai välillisesti toisen hallussa.

c) samalla julkisyhteisöllä on suoraan tai välillisesti hallussaan yli 50 prosenttia liikkeelle lasketun osakepääoman nimellisarvosta tai enemmistö osakkeenomistajien tai yhtiökumppanien äänivallasta

d) kyseiset oikeussubjektit ovat saman julkisyhteisön omistuksessa tai valvonnassa.

e) Kaikki toiminta on julkistettava hakijan vuosikertomuksessa. ( 52 )

f) Kaikki rahoitusta koskevat tiedot on julkistettava hakijan verkkosivustolla lajeittain (perus- ja hankerahoitus, luontoissuoritukset) ja rahoittajittain eriteltynä.

g) Hakijoiden olemassa olevien kannanottojen niitä koskevaan avoimuusvaatimukseen on oltava yleisesti saatavilla.

— liitettävä mukaan jäljennös organisaation tilinpäätöksestä hakemuksen jättämistä edeltävältä päättyneeltä tilikaudelta. Jos avustushakemus on peräisin uudelta eurooppalaiselta organisaatiolta, hakijan on esitettävä uuden yhteisön jäsenorganisaatioiden tilinpäätökset (taseet ja tuloslaskelmat mukaan luettuina) hakemuksen jättämistä edeltävältä päättyneeltä tilikaudelta

— esitettävä organisaatiota koskeva yksityiskohtainen talousarvio, jossa menot ja tulot ovat tasapainossa

— liitettävä mukaan ulkopuolisen hyväksytyn tilintarkastajan laatima tilintarkastuskertomus (kun haetaan 100 000 euron ylittävää toiminta-avustusta), jossa vahvistetaan viimeisin saatavissa oleva tilinpäätös ja arvioidaan hakijaorganisaation taloudellisia toimintaedellytyksiä.

— organisaation viimeisin vuotuinen toimintakertomus tai, jos kyseessä on vastikään perustettu organisaatio, hallintoneuvoston jäsenten ja muun henkilöstön ansioluettelot ja uuden yhteisön jäsenorganisaatioiden vuotuiset toimintakertomukset

— mahdolliset viitetiedot Euroopan yhteisön rahoittamiin toimiin osallistumisesta, niitä koskevista hakemuksista sekä yhteisön talousarviosta rahoitettavien avustus- tai muiden sopimusten tekemisestä.

1. Valtiosta riippumattoman yhteisön tai erikoistuneen verkoston vuotuisen työohjelman relevanssi politiikan ja asiayhteyden kannalta (25 pistettä; kynnysarvo 13 pistettä)

a) Vuotuisen työohjelman johdonmukaisuus suhteessa toiseen terveysohjelmaan ja sen vuotuiseen työohjelmaan tavoitteiden ja painopisteiden saavuttamisen osalta (10 pistettä)

b) Organisaation toimintaa ( 53 ) on kuvattava suhteessa vuoden 2010 työsuunnitelmassa kuvattuihin painopisteisiin (10 pistettä)

c) Valtiosta riippumattoman yhteisön tai erikoistuneen verkoston maantieteellisen jakautumisen soveltuvuus. Hakijan vuotuiseen työohjelmaan olisi sisällyttävä toimintaa edustavassa määrässä osallistuvia maita. (5 pistettä)

2. Ehdotetun vuotuisen työohjelman tekninen laatu (40 pistettä; kynnysarvo 20 pistettä)

a) Vuotuisen työohjelman tarkoitus: hakijan työohjelmassa on selvästi kuvattava kaikki organisaation tai erikoistuneen verkoston tavoitteet ja niiden soveltuvuus odotettujen tulosten saavuttamiseen. Hakijan on osoitettava, että esitetty työohjelma antaa todellisen ja tasapuolisen kuvan organisaation / erikoistuneen verkoston kaikista vuodeksi 2010 suunnitelluista toimista, myös niistä toimista, jotka eivät sovi toisen terveysohjelman työsuunnitelmaan vuodeksi 2010. (10 pistettä).

b) Toimintakehys: hakijan työohjelmassa on selvästi kuvattava suunnitellut toiminnat, tehtävät, vastuualueet ja aikataulut siitä osasta työohjelmaa, joka on johdonmukainen toisen terveysohjelman vuotta 2010 koskevan työsuunnitelman kanssa ja kuvata tämän osan suhde toiminnan muihin osiin. (10 pistettä)

c) Arviointistrategia: hakijan työohjelmassa on kuvattava toiminnan ja käytettävien indikaattoreiden sisäinen ja ulkoinen arviointi. (10 pistettä)

d) Strategia tulosten levittämiseksi: edunsaajan on selvästi osoitettava viestintään ja levitykseen tarkoitettujen toimien ja menetelmien soveltuvuus. (10 pistettä)

3. Hallinnon laatu (35 pistettä; kynnysarvo 18 pistettä)

a) Vuotuisen toiminnan suunnittelu: hakijan on annettava selvitys toteutettavista toimista, aikataulusta, tuloksista, tehtävien luonteesta ja jakautumisesta sekä riskianalyysista. (10 pistettä)

b) Organisaatiovalmiudet: hakijan on esitettävä kuvaus hallintoprosessista, henkilöresursseista ja henkilöstön ammattitaidosta, vastuualueista, sisäisestä viestinnästä, päätöksenteosta, seurannasta ja valvonnasta. Hakijan on myös täsmennettävä yhteistyösuhteet asiaan liittyvien yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. (10 pistettä)

c) Yleinen ja yksityiskohtainen budjetti: hakijan on varmistettava, että budjetti on relevantti, asianmukainen, tasapainoinen sekä johdonmukainen sisäisesti ja suunniteltujen toimien kannalta. (10 pistettä)

d) Varainhoito: hakijan on annettava selvitys talousprosesseista, vastuualueista, raportointimenettelyistä ja mahdollisuuksien mukaan tarkastuksista. (5 pistettä)

1. Toisen terveysohjelman mukaisen avustuksen myöntämismenettelyyn ei voi osallistua hakija, joka

a) on konkurssissa tai selvitystilassa taikka on keskeyttänyt liiketoimintansa tai jolle on vahvistettu akordi tai jota koskeva konkurssi- tai akordihakemus tai hakemus yhtiön purkamiseksi on vireillä tai joka on muun vastaavan kansalliseen lainsäädäntöön ja kansallisiin määräyksiin perustuvan menettelyn alainen

b) on tuomittu ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä rikkomuksesta lainvoimaisella tuomiolla

c) on syyllistynyt ammattiaan harjoittaessaan vakavaan virheeseen, jonka hankintaviranomainen voi näyttää toteen

d) on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen maassa, johon se on sijoittautunut, tai hankintaviranomaisen maassa taikka maassa, jossa hankinta toteutetaan

e) on tuomittu lainvoimaisella päätöksellä petoksesta, lahjonnasta, rikollisjärjestöön osallistumisesta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa yhteisöjen taloudellisia etuja

f) on varainhoitoasetuksen 96 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hallinnollisen seuraamuksen kohteena

g) on saanut sääntöjenvastaista tukea, josta komissio on tehnyt kielteisen päätöksen, johon kuuluu takaisinperintää koskeva määräys, eikä tukea ole peritty takaisin neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan mukaisesti.

2. Ehdotus ei voi saada rahoitusta, jos se on saapunut määräpäivän jälkeen tai jos se on epätäydellinen tai ei täytä ehdotuspyynnössä esitettyjä muodollisia vaatimuksia. Tätä ei sovelleta tapauksissa, joissa on kyseessä soveltamissääntöjen 178 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ilmeinen asiavirhe.

— pääyhteistyökumppanin hallinnolliset tiedot

— konferenssin tekninen kuvaus

— konferenssin kokonaisbudjetti ja pyydetty yhteisön yhteisrahoitusosuus.

3. Toiseen terveysohjelmaan osallistuminen ei ole mahdollista, jos toimi on jo aloitettu ennen avustushakemuksen rekisteröintipäivää. Toimen kesto on enintään 12 kuukautta.

1. Taloudelliset edellytykset

2. Toiminnalliset valmiudet

3. Komission pyynnöstä toimitettavat täydentävät asiakirjat

1. Ehdotuksen sisältö (60 pistettä; kynnysarvo 30 pistettä)

a) Tapahtuman sisällön ja odotettujen tulosten relevanssi suhteessa toisessa terveysohjelmassa ja sen vuotuisessa työohjelmassa kuvattuihin tavoitteisiin ja painopisteisiin (15 pistettä).

b) Osallistuminen (15 pistettä)

c) Euroopan laajuinen ulottuvuus (15 pistettä)

d) Seuranta- ja arviointimenetelmä (15 pistettä)

2. Hallinnon laatu (40 pistettä; kynnysarvo 20 pistettä)

a) Tapahtuman suunnittelu (15 pistettä)

b) Organisaatiovalmiudet (10 pistettä)

c) Yleinen ja yksityiskohtainen budjetti (15 pistettä)