EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 3.7.2026
COM(2026) 365 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
Pitkän aikavälin ennuste EU:n talousarvion tulevista sisään- ja ulosvirtauksista (2027–2034)
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 3.7.2026
COM(2026) 365 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
Pitkän aikavälin ennuste EU:n talousarvion tulevista sisään- ja ulosvirtauksista (2027–2034)
Sisällys
1. Johdanto
2. Ennuste EU:n talousarvion ulosvirtauksista vuosina 2027–2034
2.1. Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen sitoumuksiin liittyvät maksut
2.2. Vuosien 2028–2034 monivuotisen rahoituskehyksen sitoumuksiin liittyvät maksut
2.3. Vapautetut sitoumukset
2.4. Maksattamatta olevien sitoumusten määrän kehitys
3. EU:n talousarvion sisäänvirtauksia koskeva ennuste 2027–2034
3.1. Tulolähteet
4. Päätelmät
Liite II – Ennusteen tulokset
Taulukko 1.1 – Pitkän aikavälin ennuste monivuotisen rahoituskehyksen tulevista ulosvirtauksista vuosina 2027–2034
Taulukko 1.2 – Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen sitoumuksiin liittyvät maksut
Taulukko 1.3 – Vuotta 2021 edeltävien sitoumusten loppuun saattamiseen liittyvät maksut
Taulukko 1.4 – Vuosien 2028–2034 sitoumuksiin liittyvät maksut
Taulukko 2 – Vapautettujen sitoumusten ennuste 2027–2034
Taulukko 3 – Maksattamatta olevat sitoumukset 2027–2034
Taulukko 4 – EU:n talousarvion tulevia sisäänvirtauksia koskeva pitkän aikavälin ennuste vuonna 2027 sekä vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä
1.Johdanto
Tässä kertomuksessa arvioidaan EU:n talousarviovarojen sisään- ja ulosvirtauksia varainhoitoasetuksen I 253 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseessä on järjestyksessä kuudes II kertomus, ja siinä ennustetaan vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) III tuloja ja menoja. Vuosien 2028–2034 sitoumuksia koskevien maksujen osalta ennuste perustuu seuraavaa eli vuosien 2028–2034 monivuotista rahoituskehystä koskevaan komission ehdotukseen IV .
Menopuolelle kertomuksessa ennustetaan maksuja, jotka aiheutuvat nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ja edellisten monivuotisten rahoituskehysten puitteissa tehdyistä sitoumuksista, mukaan lukien maksattamatta olevat sitoumukset, jotka ovat odotettavissa vuoden 2027 lopussa. Viime vuoden kertomuksen tapaan siinä ennustetaan myös sellaisiin sitoumuksiin liittyviä maksuja, jotka tehtäisiin vuosien 2028–2034 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevan komission ehdotuksen perusteella.
Vuoden 2027 tulot perustuvat vuoden 2027 talousarvioesitykseen. Vuodesta 2028 alkaen tuloennusteen perusteena on komission vuonna 2025 esittämä ehdotus uudeksi omia varoja koskevaksi päätökseksi V . Tuloennusteissa otetaan huomioon myös Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehty sopimus, jäljempänä ’erosopimus’ VI .
Tässä kertomuksessa esitetyt maksuja koskevat ennakkoarviot perustuvat tarkistettuihin menojen enimmäismääriin (monivuotisen rahoituskehyksen tekninen mukautus vuodeksi 2027) VII ja vuoden 2027 talousarvioesityksen VIII sisältämiin maksusitoumusmäärärahoihin, mukaan lukien monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun asetuksen IX , jäljempänä ’rahoituskehysasetus’ X , 5 artiklasta johtuvat ohjelmakohtaiset mukautukset sekä varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan XI mukaisesti vapautettujen sitoumusten uudelleenkäyttö.
NextGenerationEU-välineen osalta kaikki nettolainanotto uusien maksujen rahoittamiseksi saadaan päätökseen vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämän jälkeen käytetään vain pieniä määriä, pääasiassa hallintomenoja varten. NextGenerationEU-välineen maksuja ei käsitellä tässä kertomuksessa, joka koskee vuoden 2027 jälkeistä ajanjaksoa.
2.Ennuste EU:n talousarvion ulosvirtauksista vuosina 2027–2034
Vuosina 2027–2034 maksujen arvioidaan olevan 2 173 miljardia euroa XII . EU:n talousarvion vuotuisten ulosvirtausten arvioitu keskiarvo on 272 miljardia euroa.
Maksut muodostuvat seuraavasti:
·Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ja aiempien monivuotisten rahoituskehysten puitteissa tehtyihin sitoumuksiin liittyvät maksut
Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa tehtyihin sitoumuksiin liittyvät maksut maksetaan osittain vuonna 2027 ja osittain vuosien 2028–2034 monivuotisen rahoituskehyksen aikana. Niiden arvioidaan olevan yhteensä 527 miljardia euroa, eli keskimäärin 75,3 miljardia euroa vuosina 2027–2033. Noin 40 prosenttia näistä maksuista, eli 210 miljardia euroa, on odotettavissa vuonna 2027 talousarvioesityksen mukaisesti. Loput 317 miljardia euroa ennustetaan maksettavan pääasiassa uuden monivuotisen rahoituskehyksen kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Tämä vastaa aiempaa täytäntöönpanokehitystä, kun ohjelmat (eritysesti koheesiopolitiikka) pääsevät täyteen vauhtiin. Kautta 2021–2027 edeltävien monivuotisten rahoituskehysten maksamatta oleviin sitoumuksiin liittyvien maksujen arvioidaan olevan 5,9 miljardia euroa, eli keskimäärin 0,8 miljardia euroa vuosina 2027–2033. Maksujen odotetaan vähenevän ja loppuvan asteittain vuoden 2033 loppuun mennessä.
·Vuosien 2028–2034 monivuotisen rahoituskehyksen sitoumuksiin liittyvät maksut
Heinäkuussa 2025 annetun vuosien 2028–2034 monivuotista rahoituskehystä koskevan komission ehdotuksen ja viime vuoden kertomuksen mukaisesti vuosien 2028–2034 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa tehtyihin sitoumuksiin liittyvät maksut ovat keskimäärin 234 miljardia euroa vuodessa, eli kauden aikana yhteensä 1 641 miljardia euroa. Maksut suoritetaan yleisesti ottaen melko etupainotteisesti seitsemän vuoden jakson ensimmäisellä puoliskolla, koska uusien ohjelmien täytäntöönpanokehityksen odotetaan olevan nopeampaa. Kuten viime vuoden kertomuksessa selitettiin, etupainotteisuus on tulosta toimenpiteistä, joita ehdotetaan oikea-aikaisen aloittamisen helpottamiseksi ja täytäntöönpanoprofiilin sujuvoittamiseksi, minkä seurauksena maksut jakautuvat tasaisemmin pitkin kautta.
Kaavio1 – Maksuennuste luokittain
Nykyisen ennusteen mukaan maksujen taso on 18 miljardia euroa alhaisempi kuin heinäkuussa 2025 annetun komission ehdotuksen perustana olevissa arvioissa, mikä liittyy maksattamatta olevien sitoumusten maksujen (eli ennen vuotta 2028 tehtyihin sitoumuksiin liittyvien maksujen) muutoksiin. Ero johtuu pääasiassa vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikkaan liittyvien maksujen nopeutumisesta vuosina 2026 ja 2027, mikä vähentää nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen lopussa odotettavien maksamatta olevien sitoumusten määrää ja näin ollen kaudella 2028–2034 vaadittavien, ennen vuotta 2028 tehtyihin sitoumuksiin liittyvien maksujen määrää.
Vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä ehdotettu maksumäärärahojen enimmäismäärä riittää edelleen kattamaan kaikki kaudelle tällä hetkellä ennustetut maksutarpeet. Vuosien välillä on kuitenkin jonkin verran vaihtelua. Tämänhetkisten oletusten mukaan maksut saattavat ylittää vuotuiset enimmäismäärät vuosina 2030 (14 miljardia euroa), 2032 (6 miljardia euroa) ja 2033 (4 miljardia euroa). Maksut alittaisivat enimmäismäärät vuosina 2028 (4 miljardia euroa), 2029 (17 miljardia euroa) ja 2031 (21 miljardia euroa). Sen varmistaminen, että maksumäärärahojen enimmäismäärää noudatetaan monivuotisen rahoituskehyksen jokaisena vuotena, voi edellyttää rahoituskehysasetuksessa säädettyjen mekanismien käyttöä maksumäärärahojen vuotuisten enimmäismäärien mukauttamiseksi.
Tästä aiheutuvaa eroa nykyisen kokonaismaksuennusteen ja ehdotetun monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen enimmäismäärien välillä olisi kuitenkin tulkittava varovaisesti. Olemassa oleviin sitoumuksiin liittyviä maksuja koskevaa ennustetta varten on käytettävissä tuoreempia täytäntöönpanotietoja, kun taas tulevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisten ohjelmien maksuprofiiliin vaikuttavat käynnissä olevien neuvottelujen tulokset. Monivuotisen rahoituskehyksen koon ja koostumuksen muutokset voivat vaikuttaa tulevien maksutarpeiden ajoitukseen ja tasoon.
Kaavio2 – Maksuennuste verrattuna monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen enimmäismäärään kaudella 2027–2034
3.Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen sitoumuksiin liittyvät maksut
Koheesiopolitiikka ja yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) muodostavat yli puolet vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen arvioiduista maksuista.
Otsake 2a – Koheesiopolitiikka
Koheesiopolitiikan rahastojen täytäntöönpano on nopeutunut verrattuna viimeisimpään pitkän aikavälin maksuennustetta koskevaan kertomukseen XIII . Koheesiopolitiikan vahvistaminen vuonna 2026 XIV (3,4 miljardia euroa Euroopan aluekehitysrahastolle, 0,6 miljardia euroa koheesiorahastolle, 1,4 miljardia euroa Euroopan sosiaalirahasto plussalle) edellyttää lisärahoitusta suurempien maksupyyntöjen kattamiseksi.
Täytäntöönpanon nopeutuminen on seurausta siitä, että jäsenvaltiot toimittivat vuonna 2025 maksatushakemuksia selvästi enemmän kuin sitoumusten vapauttamista koskeva n+3 -sääntö edellyttää. Tämä johtui jäsenvaltioille koheesiopolitiikan väliarvioinnin yhteydessä ja Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälinettä (STEP) koskevassa asetuksessa tarjotuista joustomahdollisuuksista ja taloudellisista kannustimista. Tämä on lisännyt vuoden 2026 talousarvioon kohdistuvaa painetta (mikä näkyy lisätalousarvioesitystä 2/2026 koskevassa ehdotuksessa). Täytäntöönpanon nopeutumisen ennustetaan jatkuvan vuosina 2027 ja 2028. Vuosia 2027 ja 2028 koskevissa ennusteissa oletetaan, että toimitettujen maksupyyntöjen määrä vastaisi tulevina vuosina aiempaa tasoa. Tällöin rahastojen määrärahoista maksettaisiin vuonna 2027 noin 18 prosenttia, ja vuodesta 2028 lähtien kokonaismäärärahoista maksettaisiin noin 50 prosenttia.
Otsake 3 – Yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto
YMP:n ensimmäisen pilarin (markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet) maksuennuste on 40,6 miljardia euroa vuonna 2027, kun otetaan huomioon uusin talousarvioesitys.
Pilarin II (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto eli maaseuturahasto) täytäntöönpano YMP:n strategiasuunnitelmien puitteissa alkoi vuonna 2023. Siirtymäsäännökset, joilla kauden 2014–2020 ohjelmia jatkettiin vuoteen 2022 ja mahdollistettiin ohjelmien täytäntöönpanon jatkaminen n + 3 -säännön mukaisesti, antoi yhden vuoden enemmän aikaa maksujen loppuun saattamiseen verrattuna YMP:n vuosien 2023–2027 strategiasuunnitelmien sääntöihin, joissa sovelletaan n + 2 -sääntöä.
Vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen perustuva maksuennuste sisältää YMP:n vuosien 2023–2027 strategiasuunnitelmien maksut sekä maksut, jotka liittyvät maaseudun kehittämisohjelmien jatkamiseen vuosiksi 2021 ja 2022. Nämä ohjelmat on tarkoitus saada päätökseen vuoteen 2027 mennessä. Ennusteessa otetaan huomioon myös jäsenvaltioiden ilmoittamat yhteisen maatalouspolitiikan pilarien väliset siirrot XV , jotka johtivat 5,5 miljardin euron nettosiirtoon pilarista I (maataloustukirahasto) pilariin II (maaseuturahasto) vuosiksi 2023–2027.
YMP:n vuosien 2023–2027 suunnitelmien täytäntöönpanon odotetaan saavuttavan huippunsa vuonna 2028. Maksujen odotetaan olevan pienemmät vuonna 2029 ja myöhemmin vuonna 2030, ja suunnitelmien täytäntöönpanon odotetaan päättyvän vuonna 2031. Maaseudun kehittämistä koskevan vuosien 2014–2022 toimenpideohjelman ja viimeisimpien maksujen odotetaan tulevan päätökseen vuonna 2027.
Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston maksut on tähän mennessä rahoitettu pääasiassa sen NextGenerationEU-osiosta, jota käytetään vuoden 2026 loppuun asti lakisääteisten määräaikojen mukaisesti. Ensimmäisten merkittävien monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvästä osiosta rahoitettavien maksujen odotetaan alkavan vuonna 2026.
Muut ohjelmat ja otsakkeet
Ukraina-varaus on erityisrahoitusväline, jonka avulla voidaan ottaa käyttöön tukea menoihin, jotka eivät sisälly monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosille 2024–2027 vahvistettuihin menojen enimmäismääriin. Ennusteen mukaan suurin osa siihen liittyvistä maksuista saadaan päätökseen vuoden 2027 loppuun mennessä. Vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä katettaisiin 0,9 miljardia euroa maksamatta oleviin sitoumuksiin liittyvinä maksuina.
4.Vuosien 2028–2034 monivuotisen rahoituskehyksen sitoumuksiin liittyvät maksut
Vuosien 2028–2034 monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvien maksujen ennustetaan olevan kyseisellä kaudella 1 641 miljardia euroa, mikä on yli 80 prosenttia monivuotisesta rahoituskehyksestä. Ottaen huomioon, että seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevat neuvottelut ovat edelleen käynnissä, tässä jaksossa esitetyt tiedot perustuvat heinäkuussa 2025 annettuun komission ehdotukseen ja ovat siten samat kuin viime vuoden kertomuksessa.
Otsake 1 – Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, maatalous ja maaseutu, kalatalous ja merielinkeinot, vauraus ja turvallisuus
Tärkein maksuprofiilin osatekijä vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä ovat kansalliset ja alueelliset kumppanuussuunnitelmat. Otsakkeeseen liittyvien maksujen ennustetaan olevan yhteensä 965 miljardia euroa.
Vuodesta 2028 alkaen EU:n on määrä aloittaa NextGenerationEU-välineen puitteissa otetun velan takaisinmaksu. Komissio ehdottaa vuosien 2028–2034 monivuotista rahoituskehystä varten kiinteää 24 miljardin euron vuotuista määrää (käypinä hintoina) NextGenerationEU-välineestä myönnetyn ei-takaisinmaksettavan tuen korkojen ja pääoman takaisinmaksua varten. Tämä tarkoittaa yhteensä 168 miljardia euroa vuosina 2028–2034.
Loput tähän otsakkeeseen liittyvät maksut koskevat pääasiassa erillisvirastoja (joita ovat esim. Frontex ja Europol), joiden osalta EU:n maksut suoritetaan kokonaisuudessaan samana vuonna kuin virastolle myönnettävä tuki sidotaan.
Otsake 2 – Kilpailukyky, vauraus ja turvallisuus
Otsakkeeseen 2 liittyvät maksut ovat yhteensä 424 miljardia euroa. Maksut johtuvat pääasiassa Euroopan kilpailukykyrahastosta ja Horisontti Eurooppa -ohjelmasta.
Otsake 3 – Globaali Eurooppa -väline
Otsakkeeseen 3 liittyvät maksut ovat yhteensä 135 miljardia euroa. Maksut johtuvat pääasiassa Globaali Eurooppa -ohjelmasta.
Erityisrahoitusvälineet
Erityisrahoitusvälineet jaetaan kahteen ryhmään:
Temaattinen rahoitusväline (Ukraina): Ukraina-varaus on temaattinen erityisrahoitusväline (100 miljardia euroa), jonka avulla unioni voi rahoittaa Ukrainan elpymis- ja jälleenrakennustoimia ja tukea maan liittymisprosessia liittymistä edeltävän tuen kautta. Kaikki Ukrainalle annettava tuki kanavoidaan ja pannaan täytäntöön Globaali Eurooppa -välineen kautta. Rahoituskehysasetuksessa säädetään, että tiettynä vuonna Ukraina-varauksesta käyttöön otettava vuotuinen määrä saa olla enintään 13,5 miljardia euroa vuoden 2025 hintoina. Asetus XVI 90 miljardin euron Ukrainan tukilainan perustamisesta hyväksyttiin 24. helmikuuta 2026. Vuosien 2021–2027 rahoituskehysasetusta muutettiin 23. toukokuuta 2026 mahdollistamalla tämän lainan taloudellinen tukeminen EU:n talousarvion liikkumavaran puitteissa siten, että ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät, sekä luomalla erityisrahoitusväline unionin Ukrainalle lainaa varten myöntämän korkotuen rahoittamiseksi. Nämä menot ja niihin liittyvät ehdolliset velat, jotka on määrä kattaa EU:n talousarvion liikkumavarasta, eivät sisälly heinäkuussa 2025 ehdotettuun 100 miljardin euron Ukraina-varaukseen.
Muut kuin temaattiset rahoitusvälineet: Niistä osoitetaan lisämäärärahoja tiettyihin monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmiin tietyin edellytyksin. Niiden käyttöönottoa ja myöhempiä maksutarpeita ei voida ennustaa. Joustovälineen osalta vuosien 2028–2034 rahoituskehysasetuksessa säädetään vähintään 2 000 miljoonan euron vuotuisesta kiinteästä määrästä vuoden 2025 hintoina.
Erityisrahoitusvälineiden käyttöönotosta katettavat menot lasketaan monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien lisäksi, eikä niitä oteta huomioon määritettäessä maksusitoumus- ja maksumäärärahojen liikkumavaraa. Ottaen huomioon niiden luonne sekä se, että niihin sovelletaan vuosittain budjettivallan käyttäjän tekemiä päätöksiä, tässä kertomuksessa esitetyissä vuosia 2028–2034 koskevissa määrissä ei oteta huomioon näiden erityisrahoitusvälineiden käyttöönottoa.
5.Vapautetut sitoumukset
Nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ja aiempien monivuotisten rahoituskehysten ohjelmista johtuvaa sitoumusten vapauttamista vuoden 2034 loppuun mennessä koskeva ennuste on 11 miljardia euroa. Määrä johtuu suurelta osin nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen koheesio-ohjelmista ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto).
Vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä ehdotetaan toteutustapoihin merkittäviä muutoksia täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi, mikä johtaa kaikkien seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen sitoumusten loppuun saattamiseen. Näin ollen seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmien osalta ei oteta käyttöön erityisiä vapautusennusteita.
Otsake 2a – Koheesiopolitiikka
Viimeisimpien saatavilla olevien tietojen perusteella vuosien 2014–2020 ohjelmien loppuun saattamiseen liittyvien vapautettujen sitoumusten määrä on kasvanut verrattuna viime vuoden kertomukseen 0,5 miljardista eurosta 1,6 miljardiin euroon. Kaiken kaikkiaan sitoumusten vapauttamisen riski vuoden 2027 lopussa on kauden 2021–2027 ohjelmien osalta pieni nopeutuneen täytäntöönpanon ja koheesiopolitiikan väliarvioinnista johtuvien ylimääräisten ennakkomaksujen ansiosta. Jäsenvaltiot ovat toimittaneet vuosina 2025 ja 2026 maksatushakemuksia enemmän kuin sitoumusten vapauttamista koskeva n+3 -sääntö edellyttää, ja tämän suuntauksen odotetaan jatkuvan vuonna 2027. Ohjelmien päättyessä sitoumuksia odotetaan kuitenkin vapautettavan 0,4 miljardia euroa, mikä vastaa aiemman ohjelmakauden täytäntöönpanokehitystä.
Otsake 3 – Yhteinen maatalouspolitiikka
Vuosien 2014–2022 maaseudun kehittämisohjelmiin liittyvien sitoumusten vapauttamista koskevan ennusteen mukaan vapautettujen sitoumusten odotetaan vuonna 2027 olevan 1,5 miljardia euroa, mikä on vähemmän kuin edellisessä ennusteessa (3,1 miljardia euroa). Aiemmin vapautettujen sitoumusten määrä oli 0,3 miljardia euroa. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon liittyvien vapautettujen sitoumusten arvioidaan nyt olevan vuosien 2014–2022 ohjelmien osalta 1,5 prosenttia kokonaismäärärahoista. Tässä on tapahtunut parannusta verrattuna vuosien 2007–2013 maaseudun kehittämisohjelmiin, joiden osalta vapautettujen sitoumusten osuus oli 2 prosenttia. Aikataulun osalta sitoumusten odotetaan vapautuvan vuoden 2027 loppuun mennessä, jolloin maksujen päättäminen käsitellään.
Tällä hetkellä vuosien 2023–2027 YMP:n strategiasuunnitelmiin liittyviä sitoumuksia odotetaan vapautuvan miljardi euroa. Näiden sitoumusten vapautumisen odotetaan tapahtuvan vuosina 2026–2030.
Muut ohjelmat ja otsakkeet
Komission suoraan tai välillisesti hallinnoimien ohjelmien osalta sitoumusten vapauttamista koskeva ennuste perustuu uusimpiin hanketason tietoihin. Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmiin liittyvien sitoumusten vapauttamista koskevat ennusteet esitetään taulukossa 2. Ne ovat yhdenmukaisia maksuaikatauluja koskevien arvioiden kanssa. Sitoumusten vapauttamisen täsmällistä vuotta ei kuitenkaan voida ennustaa tarkasti, koska se riippuu yksittäisten hankkeiden ja toimien päättämisestä.
6. Maksattamatta olevien sitoumusten määrän kehitys
Seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen alussa maksattamatta olevien sitoumusten odotetaan olevan 321 miljardia euroa XVII , mikä on 18 miljardia euroa viimevuotista ennustetta (339 miljardia euroa) vähemmän. Tämä on pääasiassa seurausta koheesiopolitiikan ohjelmia koskevien odotusten tarkistamisesta ja maksujen lisääntymisestä vuosina 2026–2027. Koska maksattamatta olevien sitoumusten odotettu määrä seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen alussa on pienempi, myös ennuste vuotta 2028 edeltävien ohjelmien loppuun saattamiseen liittyvistä maksuista on seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä alhaisempi.
NextGenerationEU-välineen osalta maksattamatta olevat sitoumukset suoritetaan vuoden 2026 loppuun mennessä, jolloin kaikki maksut on saatettu päätökseen lukuun ottamatta pieniä, pääasiassa hallintomenoihin liittyviä määriä.
Vaikka maksattamatta olevien sitoumusten määrän odotetaan kasvavan nimellisesti 321 miljardista eurosta monivuotisen rahoituskehyksen alussa 344 miljardiin euroon vuoden 2034 loppuun mennessä, niiden suhteellisen painoarvon EU:n taloudessa ja suhteessa monivuotisen rahoituskehyksen kokoon odotetaan pienenevän. Maksattamatta olevien sitoumusten määrä vähenisi 1,6 prosentista suhteessa EU:n bruttokansantuloon vuoden 2027 lopussa 1,3 prosenttiin vuoden 2034 lopussa ja olisi noin viidesosa vuosien 2028–2034 monivuotisesta rahoituskehyksestä. Tämä on pienempi suhde kuin mitä nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen osalta ennustettiin. Tämä viittaa siihen, että maksamatta olevien sitoumusten määrä on rajoitetumpi kuin aiemmilla ohjelmakausilla ja että maksut ovat vähemmän keskittyneet monivuotisen rahoituskehyksen päättymisen jälkeen. Ennustettu kehitys kuvastaa sekä nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppuvaiheessa havaittua vahvempaa täytäntöönpanoa että vuosien 2028–2034 monivuotiselle rahoituskehykselle ehdotettuja täytäntöönpanon ominaisuuksia, joiden odotetaan johtavan ohjelmien oikea-aikaisempaan toteuttamiseen ja maksamatta olevien sitoumusten kertymän vähenemiseen ajan mittaan.
7.EU:n talousarvion sisäänvirtauksia koskeva ennuste
2027–2034
Vuoden 2027 osalta tulot perustuvat vuoden 2027 talousarvioesitykseen. Vuodesta 2028 alkaen tulot ovat edelleen viime vuoden kertomuksessa ennustetun mukaisia, sillä ne heijastavat komission ehdotusta uudeksi omia varoja koskevaksi päätökseksi, josta neuvotellaan parhaillaan. Täydentäviä BKTL-perusteisia omia varoja koskevaa arviota mukautetaan mekaanisesti, jotta se olisi yleisesti ottaen tasapainossa ennustettujen maksujen kanssa. Maksuja koskevaa ennustetta on päivitetty vuotta 2028 edeltävien ohjelmien loppuun saattamisen osalta.
EU:n talousarvio rahoitetaan omilla varoilla ja muilla tuloilla. Lisäksi unionilla on valtuudet lainata NextGenerationEU-välineen rahoittamiseksi varoja, jotka ohjataan talousarvioon ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina. Nettoluotonanto päättyy vuonna 2026.
Talousarvion rahoittamiseen tarvittavat omat varat riippuvat siitä, kuinka suurta osaa kokonaismenoista ei saada katettua muilla tuloilla. EU:n talousarviotuloja koskevat ennusteet perustuvat periaatteeseen, jonka mukaan menojen on vastattava tuloja. Kokonaistulot ovat siis yhtä suuret kuin kokonaismenot.
Yhdistynyt kuningaskunta on vuodesta 2021 alkaen osallistunut erosopimuksen (V osa) mukaisesti EU:n talousarvioon aiempien monivuotisten rahoituskehysten maksattamatta olevien sitoumusten osalta. Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus on EU:n talousarvion ”muita tuloja”. Siitä luovutaan asteittain, kun maksattamatta oleviin sitoumuksiin liittyvät maksut suoritetaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, kuten 2.1 jaksossa esitetään. Vuosien 2028–2034 osalta ”muihin tuloihin” sisältyy päivitetty Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus.
Omat varat – joita ovat tällä hetkellä perinteiset omat varat sekä arvonlisäveroon, muovipakkausjätteeseen ja BKTL:oon perustuvat omat varat – muodostavat suurimman osan tuloista, joita tarvitaan talousarvion menojen rahoittamiseen. Jäsenvaltioiden omien varojen maksuosuuden kehitys ennustejaksolla määräytyy menosyklin mukaan.
8. Tulolähteet
Vuoden 2027 osalta tässä kertomuksessa ilmoitetut tulot vastaavat vuoden 2027 talousarvioesitystä. Seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen osalta omia varoja koskeva ennuste on heinäkuussa 2025 annetun komission ehdotuksen mukainen. Komission ehdotukseen liittyvän ennusteen mukaan perinteisten omien varojen (tullimaksujen) ennustetaan kasvavan vuoden 2026 talousarvioesitystä varten ennustetusta bruttomääräisten tullimaksujen tasosta samaa tahtia kuin kunkin jäsenvaltion bruttokansantulo käypinä hintoina, kun käytetään parametreja, jotka sisältyvät ehdotukseen uudeksi omia varoja koskevaksi päätökseksi seuraavaa monivuotista rahoituskehystä varten.
Arvonlisäveroon (alv) perustuvista omista varoista saatavat tulot on arvioitu vuoden 2026 talousarvioesitykseen sisältyvien, yksittäisten jäsenvaltioiden alv-määräytymisperusteiden pohjalta. Alv-määräytymisperusteiden ennustetaan kasvavan samaa vauhtia kuin bruttokansantulo käypinä hintoina.
Muovipakkausjätteeseen perustuvat omat varat on arvioitu vuoden 2026 talousarvioesitykseen sisältyvän kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrän perusteella. Vastaavan muovipakkausjätteen ennustetaan kasvavan samaa tahtia kuin bruttokansantulo kiinteinä hintoina. Kierrätysasteen ennustetaan lähentyvän lineaarisesti EU:n 55 prosentin kierrätystavoitetta, joka on saavutettava vuoteen 2030 mennessä.
EU27:n bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat omat varat on laskettu kaikkien muiden omien varojen ja muiden tulojen ja menoennusteen erotuksena. Omia varoja koskevassa päätöksessä määritellyt omia varoja koskevat parametrit määrittävät jäsenvaltioiden osuuden EU:n talousarvion tasapainottamiseen tarvittavien omien varojen rahoitusosuuksien kokonaismäärästä.
Komission ehdotus omia varoja koskevaksi päätökseksi sisältää useita uusia omia varoja.
Euroopan päästökauppajärjestelmään (ETS1) perustuvien omien varojen tuloennuste perustuu oletettuun hiilen hintaan, joka on 88,33 euroa vuoden 2025 hintoina. Huutokaupattujen päästöoikeuksien määrä perustuu päästökauppadirektiivin XVIII säännöksiin.
Sähkö- ja elektroniikkalaiteromuun perustuvia omia varoja varten lasketaan ensin alustava keräämättömän sähkö- ja elektroniikkalaiteromun määrä jäsenvaltiossa tiettynä vuonna. Kierrätysasteen ennustetaan lähentyvän lineaarisesti EU:n 65 prosentin kierrätystavoitetta vuoteen 2034 mennessä.
Tupakan valmisteveroon perustuvat omat varat on arvioitu tupakan valmisteverodirektiivin ja sen ehdotetun uudelleenlaaditun version perusteella.
Hiilirajamekanismiin (CBAM) perustuvista omista varoista saatava tulo on arvioitu käyttäen samaa hiilen hintaa kuin päästökauppajärjestelmän yhteydessä.
EU:n yrityspohjaisia omia varoja (CORE) koskevat arviot perustuvat Orbis-tietokannan vuoden 2023 yritystason tietoihin. Komission uudesta omia varoja koskevasta päätöksestä esittämän ehdotuksen mukaisesti on käytetty yhtä vuotuista kertasummaa, joka kattaa kaikki yritykset, joilla on toimintaa ja myyntiä EU:ssa.
EU:n talousarvioon liittyvät muut tulot käsittävät henkilöstön suorittamia maksuja, toimielinten hallinnollisesta toiminnasta kertyviä tuloja, unionin sopimuksiin ja ohjelmiin liittyviä rahoitusosuuksia ja palautuksia, viivästyskoroista ja sakoista saatuja tuloja, varainhankinnasta sekä lainanannosta saatuja tuloja, tiettyihin menoihin kohdentamattomia maksuista saatuja tuloja ja sekalaisia tuloja samoin kuin aiemmilta vuosilta kertyneitä ylijäämiä. Suurin osa näistä eristä on vaikeasti ennustettavissa pitkällä aikavälillä määrien luontaisen vaihtelun vuoksi. Näin ollen heinäkuussa 2025 esitettyyn seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevaan komission ehdotukseen sisältyvän vuotuisen määrän (3 miljardia euroa) oletetaan pysyvän nimellisesti samana koko ennustejakson ajan.
Edellä mainittujen lisäksi vuodesta 2021 alkaen EU:n talousarvion muihin tuloihin sisältyy Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus, joka liittyy Yhdistyneen kuningaskunnan vastuulla oleviin maksattamatta oleviin sitoumuksiin, eläkevelvoitteisiin ja muihin taloudellisen selvitysratkaisun osiin erosopimuksen XIX mukaisesti. Tämä näkyy myös vuoden 2027 talousarvioesityksen ehdotetussa rahoituksessa.
Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus, joka liittyy 31. joulukuuta 2020 maksattamatta olleisiin sitoumuksiin, määritetään soveltamalla Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuutta kauden 2027–2034 kunkin vuoden maksattamatta olevien sitoumusten ennakoitaviin maksuihin. Tuloksena saatavassa vuotuisessa rahoitusosuudessa otetaan huomioon erosopimuksen 148 artiklassa vahvistetut maksujärjestelyt.
Muita tuloja koskevaan ennusteeseen sisältyy Yhdistyneen kuningaskunnan osuus EU:n toimielinten jäsenten ja korkean tason julkisen viran haltijoiden eläkevastuista erosopimuksen 142 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Yhdistyneen kuningaskunnan osuus henkilöstön eläkkeistä (arviolta 351 miljoonaa euroa vuoden 2027 talousarvioesityksessä) sisällytetään EU:n talousarvioon ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina, eikä se näin ollen sisälly muita tuloja koskevaan pitkän aikavälin ennusteeseen.
Unionin keräämien omien varojen kokonaismäärä ei saa minään vuonna ylittää omia varoja koskevassa neuvoston päätöksessä (EU, Euratom) 2020/2053 vahvistettua omien varojen enimmäismäärää, joka on 1,4 prosenttia kaikkien 27 jäsenvaltion bruttokansantulosta. Enimmäismäärää kasvatetaan väliaikaisesti 0,6 prosenttia suhteessa EU:n bruttokansantuloon, jotta voidaan kattaa kaikki unionin pääomamarkkinoilta NextGenerationEU-välineen rahoittamiseksi ottamista lainoista aiheutuvat vastuut.
Ehdotetussa uudessa omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistetaan omien varojen enimmäismäärät vuosiksi 2028–2034 seuraavasti:
·1,75 prosentin pysyvä enimmäismäärä
·0,6 prosentin enimmäismäärä, joka kattaa kaikki unionin pääomamarkkinoilta NextGenerationEU-välineen rahoittamiseksi ottamista lainoista aiheutuvat vastuut
·0,25 prosenttia kriisivälineen osalta, mikäli se aktivoidaan.
Pysyvään omien varojen enimmäismäärään nähden jäävän liikkumavaran odotetaan pienenevän, koska maksujen odotetaan lisääntyvän vuonna 2027 vuoteen 2026 verrattuna samalla, kun unionin bruttokansantulon odotetaan kasvavan suhteessa vähemmän saman vuoden aikana. Pysyvään omien varojen enimmäismäärään nähden jäävä liikkumavara on vuonna 2027 noin 84 miljardia euroa.
Vuosina 2028–2034 komission ehdottamaan uuteen pysyvään enimmäismäärään nähden jäävä liikkumavara on arviolta keskimäärin 155 miljardia euroa vuodessa ja NextGenerationEU-välineen mukaiseen väliaikaiseen enimmäismäärään nähden jäävä liikkumavara keskimäärin 116 miljardia euroa. Tämä kuvastaa EU:n bruttokansantuloa koskevan ennusteen päivityksiä kevään 2026 talousennusteessa, vuotta 2028 edeltäviin maksattamatta oleviin sitoumuksiin liittyviä päivitettyjä maksutarpeita ja erosopimuksen mukaiseen Yhdistyneen kuningaskunnan maksuosuuteen liittyvien muiden kuin omien varojen maksujen hyvin pientä päivitystä.
Sekä pysyvään enimmäismäärään että NextGenerationEU-välineen mukaiseen väliaikaiseen omien varojen enimmäismäärään nähden jäävällä liikkumavaralla tarkoitetaan käytettävissä olevia varoja, jotka jäävät suhteessa näihin enimmäismääriin sen jälkeen, kun on otettu huomioon EU:n talousarviomenojen rahoittamiseen tarvittavat omat varat ja väliaikaisten enimmäismäärien osalta omat varat, joilla katetaan NextGenerationEU-välineen koronmaksuun ja takaisinmaksuihin liittyvät kustannukset (vuodesta 2028 alkaen). Tätä liikkumavaraa tarvitaan, jotta voidaan kattaa ylimääräiset ulosvirtaukset, jotka liittyvät ehdollisten velkojen mahdolliseen toteutumiseen ja mahdollisiin ylimääräisiin maksumäärärahoihin. Heinäkuussa 2025 annettuun seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevaan komission ehdotukseen verrattuna liikkumavarasta on katettava uusia ehdollisia velkoja, jotka aiheutuvat Ukrainan tukilainasta (90 miljardin euron lainapääoma sekä siihen liittyvät rahoituskulut).
9.Päätelmät
Ennuste vahvistaa, että komission ehdottama vuosien 2028–2034 monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen enimmäismäärä riittää edelleen kattamaan menot, joita tällä hetkellä odotetaan aiheutuvan kauden aikana.
Ennen vuotta 2028 tehtyihin sitoumuksiin liittyviä maksuja koskevaa ennustetta on tarkistettu alaspäin verrattuna komission heinäkuussa 2025 tekemän ehdotuksen perustana oleviin arvioihin. Tämä johtuu siitä, että täytäntöönpano on ollut vahvempaa ja maksuja on toteutettu enemmän nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeisinä vuosina, minkä seurauksena maksamatta olevien sitoumusten määrä on pienempi vuoden 2027 lopussa. Ennen vuotta 2028 tehdyistä sitoumuksista johtuvien maksujen profiili riippuu kuitenkin edelleen täytäntöönpanon kehityksestä vuosina 2026 ja 2027.
Samalla vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä ehdotettuihin ohjelmiin liittyviä maksuja koskeva ennuste perustuu edelleen komission vuoden 2025 ehdotukseen. Koska tulevaa monivuotista rahoituskehystä koskevat neuvottelut ovat edelleen käynnissä, tuleviin maksutarpeisiin vaikuttavat parametrit voivat vielä muuttua.
Ennustetun maksujen määrän ja ehdotetun maksumäärärahojen enimmäismäärän välillä tällä hetkellä havaittavat erot voivat muuttua, koska seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen liittyviä maksutarpeita ei voida vielä täysin vahvistaa. Ennen vuotta 2028 tehtyihin sitoumuksiin liittyvien arvioitujen maksujen väheneminen kuvastaa päivitettyjä tietoja aiemmista tarpeista, kun taas tulevien ohjelmien maksuprofiili on edelleen alustava.
Nykyistä ennustetta olisi sen vuoksi pidettävä väliarviointina, joka perustuu komission ehdotukseen ja tässä vaiheessa saatavilla oleviin tietoihin.
Ennuste viittaa myös siihen, että maksamatta olevien sitoumusten määrä on rajoitetumpi suhteessa EU:n talouden ja tulevan monivuotisen rahoituskehyksen kokoon. Tämä myönteinen kehitys kuvastaa sekä nykyisen ohjelmakauden loppupuolella havaittua vahvempaa täytäntöönpanoa että vuosien 2028–2034 monivuotista rahoituskehystä koskevan komission ehdotuksen mukaista täytäntöönpanoprofiilia.
Talousarvion rahoittamiseen tarvittavat tulot vastaavat monivuotisen rahoituskehyksen menosykliä. Ehdotettujen uusien omien varojen odotetaan vähentävän jäsenvaltioiden ALV- ja BKTL-perusteisiin maksuosuuksiin kohdistuvaa rasitetta.
Liite II – Ennusteen tulokset
Kaikki arvot ovat miljardeja euroja, käypinä hintoina, ellei toisin mainita. Jotkin kokonaismäärät eivät välttämättä täsmää pyöristämisen vuoksi.
Taulukko 1.1 – Pitkän aikavälin ennuste monivuotisen rahoituskehyksen tulevista ulosvirtauksista vuosina 2027–2034
|
Vuosi |
2027 |
2028 |
2029 |
2030 |
2031 |
2032 |
2033 |
2034 |
YHTEENSÄ |
|
Maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärä |
188,8 |
269,5 |
282,9 |
283,1 |
290,4 |
294,1 |
285,4 |
279,7 |
2 173,7 |
|
Maksumäärärahojen enimmäismäärä |
199,7 |
270,0 |
300,7 |
297,1 |
292,8 |
277,4 |
274,7 |
267,5 |
2 179,8 |
|
Sitoumukset (suunniteltu)* |
199,9 |
269,5 |
282,9 |
283,1 |
290,4 |
294,1 |
285,4 |
279,7 |
2 184,8 |
|
Ennustetut maksut** |
212,0 |
265,6 |
284,1 |
310,7 |
272,0 |
283,4 |
278,5 |
267,5 |
2 173,9 |
|
josta erityisrahoitusvälineet*** |
12,8 |
0,7 |
0,3 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
13,8 |
* Vuoden 2027 osalta vuoden 2027 talousarvioesityksen mukaisesti, mukaan lukien Ukraina-varauksen määrärahat ja rahoituskehysasetuksen 5 artiklaan ja varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohtaan perustuvat määrärahat.
** Erityisrahoitusvälineitä koskevat määrät vuonna 2027 kattavat solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen, Euroopan globalisaatiorahaston, brexit-mukautusvarauksen, Ukraina-varauksen, Euroopan unionin elpymisvälineen ja joustovälineen. Seuraavien vuosien osalta huomioon otetaan ainoastaan maksamatta oleviin sitoumuksiin liittyvät maksut, jotka liittyvät joustovälineeseen ja Ukraina-varaukseen, mukaan lukien Ukrainan tukilainan velanhoitokustannukset. Seuraavissa taulukoissa erityisrahoitusvälineiden varojen käyttöönottoon liittyvät maksut sisältyvät asianomaisiin otsakkeisiin.
Taulukko 1.2 – Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen sitoumuksiin liittyvät maksut
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake |
2027 |
2028 |
2029 |
2030 |
2031 |
2032 |
2033 |
Yhteensä |
|
1 Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous |
22,1 |
16,5 |
8,3 |
6,5 |
3,1 |
3,5 |
1,5 |
61,5 |
|
2 Koheesio, palautumiskyky ja arvot |
81,8 |
69,0 |
57,9 |
53,4 |
5,1 |
0,9 |
0,4 |
268,5 |
|
2.1 Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio |
64,7 |
66,5 |
56,6 |
52,7 |
5,0 |
0,7 |
0,3 |
246,5 |
|
2.2 Palautumiskyky ja arvot |
17,1 |
2,5 |
1,4 |
0,7 |
0,1 |
0,2 |
0,1 |
22,0 |
|
3 Luonnonvarat ja ympäristö |
61,4 |
17,9 |
13,8 |
2,4 |
2,4 |
0,4 |
0,2 |
98,5 |
|
3.1 Markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet |
40,6 |
0,2 |
0,1 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
40,9 |
|
3.2 Muut otsakkeen ”Luonnonvarat ja ympäristö” ohjelmat |
20,7 |
17,8 |
13,7 |
2,4 |
2,4 |
0,4 |
0,2 |
57,5 |
|
4 Muuttoliike ja rajaturvallisuus |
3,8 |
2,8 |
1,6 |
1,0 |
0,7 |
1,9 |
0,8 |
12,6 |
|
5 Turvallisuus ja puolustus |
2,2 |
2,1 |
1,6 |
1,3 |
0,9 |
0,3 |
0,1 |
8,5 |
|
6 Naapurialueet ja muu maailma |
16,0 |
12,7 |
11,1 |
6,3 |
3,4 |
2,8 |
1,2 |
53,4 |
|
7 EU:n yleinen hallinto |
13,7 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
13,7 |
|
O Monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolella |
7,6 |
0,6 |
0,3 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
8,4 |
|
Erityisrahoitusvälineet |
1,9 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
1,9 |
|
Yhteensä |
210,3 |
121,7 |
94,5 |
70,9 |
15,6 |
9,8 |
4,2 |
527,0 |
Taulukko 1.3 – Vuotta 2021 edeltävien sitoumusten loppuun saattamiseen liittyvät maksut
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake |
2027 |
2028 |
2029 |
2030 |
2031 |
2032 |
2033 |
Yhteensä |
|
1 Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous |
0,7 |
0,5 |
0,2 |
0,2 |
0,1 |
0,2 |
0,1 |
2,1 |
|
2 Koheesio, palautumiskyky ja arvot |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,1 |
|
2.1 Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
|
2.2 Palautumiskyky ja arvot |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,1 |
|
3 Luonnonvarat ja ympäristö |
0,1 |
0,1 |
0,1 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,4 |
|
3.1 Markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
|
3.2 Muut otsakkeen ”Luonnonvarat ja ympäristö” ohjelmat |
0,1 |
0,1 |
0,1 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,4 |
|
4 Muuttoliike ja rajaturvallisuus |
0,1 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,1 |
|
5 Turvallisuus ja puolustus |
0,0 |
0,1 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
0,1 |
|
6 Naapurialueet ja muu maailma |
0,7 |
0,7 |
0,6 |
0,5 |
0,3 |
0,2 |
0,1 |
3,1 |
|
Yhteensä |
1,7 |
1,4 |
0,9 |
0,8 |
0,4 |
0,5 |
0,2 |
5,9 |
Taulukko 1.4 – Vuosien 2028–2034 sitoumuksiin liittyvät maksut
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake |
2028 |
2029 |
2030 |
2031 |
2032 |
2033 |
2034 |
Yhteensä |
|
1 Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, maatalous ja maaseutu, kalatalous ja merielinkeinot, vauraus ja turvallisuus |
108,0 |
122,6 |
150,8 |
150,7 |
157,8 |
144,3 |
130,3 |
964,6 |
|
2 Kilpailukyky, vauraus ja turvallisuus |
14,8 |
40,6 |
57,4 |
68,8 |
73,1 |
82,9 |
86,2 |
423,7 |
|
3 Globaali Eurooppa -väline |
4,8 |
9,9 |
14,6 |
19,6 |
24,8 |
28,9 |
32,3 |
134,8 |
|
4 Hallinto |
14,9 |
15,6 |
16,3 |
16,9 |
17,5 |
18,1 |
18,7 |
117,9 |
|
Yhteensä |
142,6 |
188,7 |
239,0 |
256,0 |
273,2 |
274,1 |
267,5 |
1 641,0 |
Taulukko 2 – Vapautettujen sitoumusten ennuste 2027–2034
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake |
Loppuun saattaminen |
MRK 2021–2027 |
Yhteensä |
|
1 Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous |
1,1 |
1,3 |
2,4 |
|
2 Koheesio, palautumiskyky ja arvot |
1,7 |
1,3 |
2,9 |
|
2.1 Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio |
1,6 |
0,4 |
2,0 |
|
2.2 Palautumiskyky ja arvot |
0,1 |
0,9 |
0,9 |
|
3 Luonnonvarat ja ympäristö |
2,3 |
1,2 |
3,5 |
|
3.1 Markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
|
3.2 Muut otsakkeen ”Luonnonvarat ja ympäristö” ohjelmat |
2,3 |
1,2 |
3,5 |
|
4 Muuttoliike ja rajaturvallisuus |
0,6 |
0,0 |
0,6 |
|
5 Turvallisuus ja puolustus |
0,1 |
0,0 |
0,1 |
|
6 Naapurialueet ja muu maailma |
0,3 |
1,0 |
1,3 |
|
Yhteensä |
6,0 |
4,9 |
10,9 |
Vapautettujen sitoumusten ennusteessa ei erotella vapautettujen sitoumusten rahoituslähteitä.
Taulukko 3 – Maksattamatta olevat sitoumukset 2027–2034
|
Lähde |
Maksamatta olevat sitoumukset vuoden 2028 alussa* |
Sitoumukset 2028–2034 |
Maksut 2028–2034 |
Maksamatta olevat sitoumukset vuoden 2034 lopussa |
|
MRK |
320,9 |
1 984,9 |
1 961,9 |
343,9 |
* Maksamatta olevat sitoumukset vuoden 2028 alussa eivät sisällä määriä, jotka on saatu muista rahoituslähteistä tai tuloista, eivätkä arvioituja vapautettuja sitoumuksia.
Taulukko 4 – EU:n talousarvion tulevia sisäänvirtauksia koskeva pitkän aikavälin ennuste vuonna 2027 sekä vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä
|
SISÄÄNVIRTAUKSET |
2027* |
2028 |
2029 |
2030 |
2031 |
2032 |
2033 |
2034 |
Yhteensä |
|
|
Omien varojen enimmäismäärä, % suhteessa EU:n BKTL:oon** |
2,00 % |
2,35 % |
2,35 % |
2,35 % |
2,35 % |
2,35 % |
2,35 % |
2,35 % |
Ei sovelleta |
|
|
josta NextGenerationEU:n väliaikainen kasvu |
0,60 % |
0,60 % |
0,60 % |
0,60 % |
0,60 % |
0,60 % |
0,60 % |
0,60 % |
Ei sovelleta |
|
|
Omien varojen enimmäismäärä, mrd. euroa |
A |
403,8 |
493,0 |
511,4 |
530,1 |
548,0 |
566,1 |
584,2 |
602,3 |
Ei sovelleta |
|
josta NextGenerationEU:n väliaikainen kasvu |
A’ |
121,2 |
125,9 |
130,6 |
135,3 |
139,9 |
144,5 |
149,1 |
153,8 |
Ei sovelleta |
|
Omat varat yhteensä |
B |
208,9 |
262,2 |
281,0 |
307,6 |
269,0 |
280,5 |
275,6 |
264,6 |
2 149,4 |
|
joista omia varoja NextGenerationEU-välineeseen liittyvien vastuiden rahoittamiseksi |
B’ |
9,9 |
24,0 |
24,0 |
24,0 |
24,0 |
24,0 |
24,0 |
24,0 |
|
|
joista perinteisten omien varojen nettomäärä** |
25,0 |
34,5 |
35,7 |
36,8 |
38,0 |
39,2 |
40,4 |
41,6 |
291,3 |
|
|
arvonlisäverosta kertyvät omat varat |
26,0 |
26,6 |
27,5 |
28,3 |
29,2 |
30,1 |
31,0 |
31,9 |
230,4 |
|
|
Muovipakkausjätteeseen perustuvat omat varat |
6,5 |
9,3 |
9,5 |
9,7 |
9,9 |
10,1 |
10,3 |
10,5 |
75,6 |
|
|
Euroopan päästökauppajärjestelmään perustuvat omat varat |
8,8 |
11,7 |
11,3 |
13,0 |
11,7 |
10,3 |
8,8 |
75,6 |
||
|
Sähkö- ja elektroniikkalaiteromuun perustuvat omat varat |
16,2 |
16,5 |
16,7 |
16,9 |
17,1 |
17,3 |
17,4 |
118,0 |
||
|
Tupakan valmisteveroon perustuvat omat varat |
13,0 |
12,7 |
12,4 |
12,8 |
12,5 |
12,2 |
12,7 |
88,3 |
||
|
Hiilirajamekanismiin (CBAM) perustuvat omat varat |
0,9 |
1,0 |
1,3 |
1,5 |
1,9 |
2,0 |
2,2 |
10,8 |
||
|
EU:n yrityspohjaiset varat (CORE) |
7,4 |
7,5 |
7,5 |
7,6 |
7,7 |
7,8 |
7,9 |
53,3 |
||
|
BKTL:oon perustuvat omat varat |
151,4 |
145,5 |
159,1 |
183,7 |
140,1 |
150,3 |
144,4 |
131,6 |
1 205,9 |
|
|
Muut tulot (ml. maksut ja Yhdistyneen kuningaskunnan alustava maksuosuus sekä Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) maksu) |
C |
3,1 |
3,4 |
3,2 |
3,1 |
3,0 |
2,9 |
2,9 |
2,9 |
24,4 |
|
TULOT YHTEENSÄ |
D = B + C |
212,0 |
265,6 |
284,1 |
310,7 |
272,0 |
283,4 |
278,5 |
267,5 |
2 173,9 |
|
Omien varojen enimmäismäärään nähden jäävä
|
A - B |
194,9 |
230,7 |
230,4 |
222,5 |
279,0 |
285,6 |
308,5 |
337,8 |
Ei sovelleta |
|
josta NextGenerationEU-välineen väliaikaiseen lisäykseen nähden jäävä liikkumavara |
A’ - B’ |
111,2 |
101,9 |
106,6 |
111,3 |
115,9 |
120,5 |
125,1 |
129,8 |
Ei sovelleta |
* Vastaa vuoden 2027 talousarvioesityksen lukuja, omia varoja koskevan päätöksen 2020 perusteella.
** Omien varojen enimmäismäärä, laskettuna EU-27:n bruttokansantuloa koskevan kevään 2026 talousennusteen perusteella.
*** Perinteiset omat varat on arvioitu sillä perusteella, että kantokuluina pidätetään 10 prosenttia vuosina 2028–2034.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2024/2509, annettu 23 päivänä syyskuuta 2024, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (uudelleenlaadittu), EUVL L, 2024/2559, 26.9.2024.
COM(2021)343, 30.6.2021. Kyseinen asiakirja on ensimmäinen vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskeva tällainen kertomus.
Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2024/765, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 muuttamisesta, EUVL L, 2024/765, 29.2.2024.
Ehdotus neuvoston asetukseksi vuosia 2028–2034 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta, COM(2025) 571 final, 16.7.2025.
Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 kumoamisesta, COM(2025) 574 final, 16.7.2025.
EUVL C 66 I, 19.2.2019, s. 1.
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, Vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 4 artiklan mukaisesti monivuotiseen rahoituskehykseen tehtävä tekninen mukautus vuodeksi 2027, COM(2026) 299.
Euroopan komission ennakkoarviot varainhoitovuodelle 2027, SEC(2026) 250.
Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2024/765, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 muuttamisesta, EUVL L, 2024/765, 29.2.2024.
Rahoituskehysasetuksen 5 artiklassa säädetään maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin osoitettavista lisämäärärahoista ennalta määriteltyjä ohjelmia varten. Lisämäärärahat vastaavat tietyntyyppisistä sakoista saatavia tuloja.
Varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdassa säädetään, että tutkimushankkeisiin liittyviä vapautettuja sitoumuksia vastaavat maksusitoumusmäärärahat voidaan ottaa uudelleen käyttöön.
Ellei toisin mainita, kaikki kertomuksessa esitetyt määrät ilmaistaan käypinä hintoina.
Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle, Pitkän aikavälin ennuste EU:n talousarviovarojen tulevista sisään- ja ulosvirtauksista (2026–2034), COM(2025) 573 final, 16.7.2025.
Lisätalousarvioesitys nro 2 varainhoitovuoden 2026 yleiseen talousarvioon – Tulojen tarkistaminen (omat varat) ja menoja koskevat mukautukset, COM(2026) 460 final, 9.6.2026.
Jäsenvaltiot päättivät siirtää varoja suorien tukien ja maaseudun kehittämisen välillä. Tulokset esitettiin 1. joulukuuta 2025 annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2026/1, jolla muutettiin asetusta (EU) 2021/2115.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2026/467, annettu 24 päivänä helmikuuta 2026, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Ukrainan tukilainan perustamiseksi vuosiksi 2026 ja 2027.
Tämä määrä ei sisällä muihin rahoituslähteisiin, kuten käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin, liittyviä vapautettuja sitoumuksia tai maksuja.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta.
Kaikki Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuuden erät esitetään erosopimuksen 148 artiklassa. Ennusteeseen sisältyvät ainoastaan tässä vaiheessa mitattavissa olevat osatekijät eli Yhdistyneen kuningaskunnan alustava rahoitusosuus sellaisten maksujen rahoittamiseksi, jotka johtuvat ennen vuotta 2021 maksamatta olevista sitoumuksista, joista Yhdistynyt kuningaskunta on vastuussa 140 artiklan mukaisesti, ja eläkevastuista, jotka on määritelty erosopimuksen 142 artiklan 5 kohdassa, sekä määrät, jotka unioni on velkaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle 145 artiklan (Euroopan hiili- ja teräsyhteisö) ja 146 artiklan (Unionin investoinnit Euroopan investointirahastoon) nojalla.