<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><CONCLUSION NNC="YES" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-04.cj-20080212.xd"><BIB.CONCLUSION><REF.CASE FILE="ECRCJ1997FIA.1100658901.case.xml"><NO.CASE>C-356/95</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>61995C0356</NO.CELEX><NO.SEQ>0018.0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST>6591</PAGE.FIRST><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST>6602</PAGE.LAST><PAGE.TOTAL>12</PAGE.TOTAL></BIB.CONCLUSION><CURR.TITLE><LEFT>JULKISASIAMIES LÉGER'N RATKAISUEHDOTUS — ASIA C-356/95</LEFT><RIGHT>WITT</RIGHT></CURR.TITLE><CONTENTS.CONCLUSION><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Julkisasiamies ratkaisuehdotus</HT></P><P><HT TYPE="UC">Philippe Léger</HT></P><P><DATE ISO="19970626">26 päivänä kesäkuuta 1997</DATE><NOTE NOTE.ID="E0001" NUMBERING="STAR"><P>Alkuperäinen kieli: ranska.</P></NOTE></P></TI></TITLE><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT>Schleswig-Holsteinisches Oberverwaltungsgcricht<NOTE NOTE.ID="E0002" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Jäljempänä Oberverwaltungsgericht.</P></NOTE> on esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle kaksi ennakkoratkaisukysymystä tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille <DATE ISO="19920630">30 päivänä kesäkuuta 1992</DATE> annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1765/92<NOTE NOTE.ID="E0003" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="181" DATE.PUB="1992" PAGE.FIRST="12">EYVL L 181, s. 12</REF.DOC.OJ>, jäljempänä asetus tai riidanalainen asetus.</P></NOTE> ja varsinkin sen 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan, tulkinnasta.</TXT><P>Asiassa on kysymys ennen kaikkea jäsenvaltioille kuuluvan toimivallan laajuuden määrittämisestä näiden laatiessa tässä säännöksessä tarkoitettua aluecllistamissuunnitelmaa. Kysymys on käytännössä merkittävä, koska tämän suunnitelman mukaan ci ainoastaan määräydy se, myönnetäänkö viljelijöille asetuksen N:o 1765/92 mukaisesti peltokasvien tukea tai tuotannosta poistetusta viljelyalasta maksettavaa tukea, vaan myös näiden tukien määrä.</P></NP><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>Tosiseikat ja asian käsittelyn vaiheet</P></TI></TITLE><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>Pääasian vastaajana oleva Amt für Landund Wasserwirtschaft myönsi pääasian kantajana olevalle Wittille, joka harjoittaa maanviljelystä Schleswig-Holsteinissa, Saksassa, markkinointivuodelta 1993/94 <FT TYPE="DECIMAL">73323,93</FT> Saksan markkaa (DEM) viljasta, öljysiemcnistä ja valkuaiskasveista sekä tuotannosta poistetusta viljelyalasta maksettavana korvauksena.</TXT></NP><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT>Wittin tekemä hallinnollinen valitus hylättiin, ja hän nosti Verwaltungsgerichtissä kanteen, jossa hän vaati päätöksen kumoamista ja vastaajan velvoittamista suorittamaan hänelle lisäkorvauksena <FT TYPE="NUMBER">11961</FT> DEM:aa.</TXT></NP><NP><NO.P>4.</NO.P><TXT>Witt esittää kanteensa tueksi, että hänellä on oikeus saada <HT TYPE="ITALIC">suoraan</HT> asetuksen perusteella korvaus, joka on suurempi kuin myönnetty korvaus, ja että jokaisen jäsenvaltion on asetuksen nojalla laadittava alueellistamis-suunnitelma, jossa otetaan huomioon tuotokseen vaikuttavat rakenteelliset seikat, kuten maaperän hedelmällisyys. Wittin mukaan ainoastaan alueen jakaminen pienempiin osiin luontoalueiden tai epäsuotuisten alueiden mukaisesti vastaa asetuksen vaatimuksia.</TXT></NP><?PAGE NO="I-6592"?><NP><NO.P>5.</NO.P><TXT>Vastaaja on vaatinut kanteen hylkäämistä vedoten jäsenvaltioiden laajaan harkintavaltaan tällä alueella ja siihen että luontoalueita on juridisesti mahdotonta erottaa toisistaan.</TXT></NP><NP><NO.P>6.</NO.P><TXT>Verwaltungsgericht hylkäsi <DATE ISO="19941006">6.10.1994</DATE> antamallaan tuomiolla Wittin valituksen.</TXT></NP><NP><NO.P>7.</NO.P><TXT>Kantaja valitti <DATE ISO="19941118">18.11.1994</DATE> tästä tuomiosta Oberverwaltungsgerichtiin, joka katsoi, että oikeusriidan ratkaiseminen riippuu asetuksen 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan tulkinnasta, ja koska se oli epävarma tämän säännöksen tulkinnasta, se esitti yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavat kaksi ennakkoratkaisukysymystä:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0001" REF.END="QE0001" CODE="201D"/>1)</NO.P><TXT>Voiko jäsenvaltio tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille <DATE ISO="19920630">30 päivänä kesäkuuta 1992</DATE> annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1765/92 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan määritellä eri tuotantoalueita ilmoittamatta määrittelyssä käytettyjä <QUOT.START ID="QS0002" REF.END="QE0002" CODE="2019"/>perusteita<QUOT.END ID="QE0002" REF.START="QS0002" CODE="2019"/>?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Mikäli kysymykseen 1) vastataan myöntävästi, voiko jäsenvaltio, joka tämän asetuksen 2 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan kolmannen virkkeen mukaisesti ei ole määritellyt alueelliseksi perusviljelyalaksi valtionsa koko aluetta, vaan sen eri osat, kuten Saksan liittotasavalta on tehnyt, periaatteessa määritellä asetuksen 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti koko kunkin alueellisen perusviljelyalan alueen tuotantoalueeksi, jolla on sama viljan keski-tuotos? Missä tapauksissa <QUOT.START ID="QS0003" REF.END="QE0003" CODE="2019"/>tuotokseen vaikuttavat rakenteelliset erityispiirteet, kuten maaperän hedelmällisyys<QUOT.END ID="QE0003" REF.START="QS0003" CODE="2019"/>, edellyttävät kuvatunlaisessa tilanteessa sitä, että alueelliset perusviljelyalat jaetaan edelleen eri tuotantoalueiksi, joilla on erilaiset viljan keskituotokset?<QUOT.END ID="QE0001" REF.START="QS0001" CODE="201D"/></TXT></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></P></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>Asiaa koskevat oikeussäännöt</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Yhteisöjen oikeuden säännökset</P></TI></TITLE><NP><NO.P>8.</NO.P><TXT>Yhteinen maatalouspolitiikka uudistettiin perusteellisesti vuonna 1992. Tässä uudistuksessa otettiin muun muassa käyttöön joitakin peltokasvien tai tuotannosta poistettujen alojen tukijärjestelmiä tai muutettiin entisiä järjestelmiä. Uudistuksella oli ennen kaikkea kaksi päämäärää. Ensimmäinen oli yhteisen<?PAGE NO="I-6593"?> maatalouspolitiikan rahoituskustannusten kasvun hillitseminen ja toinen ylituotannon välttäminen tasapainottamalla kysyntää ja tarjontaa.</TXT></NP><NP><NO.P>9.</NO.P><TXT>Asetus nro 1765/92 tuli voimaan markkinointivuodesta 1993/94 lähtien. Uudistuksen osana siinä otetaan käyttöön edellä mainittuihin periaatteisiin perustuva uusi tiettyjen peltokasvien viljelijöiden tukijärjestelmä. Asetuksen tavoitteena ovat siten myös ylituotannon välttäminen, maanviljelijöiden tulotason säilyttäminen siihenastisella tasolla ja entistä paremman kysynnän ja tarjonnan välisen tasapainon varmistaminen peltokasvien maailmanmarkkinoilla.<NOTE NOTE.ID="E0004" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Riidanalaisen asetuksen loinen perustelukappale.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>10.</NO.P><TXT>Näiden päämäärien saavuttamiseksi yhteisön lainsäätäjä on korvannut aikaisemmat hintatukea koskevat järjestelmät, joissa pidettiin yllä keinotekoisen korkeita hintoja intcrvcntiojärjcstelmillä, uusilla järjestelmillä, joiden perusperiaatteina oli tarjonnan hillitseminen ja hinnan alentaminen toteutettuina yhdessä maanviljelijöille maksettavien suorien tukien kanssa.<NOTE NOTE.ID="E0005" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Riidanalaisen asetuksen loinen perustelukappale.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>11.</NO.P><TXT>Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen ensimmäinen konkreettinen seuraus oli, että <HT TYPE="ITALIC">markkinapolitiikka</HT> erotettiin osittain (viljat) tai kokonaan (öljysicmenct, valkuaiskasvit ja öljypellava) tuloja koskevasta politiikasta. Hallinnolliset tukihinnat vähentyivät tuntuvasti viljojen osalta, ja ne poistuivat kokonaan öljykasveilta, valkuaiskasveilta ja öljypellavalta, joiden tuottajahinnat ovat sen jälkeen määräytyneet pelkästään <HT TYPE="ITALIC">maailmanmarkkinahintojen perusteella.</HT><NOTE NOTE.ID="E0006" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Komission huomautusten 17 kohta.</P></NOTE> Toiseksi tämä uudistus johti peltokasvien tukijärjestelmän tukien myöntämistä koskevien periaatteiden radikaaliin muuttamiseen. <HT TYPE="ITALIC">Tuloja koskeva politiikka</HT> toteutetaan sen jälkeen ensisijaisesti korvauksina suoritettavina suorina tukina, jotka maksetaan pinta-alojen ja yhteisön eri alueiden <HT TYPE="ITALIC">tuotantokapasiteetin perusteella.</HT><NOTE NOTE.ID="E0007" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Riidanalaisen asetuksen viides perustelukappale.</P></NOTE> Lisäksi korvauksen myöntämisen edellytyksenä on pääsääntöisesti <HT TYPE="ITALIC">viljelyalan poistaminen tuotannosta.</HT><NOTE NOTE.ID="E0008" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Riidanalaisen asetuksen 13. perustelukappale. <QUOT.START ID="QS0004" REF.END="QE0004" CODE="201D"/>Korvauksella<QUOT.END ID="QE0004" REF.START="QS0004" CODE="201D"/> tarkoitetaan peltokasvien ja alan tuotannosta poistamista koskevaa tukea.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>12.</NO.P><TXT>Peltokasvien viljelijöitä varten on säädetty kahdesta erilaisesta tukijärjestelmästä. Näitä ovat viljelijöiden hyväksi tuleva <QUOT.START ID="QS0005" REF.END="QE0005" CODE="201D"/>yleinen järjestelmä<QUOT.END ID="QE0005" REF.START="QS0005" CODE="201D"/> ja <QUOT.START ID="QS0006" REF.END="QE0006" CODE="201D"/>yksinkertaistettu järjestelmä<QUOT.END ID="QE0006" REF.START="QS0006" CODE="201D"/>, josta hyötyvät ainoastaan pientuottajat.<NOTE NOTE.ID="E0009" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Riidanalaisen asetuksen 11. ja 12. perustelukappale ja 8 artikla.</P></NOTE> Yleisen järjestelmän osalta on ilmaistu selvästi lainsäätäjän tahto, jonka mukaan korvauksen myöntämisen edellytyksenä on ehdoton velvollisuus poistaa osa viljelyalasta tuotannosta.<NOTE NOTE.ID="E0010" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Riidanalaisen asetuksen 13. ja 14. perustelukappale.</P></NOTE> Sen sijaan pientuottajille ei ole asetettu minkäänlaista velvollisuutta poistaa osa alueesta tuotonnosta.<NOTE NOTE.ID="E0011" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Riidanalaisen asetuksen 16. perustelukappale ja 2 artiklan 5 kohta.</P></NOTE></TXT></NP><?PAGE NO="I-6594"?><NP><NO.P>13.</NO.P><TXT>Asetuksen I osastossa säädetään korvauksesta.</TXT></NP><NP><NO.P>14.</NO.P><TXT>Sen 2 ja 3 artiklassa säädetään tyhjentävästi korvauksen myöntämisen <HT TYPE="ITALIC">yleisistä edellytyksistä.</HT></TXT></NP><NP><NO.P>15.</NO.P><TXT>Asetuksen 2 artiklassa säädetään, että korvaus vahvistetaan hehtaaria kohti ja se joko <QUOT.START ID="QS0007" REF.END="QE0007" CODE="201D"/>vaihtelee alueittain<QUOT.END ID="QE0007" REF.START="QS0007" CODE="201D"/> (2 kohdan ensimmäinen alakohta) tai se on <QUOT.START ID="QS0008" REF.END="QE0008" CODE="201D"/>yksilöity<QUOT.END ID="QE0008" REF.START="QS0008" CODE="201D"/> (3 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>16.</NO.P><TXT>Jäsenvaltioiden tehtävänä on valita, kumpaa näistä järjestelmistä ne soveltavat, kuitenkin niin, että ne saavat vapaasti muuttaa myöhemmin tekemäänsä valintaa (4 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>17.</NO.P><TXT>Konkreettisesti katsottuna <QUOT.START ID="QS0009" REF.END="QE0009" CODE="201D"/>alueittain vaihtelevat<QUOT.END ID="QE0009" REF.START="QS0009" CODE="201D"/> korvaukset<NOTE NOTE.ID="E0012" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Saksan liittotasavalta on valinnut tämän vaihtoehdon.</P></NOTE> myönnetään pelkästään viljelyalan ja kullekin tuotantoalueelle vahvistetun keskimääräisen hehtaarituotoksen perusteella. Keskimääräinen hehtaarituotos lasketaan markkinointivuosina 1986/87—1990/91 saatujen tuotoksien perusteella ja ottamatta huomioon vuotta, jolloin tuotos on ollut korkein, ja vuotta, jolloin se on ollut alhaisin.<NOTE NOTE.ID="E0013" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Näitä tuotoksia nimitetään myös <QUOT.START ID="QS0010" REF.END="QE0010" CODE="201D"/>historiallisiksi tuotok-siksi<QUOT.END ID="QE0010" REF.START="QS0010" CODE="201D"/>.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>18.</NO.P><TXT>Asetuksen 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään nimittäin seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START ID="QS0011" REF.END="QE0011" CODE="201D"/>Jäsenvaltion on kunkin tuotantoalueen osalta ilmoitettava <HT TYPE="ITALIC">yksityiskohtaiset tiedot tuolla alueella, viisivuotiskautena markkinointivuosien 1986/87 ja 1990/91 välillä viljakasvien, öljysiementen ja valkuaiskasvien viljelyyn käytetyistä viljelyaloista ja tuotoksista.</HT> Keskimääräinen viljatuotos ja mikäli mahdollista öljysiemenen tuotokset on laskettava erikseen kunkin alueen osalta jättämällä pois tuon ajanjakson vuosi, jolloin tuotos on ollut korkein ja vuosi, jolloin se on ollut alhaisin.<QUOT.END ID="QE0011" REF.START="QS0011" CODE="201D"/><NOTE NOTE.ID="E0014" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Kursivointi tässä.</P></NOTE></ALINEA></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>19.</NO.P><TXT>Jokainen jäsenvaltio määrittelee edellä mainitut tuotantoalueet 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn yleisen menettelyn mukaisesti. Kyseisessä kohdassa säädetään seuraavasti:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START ID="QS0012" REF.END="QE0012" CODE="201D"/>Jokaisen jäsenvaltion on laadittava aluecllistamissuunnitelma, joka sisältää eri tuotantoalueiden määrittelyperusteet. <HT TYPE="ITALIC">Käytettyjen perusteiden on oltava asianmukaiset ja objektiiviset ja riittävän joustavat toisistaan</HT><?PAGE NO="I-6595"?> <HT TYPE="ITALIC">erottuvien yhtenäisten vähimmäiskoon kattavien alueiden tunnistamiseksi sekä tuotokseen vaikuttavien erityispiirteiden,</HT> kuten maaperän hedelmällisyyden, mukaan lukien tarvittaessa asianmukainen erittely keinokastcltujen ja keinokastelemattomien viljelyalojen <HT TYPE="ITALIC">määrittelemiseksi.</HT> Nämä alueet eivät saa leikata 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen alueellisten perusviljelyalojen rajoja.<QUOT.END ID="QE0012" REF.START="QS0012" CODE="201D"/><NOTE NOTE.ID="E0015" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Kursivointi iässä.</P></NOTE></ALINEA></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>20.</NO.P><TXT>Komission tehtävä alueellistamissuunnitclmien laatimisessa on 3 artiklan 4 kohdan mukaan tarkastella niitä ja huolehtia siitä, että <QUOT.START ID="QS0013" REF.END="QE0013" CODE="201D"/>jokainen suunnitelma perustuu asianmukaisiin ja objektiivisiin perusteisiin ja vastaa käytettävissä olevia tietoja. Komissio voi jättää hyväksymättä suunnitelmat, jotka eivät vastaa edellä mainittuja asianmukaisia perusteita, <HT TYPE="ITALIC">erityisesti kyseisen jäsenvaltion keski-tuotosta.</HT> Tässä tapauksessa kyseisen jäsenvaltion on muutettava suunnitelmaansa neuvoteltuaan asiasta komission kanssa<QUOT.END ID="QE0013" REF.START="QS0013" CODE="201D"/>.<NOTE NOTE.ID="E0016" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Kursivointi tässä.</P></NOTE> Komissio ottaa tämän säännöksen perusteella aktiivisesti osaa niiden alueiden määrittelemiseen, joille voidaan myöntää riidanalaisella asetuksella käyttöönotettuja korvauksia.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Kansalliset säännökset</P></TI></TITLE><NP><NO.P>21.</NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Verordnung über eine Stützungsregelung für Erzeuger bestimmter landwirtschaftlicher Kulturpflanzen</HT> (Kulturpflanzen-Ausgleichszahlungs-Vcrordnung) -nimisen asetuksen (tiettyjen peltokasvien viljelijöiden tukijärjestelmästä annettu asetus),<NOTE NOTE.ID="E0017" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>BGBl I, 1992, s. 1991, jäljempänä KVO.</P></NOTE> joka on annettu <DATE ISO="19921203">3.12.1992</DATE>, 3 §:n 1 momentissa on määritelty kukin Saksan osavaltio (Land) alueelliseksi perusviljelyalaksi.</TXT></NP><NP><NO.P>22.</NO.P><TXT>Markkinointivuoden 1993/94 sadon perusteella tehtävä alueiden jakaminen edelleen tuotantoalueiksi on jätetty kunkin osavaltion toimivaltaisten viranomaisten tehtäväksi. Näitä alueita koskeva luettelo on KVO:n 3 §:n 2 momenttia (jäljempänä riidanalainen kansallinen säännös) koskevassa liitteessä.</TXT></NP><NP><NO.P>23.</NO.P><TXT>Alueellinen perusviljelyala ja tuotantoalue ovat Schleswig-Holsteinin osavaltiossa samat.</TXT></NP><NP><NO.P>24.</NO.P><TXT>Schleswig-Holsteinin osavaltion elintarvike-, maatalous-, metsä- ja kalastusministeriön <DATE ISO="19920716">16.7.1992</DATE> päivätyssä kirjeessä Saksan liittovaltion elintarvike-, maatalous- ja metsäministeriölle antaman selvityksen mukaan <QUOT.START ID="QS0014" REF.END="QE0014" CODE="201D"/>aluetta on mahdotonta jakaa edelleen asetuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti — — koska määrittelyperusteita ei voida perustella<?PAGE NO="I-6596"?> juridisilla perusteilla<QUOT.END ID="QE0014" REF.START="QS0014" CODE="201D"/>.<NOTE NOTE.ID="E0018" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Komission huomautusten 8 kohta.</P></NOTE> Koska aluetta on mahdotonta jakaa edelleen asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa säädettyjen erityisten perusteiden mukaisesti, toimivaltaiset viranomaiset olivat valinneet Schleswig-Holstein osavaltiota koskevan tuotantoalueen vahvistamisessa käytettäväksi objektiiviseksi perusteeksi osavaltionsa hallinnolliset rajat.</TXT></NP><NP><NO.P>25.</NO.P><TXT>Saksan liittovaltion elintarvike-, maatalous- ja metsäministeriö toimitti komissiolle <DATE ISO="19920804">4.8.1992</DATE> Saksan alueellistamis-suunnitelman, johon oli liitetty 37 sivua osavaltioiden esittämiä selvityksiä.</TXT></NP><NP><NO.P>26.</NO.P><TXT>Komissiolla ei ollut suunnitelman johdosta mitään huomautettavaa. Komission mukaan eri osavaltioiden vahvistamat keskimääräiset hehtaarituotokset vastasivat sekä jäsenvaltioiden osalta että liittovaltion osalta tilastotietoja.<NOTE NOTE.ID="E0019" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Komission huomautusten 9 kohta.</P></NOTE></TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>Kysymysten vastaukset</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Ensimmäinen kysymys</P></TI></TITLE><NP><NO.P>27.</NO.P><TXT>Kuten muistamme, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kysyy ensimmäisessä kysymyksessään yhteisöjen tuomioistuimelta, <QUOT.START ID="QS0015" REF.END="QE0015" CODE="201D"/>voiko jäsenvaltio tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille <DATE ISO="19920630">30 päivänä kesäkuuta 1992</DATE> annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1765/92 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan määritellä eri tuotantoalueita ilmoittamatta määrittelyssä käytettyjä <QUOT.START ID="QS0016" REF.END="QE0016" CODE="2019"/>perusteita<QUOT.END ID="QE0016" REF.START="QS0016" CODE="2019"/><QUOT.END ID="QE0015" REF.START="QS0015" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>28.</NO.P><TXT>Tässä säännöksessä säädetään nimenomaisesti, että jäsenvaltio laatii alueellistamissuunnitelman, joka sisältää eri tuotantoalueiden määrittelyperusteet.</TXT></NP><NP><NO.P>29.</NO.P><TXT>Tekstin sanamuoto on selvä. Jos jäsenvaltio on valinnut alueittain vahvistettavan korvauksen,<NOTE NOTE.ID="E0020" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 15—19 kohdat.</P></NOTE> sen on laadittava alueellistamis-suunnitelma, jossa ilmoitetaan eri tuotantoalueiden määrittelyperusteet.</TXT></NP><NP><NO.P>30.</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuimen olisi annettava ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen kieltävä vastaus. Silloin toiseen kysymykseen ei tarvitsisi vastata, koska se on esitetty ainoastaan sen varalta, että ensimmäiseen kysymykseen annetaan myönteinen vastaus.</TXT></NP><?PAGE NO="I-6597"?><NP><NO.P>31.</NO.P><TXT>Minusta kuitenkin näyttää, että ensimmäisellä kysymyksellä on täsmällisempi tarkoitus kuin sen muotoilun perusteella voi päätellä.</TXT></NP><NP><NO.P>32.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisukysymykset tehnyt tuomioistuin on täsmentänyt, ettei se juurikaan ole epävarma sen suhteen, etteikö jäsenvaltioiden olisi asetuksen N:o 1765/92 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan perusteella ilmoitettava perusteet, joiden perusteella ne määrittelevät eri tuotantoalueet.<NOTE NOTE.ID="E0021" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ennakkoratkaisupyynnön perustelujen II osan 9 kohta.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>33.</NO.P><TXT>Lisäksi minusta näyttää siltä, että kansallinen tuomioistuin lähtee siitä, että Saksan liittotasavallan päätös, jossa se oli perustellut aluccllistamissuunnitelmaa laatiessaan tekemänsä alueellisten perusviljelyalojen määrittelemisen tuotantoalueisiin, oli toimitettu komissiolle,<NOTE NOTE.ID="E0022" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ennakkoratkaisupyynnön perustelujen I osan 5 kohta.</P></NOTE> ja että toimivaltaiset saksalaiset viranomaiset olivat ottaneet sen laatimisessa huomioon tietyt perusteet. Tässä asiassa on kysymys objektiivisista, kiistattomista osavaltion alueellisia rajoja koskevasta perusteesta.<NOTE NOTE.ID="E0023" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 24 kohta.</P></NOTE> Tämän perusteen valitseminen on kuitenkin toisen ennakkoratkaisukysymyksen kohteena.<NOTE NOTE.ID="E0024" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 46 kohta ja sitä seuraavat kohdat.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>34.</NO.P><TXT>Jos yhteisöjen tuomioistuin tarkastelee asiaa ainoastaan pitäytymällä tiukasti kysymyksen sanamuotoon, vaarana on, että se esittää ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle sellaisia seikkoja, jotka ovat riita-asian ratkaisemisen kannalta hyödyttömiä, koska yhteisöjen tuomioistuin vastaisi tällöin sellaiseen kysymykseen, johon kansallinen tuomioistuin tietää jo vastauksen.</TXT></NP><NP><NO.P>35.</NO.P><TXT>Ensimmäinen kysymys on mielestäni kuitenkin mahdollista käsittää toisella tavalla ennakkoratkaisupyynnön perusteiden perusteellisemman erittelyn jälkeen.</TXT></NP><NP><NO.P>36.</NO.P><TXT>Todettuaan ensiksi edellä mainitut kaksi seikkaa,<NOTE NOTE.ID="E0025" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asetuksen sanamuodon yksiselitteisyys ja alucellislamissuunnitelman laatiminen sellaisten määrättyjen perusteiden mukaan, joiden lainmukaisuudesta se on epävarma.</P></NOTE> ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo nimittäin, että kysymyksessä olevia perusteita ei mainita riidanalaisen kansallisen säännöksen liitteessä, ja että se on epävarma asetuksen 3 artiklan 1 kohdan oikeasta soveltamisesta juuri tämän takia.<NOTE NOTE.ID="E0026" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ennakkoratkaisupyynnön perusteluiden 11 osan 5, 6 ja 9 kappale.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>37.</NO.P><TXT>Näin ollen on todettava,<NOTE NOTE.ID="E0027" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Saksan liittotasavallan ja vastaajan huomautukset näyttävät samansuuntaisilta.</P></NOTE> että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on halunnut tällä kysymyksellä täsmälleen tietää, onko jäsenvaltion eri tuotantoalueiden määrittelyssä käyttämät perusteet oltava näkyvillä ainoastaan komission tarkasteltavaksi tulevassa alueellistamissuunnitelmassa, ja onko siten asetuksen mukaista, että näitä perusteita<?PAGE NO="I-6598"?> ei esitetä yhteisön oikeuden säännösten täytäntöönpanemiseksi annetuissa kansallisissa säännöksissä.</TXT></NP><NP><NO.P>38.</NO.P><TXT>Kansallisen tuomioistuimen kysymykseen voidaan mielestäni vastata riidanalaisen asetuksen 3 artiklan 3, 4 ja 5 kohdan perusteella.</TXT></NP><NP><NO.P>39.</NO.P><TXT>Kyseisen artiklan 3 kohdassa säädetään, että <QUOT.START ID="QS0017" REF.END="QE0017" CODE="201D"/>jäsenvaltioiden on <DATE ISO="19920801">1 päivään elokuuta 1992</DATE> mennessä toimitettava komissiolle alueellistamissuunnitelmansa — —.<QUOT.END ID="QE0017" REF.START="QS0017" CODE="201D"/><NOTE NOTE.ID="E0028" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Kursivointi tässä.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>40.</NO.P><TXT>Kyseisen artiklan 4 kohdassa säädetään, että <QUOT.START ID="QS0018" REF.END="QE0018" CODE="201D"/><HT TYPE="ITALIC">komissio tarkastelee</HT> jäsenvaltioiden toimittamia <HT TYPE="ITALIC">alueellistamissuunnitelmia</HT> ja huolehtii siitä, että jokainen suunnitelma perustuu asianmukaisiin ja objektiivisiin perusteisiin ja että se vastaa käytettävissä olevia tietoja. <HT TYPE="ITALIC">Komissio voi jättää hyväksymättä suunnitelmat, jotka eivät vastaa edellä mainittuja asianmukaisia perusteita, erityisesti kyseisen jäsenvaltion keskituotosta.</HT> Tässä tapauksessa kyseisen jäsenvaltion on muutettava suunnitelmaansa neuvoteltuaan asiasta komission kanssa.<QUOT.END ID="QE0018" REF.START="QS0018" CODE="201D"/><NOTE NOTE.ID="E0029" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Kursivointi tässä.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>41.</NO.P><TXT>Kyseisen artiklan 5 kohdassa säädetään, että x<QUOT.START ID="QS0019" REF.END="QE0019" CODE="201D"/><HT TYPE="ITALIC">jäsenvaltio voi muuttaa alueellistamis-suunnitelmaansa komission pyynnöstä taikka</HT> jäsenvaltion omasta aloitteesta 1—4 kohdassa määritellyn menettelyn mukaisesti.<QUOT.END ID="QE0019" REF.START="QS0019" CODE="201D"/><NOTE NOTE.ID="E0030" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Kursivointi tässä.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>42.</NO.P><TXT>Näiden kohtien sanamuodosta käy ilmi, että aluecllistamissuunnitclma on tarkoitettu komissiolle ja että niiden perusteiden, jotka valtioiden on määriteltävä, tarkoitus on ainoastaan, että komissio voi varmistaa, minkä oikeudellisten perusteiden nojalla jäsenvaltiot ovat määritelleet eri tuotantoalueet.</TXT></NP><NP><NO.P>43.</NO.P><TXT>Riidanalaisen asetuksen viides perustelukappale vahvistaa tämän tulkinnan oikeellisuuden. Siinä säädetään seuraavasti:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0020" REF.END="QE0020" CODE="201D"/>näissä korvauksissa olisi otettava huomioon rakenteelliset erityispiirteet, jotka vaikuttavat tuotoksiin, ja objektiivisiin perusteisiin perustuvan alueellistamissuunnitelman laatiminen olisi jätettävä jäsenvaltioille; aluecllistamissuunnitelmista olisi seurattava viljojen osalta yhtenäinen keskituotos; näiden suunnitelmien on vastattava kullakin alueella määrättynä ajanjaksona saatuja kcskituotoksia; olisi säädettävä erityisestä menettelystä näiden suunnitelmien arvioimiseksi yhteisön tasolla<QUOT.END ID="QE0020" REF.START="QS0020" CODE="201D"/>.</P></QUOT.S></P></NP><?PAGE NO="I-6599"?><NP><NO.P>44.</NO.P><TXT>Riidanalainen asetus ei sitä vastoin sisällä minkäänlaista säännöstä, jossa jäsenvaltiot velvoitettaisiin ilmoittamaan kansallisissa täytäntöönpanosäännöksissään alueellistamissuunnitelman laatimisessa käytettävät perusteet.</TXT></NP><NP><NO.P>45.</NO.P><TXT>Edellä esitetystä seuraa, että tähän kysymykseen annettavan vastauksen on oltava myönteinen.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Toinen kysymys</P></TI></TITLE><NP><NO.P>46.</NO.P><TXT>Toisella kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kysyy yhteisöjen tuomioistuimelta, saako jäsenvaltio määritellä <QUOT.START ID="QS0021" REF.END="QE0021" CODE="201D"/>tuotantoalueeksi<QUOT.END ID="QE0021" REF.START="QS0021" CODE="201D"/> koko kunkin <QUOT.START ID="QS0022" REF.END="QE0022" CODE="201D"/>alueellisen perusviljelyalan<QUOT.END ID="QE0022" REF.START="QS0022" CODE="201D"/>. Lisäksi se haluaa tietää, missä tapauksissa alueellisten perusviljelyalojen luokitteleminen edelleen yksittäisiin tuotantoalueisiin on pakollista.</TXT><P>Todellisuudessa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin haluaa kysyä, minkä laajuinen harkintavalta jäsenvaltioilla on tuotantoalueiden määrittelyssä.</P></NP><NP><NO.P>47.</NO.P><TXT>Schleswig-Holsteinin osavaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat perustelleet sen, että tätä <QUOT.START ID="QS0023" REF.END="QE0023" CODE="201D"/>aluetta<QUOT.END ID="QE0023" REF.START="QS0023" CODE="201D"/> ei ole jaettu edelleen eri tuotantoalueisiin ja sen, että alueellinen perusviljelyala on täsmälleen sama kuin tuotantoalue sillä, että tämän osavaltion eri luontoalueista ei ole olemassa luotettavia, historiallisia tuotoksia koskevia tilastoja. Schleswig-Holsteinin osavaltion hallinnollisia rajoja koskeva peruste on hyväksytty, koska ensinnäkin se on objektiivinen ja toiseksi, koska se perustuu luotettaviin tilastoihin sekä viljeltyjen ja kesannoitujen alojen että eri peltokasvien historiallisten keskimääräisten tuotosten osalta.</TXT></NP><NP><NO.P>48.</NO.P><TXT>Vastaaja kiistää edellä olevan paikkansapitävyyden väittäen, että eri luontoalueiden peltokasvien keskimääräisistä hehtaarituotoksista<NOTE NOTE.ID="E0031" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Kysymyksessä on Marsch, Geest ja Ostholstcinischcs Hügelland.</P></NOTE> on viitevuosilta olemassa luotettavia tilastoja. Wittin avustaja esitti istunnossa asiakirjoja, joiden piti todistaa tämä väite oikeaksi. Saksan liittotasavalta kiisti tämän väitteen paikkansapitävyyden.</TXT></NP><NP><NO.P>49.</NO.P><TXT>Mielestäni näiden asiakirjojen tarkastelu kuuluu kansallisen tuomioistuimen toimivaltaan. En lisäksi katso, että tällaisten tilastojen toteennäytetty olemassaolo automaattisesti pakottaa jäsenvaltion pilkkomaan Schleswig-Holsteinin osavaltiota eri tuotantoalueisiin.</TXT></NP><?PAGE NO="I-6600"?><NP><NO.P>50.</NO.P><TXT>Riidanalaisen asetuksen sanamuodosta ja sen päämääristä seuraa, että jäsenvaltiolla on laaja harkintavalta tuotantoalueiden määrittelyssä.</TXT></NP><NP><NO.P>51.</NO.P><TXT>Ainoasta täsmällisestä ja selvästi pakottavasta perusteesta säädetään 3 artiklan 1 kohdan lopussa, jossa todetaan, että <QUOT.START ID="QS0024" REF.END="QE0024" CODE="201D"/>nämä alueet eivät saa leikata 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen alueellisten perusviljelyalojen rajoja<QUOT.END ID="QE0024" REF.START="QS0024" CODE="201D"/>. Päinvastoin muut sen kanssa samassa artiklan kohdassa mainitut seikat<NOTE NOTE.ID="E0032" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Esitetty edellä tämän ratkaisuehdotuksen 19 kohdassa.</P></NOTE> eivät ole pakottavia, mikä ilmenee 4 kohdan erittelystä.</TXT></NP><NP><NO.P>52.</NO.P><TXT>Kyseisestä 4 kohdasta käy nimenomaisesti ilmi, että komission tehtävänä on ainoastaan valvoa, että alueellistamissuunnitelma <QUOT.START ID="QS0025" REF.END="QE0025" CODE="201D"/>perustuu asianmukaisiin ja objektiivisiin perusteisiin ja — — vastaa käytettävissä olevia tietoja<QUOT.END ID="QE0025" REF.START="QS0025" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>53.</NO.P><TXT>Sen sijaan edellä mainittujen perusteiden<NOTE NOTE.ID="E0033" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. edellinen alaviite.</P></NOTE> noudattamatta jättäminen ei väistämättä johda komission puuttumiseen asiaan.</TXT></NP><NP><NO.P>54.</NO.P><TXT>Saman kohdan toisessa virkkeessä todetaan ainoastaan, että <QUOT.START ID="QS0026" REF.END="QE0026" CODE="201D"/>komissio <HT TYPE="ITALIC">voi</HT> jättää hyväksymättä suunnitelmat, jotka eivät vastaa edellä mainittuja asianmukaisia perusteita, <HT TYPE="ITALIC">erityisesti kyseisen jäsenvaltion keskituotosta.</HT> Tässä tapauksessa kyseisen jäsenvaltion on muutettava suunnitelmaansa neuvoteltuaan asiasta komission kanssa<QUOT.END ID="QE0026" REF.START="QS0026" CODE="201D"/>.<NOTE NOTE.ID="E0034" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Kursivointi tässä.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>55.</NO.P><TXT>Toiseksi näiden säännösten tässä ehdottamani tulkinta vastaa täysin vuonna 1992 toteutetun yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen päämääriä. Kuten olemme nähneet,<NOTE NOTE.ID="E0035" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 11 kohta.</P></NOTE> yhteisöjen lainsäätäjä halusi erottaa markkinapolitiikan ja tuloja koskevan politiikan toisistaan. Lisäksi lainsäätäjä on halunnut sitoa oikeuden saada tiettyjen peltokasvien viljelijöiden tukea hyvin läheisesti kyseiseltä alueelta määrättynä ajanjaksona saadun tuotoksen kanssa yhteen.<NOTE NOTE.ID="E0036" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 17 kohta.</P></NOTE> Schleswig-Holsteinin osavaltion toimittamassa alueellistamissuunnitelmassa noudatettiin nimenomaan näitä velvoitteita.</TXT></NP><NP><NO.P>56.</NO.P><TXT>Yhteenvetona voidaan todeta, että jäsenvaltioilla tuotantoalueiden määrittelyssä olevaa laajaa harkintavaltaa rajoittaa ainoastaan jäsenvaltiolla oleva nimenomainen velvollisuus ensinnäkin perustella valintansa esittämällä todisteet siitä, että jäsenvaltion käyttämät perusteet ovat asianmukaisia ja objektiivisia ja vastaavat käytettävissä olevia tietoja,<NOTE NOTE.ID="E0037" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>3 artiklan 1 ja 4 kohta ja niitä vastaten edellä 19 ja 40 kohdassa esitetty.</P></NOTE> ja toisaalta velvollisuus olla käyttämättä<?PAGE NO="I-6601"?> alueellistamissuunnitelmassaan tuotantoalueita, joiden rajat leikkaavat alueellisten perusviljelyalojen rajoja.<NOTE NOTE.ID="E0038" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>3 artiklan 1 kohdan loppuosa.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>57.</NO.P><TXT>Kantaja väittää lisäksi, että hän menettää Schlcswig-Holstcinin osavaltion viranomaisten laatiman alueellistamissuunnitelman johdosta tuloja, mitä ei olisi tapahtunut, jos nämä viranomaiset olisivat perustaneet suunnitelman eri peltokasvien historiallisia tuotoksia koskeviin tilastoihin, jotka ovat olemassa osavaltion kolmen suuren luonnonalueen osalta.<NOTE NOTE.ID="E0039" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Saksan liittotasavalta kiistää, että lilasloja olisi olemassa, ja komissio ilmoittaa, etteivät ne ole koskaan tulleet sen tietoon.</P></NOTE> Kantajan mukaan nämä perusteet olisivat olleet asianmukaisempia.</TXT></NP><NP><NO.P>58.</NO.P><TXT>Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus on kiistatta voinut vaikuttaa tuottajiin yksilötasolla eri tavoin, ja on hyvin mahdollista, että tässä tapauksessa Witt on menettänyt tuloja riidanalaisen asetuksen täytäntöönpanon jälkeen Saksassa. Kuten yhteisöjen tuomioistuin on kuitenkin jo todennut riidanalaista asetusta koskevan kumoamiskanteen yhteydessä, näitä seurauksia ei voida tuomita, koska <QUOT.START ID="QS0027" REF.END="QE0027" CODE="201D"/>yhteinen maatalouspolitiikka edellyttää sellaisten yhteisten säännösten antamista, jotka voivat vaikuttaa viljelijöihin eri tavalla heidän yksilöllisen tuotantosuuntansa tai paikallisten olosuhteiden takia mutta joita ei kuitenkaan voida katsoa perustamissopimuksen 40 artiklan 3 kohdassa kielletyksi syrjinnäksi, jos säännökset perustuvat objektiivisiin perusteisiin, jotka on mukautettu yhteisen markkinajärjestelyn kokonaistoiminnan vaatimuksiin<QUOT.END ID="QE0027" REF.START="QS0027" CODE="201D"/>.<NOTE NOTE.ID="E0040" NUMBERING.CONTINUED="YES"><P>Asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-353/92" YEAR="1994" PAGE.ECR="I-3411">C-353/92, Kreikka v. neuvosto, tuomio <DATE ISO="19940714">14.7.1994</DATE>, Kok. 1994, s. I-3411, 25 kohta</REF.DOC.ECR>.</P></NOTE></TXT></NP><NP><NO.P>59.</NO.P><TXT>Sitä vastoin on kiistatonta, että Schleswig-Holsteinin osavaltion alueellisten viranomaisten käyttämä hallinnollinen peruste on objektiivinen ja että Saksan viranomaisten tältä alueelta saaduista historiallisista tuotoksista esittämät tilastotiedot ovat luotettavia. Kumpaakaan seikkaa ei ole myöskään riitautettu. Näin ollen on katsottava, että Saksan liittotasavalta on noudattanut riidanalaisen asetuksen 3 artiklan 1, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja velvoitteita.</TXT></NP><NP><NO.P>60.</NO.P><TXT>Ehdotan siten, että toiseen ennakkoratkaisukysymykseen vastataan seuraavasti: 3 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että tuotantoalue voi käsittää koko alueellisen perusviljelyalan ja että sellaisten perusteiden huomioon ottaminen kuin <QUOT.START ID="QS0028" REF.END="QE0028" CODE="201D"/>tuotokseen vaikuttavat rakenteelliset erityispiirteet<QUOT.END ID="QE0028" REF.START="QS0028" CODE="201D"/>, minkä vuoksi alueelliset perusviljelyalat jaetaan edelleen eri tuotantoalueisiin, joilla on erilaiset viljan keskituotokset, on perusteltua ainoastaan, jos tämä peruste on asianmukaisempi.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="I-6602"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>Ratkaisuehdotus</P></TI></TITLE><NP><NO.P>61.</NO.P><TXT>Edellä olevan perusteella ehdotan, että yhteisöjen tuomioistuin vastaa Schleswig-Holsteinisches Oberverwaltungsgerichtin esittämiin kysymyksiin seuraavasti:</TXT><P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1)</NO.P><TXT>Tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille <DATE ISO="19920630">30 päivänä kesäkuuta 1992</DATE> annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1765/92 3 artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa on tulkittava siten, että jäsenvaltio saa määritellä eri tuotantoalueet ilmoittamatta määrittelyssä käytettyjä <QUOT.START ID="QS0029" REF.END="QE0029" CODE="201D"/>perusteita<QUOT.END ID="QE0029" REF.START="QS0029" CODE="201D"/> yhteisön säännösten kansallisissa täytäntöönpanosäännöksissä.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Edellä mainittua 3 artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa on tämän asian kaltaisessa tilanteessa tulkittava siten, että jäsenvaltio, joka ei ole määritellyt alueelliseksi perusviljelyalaksi valtionsa koko aluetta, vaan ainoastaan sen eri osat tämän asetuksen 2 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, saa myös määritellä vahvistetun alueellisen perusviljelyalan tuotantoalueeksi jakamatta sitä edelleen pienempiin osiin. <QUOT.START ID="QS0030" REF.END="QE0030" CODE="201D"/>Tuotokseen vaikuttaviin rakenteellisiin erityispiirteisiin<QUOT.END ID="QE0030" REF.START="QS0030" CODE="201D"/> perustuvan määrittelyperusteen huomioon ottaminen, jonka vuoksi alueelliset perusviljelyalat jaetaan edelleen eri tuotantoalueisiin, joilla on erilaiset viljan keskituotokset, on perusteltua ainoastaan, jos tämä peruste on asianmukaisempi.</TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP></GR.SEQ></CONTENTS.CONCLUSION></CONCLUSION>