EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 12.11.2025
COM(2025) 698 final
2025/0354(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
energiayhteisön ministerineuvostossa (Wien, Itävalta, 18 päivänä joulukuuta 2025) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 12.11.2025
COM(2025) 698 final
2025/0354(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
energiayhteisön ministerineuvostossa (Wien, Itävalta, 18 päivänä joulukuuta 2025) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta
PERUSTELUT
1.Ehdotuksen kohde
Tämä ehdotus koskee päätöstä energiayhteisön ministerineuvostossa Euroopan unionin puolesta otettavan kannan vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on määrä antaa useita säädöksiä 18. joulukuuta 2025 pidettävässä kokouksessaan Wienissä Itävallassa. Ennen kokousta, 17. joulukuuta 2025, Wienissä kokoontuu energiayhteisön pysyvä korkean tason ryhmä, jäljempänä ’pysyvä korkean tason ryhmä’, keskustelemaan ministerineuvoston kokouksessa hyväksyttävistä asioista ja antamaan niille tukensa.
Täydellisyyden vuoksi tämä ehdotus sisältää myös useita ministerineuvoston esityslistalla olevia asioita, jotka eivät kuulu SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan soveltamisalaan.
2.Ehdotuksen tausta
2.1.Energiayhteisön perustamissopimus
Energiayhteisön perustamissopimuksen 1 , jäljempänä ’energiayhteisösopimus’, tavoitteena on luoda vakaat sääntely- ja markkinapuitteet ja yhtenäinen sääntelyalue verkkoenergiakauppaa varten panemalla täytäntöön EU:n energialainsäädännön sovitut osat EU:n ulkopuolisissa valtioissa, jotka ovat sopimuksen osapuolia. Energiayhteisösopimus tuli voimaan 1. heinäkuuta 2006. Euroopan unioni on sopimuksen osapuoli. 2 Energiayhteisösopimuksessa yhdeksästä EU:n ulkopuolisesta osapuolesta käytetään ilmaisua ’sopimuspuolet’.
2.2.Ministerineuvosto ja pysyvä korkean tason ryhmä
Ministerineuvosto varmistaa energiayhteisösopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Ministerineuvosto muodostuu yhdestä kunkin sopimuspuolen ja kahdesta Euroopan unionin edustajasta. Kuten energiayhteisösopimuksen 47 artiklassa todetaan, ministerineuvosto antaa yleiset poliittiset suuntaviivat, toteuttaa toimenpiteitä (antaa päätöksiä tai suosituksia) sekä hyväksyy menettelyasiakirjoja. Kullakin osapuolella (myös EU:lla) on yksi ääni, ja ministerineuvosto soveltaa erilaisia äänestyssääntöjä keskusteltavan asian mukaan. Energiayhteisösopimuksen 78 artiklan mukaan ministerineuvosto voi toimia vain, jos kaksi kolmasosaa osapuolista on edustettuina. Äänestämästä pidättymistä ei lasketa annetuiksi ääniksi.
Äänestämiseen sovelletaan monenlaisia äänestyssääntöjä: Jäljempänä 2.3 kohdan 1 alakohdassa mainittujen suunniteltujen säädösten tapauksessa edellytetään yksinkertaista ääntenenemmistöä (energiayhteisösopimuksen 91 artiklan 1 kohdan a alakohta). Jäljempänä 2.3 kohdan 2 alakohdassa mainitun suunnitellun säädöksen tapauksessa puolestaan edellytetään kaikkien osapuolten yksimielistä päätöstä (energiayhteisösopimuksessa tarkoitettua riitojenratkaisua koskevan työjärjestyksen 32 artiklan 3 kohta). Jäljempänä 2.3 kohdan 3 alakohdassa mainitun suunnitellun säädöksen tapauksessa taas edellytetään kahden kolmasosan ääntenenemmistön saavuttamista, mukaan lukien EU:n puoltava ääni (talousarvion hyväksymisessä ja toteuttamisessa sekä tilintarkastuksessa, tilinpäätöksen esittämisessä ja valvonnassa noudatettavien energiayhteisön menettelyjen 83 artikla; energiayhteisösopimuksen 83, 86 ja 87 artikla).
Pysyvä korkean tason ryhmä on ministerineuvostoa avustava elin. Energiayhteisösopimuksen 53 artiklan a alakohdan mukaisesti pysyvä korkean tason ryhmä valmistelee ministerineuvoston työn eli muun muassa laatii sen esityslistan ja säädökset, jotka ministerineuvoston on määrä hyväksyä. Pysyvä korkean tason ryhmä muodostuu yhdestä kunkin sopimuspuolen ja kahdesta Euroopan unionin edustajasta. EU:lla on yksi ääni. Energiayhteisösopimuksen 78 artiklan mukaan pysyvä korkean tason ryhmä voi toimia vain, jos kaksi kolmasosaa osapuolista on edustettuina. Äänestämästä pidättymistä ei lasketa annetuiksi ääniksi.
2.3.Suunnitellut ministerineuvoston säädökset
Tämä ehdotus SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla hyväksyttäväksi päätökseksi koskee Euroopan unionin puolesta otettavaa kantaa seuraaviin neuvoston päätösehdotuksen liitteessä 1 mainittaviin suunniteltuihin säädöksiin, jotka ministerineuvoston on määrä hyväksyä:
1)menettelyasiakirja 2025/XX/MC-EnC energiayhteisön talousarvion hyväksymisestä vuosiksi 2026–2027 ja osapuolten rahoitusosuuksista talousarvioon;
2)päätös 2025/XX/MC-EnC vastuuvapauden myöntämisestä energiayhteisön sihteeristön johtajalle;
3)menettelyasiakirja 2025/PA/XX/MC-EnC 18. joulukuuta 2007 annettujen energiayhteisön henkilöstösääntöjen, sellaisina kuin ne ovat muutettuina menettelyasiakirjoilla 2009/04/MC-EnC, 2022/02/MC-EnC ja 2024/01/MC-EnC, sekä 17. marraskuuta 2006 annettujen talousarvion hyväksymisessä ja toteuttamisessa sekä tilintarkastuksessa, tilinpäätöksen esittämisessä ja valvonnassa noudatettavien energiayhteisön menettelyjen, sellaisina kuin ne ovat muutettuina menettelyasiakirjoilla 2014/01/MC-EnC, 2022/02/MC-EnC ja 2024/06/MC-EnC, muuttamisesta;
4)menettelyasiakirja 2025/XX/MC-EnC energiayhteisön sihteeristön organisaatiokaavion hyväksymisestä;
5)Energiayhteisösopimuksen 91 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaiset päätökset, joilla todetaan energiayhteisösopimuksen rikkominen seuraavissa asioissa:
a)päätös 2025/…/MC-EnC Albanian energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-5/24;
b)päätös 2025/…/MC-EnC Bosnia ja Hertsegovinan energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-6/24;
c)päätös 2025/…/MC-EnC Georgian energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-7/24;
d)päätös 2025/…/MC-EnC Kosovon* energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-8/24;
e)päätös 2025/…/MC-EnC Moldovan energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-9/24;
f)päätös 2025/.../MC-EnC Montenegron energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-10/24;
g)päätös 2025/…/MC-EnC Pohjois-Makedonian energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-11/24;
h)päätös 2025/…/MC-EnC Serbian energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-12/24;
i)päätös 2025/…/MC-EnC Ukrainan energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-13/24;
j)päätös 2025/…/MC-EnC Bosnia ja Hertsegovinan energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-14/24;
k)päätös 2025/…/MC-EnC Georgian energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-15/24;
l)päätös 2025/…/MC-EnC Kosovon* energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-16/24;
m)päätös 2025/…/MC-EnC Moldovan energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-17/24;
n)päätös 2025/…/MC-EnC Bosnia ja Hertsegovinan energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-19/24;
o)päätös 2025/…/MC-EnC Pohjois-Makedonian energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-21/24;
p)päätös 2025/…/MC-EnC Serbian energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-22/24;
q)päätös 2025/…/MC-EnC Albanian energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-23/24;
r)päätös 2025/…/MC-EnC Bosnia ja Hertsegovinan energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-24/24;
s)päätös 2025/…/MC-EnC Georgian energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-25/24;
t)päätös 2025/…/MC-EnC Kosovon* energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-26/24;
u)päätös 2025/…/MC-EnC Moldovan energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-27/24;
v)päätös 2025/.../MC-EnC Montenegron energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-28/24;
w)päätös 2025/…/MC-EnC Pohjois-Makedonian energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-29/24;
x)päätös 2025/…/MC-EnC Serbian energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-2/21;
y)päätös 2025/.../MC-EnC Montenegron energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-15-21.
2.4.Kahden Euroopan komission edustajan uudelleennimittäminen energiayhteisön välityslautakuntaan
Lopuksi tämä SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan mukainen päätösehdotus koskee sitä, että Euroopan komissio uudelleennimittää yhden Euroopan komission virkamiehen energiayhteisön välityslautakunnan pysyväksi jäseneksi ja yhden pysyväksi varajäseneksi.
2.5.Muut ministerineuvoston esityslistalle otetut asiat
Täydellisyyden vuoksi todetaan, että 2.3 kohdassa mainittujen suunniteltujen säädösten lisäksi ministerineuvoston esityslistalla on useita asioita, joista ainoastaan sopimuspuolet äänestävät energiayhteisösopimuksen 80 artiklan mukaisesti, mukaan lukien seuraavat:
1)päätös 2025/.../MC-EnC kaasun varastointia koskevan asetuksen, jonka voimassaoloa on jatkettu, sisällyttämisestä energiayhteisön säännöstöön;
2)päätös 2025/.../MC-EnC Ukrainan suuria polttolaitoksia koskevien määräaikaispoikkeusten voimassaolon jatkamisesta.
Lisäksi ministerineuvosto aikoo
3)hyväksyä energiayhteisön sihteeristön sille energiayhteisösopimuksen 67 artiklan mukaisesti toimittaman vuosikertomuksen energiayhteisön toiminnasta.
Komissio aikoo puoltaa näiden kohtien hyväksymistä.
3.Unionin puolesta otettava kanta
3.1.Menettelyasiakirja 2025/XX/MC-EnC energiayhteisön talousarvion hyväksymisestä vuosiksi 2026–2027 ja osapuolten rahoitusosuuksista talousarvioon
Tässä menettelyasiakirjaluonnoksessa säädetään energiayhteisön 6 869 481 euron pääasiallisesta talousarviosta vuodeksi 2026 ja 7 006 871 euron pääasiallisesta talousarviosta vuodeksi 2027. Vuoden 2026 määrä on 2 prosenttia suurempi kuin vuoden 2025 talousarviossa, ja vuoden 2027 määrä on 2 prosenttia suurempi kuin vuoden 2026 talousarviossa.
Edellä mainitut määrät ovat olennaisilta osin perusteltuja henkilöstön määrän ja kokoonpanon muutosten, organisaatiokaavion muutosten, inflaatioon liittyvien palkkojen mukautusten ja muiden energiayhteisön sihteeristön henkilöstön etujen sekä tulevista toimista aiheutuvien kustannusten vuoksi, kun otetaan huomioon haasteet, jotka energiayhteisön on ratkaistava päämääriensä ja poliittisten tavoitteidensa edistämiseksi ja saavuttamiseksi. Tähän sisältyy erityisesti sähkömarkkinoiden yhdentymistä ja hiilestä irtautumista koskevan EU:n säännöstön täytäntöönpano energiayhteisön tasolla. Lisäksi siinä keskitytään erityisesti Ukrainalle suunnattuihin tukitoimiin, jotka ovat olleet keskeisessä asemassa Ukrainan energiajärjestelmän toiminnan tukemisessa sodan alusta lähtien.
Euroopan unionin rahoitusosuus talousarvioon on 94,78 prosenttia 6 510 894 euron kokonaismäärästä vuonna 2026 ja 6 641 112 euron kokonaismäärästä vuonna 2027. Loppuosan rahoittavat yhdeksän EU:n ulkopuolista sopimuspuolta.
Ministerineuvostossa Euroopan unionin puolesta otettavan kannan olisi oltava seuraava: hyväksytään ministerineuvoston menettelyasiakirjaluonnos energiayhteisön talousarvion hyväksymisestä vuosiksi 2026–2027 ja osapuolten rahoitusosuuksista talousarvioon.
3.2.Päätös 2025/XX/MC-EnC vastuuvapauden myöntämisestä energiayhteisön sihteeristön johtajalle
Ehdotetussa päätösluonnoksessa myönnetään vuotta 2024 koskeva vastuuvapaus johtajalle 31. joulukuuta 2023 päättynyttä varainhoitovuotta koskevan tilintarkastuskertomuksen, tilintarkastajien tarkastuslausuman ja budjettikomitean kertomuksen perusteella.
Ministerineuvostossa Euroopan unionin puolesta otettavan kannan olisi oltava, että hyväksytään päätösluonnos vastuuvapauden myöntämisestä energiayhteisön sihteeristön johtajalle.
3.3.Menettelyasiakirja 2025/PA/XX/MC-EnC 17. marraskuuta 2006 annettujen talousarvion hyväksymisessä ja toteuttamisessa sekä tilintarkastuksessa, tilinpäätöksen esittämisessä ja valvonnassa noudatettavien energiayhteisön menettelyjen (talousarviosäännöt), sellaisina kuin ne ovat muutettuina menettelyasiakirjoilla 2014/01/MC-EnC, 2022/02/MC-EnC ja 2024/06/MC-EnC, muuttamisesta
Ehdotetussa menettelyasiakirjassa säädetään energiayhteisön talousarviosääntöjen muuttamisesta ottamalla käyttöön säännöksiä, joilla Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO) annetaan valtuudet suorittaa tutkimuksia energiayhteisön toimista, jotka koskevat mitä tahansa petostapausta, korruptiotapausta tai muuta laitonta toimintaa tai rikosta, joka vaikuttaa EU:n taloudellisiin etuihin, sillä EU on energiayhteisön talousarvion pääasiallinen rahoittaja (joka rahoittaa 94,78 % kokonaistalousarviosta).
Ministerineuvostossa Euroopan unionin puolesta otettavan kannan olisi oltava, että hyväksytään ministerineuvoston menettelyasiakirjaluonnos talousarvion hyväksymisessä ja toteuttamisessa sekä tilintarkastuksessa, tilinpäätöksen esittämisessä ja valvonnassa noudatettavista energiayhteisön menettelyistä annetun menettelyasiakirjan N:o 2006/03/MC-EnC muuttamisesta.
3.4.Menettelyasiakirja 2025/XX/MC-EnC sihteeristön organisaatiokaavion hyväksymisestä
Jotta puhtaan siirtymän haasteisiin ja poliittisiin painopisteisiin voitaisiin vastata paremmin, energiayhteisön sihteeristön uudessa organisaatiokaaviossa otetaan käyttöön uusi uusiutuvan energian yksikkö ja uusi uusiutuvan energian yksikön johtajan tehtävä.
Ministerineuvostossa Euroopan unionin puolesta otettavan kannan olisi oltava, että hyväksytään ministerineuvoston menettelyasiakirjaluonnos energiayhteisön sihteeristön organisaatiokaavion hyväksymisestä.
3.5.Energiayhteisösopimuksen 91 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaiset päätökset, joilla todetaan energiayhteisösopimuksen rikkominen tietyissä asioissa
Energiayhteisösopimuksen 91 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan ministerineuvosto voi yksinkertaisella enemmistöllä todeta, että osapuoli on rikkonut energiayhteisösopimuksen II osaston mukaisia velvoitteitaan, jotka koskevat energiayhteisön elinten hyväksymän säädöksen saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja/tai täytäntöönpanoa. Riitojenratkaisumenettelyt vahvistetaan energiayhteisösopimuksessa tarkoitettua riitojenratkaisua koskevan työjärjestyksen 3 III osaston 1 luvussa ja IV osaston 1 luvussa.
Kaikkiin näihin asioihin otettiin aiemmin kantaa ministerineuvostossa EU:n puolesta, mutta niistä ei äänestetty ministerineuvostossa. Ne on näin ollen sisällytetty tähän ehdotukseen EU:n kannaksi.
1)Energiayhteisön sähkömarkkinoiden yhdentymispaketin mukaisten velvoitteiden rikkomista koskevat tapaukset
Ministerineuvostolle on toimitettu hyväksyttäväksi yhdeksän päätösluonnosta, jotka koskevat energiayhteisön sähkömarkkinoiden yhdentymispaketin 4 saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä kaikissa yhdeksässä sopimusvaltiossa:
a)päätös 2024/…/MC-EnC Albanian energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-5/24;
b)päätös 2024/…/MC-EnC Bosnia ja Hertsegovinan energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-6/24;
c)päätös 2024/…/MC-EnC Georgian energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-7/24;
d)päätös 2024/…/MC-EnC Kosovon* energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS‑8/24;
e)päätös 2024/…/MC-EnC Moldovan tasavallan energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-9/24;
f)päätös 2024/.../MC-EnC Montenegron energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-10/24;
g)päätös 2024/…/MC-EnC Pohjois-Makedonian energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-11/24;
h)päätös 2024/…/MC-EnC Serbian energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-12/24;
i)päätös 2024/…/MC-EnC Ukrainan energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-13/24.
Ministerineuvoston 30. marraskuuta 2021 antamalla päätöksellä 2021/13/MC-EnC 5 ja 15. joulukuuta 2022 antamalla päätöksellä 2022/03/MC-EnC 6 energiayhteisöön mukautettiin ja siinä hyväksyttiin säädöspaketti, jäljempänä ’sähkömarkkinoiden yhdentymispaketti’, joka sisältää Euroopan unionin uusimman sähkömarkkinasäännöstön. Sähkömarkkinoiden yhdentymispaketin osalta ministerineuvosto hyväksyi myös menettelyasiakirjan 2022/01/MC-EnC alueellisten energiamarkkinoiden yhdentymisen edistämisestä.
Sähkömarkkinoiden yhdentymispaketin tavoitteena on mahdollistaa se, että markkinat voisivat täyttää lupauksen saada aikaan kustannustehokas puhtaaseen energiaan siirtyminen, ja varmistaa samalla turvallinen, kohtuuhintainen sähköntoimitus kansalaisille. Ministerineuvoston päätöksen 2021/13/MC-EnC 2 artiklan ja päätöksen 2022/03/MC-EnC 2 artiklan mukaisesti sopimuspuolten oli saatettava sähkömarkkinoiden yhdentymispaketti osaksi kansallista lainsäädäntöä 31. joulukuuta 2023 mennessä.
Energiayhteisön sihteeristö, jäljempänä ’sihteeristö’, lähetti 22. tammikuuta 2024 kaikille yhdeksälle sopimuspuolelle menettelyn aloittamista koskevat kirjeet, joissa ilmoitettiin, että sihteeristö voi aloittaa riitojenratkaisumenettelyt, jotka koskevat energiayhteisösopimuksen – ja erityisesti päätöksistä 2021/13/MC-EnC ja 2022/03/MC-EnC johtuvien – osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamista koskevien velvoitteiden noudattamatta jättämistä.
Serbia, Moldova ja Kosovo* ilmoittivat 31. tammikuuta ja 20. helmikuuta 2024 sihteeristölle kansallisten säädösten valmistelusta ja siitä, että näiden laatiminen oli vielä kesken.
Tähän mennessä suurin osa sopimuspuolista on edistynyt asiassa mutta ei ole saattanut sähkömarkkinoiden yhdentymispakettia kaikilta osin osaksi kansallista lainsäädäntöään, eivätkä ne näin ollen vielä noudata energiayhteisösopimusta.
Montenegro toimitti 17. heinäkuuta 2025 sihteeristölle tarkasteltavaksi säädökset, joilla sähkömarkkinoiden yhdentymispaketti saatetaan kaikilta osin osaksi kansallista lainsäädäntöä. Sihteeristö on saanut tarkastelun valmiiksi ja lähettänyt huomautuksia. Kansallista lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty, mutta se on määrä hyväksyä ennen vuoden 2025 loppua.
Lisäksi Serbia, Pohjois-Makedonia ja Moldova hyväksyivät säädökset, joilla paketti saatetaan kaikilta osin osaksi kansallista lainsäädäntöä. Sihteeristö ei kuitenkaan ole vielä tarkistanut eikä vahvistanut niiden vaatimustenmukaisuutta, joten se ei ole vielä peruuttanut näitä asioita (ne ovat edelleen avoinna).
Tämän perusteella sihteeristö toimitti ministerineuvostolle 29. toukokuuta 2024 perustellut pyynnöt Albaniaa vastaan asiassa ECS-5/24, Bosnia ja Hertsegovinaa vastaan asiassa ECS-6/24, Georgiaa vastaan asiassa ECS-7/24, Kosovoa* vastaan asiassa ECS-8/24, Moldovan tasavaltaa vastaan asiassa ECS-9/24, Montenegroa vastaan asiassa ECS-10/24, Pohjois-Makedoniaa vastaan asiassa ECS-11/24, Serbiaa vastaan asiassa ECS-12/24 ja Ukrainaa vastaan asiassa ECS-13/24. Sihteeristö totesi pyynnöissään, että asianomaiset sopimuspuolet eivät olleet noudattaneet velvoitetta hyväksyä ja panna täytäntöön lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, jotka tarvitaan päätösten 2021/13/MC-EnC ja 2022/03/MC-EnC noudattamiseksi, 31. joulukuuta 2023 mennessä kunkin päätöksen 2 artiklan mukaisesti.
Kaikissa edellä luetelluissa tapauksissa energiayhteisön neuvoa-antava komitea antoi lausuntonsa, jossa tuettiin sihteeristön päätelmiä.
Ministerineuvostossa Euroopan unionin puolesta otettavan kannan olisi oltava, että päätösluonnokset hyväksytään.
2)Neuvoston direktiivin 2009/119/EY mukaisten velvoitteiden rikkomista koskevat tapaukset
Ministerineuvostolle on toimitettu hyväksyttäväksi neljä päätösluonnosta, jotka koskevat öljyvarastoista annetun neuvoston direktiivin 2009/119/EY 7 saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä viidessä sopimusvaltiossa:
a)päätös 2024/…/MC-EnC Bosnia ja Hertsegovinan energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-14/24;
b)päätös 2024/…/MC-EnC Georgian energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-15/24;
c)päätös 2024/…/MC-EnC Kosovon* energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-16/24;
d)päätös 2024/…/MC-EnC Moldovan tasavallan energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-17/24;
Näiden tapausten osalta energiayhteisö sisällytti vuonna 2012 säännöstöönsä neuvoston direktiivin 2009/119/EY. Tämä tehtiin ministerineuvoston päätöksellä 2012/03/MC-EnC, jolla sopimuspuolille asetettiin velvoite ylläpitää raakaöljy- ja/tai öljytuotevarastojen vähimmäistasoa. Päätöksen 2012/03/MC-EnC 1 artiklan mukaan sopimuspuolten oli saatettava direktiivi 2009/119/EY osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pantava se täytäntöön 1. tammikuuta 2023 mennessä.
Bosnia ja Hertsegovina, Georgia, Kosovo* ja Moldovan tasavalta eivät hyväksyneet tarvittavaa kansallista lainsäädäntöä direktiivin 2009/119/EY saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä kyseiseen määräaikaan mennessä.
Sihteeristö toimitti 2. helmikuuta 2024 asianomaisille viidelle sopimuspuolelle menettelyn aloittamista koskevat kirjeet, joissa ilmoitettiin, että jos sihteeristön alustavia päätelmiä kiistäviä tietoja ei toimiteta, sihteeristö toimittaa ministerineuvostolle perustellun pyynnön päätöksessä 2012/03/MC-EnC asetettujen velvoitteiden noudattamatta jättämisestä.
Bosnia ja Hertsegovina, Moldova ja Georgia vastasivat ja ilmoittivat sihteeristölle meneillään olevista toimista direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Sopimuspuolten toimittamat tiedot eivät kuitenkaan poistaneet huolenaiheita, jotka sihteeristö oli tuonut esiin 2. helmikuuta 2024 toimittamassaan kirjeessä. Kosovo* ei vastannut sihteeristölle.
Sihteeristö on tähän mennessä saanut lainsäädäntöehdotuksen ainoastaan Moldovan tasavallalta.
Tämän perusteella sihteeristö toimitti 12. heinäkuuta 2024 perustellut pyynnöt ministerineuvostolle Bosnia ja Hertsegovinaa vastaan asiassa ECS-14/24, Georgiaa vastaan asiassa ECS-15/24, Kosovoa* vastaan asiassa ECS-16/24 ja Moldovan tasavaltaa vastaan asiassa ECS-17/24. Pyynnöissä sihteeristö totesi, että nämä sopimuspuolet eivät olleet antaneet lakeja, asetuksia eivätkä hallinnollisia määräyksiä, jotka tarvitaan päätöksen 2012/03/MC-EnC noudattamiseksi.
Kaikissa edellä luetelluissa tapauksissa energiayhteisön neuvoa-antava komitea antoi lausuntonsa, jossa tuettiin sihteeristön päätelmiä.
Ministerineuvostossa Euroopan unionin puolesta otettavan kannan olisi oltava, että päätösluonnokset hyväksytään.
3)Asetuksen (EU) 2017/1938 ja asetuksen (EU) 2022/1032 mukaisten velvoitteiden rikkomista koskevat tapaukset
Ministerineuvostolle on toimitettu hyväksyttäväksi kolme päätösluonnosta, jotka liittyvät toimista kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi annetun asetuksen (EU) 2017/1938 8 sekä asetusten (EU) 2017/1938 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta kaasun varastoinnin osalta annetun asetuksen (EU) 2022/1032 9 saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä neljässä sopimusvaltiossa:
a)päätös 2024/…/MC-EnC Bosnia ja Hertsegovinan energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-19/24;
b)päätös 2024/…/MC-EnC Pohjois-Makedonian energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-21/24;
c)päätös 2024/…/MC-EnC Serbian energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-22/24.
Ministerineuvosto sisällytti 30. marraskuuta 2021 annetulla päätöksellä 2021/15/MC-EnC asetuksen (EU) 2017/1938 energiayhteisön säännöstöön. Ukrainaa vastaan aloitetun hyökkäyssodan seurauksena EU hyväksyi asetuksen (EU) 2022/1032, joka myöhemmin sisällytettiin energiayhteisön säännöstöön 30. syyskuuta 2022 annetulla ministerineuvoston päätöksellä 2022/01/MC-EnC. Kummallakin asetuksella edistetään toimitusvarmuutta energiayhteisössä. Toimitusvarmuus on yksi energiayhteisösopimuksen keskeisistä tavoitteista.
Ministerineuvoston päätösten 2021/15/MC-EnC ja 2022/01/MC-EnC 2 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti sopimuspuolilla oli velvollisuus saattaa 1. lokakuuta 2022 mennessä voimaan lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka ovat tarpeen asetuksen (EU) 2017/1938, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2022/1032, noudattamista varten, ja ilmoittaa tästä sihteeristölle.
Bosnia ja Hertsegovina, Pohjois-Makedonia ja Serbia eivät olleet kyseiseen määräaikaan mennessä hyväksyneet tarvittavia kansallisia toimenpiteitä asetuksen (EU) 2017/1938, sellaisena kuin se on muutettuna, saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöään.
Sihteeristö lähetti 3. helmikuuta 2023 Serbialle yksityiskohtaisen arvioinnin kansallisen lainsäädännön muutoksista, joita tarvitaan asetuksen (EU) 2017/1938, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2022/1032, saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevan velvoitteen noudattamiseksi. Tätä seurasi toinen, 4. lokakuuta 2023 päivätty kirje sihteeristöltä.
Sihteeristö ilmoitti 28. toukokuuta 2024 kirjeillä Bosnia ja Hertsegovinalle ja Pohjois-Makedonialle, että ne eivät olleet tuolloin saatavilla olleiden tietojen perusteella vielä noudattaneet vaatimusta, jonka mukaan asetus (EU) 2017/1938, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2022/1032, on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Sihteeristö ei myöskään ollut saanut edellä mainituilta neljältä sopimuspuolelta mitään tietoja siitä, että ne olisivat hyväksyneet tarvittavia toimenpiteitä kyseisten asetusten noudattamiseksi.
Tämän perusteella sihteeristö toimitti 12. heinäkuuta 2024 perustellut pyynnöt ministerineuvostolle Bosnia ja Hertsegovinaa vastaan asiassa ECS-19/24, Pohjois-Makedoniaa vastaan asiassa ECS-21/24 ja Serbiaa vastaan asiassa ECS-22/24. Pyynnöissä sihteeristö totesi, että nämä sopimuspuolet eivät olleet noudattaneet velvollisuutta hyväksyä tarvittavia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä ja ilmoittaa siitä sihteeristölle.
Kaikissa edellä luetelluissa tapauksissa energiayhteisön neuvoa-antava komitea antoi lausuntonsa, jossa tuettiin sihteeristön päätelmiä.
Ministerineuvostossa Euroopan unionin puolesta otettavan kannan olisi oltava, että päätösluonnokset hyväksytään.
4)Direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisten velvoitteiden rikkomista koskevat tapaukset
Ministerineuvostolle on toimitettu hyväksyttäväksi seitsemän päätösluonnosta, jotka koskevat uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin (EU) 2018/2001 10 saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä seitsemässä sopimusvaltiossa:
a)päätös 2024/…/MC-EnC Albanian energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-23/24;
b)päätös 2024/…/MC-EnC Bosnia ja Hertsegovinan energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-24/24;
c)päätös 2024/…/MC-EnC Georgian energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-25/24;
d)päätös 2024/…/MC-EnC Kosovon* energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-26/24;
e)päätös 2024/…/MC-EnC Moldovan energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-27/24;
f)päätös 2024/.../MC-EnC Montenegron energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-28/24;
g)päätös 2024/…/MC-EnC Pohjois-Makedonian energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-29/24.
Osana puhdasta energiaa koskevaa pakettia Euroopan unioni hyväksyi direktiivin (EU) 2018/2001 uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä, jäljempänä ’RED II -direktiivi’, jota muutettiin myöhemmin EU:n tasolla. Direktiivi (EU) 2018/2001 mukautettiin energiayhteisöön ja hyväksyttiin siinä 30. marraskuuta 2021 annetulla ministerineuvoston päätöksellä 2021/14/MC-EnC. Kyseistä päätöstä muutettiin myöhemmin ministerineuvoston päätöksellä 2022/02/MC-EnC.
Päätöksessä 2021/14/MC-EnC vahvistettiin, että kunkin sopimuspuolen on saatettava voimaan lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset direktiivin (EU) 2018/2001 noudattamiseksi 31. joulukuuta 2022 mennessä. Sopimuspuolilla oli erityisesti velvollisuus saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöään direktiivin säännökset, jotka koskevat uusiutuvan energian pakollista 14 prosentin vähimmäisosuutta energian loppukulutuksesta liikennealalla viimeistään vuonna 2030, mukaan lukien säännökset biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden kestävyyskriteereistä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevista kriteereistä. Sopimuspuolilla oli myös velvollisuus ilmoittaa sihteeristölle täytäntöönpanotoimenpiteistä 31. joulukuuta 2022 mennessä.
Sihteeristö ei saanut Albanialta, Bosnia ja Hertsegovinalta, Georgialta, Kosovolta*, Moldovan tasavallalta, Montenegrolta eikä Pohjois-Makedonialta tietoja siitä, että nämä sopimuspuolet olisivat hyväksyneet ja panneet täytäntöön kansallisia toimenpiteitä näiden RED II ‑direktiivin mukaisten velvollisuuksien noudattamiseksi. Sihteeristöllä ei myöskään ollut muita tietoja, joiden perusteella se olisi voinut päätellä, että tällaisia toimenpiteitä oli toteutettu.
Sihteeristö toimitti 21. kesäkuuta 2024 seitsemälle sopimuspuolelle kirjeet, joissa se pyysi niitä toimittamaan jäljennöksen lainsäädännöstä, jolla RED II ‑direktiivin 25–31 artikla on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, tai tiedot osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen tilanteesta viimeistään 5. heinäkuuta 2024.
Vastauksissaan Georgia, Kosovo*, Moldovan tasavalta ja Montenegro ilmoittivat sihteeristölle meneillään olevista toimista direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Sihteeristö ei saanut vastausta Bosnia ja Hertsegovinalta, Albanialta eikä Pohjois-Makedonialta.
Tämän perusteella sihteeristö toimitti 12. heinäkuuta 2024 perustellut pyynnöt ministerineuvostolle Albaniaa vastaan asiassa ECS-23/24, Bosnia ja Hertsegovinaa vastaan asiassa ECS-24/24, Georgiaa vastaan asiassa ECS-25/24, Kosovoa* vastaan asiassa ECS-26/24, Moldovan tasavaltaa vastaan asiassa ECS-27/24, Montenegroa vastaan asiassa ECS-28/24 ja Pohjois-Makedoniaa vastaan asiassa ECS-29/24. Pyynnöissä sihteeristö totesi, että nämä sopimuspuolet eivät olleet noudattaneet päätöksen 2 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaista velvoitetta antaa lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, joita tarvitaan päätöksen 2021/14/MC-EnC noudattamiseksi sovellettavaan määräaikaan mennessä.
Kaikissa edellä luetelluissa tapauksissa energiayhteisön neuvoa-antava komitea antoi lausuntonsa, jossa tuettiin sihteeristön päätelmiä.
Ministerineuvostossa Euroopan unionin puolesta otettavan kannan olisi oltava, että päätösluonnokset hyväksytään.
5)Direktiivin (EU) 2019/944 ja asetuksen (EU) 2019/943 mukaisten velvoitteiden rikkomista koskevat tapaukset
Ministerineuvostolle toimitetaan hyväksyttäväksi seuraava päätösluonnos, joka koskee sitä, että Serbia ei ole noudattanut sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annettua direktiiviä (EU) 2019/944 11 ja sähkön sisämarkkinoista annettua asetusta (EU) 2019/943 12 :
a)päätös 2024/…/MC-EnC Serbian energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-2/21.
Kuten edellä 3.5 kohdan 1 alakohdassa on mainittu, energiayhteisöön mukautettiin ja siinä hyväksyttiin ministerineuvoston päätöksillä 2022/03/MC-EnC ja 2021/13/MC-EnC asetus (EU) 2019/943 ja direktiivi (EU) 2019/944 osana sähkömarkkinoiden yhdentymispakettia.
Sähköasetuksen 34 artiklan 2 kohdassa säädetään, että siirtoverkonhaltijoiden on edistettävä rajat ylittävän kapasiteetin koordinoitua jakamista syrjimättömillä markkinapohjaisilla ratkaisuilla, mikä edellyttää rakentavaa yhteistyötä viereisten siirtoverkonhaltijoiden välillä. Tähän sisältyy sopiminen mekanismista, jolla määritetään nettosiirtokapasiteetti rajalla. Asetuksen 16 artiklan 4 kohdassa säädetään, että yhteenliitäntöjen enimmäiskapasiteetti on asetettava markkinaosapuolten käyttöön ennalta määritellyillä jakamismenettelyillä.
Sähködirektiivin 58 artiklan c alakohdassa ja 59 artiklan 1 kohdan b ja u alakohdassa kansalliset sääntelyviranomaiset velvoitetaan toteuttamaan kaikki kohtuulliset toimenpiteet sähkökaupan rajoitusten poistamiseksi ja varmistamaan, että siirtoverkonhaltijat noudattavat energiayhteisön lainsäädännön mukaisia velvoitteitaan, myös rajat ylittävien kysymysten osalta.
Kosovon* Pristinaan sijoittautunut siirtoverkonhaltija KOSTT toimitti 18. helmikuuta 2021 sihteeristölle Serbiaa koskevan valituksen. Valittaja väitti, että Serbian siirtoverkonhaltija JSC Elektromreza Srbije, jäljempänä ’EMS’, ei noudata energiayhteisön sähkömarkkinasääntöjä.
Serbian energialain mukaan siirtoverkonhaltija määrittää rajat ylittävän kapasiteetin jakamismenettelyn ja ‑tavan yhteisymmärryksessä viereisten siirtoverkonhaltijoiden kanssa. Kansallisen sääntelyviranomaisen on hyväksyttävä jakamismenettely ja ‑tapa. EMS ja KOSTT eivät ole sopineet rajat ylittävän kapasiteetin arvioimis- ja jakamistavasta Nišin ja Kosova B:n sekä Kruševacin and Podujevan välisten rajayhdysjohtojen osalta, eikä EMS ole määrittänyt mitään arvoa käytettävissä olevalle yhteenliittämiskapasiteetille. Tämän seurauksena EMS määrittää nettosiirtokapasiteetin nollaksi. Näin ollen markkinaosapuolet voivat nimetä kapasiteettia vain KOSTTin kanssa, mutta eivät EMS:n kanssa, mikä tarkoittaa, että kapasiteettia ei ole tosiasiallisesti saatavilla kauppaa varten.
KOSTT väitti valituksessaan myös, että määrittelemättömät nettosiirtokapasiteetit ja kapasiteetin jakamisen puute edellä mainituissa rajayhdysjohdoissa johtavat rajat ylittävän kapasiteetin hintojen nousuun muilla alueellisilla rajoilla. Tämä puolestaan nostaa loppukuluttajien maksamia sähkön hintoja Kosovossa* ja viereisissä Kaakkois-Euroopan maissa. Se voi myös estää KOSTTia keräämästä mahdollisia tuloja siirtorajoitusten hallintamekanismista näiden rajayhdysjohtojen osalta.
Euroopan energiakauppiaiden liitto (European Federation of Energy Traders, EFET) toi esiin samat huolenaiheet ja korosti, että tilanne vaikuttaisi sekä sähkön tukkumarkkinoiden kilpailukykyyn että loppukäyttäjien maksamiin hintoihin kaikkialla Kaakkois-Euroopassa.
Sihteeristö toimitti 21. heinäkuuta 2022 Serbialle menettelyn aloittamista koskevan kirjeen, jossa se ilmoitti alustavasta näkemyksestään, että koska kaupallista sähkökapasiteettia ei ollut asetettu käyttöön edellä mainituilla rajayhdysjohdoilla Serbian siirtoverkonhaltijan ja sääntelyviranomaisen puutteellisen toiminnan vuoksi, Serbia ei noudattanut asetuksen (EY) N:o 714/2009 16 artiklan 3 kohtaa ja 12 artiklaa eikä direktiivin 2009/72 36 ja 37 artiklaa, sellaisina kuin ne on mukautettu energiayhteisöön ja hyväksytty siinä. Syynä viitata vuoden 2009 direktiiviin ja asetukseen oli se, että sopimuspuolilla oli tuolloin vielä 31. joulukuuta 2023 asti aikaa saattaa sähkömarkkinoiden yhdentymispaketti ja erityisesti direktiivi (EU) 2019/944 ja asetus (EU) 2019/943 osaksi kansallista lainsäädäntöään. Serbiaa pyydettiin esittämään huomautuksensa menettelyn aloittamista koskevassa kirjeessä esitetyistä tosiseikoista ja oikeudellisista seikoista.
Serbia vastasi sihteeristön toimittamaan menettelyn aloittamista koskevaan kirjeeseen 8. syyskuuta 2022 väittäen, että sihteeristöllä ei ole toimivaltaa puuttua menettelyn aloittamista koskevassa kirjeessä yksilöityyn ongelmaan ja että asialla ei ole kielteisiä taloudellisia vaikutuksia. Serbia ilmaisi myös huolensa KOSTTin ja sen tarjousalueen asemasta.
Tutkittuaan menettelyn aloittamista koskevaan kirjeeseen annetun vastauksen sihteeristö lähetti Serbialle 1. maaliskuuta 2023 perustellun lausunnon, jossa se pyysi Serbiaa oikaisemaan kyseisessä lausunnossa yksilöidyt rikkomukset 1. toukokuuta 2023 mennessä.
Serbia toimitti 28. huhtikuuta 2023 vastauksen perusteltuun lausuntoon. Vastauksessaan se pääasiassa toisti aiemmat väitteensä.
Koska Serbia ei ollut korjannut yksilöityä rikkomusta eikä ryhtynyt muihin toimiin, sihteeristö toimitti 12. heinäkuuta 2024 ministerineuvostolle perustellun pyynnön Serbiaa vastaan asiassa ECS-2/21. Perustellussa pyynnössään sihteeristö käsitteli Serbian esittämiä väitteitä ja totesi, että Serbia ei noudattanut direktiiviä (EU) 2019/944 ja asetusta (EU) 2019/943, sellaisina kuin ne ovat mukautettuina ja hyväksyttyinä energiayhteisössä päätöksillä 2022/03/MC-EnC ja 2021/13/MC-EnC.
Energiayhteisön neuvoa-antava komitea antoi lausuntonsa, jossa tuettiin sihteeristön päätelmiä.
Ministerineuvostossa Euroopan unionin puolesta otettavan kannan olisi oltava, että päätösluonnos hyväksytään.
6)Direktiivin 2001/80/EY mukaisten velvoitteiden rikkomista koskevat tapaukset
Ministerineuvostolle on toimitettu hyväksyttäväksi seuraava päätösluonnos, joka koskee sitä, että Montenegro ei ole noudattanut tiettyjen suurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta annettua direktiiviä 2001/80/EY, sillä se ole noudattanut sen määräaikaispoikkeusta koskevia säännöksiä:
a)päätös 2025/.../MC-EnC Montenegron energiayhteisösopimuksen noudattamatta jättämisestä asiassa ECS-15/21.
Direktiivi 2001/80/EY on ollut osa energiayhteisön ympäristösäännöstöä siitä lähtien, kun energiayhteisösopimus allekirjoitettiin vuonna 2005. Kyseisen direktiivin tarkoituksena on torjua ilman pilaantumista vähentämällä suurista polttolaitoksista peräisin olevia rikkidioksidi-, typpioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Energiayhteisösopimuksen liitteessä II olevan 3 kohdan mukaan kunkin sopimuspuolen oli pantava direktiivi 2001/80/EY täytäntöön viimeistään 31. joulukuuta 2017.
Ministerineuvosto hyväksyi 14. lokakuuta 2016 päätöksen 2016/19/MC-EnC luvan antamisesta vapauttaa laitoksia direktiivissä 2001/80/EY vahvistetuista päästöjen raja-arvoista. Kuten päätöksen 1 artiklan 1 kohdassa säädetään, päätöksessä luetellaan laitokset, jotka voidaan vapauttaa päästöjen raja-arvoista, ja täydennetään siten energiayhteisöä koskevia opt-out-säännöksiä. Montenegrossa sijaitseva TPP Pljevlja sisällytettiin päätöksellä 2016/19/MC-EnC vahvistettuun luetteloon.
Direktiivin 2001/80/EY täytäntöönpanon määräajan päätyttyä energiayhteisössä sihteeristö pyysi asianomaisia sopimuspuolia, joita päätös 2016/19/MC-EnC koskee, vahvistamaan, olivatko kyseiset laitokset alkaneet toimia opt-out-järjestelmän mukaisesti. Vastauksena sihteeristön 15. helmikuuta 2018 lähettämään kirjeeseen Montenegron talousministeriö vahvisti 27. helmikuuta 2018 päivätyssä kirjeessään, että opt-out-järjestelmän soveltaminen on aloitettu TPP Pljevljan osalta.
Samassa kirjeessä Montenegron talousministeriö ilmoitti sihteeristölle myös, että se on aloittanut laitoksen uudelleenrakentamisen direktiivin 2010/75/EU liitteessä V olevassa 2 osassa vahvistettujen päästöjen raja-arvojen ja 31. heinäkuuta 2017 annetussa komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2017/1442 vahvistettujen suurten polttolaitosten parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevien päätelmien noudattamiseksi.
Laitos on tällä hetkellä edelleen toiminnassa, eikä kunnostushanketta, joka varmistaisi direktiivin 2010/75/EU noudattamisen, ole vielä saatettu päätökseen.
Näin ollen Montenegro ei edelleenkään täytä direktiivin 2001/80/EY 4 artiklan 4 kohdassa säädettyä edellytystä eli sitoumusta olla käyttämättä suuria polttolaitoksia enempää kuin 20 000 käyttötunnin ajan ajanjaksolla, joka alkaa 1. tammikuuta 2018 ja päättyy viimeistään 31. joulukuuta 2023. Tämän ajanjakson päätyttyä, eli TPP Pljevljan tapauksessa jo vuonna 2020, direktiivin 2001/80/EY 4 artiklan 4 kohdan soveltamisalaan kuuluvat laitokset voivat pysyä toiminnassa vain, jos niiden päästöt ovat direktiivin 2010/75/EU liitteessä V olevassa 2 osassa säädettyjen raja-arvojen mukaisia.
Montenegro rikkoo edelleen vastaavia energiayhteisön sääntöjä, koska se toimii edelleen tavalla, joka kuvattiin sihteeristön 13. heinäkuuta 2023 antamassa perustellussa lausunnossa.
Tämä vahvistetaan neuvoa-antavan komitean 27. marraskuuta 2024 annetussa lausunnossa, jossa tuetaan sihteeristön päätelmiä.
Ministerineuvostossa Euroopan unionin puolesta otettavan kannan olisi oltava, että päätösluonnos hyväksytään.
3.6.Kahden Euroopan komission edustajan uudelleennimittäminen energiayhteisön välityslautakuntaan
Menettelyasiakirjassa N:o 01/2011 PHLG-EnC vahvistetaan säännöt, jotka koskevat henkilöstösääntöjen 14 artiklan mukaista välitysmenettelyä henkilöstöasioissa. Tätä menettelyasiakirjaa muutettiin menettelyasiakirjalla 01/2020 PHLG-EnC, jonka 6 artiklan 1 a kohdassa säädetään, että Euroopan komissio ja kukin sopimuspuoli voivat nimittää välityslautakuntaan pysyvän jäsenen ja pysyvän varajäsenen enintään neljäksi vuodeksi.
Tämän perusteella Euroopan komissio nimitti vuonna 2020 Manuel Kellerbauerin välityslautakunnan pysyväksi Euroopan komissiota edustavaksi jäseneksi ja Lars Albathin välityslautakunnan pysyväksi Euroopan komissiota edustavaksi varajäseneksi. Neuvosto vahvisti nämä nimitykset EU:n puolesta ottamassaan kannassa, josta äänestettiin Montenegron Tivatissa 16. ja 17. joulukuuta 2020 pidetyissä energiayhteisön ministerineuvoston ja pysyvän korkean tason ryhmän kokouksissa (ks. neuvoston asiakirja 13502/20 ADD 1, 3. joulukuuta 2020).
Koska näiden nimitysten voimassaolo on päättynyt, Euroopan komissio uudelleennimitti Manuel Kellerbauerin välityslautakunnan pysyväksi Euroopan komissiota edustavaksi jäseneksi ja Lars Albathin välityslautakunnan pysyväksi Euroopan komissiota edustavaksi varajäseneksi. Näillä kahdella komission virkamiehellä on tehtäviensä hoitamiseen tarvittava asiantuntemus, eikä heidän puolueettomuuttaan ja riippumattomuuttaan voida kohtuullisesti epäillä. Toimiessaan välityslautakunnan jäseninä he toimivat täysin riippumattomasti eivätkä noudata minkään kolmannen osapuolen ohjeita.
Tämän perusteella neuvoston olisi vahvistettava edellä mainittujen komission kahden virkamiehen uudelleennimittäminen välityslautakunnan pysyväksi Euroopan komissiota edustavaksi jäseneksi ja pysyväksi Euroopan komissiota edustavaksi varajäseneksi.
4.Oikeusperusta
4.1.Menettelyllinen oikeusperusta
4.1.1.Periaatteet
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 218 artiklan 9 kohdassa määrätään päätöksistä ”sopimuksella perustetussa elimessä unionin puolesta esitettävien kantojen vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, lukuun ottamatta säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan sopimuksen institutionaalisia rakenteita”.
Ilmaisu ’säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia’ kattaa myös säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia kyseiseen elimeen sovellettavan kansainvälisen oikeuden nojalla. Lisäksi se kattaa välineet, joilla ei ole sitovaa vaikutusta kansainvälisen oikeuden nojalla mutta jotka ”voivat vaikuttaa ratkaisevasti sen säännöstön sisältöön, jonka unionin lainsäätäjä antaa”. 13
4.1.2.Soveltaminen käsillä olevassa asiassa
Ministerineuvosto on sopimuksella (energiayhteisösopimus) perustettu elin.
Säädökset, jotka ministerineuvoston on määrä antaa, ovat säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia. Suunnitellut säädökset ovat sitovia kansainvälisen oikeuden nojalla. Energiayhteisösopimuksen 76 artiklan mukaan päätös sitoo oikeudellisesti niitä, joille se on osoitettu.
Suunnitelluilla säädöksillä ei täydennetä eikä muuteta sopimuksen institutionaalisia rakenteita.
Sen vuoksi ehdotetun päätöksen menettelyllinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohta.
4.2.Aineellinen oikeusperusta
4.2.1.Periaatteet
SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla annettavan päätöksen aineellinen oikeusperusta määräytyy ensisijaisesti sen suunnitellun säädöksen tavoitteen ja sisällön perusteella, jota Euroopan unionin puolesta otettava kanta koskee. Jos suunnitellulla säädöksellä on kaksi tavoitetta tai siihen sisältyy kaksi osatekijää ja jos näistä tavoitteista tai osatekijöistä toinen on mahdollista määritellä sellaiseksi pääasialliseksi tavoitteeksi tai osatekijäksi, johon nähden toinen tavoite tai osatekijä on liitännäinen, SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla hyväksyttävällä päätöksellä saa olla vain yksi aineellinen oikeusperusta: se, jota pääasiallinen tai ensisijainen tavoite tai osatekijä edellyttää.
4.2.2.Soveltaminen käsillä olevassa asiassa
Suunniteltujen säädösten pääasiallinen tavoite ja sisältö liittyvät energiaan, eivätkä ne ole ensisijaisesti verotukseen liittyviä. Sen vuoksi ehdotetun päätöksen aineellinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 194 artiklan 2 kohta.
4.3.Päätelmä
Ehdotetun päätöksen oikeusperustana tulisi olla SEUT-sopimuksen 194 artiklan 1 kohta yhdessä SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan kanssa.
2025/0354 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
energiayhteisön ministerineuvostossa (Wien, Itävalta, 18 päivänä joulukuuta 2025) Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 194 artiklan 2 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Unioni teki energiayhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ’energiayhteisösopimus’, 29 päivänä toukokuuta 2006 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2006/500/EY 14 , ja se tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2006.
(2)Energiayhteisösopimuksen 47 ja 76 artiklan nojalla ministerineuvosto voi hyväksyä toimenpiteitä, jotka ovat muodoltaan päätöksiä tai suosituksia.
(3)Ministerineuvoston on määrä hyväksyä 18 päivänä joulukuuta 2025 pidettävässä 23. kokouksessaan useita tämän päätöksen liitteessä 1 lueteltuja säädöksiä, jotka kuuluvat SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan soveltamisalaan ja joista unionin edustajat äänestävät.
(4)Suunniteltujen säädösten tarkoituksena on helpottaa energiayhteisösopimuksen tavoitteiden saavuttamista.
(5)On aiheellista vahvistaa ministerineuvostossa unionin puolesta otettava kanta liitteessä 1 lueteltuihin säädöksiin, koska suunnitelluilla säädöksillä on oikeusvaikutuksia unionin osalta,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Ministerineuvoston 23. kokouksessa 18 päivänä joulukuuta 2025 unionin puolesta otettava kanta SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan soveltamisalaan kuuluvien kysymysten osalta on seuraava: hyväksytään tämän päätöksen liitteessä 1 esitetyt säädökset.
2 artikla
Komissio voi sopia vähäisistä muutoksista tämän päätöksen liitteessä 1 esitettyihin säädöksiin sellaisten huomautusten valossa, joita energiayhteisön sopimuspuolet ovat esittäneet ennen ministerineuvoston kokousta tai kokouksen aikana, ilman uutta neuvoston päätöstä.
Jos ministerineuvosto ei voi hyväksyä liitteessä 1 esitettyjä säädöksiä 18 päivänä joulukuuta 2025 pidettävässä kokouksessaan, kyseiset säädökset voidaan hyväksyä kirjeenvaihtona ministerineuvoston 23. kokouksen jälkeen energiayhteisön työjärjestyksen mukaisesti ilman uutta neuvoston päätöstä.
3 artikla
Tämä päätös on osoitettu komissiolle.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja