European flag

Euroopan unionin
virallinen lehti

FI

L-sarja


2025/2081

20.10.2025

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2025/2081,

annettu 17 päivänä lokakuuta 2025,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräksisten telaketjukenkien tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöönotetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Vireillepano

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 23 päivänä elokuuta 2024 vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’asianomainen maa’ tai ’Kiina’, peräisin olevien teräksisten telaketjukenkien tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen tutkimuksen perusasetuksen 5 artiklan nojalla. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille sen jälkeen, kun Duferco Travi e Profilati S.p.A., jäljempänä ’Duferco’ tai ’valituksen tekijä’, oli tehnyt valituksen 12 päivänä heinäkuuta 2024. Valituksen teki teräksisiä telaketjukenkiä valmistava unionin tuotannonala perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Valituksessa esitetty näyttö polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta oli riittävä tutkimuksen vireillepanoa varten.

1.2   Kirjaaminen

(3)

Komissio asetti Kiinasta peräisin olevien teräksisten telaketjukenkien tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi 24 päivänä lokakuuta 2024 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2024/2721 (3), jäljempänä ’kirjaamista koskeva asetus’.

1.3   Väliaikaiset toimenpiteet

(4)

Komissio toimitti osapuolille 25 päivänä maaliskuuta 2025 perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti yhteenvedon ehdotetuista tulleista sekä yksityiskohtaiset tiedot polkumyyntimarginaalien ja sellaisten marginaalien laskemisesta, jotka olisivat riittäviä unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi, jäljempänä ’ennakkoilmoitus’. Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksensa laskelmien paikkansapitävyydestä kolmen työpäivän kuluessa. Laskelmien paikkansapitävyydestä ei saatu huomautuksia. Kaksi asianomaista osapuolta, teräksisten telaketjukenkien tuoja Liebherr-Werk Ehingen GmbH, jäljempänä ’Liebherr’, ja teräksisten telaketjukenkien unionin tuottaja ja tuoja Italtractor ITM S.p.A., jäljempänä ’Italtractor’, esittivät huomautuksia muista asioista kuin laskelmien paikkansapitävyydestä. Nämä huomautukset koskivat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmää, ja niitä käsitellään jäljempänä johdanto-osan 26 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa.

(5)

Komissio otti 22 päivänä huhtikuuta 2025 käyttöön Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräksisten telaketjukenkien tuontia koskevan väliaikaisen polkumyyntitullin 16 päivänä huhtikuuta 2025 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2025/780 (4), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’.

1.4   Myöhempi menettely

(6)

Kun väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönoton perusteena olleet olennaiset tosiasiat ja huomiot oli ilmoitettu, jäljempänä ’alustavien päätelmien ilmoittaminen’, tuojat Liebherr, Linser Industrie Service GmbH, jäljempänä ’Linser’, ja Italtractor sekä viejät AsiaTrak (Tianjin) Ltd. ja Caterpillar Undercarriage (Xuzhou) Co. Ltd., joista kumpikin kuuluu Caterpillar Groupiin, teräksisten telaketjukenkien tuoja USCO SpA, jäljempänä ’USCO’, ja viidestä unionin tuojasta koostuva Astrak Group, jäljempänä ’Astrak’, toimittivat kirjallisia huomautuksia alustavista päätelmistä väliaikaista tullia koskevan asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa säädetyssä määräajassa. Huomautuksia esitti myös johdanto-osan 7 kappaleessa mainittava teräksisten telaketjukenkien tuoja Verhoeven Grondverzetmachines B.V., jäljempänä ’Verhoeven’.

(7)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Verhoeven piti kyseenalaisena sitä, että Duferco määritti itsensä valituksessa ainoaksi unionin tuotannonalan edustajaksi. Verhoeven huomautti osallistuneensa useiden vuosien ajan teräksisten telaketjukenkien tuontiin ilman, että valituksen tekijä olisi ottanut siihen yhteyttä ennen valituksen tekemistä.

(8)

Perusasetuksen 4 artiklassa unionin tuotannonalalla tarkoitetaan samankaltaisten tuotteiden tuottajia unionissa kokonaisuutena tai niitä tuottajia, joiden tuotanto muodostaa pääosan kyseisten tuotteiden koko unionin tuotannosta. Siksi tuojat eivät ole osa unionin tuotannonalaa. Valituksen tehneellä unionin tuotannonalalla ei myöskään ole velvollisuutta ilmoittaa asianomaisille osapuolille tällaisen valituksen tekemisestä, sillä valitus annetaan kaikkien asianomaisten osapuolten saataville tutkimuksen vireillepanopäivänä.

(9)

Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi. Kuulemiset järjestettiin kahden teräksisten telaketjukenkien tuojan, Liebherrin ja Verhoevenin, kanssa.

(10)

Komissio jatkoi kaikkien lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja todentamista. Lopullisia päätelmiä tehdessään komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten esittämiä huomautuksia ja tarkisti alustavia päätelmiään tarpeen mukaan.

(11)

Komissio ilmoitti kaikille asianomaisille osapuolille niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ottaa käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinasta peräisin olevien teräksisten telaketjukenkien tuonnissa, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon asti niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksia lopullisista päätelmistä.

(12)

Kun lopulliset päätelmät oli ilmoitettu, niitä koskevia huomautuksia saatiin 25 päivänä heinäkuuta 2025.

(13)

Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin myös mahdollisuus tulla kuulluiksi. Kuuleminen järjestettiin tuojaryhmä Astrakin kanssa.

1.5   Otanta

(14)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen etuyhteydetön tuoja Verhoeven väitti, että komissio ei ollut tiedustellut sen kiinalaisen teräksisten telaketjukenkien toimittajan kiinnostusta osallistua tutkimukseen, vaikka se oli halukas yhteistyöhön. Lisäksi Verhoeven väitti, että kyseinen tuottaja oli toimittanut asiakirjoja, mutta sitä ei koskaan otettu virallisesti mukaan käynnissä olleeseen tutkimukseen asianomaisena osapuolena. Verhoevenin mukaan kolmeen muuhun osapuoleen kuitenkin otettiin yhteyttä, mutta ne eivät tehneet yhteistyötä.

(15)

Komissio totesi, että Verhoeven ei tarkentanut, mihin yrityksiin se viittasi, minkä vuoksi komissio ei voinut arvioida näitä väitteitä. Komissio totesi ilmoittaneensa kaikille tiedossa olleille vientiä harjoittaville tuottajille uuden tutkimuksen vireillepanosta valituksen tekijän toimittamien tietojen perusteella. Ennen vireillepanoa komissio pyysi myös Kiinan viranomaisia toimittamaan yksityiskohtaiset tiedot mahdollisista muista kiinalaisista teräksisten telaketjukenkien tuottajista. Kiinan viranomaiset eivät kuitenkaan toimittaneet tietoja muista tuottajista. Vireillepanoilmoituksessa kehotettiin kaikkia asianomaisia osapuolia tekemään yhteistyötä ja toimittamaan komissiolle tutkimuksen kannalta tarpeelliset tiedot. Kaikki kiinalaiset teräksisten telaketjukenkien vientiä harjoittavat tuottajat, jotka ilmoittautuivat vireillepanoilmoituksen julkaisemisen jälkeen, hyväksyttiin asianomaisiksi osapuoliksi. Vientiä harjoittavien tuottajien otantavaiheessa toimittamat tiedot otettiin asianmukaisesti huomioon, ja ne muodostivat perustan vientiä harjoittavien tuottajien otoksen valinnalle. Yksikään otoksen ulkopuolelle jääneistä vientiä harjoittavista tuottajista ei pyytänyt yksilöllistä tarkastelua. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(16)

Astrak väitti, että sitä ei mainittu valituksessa tiedossa olevaksi tuojaksi/käyttäjäksi ja että sille ei ilmoitettu tutkimuksen vireillepanosta, minkä vuoksi sillä ei ollut mahdollisuutta tehdä yhteistyötä tutkimuksen alusta alkaen.

(17)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 4 kappaleessa todetaan, komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Siksi on merkityksetöntä, mainittiinko yritys valituksessa, minkä vuoksi väite hylättiin.

(18)

Koska unionin tuottajien, etuyhteydettömien tuojien ja vientiä harjoittavien tuottajien otannasta ei esitetty väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 6–11 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

1.6   Kyselylomakevastaukset ja tarkastuskäynnit

(19)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Caterpillar Group väitti, että kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla oli käytännön vaikeuksia vastata kyselylomakkeeseen, koska ne toimittivat teräksisiä telaketjukenkiä muille kiinalaisille yrityksille, myös Caterpillar Groupille, jotka puolestaan tuottavat telastoja ja kokonaisia telastoja. Näin ollen tällaiset kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät kyenneet toimittamaan tarkkoja tietoja vientihinnoista ja -määristä. Caterpillar Group perusti nämä väitteet tiettyjen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vastauksiin, jotka ne olivat antaneet otantaa koskevissa lomakkeissa (5) toimitettuja tietoja koskeviin komission jatkokysymyksiin. Näissä vastauksissaan asianomaiset kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ilmoittivat komissiolle, etteivät ne kyenneet määrittämään, jälleenvietiinkö kotimarkkinoilla myydyt teräksiset telaketjukengät unionin markkinoille.

(20)

Yksikään kiinalainen vientiä harjoittava teräksisten telaketjukenkien tuottaja ei kuitenkaan ilmoittanut komissiolle, että ei tee yhteistyötä kyselylomakkeeseen vastaamisen käytännön vaikeuksien vuoksi. Caterpillar teki johtopäätöksiä avoimessa asiakirja-aineistossa olevista tiedoista, jotka oli poistettu asiayhteydestä. Komissio oli eri mieltä Caterpillar Groupin kanssa ja katsoi, että väitetyt käytännön vaikeudet kyselylomakkeeseen vastaamisessa olivat perusteettomia. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(21)

Koska asiasta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 12–22 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

1.7   Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(22)

Koska tutkimusajanjaksosta ja tarkastelujaksosta ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 23 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

1.8   Yksilöllinen tarkastelu

(23)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Komatsu Machinery Manufacturing (Shandong) Co., Ltd., jäljempänä ’Komatsu’, ilmoitti, että se ostaa teräksisiä telaketjukenkiä Kiinan lisäksi myös Japanista, ja pyysi selventämään, vaikuttiko tämä yksilöllistä tarkastelua koskevan pyynnön hylkäämiseen.

(24)

Komissio katsoi, että asialla ei ollut vaikutusta siihen, että yksilöllistä tarkastelua koskevaa pyyntöä ei voitu hyväksyä.

(25)

Koska asiasta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 24 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

2.   TUTKIMUKSEN KOHTEENA OLEVA TUOTE, TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

(26)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen useat osapuolet pyysivät komissiota jättämään tietyt tuotetyypit tämän tutkimuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

(27)

Liebherr, tietyntyyppisten valuteräksisten telaketjukenkien tuoja ja käyttäjä, pyysi kyseisten tuotteiden jättämistä soveltamisalan ulkopuolelle, koska niiden fyysisissä ja teknisissä ominaisuuksissa ja käyttötarkoituksissa on huomattavia eroja verrattuna unionin tuotannonalan tuottamiin tuotteisiin, minkä vuoksi ne eivät kilpaile unionin tuotannonalan tuottamien tuotteiden kanssa. Liebherrin mukaan myös niiden tuotantoprosessit ovat täysin erilaiset.

(28)

Kyseinen osapuoli väitti, että sen tuomaa tuotetta käytetään kaivoksissa käytettävissä kaivinkoneissa ja tela-alustaisissa nostureissa, joissa tarvitaan erityisiä valuteräksestä valmistettuja pohjalevyjä (valuteräksisiä telaketjukenkiä) valituksen tehneen unionin tuottajan tuottamien valssatuista teräsprofiileista valmistettujen telaketjukenkien sijaan. Liebherr kertoi, että sen tuomat valuteräksiset telaketjukengät on erityisesti suunniteltu kestämään tela-alustaisten nosturien ja kaivoksissa käytettävien kaivinkoneiden suuri kuormitus, minkä vuoksi ne ovat huomattavasti suurempia ja raskaampia kuin unionin tuotannonalan tuottamat teräksiset telaketjukengät. Liebherrin tuomat valuteräksiset telaketjukengät ja unionin tuotannonalan tuottama tuote eivät siksi olisi keskenään vaihtokelpoisia.

(29)

Valituksen tekijä vastusti valuteräksisten telaketjukenkien jättämistä soveltamisalan ulkopuolelle ensinnäkin sillä perusteella, että pyyntö toimitettiin tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmää koskevien huomautusten esittämistä koskevan vireillepanoilmoituksessa määritetyn määräajan jälkeen ja että yritys ei ollut tehnyt tutkimuksessa yhteistyötä ennen pyyntönsä esittämistä. Valituksen tekijä totesi, että aiemman käytännön mukaisesti komission ei pitäisi hyväksyä tällaista viivästynyttä pyyntöä, koska se antaisi osapuolille mahdollisuuden osallistua tutkimukseen valikoivasti, mikä heikentäisi oikeudenmukaisuutta ja asianomaisten osapuolten yhdenvertaista kohtelua. Valituksen tekijä väitti myös, että toimitetut tiedot olivat epäjohdonmukaisia.

(30)

Lisäksi Liebherr ei valituksen tekijän mukaan esittänyt väitteensä tueksi objektiivista ja todennettavissa olevaa näyttöä. Valituksen tekijä kyseenalaisti erityisesti Liebherrin toimittaman TÜV SÜD Autoservice GmbH:n teknisen lausunnon merkityksen ja väitti, ettei lausunto osoittanut Liebherrin tuoman tuotteen eroavan toiminnallisesti tai kaupallisesti valituksen tehneen unionin tuottajan tuottamasta ja myymästä teräksisestä telaketjukengästä.

(31)

Valituksen tekijä väitti, että Liebherrin tuoma tuotetyyppi kuuluu vireillepanoilmoituksen tuotteen määritelmän soveltamisalaan ja että sillä on samat tekniset ja fyysiset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset kuin tutkimuksen kohteena olevalla tuotteella, eli se mahdollistaa tela-ajoneuvojen liikkumisen ja tukemisen (tarjoaa rakenteellista tukea ja helpottaa tela-ajoneuvojen liikkumista). Valituksen tekijä katsoi, että Liebherrin tuomat tuotteet eroavat unionissa tuotetusta tuotteesta vain hieman kokonsa ja tuotantomenetelmänsä puolesta, mutta ne tuotetaan pääasiassa samalla teollisuudenalalla (eli maansiirtokoneiden alalla), minkä vuoksi ne ovat toimintansa puolesta keskenään vaihtokelpoisia unionissa tuotetun tuotteen kanssa. Sillä, että Liebherrin tuomat teräksiset telaketjukengät ovat räätälöityjä, ei ole valituksen tekijän mukaan merkitystä, elleivät erot muuta tuotteiden olennaisia ominaisuuksia. Sen mukaan kahden tuotteen kuuluminen samaan tuotteen määritelmään ei myöskään edellytä tuotteiden täydellistä keskinäistä korvattavuutta, jos niillä on samat tekniset perusominaisuudet ja ne tuotetaan samalla teollisuudenalalla. Näiden väitteiden tueksi valituksen tekijä viittasi oikeuskäytäntöön (6) ja aiempaan tutkimukseen (7), joka koski tiettyjen Kiinasta peräisin olevien saumattomien putkien tuontia.

(32)

Valituksen tekijä väitti lisäksi, että teräksiset telaketjukengät valmistetaan ja kootaan aina käytettäväksi tietyntyyppisessä maansiirtokoneessa. Duferco selitti myös keräävänsä ja tallentavansa johdonmukaisesti kunkin maansiirtokonetyypin kaikki asiaankuuluvat tekniset eritelmät, ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi se mukauttaa tuotantoprosessiaan ja viimeistelytoimenpiteitään siten, että teräksinen telaketjukenkä tuotetaan tilaustyönä. Näin yritys pystyy tuottamaan useita tuhansia erilaisia teräksisten telaketjukenkien malleja, jotka on suunniteltu sopiviksi lähes kaikkiin unionissa tällä hetkellä käytössä oleviin maansiirtokoneisiin. Duferco väitti myös, että kahdella muulla unionin tuottajalla on sellaisten valuteräksisten telaketjukenkien tuottamiseen tarvittavat tekniset valmiudet, teollinen infrastruktuuri ja asiantuntemus, jotka vastaisivat toiminnallisesti niitä, jotka oli pyydetty jättämään soveltamisalan ulkopuolelle.

(33)

Valituksen tekijä väitti, että pelkästään se, että valuteräksistä telaketjukenkää tuotetaan erilaisessa tuotantoprosessissa, ei olisi pätevä peruste jättää sitä tuotteen määritelmän ulkopuolelle, paitsi jos tällaisessa tuotantoprosessissa syntyisi merkittävästi erilainen tuote, mikä ei valituksen tekijän mukaan tässä tapauksessa pidä paikkaansa. Tältä osin valituksen tekijä viittasi unionin yleisen tuomioistuimen tuomioon asiassa Brosmann (8). Valituksen tekijä myönsi, että erilaiset tuotantoprosessit voivat vaikuttaa tuotettavan teräksisen telaketjukengän tiettyihin suunnittelumahdollisuuksiin tai hinnoittelurakenteisiin, mutta se kertoi näiden erojen olevan merkityksellisiä vain silloin, kun ne johtavat toiminnallisesti tai kaupallisesti erilaiseen tuotteeseen. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa fyysiset ja tekniset erot ovat valituksen tekijän mukaan kuitenkin niin vähäisiä, että tuote on olennaisilta osiltaan telaketjuun integroitavaksi suunniteltu teräksinen telaketjukenkä, mikä on tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määrittävä ominaisuus.

(34)

Lopuksi valituksen tekijä ilmoitti aikaisempaan käytäntöön (9) viitaten, että se, että unionin tuotannonala ei tuota tiettyjä tuotetyyppejä, ei ole pätevä syy jättää ne tuotteen määritelmän ulkopuolelle, koska tällaisen tuotannon puuttuminen saattaa sinällään johtua vahingollisesta polkumyynnistä. Valituksen tekijä joka tapauksessa väitti, että Italtractor, yksi unionin tuottajista, tuottaa valuteräksisiä telaketjukenkiä unionissa.

(35)

Komissio otti huomioon, että vaikka pyyntö tiettyjen valuteräksisten telaketjukenkien jättämisestä tutkimuksen soveltamisalan ulkopuolelle toimitettiin vireillepanoilmoituksessa asetetun määräajan jälkeen, se toimitettiin kuitenkin ennen perusasetuksen 19 a artiklan mukaista ennakkoilmoitusta. Komissio totesi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 35 kappaleessa, että vaikka komissio ei pystynyt tarkastelemaan tätä pyyntöä ajoissa väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa varten, se aikoi tutkia väitettä ja tehdä päätöksen tutkimuksen lopullisessa vaiheessa. Komissio katsoi, että tässä nimenomaisessa tapauksessa on riittävästi aikaa tarkastella pyyntöä vakiintuneen käytännön mukaisesti, minkä vuoksi valituksen tekijän tältä osin esittämä väite hylättiin.

(36)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka Liebherrin tuomat valuteräksiset telaketjukengät kuuluvat nykyiseen tuotteen määritelmään, ne eroavat fyysisesti ja teknisesti merkittävästi valituksen tehneen unionin tuottajan valmistamasta tuotteesta ja niitä käytetään eri käyttötarkoituksissa. Valuprosessissa suunnittelu on huomattavasti joustavampaa kuin taonta- tai valssausprosessissa, mikä mahdollistaa erilaisen jännitysjakauman ja optimoinnin. Näin ollen valuteräksisellä telaketjukengällä on mekaanisia ominaisuuksia, joita ei välttämättä saada aikaan takomalla, erityisesti kun painojakauma, ontelot ja monimutkaiset kuormitusta kantavat muodot ovat ratkaisevan tärkeitä. Tämä koskee raskasta käyttöä, esimerkiksi raskaita kuormia nostavia nostureita. Valituksen tekijän tuotteet sen sijaan valmistetaan leikkaamalla taottu/valssattu teräsprofiili määrämittoihin, minkä vuoksi niiden rakenne on paljon yksinkertaisempi ja yhtenäisempi. Lisäksi valituksen tekijän tuotteiden keskeinen ominaisuus on se, että niissä on telakengän harjatangot, joita Liebherrin tuomissa tuotteissa ei ole, koska ne eivät ole merkityksellisiä käyttötarkoitusten kannalta.

(37)

Unionin tuotannonalan tuottamilla tuotteilla katsottiin olevan erilaiset keskeiset tekniset ja fyysiset ominaisuudet kuin Liebherrin tuomilla tuotteilla.

(38)

Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että toisin kuin valituksen tekijä väitti, unionin tuotannonala ei tällä hetkellä valmista eikä voi lähitulevaisuudessa valmistaa tämäntyyppistä teräksistä telaketjukenkää. Valituksen tekijän mukaan tämä edellyttäisi suuria investointeja, joita ei todennäköisesti toteuteta lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Valituksen tekijä ei myöskään väittänyt pystyvänsä tuottamaan tämäntyyppistä teräksistä telaketjukenkää eikä toimittanut tältä osin mitään näyttöä. Näin ollen tutkimusasiakirjoissa ei ollut näyttöä siitä, että valituksen tekijä aikoisi tuottaa tämäntyyppistä tuotetta lähitulevaisuudessa. Unionin tuottaja Italtractor ei tukenut valitusta, ja sen osalta tutkimus osoitti, että vaikka se tuottaa jonkin tyyppisiä valuteräksisiä telaketjukenkiä, sen tuottama tuotetyyppi ei kilpaile kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuottamien tuotteiden (kuten Liebherrin tuoman tuotteen) kanssa. Kuten edellä todettiin, tutkimuksessa ei tullut esiin tietoja tai näyttöä siitä, että Italtractor pystyisi tuottamaan tämäntyyppistä tuotetta tai todennäköisesti tuottaisi sitä lähitulevaisuudessa. Sama pätee kolmanteen unionin tuottajaan, jonka toimittaman lausunnon mukaan sillä ei tällä hetkellä ole valuteräksisten telaketjukenkien tuotantoon tarvittavaa valutekniikkaa toisin kuin valituksen tekijä väitti. Siksi se totesi lausunnossaan, että se ei kykene tuottamaan Liebherrin tuomaa tuotetyyppiä.

(39)

Mitään näyttöä ei esitetty tukemaan väitettä, jonka mukaan se, että unionin tuotannonala ei tuota tämän tyyppistä teräksistä telaketjukenkää, saattaa olla seurausta Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttamasta vahingollisesta polkumyynnistä. Valituksen tehnyt unionin tuottaja ei esimerkiksi toimittanut mitään näyttöä siitä, että se olisi aiemmin tuottanut tämän tyyppistä teräksistä telaketjukenkää ja että se olisi joutunut lopettamaan tuotannon Kiinasta polkumyynnillä tulleen tuonnin vuoksi. Valituksen tekijällä ei myöskään ollut asianmukaista koneistoa tai tuotantoprosessia valuteräksisten telaketjukenkien tuotannon aloittamiseksi lähitulevaisuudessa. Se, että valituksen tekijä väitti tuottavansa useita tuhansia erilasia teräksisten telaketjukenkien malleja, ei poista sitä tosiasiaa, että sen tuottama teräksinen telaketjukenkä valmistetaan valssatusta teräsprofiilista, toisin kuin valuteräksinen telaketjukenkä, ja että se ei tuota Liebherrin tuomaa tuotetta. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(40)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Liebherrin tuoma valuteräksinen telaketjukenkä olisi jätettävä tämän tutkimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Soveltamisalan ulkopuolelle jätettävä tuotetyyppi on valuteräksinen telaketjukenkä, jonka pituus on yli 380 millimetriä, korkeus yli 140 millimetriä ja paino yli 118 kilogrammaa, ilman minkään muotoisia vähintään 1 millimetrin suuruisia harjatankoja.

(41)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Italtractor pyysi taotusta teräksestä valmistettujen telaketjukenkien jättämistä soveltamisalan ulkopuolelle, koska valituksen tekijä ei kykene valmistamaan niitä ja koska niiden teknisten ominaisuuksien väitetään olevan erilaiset tuotantoprosessin erilaisuuden vuoksi. Italtractor vakuutti taotusta teräksestä valmistetun, kaarevilla harjatangoilla varustetun teräksisen telaketjukengän lopullisen muodon poikkeavan valituksen tekijän tuottaman, suorilla harjatangoilla varustetun teräksisen telaketjukengän lopullisesta muodosta. Lisäksi Italtractor väitti taotusta teräksestä valmistetun teräksisen telaketjukengän suunnittelun olevan joustavampaa, minkä ansiosta korkeutta voidaan muuttaa koko teräksisen telaketjukengän pituudelta ja voidaan mahdollistaa teräksen optimaalinen jakautuminen ja taivutusvastus. Italtractor väitti myös, että kyseisen tuotetyypin jättäminen soveltamisalan ulkopuolelle noudattaa samaa logiikkaa kuin valuteräksisen telaketjukengän tapauksessa ja että asia olisi voitu päätellä Italtractorin aiemmista huomautuksista.

(42)

Pyyntö saatiin kuitenkin vasta tutkimuksen hyvin myöhäisessä vaiheessa. Tutkimuksen asiakirja-aineiston sisältämän näytön perusteella komissio totesi, että taotusta teräksestä valmistetulla telaketjukengällä on sama tai samanlainen käyttötarkoitus kuin muilla tarkasteltavana olevan tuotteen tyypeillä, mikä ei tue tuotteen jättämistä soveltamisalan ulkopuolelle. Komissio totesi valituksen tekijän tuottavan useita erilaisia teräksisen telaketjukengän tyyppejä, joita käytetään erilaisissa maansiirtokoneissa. Tässä tutkimuksen myöhäisessä vaiheessa komissio ei pystynyt selvittämään, missä määrin taotusta teräksestä valmistettu telaketjukenkä poikkeaa valituksen tekijän tuottamasta tuotteesta teknisesti niin, että tuote on erilainen ja sitä käytetään eri käyttötarkoitukseen. Unionin markkinoilla oli myös kolmas tuottaja, joka ei tehnyt yhteistyötä ja jonka osalta komissio ei voinut varmistaa, tuottaako se taotusta teräksestä valmistettuja telaketjukenkiä ja onko unionin markkinoilla näin ollen muitakin taotusta teräksestä valmistettujen telaketjukenkien toimittajia. Vaikka unionissa ei tuotettaisi taotusta teräksestä valmistettuja telaketjukenkiä, taotusta teräksestä valmistettu telaketjukenkä kuuluu selvästi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 25 kappaleessa tarkoitetun tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmään. Italtractor ei toimittanut näyttöä, joka osoittaisi, että taotusta teräksestä valmistettu telaketjukenkä ei kilpaile unionin tuotannonalan tuottaman teräksisen telaketjukengän kanssa. Taotusta teräksestä valmistettu telaketjukenkä on siis teräksisen telaketjukengän tuotetyyppi, joka voidaan korvata unionin tuotannonalan tuottamalla teräksisellä telaketjukengällä, minkä vuoksi nämä tuotetyypit kilpailevat keskenään ja niiden välillä on kilpailupainetta. Näin ollen Italtractorin esittämää pyyntöä tuotteen jättämisestä soveltamisalan ulkopuolelle ei voitu tutkia tutkimuksen tässä vaiheessa eikä sille ollut perusteita.

(43)

On myös huomattava, että kutakin tuotteen määritelmän ulkopuolelle jättämistä koskevaa pyyntöä on tarkasteltava pyyntöä koskevien perusteiden ja tosiasioiden perusteella ja ettei yhtä tuotetyyppiä koskevia päätelmiä voida soveltaa suoraan muita tuotetyyppejä koskevaan soveltamisalan ulkopuolelle jättämistä koskevaan pyyntöön. Koska tutkimus on jo pitkällä, komissio ei voi arvioida tarkemmin soveltamisalan ulkopuolelle jättämistä koskevan pyynnön perusteita. Komissio toteaa, ettei Italtractorin aiempiin huomautuksiin sisältynyt pyyntöä tuotteen jättämisestä soveltamisalan ulkopuolelle. Tällaisten pyyntöjen on oltava selkeitä, ja niissä on esitettävä kattavat tiedot ja todisteet siitä, että soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen on mahdollista ja perusteltua. Komission ei voida olettaa päättelevän, että tiettyjä tuotetyyppejä koskevien toimenpiteiden käyttöönottoa vastaan esitetyt yleiset väitteet on tarkoitettu pyynnöiksi jättää tuote soveltamisalan ulkopuolelle. Sen vuoksi nämä väitteet hylättiin.

(44)

Linser, joka on teräksisten telaketjukenkien tuoja ja käyttäjä, pyysi Kiinasta tuomansa tietyntyyppisen teräksisen telaketjukengän, eli päistään taivutetun teräksisen telaketjukengän, jättämistä soveltamisalan ulkopuolelle sillä perusteella, että unionin tuotannonalan tuottamalla teräksisellä telaketjukengällä on tiettyjä teknisiä haittoja verrattuna Kiinasta tuotuun teräksiseen telaketjukenkään. Yritys ei esittänyt pyyntönsä tueksi riittävää näyttöä. Tutkimuksessa ei etenkään voitu vahvistaa sitä, että unionin tuotannonala ei tuottanut tai voinut tuottaa tällaisia tuotteita. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(45)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Linser toisti pyyntönsä jättää päistään taivutetut teräksiset telaketjukengät soveltamisalan ulkopuolelle, koska unionin tuotannonala ei kykene tuottamaan niitä.

(46)

Olennaista lisänäyttöä ei kuitenkaan toimitettu, joten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 25–28 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistettiin. Näin ollen väite hylättiin.

(47)

USCO, teräksisten telaketjukenkien tuoja ja käyttäjä, pyysi kumityynyillä varustettujen teräksisten telaketjukenkien jättämistä soveltamisalan ulkopuolelle, koska niitä ei tuoteta unionin markkinoilla. Yritys väitti, että tuote koostuu kumin ympäröimästä teräsrakenteesta ja että sen sisältämän teräksen arvo on alle 15 prosenttia sen kokonaisarvosta.

(48)

Kuten edellä olevassa johdanto-osan 29 kappaleessa todetaan, valituksen tekijä väitti, että pyyntö on toimitettu vireillepanoilmoituksessa mainitun määräajan jälkeen ja että yritys ei tehnyt tutkimuksessa yhteistyötä ennen pyyntönsä esittämistä. Valituksen tekijä katsoi myös, että USCO:n tuoma tuote kuuluu tuotteen määritelmään ja että se on vähäisistä teknisistä tai fyysisistä eroista huolimatta kaupallisesti vaihtokelpoinen unionissa tuotettujen tuotteiden kanssa. Kuten edellä olevassa johdanto-osan 31 kappaleessa todetaan, valituksen tekijä väitti, että täydellistä keskinäistä korvattavuutta ei vaadita ja että tuotteet voivat edelleen kuulua samaan tuotteen määritelmään. Valituksen tekijän mukaan kumityynyillä varustetuilla telaketjukengillä on samat pääasialliset peruskäyttötarkoitukset, ja se perusteli asian johdanto-osan 31–34 kappaleessa esitetyillä perusteluilla.

(49)

Komissio katsoi, ettei USCO toimittanut mitään näyttöä väitteensä tueksi. Tuotekuvauksessa nimenomaisesti sisällytetään kumityynyillä varustetut telaketjukengät tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmään. Näin ollen tämä väite hylättiin, eikä valituksen tekijän esittämiä väitteitä ollut tarpeen käsitellä yksityiskohtaisesti.

(50)

Myös kaksi Caterpillar Groupin kiinalaista tytäryhtiötä, jotka ovat telastojen ja teräksisten telaketjukenkien viejiä (mutta eivät itse tuota teräksisiä telaketjukenkiä), pyysivät jättämään niiden unioniin viemät (joko erilliset tai telastoihin sisältyvät) teräksiset telaketjukengät soveltamisalan ulkopuolelle. Caterpillar Groupiin kuuluvat yritykset väittivät, että kyseessä olevat teräksiset telaketjukengät on räätälöity niiden tarkkojen teknisten eritelmien mukaisiksi. Lisäksi ne väittivät, että tällaisten teräksisten telaketjukenkien tuotanto edellyttää erityisiä laitteita ja näin ollen merkittäviä investointeja (0,5–1,5 miljoonaa euroa kutakin tuotetta kohti) ja että unionin tuotannonalalla ei tällä hetkellä ole tällaisia laitteita.

(51)

Valituksen tekijä vastusti tätä pyyntöä perustellen samalla tavoin kuin johdanto-osan 29–34 kappaleessa, että Caterpillar Groupin viemillä tuotteilla on samat tekniset ja fyysiset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset kuin unionissa tuotettavalla tuotteella. Pelkästään se, että tuote on tuotettu toisenlaisella tuotantoprosessilla tai se ei ole täysin korvattavissa unionissa tuotetulla tuotteella, ei ole pätevä syy jättää tällaisia tuotetyyppejä tuotteen määritelmän ulkopuolelle, elleivät ne kuulu täysin eri tuoteluokkiin. Valituksen tekijä lisäsi, että mittatilaustuotanto on vakiokäytäntö teollisissa toimitusketjuissa eikä se automaattisesti tarkoita, että kyseinen tuote poikkeaisi toiminnallisesti tai kaupallisesti muista saman tuoteperheen jäsenistä.

(52)

Komissio katsoi, että Caterpillar Group ei esittänyt väitteensä tueksi riittävää näyttöä eikä osoittanut, että sen viemä tuote ei ole vaihtokelpoinen unionissa tuotetun tuotteen kanssa. Näin ollen väite hylättiin, eikä valituksen tehneen unionin tuottajan esittämiä väitteitä ollut tarpeen käsitellä yksityiskohtaisesti.

(53)

Astrak väitti, että sen maahantuomat teräksiset telaketjukengät on ensisijaisesti tarkoitettu jälkimarkkinoille, kun taas valituksen tekijän tuottamat ja myymät teräksiset telaketjukengät on tarkoitettu alkuperäisten laitevalmistajien (OEM) markkinoille. Sen vuoksi niillä on Astrakin mukaan eri käyttötarkoitukset, eikä niitä tulisi pitää samankaltaisina tuotteina. Yritys ei toimittanut näyttöä siitä, että sen tuomilla tuotteilla olisi merkittävästi erilaiset tekniset, fyysiset tai kemialliset ominaisuudet kuin tutkimuksen kohteena olevalla tuotteella. Yritys ei myöskään selittänyt, missä määrin tuotteiden käyttötarkoitukset poikkeavat toisistaan. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(54)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Astrak huomautti, että ainoa unionin tuottaja Duferco ei kykene valmistamaan kaikkia tuotetyyppejä, joihin tullia sovelletaan, mukaan lukien taivutetut tai siivelliset telakengät taikka kumityynyillä varustetut telakengät.

(55)

Tuoja ei kuitenkaan perustellut tätä väitettä, minkä vuoksi se hylättiin.

(56)

Koska tutkimuksen kohteena olevasta tuotteesta, tarkasteltavana olevasta tuotteesta, samankaltaisesta tuotteesta ja tuotteen määritelmästä ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 25–35 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

3.   POLKUMYYNTI

3.1   Menettely normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti

(57)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesta normaaliarvon määrittämismenettelystä ei esitetty huomautuksia, minkä vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 36–40 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

3.2   Normaaliarvo

(58)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 41–43 kappaleessa esitetyistä päätelmistä ei esitetty huomautuksia, minkä vuoksi ne vahvistetaan.

3.2.1   Merkittävien vääristymien esiintyminen

(59)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesta merkittävien vääristymien esiintymisestä ei esitetty huomautuksia, minkä vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 44–86 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

3.2.2   Edustava maa

(60)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 87–101 kappaleessa esitetyistä päätelmistä ei esitetty huomautuksia, minkä vuoksi ne vahvistetaan.

3.2.3   Vääristymättömien kustannusten määrittämisessä käytetyt lähteet

Maakaasu

(61)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Caterpillar Group väitti, että normaaliarvon laskennassa käytetty Turkin kaasun vertailuarvo oli liian korkea verrattuna sen Ranskassa sijaitsevan tuotantolaitoksen kaasun hintoihin.

(62)

Komissio huomautti aluksi, että väite esitettiin huomattavasti normaaliarvon määrittämisessä käytettäviä lähteitä koskevaan asiakirja-aineistoon liitettävästä muistiosta esitettäville huomautuksille asetetun määräajan eli 25 päivän marraskuuta 2024 jälkeen. Komissio huomautti myös, että käytetty kaasun vertailuarvo perustui Turkin tilastolaitoksen tietoihin ja kuvasti teollisten käyttäjien maksamaa kaasun hintaa, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 110 kappaleessa todetaan. Näin ollen käytetty kaasun hinta oli kohtuullinen ja luotettava vertailuarvo Turkissa toimivan tuottajan maksamille hinnoille. Caterpillar Group ei selittänyt, miksi tai missä määrin kaasun vertailuarvo ei pitänyt paikkaansa, vaan se ainoastaan oletti, että hinnat olivat liian korkeat verrattuna kaasun hintoihin Ranskassa. Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

(63)

Lisäksi Caterpillar Group väitti, että käytetyt kaasun hinnat ovat epäluotettavia ja johtavat liian suureen normaaliarvoon, koska tutkimusajanjakson hintojen päivittämisessä käytetty kotimarkkinoiden tuottajahintaindeksi ei vastaa kaasun hinnan todellista kehitystä Turkissa. Caterpillar Group toimitti PriceWaterhouseCoopersin, jäljempänä ’PwC’, raportin (10) osoitukseksi kaasun hinnan kehityksestä Turkissa.

(64)

Valituksen tekijä kyseenalaisti tämän väitteen ja korosti komissiossa pitkään sovellettua käytäntöä, jolla nimenomaisesti vahvistetaan Turkin tilastolaitokselta saatujen tietojen luotettavuus ja objektiivisuus. Sen mukaan Caterpillar Groupin toimittamat tiedot, eli PwC:n raportti, eivät perustu ensisijaisiin tietoihin vaan määrittelemättömiin kolmannen osapuolen toimittamiin tietoihin. PwC on yksityinen konsulttiyritys, jolla ei valituksen tekijän mukaan ole viranomaistason pääsyä todennettuihin kansallisiin tietoaineistoihin ja jonka raportoinnilla ei ole samaa institutionaalista arvovaltaa. Siksi valituksen tekijä katsoo, että PwC:n raportissa esitettyjä havaintoja ei ole syytä pitää perustellumpina kuin viranomaisen toimittamia virallisia kansallisia tilastoja.

(65)

Kuten edellä olevassa johdanto-osan 51 kappaleessa mainitaan, Caterpillar Group esitti väitteensä huomattavasti normaaliarvon määrittämisessä käytettäviä lähteitä koskevaan asiakirja-aineistoon liitettävästä muistiosta esitettäville huomautuksille asetetun määräajan eli 25 päivän marraskuuta 2024 jälkeen. Komissio päätyi käyttämään indeksointia, koska Turkin tilastolaitos lopetti kaasun hinnan julkaisemisen vuonna 2022 ja kotimarkkinoiden tuottajahintaindeksin katsottiin soveltuvan parhaiten tällaiseen indeksointiin. Caterpillar Groupin toimittamat kaasun hintatiedot eivät kattaneet tutkimusajanjaksoa, joten niitä ei voitu pitää tarkempina kuin tuottajahintaindeksissä esitettyjä tietoja. Lisäksi erään PwC:n raportissa käytetyn lähteen (Energy Exchange Istanbul – ”EPİAŞ” tai ”EXIST”) mukaan kotimarkkinoiden viitehinta on yleinen hinta, joka perustuu hintojen painotettuun keskiarvoon. Siksi se ei ole tietyn tuotannonalan toimijan maksama hinta, toisin kuin Turkin tilastolaitoksen ilmoittama vertailuarvo. Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

Tuotannolliset yleiskulut, myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto

(66)

Caterpillar Group pyysi komissiota toimittamaan teräksisten telaketjukenkien tuotannosta aiheutuvat tuotannolliset yleiskulut.

(67)

Komissio katsoi pyynnön olevan perusteltu, ja asetti soveltamansa tuotannolliset yleiskulut saataville avoimessa asiakirja-aineistossa.

(68)

Tältä osin ei esitetty muita huomautuksia, minkä vuoksi komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 102–119 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

3.3   Vientihinta

(69)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Caterpillar Group kyseenalaisti sen, että vientihinnat määriteltiin käyttäen valituksen sisältämiä laskuja, jotka koskivat kymmentä teräksisen telaketjukengän tyyppiä, jotka viisi tuottajaa toimitti unionin käyttäjille tutkimusajanjakson aikana. Caterpillar Group väitti, että näistä tarjouksista ja laskuista ei annettu yksityiskohtaisia tietoja asianomaisille osapuolille, jotka eivät sen vuoksi voineet esittää huomautuksia näiden tarjousten ja/tai laskujen edustavuudesta tai muista seikoista. Caterpillar Groupin mukaan tällaista näyttöä ei olisi missään tapauksessa pitänyt käyttää, vaan vientihintojen olisi pitänyt perustua kahden jäsenvaltion tulliviranomaisten toimittamiin tietoihin teräksisten telaketjukenkien tuontimääristä. Caterpillar Group pyysi, että tulliviranomaisten toimittamista tiedoista laadittaisiin asianomaisille osapuolille ei-luottamuksellinen yhteenveto.

(70)

Toisin kuin Caterpillar Group väitti, kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tarjousten ja/tai laskujen yksityiskohdat asetettiin saataville ei-luottamuksellisessa asiakirja-aineistossa, minkä vuoksi väite tällaisten tietojen julkistamatta jättämisestä hylättiin. Komissio ilmoitti Caterpillar Groupille tulliviranomaisten toimittamien tietojen osalta, että tulliviranomaisten vastaukset ovat luonteeltaan luottamuksellisia eikä niistä voida laatia yhteenvetoa. Komissio ei voinut vastausten perusteella määrittää tuonnin määrää tai hintoja tutkimusta varten. Sen vuoksi väite, jonka mukaan vientihintojen olisi pitänyt perustua kansallisten tulliviranomaisten toimittamiin tietoihin, hylättiin.

(71)

Vientihinnan määrittämisestä ei esitetty muita huomautuksia, minkä vuoksi komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 120 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

3.4   Vertailu

(72)

Normaaliarvon ja vientihinnan vertailusta ei esitetty huomautuksia, minkä vuoksi komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 121–124 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

3.5   Polkumyyntimarginaali

(73)

Koska polkumyyntimarginaalin laskemisesta ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 125–127 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

(74)

Lopulliset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys

Lopullinen polkumyyntimarginaali (%)

Kaikki asianomaisesta maasta peräisin oleva tuonti

62,5

4.   VAHINKO

4.1   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(75)

Koska unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmästä ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 128 ja 129 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

4.2   Unionin kulutus

(76)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Caterpillar Group arvosteli sitä, että unionin kulutus määritettiin täysin valituksen tekijän menetelmien ja tietojen perusteella. Caterpillar Group väitti, että unionin kulutuksen laskemisessa käytettyä menetelmää ei tarkastettu asianmukaisesti ja että komissio ei pyytänyt muilta osapuolilta näkemyksiä valituksen tekijän esittämistä oletuksista. Caterpillar Group kyseenalaisti tietyt oletukset, jotka koskivat kaivinkoneiden osuutta telaketjuilla varustetuista koneista ja teräksisten telaketjukenkien vaihtoväliä, ja esitti valituksen tekijän oletuksista poikkeavia oletuksia.

(77)

Tiedot, joiden perusteella komissio määritti teräksisten telaketjukenkien kokonaiskulutuksen unionissa, sisällytettiin valituksen ei-luottamukselliseen versioon ja asetettiin saataville ei-luottamuksellisessa asiakirja-aineistossa tutkimuksen vireillepanopäivästä alkaen. Kaikilla asianomaisiksi osapuoliksi ilmoittautuneilla oli oikeus tutustua tähän asiakirja-aineistoon ja mahdollisuus esittää huomautuksia. Lisäksi komissio esitteli väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa menetelmän, jolla määritetään teräksisten telaketjukenkien kulutus unionissa, ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia. Näin ollen hylätään väite, jonka mukaan komissio ei pyytänyt asianomaisten osapuolten näkemystä asiasta.

(78)

Caterpillar Group ei toimittanut mitään lisänäyttöä esittämistään oletuksista eikä osoittanut niiden olevan asianmukaisempia kuin valituksen tekijän oletukset. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(79)

Koska unionin kulutuksesta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 130–133 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

4.3   Tuonti asianomaisesta maasta

4.3.1   Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(80)

Kuten edellä olevassa johdanto-osan 69 kappaleessa mainitaan, alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Caterpillar Group pyysi komissiota toimittamaan ei-luottamuksellisen yhteenvedon teräksisten telaketjukenkien tuonnin määriä koskevista tiedoista, jotka tulliviranomaiset saivat kahdelta jäsenvaltiolta. Kuten johdanto-osan 70 kappaleessa todetaan, tulliviranomaisten vastaukset olivat luonteeltaan luottamuksellisia eikä niistä voitu laatia yhteenvetoa. Komissio ei voinut vastausten perusteella määrittää tuontimääriä tai tuontihintoja tutkimusta varten. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(81)

Koska asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrästä ja markkinaosuudesta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 134–137 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

4.4   Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus

(82)

Kuten johdanto-osan 69 kappaleessa todetaan, Caterpillar Group väitti alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että komissio ei ilmoittanut valitukseen sisältyviä tietoja, joiden perusteella se määritti teräksisten telaketjukenkien tuontihinnat. Nämä tiedot koostuivat viiden teräksisten telaketjukenkien vientiä harjoittavan kiinalaisen tuottajan laskuista ja tarjouksista. Kuten edellä olevassa johdanto-osan 70 kappaleessa mainitaan, nämä tiedot sisältyivät tutkimuksen ei-luottamukselliseen asiakirja-aineistoon, minkä vuoksi väite hylättiin.

(83)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Caterpillar Group väitti lisäksi, että tuontihintojen olisi perustuttava tulliviranomaisilta saatuihin tietoihin, kuten edellä johdanto-osan 69 kappaleessa mainitaan, koska ne olisivat parempi perusta kuin valitukseen sisältyvät laskut. Caterpillar Group katsoi myös, että tällaisista tiedoista olisi laadittava yhteenveto asianomaisille osapuolille.

(84)

Kuten johdanto-osan 70 ja 80 kappaleessa todetaan, kyseessä olevat tulliviranomaisten antamat tiedot olivat luonteeltaan luottamuksellisia eikä niistä voitu laatia yhteenvetoa. Teräksisten telaketjukenkien tuontimäärää ja tuontihintoja ei joka tapauksessa voitu määrittää näiden tietojen perusteella, eikä kyseisiä tietoja sen vuoksi käytetty tuontihinnan määrittämisessä.

(85)

Näin ollen Caterpillar Groupin asiaa koskevat väitteet hylättiin.

(86)

Koska asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnoista ja hinnan alittavuudesta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 138–143 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

4.5   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

(87)

Koska unionin tuotannonalan taloudellisesta tilanteesta ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 144–177 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

5.   SYY-YHTEYS

(88)

Komissio tutki alustavassa vaiheessa perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti, oliko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Tällaisia tekijöitä ovat kolmansista maista tuleva tuonti ja unionin tuotannonalan vientitoiminta.

5.1   Polkumyyntituonnin vaikutukset

(89)

Koska polkumyyntituonnin vaikutuksista ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 179–181 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

5.2   Muiden tekijöiden vaikutukset

(90)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Italtractor totesi, että myynnin, tuotantomäärän ja työllisyyden lasku johtui rakennus- ja maatalousalan maailmanlaajuisesta supistumisesta ja vain osittain Kiinasta (ja Korean tasavallasta, jäljempänä ’Korea’) tulevasta tuonnista.

(91)

Yritys ei toimittanut mitään todisteita väitteensä tueksi. Yrityksen väitteen vastaisesti teräksisten telaketjukenkien kulutus unionissa kasvoi tarkastelujaksolla 3 prosenttia, mikä ei viitannut kysynnän supistumiseen unionin markkinoilla. Samaan aikaan Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 23 prosenttia eli 49 prosentista vuonna 2021 tutkimusajanjakson 59 prosenttiin (eli kymmenen prosenttiyksikköä). Kasvu tapahtui unionin tuotannonalan kustannuksella, sillä unionin tuotannonala menetti 42 prosenttia markkinaosuudestaan, joka supistui 31 prosentista vuonna 2021 tutkimusajanjakson 18 prosenttiin (eli 13 prosenttiyksikköä). Sen vuoksi väite siitä, että vahinko aiheutui kysynnän supistumisesta unionin tuotannonalalla, hylättiin.

(92)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 12 esitetään, tuonti Koreasta oli tarkastelujaksolla hyvin vähäistä Kiinasta tulevaan tuontiin verrattuna ja markkinaosuudet olivat suhteellisen vakaat (3–5 %). Koreasta tapahtuvan tuonnin keskimääräinen hinta kasvoi (+20 % tarkastelujaksolla) ja oli koko tarkastelujakson ajan korkeampi kuin unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta unionin markkinoilla. Sen vuoksi teräksisten telaketjukenkien tuonti Koreasta ei aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle. Näin ollen hylättiin väite, jonka mukaan vahinko aiheutui osittain teräksisten telaketjukenkien tuonnista Koreasta.

(93)

Astrak väitti, että unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko johtui pikemminkin OEM-markkinoiden taantumasta unionissa kuin Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista. Tutkimuksessa esille tulleet seikat eivät tue väitettä. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukoista 3 ja 6 käy ilmi, Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi merkittävästi (+10 prosenttiyksikköä) unionin tuotannonalan kustannuksella, ja unionin tuotannonala menetti tarkastelujaksolla merkittävän markkinaosuuden (–13 prosenttiyksikköä), vaikka unionin kulutus (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukko 2) kasvoi samalla ajanjaksolla (+3 %). On muistettava, että tuontihinnat laskivat tarkastelujaksolla (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukko 4) alittaen unionin tuotannonalan myyntihinnat merkittävästi 28,8 prosentilla (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 143 kappale). Näin ollen tämä väite hylättiin.

(94)

Astrak väitti myös, että työpaikkojen menetys johtuu pikemminkin investoinneista työvoiman korvaaviin koneisiin kuin Kiinasta tulevasta tuonnista. Väitteen tueksi ei esitetty mitään näyttöä. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 172 kappaleessa todetaan, tarkastelujaksolla tehdyt investoinnit olivat yleisesti ottaen vähäisiä ja ne tehtiin pääasiassa tehokkuuden parantamiseksi ja olemassa olevien laitosten ylläpitämiseksi. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(95)

Astrak väitti lisäksi, että kiinalaiset hinnat vastasivat teräksen maailmanmarkkinahintojen ja Kiinan energiakustannusten kehitystä. Sen mukaan varastojen kehitys oli seurausta kysynnän vähenemisestä OEM-markkinoilla. Kuten edellä todettiin, väitteiden tueksi ei esitetty näyttöä. Kustannusten osalta komissio vahvisti, että unionin tuotannonala ei pystynyt nostamaan myyntihintojaan kiinalaisen tuonnin aiheuttamasta hintapaineesta johtuvan kustannusten nousun mukaisesti. Sen vuoksi nämä väitteet hylättiin.

(96)

Koska syy-yhteydestä ei esitetty muita väitteitä, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 182–191 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

6.   TOIMENPITEIDEN TASO

(97)

Koska toimenpiteiden tasosta ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 192–202 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

(98)

Edellä esitetyn arvioinnin perusteella lopulliset polkumyyntitullit olisi asetettava perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti seuraavasti:

Maa

Yritys

Polkumyyntimarginaali (%)

Vahinkomarginaali (%)

Lopullinen polkumyyntitulli (%)

Kiina

Kaikki asianomaisesta maasta peräisin oleva tuonti

62,5

63,8

62,5

7.   UNIONIN ETU

(99)

Ennakkoilmoituksen, alustavien päätelmien ilmoittamisen ja väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisemisen jälkeen useat asianomaiset osapuolet esittivät huomautuksia unionin edusta. Komissio otti nämä väitteet huomioon ja arvioi niitä jäljempänä yksityiskohtaisesti.

7.1   Unionin tuotannonalan etu

(100)

Ennakkoilmoituksen ja alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Italtractor väitti, että toimenpiteiden käyttöönotosta olisi enemmän hyötyä Koreasta tulevalle tuonnille kuin unionin tuotannonalalle. Italtractor väitti, että koska Koreasta tulevaan tuontiin ei sovelleta polkumyyntitulleja, kyseinen tuonti voidaan suunnata unionissa oleville asiakkaille Italtractorin oman teräksisten telaketjukenkien myynnin kustannuksella. Italtractor toimitti joitakin tietoja tuotannostaan sekä ostoistaan valituksen tekijältä ja tuonnistaan Kiinasta. Se toimitti myös tietoja teräksisten telaketjukenkien jälleenmyynnistään.

(101)

On muistettava, että Italtractor ei tehnyt yhteistyötä unionin tuottajana eikä teräksisten telaketjukenkien tuojana, sillä se ei täyttänyt näille osapuolille osoitettua kyselylomaketta. Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen toimitetut tiedot olivat hyvin rajallisia, eikä niitä voitu enää todentaa. Toimitetuilla tiedoilla ei myöskään voitu perustella esitettyjä väitteitä. Kuten johdanto-osan 92 kappaleessa todetaan, teräksisten telaketjukenkien tuonti Koreasta pysyi alhaisella tasolla, ja sen hinnat olivat suuremmat kuin unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat unionin markkinoilla koko tarkastelujakson ajan. Siksi Koreasta tuleva tuonti ei aiheuttanut tarkastelujaksolla vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(102)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 205 kappaleessa todetaan, komissio katsoi, että tulli nostaisi Kiinasta tulevan tuonnin hintatasoa ja vapauttaisi näin unionin tuotannonalan Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttamasta hinnankorotusten estymisestä. Näin ollen hylättiin väite, jonka mukaan unionin tuotannonala ei hyötyisi toimenpiteiden käyttöönotosta.

(103)

Koska unionin tuotannonalan edusta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 205–208 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

7.2   Etuyhteydettömien tuojien ja kauppiaiden etu

(104)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen tuontia harjoittava Verhoeven väitti, että tullien käyttöönotto johtaisi hintainflaatioon eli tuojien teräksisten telaketjukenkien ostohinnan nousuun, millä olisi suora vaikutus niiden marginaaleihin ja EU:ssa sijaitsevien asiakkaiden maksamaan lopulliseen hintaan. Väitteen tueksi ei esitetty todisteita. Verhoeven ei tehnyt tutkimuksessa yhteistyötä vastaamalla kyselylomakkeeseen, ja se ilmoittautui vasta tutkimuksen hyvin myöhäisessä vaiheessa. Se ei toimittanut lukuja, joihin se perusti väitteensä, jotka näin ollen hylättiin.

(105)

Koska etuyhteydettömien tuojien ja kauppiaiden edusta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 209–212 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

7.3   Käyttäjien etu

(106)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Caterpillar Group väitti, että telastojen ja kokonaisten telastojen tuottajien etua ei otettu huomioon väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa. Sen mukaan päätelmissä ei otettu huomioon tullien käyttöönoton kielteisiä vaikutuksia näihin käyttäjiin ja maansiirtolaitteita valmistavaan teollisuuteen. Caterpillar Group väitti, että tullit johtaisivat telastojen ja kokonaisten telastojen hintojen nousuun, millä olisi kielteinen vaikutus näiden tuotteiden kysyntään unionissa sekä kolmansien maiden (vienti)markkinoihin. Tullien käyttöönotto ei näin ollen olisi laajemman unionin edun mukaista.

(107)

Caterpillar Group ei toimittanut mitään näyttöä tämän väitteen tueksi. Yksikään telastojen tai kokonaisten telastojen tuottajista ei tehnyt tutkimuksessa yhteistyötä vastaamalla kyselylomakkeeseen. Siksi komissio ei pystynyt määrittämään tullin mahdollista vaikutusta telastojen ja kokonaisten telastojen jälleenmyyntimääriin tai hintoihin unionissa tai kolmansissa maissa eikä vaikutusta yritysten kannattavuuteen. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(108)

Astrak väitti, että toimenpiteet johtavat hintojen jyrkkään nousuun unionin markkinoilla, millä on suhteeton vaikutus käyttäjiin. Väitteen tueksi ei esitetty mitään näyttöä, joten se hylättiin.

(109)

Koska käyttäjien edusta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 213–216 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

7.4   Tarjonta unionin markkinoilla

(110)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi tuojista, Verhoeven, väitti valituksen tekijän olevan haluton ja/tai kykenemätön toimittamaan kaikkia tuotetyyppejä, erityisesti niitä, jotka on tuotettava erityisvaatimusten mukaisesti. Se väitti myös, että valituksen tekijä oli aiemmin kieltäytynyt toimittamasta sille teräksisiä telaketjukenkiä. Kyseinen osapuoli väitti lisäksi, että valituksen tekijän tuotantokapasiteetti ei riitä täysin vastaamaan unionin kysyntään ja että polkumyyntitullien ottaminen käyttöön rajoittaisi teräksisten telaketjukenkien tarjontaa unionissa ja pidentäisi toimitusaikoja, mistä olisi vahinkoa unionissa toimiville asiakkaille. Osapuoli jatkoi, että tuotantokapasiteettinsa rajallisuuden vuoksi valituksen tekijä asettaisi etusijalle ”vakiomäärien” tarjonnan, mistä olisi haittaa sellaisille unionissa toimiville asiakkaille, jotka ovat riippuvaisia erityisvalmisteisista ja mittatilaustyönä tehdyistä tuotteista. Myös Astrak väitti, että valituksen tekijä oli aiemmin kieltäytynyt toimittamasta tai että sillä oli pitkät toimitusajat ja korkeat hinnat ja että unionin markkinoilla olisi odotettavissa toimitusvaikeuksia.

(111)

Näistä väitteistä yhdenkään tueksi ei esitetty riittävää näyttöä, minkä vuoksi komissio hylkäsi nämä väitteet. Polkumyyntitullien tarkoituksena ei ole sulkea unionin markkinoita kolmansista maista tulevalta tuonnilta vaan palauttaa tasapuoliset toimintaedellytykset. Tässä nimenomaisessa tapauksessa useat muut kolmannet maat veivät teräksisiä telaketjukenkiä unioniin, ja kyseinen vienti voi edelleen jatkua ilman, että siihen sovellettaisiin unionissa polkumyyntitulleja. Näin ollen kaikki asiaa koskevat väitteet hylättiin.

(112)

Koska tarjonnasta unionin markkinoilla ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 217–219 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

7.5   Muut väitteet

(113)

Väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisemisen jälkeen Italtractor väitti, että valituksen tekijä on ainoa unionissa toimiva teräksisten telaketjukenkien tuotannossa käytettävien teräsprofiilien valmistaja ja että toimenpiteiden käyttöönoton myötä sille syntyisi monopoliasema unionin markkinoilla. Tämä antaisi valituksen tekijälle mahdollisuuden nostaa myyntihintojaan unionissa toimivien asiakkaidensa kustannuksella. Myös Verhoeven ja Astrak väittivät, että valituksen tekijällä on (tosiasiallisesti) monopoli unionissa ja että toimenpiteet todennäköisesti aiheuttavat epäoikeudenmukaisen markkinatilanteen, koska ne poistavat kilpailua muilta kolmansien maiden markkinoilta. Astrak väitti, että valituksen tekijä väärinkäyttää asemaansa unionin markkinoilla ja luo loppukäyttäjille turvattoman taloudellisen ympäristön. Astrak viittasi aiempaan oikeuskäytäntöön, jonka mukaan komissiolla oli velvollisuus arvioida tätä näkökohtaa perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti.

(114)

Väitteiden tueksi ei esitetty mitään näyttöä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin markkinoilla on kaksi muuta unionin tuottajaa ja että unioniin tuotiin tuotteita useista muista kolmansista maista, kuten Turkista, Koreasta ja Intiasta, joiden yhteinen markkinaosuus oli tutkimusajanjaksolla 23 prosenttia. Sen vuoksi hylättiin väite, jonka mukaan toimenpiteiden käyttöönotto johtaisi siihen, että valituksen tekijällä olisi unionissa monopoliasema, joka johtaisi epäoikeudenmukaiseen markkinatilanteeseen.

(115)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Astrak ja Italtractor toistivat väitteensä toimenpiteistä mahdollisesti syntyvästä monopoliasemasta ja mahdollisesti syntyvästä epäoikeudenmukaisesta markkinatilanteesta.

(116)

Astrak ei toimittanut olennaista lisänäyttöä väitteensä tueksi, minkä vuoksi väitteet hylättiin.

(117)

Italtractor kiisti, että sen väitteen tueksi ei olisi esitetty riittävää näyttöä, ja toi esiin valituksen esittäjän toimittamien teräksisten telaketjukenkien määrästä esittämänsä näytön ja kertoi muiden asianomaisten osapuolten esittäneen samankaltaisia väitteitä.

(118)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Italtractor toimitti tietoja teräksisten telaketjukenkien tuotannostaan, tuonnistaan ja myynnistään sekä teräsprofiilien ostoistaan. Italtractor väitti valituksen tekijän olevan vertikaalisesti integroitunut, mikä tarkoittaa, että valituksen tekijä tuottaa teräsprofiileja, jotka ovat olennaisia teräksisten telaketjukenkien valmistuksessa. Italtractor huomautti, että valituksen tekijä käyttää teräsprofiileja omassa tuotantoprosessissaan mutta myy niitä myös kolmansille osapuolille, kuten Italtractorille, ja samalla ne kilpailevat myydessään teräksisiä telaketjukenkiä unionin markkinoilla. Väitteensä tueksi Italtractor toimitti lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen tietoja teräsprofiilien ostohinnoista ja teräksisten telaketjukenkien kustannuksista.

(119)

Tiedot, jotka Italtractor toimitti alustavien ja lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen, eivät tukeneet sen väitteitä eivätkä vaikuttaneet johdanto-osan 114 kappaleessa esitettyihin komission päätelmiin. Pelkästään se, että eri toimittajien tuotantopanoksilla on eri hinnat ja että nämä hinnat voivat nousta (tai laskea) toimittajasta riippuen, ei sinällään tue väitettä valituksen tekijän mahdollisesta monopoliasemasta. Teräksisten telaketjukenkien ostoista ja tuonnista saatujen tietojen perusteella ei voitu tehdä tarkempia päätelmiä Dufercon väitetystä monopoliasemasta teräksisten telaketjukenkien alalla. Italtractor ei myöskään tehnyt tutkimuksen missään vaiheessa siinä määrin yhteistyötä, että komissio olisi voinut todentaa saamansa tiedot. Näin ollen asiaa koskevat väitteet hylättiin.

(120)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen myös Verhoeven väitti, että toimenpiteet ovat laajemman unionin edun vastaisia, koska ne ovat avointen, tasapuolisten ja kilpailulle avoimien markkinoiden periaatteiden vastaisia. Polkumyyntitoimenpiteillä pyritään kuitenkin puuttumaan hyvän kauppatavan vastaisiin käytäntöihin ja palauttamaan tasapuoliset toimintaedellytykset unionissa. Ne eivät siis ole ristiriidassa avointen, tasapuolisten ja kilpailulle avoimien markkinoiden kanssa. Polkumyyntitutkimuksessa todettiin, että Kiinasta tulevassa tuonnissa esiintyy merkittävää polkumyyntiä, josta aiheutuu merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Unionin edun mukaisia syitä olla ottamatta käyttöön toimenpiteitä ei ilmennyt. Näin ollen toimenpiteiden käyttöönotto on perusteltua perusasetuksen nojalla. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että unionin markkinat ovat vapaat markkinat ja että unioniin tulee tuontia useilta muilta kolmansien maiden markkinoilta. Siksi tämä väite hylättiin.

(121)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen sama osapuoli väitti lisäksi, että valituksen tekijä käyttää väärin polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä poistaakseen kilpailua ja suojatakseen unionin markkinoita kilpailulta. Tämä väite hylättiin edellä olevassa johdanto-osan 120 kappaleessa mainituista syistä. Lisäksi valituksen tekijä toimitti komissiolle asiakirjoilla hyvin perustellun valituksen, joka sisälsi perusasetuksen 5 artiklassa tarkoitetun riittävän alustavan näytön ja jonka perusteella komissio päätti, että tämän tutkimuksen aloittaminen oli perusteltua.

(122)

Verhoeven väitti, että valituksen tekijä vie itse terästuotteita kolmansien maiden markkinoille, mikä on osoitus kaksinaismoraalista. Sillä, että unionin tuottaja harjoittaa vientiä muihin kolmansiin maihin, ei kuitenkaan ole merkitystä, eikä asia ole ristiriidassa sen kanssa, että unionin tuottaja haluaa suojautua hyvän kauppatavan vastaisilta käytännöiltä unionissa. Vienti muihin kolmansiin maihin ei millään tavoin vaikuta valituksen tekijän oikeuteen tehdä valitus, jossa pyydetään polkumyyntitutkimuksen vireillepanoa unionissa. Siksi tämä väite hylättiin.

(123)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Liebherr väitti, että komission olisi myönnettävä sille tiettyä käyttötarkoitusta koskeva vapautus valuteräksisten telaketjukenkien tuonnille Kiinasta. Koska komissio totesi johdanto-osan 27–40 kappaleessa, että näitä tuotteita ei tulisi sisällyttää tuotteen määritelmään, väite on tarpeeton.

7.6   Unionin etua koskevat päätelmät

(124)

Koska unionin edusta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 220–222 kappaleessa esitetyt päätelmänsä.

8.   LOPULLISET POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

8.1   Lopulliset toimenpiteet

(125)

Polkumyynnistä, vahingosta, syy-yhteydestä, toimenpiteiden tasosta ja unionin edusta tehtyjen päätelmien perusteella ja perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan nojalla olisi otettava käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet, jotta tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyyntituonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enempää vahinkoa.

(126)

Edellä esitetyn perusteella lopulliset polkumyyntitullit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Maa

Yritys

Lopullinen polkumyyntitulli (%)

Kiina

Kaikki asianomaisesta maasta peräisin oleva tuonti

62,5

(127)

Tässä asetuksessa vahvistettu yksilöllinen polkumyyntitulli määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen se kuvastaa tämän tutkimuksen aikaista tilannetta. Tätä tullia sovelletaan yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin.

(128)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 227 kappaleessa selitetään, teräksiset telaketjukengät, jotka myydään osana koottua tuotetta, kuten telastoa tai kokonaista telastoa, kuuluvat tuotteen määritelmään, minkä vuoksi tällaisille kootuille tuotteille asianomaisesta maasta unioniin tuonnin yhteydessä käyttöön otettavien tullien olisi perustuttava ainoastaan teräksisten telaketjukenkien arvoon. Komissio vahvisti alustavasti koottuihin tuotteisiin sisältyvien teräksisten telaketjukenkien arvoa vastaavan keskimääräisen prosenttiosuuden, joka on keskimäärin 55 prosenttia telaston arvosta ja 50 prosenttia kokonaisen telaston arvosta.

(129)

Useat osapuolet väittivät näiden prosenttiosuuksien olevan liioiteltuja, ja pyysivät niiden arvioimista uudelleen. Osapuolista Caterpillar Group väitti, että koottuun tuotteeseen sisältyvistä teräksisistä telaketjukengistä ei pitäisi kantaa lainkaan tullia. Caterpillar Groupin mukaan komissio ei voi ottaa käyttöön polkumyyntitulleja telastoille ja kokonaisille telastoille, vaan ainoastaan erilliselle teräksisille telaketjukengille, koska komissio ei tutkinut tuonnin vaikutusta telastojen ja kokonaisten telastojen unionin tuottajiin eikä katsonut telastojen ja kokonaisten telastojen kiinalaisten tuottajien olevan tutkimuksessa tarkoitettuja vientiä harjoittavia tuottajia. Caterpillar Group tuki väitettään viittaamalla WTO:n paneelin raporttiin EC – Salmon (Norway) (11) ja unionin yleisen tuomioistuimen tuomioon asiassa JSC Kirovo-Chepetsky Khimichesky Kombinat v. neuvosto (12), jäljempänä ’Kirovo-tuomio’.

(130)

Valituksen tekijä ei yhtynyt Caterpillar Groupin näkemykseen, jonka mukaan telastoille ja kokonaisille telastoille ei voida ottaa käyttöön polkumyyntitulleja, ja korosti, että telaketjuun, myös telastoon tai kokonaiseen telastoon, kiinnitetty teräksinen telaketjukenkä on sisällytetty tuotteen määritelmään. Valituksen tekijä oli myös eri mieltä Caterpillar Groupin tulkinnasta unionin yleisen tuomioistuimen Kirovo-tuomiosta, koska kyseisessä tuomiossa käsiteltiin tuotteen määritelmän laajentamista perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen eikä sillä näin ollen ole merkitystä esillä olevassa tapauksessa. Valituksen tekijä huomautti myös, että tulleja ei määrätä kootulle tuotteelle kokonaisuudessaan vaan siinä oleville teräksisille telaketjukengille.

(131)

Vastauksena kootuissa tuotteissa olevien teräksisten telaketjukenkien arvosta esitettyihin väitteisiin valituksen tekijä huomautti, että väitteiden tueksi ei esitetty mitään näyttöä, minkä vuoksi ne olisi hylättävä. Valituksen tekijä ei myöskään pitänyt väliaikaisia tulleja suhteettomina, koska ne on laskettu objektiivisesti tutkimuksen aikana kerätyn näytön perusteella. Lopuksi valituksen tekijä ehdotti, että väliaikaisten prosenttiosuuksien sijaan tuojien olisi koottuja tuotteita tuodessaan ilmoitettava teräksisten telaketjukenkien arvo ja toimitettava tulliviranomaisille lasku, josta on nähtävissä teräksisten telaketjukenkien arvo, sekä vakuutus tämän arvon oikeellisuudesta. Jos tuoja ei noudata tätä vaatimusta, polkumyyntitullin soveltamisen olisi perustuttava väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa määriteltyihin raja-arvoihin.

(132)

Komissio katsoi, että kootut tuotteet eivät sellaisinaan kuulu tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmään eikä polkumyyntitulleja sovelleta koottuihin tuotteisiin vaan ainoastaan koottuun tuotteeseen sisältyvään ja unioniin tuotuun teräksiseen telaketjukenkään. Tämä vastaa komission käytäntöä aiemmissa tapauksissa, joissa tarkasteltavana oleva tuote tuotiin unioniin koottuna tuotteena (13).

(133)

Lisäksi komissio katsoi, että viittaukset WTO:n paneelin raporttiin EC – Salmon (Norway) ja unionin yleisen tuomioistuimen Kirovo-tuomioon eivät ole merkityksellisiä tässä asiassa. Paneelin raportti EC – Salmon (Norway) koski kotimaisen tuotannonalan laajuutta (14). Kirovo-tuomio koski tuotteen soveltamisalan laajentamista toimenpiteiden kiertämiseen puuttumiseksi. Kummassakin tapauksessa käsitellään erilaisia oikeudellisia kysymyksiä, eikä niillä ole merkitystä sen kannalta, miten polkumyyntitullia sovelletaan tässä tutkimuksessa. Siksi tämä väite hylättiin.

(134)

Koottuihin tuotteisiin kiinnitettyjen teräksisten telaketjukenkien arvon osalta komissio tarkasteli alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen saatavilla olleita tietoja, ja katsoi asianmukaisemmaksi merkitä teräksisten telaketjukenkien arvo tuotujen koottujen tuotteiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaan ilmoitukseen sen varmistamiseksi, että polkumyyntitulleja sovelletaan ainoastaan teräksisiin telaketjukenkiin.

(135)

Jotta toimenpiteiden tehokkuus voitaisiin varmistaa, komissio kuitenkin harkitsi mahdollisuutta asettaa raja-arvo, jonka alittuessa teräksisten telaketjukenkien osuutta kootun tuotteen kokonaisarvosta ei otettaisi huomioon tullin soveltamisessa. Raja-arvoksi vahvistetaan alhaisin asianomaisten osapuolten tämän tutkimuksen yhteydessä ilmoittama prosenttiosuus eli 31 prosenttia kootun telaketjun kokonaisarvosta.

(136)

Tätä säännöstä olisi sovellettava ainoastaan telastojen ja kokonaisten telastojen tuontiin, sillä teräksiset telaketjukengät, jotka myydään kokonaisia telastoja suuremmissa komponenteissa, kuten tela-alustoissa tai kokonaisissa telaketjuilla varustetuissa koneissa, eivät kuulu tuotteen määritelmän piiriin, koska teräksisten telaketjukenkien osuus näiden suurempien komponenttien kokonaisarvosta on suhteellisen pieni.

(137)

Komissio hylkäsi valituksen tekijän pyynnön soveltaa väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa vahvistettuihin raja-arvoihin perustuvaa polkumyyntitullia, jos tuojat eivät noudata vaatimuksia. Komissio katsoi, että tarkasteltavana olevassa tapauksessa tuonti-ilmoitukset muodostavat tarkemman perustan maksettavan tullin määrittämiselle, kun taas asianomaisten osapuolten toimittamiin tietoihin perustuvan vähimmäisraja-arvon yhteydessä otetaan huomioon myös tuojien mahdollinen vaatimusten noudattamatta jättäminen.

(138)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen kaksi Caterpillar Groupiin kuuluvaa yritystä toisti huomautuksensa, jotka koskivat tullin soveltamista telastoihin ja kokonaisiin telastoihin. Vientiä harjoittava tuottaja väitti, että komission aiempi koottuihin tuotteisiin liittyvä käytäntö ei toimi esillä olevassa tapauksessa. Caterpillar Group viittasi teräksisten tuulivoimalatornien tapaukseen (15), jossa komissio arvioi polkumyyntiä ja vahinkoa kootun tuotteen osalta tarkasteltuaan yksityiskohtaisesti kaikkien komponenttien tuotantokustannuksia ja jossa tuotteeseen sovellettiin tulleja riippumatta siitä, oliko tuote koottu vai ei. Caterpillar Group arvosteli toistamiseen tapaa, jolla kootuille tuotteille otetaan käyttöön tulli ottamatta ainoan tullinalaisen komponentin tuotantokustannusten lisäksi huomioon myös kaikkien muiden komponenttien tuotantokustannuksia ja arvioimatta näistä kootuista tuotteista unionin tuottajille aiheutuvaa vahinkoa. Vientiä harjoittava tuottaja katsoi tämän toimintatavan olevan ristiriidassa polkumyynniltä suojautumista koskevan perusasetuksen kanssa.

(139)

Kirovo-tuomion osalta Caterpillar Group oli samaa mieltä siitä, että kyse oli voimassa olevan polkumyyntitullin laajentamisesta tarkastelun yhteydessä, mutta se väitti edelleen, että periaatetta voitaisiin silti soveltaa tutkimuksessa. Caterpillar Group väitti, että Kirovo-tuomion osalta periaate, johon yhteisöjen tuomioistuin perusti päätöksensä, on täysin asianmukainen ja että se koskee yhtä lailla käsiteltävänä olevaa asiaa kuin laajentamista koskevia tarkasteluja. Caterpillar Group katsoi myös, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa tapahtui sama virhe kuin WTO:n paneelin raportissa EC – Salmon (Norway), koska siinä ei tutkittu telastoja ja kokonaisia telastoja tuottavalle unionin tuotannonalan osalle aiheutunutta vahinkoa tai sen aiheutumattomuutta.

(140)

Caterpillar Group toisti pyyntönsä jättää telastot ja kokonaiset telastot tullin soveltamisalan ulkopuolelle. Mikäli komissio silti päättäisi jatkaa tullin soveltamista telastoihin ja kokonaisiin telastoihin, viejä pyysi parannuksia sen soveltamiseen. Ensinnäkin viejä katsoi, että 31 prosentin vähimmäisraja-arvo ei ole perusteltu, koska telastoihin liittyy monia tuotteita, mukaan lukien pienempi osuus teräksisiä telaketjukenkiä. Viejä väitti, että toimijoiden olisi voitava käyttää 31:tä prosenttia pienempää osuutta, jos se edustaa teräksisten telaketjukenkien todellista arvoa. Caterpillar Group väitti lisäksi, että tämän edun puuttuminen olisi ristiriidassa EU:n yleisen tasapuolisen kohtelun periaatteen kanssa, jonka mukaan vertailukelpoisia tilanteita ei saa kohdella eri tavoin (16). Lisäksi Caterpillar Group katsoi, että asetettavaa 31 prosentin kiinteää raja-arvoa ei tulisi käyttää vähimmäisarvona vaan oletusarvona, eli prosenttiosuutena, jota sovelletaan, jos todellista arvoa ei ole ilmoitettu. Vientiä harjoittava tuottaja ilmaisi huolensa käytännön soveltamisesta, joka voitaisiin ratkaista käyttämällä asianmukaista kiinteää prosenttiosuutta.

(141)

Komissio korosti, että nykyisiä polkumyyntitulleja ei sovelleta koottuihin tuotteisiin vaan ainoastaan koottuihin tuotteisiin sisältyviin teräksisiin telaketjukenkiin. Komissio on eri mieltä Caterpillar Groupin väitteestä, jonka mukaan komissio tarkasteli teräksisiä tuulivoimalatorneja koskevassa tutkimuksessa yksityiskohtaisesti kaikkien komponenttien tuotantokustannuksia arvioidessaan polkumyyntiä ja vahinkoa koottujen tuotteiden yhteydessä, kun taas tässä tapauksessa olisi ehdotettu tullin käyttöönottoa kootuille tuotteille ottaen huomioon kaikkien komponenttien tuotantokustannusten sijaan pelkästään ainoan tullinalaisen komponentin (tässä tapauksessa teräksisen telaketjukengän) tuotantokustannukset. Teräksisiä tuulivoimalatorneja koskevan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmä rajoittui kokoonpantuihin ja kokoamattomiin teräksisiin tuulivoimalatorneihin, ennen kaikkea myös silloin, kun niitä tuodaan osana tuuliturbiineja. Toisin sanoen tuuliturbiini on koottu tuote, johon sisältyy teräksinen tuulivoimalatorni. Kun kokoonpantu tuuliturbiini tuodaan unioniin, teräksisiä tuulivoimalatorneja koskevaa polkumyyntitullia sovelletaan ainoastaan tuuliturbiiniin sisältyvän teräksisen tuulivoimalatornin arvoon, joka on ilmoitettu jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esittämässä kauppalaskussa (17). Lisäksi on väärin todeta, että teräksisiä tuulivoimalatorneja koskevassa tutkimuksessa komissio olisi arvioinut polkumyyntiä ja vahinkoa sellaisen kootun tuotteen osalta, johon sisältyy teräksinen tuulivoimalatorni, (eli tuuliturbiinin osalta) ja että se olisi tarkastellut tällaisen tuuliturbiinin kaikkien osien tuotantokustannuksia. Lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinasta peräisin olevien voimalaitoskoon teräksisten tuulivoimalatornien tuonnissa annetusta asetuksesta käy ilmi, että arviointi rajoittui teräksisiin tuulivoimalatorneihin eikä tuuliturbiineihin yleisellä tasolla (18).

(142)

Komissio tutki tässä tutkimuksessa vastaavasti teräksisiä telaketjukenkiä, jotka voidaan kiinnittää suurempiin komponentteihin, kuten telastoihin ja kokonaisiin telastoihin. Näin ollen se ehdottaa tutkimuksensa tulosten perusteella polkumyyntitullien käyttöönottoa teräksisille telaketjukengille. Jos tällainen teräksinen telaketjukenkä sisältyy koottuun tuotteeseen, kuten telastoon tai kokonaiseen telastoon, teräksisiä telaketjukenkiä koskevaa polkumyyntitullia sovelletaan tällaisen kiinnitetyn teräksisen telaketjukengän (eikä [kokonaisen] telaston) arvoon. Lisäksi komissio katsoi, että edellä esitetyssä olisi otettava huomioon myös Caterpillar Groupin väitteet, jotka koskevat (kokonaisten) telastojen ja erillisten teräksisten telaketjukenkien välistä eroa. Tällaiset erot eivät ole merkityksellisiä esillä olevassa tapauksessa, koska polkumyyntitullia ei sovelleta telastoihin ja kokonaisiin telastoihin kokonaisuudessaan vaan ainoastaan näihin tuotteisiin sisältyvien teräksisten telaketjukenkien arvoon, kuten edellä selitettiin. Edellä esitetyn perusteella väitteet hylättiin.

(143)

Komissio totesi, että Caterpillar Group ei selittänyt, miksi Kirovo-tuomion ja WTO:n paneelin raportin EC – Salmon (Norway) asiaa koskevia päätelmiä tulisi soveltaa oikeudelliselta ja tosiasialliselta yhteydeltään täysin toisenlaisessa tilanteessa. Komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevassa asetuksen tekemänsä päätelmän, jonka mukaan kumpikaan viittaus ei ole tutkimuksen kannalta merkityksellinen, ja väitteet hylättiin.

(144)

Komissio käytti raja-arvon asettamisen perusteena alhaisinta prosenttiosuutta, jonka asianomaiset osapuolet, mukaan lukien Caterpillar Group, ilmoittivat keskimääräisenä laskelmana. Lisäksi Caterpillar Group ei tehnyt missään vaiheessa siinä määrin yhteistyötä, että komissio olisi voinut todentaa tiedot, joihin sen huomautukset perustuvat. Tätä prosenttiosuutta pidettiin edustavana, ja sitä käytettiin toimenpiteen tehokkuuden varmistamiseen. Koska yritykset eivät toimittaneet olennaista lisänäyttöä, väite hylättiin.

8.2   Väliaikaisten tullien lopullinen kantaminen

(145)

Todettujen polkumyyntimarginaalien ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon suuruuden vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen mukaisten väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena olevat määrät olisi kannettava lopullisesti tällä asetuksella vahvistettuihin tasoihin asti.

8.3   Taannehtivuus

(146)

Kuten johdanto-osan 3 kappaleessa mainitaan, komissio asetti tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi.

(147)

Tutkimuksen lopullisessa vaiheessa arvioitiin kirjaamisen yhteydessä kerätyt tiedot. Komissio analysoi, täyttyivätkö perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaiset edellytykset lopullisten tullien taannehtivaa kantamista varten.

(148)

Komissio analyysi osoitti, että tuonti ei ollut kasvanut merkittävästi sen tuonnin tason lisäksi, joka aiheutti vahinkoa tutkimusajanjaksolla, kuten perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan d alakohdassa säädetään. Komissio vertasi analyysissä keskimääräistä kuukausittaista tuontimäärää tutkimusajanjakson aikana ja keskimääräistä kuukausittaista tuontimäärää kaudella, joka ulottui tämän tutkimuksen vireillepanoa seuraavasta kuukaudesta (eli syyskuusta 2024) väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa edeltävään viimeiseen kokonaiseen kuukauteen (eli maaliskuuhun 2025). Vertailu osoittaa, että keskimääräinen kuukausittainen tuonti väheni merkittävästi (noin 80 %) näiden kahden ajanjakson välillä.

(149)

Näin ollen komissio päätteli, etteivät tullien taannehtivan kantamisen edellytykset täyttyneet.

(150)

Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Verhoeven pyysi, että tulleja ei kannettaisi taannehtivasti, koska se merkitsisi yritykselle huomattavaa ja peruuttamatonta taloudellista rasitetta. Koska tullien taannehtivan kantamisen edellytykset eivät täyttyneet, kuten edeltävässä johdanto-osan kappaleessa pääteltiin, pyyntö oli tarpeeton.

9.   LOPPUSÄÄNNÖS

(151)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 (19) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(152)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia tietyntyyppisiä teräskenkiä, joihin voi olla kiinnitettynä kumityyny ja jotka voivat olla telaketjuun kiinnitettynä, joiden pituus on enintään 3 000 mm ja joita käytetään koneissa, jotka kuuluvat tällä hetkellä nimikkeisiin 8426 , 8429 ja 8430 , tai hihnakuljettimissa, jotka kuuluvat tällä hetkellä nimikkeeseen 8428 .

Lopullisen polkumyyntitullin kohteena oleva tuote luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 8431 39 00 , ex 8431 49 20 ja ex 8431 49 80 (Taric-koodit 8431 39 00 22, 8431 39 00 39, 8431 49 20 10, 8431 49 20 29, 8431 49 80 10 ja 8431 49 80 29).

2.   Teräksiset telaketjukengät, joiden pituus on yli 380 millimetriä, korkeus yli 140 millimetriä ja paino yli 118 kilogrammaa ja joissa ei ole minkään muotoisia vähintään 1 millimetrin kokoisia harjatankoja ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 8431 39 00 , ex 8431 49 20 ja ex 8431 49 80 (Taric-koodit 8431 39 00 15, 8431 39 00 27, 8431 49 20 05, 8431 49 20 20, 8431 49 80 05 ja 8431 49 80 20) jätetään lopullisen tullin soveltamisalan ulkopuolelle.

3.   Edellä 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on 62,5 prosenttia.

4.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

1.   Jos Kiinan kansantasavallasta peräisin olevasta 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta telaketjusta esitetään vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus, 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun telaketjuun kiinnitettyjen teräskenkien vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohinta on merkittävä kyseisen ilmoituksen asianomaiseen kenttään. Jos teräskenkien vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohinta on alle 31 prosenttia kootun telaketjun vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohinnasta tai jos telaketjuun kiinnitettyjen teräskenkien vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaa ei ole merkitty ilmoitukseen, 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja polkumyyntitulleja sovelletaan määrään, joka vastaa 31:tä prosenttia kootun telaketjun hinnasta.

2.   Jäsenvaltioiden tulliviranomaisille on esitettävä pätevä kauppalasku. Sen on sisällettävä riittävän yksityiskohtaiset tiedot, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset kykenevät arvioimaan, onko 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen teräskenkien vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohinta paikkansapitävä.

3.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kuukausittain komissiolle 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun telaketjun osana tuotujen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen teräskenkien ilmoitettu vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohinta.

3 artikla

Kannetaan lopullisesti väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräksisten telaketjukenkien tuonnissa annetulla täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2025/780 käyttöön otetun väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät. Vapautetaan lopullisen polkumyyntitullin ylittävät vakuutena olevat määrät.

Edellä 1 artiklan 2 kohdassa säädettyä tuotteen jättämistä soveltamisalan ulkopuolelle sovelletaan myös täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2025/780 mukaiseen väliaikaiseen polkumyyntitulliin.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä lokakuuta 2025.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)   EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/1036/oj.

(2)  Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräksisten telaketjukenkien tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta (EUVL C, C/2024/5264, 23.8.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/5264/oj).

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/2721, annettu 24 päivänä lokakuuta 2024, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräksisten telaketjukenkien tuonnin kirjaamisvelvoitteesta (EUVL L, 2024/2721, 25.10.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2024/2721/oj).

(4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2025/780, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2025, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräksisten telaketjukenkien tuonnissa (EUVL L, 2025/780, 22.4.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2025/780/oj).

(5)  t24.007987, t24.007990 ja t24.007986.

(6)  Asia T-394/13, Photo USA Electronic Graphic, Inc. v. Euroopan unionin neuvosto, ECLI:EU:T:2014:964, 48 kohta.

(7)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/804, annettu 11 päivänä toukokuuta 2017, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta (muusta kuin valuraudasta) tai teräksestä (muusta kuin ruostumattomasta teräksestä) valmistettujen poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoisten ja ulkoläpimitaltaan yli 406,4 mm:n suuruisten saumattomien putkien tuonnissa (EUVL L 121, 12.5.2017, s. 3, http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2017/804/oj), johdanto-osan 27 kappale.

(8)  Asia T-401/06, Brosmann Footwear ym. v. Euroopan unionin neuvosto, ECLI:EU:T:2010:67, 135 kohta.

(9)  Neuvoston asetus (EY) N:o 393/2009, annettu 11 päivänä toukokuuta 2009, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien steariini-, parafiini- ja vahakynttilöiden sekä niiden kaltaisten tavaroiden tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 119, 14.5.2009, s. 1, http://data.europa.eu/eli/reg/2009/393/oj), johdanto-osan 18 kappale.

(10)  PwC, Overview of the Turkish Electricity Market, syyskuu 2023, ss. 75 ja 76, saatavissa osoitteessa https://www.pwc.com.tr/overview-of-the-turkish-electricity-market.

(11)  WTO:n paneelin raportti, EC – Salmon (Norway) (2008), 7.115 kohta ja alaviite 289.

(12)  Asia T-348/05, JSC Kirovo-Chepetsky Khimichesky Kombinat v. neuvosto, ECLI:EU:T:2008:327, 61–63 kohta.

(13)  Ks. esim. komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/2239, annettu 15 päivänä joulukuuta 2021, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien voimalaitoskoon teräksisten tuulivoimalatornien tuonnissa (EUVL L 450, 16.12.2021, s. 59, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2021/2239/oj).

(14)  EU ei ollut pitänyt fileeraajia osana kotimaista tuotannonalaa, mutta lohifilee kuului tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmään.

(15)  Täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/2239.

(16)  Ks. esim. traktorituotteet eli puskutraktorit ja kuormaajat sekä kaivinkoneiden keskiarvo. Ks. esimerkiksi asia C-127/07, Arcelor Atlantique et Lorraine ym., ECLI:EU:C:2008:728, 23 kohta; asia C-264/18, P.M. ym. v. Ministerraad, ECLI:EU:C:2019:472, 28 kohta; asia C-220/17, Planta Tabak-Manufaktur Dr. Manfred Obermann GmbH & Co. KG v. Land Berlin, ECLI:EU:C:2019:76, 36 kohta. Syrjimättömyyden periaate on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa.

(17)  Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2239 2 artikla.

(18)  Ks. esimerkiksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2239 tuotteen määritelmää koskeva johdanto-osan 37 kappale sekä johdanto-osan 230 kappale, jossa kuvataan teräksisten tuulivoimalatornien (ei siis tuuliturbiinien) tuotannontekijöitä. Ks. myös johdanto-osan 434 kappale, jossa teräksisten tuulivoimalatornien tuottajia kuvataan unionin tuottajiksi, jotka myyvät teräksisiä tuulivoimalatorneja tuuliturbiinien tuottajille, jotka yhdistävät teräksisen tuulivoimalatornin tuuliturbiiniin, minkä vuoksi niitä pidettiin tutkimuksessa käyttäjinä.

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2024/2509, annettu 23 päivänä syyskuuta 2024, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (EUVL L, 2024/2509, 26.9.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/2509/oj).


ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2025/2081/oj

ISSN 1977-0812 (electronic edition)