European flag

Euroopan unionin
virallinen lehti

FI

C-sarja

C/2024/5451

10.10.2024

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE

Euroopan kehitysrahaston tilinpäätös – Varainhoitovuosi 2023

(C/2024/5451)

SISÄLTÖ

VARMENNUSLAUSUMA 2
EUROOPAN KEHITYSRAHASTOJEN VAROJEN KÄYTTÖ JA NIITÄ KOSKEVA KIRJANPITO 3
EUROOPAN KOMISSION HALLINNOIMAT VARAT 7
EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 9
EKR:OON KONSOLIDOITUJEN EU:N ERITYISRAHASTOJEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 50
EU:N BÊKOU-ERITYISRAHASTON TILINPÄÄTÖS – VARAINHOITOVUOSI 2023 51
EU:N AFRIKKA-HÄTÄRAHASTON LOPULLINEN TILINPÄÄTÖS 2023 58
EKR:N JA EU:N ERITYISRAHASTOJEN KONSOLIDOIDUT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 65
EKR:N RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA KERTOMUS 70

VARMENNUSLAUSUMA

Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2023 tilinpäätös on laadittu yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen X osaston säännösten sekä tilinpäätöslaskelmien liitetiedoissa esitettyjen tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.

Ilmoitan olevani vastuussa Euroopan kehitysrahaston tilinpäätöksen laatimisesta ja esittämisestä yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

Olen saanut tulojen ja menojen hyväksyjältä sekä Euroopan investointipankilta kaikki näiden oikeiksi vakuuttamat tiedot, jotka tarvitaan laadittaessa tilinpäätöstä, josta käyvät ilmi Euroopan kehitysrahaston varat ja velat sekä sen talousarvion toteuttaminen.

Edellä mainittujen tietojen perusteella ja tehtyäni tarpeellisiksi katsomani tarkistukset ennen kuin varmensin tilinpäätöksen allekirjoituksellani, vakuutan olevani riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan Euroopan kehitysrahaston taloudellisesta asemasta.

Rosa ALDEA BUSQUETS

Tilinpitäjä

19. kesäkuuta 2024

EUROOPAN KEHITYSRAHASTOJEN VAROJEN KÄYTTÖ JA NIITÄ KOSKEVA KIRJANPITO

1.   TAUSTAA

Euroopan unioni, jäljempänä ’EU’, tekee yhteistyötä useiden kehitysmaiden kanssa. Tämän yhteistyön päätavoitteena on tukea talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvää kehitystä, ja sen pitkän aikavälin tärkeimpänä tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja poistaminen. Tähän tavoitteeseen pyritään antamalla yhteistyökumppaneille kehitysapua ja teknistä tukea. EU laatii tässä tarkoituksessa yhdessä kumppanimaiden kanssa yhteistyöstrategioita ja osoittaa varoja niiden toteuttamista varten. Kehitysyhteistyöhön osoitetut EU:n varat ovat peräisin kolmesta lähteestä, jotka ovat

—

EU:n talousarvio

—

Euroopan kehitysrahasto

—

Euroopan investointipankki.

EKR ei saa rahoitusta EU:n talousarviosta, vaan sen rahoittajina ovat jäsenvaltiot. Se perustettiin neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden edustajien sisäisellä sopimuksella, ja sen hallinnoinnista vastaa erityiskomitea. EKR:n varoilla katettavien toimenpiteiden rahoituksen toteuttamisesta vastaa Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, ja investointikehyksen hallinnoinnista Euroopan investointipankki, jäljempänä ’EIP’.

EKR koostuu yksittäisistä EKR:ista. Kukin EKR-sopimus tehdään noin viideksi vuodeksi, ja kuhunkin EKR:oon sovelletaan omaa varainhoitoasetusta, jossa säädetään virastokohtaisten tilinpäätöslaskelmien laadinnasta. Lisäksi laaditaan konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat, joiden tarkoituksena on antaa kokonaiskuva komission vastuulla olevien varojen tilanteesta.

Yhdestoista Euroopan kehitysrahasto saavutti vuoteen 2021 mennessä viimeisen vaiheensa, kun sen raukeamislauseke tuli voimaan 31. joulukuuta 2020. Siihen asti Euroopan kehitysrahasto, jäljempänä ’EKR’, oli tärkein väline, jolla tuettiin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden, jäljempänä ’AKT-valtiot’, sekä merentakaisten maiden ja alueiden, jäljempänä ’MMA’, kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä. Vuodesta 2021 lähtien EU:n yhteistyötä AKT-maiden ja merentakaisten maiden ja alueiden kanssa on kuitenkin rahoitettu EU:n talousarviosta.

Kehyksellä tuetaan yksityisen sektorin kehittämistä AKT-valtioissa. Siitä rahoitetaan sen vuoksi etenkin (mutta ei ainoastaan) yksityisiä investointeja. Kehys suunniteltiin jatkuvaksi rahastoksi, jotta lainojen takaisinmaksusta saatavat varat voidaan investoida uudelleen. Rahastoon kertyy näin varoja jatkuvasti, ja se on taloudellisesti omavarainen. Koska komissio ei vastaa investointikehyksen hallinnoinnista, kehystä ei ole konsolidoitu tilinpäätöksen ensimmäiseen osaan, joka käsittää Euroopan kehitysrahaston tilinpäätöslaskelmat sekä niihin liittyvän kertomuksen rahoituksen toteutumisesta. EIP:n laatimat investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat esitetään tilinpäätöksessä kuitenkin erillisessä osassa (osa II), jotta EKR:sta myönnetystä kehitysavusta voitaisiin antaa kattava kokonaiskuva.

2.   MITEN EKR RAHOITETAAN?

Neuvosto hyväksyi 2. joulukuuta 2013 pitämässään kokouksessa asetuksen (EU) N:o 1311/2013 (1) monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2014–2020. Samalla se päätti, että AKT-valtioiden kanssa tehtävää maantieteellistä yhteistyötä ei oteta EU:n talousarvioon vaan että sitä rahoitetaan nykyisestä hallitustenväliseen järjestelyyn perustavasta EKR:sta.

EKR:n toiminta perustuu EU:n talousarviosta poiketen monivuotisuuteen. Jokainen EKR toteutetaan kokonaisrahastona, josta osoitetaan varoja kehitysyhteistyöhön yleensä viiden vuoden ajan. Koska varat on tarkoitettu useamman vuoden jaksoksi, ne voidaan käyttää milloin tahansa EKR:n voimassaoloaikana. Se, ettei EKR:n talousarvio noudata vuotuisperiaatetta, näkyy talousarvion toteuttamista koskevissa selvityksissä, joissa EKR:n määrärahojen toteutumista arvioidaan suhteessa EKR:n kokonaisvaroihin.

EKR:n varat saadaan EU:n jäsenvaltioilta erikseen sovittuina maksuina. Jäsenvaltioiden edustajien kesken järjestettiin hallitusten välisellä tasolla noin viiden vuoden välein tapaaminen, jossa päätettiin rahastolle osoitettavasta kokonaismäärästä ja jossa tarkasteltiin, miten varat on käytetty.

EKR:n hallinnoinnista vastaa komissio, joka hallinnoi varoja unionin kehitysyhteistyöpolitiikan mukaisesti. Koska jäsenvaltioilla on EU:n tasolla toteutettavien toimien rinnalla omaa kehitys- ja avustustoimintaa, niiden on koordinoitava oma toimintansa EU:n toimien kanssa varmistaakseen, että jäsenvaltioiden ja EU:n toimet täydentävät toisiaan.

Jäsenvaltiot voivat maksamiensa rahoitusosuuksien lisäksi osallistua yhteisrahoitusjärjestelyihin tai suorittaa vapaaehtoisia lisärahoitusosuuksia EKR:oon.

3.   EKR:N TOIMINTA 31. JOULUKUUTA 2020 JÄLKEEN

Vaikka kahdeksannen EKR:n tilit päätettiin virallisesti vuonna 2021, jolloin kaikki sopimukset ja rahoituspäätökset saatiin päätökseen, tämä ei näkynyt täysimääräisesti vuoden 2021 tilinpäätöksessä, koska useita perintämääräyksiä, myös riita-asioita, oli vielä vireillä. EKR:n nettovarallisuus oli 180 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2022. Pääomaa ja varantoja käytettiin kahdeksannelle EKR:lle kertyneiden tappioiden kattamiseen, ja jäljelle jääneet varat siirrettiin yhdeksänteen EKR:oon yhdeksänteen EKR:oon sovellettavien varainhoitoasetuksen (2) 3 osan säännösten mukaisesti.

Komissio valmistelee parhaillaan yhdeksännen EKR:n päättämistä. Tällä hetkellä on vielä kymmenen voimassa olevaa sopimusta, joiden pitäisi periaatteessa päättyä vuonna 2024. Nämä yhdeksännestä EKR:stä rahoitetut sopimukset ovat edelleen voimassa, ja ne saatetaan päätökseen määräajassa, mikä edistää yhdeksänteen EKR:ään liittyvien toimien ja hankkeiden loppuun saattamista. Yhdeksäs EKR voidaan päättää kokonaisuudessaan vasta sitten, kun kaikki sopimukset ovat päättyneet ja kun niiden arvioinnit ja tarkastukset on saatu suoritettua.

Kymmenennen EKR:n päättäminen etenee hyvin, sillä 96,1 prosenttia sen sopimuksista on jo saatu päätettyä. Jäljellä olevien sopimusten toiminnan ja rahoituksen päätökseen saattaminen vie kuitenkin jonkin aikaa. Rahoituksen päätökseen saattaminen edellyttää, että kaikki tarvittavat arvioinnit, tarkastukset ja takaisinperinnät käynnistetään ja saatetaan päätökseen.

Yhdennentoista EKR:n viimeinen vaihe saavutettiin, kun raukeamislauseke tuli voimaan 31. joulukuuta 2020. Tässä lausekkeessa vahvistetaan aikaraja sitoumuksille tarkoittaen, että vuodesta 2021 lähtien 11. EKR:n puitteissa ei voida enää tehdä rahoitussopimuksia. Käynnissä olevien yhdennestätoista Euroopan kehitysrahastosta rahoitettavien hankkeiden täytäntöönpanoa jatketaan kuitenkin niiden lopulliseen päätökseen saattamiseen saakka.

Nykyisen vuodet 2021–2027 kattavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa EU:n yhteistyö AKT-maiden kanssa on integroitu naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeseen. Samoin merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä säädetään nyt merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä (MMA-assosiaatiopäätös). Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka EKR:n ohjelmat on vuoteen 2021 asti rahoitettu EU:n jäsenvaltioiden vapaaehtoisista rahoitusosuuksista, kehittämisohjelmat rahoitetaan vuodesta 2021 lähtien EU:n talousarviosta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kehittämisohjelmien rahoitus edellyttää Euroopan parlamentin lupaa ja transaktioiden on muiden EU:n rahoittamien ohjelmien transaktioiden tapaan oltava EU:n varainhoitoasetusten mukaisia.

4.   TILINPÄÄTÖSRAPORTOINTI

4.1   TILINPÄÄTÖS

EKR:n tilinpäätös laaditaan EKR:n varainhoitoasetuksen 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti suoriteperusteisena. Laadintasäännöt perustuvat julkisen sektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS). Komission tilinpitäjän antamia kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjä noudatetaan kaikissa EU:n toimielimissä ja elimissä. Tavoitteena on luoda kirjanpitoa, arvostamista sekä tilinpäätöksen laadintaa ja esittämistä koskevat yhdenmukaiset säännöt, jotta voitaisiin varmistaa, että tilinpäätökset laaditaan ja konsolidointi suoritetaan yhdenmukaisella tavalla. Näitä EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjä sovelletaan myös EKR:ssa siten, että samalla otetaan huomioon EKR:n toiminnan erityispiirteet.

EKR:n vuotuisen tilinpäätöksen laatimisesta vastaa komission tilinpitäjä, joka on myös EKR:n tilinpitäjä ja joka varmistaa, että EKR:n tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EKR:n taloudellisesta asemasta.

Tilinpäätös esitetään seuraavasti:

Osa I: Komission hallinnoimat varat

i)

EKR:n tilinpäätöslaskelmat ja liitetiedot

ii)

EKR:oon konsolidoitujen EU:n erityisrahastojen tilinpäätöslaskelmat

iii)

EKR:n ja EU:n erityisrahastojen konsolidoidut tilinpäätöslaskelmat

iv)

EKR:n rahoituksen toteutumista koskeva kertomus

Osa II: Vuotuinen täytäntöönpanokertomus – EIP:n hallinnoimat varat

i)

Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat.

Osio ”EKR:oon konsolidoitujen EU:n erityisrahastojen tilinpäätöslaskelmat” sisältää EKR:n alaisuuteen perustettujen kahden erityisrahaston tilinpäätöslaskelmat. Kyseiset rahastot ovat Bêkou-erityisrahasto (ks. ”Bêkou-erityisrahaston tilinpäätöslaskelmat”) ja EU:n Afrikka-hätärahasto (ks. ”EU:n Afrikka-hätärahaston tilinpäätöslaskelmat”). Erityisrahastojen tilinpäätöslaskelmien laatimisesta on vastuussa komission tilinpitäjä, ja ne tarkastaa ulkopuolinen yksityinen tarkastaja. Tähän tilinpäätökseen sisältyvät erityisrahastoja koskevat luvut ovat alustavia.

Komissio hyväksyy tilinpäätöksen tilinpäätöspäivää seuraavan vuoden heinäkuun 31. päivään mennessä ja esittää sen tämän jälkeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle vastuuvapauden myöntämistä varten.

5.   TILINTARKASTUS JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN

5.1   TILINTARKASTUS

EKR:n tilinpäätöksen tarkastaa ulkoisena tarkastajana toimiva Euroopan tilintarkastustuomioistuin, jäljempänä ’tilintarkastustuomioistuin’, joka laatii vuosikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.2   VASTUUVAPAUS

Vastuuvapauden myöntäminen on viimeinen vaihe tarkastuksissa, jotka koskevat EKR:n varojen käyttöä tarkastuksen kohteena olevan varainhoitovuoden aikana. Sen jälkeen kun tilinpäätös on tarkastettu ja lopullinen tilinpäätös on vahvistettu, neuvosto antaa suosituksen, jonka perusteella Euroopan parlamentti päättää, myöntääkö se komissiolle kyseiseltä vuodelta vastuuvapauden EKR:n varojen käytön osalta. Parlamentin päätös perustuu tilinpäätöksen tarkastukseen, tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen (joka sisältää virallisen tarkastuslausuman) sekä komission vastauksiin vastuuvapauden myöntävän viranomaisen sille esittämiin lisäkysymyksiin ja lisätietopyyntöihin.

VARAINHOITOVUODEN 2023 TÄRKEIMPIÄ TAPAHTUMIA

Image 1

*

 Nettosumma, vain 10. ja 11. EKR.

Talousarvion toteuttaminen

Vuonna 2023 kymmenennestä EKR:sta suoritettiin yksittäisiä sitoumuksia ja nettomaksuja 720 miljoonaa euroa ja yhdennestätoista EKR:sta 2 053 miljoonaa euroa. EKR:n bruttomaksujen kokonaismäärä oli 2 103,48 miljoonaa euroa eli 105,17 prosenttia jäsenvaltioille ilmoitetusta 2 000 miljoonan euron tavoitteesta.

Neuvosto päätti yksimielisesti vuonna 2022 käyttää kymmenennen ja yhdennentoista EKR:n vapautuneista varoista 600 miljoonaa euroa Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aiheuttaman ruokaturvakriisin ja talouden häiriötilan johdosta toteutettavien toimien rahoittamiseen AKT-maissa. Komissio oli jo sitonut kyseiset 600 miljoonaa euroa ja maksanut 221 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 87 miljoonaa euroa vuonna 2023.

Toimien vaikutukset tilinpäätöksessä

Tilinpäätöslaskelmissa edellä mainittujen toimien vaikutukset ovat näkyvimmät seuraavissa erissä:

—

Ennakkomaksut (ks. liitetieto 2.2): 356 miljoonan euron vähennys, joka on suurelta osin seurausta siitä, että ennakkomaksuja maksettiin vähemmän. Tämä johtuu lähinnä uusien sopimusten määrän vähenemisestä vuoden 2021 jälkeen. Vuonna 2021 uusien sopimusten arvo oli 2 118 miljoonaa euroa, kun taas vuonna 2022 uusien sopimusten arvo oli selvästi vähemmän eli 853 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 uusien sopimusten arvo pysyi samalla tasolla eli 860 miljoonassa eurossa, koska neuvosto päätti kohdentaa kymmenennen ja yhdennentoista EKR:n käyttämättä jääneet varat uudelleen AKT-maiden tukemiseen vastauksena Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan.

—

Käteisvarat ja muut rahavarat (ks. liitetieto 2.5): 426 miljoonan euron vähennys, joka johtui ensisijaisesti siitä, että rahoittajien rahoitusosuudet pienenivät vuosien 2022 ja 2023 välisenä aikana 2 500 miljoonasta eurosta 1 800 miljoonaan euroon.

—

Menojäämät (ks. liitetieto 2.8): 147 miljoonan euron vähennys, joka johtuu sellaisten vuoden lopussa avoimena olleiden sopimusten määrän vähenemisestä, joista ei vuoden lopussa ollut vielä hyväksytty maksupyyntöjä.

—

Toimintakulut (ks. liitetieto 3.4): yhteensä 608 miljoonan euron vähennys, joka johtuu pääasiassa ohjelmoitavaan apuun, AKT-valtioiden välisiin hankkeisiin ja erityisrahastoihin osoitettuihin rahoitusosuuksiin liittyvien kulujen vähenemisestä. Tästä huolimatta hätäapuun liittyvät menot kasvoivat, kun 10. ja 11. EKR:n vapautettuja varoja käytettiin uudelleen Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan kielteisten vaikutusten torjumiseen AKT-valtioissa.

EUROOPAN KOMISSION HALLINNOIMAT VARAT

SISÄLTÖ

EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 9
EKR:N TASE 10
EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA 11
EKR:N RAHAVIRTALASKELMA 11
LASKELMA EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA 13
EKR:N TASE RAHASTOITTAIN 13
EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA RAHASTOITTAIN 15
LASKELMA EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA RAHASTOITTAIN 16
EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT 19
EKR:OON KONSOLIDOITUJEN EU:N ERITYISRAHASTOJEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 50
EU:N BÊKOU-ERITYISRAHASTON TILINPÄÄTÖS – VARAINHOITOVUOSI 2023 51
TASE 55
TUOTTO- JA KULULASKELMA 56
RAHAVIRTALASKELMA 57
EU:N AFRIKKA-HÄTÄRAHASTON LOPULLINEN TILINPÄÄTÖS 2023 58
TASE 62
TUOTTO- JA KULULASKELMA 63
RAHAVIRTALASKELMA 64
EKR:N JA EU:N ERITYISRAHASTOJEN KONSOLIDOIDUT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 65
KONSOLIDOITU TASE 66
KONSOLIDOITU TUOTTO- JA KULULASKELMA 67
KONSOLIDOITU RAHAVIRTALASKELMA 67
KONSOLIDOITU LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA 69
EKR:N RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA KERTOMUS 70

EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMAT  (3)

EKR:N TASE

(miljoonaa euroa)

 

Liitetieto

31.12.2023

31.12.2022

PITKÄAIKAISET VARAT

 

 

 

Rahoitusvarat

2.1

87

67

Ennakkomaksut

2.2

574

488

Rahoitusosuudet erityisrahastoihin

2.3

216

254

Vaihtoon perustuvat saamiset

2.4

5

7

 

 

883

816

LYHYTAIKAISET VARAT

 

 

 

Rahoitusvarat

2.1

3

3

Ennakkomaksut

2.2

954

1 396

Vaihtoon perustuvat saamiset ja muuhun kuin vaihtoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät

2.4

24

27

Käteisvarat ja muut rahavarat

2.5

601

1 027

 

 

1 583

2 454

VARAT YHTEENSÄ

 

2 466

3 270

PITKÄAIKAISET VELAT

 

 

 

Rahoitusvelat

2.6

(5 )

(7 )

 

 

(5 )

(7 )

LYHYTAIKAISET VELAT

 

 

 

Velat

2.7

(391 )

(426 )

Menojäämät

2.8

(984 )

(1 131 )

 

 

(1 375 )

(1 558 )

VELAT YHTEENSÄ

 

(1 380 )

(1 565 )

NETTOVARAT

 

1 086

1 705

RAHASTON VARAT JA VARANNOT

 

 

 

Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t

2.9

54 566

65 100

Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt

2.9

2 252

2 252

Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos

 

(53 484 )

(62 834 )

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

 

(2 249 )

(2 813 )

NETTOVARAT

 

1 086

1 705

EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA

(miljoonaa euroa)

 

Liitetieto

2023

2022

TULOT

 

 

 

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

 

 

 

Takaisinperintä

3.1

14

18

 

 

14

18

Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista

 

 

 

Rahoitustuotot

3.2

9

2

Muut tuotot

3.2

43

77

 

 

52

80

Tuotot yhteensä

 

65

98

KULUT

 

 

 

Muiden yhteisöjen toteuttamat

3.3

(3 )

(1 )

Tukivälineet

3.4

(2 181 )

(2 789 )

Yhteisrahoituskulut

3.5

(8 )

4

Rahoituskulut

3.6

(7 )

(6 )

Muut kulut

3.7

(116 )

(119 )

Kulut yhteensä

 

(2 315 )

(2 911 )

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS

 

(2 249 )

(2 813 )

EKR:N RAHAVIRTALASKELMA

(miljoonaa euroa)

 

Liite-tieto

2023

2022

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

 

(2 249 )

(2 813 )

Toiminnan rahavirta

 

 

 

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet (netto)

 

1 630

2 458

Erityisrahastoihin osoitettujen rahoitusosuuksien (lisäys)/väheneminen

 

37

128

Ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen

 

356

239

Vaihtoon perustuvien saamisten ja muuhun kuin vaihtoon perustuvien kerrytettävissä olevien rahamäärien (lisäys)/väheneminen

 

4

5

Varausten lisäys/(väheneminen)

 

2

1

Rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)

 

(3 )

(1 )

Velkojen lisäys/(väheneminen)

 

(35 )

(75 )

Menojäämien ja tuloennakoiden lisäys/(väheneminen)

 

(148 )

123

Muut transaktiot, joihin ei liity maksutapahtumaa

 

–

–

Investointien rahavirta

 

 

 

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien muiden kuin johdannaisiin kuuluvien rahoitusvarojen (lisäys)/väheneminen*

 

(20 )

(31 )

NETTORAHAVIRTA

 

(426 )

34

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys/(-vähennys)

 

(426 )

34

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa

2.5

1 027

994

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa

2.5

601

1 027

LASKELMA EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

(miljoonaa euroa)

 

Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t (A)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (B)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (C) = (A) – (B)

Kertyneet varannot (D)

Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt (E)

Käyvän arvon rahasto (F)

Nettovarat yhteensä (C) + (D) + (E) + (F)

SALDO 31.12.2021

72 998

10 355

62 643

(62 834 )

2 252

–

2 061

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet

(43 )

(2 500 )

2 457

–

–

 

2 457

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

–

–

–

(2 813 )

–

 

(2 813 )

SALDO 31.12.2022

72 955

7 855

65 100

(65 647 )

2 252

–

1 705

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet

(185 )

(1 815 )

1 630

–

–

 

1 630

8. EKR:n päättäminen

(12 164 )

 

(12 164 )

12 164

–

 

(0 )

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

–

–

–

(2 249 )

–

 

(2 249 )

SALDO 31.12.2023

60 607

6 040

54 566

(55 732 )

2 252

–

1 086

EKR:N TASE RAHASTOITTAIN

(miljoonaa euroa)

 

 

31.12.2023

31.12.2022

 

 

Liite-tieto

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

Yhteensä

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

Yhteensä

PITKÄAIKAISET VARAT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahoitusvarat

2.1

–

–

14

73

87

–

–

(1 )

67

67

Ennakkomaksut

2.2

–

–

447

127

574

–

–

221

267

488

Rahoitusosuudet erityisrahastoihin

2.3

–

31

9

176

216

–

31

9

213

254

Vaihtoon perustuvat saamiset

2.4

–

–

–

5

5

–

–

–

7

7

 

 

–

31

470

381

883

–

31

229

555

816

LYHYTAIKAISET VARAT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahoitusvarat

2.1

–

–

–

3

3

–

–

–

3

3

Ennakkomaksut

2.2

–

5

113

835

954

–

14

427

954

1 396

Vaihtoon perustuvat saamiset ja muuhun kuin vaihtoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät

2.4

–

–

10

14

24

–

–

10

16

27

EKR:jen väliset tilit

 

–

(200 )

426

(226 )

–

180

(369 )

803

(612 )

–

Käteisvarat ja muut rahavarat

2.5

–

–

–

601

601

–

–

–

1 027

1 027

 

 

–

(195 )

549

1 229

1 583

180

(355 )

1 240

1 389

2 454

VARAT YHTEENSÄ

 

–

(163 )

1 020

1 610

2 466

180

(324 )

1 469

1 945

3 270

PITKÄAIKAISET VELAT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahoitusvelat

2.6

–

–

–

(5 )

(5 )

–

–

(0 )

(7 )

(7 )

 

 

–

–

–

(5 )

(5 )

–

–

(0 )

(7 )

(7 )

LYHYTAIKAISET VELAT

 

 

 

 

 

–

 

 

 

 

 

Velat

2.7

–

–

(63 )

(328 )

(391 )

–

(0 )

(34 )

(391 )

(426 )

Menojäämät

2.8

–

–

(129 )

(855 )

(984 )

–

(7 )

(119 )

(1 006 )

(1 131 )

 

 

–

–

(192 )

(1 183 )

(1 375 )

–

(7 )

(153 )

(1 397 )

(1 558 )

VELAT YHTEENSÄ

 

–

–

(192 )

(1 188 )

(1 380 )

–

(7 )

(153 )

(1 404 )

(1 565 )

NETTOVARAT

 

–

(163 )

827

422

1 086

180

(331 )

1 315

541

1 705

Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t

2.9

–

10 442

20 834

23 290

54 566

12 164

10 450

20 960

21 527

65 100

Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt

2.9

–

2 252

–

–

2 252

627

1 625

–

–

2 252

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä

2.9

–

(509 )

(120 )

628

–

(2 513 )

2 010

(38 )

541

-

Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos

 

–

(12 350 )

(19 607 )

(21 527 )

(53 484 )

(10 098 )

(14 410 )

(19 325 )

(19 001 )

(62 834 )

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

 

–

1

(280 )

(1 970 )

(2 249 )

–

(6 )

(282 )

(2 526 )

(2 813 )

NETTOVARAT

 

–

(163 )

827

422

1 086

180

(331 )

1 315

541

1 705

EKR:N TUOTTO- JA KULULASKELMA RAHASTOITTAIN

(miljoonaa euroa)

 

 

2023

2022

 

Liitetieto

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

Yhteensä

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

Yhteensä

TULOT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Takaisinperintä

3.1

–

–

2

12

14

–

(1 )

(8 )

28

18

 

 

–

–

2

12

14

–

(1 )

(8 )

28

18

Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahoitustuotot

3.2

–

–

(1 )

10

9

–

–

2

1

2

Muut tuotot

3.2

–

2

4

37

43

–

3

8

66

77

 

 

–

2

4

46

52

–

3

10

67

80

Tuotot yhteensä

 

–

2

5

58

65

–

1

2

94

98

KULUT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muiden yhteisöjen toteuttamat

3.3

–

–

–

(3 )

(3 )

–

–

–

(1 )

(1 )

Tukivälineet

3.4

–

1

(276 )

(1 906 )

(2 181 )

–

(5 )

(295 )

(2 489 )

(2 789 )

Yhteisrahoituskulut

3.5

–

–

–

(8 )

(8 )

–

–

22

(18 )

4

Rahoituskulut

3.6

–

1

(2 )

(6 )

(7 )

1

2

(3 )

(5 )

(6 )

Muut kulut

3.7

-

(3 )

(8 )

(106 )

(116 )

–

(5 )

(8 )

(107 )

(119 )

Kulut yhteensä

 

–

(1 )

(286 )

(2 028 )

(2 315 )

1

(7 )

(284 )

(2 620 )

(2 911 )

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS

 

–

1

(280 )

(1 970 )

(2 249 )

1

(6 )

(282 )

(2 526 )

(2 813 )

LASKELMA EKR:N NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA RAHASTOITTAIN

(miljoonaa euroa)

8. EKR

Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t (A)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (B)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (C) = (A) – (B)

Kertyneet varannot (D)

Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt (E)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä (F)

Nettovarat yhteensä (C) + (D) + (E) + (F)

SALDO 31.12.2021

12 164

–

12 164

(10 098 )

627

(2 512 )

181

Siirrot 10. EKR:oon / 10. EKR:sta

 

 

–

 

 

(1 )

(1 )

SALDO 31.12.2022

12 164

–

12 164

(10 098 )

627

(2 513 )

180

8. EKR:n päättäminen

(12 164 )

 

(12 164 )

10 098

(627 )

2 513

(180 )

SALDO 31.12.2023

–

–

–

–

–

–

–


(miljoonaa euroa)

9. EKR

Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t (A)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (B)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (C) = (A) – (B)

Kertyneet varannot (D)

Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt (E)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä (F)

Nettovarat yhteensä (C) + (D) + (E) + (F)

SALDO 31.12.2021

10 507

15

10 492

(14 410 )

1 625

2 018

(274 )

Siirrot 10. EKR:oon / 10. EKR:sta

 

–

–

 

 

 

–

Siirrot 10. EKR:oon / 10. EKR:sta

 

 

–

 

 

(8 )

(8 )

Palautukset jäsenvaltioille

(43 )

 

(43 )

 

 

 

(43 )

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

 

 

–

(6 )

 

 

(6 )

SALDO 31.12.2022

10 464

15

10 450

(14 416 )

1 625

2 010

(331 )

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet

 

(15 )

15

 

 

 

15

Siirrot 10. ja 11. EKR:oon / 10. ja 11. EKR:sta

 

 

–

 

 

(4 )

(4 )

Palautukset jäsenvaltioille

(22 )

 

(22 )

 

 

 

(22 )

8. EKR:n päättäminen

 

 

 

2 066

627

(2 514 )

179

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

 

 

–

1

 

–

1

SALDO 31.12.2023

10 442

–

10 442

(12 348 )

2 252

(509 )

(163 )


(miljoonaa euroa)

10. EKR

Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t (A)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (B)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (C) = (A) – (B)

Kertyneet varannot (D)

Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt (E)

Nettovarat yhteensä (C) + (D) + (E) + (F)

SALDO 31.12.2021

20 960

–

20 960

(19 324 )

101

1 737

Siirrot 8. ja 9. EKR:oon / 8. ja 9. EKR:sta

 

 

–

 

9

9

Siirrot 11. EKR:oon / 11. EKR:sta

 

 

–

 

(148 )

(148 )

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

 

 

–

(282 )

 

(282 )

SALDO 31.12.2022

20 960

–

20 960

(19 606 )

(38 )

1 315

Siirrot 8. ja 9. EKR:oon / 8. ja 9. EKR:sta

 

 

–

 

6

6

Siirrot 11. EKR:oon / 11. EKR:sta

 

–

–

 

(87 )

(87 )

Palautukset jäsenvaltioille

(126 )

–

(126 )

 

–

(126 )

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

 

–

–

(280 )

–

(280 )

SALDO 31.12.2023

20 834

–

20 834

(19 886 )

(120 )

827


miljoonaa euroa

11. EKR

Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t (A)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (B)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (C) = (A) – (B)

Kertyneet varannot (D)

Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt (E)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä (F)

Nettovarat yhteensä (C) + (D) + (E) + (F) + (G)

SALDO 31.12.2021

29 367

10 340

19 027

(19 002 )

–

394

419

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet

 

(2 500 )

2 500

 

 

148

2 648

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

 

 

–

(2 526 )

 

–

(2 526 )

SALDO 31.12.2022

29 367

7 840

21 527

(21 528 )

–

541

541

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet

 

(1 800 )

1 800

 

 

87

1 887

Palautukset jäsenvaltioille

(36 )

 

(36 )

 

 

 

(36 )

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

 

 

–

(1 970 )

 

–

(1 970 )

SALDO 31.12.2023

29 331

6 040

23 290

(23 498 )

–

628

422

EKR:N TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT  (4)

1.   TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET

1.1   TILINPÄÄTÖSPERIAATTEET

Tilinpäätöksen tarkoituksena on antaa tietoa organisaation taloudellisesta asemasta, sen toiminnan tuloksesta ja sen rahavirroista. Tavoitteena on, että näistä tiedoista on hyötyä laajalle sidosryhmäjoukolle.

Yleiset periaatteet (tilinpäätösperiaatteet), joita noudatetaan tilinpäätöstä laadittaessa, määritetään tilinpäätöslaskelmia koskevassa EU:n tilinpäätössäännössä nro 1, ja ne ovat samat kuin IPSAS 1 -standardissa eli oikean kuvan antaminen, suoriteperuste, toiminnan jatkuvuus, esittämistavan johdonmukaisuus, olennaisuus, erien yhdistäminen, nettoperiaate ja tietojen vertailtavuus. Tilinpäätösraportoinnin laadulliset ominaisuudet ovat merkityksellisyys, todenmukaisen kuvan antaminen (luotettavuus), ymmärrettävyys, oikea-aikaisuus, vertailukelpoisuus ja todennettavuus.

1.2   LAATIMISPERUSTA

1.2.1   Tilikausi

Tilinpäätös laaditaan vuosittain. Tilivuosi alkaa 1. tammikuuta ja päättyy 31. joulukuuta.

1.2.2   Valuuttojen muuntaminen euroiksi

Tilinpäätös laaditaan euroina, koska euro on EU:n toimintavaluutta. Ulkomaan rahan määräiset transaktiot muunnetaan euroiksi transaktiopäivän valuuttakurssiin. Tuotto- ja kululaskelmaan on kirjattu kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät ulkomaanvaluutan määräisten transaktioiden suorittamisesta sekä ulkomaanvaluutan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuntamisesta euromääräisiksi vuoden lopun valuuttakursseihin. Poikkeavia muuntomenetelmiä sovelletaan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, jotka arvostetaan euroina niiden hankintapäivänä voimassa olleiden euron kurssien mukaan.

Ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen saldot vuoden lopussa muunnetaan euroiksi käyttäen seuraavia 31. joulukuuta voimassa olleita Euroopan keskuspankin (EKP) valuuttakursseja:

Euron vaihtokurssit

Valuutta

31.12.2023

31.12.2022

Valuutta

31.12.2023

31.12.2022

BGN

1,9558

1,9558

PLN

4,3395

4,6808

CZK

24,724

24,1160

RON

4,9756

4,9495

DKK

7,4529

7,4365

SEK

11,096

11,1218

GBP

0,86905

0,88693

CHF

0,926

0,9847

NOK

11,2405

10,5138

JPY

156,33

140,6600

HUF

382,8

400,8700

USD

1,105

1,0666

1.2.3   Arvioiden käyttäminen

IPSAS-standardien ja yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti tilinpäätöslaskelmiin sisältyy väistämättä määriä, jotka perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin, jotka puolestaan perustuvat luotettavimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Merkittäviin arvioihin kuuluvat muun muassa työsuhde-etuuksiin liittyvät velat, muihin lyhytaikaisiin saamisiin liittyvä taloudellinen riski ja rahoitusvälineitä koskevissa liitetiedoissa esitetyt määrät, jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen ja takaussopimusvelkojen arvonalentumisesta johtuva vähennyserä, tulo- ja menojäämät, varaukset, aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvon alentuminen, vaihto-omaisuuden nettorealisointiarvo sekä ehdolliset varat ja velat. Kyseisten erien todellinen arvo voi poiketa arvioista.

Asianmukaiset arviot ovat olennainen osa tilinpäätöslaskelmien laadintaa, eivätkä ne vähennä laskelmien luotettavuutta. Arviota voidaan joutua tarkistamaan, jos sen perustana olevat olosuhteet ovat muuttuneet tai jos sen osalta saadaan uutta tai tarkempaa tietoa. Tarkistus ei koske aikaisempia tilikausia, eikä se ole virheen oikaisu. Kirjanpidolliseen arvioon tehdyn muutoksen vaikutus otetaan huomioon sen kauden ylijäämässä tai alijäämässä, jonka aikana muutos tuli tietoon.

1.2.4   Euroopan unionin uusien, tarkistettujen tilinpäätössääntöjen soveltaminen

Uudet Euroopan unionin tilinpäätössäännöt, jotka ovat voimassa 1. tammikuuta 2023 lähtien alkaneiden varainhoitovuosien osalta

Uudet Euroopan unionin tilinpäätössäännöt tulivat voimaan 1. tammikuuta 2023 lähtien alkaneiden varainhoitovuosien osalta.

Hyväksytyt uudet tilinpäätössäännöt, joita ei vielä sovellettu 31. joulukuuta 2023

Vuonna 2023 ei hyväksytty uusia tilinpäätössääntöjä.

1.3   TASE

1.3.1   Rahoitusvarat

Luokittelu alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana

Rahoitusinstrumenttien luokka määritellään alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana. Hallinnointimallin ja varojen sopimusperusteisten kassavirtaominaisuuksien perusteella rahoitusvarat voidaan luokitella seuraaviin kolmeen ryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon nettovarojen / oman pääoman kautta arvostettavat rahoitusvarat tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat.

i)   Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ovat muihin kuin johdannaisiin kuuluvia rahoitusvaroja, jotka täyttävät kaksi edellytystä: (1) Yhteisö pitää niitä hallussaan kerätäkseen sopimukseen perustuvat rahavirrat. (2) Tiettyinä ajankohtina toteutetaan sopimusperusteisia rahavirtoja, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua.

Tähän luokkaan kuuluvat

—

käteisvarat ja muut rahavarat

—

lainat (muun muassa sellaiset määräaikaistalletukset, joiden alkuperäinen erääntymisaika on pidempi kuin kolme kuukautta)

—

vaihtoon perustuvat saamiset.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin, pois lukien ne, joiden maturiteetti on yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivästä.

ii)   Käypään arvoon nettovarojen / oman pääoman kautta arvostettavat rahoitusvarat

Näillä muihin kuin johdannaisiin kuuluvilla rahoitusvaroilla on sopimukseen perustuvia rahavirtoja, jotka koskevat yksinomaan pääomaa ja jäljellä olevan pääoman korkoa. Lisäksi hallinnointimallissa on tarkoitus pitää hallussa rahoitusvarat sekä sopimusperusteisten rahavirtojen keräämiseksi että rahoitusvarojen myymiseksi.

Tähän luokkaan kuuluvat omaisuuserät sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin, jos ne todennäköisesti realisoidaan 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

Yhteisöllä ei ole tällaisia varoja vuoden lopussa.

iii)   Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Yhteisö luokittelee johdannaiset ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi, koska sopimusperusteiset rahavirrat eivät koske yksinomaan pääomaa ja jäljellä olevan pääoman korkoa.

Lisäksi yhteisö luokittelee hallussaan olevat velkapaperit käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi, koska velkasalkkuja hallinnoidaan ja arvioidaan salkun käyvän arvon perusteella.

Tähän luokkaan kuuluvat omaisuuserät sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin, jos ne todennäköisesti realisoidaan 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

Alkuperäinen kirjaaminen ja arvostaminen

Sellaiset rahoitusvarat, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, kirjataan niiden kaupankäyntipäivänä eli päivänä, jona yhteisö sitoutuu ostamaan omaisuuserän. Muut rahavarat ja lainat kirjataan silloin, kun raha talletetaan rahoituslaitokseen tai siirretään lainanottajille.

Rahoitusvarat arvostetaan alun perin käypään arvoon. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon lisätään transaktiomenot kaikille rahoitusvaroille, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Sellaisten rahoitusvarojen osalta, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, transaktiomenot kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan.

Rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypä arvo on alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä yleensä sen kauppahinta, paitsi jos transaktio ei ole markkinaehtoinen eli rahoitusvaroihin kuuluva erä on annettu ilman vastiketta tai nimellistä vastiketta vastaan yleisen edun vuoksi. Tässä tapauksessa rahoitusvälineen käyvän arvon ja kauppahinnan välinen erotus on muu kuin vaihtoon perustuva osa, joka kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Tässä tapauksessa rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypä arvo johdetaan täysin vastaavanlaisen välineen senhetkisistä markkinatransaktioista. Jos välineelle ei ole toimivia markkinoita, käypä arvo johdetaan arvostusmenetelmällä, jossa käytetään havainnoitavissa olevilta markkinoilta saatavia tietoja.

Myöhempi arvostaminen

Jaksotettuun hankintamenoon perustuvat rahoitusvarat arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää soveltaen.

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat arvostetaan myöhempänä ajankohtana käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista aiheutuvat voitot ja tappiot (mukaan lukien valuuttamuunnoksesta syntyvät voitot ja tappiot sekä mahdolliset kertyneet korot) kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan kaudella, jolla ne syntyvät.

Myöhempi arvostaminen käypään arvoon

Toimivilla markkinoilla noteerattavien sijoitusten käyvät arvot perustuvat voimassa oleviin ostokursseihin. Jos rahoitusvaroihin kuuluvalla erällä ei ole toimivia markkinoita, arvopaperi on noteeraamaton tai kyseessä on OTC-johdannainen, EU määrittää käyvän arvon arvostusmenetelmien avulla. Näihin menetelmiin kuuluvat muun muassa vertailu toisistaan riippumattomien osapuolten välisiin viimeaikaisiin liiketoimiin ja muihin keskeisiltä osiltaan vastaaviin instrumentteihin, diskontattujen rahavirtojen analysointi, optionhinnoittelumallit sekä muut markkinatoimijoiden yleisesti käyttämät arvostusmenetelmät.

Riskipääomarahastoihin tehdyt sijoitukset, joilla ei ole noteerattua markkinahintaa toimivilla markkinoilla, arvostetaan osuudenomistajille kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän nettoarvoon, jonka katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

EU kirjaa ja arvostaa arvonalentumistappion sellaisten rahoitusvarojen odotettavissa olevista luottotappioista, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon nettovarojen /oman pääoman kautta.

Odotettavissa oleva luottotappio on sopimukseen perustuvien rahavirtojen ja EU:n odotettavissa olevien rahavirtojen välisen erotuksen nykyarvo. Odotettavissa olevan luottotappion määrittämisessä käytetään järkevää ja perusteltavissa olevaa informaatiota, joka on saatavissa ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja tilinpäätöspäivänä.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattujen varojen kirjanpitoarvosta vähennetään arvonalentumistappion määrä, joka kirjataan tuloslaskelmaan. Jos arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella, aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

a)   Saamiset

Yhteisö arvostaa arvonalentumistappion koko voimassaoloajalta odotettavissa olevan luottotappion määrään käyttämällä käytännön apukeinoja (esimeriksi varausmatriisia).

b)   Käteisvarat ja muut rahavarat

Yhteisö pitää hallussaan käteisvaroja ja muita rahavaroja käyttötileillä ja enintään kolmen kuukauden määräaikaistalletuksina. Käteisvaroja säilytetään pankeissa, joiden luottoluokitus on erittäin korkea, joten maksukyvyttömyyden todennäköisyys on hyvin pieni. Kun otetaan huomioon lyhyt talletusaika ja pienet maksukyvyttömyystodennäköisyydet, käteisvarojen ja muiden rahavarojen odotettavissa olevat luottotappiot ovat hyvin vähäisiä. Näin ollen käteisvarojen osalta ei kirjata arvonalentumisesta johtuvaa vähennyserää.

c)   Lainat

Odotettavissa oleva luottotappio määritetään kolmivaiheisella mallilla, jossa otetaan huomioon todennäköisyyksillä painotetut laiminlyöntitapahtumat rahoitusvaroihin kuuluvan erän voimassaoloaikana ja luottoriskin kehitys rahoitusvaroihin kuuluvan erän syntymisen jälkeen. Lainojen osalta alullepano tapahtuu päivänä, jona peruuttamaton lainasitoumus annetaan.

Jos luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi alullepanon jälkeen (”vaihe 1”), arvonalentumistappio on yhtä suuri kuin mahdollisista laiminlyöntitapahtumista odotettavissa olevien luottotappioiden määrä raportointipäivästä alkavan 12 kuukauden jakson aikana (”seuraavien 12 kuukauden ajalta odotettavissa olevat luottotappiot”). Jos luottoriski on kasvanut merkittävästi alullepanon jälkeen (”vaihe 2”) tai jos on objektiivista näyttöä luoton arvonalentumisesta (”vaihe 3”), arvonalentumistappio on yhtä suuri kuin rahoitusvaroihin kuuluvan erän mahdollisista laiminlyöntitapahtumista odotettavissa olevien luottotappioiden määrä sen koko voimassaoloaikana (”koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot”).

Taseesta poistaminen

Rahoitusinstrumentit poistetaan taseesta, kun yhteisöllä ei enää ole oikeutta saada rahavirtaa sijoituksista tai kun yhteisö on siirtänyt kaikki olennaiset omistajuuteen liittyvät riskit ja edut toiselle osapuolelle. Rahoitusvarojen myynti ylijäämän tai alijäämän kautta kirjataan niiden kaupankäyntipäivänä.

1.3.2   Ennakkomaksut

Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota tuensaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä asianomaisessa sopimuksessa, päätöksessä tai perussäädöksessä kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Ennakkomaksu joko käytetään tiettyyn tarkoitukseen sopimuksessa määrättynä ajanjaksona tai maksetaan takaisin. Jos tuensaajille ei aiheudu tukikelpoisia menoja, tuensaajien on palautettava ennakkomaksu yhteisölle. Koska yhteisö säilyttää määräysvallan ennakkomaksuun ja on oikeutettu tukeen oikeuttamattoman osan palautukseen, määrä esitetään varana.

Ennakkomaksut kirjataan alun perin taseeseen, kun raha siirretään vastaanottajalle. Se arvostetaan annetun vastikkeen määrään. Myöhempinä tilikausina ennakkomaksut arvostetaan alun perin taseeseen kirjattuun määrään, josta on vähennetty tilikauden aikana aiheutuneet tukikelpoiset menot (mukaan lukien tarvittaessa arvioidut määrät).

1.3.3   Saamiset ja kerrytettävissä olevat rahamäärät

EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössäännöissä edellytetään, että vaihtoon perustuvat ja muut kuin vaihtoon perustuvat transaktiot esitetään erikseen. Näiden kahden luokan erottamiseksi toisistaan termi ”saamiset” on varattu vaihtoon perustuville transaktioille, kun taas muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista, joissa EU saa arvoa toiselta yhteisöltä antamatta sille suoraan vastineeksi suunnilleen samaa arvoa, käytetään termiä ”kerrytettävissä olevat rahamäärät” (esimerkiksi omiin varoihin liittyvät kerrytettävissä olevat rahamäärät jäsenvaltioilta).

Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista ovat rahoitusinstrumenttien määritelmän mukaisia. Yhteisö luokitteli ne jaksotettuun hankintamenoon arvostetuiksi rahoitusvaroiksi ja arvosti ne tällaisten rahoitusvarojen tapaan.

Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista kirjataan niiden hankintapäivän käypään arvoon, josta on vähennetty mahdollinen arvon alentuminen. Arvon alentuminen todetaan silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei yhteisö pysty perimään kaikkia saataviaan kyseisten rahamäärien alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvon alentumisena kirjattava määrä on omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus. Arvon alentumista vastaava määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

1.3.4   Käteisvarat ja muut rahavarat

Käteisvarat ja muut rahavarat ovat jaksotettuun hankintamenoon arvostettuja rahoitusvaroja. Niihin kuuluvat muun muassa käteinen raha, pankeissa olevat vaadittaessa tai lyhyellä määräajalla maksettavat talletukset ja muut lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, joiden alkuperäinen erääntymisaika on enintään kolme kuukautta.

1.3.5   Velat

Velat sisältävät sekä määrät, jotka liittyvät vaihtoon perustuviin transaktioihin, kuten tavaroiden tai palvelujen ostamiseen, että määrät, jotka liittyvät muihin kuin vaihtoon perustuviin transaktioihin, kuten tuensaajilta saatuihin maksupyyntöihin, avustuksiin tai muuhun EU:n rahoitukseen taikka saatuihin ennakkomaksuihin (ks. liitetieto 1.4.1).

Tuensaajille myönnettyjen avustusten tai muun rahoituksen tapauksessa maksupyynnöt kirjataan maksupyynnössä esitetyn määrän suuruisiksi veloiksi ajankohtana, jona maksupyyntö vastaanotetaan. Kun kyseisten menojen tukikelpoisuus on tarkastettu ja hyväksytty, vastaava velka arvostetaan hyväksyttyyn tukikelpoiseen määrään.

Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta johtuvat velat kirjataan alkuperäiseen määrään laskun saapuessa. Vastaavat menot kirjataan, kun yhteisö on vastaanottanut ja hyväksynyt tavara- tai palvelutoimituksen.

1.3.6   Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi rahoitusveloiksi, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusveloiksi tai takaussopimusveloiksi.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon, mukaan lukien toteutuneet transaktiomenot, ja myöhemmin ne kirjataan jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Ne kirjataan pois taseesta ainoastaan, jos velvoite on täytetty, siitä luovutaan, se kumotaan tai sen voimassaoloaika päättyy.

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat sisältävät johdannaiset, joiden käypä arvo on negatiivinen. Jos takaussopimuksessa edellytetään, että yhteisö suorittaa maksuja rahoitusvälineiden hintojen tai valuuttakurssien muutosten johdosta, takaussopimus on johdannainen. Niitä käsitellään kirjanpidossa kuten tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavia rahoitusvaroja.

Yhteisö kirjaa takaussopimuksen mukaisen velan, kun se tekee sopimuksen, joka velvoittaa takaajan suorittamaan määrättyjä maksuja takauksen haltijalle syntyvän tappion korvaamiseksi, kun määrätty velallinen ei suorita maksua sen erääntyessä velkainstrumentin alkuperäisten tai muutettujen ehtojen mukaisesti. Takaussopimuksen mukaiset velat kirjataan alun perin käypään arvoon.

Myöhempi arvostus riippuu takauksesta johtuvan luottoriskin kehityksestä. Jos luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi (”vaihe 1”), takausvelat arvostetaan 12 kuukaudelta odotettavissa olevien luottotappioiden määrään tai alun perin kirjattuun määrään, josta on tarvittaessa vähennetty kertyneet jaksotukset – sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi. Jos luottoriski on kasvanut merkittävästi (”vaihe 2”), takausvelat arvostetaan koko voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden määrään tai alun perin kirjattuun määrään, josta on tarvittaessa vähennetty kertyneet jaksotukset – sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi.

Rahoitusvelat luokitellaan pitkäaikaisiksi veloiksi lukuun ottamatta niitä omaisuuseriä, joiden eräpäivä on alle 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Takaussopimukset luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, paitsi jos yhteisöllä on ehdoton oikeus lykätä velan suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän raportointipäivästä.

1.3.7   Tulo- ja menojäämät sekä tulo- ja menoennakot

Liiketoimet ja muut tapahtumat kirjataan tilinpäätöstä laadittaessa sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Jos yhteisön toimittamia tavaroita tai palveluita ei vuoden lopussa ole vielä laskutettu tai jos sopimusvelvoite on olemassa (esim. sopimuksen perusteella) vaikka laskua ei vielä ole tehty, tilinpäätöksen merkitään vastaava tulojäämä. Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevat tavarat tai palvelut on vuoden loppuun mennessä jo laskutettu, vastaavat tulot merkitään tilinpäätökseen siirtovelkoihin tuloennakoksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella.

Myös menot kirjataan sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Tilikauden päättyessä menojäämät kirjataan sen määrän mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan siirtovelvoitetta kyseisellä kaudella. Menojäämät lasketaan tilinpitäjän antamien yksityiskohtaisten käytännön toimintaohjeiden mukaisesti. Kyseisillä ohjeilla pyritään varmistamaan, että tilinpäätös antaa todenmukaisen kuvan esitetyistä taloudellisista ja muista tapahtumista. Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevista palveluista tai tavaroista on suoritettu maksu etukäteen, vastaavat menot merkitään tilinpäätökseen siirtosaamisiin menoennakoksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella.

1.4   TUOTTO- JA KULULASKELMA

1.4.1   Tulot

Tuotot sisältävät sen taloudellisen hyödyn tai suorituspotentiaalin bruttomäärän, jonka yhteisö on saanut tai tulee saamaan ja joka johtaa nettovarojen lisäykseen, lukuun ottamatta omistajien tekemistä oman pääoman sijoituksista johtuvaa nettovarojen lisäystä.

Tuotto- ja kululaskelmassa erotetaan kirjaamiseen johtaneen liiketoimen luonteen mukaan tulojen osalta seuraavat erät:

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista ovat veroja ja siirtoja, koska siirtäjä antaa vastaanottavalle yhteisölle varoja ilman, että kyseinen yhteisö antaa siirtäjälle likimäärin vastaavan arvoisen vastikkeen suoraan vaihdossa. Siirrot ovat muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista tulevaisuudessa saatavaa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia veroja lukuun ottamatta. EU:n yhteisöjen osalta siirrot koostuvat enimmäkseen komissiolta saaduista varoista (esimerkiksi perinteisille virastoille myönnettävistä tasapainottavista avustuksista tai delegointisopimuksiin myönnettävästä toimintatuesta).

Yhteisön on kirjattava siirtoihin liittyvä omaisuuserä silloin, kun sillä on aikaisemman tapahtuman (siirto) seurauksena määräysvalta kyseisiin resursseihin ja kun se olettaa saavansa niistä tulevaisuudessa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ja kun niiden käypä arvo voidaan määrittää luotettavasti. Muusta kuin vaihtoon perustuvasta transaktiosta saadut omaisuuseräksi kirjatut resurssit (ts. käteisvarat) kirjataan myös tuotoiksi lukuun ottamatta sitä osuutta, jonka osalta yhteisöllä on olemassa oleva kyseiseen siirtoon liittyvä velvoite (ehto), joka on täytettävä ennen kuin tuotto voidaan kirjata. Tällaista osuutta vastaavat tuotot kirjataan siirtovelaksi siihen asti, kun ehto on täytetty.

Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista

Tavaroiden ja palvelujen myynnistä saatavat tuotot kirjataan silloin, kun niiden omistajuuteen liittyvät riskit ja edut siirtyvät olennaisilta osin ostajalle. Palvelujen tarjoamista koskevaan liiketoimeen liittyviä tuottoja kirjattaessa otetaan huomioon se, missä vaiheessa liiketoimi on tilinpäätöspäivänä.

a)   Korkotuotot ja kulut

Korkotuotot ja kulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Tällä menetelmällä lasketaan rahoitusvaroihin tai velkoihin kuuluvan erän jaksotettu hankintameno ja kohdistetaan korkotuotot ja kulut asianomaiselle kaudelle.

b)   Osinkotuotot

Osinkotuotot ja vastaavien voitonjakojen tuotot kirjataan silloin, kun oikeus maksun saamiseen on syntynyt.

c)   Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen tuotot ja kulut

Tällä tarkoitetaan käyvän arvon voittoja (tuottoja) ja käyvän arvon tappioita (kuluja) näistä rahoitusvaroista, mukaan lukien ne, jotka ovat peräisin valuuttamuunnoksista. Korollisten rahoitusvarojen osalta tämä sisältää myös korot.

d)   Tuotot takaussopimuksista

Tuotot takaussopimuksista (takausmaksu) kirjataan siltä ajalta, jona yhteisö on valmis korvaamaan takauksen haltijalle sille mahdollisesti aiheutuvan luottotappion.

1.4.2   Menot

Kulut ovat tilikauden aikana tapahtuvia taloudellisen hyödyn tai suorituspotentiaalin vähennyksiä, jotka toteutuvat varojen siirtymisenä pois yhteisöstä, varojen arvon alentumisena tai velkojen kasvuna ja johtavat netto-omaisuuserien vähentymiseen. Niihin kuuluvat kulut sekä vaihtoon perustuvista että muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista.

Tavaroiden ja palvelujen ostamiseen liittyvistä vaihtoon perustuvista transaktioista aiheutuvat menot kirjataan silloin, kun yhteisö vastaanottaa ja hyväksyy kyseiset tavarat ja palvelut. Ne arvostetaan laskun osoittamaan alkuperäiseen määrään. Lisäksi sellaisiin jakson aikana yhteisölle toimitettuihin palveluihin liittyvät menot, joita koskevaa laskua ei ole vielä saatu tai hyväksytty, kirjataan tilinpäätöspäivänä kuluksi tuotto- ja kululaskelmaan.

Kulut muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista liittyvät varojen siirtoon tuensaajille, ja ne voidaan jakaa seuraaviin kolmeen ryhmään: saamiset, sopimuksen mukaiset siirrot sekä harkinnanvaraiset avustukset; rahoitusosuudet ja lahjoitukset. Siirrot kirjataan kuluiksi sille jaksolle, jonka aikana siirron perustana oleva tapahtuma toteutuu, edellyttäen, että siirto tapahtuu säännösten mukaisesti tai että siirron valtuuttava sopimus on allekirjoitettu. Lisäksi tuensaajan on täytettävä kaikki tukikelpoisuuskriteerit, ja velvoitteen määrä on voitava arvioida riittävän luotettavasti.

Kun kirjausperusteet täyttävä maksupyyntö vastaanotetaan, tukikelpoinen määrä kirjataan kuluksi. Vuoden lopussa tuensaajien tukikelpoiset menot, joita nämä eivät ole vielä ilmoittaneet, arvioidaan ja kirjataan menojäämäksi.

1.5   EHDOLLISET VARAT JA VELAT

1.5.1   Ehdolliset varat

Ehdollinen omaisuuserä on mahdollinen omaisuuserä, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan yhteisön määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Ehdollinen omaisuuserä ilmoitetaan tilinpäätöksessä silloin kun se todennäköisesti tuottaa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia.

1.5.2   Ehdolliset velat

Ehdollinen velka on joko mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan yhteisön määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa, tai nykyinen velvoite, jos ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois yhteisöstä.

Ehdollinen velka syntyy myös niissä poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti.

Ehdollisia velkoja ei kirjata. Ne ilmoitetaan tilinpäätöksessä, paitsi jos on hyvin epätodennäköistä, että taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentäviä resursseja siirtyy pois rahastosta.

1.6   RAHASTON PÄÄOMA

EKR:oon osallistuvat jäsenvaltiot maksavat rahastoon rahoitusosuuksia EKR:n ohjelmien täytäntöönpanoa varten kunkin EKR:n sisäisen sopimuksen mukaisesti. Sovellettavan oikeusperustan mukaan pääomapyynnöistä eli rahoitusta koskevista pyynnöistä tiettynä vuotena N päätetään neuvoston päätöksellä vuonna N-1. Maksettavat varat kohdennetaan selvästi määritetyille tuleville ajanjaksoille.

Rahoitusosuudet täyttävät omistajilta saatavien rahoitusosuuksien kriteerit (EU:n tilinpäätössääntö nro 1), ja ne katsotaan siksi EKR:n tilinpäätöksessä rahaston pääomaksi. Rahaston pääoma vastaa EKR:oon osallistuvilta jäsenvaltioilta saatavien rahoitusosuuksien kokonaismäärää. Koska rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty, vähennetään avoimesti rahaston kokonaispääomasta (ks. ”Laskelma nettovarojen muutoksista”), taseessa esitetään vain rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty.

Koska maksettavaksi sovitut rahoitusosuudet on kohdennettu määritetyille ajanjaksoille ja EKR:n siihen osallistuviin jäsenvaltioihin kohdistama laillinen maksuvaade koskee vain näitä ajanjaksoja, mahdolliset etukäteen maksetut määrät esitetään pääomaosuuksiin liittyvinä siirtovelkoina otsakkeen ”Velat” alla eikä pääomana, jonka maksamista on pyydetty.

1.7   YHTEISRAHOITUS

Saadut yhteisrahoitusosuudet täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista saaduiksi tuloiksi, joihin sovelletaan ehtoja, ja ne esitetään velkoina jäsenvaltioille, kolmansille maille ja muille tahoille. EKR:n on käytettävä rahoitusosuudet palvelujen tarjoamiseen kolmansille, ja käyttämättä jääneet määrät (saadut rahoitusosuudet) on palautettava. Yhteisrahoitussopimuksiin liittyvät maksamattomat velat vastaavat saatuja yhteisrahoitusosuuksia, joista on vähennetty hankkeeseen liittyvät menot. Ne eivät vaikuta nettovarojen määrään.

Yhteisrahoitushankkeisiin liittyvät kulut kirjataan, kun ne ovat toteutuneet. Vastaava rahoitusosuuksien määrä kirjataan toiminnan tuotoiksi, joten näillä erillä ei ole vaikutusta varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen.

2.   TASEEN LIITETIEDOT

VARAT

2.1   RAHOITUSVARAT

Rahoitusvaroihin kuuluva erä on mikä tahansa omaisuuserä, joka on:

a)

käteisvaraa

b)

toisen yhteisön oman pääoman ehtoinen instrumentti

c)

sopimukseen perustuva oikeus saada toiselta yhteisöltä käteisvaroja tai muita rahoitusvaroja tai vaihtaa rahoitusvaroja tai -velkoja toisen yhteisön kanssa olosuhteissa, jotka mahdollisesti osoittautuvat yhteisölle epäedullisiksi, tai

d)

sopimus, joka tullaan toteuttamaan tai saatetaan toteuttaa yhteisön omina oman pääoman ehtoisina instrumentteina.

Rahoitusvarat luokitellaan seuraavasti: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja käypään arvoon nettovarojen / oman pääoman kautta arvostettavat rahoitusvarat. Rahoitusinstrumenttien luokka määritellään alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana, ja sitä tarkastellaan vuosittain tilinpäätöspäivänä.

EKR:n rahoitusvarat koostuvat tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavista rahoitusvaroista ja lainoista, ja ne ovat seuraavat:

(miljoonaa euroa)

 

31.12.2023

31.12.2022

Pitkäaikaiset

 

 

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

70

61

Lainat

16

5

 

87

67

Lyhytaikaiset

 

 

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

3

3

 

3

3

Yhteensä

89

69

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat 70 miljoonan euron rahoitusvarat liittyvät oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin lähinnä seuraavilla osa-alueilla:

—

uusiutuva kestävä energia Climate Investor One-, ElectriFI- ja GEEREF-rahastojen kautta

—

osallistavan pientilojen ja maaseudun pk-yritysten rahoituksen edistäminen ABC-rahaston kautta

—

taloudellinen osallisuus Ugandassa aBi Financen kautta

—

työpaikkojen ja kestävän kasvun luominen Afrikkaan Boost Africa -aloitteen avulla.

Yhteensä 16 miljoonan euron pitkäaikaiset lainat koskevat kahta osa-aluetta: kestävää maataloutta AgriFIn kautta ja sähkön saantia ja tuotantoa kestävistä energialähteistä ElectriFI-investointivälineen kautta.

Lyhytaikaisten rahoitusvarojen alla olevat 3 miljoonaa euroa liittyvät kokonaisuudessaan ElectriFI-rahoitusvälineestä tehtyyn oman pääoman ehtoiseen sijoitukseen. Sen tarkoituksena on rahoittaa alkuvaiheessa olevia ja pienimuotoisia hankkeita, joissa keskitytään sähkönsaantiin ja -tuotantoon kestävistä energialähteistä kehittyvillä markkinoilla keskittyen erityisesti Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan.

2.2   ENNAKKOMAKSUT

Monissa sopimuksissa määrätään, että ennen kuin työt aloitetaan tai tavarat ja palvelut toimitetaan, on maksettava ennakkomaksu. Maksuaikataulua koskevassa sopimusosuudessa voidaan myös määrätä, että maksuja suoritetaan toimeksiannon edistymisestä annettavien selvitysten perusteella. Ennakkomaksut maksetaan yleensä hankkeen toteuttamismaan tai -alueen valuutassa.

Ennakkomaksun käytölle asetettu määräaika ratkaisee sen, kirjataanko se lyhyt- vai pitkäaikaiseksi ennakkomaksuksi. Ennakkomaksun käyttö määritellään hankkeesta tehdyssä sopimuksessa. Jos ennakkomaksun käytölle asetettu määräaika on 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä, maksu kirjataan lyhytaikaiseksi ennakkomaksuksi. Koska monet EKR:n hankkeista ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, niihin liittyvien ennakkomaksujen on oltava käytettävissä yli vuoden ajan. Tämän vuoksi jotkin ennakkomaksut esitetään pitkäaikaisissa varoissa.

(miljoonaa euroa)

 

Liitetieto

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2023

31.12.2022

Pitkäaikaiset ennakkomaksut

2.2.1

–

–

447

127

574

488

Lyhytaikaiset ennakkomaksut

2.2.2

–

5

113

836

954

1 396

Yhteensä

 

–

5

560

963

1 529

1 884

Ennakkomaksujen kokonaismäärän pieneneminen 356 miljoonalla eurolla 31. joulukuuta 2023 mennessä johtuu pääosin siitä, että 11. EKR:sta tuensaajille maksetut ennakkomaksut vähenivät vuosien 2022 ja 2023 välisenä aikana 1 221 miljoonasta eurosta 963 miljoonaan euroon. Tämä on EKR:n elinkaaren mukaista ja liittyy myös avoinna olevien sopimusten määrän kehitykseen. Yhdennentoista EKR:n sopimukset oli saatu tehtyä, kun raukeamislauseke tuli voimaan vuoden 2020 lopussa. Tammikuun 1. päivästä 2021 lähtien 11. EKR:n puitteissa ei ole voitu enää tehdä rahoitussopimuksia, mutta voimassa olevien sopimusten mukaisia erillissopimuksia voidaan kuitenkin edelleen tehdä. Tämän vuoksi uusien sopimusten arvo pieneni vuosien 2021 ja 2022 välillä 2 118 miljoonasta eurosta 853 miljoonaan euroon ja oli 860 miljoonaa euroa vuonna 2023.

Kymmenennen EKR:n ennakkomaksut vähenivät 648 miljoonasta eurosta 560 miljoonaan euroon vuosien 2022 ja 2023 välisenä aikana, mikä vastaa vuonna 2021 havaittua tavanomaista suuntausta ja EKR:n elinkaarta.

Pitkäaikaisista ennakkomaksuista 427 miljoonaa euroa liittyy Afrikkaa varten perustetun EU:n infrastruktuurirahaston, jäljempänä ’infrastruktuurirahasto’, puitteissa tehtyä kahta sopimusta koskevaan avoimeen ennakkomaksuun. Infrastruktuurirahaston tavoitteena on tukea infrastruktuurihankkeita taloudellisesti myöntämällä niille avustuksia hankkeiden rahoittajien tarjoaman pitkäaikaisen rahoituksen ohella. Tällaisten avustusten myöntäminen kannustaa osallistuvia rahoituslaitoksia tarjoamaan pitkäaikaista rahoitusta. Infrastruktuurirahaston toimien katsottiin sopimusten allekirjoitusajankohtana kuuluvan asianmukaisesti sopimuksen soveltamisalaan (rahoitusinstrumentteja koskevaa mallia ei ollut vielä saatavilla, eikä asetuksessa mainittu tämäntyyppisiä instrumentteja). Näiden sopimusten nojalla suoritetut maksut kirjattiin näin ollen ennakkomaksuiksi eikä rahoitusinstrumentin osaksi. Koska infrastruktuurirahaston toteuttamat toimet ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, sen vanhoja ennakkomaksuja kuitataan vuosittain hyvin vähän ja ennakkomaksujen kuittaus jakautuu vuosien ajalle. Sen vuoksi 427 miljoonan euron avoimet ennakkomaksut luokiteltiin uudelleen pitkäaikaisiksi, jotta ne vastaisivat paremmin hankeolosuhteita (ks. liitetieto 3.4).

2.2.1   Pitkäaikaiset ennakkomaksut hallinnointitavan mukaan jaoteltuina

(miljoonaa euroa)

 

31.12.2023

31.12.2022

Suora hallinnointi

 

 

Toteuttajana:

 

 

Komissio

15

11

EU:n toimeenpanovirastot

2

10

EU:n edustustot

7

7

 

24

28

Välillinen hallinnointi

 

 

Toteuttajana:

 

 

EIP ja EIR

436

181

Kansainväliset järjestöt

74

221

Julkisen palvelun tehtäviä hoitavat yksityisoikeudelliset yhteisöt

16

16

Julkisoikeudelliset yhteisöt

17

25

Kolmannet maat

7

16

EU:n elimet ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

–

1

 

550

460

Yhteensä

574

488

2.2.2   Lyhytaikaiset ennakkomaksut

(miljoonaa euroa)

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2023

31.12.2022

Ennakkomaksut, brutto

–

7

749

4 150

4 906

5 616

Kuitattu tilikausien erottamisen yhteydessä

–

(2 )

(636 )

(3 314 )

(3 952 )

(4 220 )

Yhteensä

–

5

113

835

954

1 396

2.2.3   Lyhytaikaiset ennakkomaksut hallinnointitavan mukaan jaoteltuina

(miljoonaa euroa)

 

31.12.2023

31.12.2022

Suora hallinnointi

 

 

Toteuttajana:

 

 

Komissio

55

85

EU:n toimeenpanovirastot

3

10

EU:n edustustot

82

105

 

140

200

Välillinen hallinnointi

 

 

Toteuttajana:

 

 

EIP ja EIR

87

209

Kansainväliset järjestöt

431

642

Julkisen palvelun tehtäviä hoitavat yksityisoikeudelliset yhteisöt

78

96

Julkisoikeudelliset yhteisöt

98

116

Kolmannet maat

119

131

EU:n elimet ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

1

2

 

814

1 196

Yhteensä

954

1 396

2.2.4   Ennakkomaksujen osalta saadut vakuudet

Vakuuksilla suojataan ennakkomaksuja. Vakuudet raukeavat, kun viimeinen hankkeeseen liittyvä maksu on suoritettu.

(miljoonaa euroa)

 

31.12.2023

31.12.2022

Ennakkomaksujen osalta saadut vakuudet

32

37

Tämä 32 miljoonaa euroa koostuu vakuuksista, joiden tarkoituksena on suojata osana suoraa hallinnointia maksettuja ennakkomaksuja. Vakuuden edunsaaja on EKR. Suurin osa ennakkomaksuista maksetaan kuitenkin osana välillistä hallinnointia, jolloin vakuuden edunsaajana ei ole EKR vaan hankintaviranomainen. Vaikka EKR ei ole edunsaaja, kyseiset vakuudet toimivat sen omaisuuserien vakuutena. Vuonna 2023 näiden vakuuksien kokonaisarvo oli 426 miljoonaa euroa.

2.3   RAHOITUSOSUUDET ERITYISRAHASTOIHIN

Tässä kohdassa esitetään EU:n Afrikka-hätärahastoon ja EU:n Bêkou-erityisrahastoon maksetut rahoitusosuudet. Rahoitusosuuksista on vähennetty erityisrahastojen kulut, ja ne kirjataan EKR:n varoiksi.

EKR hallinnoi rahoitusosuuksia suoraan ja huolehtii niiden käyttämisestä.

(miljoonaa euroa)

 

Rahoitusosuudet, netto, 31.12.2022

Vuonna 2023 maksetut rahoitusosuudet

Erityisrahastojen nettokulut vuonna 2023

Rahoitusosuudet, netto, 31.12.2023

Afrikka

243

231

(287 )

186

Bêkou

11

43

(24 )

30

Yhteensä

254

274

(311 )

216

Maksetut rahoitusosuudet pienenivät vuosien 2022 ja 2023 välisenä aikana 330 miljoonasta eurosta 274 miljoonaan euroon. Tämä johtui molempien erityisrahastojen asteittaisesta lakkauttamisesta seurauksena olleesta kulujen vähenemisestä. Vuoden 2021 lopussa EU:n Afrikka-hätärahasto ja Bêkou-erityisrahasto saavuttivat toimintansa huipun, kun niiden sopimustentekokausi päättyi. Sen jälkeen aloitettu erityisrahastojen asteittainen lakkauttaminen johti avoinna olevien sopimusten määrän vähenemiseen ja sitä kautta kulujen vähenemiseen.

2.4   VAIHTOON PERUSTUVAT SAAMISET JA MUUT KUIN VAIHTOON PERUSTUVAT KERRYTETTÄVISSÄ OLEVAT RAHAMÄÄRÄT

Vaihtoon perustuvat transaktiot ovat transaktioita, joissa yhteisö vastaanottaa varoja tai palveluja tai joilla mitätöidään velka ja joissa annetaan toiselle osapuolelle suoraan vastineeksi suunnilleen sama arvo (ensisijaisesti tavaroiden, palvelujen tai varojen käytön muodossa). Muut kuin vaihtoon perustuvat transaktiot ovat transaktioita, joissa yhteisö joko saa arvon toiselta yhteisöltä antamatta suoraan vastineeksi suunnilleen samaa arvoa tai antaa arvon toiselle yhteisölle saamatta vastineeksi suoraan suunnilleen samaa arvoa.

2.4.1   Pitkäaikaiset vaihtoon perustuvat saamiset

EKR:llä oli 31. joulukuuta 2023 yhteensä 5 miljoonaa euroa pitkäaikaisia vaihtoon perustuvia saamisia, jotka koostuivat pääasiassa useiden rahoitusvälineiden menoennakoista.

2.4.2   Vaihtoon perustuvat saamiset ja muuhun kuin vaihtoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät

(miljoonaa euroa)

 

Liitetieto

31.12.2023

31.12.2022

Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

2.4.2.1

13

15

Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista

2.4.2.2

12

12

Yhteensä

 

24

27

2.4.2.1   Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

(miljoonaa euroa)

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2023

31.12.2022

Tuensaajat

–

3

44

9

55

56

Julkisoikeudelliset yhteisöt

–

4

13

2

19

19

Kolmannet maat

–

1

4

1

6

7

Arvon alentuminen

–

(7 )

(55 )

(6 )

(68 )

(67 )

Yhteensä

–

1

7

5

13

15

2.4.2.2   Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista

(miljoonaa euroa)

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2023

31.12.2022

Tulojäämät

-

-

-

1

1

1

EKR:jen väliset tilit

–

(200 )

426

(225 )

–

1

Muut

–

–

4

7

11

10

Yhteensä

–

(200 )

430

(218 )

12

12

Kaikkien EKR:jen kassavarat on tehokkuussyistä otettu 11. EKR:oon. Tämä edellyttää EKR:jen välisiä siirtoja, joiden vaikutukset tasoitetaan EKR:jen taseiden välillä EKR:jen välisillä yhdystileillä.

Otsake ”Muut” koostuu pääasiassa rahoitusvälineisiin liittyvistä saamisista. Otsakkeen ”Muut” 11 miljoonan euron saamisista 4 miljoonaa euroa liittyy Energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden maailmanlaajuiseen rahastoon (GEEREF) ja 7 miljoonaa euroa Climate Investor One -rahastoon.

2.5   KÄTEISVARAT JA MUUT RAHAVARAT (5)

Käteisvarat ja muut rahavarat, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ovat rahoitusinstrumentteja. Niihin kuuluvat muun muassa käteinen raha, pankeissa olevat vaadittaessa tai lyhyellä määräajalla maksettavat talletukset (kuten käyttötilit ja säästötilit) ja muut lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, joiden alkuperäinen erääntymisaika on enintään kolme kuukautta.

(miljoonaa euroa)

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2023

31.12.2022

Erityistilit

 

 

 

 

 

 

Keskuspankit

–

–

–

341

341

835

 

–

–

–

341

341

835

Käyttötilit

 

 

 

 

 

 

Liikepankit

–

–

–

193

193

161

Rahoitusvälineisiin liittyvät käteisvarat

–

–

–

67

67

31

 

–

–

–

260

260

192

Yhteensä

–

–

–

601

601

1 027

Käteisvarat ja muut rahavarat vähenivät 426 miljoonalla eurolla, mikä johtuu pääasiassa keskuspankeissa pidettyjen käteisvarojen määrän supistumisesta. Tämän vähennyksen voidaan katsoa johtuvan siitä, että maksettavaksi pyydetyt rahoitusosuudet vähenivät vuosien 2022 ja 2023 välisenä aikana 2 500 miljoonasta eurosta 1 800 miljoonaan euroon. Lisäksi jäsenvaltiot saivat 43 miljoonan euron palautuksen 9. EKR:n vuoden 2023 ensimmäisestä erästä, kun taas Yhdistynyt kuningaskunta pyysi, että sen vuoden 2023 toista ja kolmatta erää varten maksamat 154 miljoonan euron rahoitusosuudet vähennettäisiin sen jäljellä olevasta osuudesta 10. ja 11. EKR:ssa (ks. liitetieto 2.9.1).

Kuten edellisinäkin vuosina, keskuspankkien tileillä oli enemmän käteisvaroja kuin liikepankkien tileillä, jotta vastapuoliriskiä voitiin rajoittaa (ks. liitetieto 5.1).

VELAT

2.6   RAHOITUSVELAT

Rahoitusvelka on mikä tahansa velka, joka on

a)

sopimukseen perustuva velvollisuus luovuttaa käteisvaroja tai muita rahoitusvaroja toiselle yhteisölle, tai vaihtaa rahoitusvaroja tai -velkoja toisen yhteisön kanssa olosuhteissa, jotka mahdollisesti osoittautuvat yhteisölle epäedullisiksi, tai

b)

sopimus, joka tullaan toteuttamaan tai saatetaan toteuttaa yhteisön omina oman pääoman ehtoisina instrumentteina.

Rahoitusvelat luokitellaan seuraavasti: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat, muut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat tai takaussopimusvelat.

(miljoonaa euroa)

 

Liitetieto

31.12.2023

31.12.2022

Pitkäaikaiset

 

 

 

Rahoitusvaraukset

2.2.62.6.1

3

1

Takausvelat

2.6.2

1

1

Muut rahoitusvelat

2.6.3

1

2

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat

2.6.4

1

3

Yhteensä

 

5

7

2.6.1   Rahoitusvaraukset

Nämä varaukset perustuvat arvioituihin luottotappioihin eri rahoitusvälineistä myönnetyistä lainoista.

(miljoonaa euroa)

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2023

31.12.2022

Rahoitusvaraukset

–

–

–

3

3

1

Taulukossa esitetty 3 miljoonaa euroa perustuu arvioituun tappioon, joka liittyy seuraavista rahoitusvälineistä myönnettyihin lainoihin: ElectriFI CW, ElectriFI CW II ja AgriFI Regional ACP.

2.6.2   Takaukset

Nämä varaukset perustuvat arvioituihin tappioihin eri rahoitusvälineistä myönnetyistä takauksista, ja valtuutetut yhteisöt voivat myöntää omissa nimissään EKR:n puolesta ja EU:n riskillä. Takauksiin liittyvä EKR:n rahoitusriski on kuitenkin rajattu, ja takauksiin perustuvien maksuvaatimusten kattamiseksi tarvittavat varat rahoitetaan asteittain.

(miljoonaa euroa)

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2023

31.12.2022

Takausvelat

–

–

–

1

1

1

Taulukossa esitetty miljoona euroa perustuu arvioituun tappioon, joka liittyy Euritz-rahoitusvälineestä myönnettyyn 11 miljoonan euron takaukseen (ks. liitetieto 3.2.1).

2.6.3   Muut rahoitusvelat

(miljoonaa euroa)

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2023

31.12.2022

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat

–

–

–

1

1

2

Tämä 1 miljoonan euron määrä liittyy pääasiassa ABI Finance -rahoitusvälineestä johtuviin velkoihin.

2.6.4   Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat ovat EKR:n yhteisrahoitussopimusten yhteydessä saamia varoja. EKR:n on käytettävä näitä rahoitusosuuksia sovittujen palvelujen toimittamiseen kolmansille osapuolille ja palautettava käyttämättömät varat rahoittajille. Yhteisrahoitusosuuksien käytön ajoitus ratkaisee sen, ilmoitetaanko niihin liittyvät velat lyhyt- vai pitkäaikaisina velkoina.

Vuoden lopussa tehdään tapauskohtainen arvio kaikista yhteisrahoitusosuuksiin liittyvistä veloista, ja kaikki määrät, joita ei todennäköisesti käytetä seuraavien 12 kuukauden aikana, katsotaan pitkäaikaisiksi veloiksi. Nykyiset määrät on esitetty liitetiedossa 2.7.2.

(miljoonaa euroa)

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2023

31.12.2022

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät pitkäaikaiset velat

–

–

–

1

1

3

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät lyhytaikaiset velat

–

–

18

23

41

46

Yhteensä

–

–

19

24

42

49

2.7   VELAT

Velat ovat maksuja, jotka suoritetaan tavaroista tai palveluista, jotka on vastaanotettu tai toimitettu ja jotka – toisin kuin menojäämät – on jo laskutettu tai joista on tehty asianmukainen sopimus toimittajan kanssa. Velat voivat liittyä sekä vaihtoon perustuviin transaktioihin, kuten tavaroiden tai palvelujen ostamiseen, että muihin kuin vaihtoon perustuviin transaktioihin, kuten avustusten saajilta saatuihin maksupyyntöihin, ennakkomaksuihin tai muuhun EU:n rahoitukseen.

(miljoonaa euroa)

 

Liitetieto

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2023

31.12.2022

Lyhytaikaiset velat

2.7.1

–

-

50

210

260

230

Muut velat

2.7.2

–

0

14

118

132

196

Yhteensä

 

–

0

63

328

391

426

2.7.1   Lyhytaikaiset velat

(miljoonaa euroa)

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2023

31.12.2022

Tuensaajat ja toimittajat

–

2

7

89

98

63

Kolmannet maat

–

–

3

29

32

126

Julkisoikeudelliset yhteisöt

–

–

19

110

129

41

Muut lyhytaikaiset velat

–

(2 )

20

(18 )

–

–

Yhteensä

–

–

50

210

260

230

Velat koostuvat suurelta osin EKR:n saamista menoilmoituksista, jotka koskevat tuensaajille myönnettyjä avustuksia. Koko menoilmoituksessa ilmoitettu määrä kirjataan velaksi, kun menoilmoitus on vastaanotettu. Tukikelpoisuustarkastuksen jälkeen tuensaajille maksetaan ainoastaan tukikelpoiset määrät. Tilikautta päätettäessä analysoidaan maksattamatta olevat maksupyynnöt ja niihin liittyvät arvioidut tukikelpoiset määrät kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Arvioidut tukikelvottomat määrät kirjataan muihin lyhytaikaisiin velkoihin.

Julkisoikeudellisiin yhteisöihin ja tavarantoimittajiin liittyvien velkojen lisäys johtuu sellaisten laskujen määrän kasvusta, joita ei ollut vielä maksettu ennen tilikauden päättymistä. Sitä vastoin velat kolmansille valtioille vähenivät pääasiassa siksi, että Etiopialle myönnettävää budjettitukea koskeva 60 miljoonan euron lasku peruttiin vuonna 2023. Lasku oli ollut keskeytettynä marraskuusta 2020 lähtien maan tilanteen vuoksi.

2.7.2   Muut velat

(miljoonaa euroa)

 

Liite-tieto

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2023

31.12.2022

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät velat

2.6.4

–

–

18

23

41

46

Pääomaosuuksiin liittyvät siirtovelat

2.7.2.1

–

–

–

88

88

147

Muut velat

 

–

–

(5 )

7

3

2

Yhteensä

 

–

–

14

117

132

196

2.7.2.1   Pääomaosuuksiin liittyvät siirtovelat

Yhteensä 7,8 miljoonaa euroa pääomaosuuksiin liittyviä siirtovelkoja liittyy 9. EKR:n hankkeista vapautuneiden tai käyttämättä jääneiden varojen palauttamiseen jäsenvaltioille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle (ks. liitetieto 2.9.1). Jäsenvaltiot hyväksyivät sen, että palautettavat määrät kuitataan 11. EKR:n rahoitusosuuksista ensimmäisen rahoitusosuuksien suorittamispyynnön yhteydessä vuonna 2024.

Palautusten lisäksi 80 miljoonaa euroa liittyy Yhdistyneen kuningaskunnan ennakolta maksamaan vuoden 2024 ensimmäiseen erään. Tästä summasta vähennettiin 8 miljoonaa euroa Yhdistyneen kuningaskunnan jäljellä olevasta osuudesta 10. ja 11. EKR:n käyttämättömistä varoista. Erosopimuksen 152 artiklan mukaan Yhdistynyt kuningaskunta pysyy EKR:n osapuolena 11. EKR:n ja kaikkien sellaisten aiempien EKR:jen osalta, joiden toiminta ei ole päättynyt, niiden päättymiseen saakka. Yhdistynyt kuningaskunta sitoutuu tältä osin noudattamaan samoja velvoitteita kuin jäsenvaltiot (ks. liitetieto 2.9.1).

2.8   MENOJÄÄMÄT

Menojäämät ovat maksuja, jotka suoritetaan tavaroista tai palveluista, jotka on vastaanotettu tai toimitettu, mutta joita – toisin kuin velkoja – ei ole vielä laskutettu tai joista ei ole vielä tehty asianmukaista sopimusta toimittajan kanssa. Menojäämien laskenta perustuu avointen talousarviositoumusten määrään vuoden lopussa. Se osuus arvioiduista menojäämistä, joka liittyy maksettuihin ennakkomaksuihin, on kirjattu ennakkomaksujen vähennykseksi.

(miljoonaa euroa)

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2023

31.12.2022

Menojäämät

–

–

129

854

983

1 130

Muut menojäämät ja tuloennakot

–

–

–

1

1

2

Yhteensä

–

–

129

855

984

1 131

Menojäämät muodostuvat sellaisista voimassa oleviin tai päättyneisiin sopimuksiin liittyvistä arvioiduista toimintamenoista, joista ei ole vielä hyväksytty maksupyyntöjä ja joiden tapauksessa tuensaajille aiheutuneet tukikelpoiset menot on arvioitu käyttämällä parhaita tilinpäätöksen laatimisajankohtana saatavilla olleita tietoja. On huomattava, että laajamittaisesta päivittäisestä toiminnasta saatuja tietoja, kuten raportointipäivän jälkeen allekirjoitettuja sopimusten pidennyksiä, ei oteta järjestelmällisesti huomioon, eikä niiden mahdollista vaikutusta menojäämiin voida luotettavasti arvioida. Maksettuihin ennakkomaksuihin liittyvä osuus arvioiduista menojäämistä on kirjattu ennakkomaksujen vähennykseksi (ks. liitetieto 2.2 yllä).

Menojäämien väheneminen 147 miljoonalla eurolla selittyy sellaisten sopimusten määrän vähenemisellä, joihin liittyvät menojäämät oli arvioitava. Menojäämien väheneminen on EKR:n elinkaaren ja avointen sopimusten määrän mukaista.

NETTOVARAT

2.9   RAHASTON PÄÄOMA

EKR:oon osallistuvat jäsenvaltiot maksavat rahastoon rahoitusosuuksia EKR:n ohjelmien täytäntöönpanoa varten kunkin EKR:n sisäisen sopimuksen mukaisesti. Sovellettavan oikeusperustan mukaan pääomapyynnöistä eli rahoitusta koskevista pyynnöistä tiettynä vuotena N päätetään neuvoston päätöksellä vuonna N-1. Maksettavat varat kohdennetaan selvästi määritetyille tuleville ajanjaksoille.

Rahoitusosuudet täyttävät omistajilta saatavien rahoitusosuuksien kriteerit (EU:n tilinpäätössääntö nro 1), ja ne katsotaan siksi EKR:n tilinpäätöksessä rahaston pääomaksi. Rahaston pääoma vastaa EKR:oon osallistuvilta jäsenvaltioilta saatavien rahoitusosuuksien kokonaismäärää. Koska rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty, vähennetään rahaston kokonaispääomasta (ks. ”Laskelma nettovarojen muutoksista”), taseessa esitetään vain rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty.

Koska maksettavaksi sovitut rahoitusosuudet on kohdennettu määritetyille ajanjaksoille ja EKR:n siihen osallistuviin jäsenvaltioihin kohdistama laillinen maksuvaade koskee vain näitä ajanjaksoja, mahdolliset etukäteen maksetut määrät esitetään pääomaosuuksiin liittyvinä siirtovelkoina otsakkeen ”Velat” alla eikä pääomana, jonka maksamista on pyydetty.

2.9.1   Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t

(miljoonaa euroa)

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

Yhteensä

Rahaston pääoma

12 164

10 464

20 960

29 367

72 955

Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty

–

(15 )

-

(7 840 )

(7 855 )

Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, 31.12.2022

12 164

10 450

20 960

21 527

65 100

Rahaston pääoma

–

10 442

20 834

29 331

60 607

Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty

–

–

-

(6 040 )

(6 040 )

Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, 31.12.2023

–

10 442

20 834

23 290

54 566

Rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty, tarkoittaa määriä, joita jäsenvaltioita ei ole vielä pyydetty maksamaan. Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, tarkoittaa rahoitusosuuksia, joiden maksamista EKR on pyytänyt ja jotka jäsenvaltiot ovat siirtäneet kassatileille (ks. jäljempänä liitetieto 2.9.2).

Neuvoston päätöksellä (EU) 2023/2586 (6) kahdeksannen ja yhdeksännen EKR:n perustamisesta tehdyissä sisäisissä sopimuksissa tarkoitettuja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia vähennettiin vastaavasti yhdeksännestä EKR:sta vapautuneella 7,8 miljoonan euron määrällä. Tästä vähennyksestä seuraavat palautukset kuitataan 11. EKR:n puitteissa pyydetystä lisärahoituksesta. Itse asiassa palautus vähennetään vuoden 2024 ensimmäisestä erästä (ks. liitetieto 2.7.2.1).

Erosopimuksen 153 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta pysyy EKR:n osapuolena kaikkien ohjelmien päättämiseen asti, mutta sen osuutta 8., 9. ja 10. EKR:n maksamattomista ja vapautuneista varoista ei voida käyttää uudelleen. Vuonna 2023 Yhdistynyt kuningaskunta pyysi, että sen vuoden 2023 toinen ja kolmas erä kuitattaisiin käyttämällä sen jäljellä olevaa osuutta 10. ja 11. EKR:n varannosta. Lisäksi Yhdistyneelle kuningaskunnalle palautettiin 8 miljoonaa euroa sen vuoden 2024 ensimmäistä erää varten (ks. liitetieto 2.7.2.1). Tämän seurauksena 10. EKR:n rahaston pääoma pieneni 126 miljoonalla eurolla ja 11. EKR:n rahaston pääoma 36 miljoonalla eurolla.

Kahdeksannen EKR:n toiminta päättyi tosiasiallisesti vuonna 2021, jolloin operatiivinen toiminta ja kaikki rahoituspäätökset saatiin päätökseen. Tästä huolimatta 8. EKR:n päättämistä ei ollut täysin otettu huomioon vuoden 2021 tilinpäätöksessä. Kahdeksannen EKR:n tilien päättäminen käsitellään nettovarojen muutoksia kuvaavassa konsolidoidussa laskelmassa vuoden 2023 tapahtumana. Vuonna 2023 kahdeksannen EKR:n nettovarallisuus, yhteensä 180 miljoonaa euroa, siirrettiin yhdeksänteen EKR:oon, jolloin kahdeksannen EKR:n kirjanpito saatiin päätökseen. Maksettavaksi määrätyn pääoman ja varantojen mahdolliset käyttämättä jääneet varat käytettiin edellisten vuosien taloudellisen tuloksen kattamiseen, ja jäljelle jääneet varat siirrettiin yhdeksänteen EKR:oon yhdeksänteen EKR:oon sovellettavan varainhoitoasetuksen 3 osan säännösten mukaisesti.

2.9.2   Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty, ja rahaston pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – erittely jäsenvaltioittain ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta

(miljoonaa euroa)

Rahoitusosuudet 11. EKR:sta

%

Maksua ei pyydetty, 31.12.2022

Maksua pyydetty vuonna 2023

Maksua ei pyydetty, 31.12.2023

Itävalta

2,40

188

(43 )

145

Belgia

3,25

255

(58 )

196

Bulgaria

0,22

17

(4 )

13

Kroatia

0,23

18

(4 )

14

Kypros

0,11

9

(2 )

7

Tšekki

0,80

63

(14 )

48

Tanska

1,98

155

(36 )

120

Viro

0,09

7

(2 )

5

Suomi

1,51

118

(27 )

91

Ranska

17,81

1 397

(321 )

1 076

Saksa

20,58

1 614

(370 )

1 243

Kreikka

1,51

118

(27 )

91

Unkari

0,61

48

(11 )

37

Irlanti

0,94

74

(17 )

57

Italia

12,53

982

(226 )

757

Latvia

0,12

9

(2 )

7

Liettua

0,18

14

(3 )

11

Luxemburg

0,26

20

(5 )

15

Malta

0,04

3

(1 )

2

Alankomaat

4,78

375

(86 )

289

Puola

2,01

157

(36 )

121

Portugali

1,20

94

(22 )

72

Romania

0,72

56

(13 )

43

Slovakia

0,38

29

(7 )

23

Slovenia

0,22

18

(4 )

14

Espanja

7,93

622

(143 )

479

Ruotsi

2,94

230

(53 )

178

Yhdistynyt kuningaskunta

14,68

1 151

(264 )

887

Yhteensä

100,00

7 840

(1 800 )

6 040

Koska 8., 9. ja 10. EKR:n koko pääoman maksamista on pyydetty ja se on maksettu kokonaisuudessaan edellisinä vuosina, vuonna 2023 on pyydetty maksettavaksi 1 800 miljoonaa euroa, jotka liittyvät kokonaan 11. EKR:oon. Pääoma, jonka maksamista on pyydetty, pieneni vuosien 2022 ja 2023 välillä 2 500 miljoonasta eurosta 1 800 miljoonaan euroon.

2.9.3   Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – siirrot toiminnassa olevien EKR:jen välillä

(miljoonaa euroa)

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

Yhteensä

Saldo 31.12.2021

(2 512 )

2 018

101

394

–

Varojen siirrot aiemmista EKR:ista 10. EKR:n suoritusvaraukseen

(1 )

(8 )

9

–

–

Varojen siirrot aiemmista EKR:ista 11. EKR:n suoritusvaraukseen

–

–

(148 )

148

–

Saldo 31.12.2022

(2 513 )

2 010

(38 )

541

–

Varojen siirrot aiemmista EKR:ista 8. EKR:n suoritusvaraukseen

2 762

(2 762 )

 

–

–

Varojen siirrot aiemmista EKR:ista 10. EKR:n suoritusvaraukseen

427

(432 )

6

–

–

Varojen siirrot aiemmista EKR:ista 11. EKR:n suoritusvaraukseen

(676 )

676

(87 )

87

–

Saldo 31.12.2023

–

(509 )

(120 )

628

–

Tähän kohtaan sisältyvät toiminnassa olevien EKR:jen välillä siirretyt varat.

Cotonoun sopimuksen tultua voimaan kaikki aikaisempien, toiminnassa olevien EKR:jen käyttämättä jääneet varat on siirretty viimeksi avattuun EKR:oon sitoumusten vapauttamisen jälkeen. Euroopan kehitysrahastojen välillä siirrettävät varat kasvattavat kohderahaston määrärahoja ja vähentävät alkuperärahaston määrärahoja. Kymmenennen ja yhdennentoista EKR:n suoritusvarauksiin siirrettyjä varoja voidaan sitoa ainoastaan tietyin edellytyksin sisäisten sopimusten mukaisesti.

Vaikka 8. EKR:n tilit päätettiin virallisesti vuonna 2021, tämä ei näkynyt vuoden 2021 tilinpäätöksessä. Vuonna 2023 aiempien EKR:jen mahdolliset varaukset ja tappiot siirrettiin 9. EKR:oon (ks. liitetieto 2.9.1 edellä).

3.   TUOTTO- JA KULULASKELMAN LIITETIEDOT

TULOT

(miljoonaa euroa)

 

Liitetieto

2023

2022

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

3.1

14

18

Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista

3.2

52

80

Yhteensä

 

65

98

3.1   TUOTOT MUISTA KUIN VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista liittyvät transaktioihin, joissa siirtäjä antaa vastaanottavalle yhteisölle varoja ilman, että kyseinen yhteisö antaa siirtäjälle likimäärin vastaavan arvoisen vastikkeen suoraan vaihdossa. Otsakkeeseen sisältyvät pääasiassa komissiolta varainhoitovuoden aikana saadut määrät ja takaisin perityt toimintamenot.

(miljoonaa euroa)

 

Liitetieto

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

2023

2022

Varojen takaisinperintä

 

–

–

1

4

6

17

Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät tuotot

3.1.1

–

–

–

8

8

(4 )

Yhteensä

 

–

–

2

12

14

18

Muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista saatavat tuotot voidaan jakaa hallinnointitavan mukaan seuraavasti:

(miljoonaa euroa)

 

2023

2022

Suora hallinnointi

 

 

Toteuttajana:

 

 

Komissio

–

1

EU:n edustustot

5

(3 )

 

5

(2 )

Välillinen hallinnointi

 

 

Toteuttajana:

 

 

Kolmannet maat

6

13

Julkisoikeudelliset yhteisöt

–

(3 )

Kansainväliset järjestöt

3

7

Julkisen palvelun tehtäviä hoitavat yksityisoikeudelliset yhteisöt

–

3

 

9

20

Yhteensä

14

18

3.1.1   Yhteisrahoitusosuuksiin liittyvät tuotot

Saadut yhteisrahoitusosuudet täyttävät edellytykset, joiden mukaan ne voidaan katsoa sellaisiksi muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista saaduiksi tuloiksi, joihin sovelletaan ehtoja. Niiden ei tämän vuoksi pitäisi saantihetkellä vaikuttaa tuotto- ja kululaskelmaan. Yhteisrahoitusosuudet säilytetään veloissa (ks. liitetieto 2.6.4 ja 2.7.2) siihen asti, kun niihin liittyvät ehdot on täytetty eli tukikelpoiset menot ovat aiheutuneet (ks. liitetieto 3.5). Menoja vastaava määrä kirjataan tämän jälkeen tuotto- ja kululaskelmaan yhteisrahoitusosuuksista saatuina muina kuin vaihtoon perustuvina tuottoina. Tämän seurauksena vaikutus tilikauden taloudelliseen tulokseen on nolla.

3.2   TUOTOT VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

(miljoonaa euroa)

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

2023

2022

Rahoitustuotot

–

–

(1 )

10

9

3

Muut tuotot

–

2

4

37

43

77

Yhteensä

–

2

4

46

52

80

Otsakkeessa ”Rahoitustuotot” oleva 9 miljoonan euron määrä muodostuu pääasiassa maksamattomista perintämääräyksistä kertyneistä koroista, ennakkomaksuista kertyneistä koroista ja rahoitusvälineistä saatavista tuloista.

Muut tuotot muodostuvat pääasiassa kurssivoitoista. Vastaavat kurssitappiot kirjataan muihin menoihin (ks. liitetieto 3.7).

KULUT

3.3   MUIDEN YHTEISÖJEN TOTEUTTAMAT MENOT

(miljoonaa euroa)

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

2023

2022

Teknisen avun kulut

–

–

–

3

3

1

Kolmen miljoonan euron määrä koostuu useiden rahoitusvälineiden teknisen avun menoista.

3.4   TUKIVÄLINEET

(miljoonaa euroa)

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

2023

2022

Ohjelmoitava apu

–

–

33

808

841

1 307

Makrotaloudellinen tuki

–

7

–

–

7

4

Alakohtaiset politiikat

–

(1 )

–

–

(1 )

–

AKT-valtioiden väliset hankkeet

–

–

128

651

779

896

Hätäapu

–

(7 )

113

124

230

118

Institutionaalinen tuki

–

–

–

12

12

6

Vientitulojen vaihtelun kompensaatio

–

–

2

–

2

–

Rahoitusosuudet erityisrahastoihin

–

–

–

311

311

458

Yhteensä

–

(1 )

276

1 906

2 181

2 789

EKR:n toimintamenot liittyvät eri välineisiin, ja menon tyyppi määräytyy sen mukaan, miten maksut suoritetaan ja miten varoja hallinnoidaan.

Toimintamenojen väheneminen 608 miljoonalla eurolla vuonna 2023 johtui pääasiassa 11. EKR:n menojen vähenemisestä (2 489 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 1 906 miljoonaa euroa vuonna 2023). Tämä vähennys selittyy suurelta osin ohjelmoitavaan apuun, AKT-valtioiden välisiin hankkeisiin ja erityisrahastoihin osoitettuihin rahoitusosuuksiin liittyvien kulujen vähenemisellä (ks. liitetieto 2.3). Tästä huolimatta hätäapuun liittyvät menot kasvoivat 105 miljoonalla eurolla. Menojen kasvu on seurausta neuvoston 12. heinäkuuta 2022 antamasta päätöksestä, jonka mukaan 10. EKR:n ja 11. EKR:n varoja käytetään uudelleen Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aiheuttaman ruokaturvakriisin ja talouden häiriötilan johdosta toteutettavien toimien rahoittamiseen AKT-maissa.

AKT-valtioiden välisiin hankkeisiin liittyvien menojen vähennys selittyy kahden infrastruktuurirahastoon kuuluvan hankkeen menojäämien vähenemisellä. Koska näitä kahta hanketta ei panna täytäntöön säännöllisesti ja koska raporttia ei ole, avoimet ennakkomaksut on luokiteltu uudelleen pitkäaikaisiksi eikä näille hankkeille ole laskettu menojäämiä vuodelle 2023. AKT-valtioiden välisiin hankkeisiin liittyviin menoihin on kuitenkin vaikuttanut se, että viime vuoden 130 miljoonan euron suuruiset menojäämät peruttiin (ks. liitetieto 2.2).

Yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n menojen muutokset vastaavat EKR:n elinkaarta ja liittyvät myös avoinna olevien sopimusten määrän kehitykseen. Monet näiden EKR:jen sopimukset saatiin täytettyä ja päätettyä vuonna 2023, minkä seurauksena näistä EKR:ista aiheutuneet menot vähenivät.

Hätäapuohjelmaan liittyvä 9. EKR:n negatiivinen määrä johtuu siitä, että vuonna 2023 peruutettuun sopimukseen liittyvät vuoden 2022 menojäämät on peruutettu.

3.5   YHTEISRAHOITUSKULUT

(miljoonaa euroa)

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

2023

2022

Yhteisrahoitus

–

–

–

8

8

(4 )

Tässä kohdassa ilmoitetut määrät ovat yhteisrahoitushankkeisiin vuonna 2023 liittyneitä kuluja. Lukuja tarkasteltaessa olisi otettava huomioon, että kulut sisältävät tilikausien erottamiseen liittyvät määrät, jotka on arvioitu (ja ne sisältävät tämän vuoksi myös viime vuotta koskevien arvioitujen määrien peruutukset).

Vuonna 2023 yhteisrahoituskulut kasvoivat 12 miljoonaa euroa lähinnä siksi, että vuoden 2022 yhteisrahoituskulut olivat poikkeuksellisen alhaiset. Yhteisrahoituskulujen väheneminen vuonna 2022 johtui siitä, että kulujen yhteisrahoittajille kohdentamiseen käytettävää menetelmää parannettiin ja menetelmässä otetaan nyt huomioon aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperintä.

Toteutuneilla määrillä ei yhteisrahoitusta koskevien kirjanpitosääntöjen mukaisesti ollut vaikutusta EKR:n varainhoitovuoden tulokseen, koska ne kirjattiin sekä yhteisrahoituskuluihin että yhteisrahoitustuottoihin (ks. myös liitetieto 3.1.1).

Tukivälineet ja yhteisrahoituskulut hallinnointitavan mukaan eriteltyinä

(miljoonaa euroa)

 

2023

2022

Suora hallinnointi

 

 

Toteuttajana:

 

 

Komissio

50

70

EU:n toimeenpanovirastot

16

6

Erityisrahastot

290

431

EU:n edustustot

235

1 121

 

591

1 628

Välillinen hallinnointi

 

 

Toteuttajana:

 

 

EIP ja EIR

(45 )

39

Kansainväliset järjestöt

994

(544 )

Julkisen palvelun tehtäviä hoitavat yksityisoikeudelliset yhteisöt

201

325

Julkisoikeudelliset yhteisöt

147

99

Kolmannet maat

297

1 234

EU:n elimet ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

3

4

 

1 597

1 157

Yhteensä

2 189

2 785

3.6   RAHOITUSKULUT

(miljoonaa euroa)

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

2023

2022

Nettomääräinen arvonalentumistappio lainoista ja muista saamisista

–

(1)

1

2

2

2

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ja veloista aiheutuneet tappiot

–

–

1

2

3

2

Palkkiohyvitys

–

–

–

1

1

1

Arvonalentumistappiot takauksista

–

–

–

–

–

1

Yhteensä

-

(1)

1

5

7

6

Nettomääräinen arvonalentumistappio lainoista ja muista saamisista käsittää rahoitusinstrumentteihin liittyvät arvonalentumistappiot ja arvioidut kulut määristä, joita ei saada perittyä takaisin ja jotka liittyvät vanheneviin perintämääräyksiin (yli kaksi vuotta), konkursseihin ja perinnästä luopumiseen.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin liittyvät 3 miljoonan euron rahoituskulut liittyvät pääasiassa valuuttakurssieroihin, korkoihin ja käyvän arvon muutoksiin useiden rahoitusinstrumenttien osalta.

Otsakkeen ”Palkkiohyvitys” 1 miljoonan euron määrä liittyy Kulima-rahoitusvälineestä aiheutuneisiin menoihin.

3.7   MUUT KULUT

Tähän otsakkeeseen sisältyvät hallintokulut, kuten muiden kuin tietotekniikkaan liittyvien ulkopuolisten palvelujen kulut, operatiivisten vuokrasopimusten kulut, viestintä- ja julkaisukulut, koulutuskulut jne.

(miljoonaa euroa)

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

2023

2022

Hallinnolliset ja tietotekniset kulut

–

-

2

49

51

56

Riski- ja kuluvaraus

–

-

–

2

1

–

Myyntisaamisiin liittyvät realisoituneet tappiot

–

–

–

–

–

4

Kurssitappiot

–

2

5

55

62

60

Rahoitusinstrumenttien kurssitappiot

–

–

–

1

1

–

Yhteensä

–

3

7

106

116

119

Otsake ”Hallinnolliset ja tietotekniset kulut” sisältää sellaiset määrät, jotka perustuvat komission kanssa tehtyyn EKR:n sisäiseen sopimukseen, jolla katetaan sen päätoimipaikassa ja edustustoissa EKR:n ohjelmien hallinnoinnista aiheutuvat hallintokulut.

Valuuttakurssitappioiden lisääntyminen johtuu pääasiassa siitä, että realisoitumattomat tappiot lisääntyivät vuoden lopussa hallussa olleiden valuuttamääräisten saldojen uudelleenarvostuksessa.

4.   EHDOLLISET VARAT JA VELAT JA MUUT TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT

4.1   EHDOLLISET VARAT

Ehdollinen omaisuuserä on potentiaalinen omaisuuserä, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan yhteisön määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa.

(miljoonaa euroa)

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2023

31.12.2022

Ennakkomaksuvakuudet

–

–

2

30

32

37

Suoritustakuut

–

–

–

–

–

1

Yhteensä

–

–

2

30

32

38

Komissio edellyttää joissakin tapauksissa ennakkomaksuvakuuksia tuensaajilta, jotka eivät ole jäsenvaltioita, maksaessaan näille ennakkomaksuja.

EKR:n rahoitusta saavilta tuensaajilta vaaditaan suoritustakuu, jolla varmistetaan, että ne noudattavat EKR:n kanssa tekemäänsä sopimukseen sisältyviä ehtoja.

Kun kyse on välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvista sopimuksista, vakuus ei kuulu EKR:lle vaan hankintaviranomaiselle. Vakuutta ei tämän vuoksi ilmoiteta EKR:n tilinpäätöksessä.

4.2   EHDOLLISET VELAT

Ehdollinen velka on potentiaalinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan yhteisön määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Se voi olla myös olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena, koska resurssien siirtyminen pois rahastosta ei ole todennäköistä tai velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti.

4.2.1   Myönnetyt takaukset

(miljoonaa euroa)

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2023

31.12.2022

Myönnetyt takaukset

–

–

–

28

28

25

Edellä olevassa taulukossa esitetään riski, joka aiheutuu EKR:n mahdollisista tulevista maksuista, jotka liittyvät EIP-ryhmälle tai muille rahoituslaitoksille myönnettyihin takauksiin. Esitetyistä määristä on vähennetty näistä ohjelmista tehdyt rahoitusvaraukset tai rahoitusvelat.

Edellä ilmoitettu 28 miljoonan euron määrä liittyy seuraavista rahoitusvälineistä myönnettyihin takauksiin: 11 miljoonaa euroa EURITZ-rahoitusvälineestä, 10 miljoonaa euroa KULIMA-rahastosta ja 7 miljoonaa euroa maatalouden arvoketjuun liittyvästä ZAMBIA-välineestä.

4.2.2   Oikeustapauksiin liittyvät ehdolliset vastuut

(miljoonaa euroa)

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2023

31.12.2022

Vireillä olevat oikeustapaukset

–

–

–

7

7

18

Vuoden 2023 lopussa vireillä oli vain kaksi oikeustapausta, jotka koskivat yhteensä 7 miljoonan euron määrää. Vuoden aikana saatiin päätökseen kaksi oikeustapausta, jotka koskivat yhteensä 11 miljoonan euron määrää.

4.3   MUUT MERKITTÄVÄT TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT

4.3.1   Talousarviositoumukset, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi

Jäljempänä esitetty määrä saadaan vähentämällä maksattamatta olevien sitoumusten määrästä niihin liittyvät, tuotto- ja kululaskelmaan kuluiksi kirjatut määrät. Talousarviosta maksattamatta olevat sitoumukset ovat sitoumuksia, joita vastaavia maksuja ei vielä ole suoritettu ja/tai joita ei vielä ole purettu. Maksattamatta olevia määriä syntyy aina monivuotisten ohjelmien yhteydessä.

(miljoonaa euroa)

 

8. EKR

9. EKR

10. EKR

11. EKR

31.12.2023

31.12.2022

Talousarviositoumukset, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi

–

16

216

3 217

3 449

4 853

Maksattamatta olevien sitoumusten väheneminen johtuu suurelta osin talousarviosta maksattamatta olevien sitoumusten vähenemisestä. Näitä sitoumuksia oli yhteensä 5 116 miljoonaa euroa (2022: 6 459 miljoonaa euroa). Tämä on EKR:n elinkaaren mukaista ja liittyy myös avoinna olevien sopimusten määrän kehitykseen (ks. liitetieto 2.2).

5.   RAHOITUSRISKIN HALLINTA

Seuraavat EKR:n rahoitusriskin hallintaa koskevat tiedot liittyvät kassanhallintatoimiin, jotka komissio on toteuttanut EKR:n puolesta sen varojen hallinnoimiseksi.

5.1   RISKINHALLINTAPOLITIIKKA JA SUOJAUS

EKR:n kassanhallintasäännöt ja -periaatteet vahvistetaan 11. Euroopan kehitysrahastoon sovellettavassa varainhoitoasetuksessa ja sisäisessä sopimuksessa.

Varainhoitoasetuksen mukaisesti noudatetaan seuraavia perusperiaatteita:

a)

Jäsenvaltiot maksavat EKR:n rahoitusosuudet jäsenvaltion keskuspankissa tai jäsenvaltion nimeämässä rahoituslaitoksessa oleville erityistileille. Rahoitusosuudet pidetään kyseisillä tileillä siihen asti, kun maksu EKR:lle tulee suoritettavaksi.

b)

Jäsenvaltiot maksavat EKR:n rahoitusosuudet euroina. Maksut EKR:sta suoritetaan euroina ja muina valuuttoina.

c)

Komission EKR:n nimissä avaamilla pankkitileillä ei saa tapahtua tilinylityksiä.

Erityistilien lisäksi komissio on avannut EKR:n nimissä muita pankkitilejä rahoituslaitoksissa (keskuspankeissa ja liikepankeissa) suorittaakseen ja vastaanottaakseen sellaisia maksuja, jotka eivät liity jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin.

Kassanhallinta- ja maksutoiminnot ovat pitkälle automatisoituja ja perustuvat ajanmukaisiin tietotekniikkajärjestelmiin. Käytössä on lisäksi erityismenettelyjä, joilla taataan järjestelmän turvallisuus ja varmistetaan tehtävien eriyttäminen varainhoitoasetuksen säännösten, komission noudattamien sisäistä valvontaa koskevien standardien ja tilintarkastusperiaatteiden mukaisesti.

Kassanhallinta- ja maksutoimintojen hallinnointi perustuu kirjallisiin ohjeisiin ja menettelyihin, joiden tavoitteena on vähentää operatiivisia ja rahoitusriskejä sekä varmistaa valvonnan riittävyys. Ohjeet ja menettelyt kattavat eri toiminnot, ja niiden noudattamista valvotaan säännöllisesti.

5.2   VALUUTTARISKI

EKR:oon kohdistuva valuuttariski vuoden lopussa – nettopositio

(miljoonaa euroa)

 

31.12.2023

31.12.2022

 

USD

EUR

Muut

Yhteensä

USD

EUR

Muut

Yhteensä

Rahoitusvarat

 

 

 

 

 

 

 

 

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

7

7

3

17

–

6

–

6

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat*

16

49

8

73

14

42

9

65

Saamiset**

7

4

–

11

6

4

–

10

Käteisvarat ja muut rahavarat

6

595

–

601

7

1 015

5

1 027

 

36

655

11

704

27

1 067

14

1 108

Rahoitusvelat

 

 

 

 

 

 

 

 

Takausvelat ja rahoitusvaraukset

–

2

2

4

–

3

–

3

 

–

2

2

4

–

3

–

3

Yhteensä

36

657

13

706

27

1 069

–

1 110

Kaikki rahoitusosuudet pidetään euromääräisinä ja muita valuuttoja ostetaan vain silloin kun niitä tarvitaan maksujen suorittamiseksi. Tämän vuoksi EKR:n kassanhallintatoimintoihin ei kohdistu valuuttariskiä.

5.3   KORKORISKI

EKR ei ota lainaa, joten siihen ei kohdistu korkoriskiä.

EKR:n pankkitileillä oleville varoille kertyy kuitenkin korkoa. Komissio on sen vuoksi ottanut EKR:n puolesta käyttöön toimenpiteet varmistaakseen, että kertynyt korko vastaa markkinakorkoja ja niiden vaihteluja.

Kukin jäsenvaltio maksaa rahoitusosuutensa EKR:n talousarvioon nimeämässään rahoituslaitoksessa olevalle erityistilille. Muutama vuosi sitten esiintyneen negatiivisen koron riskin poistamiseksi on otettu käyttöön kassanhallintaan liittyviä menettelyjä, joiden avulla tällaisten tilien saldot pidetään mahdollisimman pieninä. Lisäksi negatiivisesta korosta aiheutuvista kustannuksista vastaa neuvoston asetuksen (EU) 2016/888 (7) mukaan asianomainen jäsenvaltio.

Korko maksetaan liikepankeissa olevien tilien yliyön-saldoille päivittäin. Tällaisten tilien saldoille saatava korko perustuu vaihtuviin markkinakorkoihin, joihin sovelletaan (positiivista tai negatiivista) sopimusmarginaalia. Useimmille pankkitileille maksetaan korkoa, joka perustuu markkinoiden viitekorkoon ja jossa on otettu huomioon kyseisen koron vaihtelut. EKR:oon ei sen vuoksi kohdistu riskiä siitä, että sen tileillä oleville varoille maksettaisiin markkinakorkoa alhaisempaa korkoa.

5.4   LUOTTORISKI (VASTAPUOLIRISKI)

Luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä

Rahoitusvarojen osalta raportoidut määrät ovat nettomääräisiä kirjanpitoarvoja ja edustavat luottoriskiä tilikauden lopussa.

(miljoonaa euroa)

 

31.12.2023

31.12.2022

Rahoitusvarat

 

 

Lainat

16

6

Käteisvarat ja muut rahavarat

601

1 027

Vaihtoon perustuvat saamiset  (*1)

11

11

Myönnetyt takaukset

 

–

Takaussopimukset

14

12

Yhteensä 31.12.2023

642

1 056

Rahoitusvälinelainat: luoton laatu

(miljoonaa euroa)

31.12.2023

 

Vaihe 1

Vaihe 2

Vaihe 3

Ostetut tai alun perin myönnetyt luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet rahoitusvarat

Yhteensä

Luottoluokitus

 

 

 

 

 

Paras ja hyvä luokitus

–

–

–

–

–

Parempi keskitason luottoluokitus

–

–

–

–

–

Heikompi keskitason luottoluokitus

–

–

–

–

–

Spekulatiiviluokka ja maksukyvyttömyys

18

1

–

–

19

Bruttomääräinen kirjanpitoarvo

18

1

–

–

19

Vähennettynä tappiota koskevalla vähennyserällä

2

1

–

–

3

Nettokirjanpitoarvo

16

–

–

–

16

Käteisvarat ja muut rahavarat: luoton laatu

 

 

(miljoonaa euroa)

 

31.12.2023

31.12.2022

Luottoluokitus

 

 

Paras ja hyvä luokitus

514

724

Parempi keskitason luottoluokitus

77

299

Heikompi keskitason luottoluokitus

11

4

Spekulatiiviluokka ja maksukyvyttömyys

–

–

Bruttomääräinen kirjanpitoarvo

601

1 027

Vähennettynä tappiota koskevalla vähennyserällä

-

-

Nettokirjanpitoarvo

601

1 027

Saamiset: luoton laatu

(miljoonaa euroa)

31.12.2023

 

Ei erääntynyt

Erääntyneet

Erääntyneet

Erääntyneet

Erääntyneet

Yhteensä

0–30 päivää

31–90 päivää

91 päivää–1 vuosi

> 1 vuosi

Bruttomääräinen kirjanpitoarvo

11

–

–

–

–

11

Vähennettynä tappiota koskevalla vähennyserällä

–

–

–

–

–

–

Nettokirjanpitoarvo

11

–

–

–

–

11

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat: luoton laatu

Vuonna 2023 näihin tilinpäätöksiin sisältyvät tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat liittyvät oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin, joihin ei kohdistu luottoriskiä (ks. liitetieto 2.1).

5.5   LIKVIDITEETTIRISKI

Analyysi rahoitusvastuista sopimuksen jäljellä olevan voimassaoloajan mukaan

Tämän otsakkeen mukaiset rahoitusvelat esitetään taseen kirjanpitoarvoina.

(miljoonaa euroa)

 

< 1 vuosi

1–5 vuotta

> 5 vuotta

Yhteensä

Rahoitusvastuut 31.12.2023

391

2

–

393

Rahoitusvastuut 31.12.2022

426

5

–

431

EKR:oon sovellettavilla budjettiperiaatteilla varmistetaan, että budjettikauden kassavarojen kokonaismäärä riittää aina maksujen suorittamiseen. Jäsenvaltioilta saatavien rahoitusosuuksien kokonaismäärä on näin aina yhtä suuri kuin vastaavan budjettikauden maksumäärärahojen määrä.

Jäsenvaltiot maksavat rahoitusosuutensa EKR:lle kuitenkin kolmena vuosieränä, minkä lisäksi EKR:sta suoritettaviin maksuihin liittyy kausittaisuutta.

Jotta voitaisiin varmistaa, että kassavarat riittävät jokaisena kuukautena maksujen suorittamiseen, komission kassanhallintayksikkö ja varoja käyttävät yksiköt vaihtavat säännöllisesti tietoja kassatilanteesta.

Edellä mainitun lisäksi EKR:n kassanhallinnassa käytetään automaattisia kassanhallintatyökaluja, joilla varmistetaan päivittäin, että jokaisella EKR:n pankkitilillä on riittävästi käteisvaroja.

6.   LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT TIEDOT

EKR:n lähipiiriksi katsotaan EU:n Bêkou-erityisrahasto, EU:n Afrikka-hätärahasto ja Euroopan komissio. Näiden yhteisöjen väliset liiketoimet ovat osa EKR:n normaalia toimintaa, joten niistä ei EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen mukaan tarvitse antaa tietoja erikseen.

EKR on komission hallinnoima rahasto, joten sillä ei ole omaa erillistä hallintoa. EU:n, myös komission, johtoon kuuluvien avainhenkilöiden etuudet on ilmoitettu Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen kohdassa 7.2 ”Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden etuudet”.

7.   TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

EKR:n tilinpitäjän tietoon ei tilinpäätöksen allekirjoittamispäivään mennessä ollut tullut tai saatettu sellaisia olennaisia tapahtumia, jotka olisi ilmoitettava erikseen tässä kohdassa. Tilinpäätös ja sen liitetiedot on laadittu tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja edellä esitetyt tiedot perustuvat tällaisiin tietoihin.

8.   VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLISEN TULOKSEN JA TALOUSARVION TOTEUTUMAN TÄSMÄYTYS

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos on laskettu suoriteperusteisen kirjanpidon periaatteiden mukaisesti. Talousarvion toteutuma sen sijaan perustuu maksuperusteisen kirjanpidon sääntöihin. Koska taloudellinen tulos ja talousarvion toteutuma kuitenkin kattavat samat operatiiviset tapahtumat, ne on syytä täsmäyttää. Seuraavassa taulukossa esitetään nämä täsmäytykset ja erityisesti tärkeimmät tulo- ja menopuolen täsmäytyserät. Taulukon liitetiedoissa on lisätietoja tärkeimmistä täsmäytyseristä.

(miljoonaa euroa)

 

2023

2022

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS

(2 249 )

(2 813 )

Tulot

 

 

Saamiset, jotka eivät vaikuta talousarvion toteutumaan

(11 )

(5 )

Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita vastaavia tuloja ei ole vielä saatu

(2 )

(3 )

Aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot

12

19

Ennakkomaksujen nettovaikutus

36

37

Siirtosaamiset (netto)

(54 )

(82 )

Menot

 

 

Maksamatta olevat varainhoitovuoden menot

(55 )

16

Varainhoitovuonna maksetut aikaisempien vuosien menot

(349 )

(408 )

Ennakkomaksujen nettovaikutus

556

244

Siirtovelat (netto)

59

607

VARAINHOITOVUODEN TALOUSARVION TOTEUTUMA

(2 056 )

(2 387 )

8.1   TÄSMÄYTYSERÄT – TULOT

Varainhoitovuoden talousarviotulot muodostuvat kyseisen vuoden aikana vahvistettujen saamisten perusteella saaduista tuloista sekä tuloista, jotka on saatu aiempina varainhoitovuosina vahvistettujen saamisten perusteella.

Saamiset, jotka eivät vaikuta talousarvion toteutumaan, kirjataan taloudelliseen tulokseen, mutta niitä ei voida lukea tuloiksi talousarviossa, sillä maksuja vastaava määrä siirretään varantoihin eikä sitä voida sitoa uudelleen ilman neuvoston päätöstä.

Varainhoitovuoden aikana vahvistetut saamiset, joita vastaavia tuloja ei ole vielä saatu, vähennetään täsmäytystä tehtäessä taloudellisesta tuloksesta, koska ne eivät kuulu talousarviotuloihin. Sen sijaan aiempina vuosina vahvistettujen saamisten perusteella saadut tulot on täsmäytettäessä sisällytettävä varainhoitovuoden taloudelliseen tulokseen.

Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu tuensaajilta perityillä määrillä kuitatuista ennakkomaksuista. Nämä maksut kuuluvat tuloihin, mutta eivät vaikuta taloudelliseen tulokseen, ja tästä syystä ne on lisättävä täsmäyttämistä varten.

Siirtosaamisten nettomäärä muodostuu pääasiassa tilikausien erottamiseen liittyvistä siirtosaamisista. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus, eli varainhoitovuoden siirtosaamisista vähennetään edellisen vuoden peruutetut siirtosaamiset.

8.2   TÄSMÄYTYSERÄT – MENOT

Maksamatta olevat varainhoitovuoden menot on täsmäytystä tehtäessä otettava huomioon, koska ne sisältyvät taloudelliseen tulokseen mutta eivät kuulu talousarviomenoihin. Varainhoitovuonna maksetut aiempien vuosien menot on sen sijaan täsmäytystä tehtäessä vähennettävä taloudellisesta tuloksesta, sillä ne kuuluvat varainhoitovuoden talousarviomenoihin mutta eivät vaikuta taloudelliseen tulokseen tai vähentävät oikaisujen tapauksessa kuluja.

Maksujen peruutuksista saatavat määrät eivät vaikuta taloudelliseen tulokseen, mutta ne vaikuttavat talousarvion toteutumaan.

Ennakkomaksujen nettovaikutus muodostuu varainhoitovuoden aikana suoritetuista uusista ennakkomaksuista (jotka kirjataan kyseisen vuoden talousarviomenoiksi) sekä sellaisista varainhoitovuoden tai aiempien vuosien aikana suoritetuista ennakkomaksuista, jotka on kuitattu hyväksyttyjä tukikelpoisia menoja vastaan. Viimeksi mainitut ovat suoriteperustetta sovellettaessa kuluja, mutta niitä ei merkitä talousarviokirjanpitoon, koska alkuperäinen ennakkomaksu on kirjattu talousarviomenoksi jo ennakkomaksun suoritusajankohtana.

Siirtovelkojen nettomäärä muodostuu pääasiassa tilikausien erottamiseen liittyvistä eristä eli sellaisista EKR:n varojen saajille aiheutuneista tukikelpoisista menoista, joita ei ole vielä ilmoitettu EKR:lle. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nettovaikutus eli varainhoitovuoden siirtoveloista vähennetään edellisen vuoden peruutetut siirtovelat.

EKR:OON KONSOLIDOITUJEN EU:N ERITYISRAHASTOJEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

EU:N BÊKOU-ERITYISRAHASTON TILINPÄÄTÖS – VARAINHOITOVUOSI 2023  (8)

TAUSTATIETOA

Yleistä taustatietoa unionin erityisrahastoista

Perustaminen

Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen, jäljempänä ’unionin varainhoitoasetus’  (9), 234 ja 235 artiklan ja yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen (10) 35 artiklan mukaan komissio voi perustaa unionin erityisrahastoja ulkoisia toimia varten. Unionin eritysrahastot perustetaan muiden rahoittajien kanssa tehtävillä sopimuksilla.

Rahastoilla vastataan tarpeeseen toteuttaa hätätoimia, hätätilan jälkeisiä toimia tai temaattisia toimia. Euroopan komissio perustaa unionin erityisrahastot päätöksellä kuultuaan Euroopan parlamenttia ja neuvostoa tai näiden annettua hyväksyntänsä. Päätös sisältää perustamista koskevan sopimuksen muiden rahoittajien kanssa.

Unionin erityisrahastoja perustetaan ja käytetään vain seuraavien edellytysten täyttyessä:

—

Unionin toimella luodaan lisäarvoa: unionin erityisrahastojen tavoitteet voidaan erityisesti niiden laajuuden tai mahdollisten vaikutusten ansiosta saavuttaa paremmin unionin tasolla kuin kansallisella tasolla, ja olemassa olevat rahoitusvälineet eivät riittäisi unionin toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

—

Unionin erityisrahastot lisäävät selvästi unionin poliittista näkyvyyttä ja tuottavat hallinnollisia etuja, ja niiden avulla unioni voi valvoa paremmin riskejä sekä unionin maksuja ja muiden rahoittajien rahoitusosuuksia.

—

Unionin erityisrahastot eivät saa olla päällekkäisiä jo käytössä olevien rahoituskanavien tai samankaltaisten välineiden kanssa täydentämättä niitä jotenkin.

—

Unionin erityisrahastojen tavoitteet mukautetaan sen unionin välineen tai budjettikohdan tavoitteisiin, josta ne rahoitetaan.

Nykyiset EU:n erityisrahastot

Komissio on tähän mennessä perustanut neljä EU:n erityisrahastoa:

—

EU:n Bêkou-erityisrahasto, jonka tavoitteena on tukea kaikkia Keski-Afrikan tasavallan kriisistä selviytymisen ja jälleenrakentamisen osa-alueita. Rahasto perustettiin 15. heinäkuuta 2014.

—

EU:n Syyria-erityisrahasto (Madad-rahasto) eli Syyrian kriisin johdosta perustettu EU:n alueellinen erityisrahasto. Rahasto perustettiin 15. joulukuuta 2014.

—

EU:n Afrikka-hätärahasto eli Euroopan unionin Afrikka-hätärahasto vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi. Rahasto perustettiin 12. marraskuuta 2015.

—

EU:n Kolumbia-erityisrahasto, jolla tuetaan rauhansopimuksen täytäntöönpanoa konfliktin jälkeisessä varhaisessa olojen ennalleen palauttamisessa ja vakauttamisessa. Rahasto perustettiin 12. joulukuuta 2016.

Tehtävä

EU:n Bêkou-erityisrahasto perustettiin edistämään Keski-Afrikan tasavallan tilanteen vakauttamista ja maan jälleenrakentamista Erityisrahaston perustamista koskevan sopimuksen mukaan sen tärkeimpänä tavoitteena on ”antaa johdonmukaisesti kohdistettua apua, jolla edistetään haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien selviytymiskykyä ja tuetaan kaikkia Keski-Afrikan tasavallan kriisistä selviytymisen ja jälleenrakentamisen osa-alueita, koordinoidaan toimia lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja autetaan naapurimaita selviytymään kriisin seurauksista”.

Keskeinen operatiivinen toiminta

Unionin erityisrahastoon kootaan yhteen eri rahoittajien varoja ohjelmien rahoittamiseksi sovittujen tavoitteiden pohjalta. Perustamisensa (heinäkuu 2014) jälkeen Bêkou-erityisrahasto on hyväksynyt 22 ohjelmaa ja saavuttanut yli 2,5 miljoonaa tuensaajaa. Ohjelmien tarkoituksena on auttaa Keski-Afrikan tasavaltaa ja sen väestöä vuoden 2013 kriisin jälkeen. Bêkou-erityisrahasto pyrkii erityisesti varmistamaan peruspalvelujen (pääasiassa terveydenhuolto sekä vesi- ja jätevesihuolto) saatavuuden, tukemaan talouden elpymistä ja työpaikkojen luomista sekä edistämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja sovittelua.

Hallinto

Bêkou-erityisrahaston hallinnoinnista vastaa Euroopan komissio, joka toimii myös sen kahden hallintoelimen, erityisrahaston hallituksen ja toimintakomitean, sihteeristönä. Bêkou-erityisrahaston hallitus ja toimintakomitea koostuvat rahoittajien, komission ja Euroopan parlamentin edustajista sekä yhdestä Keski-Afrikan tasavallan viranomaisten edustajasta ja tarkkailijoista. Hallituksen kokoonpanoa koskevat säännöt ja sen sisäiset säännöt vahvistetaan unionin erityisrahaston perustamisesta tehtävässä sopimuksessa.

Hallituksen päätehtävänä on laatia erityisrahaston kokonaisstrategia ja tarkastella sitä uudelleen. Toimintakomitea vastaa rahaston rahoittamien toimien valinnasta ja valvoo niiden toteuttamista. Lisäksi se hyväksyy tilinpäätöksen ja vuotuisen kertomuksen erityisrahaston rahoittamista toimista.

Rahoituslähteet

Bêkou-erityisrahastoa rahoitetaan rahoittajien rahoitusosuuksilla.

Tilinpäätös

Laatimisperusta

Tilinpäätöksen laatimisen oikeudellinen kehys ja määräajat vahvistetaan Keski-Afrikan tasavallassa toteutettavia toimia varten perustetun Euroopan unionin erityisrahaston eli Bêkou-erityisrahaston perustamisesta tehdyssä sopimuksessa, jäljempänä ’perustamisesta tehty sopimus’. Tämän perustamisesta tehdyn sopimuksen mukaisesti tilinpäätös laaditaan komission tilinpitäjän hyväksymien sääntöjen (EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössäännöt) mukaisesti. Nämä säännöt perustuvat kansainvälisesti hyväksyttyihin julkisen sektorin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standard, IPSAS).

Tilinpitäjä

Unionin erityisrahastojen tilinpitäjänä toimii komission tilinpitäjä. Tilinpitäjä laatii kaikille unionin erityisrahastoille yhteiset kirjanpito- ja tilinpäätösmenettelyt sekä tililuettelot. Komission sisäisellä tarkastajalla, OLAFilla, ja tilintarkastustuomioistuimella on samat valtuudet unionin erityisrahastoihin nähden kuin muihin komission toteuttamiin toimiin nähden. Unionin erityisrahastoille tehdään myös riippumaton ulkoinen tarkastus vuosittain.

Tilinpäätöksen koostumus

Tilinpäätös kattaa 1. tammikuuta ja 31. joulukuuta välisen ajanjakson, ja se sisältää tilinpäätöslaskelmat ja talousarvion toteuttamista koskevan kertomuksen. Vaikka tilinpäätös ja liitetiedot laaditaan suoriteperusteisesti, talousarvion toteuttamista koskevat kertomukset perustuvat pääasiassa rahan liikkeisiin.

Menettely alustavasta tilinpäätöksestä vastuuvapausmenettelyyn

Tilinpäätöksen tarkastaa riippumaton ulkopuolinen tilintarkastaja. Tilinpitäjän laatima alustava tilinpäätös toimitetaan seuraavan vuoden helmikuun 15. päivään mennessä toimintakomitealle, joka toimittaa sen eteenpäin tilintarkastusyhtiölle, jonka yhteisö on valinnut tarjouskilpailumenettelyn perusteella. Tilinpitäjä laatii tilintarkastuksen jälkeen lopullisen tilinpäätöksen ja toimittaa sen toimintakomitean hyväksyttäväksi (8 artiklan 3 kohdan 4 alakohdan c alakohta).

Bêkou-erityisrahaston tilinpäätös konsolidoidaan Euroopan kehitysrahaston tilinpäätökseen.

Tärkeimmät tapahtumat

Vuoden saavutukset

EU käynnisti heinäkuussa 2014 ensimmäisen erityisrahaston, joka nimettiin Bêkou-erityisrahastoksi (bêkou tarkoittaa sangon kielessä toivoa). Rahaston tarkoituksena on auttaa Keski-Afrikan tasavaltaa ja sen väestöä vuoden 2013 kriisin jälkeen. Bêkou-erityisrahasto pyrkii varmistamaan peruspalvelujen (pääasiassa terveydenhuolto sekä vesi- ja jätevesihuolto) saatavuuden, tukemaan maaseudun kehittämistä ja talouden elpymistä sekä edistämään sovintoa. Perustamisestaan lähtien Bêkou-erityisrahasto on rahoittanut 22 ohjelmaa ja saavuttanut yli puolet maan asukkaista.

Keski-Afrikan tasavallan turvallisuustilannetta leimasi vuonna 2023 Keski-Afrikan asevoimien ja Keski-Afrikan tasavallan patrioottiliittouman (Coalition of Patriots for the Central African Republic) yhteenottoihin liittyvien välikohtausten lisääntyminen, mutta aseellisesta väkivallasta johtuvien kuolemantapausten määrä on laskussa. Lisäksi suurin osa taisteluista käydään maan syrjäseuduilla, ja siksi siviileihin kohdistuva väkivalta on vähentynyt huomattavasti.

Politiikan alalla hyväksyttiin elokuussa uusi perustuslaki ja presidentti Touadéran ajamassa rankaisemattomuuden vastaisessa taistelussa on edistytty. Esimerkiksi rikosasioiden erityistuomioistuin tuomitsi sotarikoksista pidätetyn Keski-Afrikan tasavallasta kotoisin olevan sotapäällikön ja poliitikon Abdoulaye Hissènen.

Vuonna 2023 naapurimaiden epävakaus lisäsi poliittisia ja turvallisuusjännitteitä Keski-Afrikan tasavallassa. Sudanin konflikti on synnyttänyt valtavia pakolaisvirtoja Vakagan prefektuurissa. Keski-Afrikan tasavallan pohjoisimpaan osaan perustetut kaksi uutta tšadilaista aseistettua ryhmää lisäävät maiden välisiä jännitteitä ja pakkomuuttoja.

Tässä jatkuvasti epävakaassa tilanteessa 3,4 miljoonaa ihmistä eli 56 prosenttia Keski-Afrikan väestöstä tarvitsi elokuussa 2023 humanitaarista apua. Vaikka tilanne on huolestuttava, se on vakaa vuoteen 2022 verrattuna. Vuonna 2023 ihmiset tarvitsivat apua eniten vesi-, sanitaatio- ja hygieniapalvelujen, elintarviketurvallisuuden, terveyden ja suojelun aloilla. Koska konfliktit siirtyvät pois maan suurimmilta kaupunkialueilta, maansisäisten pakolaisten määrä vähenee Keski-Afrikan tasavallassa jo kolmatta vuotta peräkkäin. Heidän määränsä laski alhaisimmalle tasolleen sitten vuoden 2016, ja 31. elokuuta 2023 pakolaisia oli 489 000 (515 700 henkilöä vuonna 2022).

Keskeiset saavutukset tietyillä painopistealueilla

Jäljempänä esitettävät vuoden 2023 keskeiset saavutukset kuvastavat erityisrahaston tärkeimpiä erityistavoitteita/toiminta-aloja.

Palvelujen saatavuuden alalla Bêkou-erityisrahasto jatkoi terveydenhuolto- sekä vesi-, sanitaatio- ja hygieniapalvelujen tukemista.

Vuonna 2023 vesi-, sanitaatio- ja hygieniapalvelujen (WASH-indikaattori 1.1) saatavuus parani ja sen piiriin pääsi 44 566 uutta ihmistä, joten rahaston perustamisesta lähtien tuensaajia on ollut yhteensä 1 068 695.

Vuoden 2023 aikana järjestettiin 55 289 lääkärikäyntiä ja terveydenhuoltoalan toimea (indikaattori 1.2), mikä on huomattavasti vähemmän kuin edellisinä vuosina, koska terveysalan ohjelman kolmanteen osa-alueeseen liittyvät hankkeet päättyivät vuoden 2022 lopussa. Lääkärikäyntien osuus terveydenhuoltoalan toimista oli 63 prosenttia ja psykososiaalisen avun 24 prosenttia. On huomattava, että äiti- ja lapsiterveyteen sekä rokotuksiin liittyvien lääkärikäyntien ja toimien määrä laski jyrkästi vuonna 2023, vaikka niiden osuus oli pysynyt vakiona vuodesta toiseen terveysalan hankkeiden käynnistymisestä lähtien.

Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden alalla suurimmalla osalla Bêkou-erityisrahaston tuella toteutetuista toimista pyrittiin lisäämään naisten vaikutusmahdollisuuksia ja torjumaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa sekä vahvistamaan maan tiedotusvälineitä. Vuonna 2023 sosioekonomista voimaannuttamista koskevista toimista hyötyi 32 529 tyttöä tai naista 13:ssa maan 20 prefektuurista (indikaattori 2.1). Yli puolet (58 %) tuensaajista sai taloudellista tukea, 30 prosenttia sosioekonomista tukea ja 12 prosenttia sosiaalista tukea. Bêkou-erityisrahastosta tuettiin 4 092:ta sukupuolistuneen väkivallan kohteena ollutta henkilöä (indikaattori 2.2) tarjoamalla heille muun muassa psykososiaalista tukea, sairaanhoitoa, oikeusapua ja hygieniapakkauksia.

Sukupuolistuneen väkivallan torjuntaan liittyvien tiedotustoimien virallistamista, vahvistamista ja yhdenmukaistamista edistetään kansallisella tasolla tarjoamalla teknistä tukea naisten, perheiden ja lasten suojelusta vastaavalle ministeriölle ja asianomaisille alakohtaisille ministeriöille.

Talouden ja tuotannonalojen elpymisen edistämisen alalla Bêkou-erityisrahastosta tuettiin sekä tuotantoon painottuvaa että toimeentulon turvaavaa maataloutta, maatalousyhdistyksiä ja pienviljelijöitä sekä työpaikkojen luomista (työvoimavaltaista työtä, ammatillista koulutusta ja tuloja tuottavan toiminnan kehittämistä). Siitä tuettiin myös toimia, joilla parannettiin pienten yritysten ja yksityishenkilöiden mahdollisuuksia saada rahoituspalveluja. Vuonna 2023 myönnettiin 28 093 henkilölle tukea tuloja tuottavan toiminnan kehittämiseen (indikaattori 3.4), mikä on 30 prosenttia indikaattorin koko osuudesta rahaston perustamisesta lähtien. Lisäksi RELSUDE ACTED- ja PAPEUR Rural -hankkeista myönnettiin 5 551 pienviljelijälle tukea tuotannon kestävään lisäämiseen (indikaattori 3.3) vuonna 2023. PAPEUR Rural -hankkeessa jatkettiin edellisinä vuosina perustettujen 35 osuuskunnan tukemista, ja hanke saavutti 5 498 uutta osuuskunnan jäsentä, joille annettiin monenlaista tukea. Vuoden aikana ammatillisesta koulutuksesta (indikaattori 3.6) hyötyi 3 469 henkilöä, mikä on 40 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Koulutuskeskusten ja kouluttajien koulutuskeskusten kunnostustoimet saatettiin vähitellen päätökseen DEVRUR II -hankkeessa, ja tämän ansiosta tuensaajille tarkoitettujen koulutustoimien tarjoamista voitiin nopeuttaa vuonna 2023.

Talousarvio ja talousarvion toteuttaminen

Vuoden 2023 loppuun mennessä Bêkou-erityisrahastoon oli osoitettu yli 310 miljoonan euron rahoitusosuudet. Erityisrahasto sai 31. joulukuuta 2021 päätökseen kaikkia saatuja rahoitusosuuksia vastaavat sitoumukset ja sopimukset, lukuun ottamatta seurantaa, arviointia, tarkastuksia ja viestintää varten varattuja varoja, joista voidaan vielä tehdä sopimuksia tämän päivämäärän jälkeen.

Vuonna 2023 tehtiin viisi uutta sopimusta, joiden kokonaisarvo oli 128 303 euroa. Nämä sopimukset liittyivät tarkastus- ja viestintätoimiin.

Vuonna 2023 maksettiin yli 19 miljoonaa euroa. Bêkou-erityisrahaston perustamisen jälkeen suoritettujen maksujen kokonaismäärä on nyt lähes 283 miljoonaa euroa.

Toimien vaikutukset tilinpäätöksessä

Tilinpäätöslaskelmissa edellä mainittujen toimien vaikutukset ovat näkyvimmät seuraavissa erissä:

—

Ennakkomaksut vähenivät 7 420 tuhatta euroa, koska erityisrahasto lakkautettiin asteittain, minkä seurauksena uusien sopimusten määrä pieneni: vuonna 2023 tehtiin vain 4 tarkastus-, arviointi- ja viestintätoimintaan liittyvää sopimusta, joiden arvo oli yhteensä 111 tuhatta euroa.

—

Rahoitusvelat lisääntyivät 18 449 tuhannella eurolla pääasiassa siksi, että rahoittajien käteismaksujen määrä oli suurempi kuin rahoittajille kohdennettujen nettokulujen määrä.

—

Toimintakulut lisääntyivät 4 027 tuhannella eurolla seuraavien kolmen ohjelman arvioitujen kulujen kasvun seurauksena: jälleenrakennusapu ja kunnostus, perusterveydenhuolto ja kaupunkien kehittäminen.

TASE

(tuhatta euroa)

 

 

31.12.2023

31.12.2022

PITKÄAIKAISET VARAT

 

 

 

Ennakkomaksut

 

–

336

 

 

–

336

LYHYTAIKAISET VARAT

 

 

 

Ennakkomaksut

 

3 745

10 829

Vaihtoon perustuvat saamiset ja muuhun kuin vaihtoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät

 

3 462

3 595

Käteisvarat ja muut rahavarat

 

28 420

4 316

 

 

35 627

18 740

VARAT YHTEENSÄ

 

35 627

19 076

PITKÄAIKAISET VELAT

 

 

 

Rahoitusvelat

 

(31 001 )

(12 552 )

 

 

(31 001 )

(12 552 )

LYHYTAIKAISET VELAT

 

 

 

Velat

 

–

(4 563 )

Menojäämät

 

(4 626 )

(1 961 )

 

 

(4 626 )

(6 524 )

VELAT YHTEENSÄ

 

(35 627 )

(19 076 )

NETTOVARAT

 

–

–

TUOTTO- JA KULULASKELMA

(tuhatta euroa)

 

 

2023

2022

TULOT

 

 

 

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

 

 

 

Tuotot rahoittajilta

 

24 550

21 504

Varojen takaisinperintä

 

717

42

 

 

25 268

21 546

Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista

 

 

 

Rahoitustuotot

 

636

40

 

 

636

40

Tuotot yhteensä

 

25 904

21 586

KULUT

 

 

 

Toimintakulut

 

(24 278 )

(20 251 )

Rahoituskulut

 

–

(12 )

Muut kulut

 

(1 626 )

(1 323 )

Kulut yhteensä

 

(25 904 )

(21 586 )

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS

 

–

–

RAHAVIRTALASKELMA

(tuhatta euroa)

 

2023

2022

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

–

–

Ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen

7 420

811

Vaihtoon perustuvien saamisten ja muuhun kuin vaihtoon perustuvien kerrytettävissä olevien rahamäärien (lisäys)/väheneminen

132

851

Rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)

18 450

9 385

Velkojen lisäys/(väheneminen)

(4 563 )

1 716

Menojäämien lisäys/(väheneminen)

2 665

(12 240 )

NETTORAHAVIRTA

24 104

524

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys/(-vähennys)

24 104

524

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa

4 316

3 792

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa

28 420

4 316

EU:N AFRIKKA-HÄTÄRAHASTON LOPULLINEN TILINPÄÄTÖS 2023  (11)

TAUSTATIETOA EU:N AFRIKKA-HÄTÄRAHASTOSTA

Yleistä taustatietoa unionin erityisrahastoista

Perustaminen

Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen, jäljempänä ’unionin varainhoitoasetus’  (12), 234 ja 235 artiklan ja yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen (13) 35 artiklan mukaan komissio voi perustaa unionin erityisrahastoja ulkoisia toimia varten. Unionin eritysrahastot perustetaan muiden rahoittajien kanssa tehtävillä sopimuksilla.

Rahastoilla vastataan tarpeeseen toteuttaa hätätoimia, hätätilan jälkeisiä toimia tai temaattisia toimia. Euroopan komissio perustaa unionin erityisrahastot päätöksellä kuultuaan Euroopan parlamenttia ja neuvostoa tai näiden annettua hyväksyntänsä. Päätös sisältää perustamista koskevan sopimuksen muiden rahoittajien kanssa.

Unionin erityisrahastoja perustetaan ja käytetään vain seuraavien edellytysten täyttyessä:

—

Unionin toimella luodaan lisäarvoa: unionin erityisrahastojen tavoitteet voidaan erityisesti niiden laajuuden tai mahdollisten vaikutusten ansiosta saavuttaa paremmin unionin tasolla kuin kansallisella tasolla, ja olemassa olevat rahoitusvälineet eivät riittäisi unionin toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

—

Unionin erityisrahastot lisäävät selvästi unionin poliittista näkyvyyttä ja tuottavat hallinnollisia etuja, ja niiden avulla unioni voi valvoa paremmin riskejä sekä unionin maksuja ja muiden rahoittajien rahoitusosuuksia.

—

Unionin erityisrahastot eivät saa olla päällekkäisiä jo käytössä olevien rahoituskanavien tai samankaltaisten välineiden kanssa täydentämättä niitä jotenkin.

—

Unionin erityisrahastojen tavoitteet mukautetaan sen unionin välineen tai budjettikohdan tavoitteisiin, josta ne rahoitetaan.

Nykyiset EU:n erityisrahastot

Komissio on tähän mennessä perustanut neljä EU:n erityisrahastoa:

—

EU:n Bêkou-erityisrahasto, jonka tavoitteena on tukea kaikkia Keski-Afrikan tasavallan kriisistä selviytymisen ja jälleenrakentamisen osa-alueita. Rahasto perustettiin 15. heinäkuuta 2014.

—

EU:n Syyria-erityisrahasto (Madad-rahasto) eli Syyrian kriisin johdosta perustettu EU:n alueellinen erityisrahasto. Rahasto perustettiin 15. joulukuuta 2014.

—

EU:n Afrikka-hätärahasto eli Euroopan unionin Afrikka-hätärahasto vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi. Rahasto perustettiin 12. marraskuuta 2015.

—

EU:n Kolumbia-erityisrahasto, jolla tuetaan rauhansopimuksen täytäntöönpanoa konfliktin jälkeisessä varhaisessa olojen ennalleen palauttamisessa ja vakauttamisessa. Rahasto perustettiin 12. joulukuuta 2016.

Tehtävä

EU:n Afrikka-hätärahaston päätavoitteena on tukea kaikkia vakautta lisääviä näkökohtia, myötävaikuttaa muuttoliikkeen parempaan hallintaan ja puuttua epävakauden, pakkosiirtymisten ja laittoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. Se pyrkii tähän erityisesti edistämällä selviytymiskykyä, taloudellisia ja yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä turvallisuutta ja kehitystä ja puuttumalla ihmisoikeuksien loukkauksiin.

Keskeinen operatiivinen toiminta

Unionin erityisrahastoon kootaan yhteen eri rahoittajien varoja toimien rahoittamiseksi sovittujen tavoitteiden pohjalta. EU:n Afrikka-hätärahasto toimii pääasiassa kolmella maantieteellisellä alueella, jotka ovat Sahelin ja Tšad-järven alue, Afrikan sarvi ja Pohjois-Afrikka. Lisäksi rahaston hankkeita voidaan tapauskohtaisesti toteuttaa myös rahaston tukikelpoisuusehdot täyttävien maiden naapurimaissa. Rahasto on määräaikainen, ja sen tarkoituksena on toteuttaa lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimia sen toiminta-alueilla oleviin haasteisiin vastaamiseksi.

Hallinto

EU:n Afrikka-hätärahaston hallinnoinnista vastaa Euroopan komissio, joka toimii myös sen kahden hallintoelimen, erityisrahaston hallituksen ja toimintakomitean, sihteeristönä. EU:n Afrikka-hätärahaston hallitus ja toimintakomitea koostuvat rahoittajien ja komission edustajista. Lisäksi näissä elimissä on tarkkailijoina rahastoon osallistumattomien EU:n jäsenvaltioiden, tukikelpoisten valtioiden viranomaisten ja alueellisten järjestöjen edustajia. Hallituksen kokoonpanoa koskevat säännöt ja sen sisäiset säännöt vahvistetaan unionin erityisrahaston perustamisesta tehtävässä sopimuksessa.

Hallituksen päätehtävänä on laatia erityisrahaston kokonaisstrategia ja tarkastella sitä uudelleen. Toimintakomitea vastaa rahaston rahoittamien toimien valinnasta ja valvoo niiden toteuttamista. Lisäksi se hyväksyy tilinpäätöksen ja vuotuisen kertomuksen erityisrahaston rahoittamista toimista.

Rahoituslähteet

EU:n Afrikka-hätärahastoa rahoitetaan rahoittajien maksamilla rahoitusosuuksilla.

Laatimisperusta

Tilinpäätöksen laatimisen oikeudellinen kehys ja määräajat vahvistetaan ”vakauden lisäämistä sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemistä varten perustetun EU:n Afrikka-hätärahaston perustamisesta ja sen sisäisistä säännöistä tehdyssä sopimuksessa”, jäljempänä ’perustamisesta tehty sopimus’. Tämän perustamisesta tehdyn sopimuksen mukaisesti tilinpäätös laaditaan komission tilinpitäjän hyväksymien sääntöjen (EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössäännöt) mukaisesti. Nämä säännöt perustuvat kansainvälisesti hyväksyttyihin julkisen sektorin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standard, IPSAS).

Tilinpitäjä

EU:n Afrikka-hätärahaston tilinpitäjänä toimii rahaston perustamisesta tehdyn sopimuksen mukaan komission tilinpitäjä.

Tilinpäätöksen koostumus

Tilinpäätös kattaa 1. tammikuuta ja 31. joulukuuta välisen ajanjakson, ja se sisältää tilinpäätöslaskelmat ja talousarvion toteuttamista koskevan kertomuksen. Vaikka tilinpäätös ja liitetiedot laaditaan suoriteperusteisesti, talousarvion toteuttamista koskevat kertomukset perustuvat pääasiassa rahan liikkeisiin.

Menettely alustavasta tilinpäätöksestä vastuuvapausmenettelyyn

Tilinpäätöksen tarkastaa riippumaton ulkopuolinen tilintarkastaja. Tilinpitäjän laatima alustava tilinpäätös toimitetaan seuraavan vuoden helmikuun 15. päivään mennessä toimintakomitealle, joka toimittaa sen eteenpäin tilintarkastusyhtiölle, jonka yhteisö on valinnut tarjouskilpailumenettelyn perusteella. Tilinpitäjä laatii tarkastuksen jälkeen lopullisen tilinpäätöksen ja toimittaa sen toimintakomitean hyväksyttäväksi.

EU:n Afrikka-hätärahaston tilinpäätös konsolidoidaan Euroopan kehitysrahaston tilinpäätökseen.

Tärkeimmät tapahtumat

Vuoden saavutukset

Sopimustentekokauden päätyttyä 31. joulukuuta 2021 Afrikka-hätärahasto ei tammikuusta 2022 alkaen ole rahoittanut uusia rahoitussitoumuksia tai budjettikorotuksia. Sopimuksia voidaan tehdä vain rahoitussitoumuksista, jotka liittyvät hallinnolliseen toimintaan, kuten tarkastuksiin, arviointeihin, seurantaan tai viestintään. Afrikka-hätärahaston ohjelmien täytäntöönpanoa jatketaan vuoden 2025 loppuun saakka.

Afrikka-hätärahasto osoitti vuoden 2023 aikana, että se on nopea ja tehokas täytäntöönpanoväline, joka edistää poliittista vuoropuhelua Afrikan kumppanimaiden kanssa, soveltaa innovatiivisia lähestymistapoja ja tuottaa konkreettisia tuloksia kaikilla kolmella alueella (Sahelin ja Tšad-järven, Afrikan sarven ja Pohjois-Afrikan alueet).

Ilmastonmuutoksen seuraukset jatkuivat Afrikan sarven alueella vuonna 2023. Vakavat tulvat tappoivat Somaliassa, Keniassa, Etiopiassa ja Etelä-Sudanissa kymmeniä ihmisiä ja pakottivat yli 2 miljoonaa ihmistä siirtymään kotiseudultaan, kun taas heikosta ruokaturvasta johtuva kriisi paheni koko alueella. Suuret taloudelliset, sosiaaliset ja turvallisuushaasteet jatkuvat edelleen, ja Sudanissa huhtikuussa 2023 puhjennut aseellinen konflikti on vaikuttanut koko alueeseen. Tämän seurauksena Sudanissa on UNHCR:n mukaan tällä hetkellä eniten pakkosiirtolaisia ja suurin lasten pakkomuuttoon liittyvä kriisi maailmassa. Somalian turvallisuustilanne näyttää kuitenkin varovaisesti paranevan, ja Kenia ja Djibouti etenevät kohti vakautta jatkuvista haasteista huolimatta.

Tässä vaikeassa tilanteessa Afrikka-hätärahasto on raportoinut, että Afrikan sarven alueella saavutettiin vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla elintarvikeavun alan korkein puolivuotistulos sitten Afrikka-hätärahaston perustamisen. Kyseisten ensimmäisten kuuden kuukauden aikana Afrikka-hätärahaston elintarvikeavusta hyötyi 433 728 ihmistä, mikä on 15 prosenttia kaikista tähänastisista tuensaajista (2 833 594 ihmistä). Tämän tuloksen saavuttamista edistivät erityisesti monipuolisen mikroravintoainejauheen jakaminen alle viisivuotiaille lapsille ja kouluruokailun järjestäminen Sudanissa.

Vastaavasti tämän vuosipuoliskon aikana Afrikka-hätärahaston apua ja suojelua saaneiden muuttajien, pakolaisten, paluumuuttajien ja maan sisäisten pakolaisten määrissä (pääasiassa Sudanissa) päästiin suurimpaan puolivuotistulokseen: 103 436 henkilöä 198 826:sta tähän mennessä tukea saaneesta henkilöstä.

Afrikka-hätärahasto on myös tukenut alueen vakauttamis- ja rauhanrakentamistoimia, ja valtiollisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden henkilöstöstä yhteensä 65 369 työntekijää on hyötynyt rauhaan, turvallisuuteen ja hallintoon liittyviä taitoja koskevista valmiuksien kehittämistoimista. Vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla uusia edunsaajia oli 2 392. Tämän vuoden tulokset on saavutettu suurimmaksi osaksi Etiopiassa Gambellan alueella ja Etelä-Sudanissa.

Sahelin ja Tšad-järven alueella oli vuonna 2023 lukuisia taloudellisia ja humanitaarisia haasteita, kuten inflaatio, talouskasvun hidastuminen, velkaongelmat, elintarvikekriisi, pakkomuutto, muuttoliike, turvallisuuskriisi ja väkivalta.

Inhimilliseen pääomaan investoiminen oli yksi Afrikka-hätärahaston tärkeimmistä lähestymistavoista tuettaessa työpaikkojen luomista alueella. Vuoden 2023 alkupuoliskolla Afrikka-hätärahastosta rahoitettujen ohjelmien avulla luotujen tai tuettujen työpaikkojen määrä oli 11 087. Suurin osa näistä työpaikoista oli Nigerissä, Guineassa ja Senegalissa. Tekninen ja ammatillinen koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä tekijöitä työn tuottavuuden parantamisessa, ja 23 266 ihmistä hyötyi teknisestä ja ammatillisesta koulutuksesta ja ammattitaidon kehittämisestä.

Vuoden 2023 ensimmäisen puoliskon aikana Afrikka-hätärahastosta rahoitetuissa toimissa keskityttiin myös lisäämään tietoisuutta sääntelemättömään muuttoliikkeeseen liittyvistä riskeistä. Näillä toimilla tavoitettiin 2 943 412 ihmistä. Afrikka-hätärahasto tuki 420 henkilön vapaaehtoista paluuta ja 509 paluumuuttajan kotouttamista. Afrikka-hätärahaston perustamisesta lähtien 73 215 paluumuuttajaa on saanut vapaaehtoista paluuta edistävää tukea ja 91 642 henkilöä on saanut uudelleenkotouttamistukea Sahelin ja Tšad-järven alueella.

Afrikka-hätärahastosta rahoitetuissa ohjelmissa tarjottiin vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla 11 520 ihmiselle hallintoon, konfliktinehkäisyyn ja ihmisoikeuksiin liittyvää koulutusta Sahelin ja Tšad-järven alueella, jolla tilanne on hyvin jännittynyt ja turvallisuuskriisi kiristyy. Merkittävä saavutus vuosipuoliskon aikana oli 8 823 henkilön kouluttaminen Malissa tukemaan kansanäänestysprosessia, joka johti uuden perustuslain hyväksymiseen kesäkuussa. Lisäksi 1 397 417 henkilöä osallistui konfliktinehkäisy- ja ihmisoikeustoimiin. Lisäksi Afrikka-hätärahastosta rahoitetuista ohjelmista toimitettiin 10 034 laitetta siviilihallinnon toimielimille ja turvallisuusjoukoille hallinnon ja turvallisuuden vahvistamiseksi.

Vaikka Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan seuraukset vaikuttivat edelleen vuonna 2023, vuotta leimasivat myös useat ennakoimattomat kriisit, jotka koettelivat Pohjois-Afrikan maita ja niiden naapurimaita, kuten Sudania, Nigeriä ja viimeisimpänä palestiinalaisalueita, ja johtivat alueella jatkuvaan poliittiseen ja taloudelliseen taantumaan sekä uusiin jännitteisiin ja muuttoliikkeisiin. Keskisen Välimeren reitillä oli vuonna 2023 laittomia rajanylityksiä Tunisiasta ja Libyasta Italiaan ja Maltaan 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Muuttajien kokonaismäärä oli 157 951. Suurin osa Italiaan (ja EU:hun) vuonna 2023 saapuneista muuttajista oli lähtenyt Tunisiasta. Toiseksi tärkein lähtömaa oli Libya. Suurin osa Italiaan saapuneista muuttajista oli myös vuonna 2023 Guinean ja Tunisian kansalaisia (kumpiakin yli 17 000), ja seuraavaksi eniten oli Norsunluurannikon ja Bangladeshin kansalaisia. Samoin läntisen Välimeren ja Atlantin reiteillä paine kasvoi huomattavasti edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, ja tulijoita oli yhteensä 56 039 (95 % enemmän kuin vuonna 2022).

Talousarvio ja talousarvion toteuttaminen

Vuonna 2023 millään Afrikka-hätärahaston kolmesta alueesta ei toteutettu uusia ohjelmia tai budjettikorotuksia, koska sopimustentekokausi päättyi 31. joulukuuta 2021. Afrikka-hätärahaston perustamisesta lähtien toiminta- ja hallintokuluihin on sidottu yhteensä 5 053,27 miljoonaa euroa. Afrikka-hätärahaston perustamisesta lähtien hyväksyttyjen toimenpideohjelmien arvo on 1 810 miljoonaa euroa Afrikan sarven alueella, 2 217,8 miljoonaa euroa Sahelin ja Tšad-järven alueella ja 907,3 miljoonaa euroa Pohjois-Afrikan alueella.

Vuonna 2023 tehtiin 28 uutta sopimusta, joiden kokonaisarvo oli 5,08 miljoonaa euroa. Nämä sopimukset liittyivät ainoastaan hallinnolliseen toimintaan (tarkastus, arviointi, viestintä ja seuranta), koska toimenpideohjelmia tai toimia ei ole voitu enää rahoittaa 31. joulukuuta 2021 lähtien.

Vuonna 2023 suoritetut maksut olivat 332,4 miljoonaa euroa, mikä oli 110 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2022 (442 miljoonaa euroa). Maksujen määrä on pienempi vuonna 2023, koska useiden hankkeiden täytäntöönpanokausi on päättymässä.

Toimien vaikutukset tilinpäätöksessä

Tilinpäätöslaskelmissa edellä mainittujen toimien vaikutukset ovat näkyvimmät seuraavissa erissä:

—

Ennakkomaksut vähenivät 122 362 tuhatta euroa, koska erityisrahasto lakkautettiin asteittain, minkä seurauksena uusien sopimusten määrä pieneni: vuonna 2023 tehtiin vain 28 sopimusta. Nämä sopimukset liittyivät hallinnollisiin toimiin eli tarkastuksiin, arviointeihin, viestintään ja seurantaan, ja niiden arvo oli 5,08 miljoonaa euroa.

—

Rahoitusvelat vähenivät 70 236 tuhatta euroa pääasiassa siksi, että rahoittajien käteismaksut kyseisenä vuonna olivat pienemmät kuin rahoittajille kohdennetut nettokulut.

—

Toimintakulut vähenivät erityisrahaston asteittaisen lakkauttamisen seurauksena 203 251 tuhatta euroa, mikä johti avoinna olevien sopimusten määrän vähenemiseen ja sitä kautta kulujen vähenemiseen.

TASE

(tuhatta euroa)

 

 

31.12.2023

31.12.2022

PITKÄAIKAISET VARAT

 

 

 

Rahoitusvarat

 

3 949

1 943

Ennakkomaksut

 

18 254

14 927

 

 

22 204

16 870

LYHYTAIKAISET VARAT

 

 

 

Ennakkomaksut

 

178 366

304 055

Vaihtoon perustuvat saamiset ja muuhun kuin vaihtoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät

 

22 396

35 914

Käteisvarat ja muut rahavarat

 

177 553

157 587

 

 

378 315

497 556

VARAT YHTEENSÄ

 

400 519

514 426

PITKÄAIKAISET VELAT

 

 

 

Rahoitusvelat

 

(264 555 )

(334 791 )

 

 

(264 555 )

(334 791 )

LYHYTAIKAISET VELAT

 

 

 

Velat

 

(14 261 )

(30 975 )

Menojäämät

 

(121 704 )

(148 660 )

 

 

(135 965 )

(179 635 )

VELAT YHTEENSÄ

 

(400 519 )

(514 426 )

NETTOVARAT

 

–

–

TUOTTO- JA KULULASKELMA

(tuhatta euroa)

 

 

2023

2022

TULOT

 

 

 

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

 

 

 

Tuotot rahoittajilta

 

408 274

605 739

Varojen takaisinperintä

 

179

754

 

 

408 453

606 493

Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista

 

 

 

Rahoitustuotot

 

4 865

251

Muut vaihtoon perustuvista transaktioista saadut tuotot

 

13 446

18 902

 

 

18 311

19 152

Tuotot yhteensä

 

426 764

625 645

KULUT

 

 

 

Toimintakulut

 

(387 294 )

(590 545 )

Rahoituskulut

 

(434 )

(643 )

Muut kulut

 

(39 036 )

(34 457 )

Kulut yhteensä

 

(426 764 )

(625 645 )

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS

 

–

–

RAHAVIRTALASKELMA

(tuhatta euroa)

 

2023

2022

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

–

–

Toiminnan rahavirta

 

 

Ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen

122 362

173 980

Vaihtoon perustuvien saamisten ja muuhun kuin vaihtoon perustuvien kerrytettävissä olevien rahamäärien (lisäys)/väheneminen

13 517

9 425

Rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)

(70 236 )

(190 739 )

Velkojen lisäys/(väheneminen)

(16 715 )

(22 168 )

Menojäämien lisäys/(väheneminen)

(26 956 )

9 272

Investointien rahavirta

 

 

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien muiden kuin johdannaisiin kuuluvien rahoitusvarojen lisäys/väheneminen

(2 007 )

(1 943 )

NETTORAHAVIRTA

19 966

(22 172 )

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys/(-vähennys)

19 966

(22 172 )

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa

157 587

179 759

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa

177 553

157 587

EKR:N JA EU:N ERITYISRAHASTOJEN KONSOLIDOIDUT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT  (14)

KONSOLIDOITU TASE

(miljoonaa euroa)

 

31.12.2023

31.12.2022

PITKÄAIKAISET VARAT

 

 

Rahoitusvarat

91

69

Ennakkomaksut

592

503

Vaihtoon perustuvat saamiset

5

7

 

689

580

LYHYTAIKAISET VARAT

 

 

Rahoitusvarat

3

3

Ennakkomaksut

1 137

1 711

Vaihtoon perustuvat saamiset ja muuhun kuin vaihtoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät

50

66

Käteisvarat ja muut rahavarat

807

1 189

 

1 997

2 970

VARAT YHTEENSÄ

2 686

3 550

PITKÄAIKAISET VELAT

 

 

Rahoitusvelat

(85 )

(101 )

 

(85 )

(101 )

LYHYTAIKAISET VELAT

 

 

Velat

(406 )

(462 )

Menojäämät ja tuloennakot

(1 110 )

(1 282 )

 

(1 516 )

(1 744 )

VELAT YHTEENSÄ

(1 600 )

(1 845 )

NETTOVARAT

1 086

1 705

RAHASTON VARAT JA VARANNOT

 

 

Rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t

54 566

65 100

Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahaston pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt

2 252

2 252

Aiemmilta vuosilta siirretty taloudellinen tulos

(53 484 )

(62 834 )

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

(2 249 )

(2 813 )

NETTOVARAT

1 086

1 705

KONSOLIDOITU TUOTTO- JA KULULASKELMA

(miljoonaa euroa)

 

2023

2022

TULOT

 

 

Tuotot muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

 

 

Takaisinperintä

15

19

Tuotot erityisrahastoihin osoitetusta rahoituksesta

122

169

 

136

188

Tuotot vaihtoon perustuvista transaktioista

 

 

Rahoitustuotot

14

3

Muut tuotot

56

96

 

70

99

Tuotot yhteensä

207

287

KULUT

 

 

Tukivälineet

(1 870 )

(2 331 )

Muiden yhteisöjen toteuttamat menot

(3 )

(1 )

Erityisrahastojen toteuttamat menot

(412 )

(611 )

Yhteisrahoituskulut

(8 )

4

Rahoituskulut

(7 )

(7 )

Muut kulut

(157 )

(155 )

Kulut yhteensä

(2 456 )

(3 100 )

VARAINHOITOVUODEN TALOUDELLINEN TULOS

(2 249 )

(2 813 )

KONSOLIDOITU RAHAVIRTALASKELMA

(miljoonaa euroa)

 

2023

2022

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

(2 249 )

(2 813 )

Toiminnan rahavirta

 

 

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet

1 630

2 458

Erityisrahastoihin osoitettujen rahoitusosuuksien (lisäys)/väheneminen

–

–

Ennakkomaksujen (lisäys)/väheneminen

486

414

Vaihtoon perustuvien saamisten ja muuhun kuin vaihtoon perustuvien kerrytettävissä olevien rahamäärien (lisäys)/väheneminen

18

16

Varausten lisäys/(väheneminen)

2

1

Rahoitusvelkojen lisäys/(väheneminen)

(18 )

(54 )

Velkojen lisäys/(väheneminen)

(56 )

(96 )

Menojäämien ja tuloennakoiden lisäys/(väheneminen)

(172 )

120

Muut transaktiot, joihin ei liity maksutapahtumaa

–

-

Investointien rahavirta

 

 

Myytävissä olevien rahoitusvarojen (lisäys)/väheneminen

(22 )

(33 )

NETTORAHAVIRTA

(382 )

12

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys/(-vähennys)

(382 )

12

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa

1 189

1 177

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa

807

1 189

KONSOLIDOITU LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

(miljoonaa euroa)

 

Rahastojen pääoma – toiminnassa olevat EKR:t (A)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista ei ole pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (B)

Rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – toiminnassa olevat EKR:t (C) = (A) – (B)

Kertyneet varannot (D)

Seuraaville varainhoitovuosille siirretty rahastojen pääoma, jonka maksamista on pyydetty – EKR:t, joiden toiminta on päättynyt (E)

Nettovarat yhteensä (C) + (D) + (E) + (F)

SALDO 31.12.2021

72 998

10 355

62 643

(62 834 )

2 252

2 061

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet

(43 )

(2 500 )

2 457

–

–

2 457

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

–

–

–

(2 813 )

–

(2 813 )

SALDO 31.12.2022

72 955

7 855

65 100

(65 647 )

2 252

1 705

Pääoman lisäys – rahoitusosuudet

(185 )

(1 815 )

1 630

 

 

1 630

8. EKR:n päättäminen

(12 164 )

 

(12 164 )

12 164

 

–

Varainhoitovuoden taloudellinen tulos

 

 

–

(2 249 )

 

(2 249 )

SALDO 31.12.2023

60 607

6 040

54 566

(55 733 )

2 252

1 086

EKR:N RAHOITUKSEN TOTEUTUMISTA KOSKEVA KERTOMUS

SISÄLTÖ

1.

 TAUSTAA 72

1.1

 Aiemmat EKR:t 72

1.2

 10. ja 11. EKR 73

2.

 RAHOITUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 74

2.1

 Rahoituksen toteutuma 74

2.2

 Varat 79

2.3

 Toimintamenot ja erityisohjelmat 79

3.

 SANASTO 90

1.   TAUSTAA

Vuonna 1959 perustettu Euroopan kehitysrahasto on tärkein väline, jolla EU tukee Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-valtiot) sekä merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä. Sen ensisijaisena tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen.

EKR on perustettu jäsenvaltioiden edustajien sisäisellä sopimuksella, ja sen hallinnoinnista vastaa erityiskomitea. EKR:n varat saadaan EU:n jäsenvaltioilta erikseen sovittuina maksuina. Jäsenvaltiot päättävät rahastolle kohdennettavasta kokonaissummasta (viiden vuoden ajanjaksoksi). Jäsenvaltiot voivat näiden rahoitusosuuksien lisäksi osallistua yhteisrahoitusjärjestelyihin tai suorittaa vapaaehtoisia lisärahoitusosuuksia EKR:oon. EKR:n varoilla katettavien toimenpiteiden rahoituksen toteuttamisesta vastaa Euroopan komissio, ja Euroopan investointipankki hallinnoi investointikehystä.

EKR:n toiminta perustuu monivuotisuuteen. Kukin EKR-sopimus tehdään noin viideksi vuodeksi, ja kuhunkin EKR:oon sovelletaan omaa varainhoitoasetusta. Viimeisimmän eli 11. EKR:n (2014–2020) perustamista koskeva sisäinen sopimus tuli voimaan 1. maaliskuuta 2015. Vuodesta 2021 alkaen yhteistyö AKT-valtioiden kanssa sisältyy naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeseen (NDICI). EKR:sta rahoitettavien käynnissä olevien hankkeiden toteuttamista jatketaan kuitenkin asianomaisen EKR:n oikeusperustan mukaisesti.

Tämä selvitys on laadittu 11. EKR:n varainhoitoasetuksen (15) 39 artiklan mukaisesti. Siinä annetaan tietoja EKR:n toteuttamisesta tuloina ja menoina ja keskitytään tärkeisiin tapahtumiin, joilla oli merkittävä vaikutus rahoituksen toteuttamiseen vuoden aikana.

Koska aiempien EKR:jen toimia ei ole käynnissä (16), tämä selvitys sisältää vain 10. ja 11. EKR:a koskevat luvut.

1.1   AIEMMAT EKR:T

6. JA 7. EKR

Kuudennen EKR:n tilit päätettiin vuonna 2006 ja 7. EKR tilit vuonna 2008.

Sellaiset jäljellä olevat varat ja purettuja sitoumuksia vastaavat varat, jotka ovat peräisin aiemmista kehitysrahastoista, on 9. EKR:a koskevan sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti siirretty 9. EKR:oon.

8. JA 9. EKR

Kahdeksannen EKR:n rahoitus ja toiminta päättyi vuonna 2021, ja sen kokonaismenot olivat yhteensä 10 374 miljoonaa euroa. Komissio ilmoitti 8. EKR:n päättämisestä jäsenvaltioille lokakuussa 2021 neuvostolle esitetyssä tiedonannossa.

Kaikki 8. EKR:n toimet on saatettu päätökseen, kaikki tarkastukset on suoritettu ja kaikki sopimukset ja rahoituspäätökset on päätetty EKR:jen tileillä. Kaikki perintämääräykset, jotka olivat vielä avoinna toiminnan lopettamisen jälkeen, maksettiin tai niistä luovuttiin, lukuun ottamatta kymmentä perintämääräystä (mukaan lukien kuusi riita-asiaa, joita oikeudellinen yksikkö seuraa). Komission päätöksen C(2003) 19044 mukaisesti nämä perintämääräykset siirrettiin 9. EKR:lle.

Yhdeksännen EKR:n päättäminen etenee hyvin. Rahastossa on edelleen 10 avoinna olevaa sopimusta, joista 6 koskee Etelä-Sudanissa toteutettavia toimia (neuvoston päätös 2011/315/EU (17)). Niistä päätettiin 9. EKR:n raukeamislausekkeen voimaantulon jälkeen, ja ne olisi periaatteessa vietävä päätökseen vuonna 2024.

Vuosina 2015–2023 komissio palautti viisi erää 8./9. EKR:n määrärahoja. Palautettu kokonaismäärä oli yhteensä 1 911,1 miljoonaa euroa (18). Tammikuussa 2024 (19) palautettiin 7,8 miljoonaa euroa jäsenvaltioiden EKR:lle vuoden 2024 osalta suorittamien rahoitusosuuksien ensimmäisen erän maksun yhteydessä.

1.2   10. ja 11. EKR

Euroopan yhteisön jäsenvaltiot sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) valtiot allekirjoittivat AKT–EY-kumppanuussopimuksen Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000. Se tuli voimaan 1. huhtikuuta 2003 (ja sillä perustettiin 9. EKR). Cotonoun sopimusta on tämän jälkeen muutettu kahdesti, ensin 25. kesäkuuta 2005 Luxemburgissa allekirjoitetulla sopimuksella (jolla perustettiin 10. EKR) ja tämän jälkeen 22. kesäkuuta 2010 Ouagadougoussa allekirjoitetulla sopimuksella (jolla perustettiin 11. EKR).

Merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27. marraskuuta 2001 tehty Euroopan unionin neuvoston päätös 2001/822/EY (20) tuli voimaan 2. joulukuuta 2001. Kyseistä päätöstä muutettiin 19. maaliskuuta 2007 (neuvoston päätös 2007/249/EY (21)).

Tarkistetun Cotonoun sopimuksen ja vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta tehty sisäinen sopimus, jonka Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden hallitusten edustajat hyväksyivät elokuussa 2013, tuli voimaan maaliskuussa 2015.

Cotonoun sopimuksen mukaan 10. EKR:n kokonaismäärärahat ovat toisella kaudella (2008–2013) yhteensä 22 682 miljoonaa euroa. Tästä määrästä

—

AKT-valtioille osoitettiin 21 966 miljoonaa euroa

—

merentakaisille maille ja alueille (MMA) osoitettiin 286 miljoonaa euroa

—

komissiolle osoitettiin 430 miljoonaa euroa tukimenoina EKR:n ohjelmasuunnitteluun ja täytäntöönpanoon.

AKT-valtioiden määrä jaetaan seuraavasti:

—

maa- ja alueohjelmille 17 766 miljoonaa euroa

—

AKT-valtioiden väliseen ja alueiden väliseen yhteistyöhön 2 700 miljoonaa euroa

—

investointivälineisiin 1 500 miljoonaa euroa.

Erityisesti suurempi osa talousarviosta osoitetaan alueellisiin ohjelmiin, millä korostetaan alueellisen taloudellisen yhdentymisen merkitystä kansallisen ja paikallisen kehityksen peruskehyksenä. Kymmenennen EKR:n innovaatio oli ”kannustinmäärien” luominen kullekin valtiolle.

Cotonoun sopimuksen mukaan yhteisön tuki AKT-valtioille ja merentakaisille maille ja alueille rahoitetaan kolmannella kaudella (2014–2020) 11.EKR:sta. Varojen yhteismäärä on 30 506 miljoonaa euroa, ja se jakautuu seuraavasti:

—

AKT-valtioille on osoitettu 29 089 miljoonaa euroa sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 2 artiklan d alakohdan mukaisesti; komission hallinnoimien varojen osuus tästä summasta on 27 955 miljoonaa euroa.

—

Merentakaisille maille ja alueille on osoitettu 364,5 miljoonaa euroa sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti; komission hallinnoimien varojen osuus tästä summasta on 359,5 miljoonaa euroa.

—

Komissiolle on osoitettu 1 052,5 miljoonaa euroa 11. EKR:n varoihin liittyvästä ohjelmasuunnittelusta ja toteutuksesta aiheutuvien kustannusten rahoittamiseen sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

2.   RAHOITUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

2.1   RAHOITUKSEN TOTEUTUMA

10. EKR:N MÄÄRÄRAHOJEN KEHITYS

10. EKR

MÄÄRÄRAHOJEN KEHITYS: 31. joulukuuta 2023

ANALYYSI VÄLINEITTÄIN

(miljoonaa euroa)

VÄLINE

ALKUPERÄISET MÄÄRÄRAHAT

VAROJEN KUMULATIIVINEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN 31.12.2022

VAROJEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN VUONNA 2023

Liite-tieto

NYKYISET MÄÄRÄRAHAT

AKT

Yhteisrahoitus

0

202

 

 

202

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

21 326

(526 )

(95 )

 

20 705

VÄLISUMMA MMA

21 326

(324 )

(95 )

 

20 907

MMA

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

0

240

(0 )

 

239

VÄLISUMMA MMA

0

240

(0 )

 

239

 

10. EKR YHTEENSÄ

21 326

(84 )

(96 )

 

21 146

11. EKR:N MÄÄRÄRAHOJEN KEHITYS

11. EKR

MÄÄRÄRAHOJEN KEHITYS: 31. joulukuuta 2023

ANALYYSI VÄLINEITTÄIN

(miljoonaa euroa)

VÄLINE

ALKUPERÄISET MÄÄRÄRAHAT

VAROJEN KUMULATIIVINEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN 31.12.2022

VAROJEN LISÄYS TAI VÄHENTYMINEN VUONNA 2023

Liite-tieto

NYKYISET MÄÄRÄRAHAT

AKT

Yhteisrahoitus

0

89

0

 

89

Komission sisäinen palvelutasosopimus

0

1

 

 

1

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

30 060

(822 )

(74 )

 

29 164

VÄLISUMMA MMA

30 060

(732 )

 

 

29 255

MMA

Yhteisrahoitus

0

0

 

 

0

Komission sisäinen palvelutasosopimus

0

0

 

 

0

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

0

355

(4 )

 

351

VÄLISUMMA MMA

0

355

 

 

351

 

11. EKR YHTEENSÄ

30 060

(526 )

71

 

29 605

10. EKR:N SITOUMUSTEN, MÄÄRÄRAHOJEN (PÄÄTÖSVALTA SIIRRETTY) JA MAKSUJEN KEHITYS

EKR:N KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS 31. joulukuuta 2023

TUEN LUOKITTELU

AKT + MMA – 10. EKR

(miljoonaa euroa)

 

MÄÄRÄ-RAHAT

PÄÄTÖKSET

MÄÄRÄRAHAT (PÄÄTÖSVALTA SIIRRETTY)

MAKSUT

KUMUL.

VUOTUINEN

%

KUMUL.

VUOTUINEN

%

KUMUL.

VUOTUINEN

%

(1)

(2)

 

(2) : (1)

(3)

 

(3) : (2)

(4)

 

(4) : (3)

 

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

AKT

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

12 297

12 288

(36)

100

12 264

(19)

100

12 199

37

99

VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

1 965

1 962

(4)

100

1 961

(0)

100

1 960

1

100

VÄLISUMMA: ELINTARVIKETURVA

343

484

0

141

482

166

100

306

74

64

VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT

527

526

(0)

100

526

0

100

522

 

99

VÄLISUMMA: AKT-VALTIOIDEN VÄLISET MÄÄRÄRAHAT

3 612

3 596

(22)

100

3 572

23

99

3 384

60

95

VÄLISUMMA: ALUEELLISET MÄÄRÄRAHAT

1 948

1 792

(18)

92

1 768

(10)

99

1 692

(2)

96

Yhteisrahoitus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

185

175

(3)

95

175

(0)

100

173

1

99

VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT

5

5

(0)

110

5

(0)

100

5

1

100

VÄLISUMMA: AKT-VALTIOIDEN VÄLISET MÄÄRÄRAHAT

12

11

 

91

11

 

100

11

 

100

Suoritusvaraus, ei käytettävissä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: SUORITUSVARAUS, EI KÄYTETTÄVISSÄ, 8./9. EKR

14

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

MMA

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

186

186

0

100

182

(1)

98

172

2

95

VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

14

14

0

100

14

 

100

14

 

100

VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT

5

5

 

100

5

 

100

5

 

100

VÄLISUMMA: ALUEELLISET MÄÄRÄRAHAT

34

34

0

100

34

(0)

99

34

(0)

100

 

YHTEENSÄ: AKT + MMA (ML. VARANNOT) (A + B)

21 146

21 078

(84)

100

20 999

158

100

20 477

175

98

11. EKR:N SITOUMUSTEN, MÄÄRÄRAHOJEN (PÄÄTÖSVALTA SIIRRETTY) JA MAKSUJEN KEHITYS

EKR:N KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS 31. joulukuuta 2023

TUEN LUOKITTELU

AKT + MMA – 11. EKR

(miljoonaa euroa)

 

MÄÄRÄRAHAT

PÄÄTÖKSET

MÄÄRÄRAHAT (PÄÄTÖSVALTA SIIRRETTY)

MAKSUT

KUMUL.

VUOTUINEN

%

KUMUL.

VUOTUINEN

%

KUMUL.

VUOTUINEN

%

(1)

(2)

 

(2) : (1)

(3)

 

(3) : (2)

(4)

 

(4) : (3)

 

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

AKT

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

15 369

15 329

(92)

100

14 723

311

96

12 124

1 061

82

VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

1 060

1 059

(0)

100

1 053

13

99

1 007

27

96

VÄLISUMMA: ELINTARVIKETURVA

112

112

0

100

112

91

100

41

37

36

VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT

1 072

1 066

(1)

99

1 062

(0)

100

958

48

90

VÄLISUMMA: AKT-VALTIOIDEN VÄLISET MÄÄRÄRAHAT

4 004

3 894

(13)

97

3 926

104

101

3 340

155

85

VÄLISUMMA: ALUEELLISET MÄÄRÄRAHAT

7 253

7 227

(59)

100

7 090

44

98

5 964

512

84

Yhteisrahoitus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

46

45

(1)

99

45

0

100

40

14

89

VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT

4

4

 

100

4

0

100

4

3

100

VÄLISUMMA: AKT-VALTIOIDEN VÄLISET MÄÄRÄRAHAT

33

33

0

100

33

(0)

100

28

0

85

VÄLISUMMA: ALUEELLISET MÄÄRÄRAHAT

8

6

0

75

6

0

100

6

2

100

Suoritusvaraus, ei käytettävissä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Varaukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: SUORITUSVARAUS, EI KÄYTETTÄVISSÄ, 10. EKR

128

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: SUORITUSVARAUS, EI KÄYTETTÄVISSÄ, 11. EKR

167

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Komission sisäinen palvelutasosopimus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Varaukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

1

1

 

52

1

 

100

1

 

100

 

Jäsenvaltioiden varsinaiset rahoitusosuudet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määrärahat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

MMA

VÄLISUMMA: A-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

211

211

(0)

100

194

0

92

193

1

100

VÄLISUMMA: B-MÄÄRÄRAHAT – KANSALLISET MÄÄRÄRAHAT

12

12

0

100

12

0

100

12

0

99

VÄLISUMMA: SIIRTYMÄVAIHEEN RAHOITUSJÄRJESTELY

0

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT

8

7

(2)

79

6

(0)

96

6

1

94

VÄLISUMMA: ALUEELLISET MÄÄRÄRAHAT

102

102

0

100

102

0

100

69

17

67

Suoritusvaraus, ei käytettävissä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Varaukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: SUORITUSVARAUS, EI KÄYTETTÄVISSÄ, 10. EKR

15

 

 

 

 

 

 

 

 

 

VÄLISUMMA: SUORITUSVARAUS, EI KÄYTETTÄVISSÄ, 11. EKR

1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

YHTEENSÄ: AKT + MMA (ML. VARANNOT) (A + B)

29 605

29 106

(168)

98

28 368

562

97

23 791

1 878

84

2.2   VARAT

Varojen luonne

EKR:n varat ovat pääasiassa peräisin jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista. Euroopan komissio ja Euroopan investointipankki pyytävät kolme kertaa vuodessa jäsenvaltioita osallistumaan EKR:n rahoitukseen. Vuosittain maksettavaksi pyydettävien rahoitusosuuksien määrä vastaa vuoden aikana katettavien maksujen määrää.

Yhteenveto rahoitusosuuksista jäsenvaltioittain

Image 2

2.3   TOIMINTAMENOT JA ERITYISOHJELMAT

Menojen luonne

Monivuotisessa rahoituskehyksessä käytettävissä olevasta määrästä 3 prosenttia on osoitettu komissiolle tukimenoihin ja 97 prosenttia EKR:n hankkeiden täytäntöönpanoon. Määrät vahvistetaan kussakin sisäisessä sopimuksessa, ja niitä voidaan korottaa vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla ja toiminnasta saaduilla tuloilla.

Sidottujen, sopimuksiin käytettyjen ja maksettujen määrien jakautuminen menojen luonteen mukaan

 

MÄÄRÄRAHAT

PÄÄTÖKSET

MÄÄRÄRAHAT (PÄÄTÖSVALTA SIIRRETTY)

MAKSUT

KUMUL.

VUOTUINEN

%

KUMUL.

VUOTUINEN

%

KUMUL.

VUOTUINEN

%

(1)

(2)

 

(2) : (1)

(3)

 

(3) : (2)

(4)

 

(4) : (3)

TÄYTÄNTÖÖNPANOMENOT JA KORKOTULOT 10. + 11. EKR

1 620

1 612

(3)

99,5

1 608

(1)

99,8

1 499

53

93,2

OPERATIIVINEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (A+B) 10. + 11. EKR

50 751

50 184

(252)

98,9

49 367

720

98,4

44 268

2 053

89,7

Image 3

Sidottujen, sopimuksiin käytettyjen ja maksettujen määrien jakautuminen alueen ja maan mukaan

EKR:N KUMULATIIVINEN KIRJANPITO 31.12.2023 MAITTAIN, % MÄÄRÄRAHOISTA

10. + 11. EKR

10. ja 11. EKR YHTEENSÄ (miljoonaa euroa)

Kumulatiivinen 2023

Määrärahat

Päätökset

% määrärahoista

Määrärahat (päätösvalta siirretty)

% määrärahoista

Maksut

% määrärahoista

AKT

Yleinen/hallintomäärärahat/korot

1 624

1 614

99

1 615

99

1 494

92

Varanto / ei jaoteltu maittain

2 862

2 553

89

2 553

89

2 553

89

Kaikki AKT-valtiot

4 486

4 167

93

4 168

93

4 047

90

Angola

346

346

100

344

99

300

87

Benin

735

732

100

720

98

679

92

Botswana

129

127

98

126

97

126

97

Burkina Faso

1 302

1 302

100

1 297

100

1 261

97

Burundi

569

567

100

564

99

541

95

Kamerun

521

520

100

519

100

482

93

Kap Verde

145

145

100

144

100

144

100

Komorit

78

77

99

76

98

72

92

Kongo (Brazzaville)

163

163

100

159

98

139

85

Kongon demokraattinen tasavalta

1 409

1 407

100

1 371

97

1 219

87

Norsunluurannikko

705

705

100

701

100

676

96

Djibouti

181

181

100

178

98

156

86

Eritrea

215

215

100

215

100

75

35

Etiopia

1 604

1 603

100

1 594

99

1 400

87

Gabon

33

33

99

32

97

30

91

Gambia

314

303

96

301

96

277

88

Ghana

787

786

100

782

99

726

92

Guinea-Bissau

186

186

100

185

100

175

94

Guinea (Conakry)

502

502

100

494

98

434

86

Mauritius

82

82

100

82

100

82

100

Kenia

863

863

100

855

99

753

87

Lesotho

250

249

100

248

99

197

79

Liberia

488

487

100

443

91

436

89

Madagaskar

782

782

100

730

93

591

76

Malawi

1 020

1 020

100

970

95

883

87

Mali

1 423

1 421

100

1 414

99

1 230

86

Mauritania

344

344

100

341

99

321

93

Mosambik

1 455

1 448

100

1 391

96

1 124

77

Namibia

188

188

100

178

95

169

90

Niger

1 275

1 275

100

1 259

99

1 247

98

Nigeria

1 101

1 100

100

1 097

100

1 025

93

Uganda

989

989

100

983

99

834

84

Keski-Afrikan tasavalta

610

610

100

609

100

584

96

Ruanda

840

840

100

831

99

816

97

São Tomé ja Príncipe

56

56

100

54

96

49

88

Senegal

663

663

100

659

99

620

94

Seychellit

23

23

100

23

100

22

98

Sierra Leone

662

659

99

646

98

597

90

Somalia

900

898

100

895

99

889

99

Sudan

298

298

100

298

100

298

100

Etelä-Sudan

91

91

100

91

100

91

100

Swazimaa

125

124

99

122

97

108

86

Tansania

1 172

1 171

100

1 161

99

1 060

90

Tšad

936

936

100

902

96

794

85

Togo

377

377

100

375

99

355

94

Sambia

830

830

100

784

94

648

78

Zimbabwe

469

462

99

460

98

453

97

* Afrikka yhteensä

28 235

28 185

100

27 703

98

25 192

89

Antigua ja Barbuda

15

15

100

15

100

15

95

Barbados

22

22

99

22

99

21

94

Belize

42

42

100

41

96

35

83

Dominica

41

41

100

40

98

40

98

Grenada

21

21

100

21

100

20

98

Guyana

79

79

100

77

97

77

97

Haiti

1 009

1 002

99

876

87

773

77

Jamaika

236

236

100

233

99

222

94

Dominikaaninen tasavalta

283

281

99

280

99

278

98

Saint Lucia

32

32

100

32

100

31

96

Saint Kitts ja Nevis

8

8

100

6

72

6

72

Saint Vincent ja Grenadiinit

26

26

100

26

99

22

84

Suriname

27

27

100

27

99

26

96

Trinidad ja Tobago

29

28

99

28

99

24

85

* Karibia yhteensä

1 870

1 861

100

1 724

92

1 590

85

Fidži

48

48

100

48

99

48

98

Cookinsaaret

5

5

100

5

100

5

100

Salomonsaaret

68

68

100

68

100

61

90

Kiribati

42

42

100

41

98

37

87

Marshallinsaaret

17

17

100

17

100

16

98

Mikronesia

23

23

100

22

97

16

68

Nauru

4

4

98

4

98

4

98

Niue

3

3

100

3

100

3

100

Palau

5

5

100

4

70

4

68

Papua-Uusi-Guinea

239

239

100

233

97

202

84

Länsi-Samoa

67

67

100

67

99

67

99

Itä-Timor

174

171

98

169

97

157

90

Tonga

28

28

100

28

100

28

100

Tuvalu

13

13

100

13

99

13

97

Vanuatu

55

55

100

54

99

49

90

* Tyynenmeren alue yhteensä

793

789

100

776

98

709

89

AKT-valtioiden väliset määrärahat

8 097

7 970

98

7 973

98

6 988

86

PALOP

60

60

100

60

99

55

91

Eteläinen Afrikka FED 10

137

135

99

135

99

132

96

Keski-Afrikan alue

558

554

99

546

98

422

76

Itäinen ja eteläinen Afrikka

3 092

3 066

99

2 973

96

2 383

77

Länsi-Afrikan alue

1 946

1 943

100

1 917

99

1 613

83

Karibian alue

539

538

100

526

98

397

74

AKT

Tyynenmeren alue

323

321

99

299

93

224

69

 

Varanto / ei jaoteltu alueittain

0

0

0

0

0

0

0

MMA

* AKT-valtioiden alueellinen yhteistyö yhteensä

14 752

14 587

99

14 429

98

12 213

83

AKT

50 137

49 589

99

48 801

97

43 750

87

 

Varanto / ei jaoteltu maittain/alueittain

30

12

39

11

38

11

36

Kaikki MMA-maat

30

12

39

11

38

11

36

Anguilla

28

27

99

27

99

27

99

Falklandinsaaret

10

10

100

10

100

10

100

Pitcairn

5

5

100

5

100

5

100

Turks- ja Caicossaaret

32

32

100

32

100

32

100

Brittiläiset Neitsytsaaret

2

2

100

2

98

2

93

Montserrat

33

33

100

33

100

33

100

Saint Helena

38

38

100

38

100

38

100

* Yhdistyneen kuningaskunnan MMA yhteensä

147

146

100

146

100

146

100

Alankomaiden Antillit

40

40

100

23

56

20

51

Alankomaiden Antillit – Bonaire

4

4

100

4

98

2

56

Alankomaiden Antillit – Saba

3

3

100

3

100

3

100

Alankomaiden Antillit – Sint-Eustatius

2

2

100

2

100

2

100

Aruba

21

21

100

21

99

21

96

Sint Maarten

14

14

100

8

55

5

33

* Alankomaiden MMA yhteensä

85

85

100

61

72

54

63

Wallis ja Futuna

39

39

100

37

95

29

75

Mayotte

29

29

100

29

100

29

100

Uusi-Kaledonia

50

50

100

50

100

50

100

Ranskan Polynesia

51

51

100

49

97

49

97

 

Saint-Pierre ja Miquelon

47

47

100

47

100

47

100

 

* Ranskan MMA yhteensä

215

215

100

212

98

204

95

Alue

137

137

100

136

99

103

75

* Alueellinen yhteistyö MMA yhteensä

137

137

100

136

99

103

75

MMA

614

595

97

566

92

517

84

YHTEENSÄ: AKT-MMA

 

50 751

50 184

99

49 367

97

44 268

87

11. EKR:n sidottujen, sopimuksiin käytettyjen ja maksettujen määrien jakautuminen menoalan mukaan

11. EKR:n sidottujen, sopimuksiin käytettyjen ja maksettujen määrien kehitys menoalan mukaan (DAC-toimialakoodit)  (22)

(miljoonaa euroa)

Toimiala

Sidotut

Sopimuksiin käytetyt

Maksetut

Sosiaalinen infrastruktuuri ja palvelut

 

 

 

110 – Koulutus

1 192,46

1 132,83

995,48

120 – Terveydenhuolto

2 131,40

2 510,72

2 263,73

130 – Väestöpolitiikka ja -ohjelmat sekä lisääntymisterveys

352,44

50,31

35,95

140 – Vesi- ja jätevesihuolto

788,50

848,83

547,53

150 – Julkishallinto ja kansalaisyhteiskunta

5 826,37

6 047,02

5 540,34

160 – Muu sosiaalinen infrastruktuuri ja sosiaalipalvelut

996,71

1 385,46

1 611,09

Sosiaalinen infrastruktuuri ja sosiaalipalvelut YHTEENSÄ

11 287,88

11 975,17

10 994,13

Talouden infrastruktuuri ja palvelut

 

 

 

210 – Kuljetus ja varastointi

1 425,48

2 055,09

1 083,29

220 – Viestintä

140,96

146,96

114,64

230 – Energia

2 015,13

1 943,06

1 220,76

240 – Pankit ja rahoituspalvelut

82,03

129,29

83,97

250 – Yritykset ja muut palvelut

343,43

324,93

223,51

Talouden infrastruktuuri ja palvelut YHTEENSÄ

4 007,01

4 599,33

2 726,17

Tuotantoalat

 

 

 

310 – Maatalous, metsätalous ja kalastus

3 344,16

3 105,92

2 351,62

320 – Teollisuus, mineraalivarat ja kaivostoiminta, rakennusala

641,59

492,66

297,21

330 – Kauppa ja matkailu

507,49

436,11

272,06

Tuotantoalat YHTEENSÄ

4 493,24

4 034,69

2 920,88

Monialainen/horisontaalinen toiminta

 

 

 

410 – Yleinen ympäristönsuojelu

989,82

841,85

658,36

430 – Muu monialainen toiminta

3 886,22

2 610,66

1 685,71

Monialainen/horisontaalinen toiminta YHTEENSÄ

4 876,04

3 452,51

2 344,07

Hyödyketuki ja yleinen ohjelmatuki

 

 

 

510 – Yleinen budjettituki

3 116,32

3 165,05

2 480,30

520 – Kehitysapuna annettu elintarvikeapu

617,50

391,67

367,06

Hyödyketuki ja yleinen ohjelmatuki YHTEENSÄ

3 733,82

3 556,73

2 847,36

Velanhoitotoimet

 

 

 

600 – Velanhoitotoimet

183,00

183,00

183,00

Velanhoitotoimet YHTEENSÄ

183,00

183,00

183,00

Humanitaarinen apu

 

 

 

720 – Hätäapu

746,19

452,54

451,93

730 – Jälleenrakennusapu ja kunnostus

137,83

65,05

42,29

740 – Katastrofivalmius

72,79

110,05

93,41

Humanitaarinen apu YHTEENSÄ

956,81

627,64

587,63

Avunantajien hallinnolliset kustannukset / kohdentamattomat / erittelemättömät

 

 

 

910 – Avunantajien hallinnolliset kustannukset

995,52

948,63

857,45

998 – Kohdentamattomat/erittelemättömät

183,74

56,05

38,45

Ei tietoa

260,50

1,64

1,21

Avunantajien hallinnolliset kustannukset / kohdentamattomat / erittelemättömät YHTEENSÄ

1 439,76

1 006,32

897,11

11. ERK KAIKKI YHTEENSÄ

30 977,56

29 435,38

23 500,34

11. EKR:n sidottujen, sopimuksiin käytettyjen ja maksettujen määrien kehitys menoalan mukaan

Image 4

Image 5

Image 6

3.   SANASTO

Avustukset

Talousarviosta maksettava suora rahoitus kolmansille edunsaajille, jotka osallistuvat toimiin, jotka palvelevat EU:n politiikan mukaisia tavoitteita.

Budjettikohta

Tulot ja menot esitetään talousarviossa budjettivallan käyttäjän vahvistaman sitovan budjettinimikkeistön mukaisesti. Nimikkeistössä budjettikohdat on järjestetty niiden luonteen ja tarkoituksen mukaan. Nimikkeistön rakenneosat ovat osastot, luvut, momentit ja alamomentit.

Hallintomäärärahat

Määrärahat kattavat yhteisöjen juoksevat menot (kuten henkilöstö-, kiinteistö- ja toimistolaitemenot).

Hyväksytty talousarvio

Talousarvioesityksestä

tulee hyväksytty talousarvio, kun budjettivallan käyttäjä hyväksyy sen.

Jaksotetut määrärahat

Jaksotettuja määrärahoja käytetään monivuotisten toimien rahoittamiseen; ne kattavat varainhoitovuoden aikana tehtyjen, useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevien oikeudellisten sitoumusten kokonaiskustannukset.

Jaksottamattomat määrärahat

Määrärahat, jotka vastaavat vuotuisia tarpeita ja jotka on sen vuoksi sidottava varainhoitovuoden aikana. Seuraavana vuonna voidaan maksaa ainoastaan määriä, jotka voidaan siirtää automaattisesti seuraavalle varainhoitovuodelle. Jaksottamattomat määrärahat, joita ei ole käytetty eli sidottu vuoden loppuun mennessä, peruutetaan (ellei komission päätöksellä poikkeuksellisesti anneta lupaa siirtää määrärahoja seuraavalle varainhoitovuodelle).

Jaksottamattomia määrärahoja käytetään kattamaan hallintomenot, ja maksusitoumusmäärärahojen määrä on yhtä suuri kuin maksumäärärahojen määrä.

Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

Tulot, jotka osoitetaan tiettyjen menoerien rahoittamista varten.

Lisätalousarvio

Varainhoitovuoden aikana tehty päätös muuttaa kyseisen varainhoitovuoden talousarviota (lisäykset, vähennykset, määrärahasiirrot).

Maksattamatta olevat määrät

Talousarviositoumuksesta tiettynä hetkenä maksamatta oleva määrä. Vrt. Maksattamatta olevat sitoumukset.

Maksattamatta olevat sitoumukset

Maksamatta olevat sitoumukset määritellään niiden sidottujen määrärahojen määräksi, joita ei ole vielä maksettu. Ne johtuvat suoraan monivuotisista ohjelmista ja määrärahojen jakamisesta maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin.

Maksumäärärahat

Maksumäärärahat kattavat kuluvana varainhoitovuonna suoritettaviksi tulevat maksut, jotka johtuvat kuluvana varainhoitovuonna ja/tai aikaisempina varainhoitovuosina tehdyistä oikeudellisista sitoumuksista.

Maksusitoumusmäärärahat

Maksusitoumusmäärärahat kattavat niiden oikeudellisten velvoitteiden (hankintasopimusten, avustussopimusten tai avustuspäätösten) kokonaisarvon, josta voidaan allekirjoittaa sopimus kuluvana varainhoitovuonna.

Menot

Termi, joka tarkoittaa talousarvion käyttöä kaikentyyppisistä rahoituslähteistä.

Määrärahat

Määrärahoilla rahoitetaan talousarvio.

Talousarvio sisältää ennusteet sekä maksusitoumuksista (oikeudelliset sitoumukset myöntää rahoitusta) että maksuista (edunsaajille käteisellä tai tilisiirtona suoritetut maksut). Maksusitoumusmäärärahojen määrä poikkeaa – jaksotettujen määrärahojen tapauksessa – usein maksumäärärahojen määrästä, koska monivuotisia ohjelmia ja hankkeita koskevat sitoumukset tehdään yleensä koko määrältä sinä vuonna, jona ohjelmia ja hankkeita koskevat päätökset annetaan, kun taas maksut suoritetaan vuosien mittaan sitä mukaa kuin ohjelmien ja hankkeiden toteuttaminen etenee.

Määrärahojen siirtäminen seuraavalle vuodelle

Varainhoitovuonna käyttämättä jääneet määrärahat voidaan vuotuisuusperiaatteesta poiketen tietyissä tilanteissa siirtää käytettäviksi seuraavana varainhoitovuonna. Tällainen siirto on poikkeuksellinen, ja se voidaan tehdä ainoastaan tiukkojen edellytysten täyttyessä.

Oikeudellinen sitoumus

Toimi, jolla tulojen ja menojen hyväksyjä luo kolmatta osapuolta kohtaan velvoitteen, josta aiheutuu meno EU:n talousarvioon.

Yleisiä oikeudellisia sitoumuksia ovat hankintasopimukset, avustussopimukset ja avustuspäätökset.

Oikeusperusta (perussäädös)

Lainsäädäntövallan käyttäjän (yleensä neuvoston ja Euroopan parlamentin) antama säädös, jossa täsmennetään EU:n meno-ohjelman tavoite, määrärahojen tarkoitus, interventiosäännöt, päättymispäivä ja asiaankuuluvat varainhoitosäännöt, joita käytetään oikeusperustana meno-ohjelman täytäntöönpanolle.

Peruutetut määrärahat

Määrärahat, joita ei ole käytetty sen varainhoitovuoden aikana ja joita ei voida siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle, peruutetaan.

Raukeavat määrärahat

Varainhoitovuoden lopussa peruutettavat käyttämättä jääneet määrärahat. Raukeamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa määrärahoihin liittyvä valtuutus menojen ja/tai velvoitteiden syntymiseen peruutetaan osittain tai kokonaan.

Yhteisyritysten (ja EIT:n) osalta käyttämättä jääneet määrärahat voidaan niiden varainhoitosääntöjen mukaan kirjata ennakkoarvioon tuloista ja menoista kolmen seuraavan varainhoitovuoden ajan (niin kutsuttu N+3-sääntö). Yhteisyritysten käyttämättä jääneet määrärahat voidaan siis ottaa uudelleen käyttöön varainhoitovuoteen N+3 saakka.

Siirrot budjettikohtien välillä

Budjettikohtien välisessä siirrossa määrärahoja siirretään varainhoitovuoden aikana budjettikohdasta toiseen. Siirto muodostaa sen vuoksi poikkeuksen erittelyperiaatteesta

Taloudellinen tulos

Menojen ja tulojen vaikutus taseeseen suoriteperusteisten kirjanpitosääntöjen perusteella.

Talousarvion toteuttaminen

Talousarvion täytäntöönpano meno- ja tulotapahtumilla.

Talousarvion toteutuma

Saatujen tulojen ja maksettujen määrien välinen erotus, mukaan lukien määrärahasiirtoihin, peruutuksiin ja valuuttakurssieroihin perustuvat mukautukset.

Toimeenpanovirastojen on palautettava jäljelle jäänyt määrä rahoitusviranomaiselle.

Talousarviositoumus

Toimi, jolla valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä varaa talousarvioon tarvittavat määrärahat maksuihin, joilla täytetään oikeudelliset sitoumukset.

Toimi, jolla valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä varaa talousarvioon tarvittavat määrärahat maksuihin, joilla täytetään oikeudelliset sitoumukset.

Toimintamäärärahat

Toimintamäärärahoilla rahoitetaan eri toimintapolitiikat pääasiassa avustuksina tai julkisina hankintoina.

Vahvistetut saamiset

Oikeus periä tuloja velalliselta perintämääräyksen perusteella.

Valuuttakurssiero

Ero, joka johtuu euroalueen ulkopuolisia maita koskeviin transaktioihin sovellettavista valuuttakursseista tai valuuttamääräisten varojen ja velkojen uudelleenarvostuksesta tilinpäätöshetkellä.

Vapauttaminen

Toimi, jolla toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä peruu talousarviositoumuksella aikaisemmin tehdyn määrärahavarauksen kokonaan tai osittain.

Ylijäämä

Tulojen ja menojen välinen positiivinen erotus, joka on palautettava rahoitusviranomaiselle. Ks. Talousarvion toteutuma

VUOTUINEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKERTOMUS – EUROOPAN INVESTOINTIPANKIN HALLINNOIMAT VARAT

EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI

HALLINTONEUVOSTO

INVESTOINTIKEHYKSEN

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

31. JOULUKUUTA 2023

1)

 Riippumattoman tilintarkastajan kertomus

2)

 Tase

3)

 Yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittava laskelma

4)

 Laskelma rahoittajien varojen muutoksista

5)

 Rahavirtalaskelma

6)

 Tilinpäätöslaskelmien liitetiedot

TASE

31. joulukuuta 2023

(tuhatta euroa)

 

Liitetieto

31.12.2023

31.12.2022

VARAT

 

 

 

Käteisvarat ja muut rahavarat

5

1 376 824

1 451 970

Saamiset rahoitusosuuksista

9 /16

85 321

85 321

Rahoitusvarat

10

-

73 003

Johdannaissopimukset

6

55 765

75 852

Lainat ja ennakkomaksut

7

1 683 312

1 849 786

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

8

820 713

797 341

Muut varat

11

616

950

Varat yhteensä

 

4 022 551

4 334 223

VELAT JA RAHOITTAJIEN VARAT

 

 

 

VELAT

 

 

 

Tuloennakot

12

48 515

52 417

Luottositoumuksiin liittyvät varaukset

13

19 038

16 583

Velat kolmansille

14

427 828

190 927

Muut velat

15

3 338

2 419

Velat yhteensä

 

498 719

262 346

Rahoittajien varat

16 /17

3 523 832

4 071 877

Velat ja rahoittajien varat yhteensä

 

4 022 551

4 334 223

YLI- TAI ALIJÄÄMÄÄ JA MUITA LAAJAN TULOKSEN ERIÄ OSOITTAVA LASKELMA

31. JOULUKUUTA 2023 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA

(tuhatta euroa)

 

Liitetieto

1.1.2023–

1.1.2022–

31.12.2023

31.12.2022

Korkotuotot ja vastaavat tuotot (*2)

19

148 336

93 786

Korkokulut ja vastaavat kulut

19

-

–5 479

Korkotuotot ja vastaavat tuotot, netto

 

148 336

88 307

Palkkiotuotot

20

25

511

Palkkiokulut

20

–62

– 761

Palkkiotuotot, netto

 

–37

– 250

Johdannaissopimusten käyvän arvon muutos

6

–20 087

94 680

Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden nettotulos

21

–8 457

24 432

Nettotulos käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista lainoista ja ennakkomaksuista

7

–8 932

–3 080

Nettotulos valuuttaoperaatioista

22

–67 885

– 140 104

Rahoitustoiminnan nettotulos

 

– 105 361

–24 072

Lainojen ja ennakkomaksujen arvon alentumisen nettomuutos

7.2

9 055

8 562

Luottositoumuksiin liittyvien varausten nettomuutos

13

–2 470

20

Yleiset hallintokulut

23

–29 655

–33 628

Varainhoitovuoden ylijäämä

 

19 868

38 939

Varainhoitovuoden laaja tulos yhteensä, ylijäämä

 

19 868

38 939

LASKELMA RAHOITTAJIEN VAROJEN MUUTOKSISTA

31. JOULUKUUTA 2023 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA

(tuhatta euroa)

 

 

Rahoitus-osuus, jonka maksamista on pyydetty

Maksetut rahoitus-osuudet

Kertyneet voittovarat

Yhteensä

Tilanne 1.1.2023

Liitetieto

3 701 695

-

370 182

4 071 877

Vuoden aikana maksettavaksi pyydetty jäsenvaltioiden rahoitusosuus

16

20 000

-

-

20 000

Vuoden aikana maksettu jäsenvaltioiden rahoitusosuus

17

-

– 587 913

-

– 587 913

Varainhoitovuoden 2023 ylijäämä

 

-

-

19 868

19 868

Rahoittajien varojen muutokset

 

20 000

– 587 913

19 868

– 548 045

Tilanne 31.12.2023

 

3 721 695

– 587 913

390 050

3 523 832

 

 

Rahoitus-osuus, jonka maksamista on pyydetty

Maksetut rahoitus-osuudet

Kertyneet voittovarat

Yhteensä

Tilanne 1.1.2022

 

3 471 695

-

331 243

3 802 938

Vuoden aikana maksettavaksi pyydetty jäsenvaltioiden rahoitusosuus

 

230 000

-

-

230 000

Varainhoitovuoden 2022 ylijäämä

 

-

-

38 939

38 939

Rahoittajien varojen muutokset

 

230 000

-

38 939

268 939

Tilanne 31.12.2022

 

3 701 695

-

370 182

4 071 877

RAHAVIRTALASKELMA

31. JOULUKUUTA 2023 PÄÄTTYNEELTÄ VARAINHOITOVUODELTA

(tuhatta euroa)

 

Liitetieto

1.1.2023–31.12.2023

1.1.2022–31.12.2022

TOIMINNAN RAHAVIRTA

 

 

 

Varainhoitovuoden ylijäämä

 

19 868

38 939

Oikaisut:

 

 

 

Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopaperien nettotulos, käypä arvo

8

15 142

–9 271

Lainojen ja ennakkomaksujen arvon alentumisen nettomuutos

7,2

–9 055

–8 562

Nettotulos käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista lainoista ja ennakkomaksuista

7

8 932

3 080

Lainojen ja ennakkomaksujen korkojen ja jaksotetun hankintamenon muutos

 

708

2 291

Luottositoumuksiin liittyvien varausten nettomuutos

 

2 455

–19

Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset

 

20 087

–94 680

Rahoitusvarojen korkojen ja jaksotetun hankintamenon muutos

10

– 248

321

Tuloennakoiden muutos

 

–3 902

3 985

Valuuttakurssimuutosten vaikutukset lainoihin

7,1

86 765

–53 747

Valuuttakurssimuutosten vaikutukset osakkeisiin ja muihin vaihtuvatuottoisiin arvopapereihin

8

30 026

–25 463

Valuuttakurssimuutosten vaikutukset hallussa oleviin käteisvaroihin

 

–8 031

–12 006

Toiminnan ylijäämä/(alijäämä) ennen toiminnan varojen ja velkojen muutoksia

 

162 747

– 155 132

Lainojen nostot

7

– 207 237

– 260 493

Lainojen lyhennykset

7

288 155

458 381

Käteisvaroista ja muista rahavaroista kertyneiden korkojen muutos

5

4 039

1 822

Rahoitusvarojen hankinta

10

– 348 523

– 920 290

Rahoitusvarat, erääntyneet

10

421 278

847 608

Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopaperien lisäys

8

– 101 100

– 139 935

Nettotuotot osakkeista ja muista vaihtuvatuottoisista arvopapereista

 

39 246

90 219

Muiden varojen vähennys

 

334

136

Muiden velkojen lisäys

 

919

86

Euroopan investointipankille maksettavien määrien lisäys/(vähennys)

 

33 951

–58 093

Toiminnan nettorahavirta

 

293 809

– 135 691

RAHOITUSTOIMINTA

 

 

 

Jäsenvaltioiden maksamat rahoitusosuudet

 

79 710

238 450

Jäsenvaltioilta korkotukien ja teknisen avun rahoittamiseksi saadut määrät

 

220 290

61 450

Jäsenvaltioiden lukuun maksetut korkotuet ja tekninen apu

 

–77 050

–60 619

Jäsenvaltioiden puolesta maksetut rahoitusosuudet

17

– 587 913

-

Rahoitustoiminnan nettorahavirta

 

– 364 963

239 281

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen nettolisäys

 

–71 154

103 590

Yhteenveto rahavirtalaskelmasta:

 

 

 

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden alussa

 

1 450 589

1 359 005

Nettorahavirrat:

 

 

 

Toiminnan rahavirta

 

293 809

– 135 691

Rahoitustoiminnan rahavirta

 

– 364 963

239 281

Valuuttakurssimuutosten vaikutuksista käteisvaroihin ja muihin rahavaroihin

 

–8 031

–12 006

Käteisvarat ja muut rahavarat varainhoitovuoden lopussa

 

1 371 404

1 450 589

Käteisvarat ja muut rahavarat muodostuvat seuraavista eristä:

 

 

 

Käteisvarat

5

146 494

328 079

Määräaikaistalletukset (lukuun ottamatta kertyneitä korkoja)

5

625 403

963 004

Yritystodistukset

5

599 507

159 506

 

 

1 371 404

1 450 589

Joulukuun 31. päivänä 2023 päättyneeltä varainhoitovuodelta laadittujen tilinpäätöslaskelmien liitetiedot

1.   Yleiset tiedot

Investointikehys on luotu yhteistyöstä ja kehitysavusta tehdyn Cotonoun sopimuksen mukaisesti. Cotonoun sopimus tehtiin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden, jäljempänä ’AKT-valtiot’, ja Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä 23. kesäkuuta 2000 ja sitä on tarkistettu 25. kesäkuuta 2005 ja 22. kesäkuuta 2010. Investointikehys ei ole erillinen oikeushenkilö.

Kehyksen rahoitusosuuksia hallinnoi jäsenvaltioiden (rahoittajien) puolesta Euroopan investointipankki, jäljempänä ’EIP’, Cotonoun sopimuksen mukaisesti. EIP myös vastaa kehyksen hallinnosta.

Cotonoun sopimuksen mukaisesti myönnettävä rahoitus saadaan EU:n jäsenvaltioiden talousarvioista. Jäsenvaltioiden myöntämä rahoitus muodostuu investointikehykseen osoitetusta rahoituksesta ja korkotukien kattamiseen tarkoitetuista avustuksista, kuten monivuotisissa rahoituskehyksissä määrätään (vuodet 2000–2007 kattava ensimmäinen rahoituspöytäkirja eli 9. Euroopan kehitysrahasto (EKR), vuodet 2008–2013 kattava toinen rahoituspöytäkirja eli 10. EKR sekä vuodet 2014–2020 kattava kolmas rahoituspöytäkirja eli 11. EKR). EIP:lle on annettu tehtäväksi hallinnoida seuraavia välineitä:

i)

investointikehys eli 3 685,5 miljoonan euron suuruinen uudistuva riskirahasto, josta tuetaan yksityisen sektorin investointeja AKT-valtioissa; investointikehyksen varoista 48,5 miljoonaa euroa on osoitettu merentakaisille maille ja alueille, jäljempänä ’MMA-maat’,

ii)

korkotukien rahoittamiseen tarkoitetut avustukset, joista enintään 1 220,85 miljoonaa euroa on varattu AKT-valtioille ja enintään 8,5 miljoonaa euroa MMA-maille; näistä korkotuista enintään 15 prosenttia voidaan käyttää hankkeisiin liittyvän teknisen avun rahoittamiseen.

Neuvosto päätti 23. joulukuuta 2020 jatkaa investointikehyksen sitoumuskautta vähintään kuudella kuukaudella. Sitoumuskauden jatkamisen jälkeen EIP hyväksyi toimia toimeksiantonsa mukaisesti 30. kesäkuuta 2021 asti (neuvoston päätös (EU) 2020/2233 (23), annettu 23. päivänä joulukuuta 2020, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista EKR:n toimista osana AKT-valtioiden investointikehystä takaisin saatujen varojen sitomisesta).

EU ja AKT-valtiot sopivat siirtymäjärjestelyistä tehdyn päätöksen muuttamisesta AKT-EU-kumppanuussopimuksen määräysten soveltamisen jatkamiseksi 31. joulukuuta 2023 asti tai uuden sopimuksen voimaantuloon tai unionin ja AKT-valtioiden uuden sopimuksen väliaikaiseen soveltamiseen asti, sen mukaan, mikä näistä ajankohdista on aikaisin (AKT–EU-kumppanuussopimuksen 95 artiklan 4 kohdan mukaisten siirtymävaiheen toimenpiteiden hyväksymisestä annettu AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätös N:o 2/2019, jota muutettiin myöhemmin 26. marraskuuta 2021 annetulla AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätöksellä N:o 3/2021, 16. kesäkuuta 2022 annetulla AKT-EU-suurlähettiläskomitean päätöksellä N:o 970/2022 ja 25. lokakuuta 2023 annetulla AKT-EU-suurlähettiläskomitean päätöksellä N:o 2/2023).

Tilinpäätös on laadittu noudattaen toiminnan jatkuvuuden periaatetta, jonka mukaisesti oletetaan, että investointikehyksestä voidaan kattaa kaikki sen toimiin liittyvät velat lähitulevaisuudessa. Investointikehyksen kestoa ei ole määritetty. Yhdennentoista EKR:n sisäinen sopimus on voimassa (sen 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti) niin kauan kuin on tarpeen kaikkien AKT–EU-kumppanuussopimuksen, merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen ja monivuotisen rahoituskehyksen perusteella rahoitettavien toimien toteuttamiseksi kokonaisuudessaan.

Asetus naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä (NDICI – Globaali Eurooppa), joka tuli voimaan 14. kesäkuuta 2021 (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/947 (24), annettu 9. kesäkuuta 2021), muodostaa ensisijaisen oikeusperustan EU:n ulkopuoliselle tuelle vuosina 2021–2027. Asetuksella hallinnoidaan EIP:n uutta institutionaalista toimeksiantoa toimissa, joita toteutetaan Euroopan unionin ulkopuolella, AKT-alue mukaan luettuna. Sopimus sisältää tähän asti EU:n talousarvion ulkopuolella olleen EKR:n ottamisen EU:n talousarvioon. NDICI-asetus tarjoaa komissiolle oikeusperustan, jonka nojalla se voi tulevaisuudessa antaa EIP:lle toimeksiantoja toimista, joita EIP toteuttaa EU:n ulkopuolella. Asetuksella luodaan myös unionin ulkoinen investointikehys, jotta unioni voi tehdä yhteistyötä kumppani-instituutioiden kanssa myöntämällä avustuksia ja takauksia EU:n talousarviosta.

Tämän jälkeen valtioiden investointikehyksestä takaisin saatavat rahavirrat otetaan käyttöön NDICI-kehyksessä yhdistämällä Euroopan kestävän kehityksen rahastoon (EKKR+) kuuluva AKT-valtioiden yksityisen sektorin osio ja erityisrahasto. EIP ja Euroopan komissio allekirjoittivat 15. helmikuuta 2023 siirtosopimuksen, jäljempänä ’siirtosopimus’. Tämän sopimuksen tarkoituksena on siirtää osana investointikehystä takaisin saadut varat sitä mukaa kuin ne ovat käytettävissä päätöksen (EU) 2020/2233 (AKT-maat) ja neuvoston päätöksen (EU) 2021/1764 (25) (MMA:t) mukaisesti, jäljempänä ’AKT-maiden investointikehyksestä takaisin saadut varat’ tai ”MMA-investointikehyksestä takaisin saadut varat” tai molemmat yhdessä ”takaisin saadut varat”. Lisätietoja on liitetiedossa 2.4.6 ja liitetiedossa 17.

Tässä tarkasteltavat tilinpäätöslaskelmat kattavat ajanjakson 1. tammikuuta 2023–31. joulukuuta 2023.

Hallintoneuvosto hyväksyi hallituksen ehdotuksesta tilinpäätöslaskelmat 21. maaliskuuta 2024 ja antoi luvan toimittaa ne valtuustolle hyväksyttäväksi 26. huhtikuuta 2024 mennessä.

2.   Tilinpäätöksen tärkeimmät laatimisperiaatteet

2.1    Laatimisperusteet – Lausuma IFRS-standardien noudattamisesta

Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmien laadinnassa on noudatettu kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS), sellaisina kuin Euroopan unioni on ne hyväksynyt. Joulukuun 31. päivänä 2023 laadittu tilinpäätös sisältää taseen, yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavan laskelman, laskelman rahoittajien varojen muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot.

2.2    Merkittävät kirjanpidolliset arviot ja oletukset

Tilinpäätöstä laadittaessa on tehtävä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat ilmoitettuihin tuloihin, kuluihin, varoihin ja velkoihin sekä ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen. Saatavilla olevien tietojen käyttö ja niihin liittyvä harkinta ovat olennainen osa arvioiden laatimista. Todelliset tulokset voivat tulevaisuudessa poiketa näistä arvioista, ja erot voivat olla olennaisia tilinpäätöksen kannalta. Arvioita ja niiden perustana olevia oletuksia tarkistetaan jatkuvasti. Tarkistetut arviot kirjataan ennakoivasti.

Harkintaa ja arvioita käytetään etenkin seuraavilla osa-alueilla:

–   Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

Jos taseeseen kirjattavien rahoitusinstrumenttien käypiä arvoja ei saada toimivilta markkinoilta, ne määritetään erilaisilla arvostusmenetelmillä, kuten matemaattisilla malleilla. Malleja sovellettaessa käytetään mahdollisuuksien mukaan todettavissa olevia markkinatietoja, muussa tapauksessa käyvät arvot on määritettävä osin arvioiden perusteella. Arviot luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa eri tasoille sen mukaan, millaisia tietoja arvostusmenetelmissä käytetään, kuten liitetiedoissa 2.4.2 ja 4 kuvataan.

–   Arvonalentumistappio lainoista ja ennakkomaksuista

Odotettavissa olevien luottotappioiden arvostaminen edellyttää johdolta merkittävien arvioiden soveltamista, erityisesti alkuperäisen kirjaamisen jälkeen tapahtuneen luottoriskin merkittävän lisääntymisen arviointia, tulevaisuuteen suuntautuvan informaation sisällyttämistä sekä vastaisten rahavirtojen ja vakuusarvojen määrän ja ajankohdan arviointia arvonalentumistappioita määritettäessä. Nämä arviot perustuvat useisiin tekijöihin, jotka voivat aiheuttaa merkittäviä muutoksia kirjattavan luottotappiota koskevan vähennyksen ajankohtaan ja määrään (liitetieto 2.4.2). Vuonna 2022 ilmennyt yleinen epävarmuus ja myllerrys jatkui vuonna 2023 ja aiheutti arvonalentumisvaikutuksia, joita koskevat oletukset esitetään yksityiskohtaisesti liitetiedoissa 2.4.2.2 ja 3.2.3.7.

–   Noteeraamattomien oman pääoman ehtoisten instrumenttien arvostaminen

Noteeraamattomien oman pääoman ehtoisten instrumenttien arvostaminen perustuu yleensä johonkin seuraavista:

—

toisistaan riippumattomien osapuolten väliset viimeaikaiset markkinatransaktiot

—

keskeisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisten muiden instrumenttien käypä arvo

—

voimassaoloajaltaan ja riskiominaisuuksiltaan vastaavien tase-erien käyvällä korkokannalla diskontatut odotetut rahavirrat

—

mukautettu nettoarvomenetelmä

—

muut arvostusmallit.

Noteeraamattomien oman pääoman ehtoisten instrumenttien rahavirtojen ja diskonttaustekijöiden määrittäminen edellyttää mittavaa arvioiden tekemistä. Investointikehyksen kirjanpidossa sovellettavia arvostusmenetelmiä tarkistetaan säännöllisesti ja niiden käyttökelpoisuutta testataan saman instrumentin viimeaikaisten markkinatransaktioiden hintatietojen tai muiden todettavissa olevien markkinatietojen avulla.

–   Sellaisten yhteisöjen konsolidointi, joissa investointikehyksellä on omistusosuus

EIP teki päätelmän, jonka mukaan yksikään sellaisista yhteisöistä, joissa investointikehyksellä on omistusosuus, ei ole sen määräysvallassa. Tämä johtuu siitä, että kaikissa tällaisissa yhteisöissä vastuunalainen osakas, rahaston hoitaja tai rahaston hallintoneuvosto on yksin vastuussa kumppanuuteen liittyvien toimien ja asioiden hallinnoinnista ja valvonnasta ja niillä on valtuudet toteuttaa kaikki toimenpiteet kumppanuuden tarkoituksen ja tavoitteiden toteuttamiseksi rahaston investointi- ja politiikkasuuntaviivojen mukaisesti.

2.3.    Tilinpäätösstandardien muutokset

Jäljempänä kuvattuja muutoksia lukuun ottamatta tässä esitettyjen investointikehyksen tilinpäätöslaskelmien laadinnassa on kaikkien ajanjaksojen osalta johdonmukaisesti noudatettu liitetiedossa 2.4 esitettyjä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Investointikehyksen osalta on hyväksytty alla olevat uudet standardit ja standardien muutokset.

Investointikehyksen osalta hyväksytyt uudet ja muutetut standardit

Seuraavat uudet standardit ja nykyisten standardien muutokset tulivat voimaan investointikehyksen tilinpäätöslaskelmien osalta 1. tammikuuta 2023 alkaen:

—

muutokset standardeihin IAS 1 ”Tilinpäätöksen esittäminen” ja ”IFRS Practice Statement 2: Disclosure of Accounting policies”

—

muutokset standardiin IAS 8 ”Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet”: kirjanpidollisten arvioiden määritelmä.

Edellä luetellut muutokset eivät vaikuttaneet aiemmilla kausilla kirjattuihin määriin, eikä niiden odoteta vaikuttavan olennaisesti nykyisiin tai tuleviin kausiin.

Uudet standardit, muutokset ja tulkinnat, joita ei ole vielä hyväksytty investointikehyksen osalta

Seuraavat muutokset voimassa oleviin standardeihin oli julkaistu 31. joulukuuta 2023 mennessä, mutta ne eivät olleet pakollisia 31. joulukuuta 2023 päättyneillä tilikausilla:

EU:n hyväksymät nykyisten standardien muutokset, joita sovelletaan 1. tammikuuta 2024 tai sen jälkeen alkaneisiin tilikausiin:

muutokset standardiin IAS 1 ”Tilinpäätöksen esittäminen”: Velkojen luokittelu lyhyt- tai pitkäaikaisiksi ja Pitkäaikaiset velat, joihin liittyy kovenantti

Nykyisten standardien muutokset, joita EU ei ole vielä hyväksynyt:

—

muutokset standardiin IAS 7 ”Rahavirtalaskelmat” ja standardiin IFRS 7 ”Rahoitusinstrumentit”: Toimittajien rahoitusjärjestelyt

—

Muutokset standardiin IAS 21 ”Valuuttakurssien muutosten vaikutukset”: Vaihdettavuuden puute

—

muutokset standardiin IFRS 10 ”Konsernitilinpäätös” ja standardiin IAS 28 ”Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin”: Varojen myynti tai antaminen sijoittajan ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä.

Investointikehyksen osalta ei näiden tilinpäätöslaskelmien hyväksymispäivään mennessä ollut hyväksytty etuajassa mitään edellä luetelluista standardeista tai olemassa oleviin standardeihin tehdyistä muutoksista, eikä ole julkaistu sellaisia tulkintoja, jotka olisivat sovellettavissa investointikehykseen ja jotka olisi otettava siinä huomioon kumpanakaan tilinpäätöspäivänä. Johto olettaa, että kaikki asiaankuuluvat julkaisut hyväksytään sovellettaviksi ensimmäisellä kaudella, joka alkaa julkaisun voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, ja että niillä ole merkittävää vaikutusta investointikehyksen tilinpäätöslaskelmiin.

2.4.    Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista

Varat ja velat merkitään taseeseen alenevassa likviditeettijärjestyksessä. Taseessa ei eritellä lyhyt- eikä pitkäaikaisia eriä.

2.4.1   Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Investointikehyksen tilinpäätöslaskelmat laaditaan euroina, joka on myös kehyksen toimintavaluutta. Euroina ilmoitetut määrät on pyöristetty lähimpään tuhanteen, ellei toisin mainita.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi käyttäen liiketoimien toteutuspäivän valuuttakurssia.

Muut kuin euromääräiset monetaariset varat ja velat muunnetaan euromääräisiksi tilinpäätöspäivänä voimassa olleeseen kurssiin. Valuuttojen muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan.

Ei-monetaariset erät, jotka arvostetaan ulkomaan valuutan määräiseen alkuperäiseen hankintamenoon, muunnetaan käyttäen alkuperäisen liiketoimen toteuttamispäivänä voimassa ollutta kurssia. Ei-monetaariset erät, jotka arvostetaan ulkomaan valuutan määräiseen käypään arvoon, muunnetaan käyttäen valuuttakurssia, joka oli voimassa käyvän arvon määrityspäivänä.

Kurssierot, jotka syntyvät liiketapahtumien selvittämisestä niiden toteutuspäivän kurssista poikkeavalla kurssilla, sekä selvittämättömistä ulkomaan rahan määräisistä monetaarisista varoista ja veloista syntyvät realisoitumattomat kurssierot kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan.

2.4.2   Rahoitusvarat (muut kuin johdannaissopimukset)

Rahoitusvälineet, jotka eivät ole johdannaisia, kirjataan alun perin selvityspäivän perusteella.

Luokittelu ja arvostus

Rahoitusvarat

Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä rahoitusvara luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettavaksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi ja rahoitusvelka luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettavaksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi.

IFRS 9:n mukaisesti luokittelu aloitetaan määrittämällä, onko rahoitusvara katsottava vieraan vai oman pääoman ehtoiseksi rahoitusvälineeksi. IFRS 9:ssä viitataan standardin IAS 32 ”Rahoitusinstrumentit: esittämistapa” määritelmiin.

Vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja ovat instrumentit, jotka täyttävät vastapuolen näkökulmasta rahoitusvelan määritelmän. Tällaisia ovat lainat ja velkapaperit, kuten strukturoitujen yhteisöjen, valtioiden ja yritysten joukkovelkakirjalainat ja velkapaperit.

Vieraan pääoman ehtoinen instrumentti luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettavaksi, jos se täyttää molemmat seuraavista ehdoista eikä sitä ole luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi:

—

rahoitusvaroihin kuuluvaa erää pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja

—

rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusehdoissa määrätään tiettyinä ajankohtina toteutuvista rahavirroista, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua (niin kutsutut SPPI-kriteerit).

Edellä esitettyjä vaatimuksia on sovellettava koko rahoitusvaroihin kuuluvaan erään, vaikka se sisältäisi kytkettyjä johdannaisia.

Oman pääoman ehtoisia instrumentteja ovat instrumentit, jotka täyttävät liikkeeseenlaskijan näkökulmasta oman pääoman määritelmän, eli instrumentteja, joihin ei sisälly sopimukseen perustuvaa maksuvelvollisuutta ja jotka osoittavat oikeutta liikkeeseenlaskijan nettovaroihin. Oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Muussa kuin kaupankäyntitarkoituksessa pidettävän oman pääoman ehtoisen sijoituksen alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä investointikehys voi peruuttamattomasti päättää esittää myöhemmät muutokset muissa laajan tuloksen erissä. Tämä päätös tehdään sijoituskohtaisesti.

Kaikki muut rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi.

Liiketoimintamallin arviointi

Investointikehyksen hallinnoinnista vastaava EIP arvioi sen liiketoimintamallin tavoitteen, jonka mukaan vieraan pääoman ehtoista välinettä pidetään hallussa, salkkutasolla, koska tämä kuvaa parhaiten sitä, miten liiketoimintaa hallinnoidaan ja tietoja toimitetaan johdolle. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa seuraavat tiedot:

—

salkun ilmoitetut periaatteet ja tavoitteet ja näiden periaatteiden noudattaminen käytännössä. Huomiota kiinnitetään etenkin siihen, keskitytäänkö hallinnointistrategiassa saamaan sopimusperusteisia korkotuloja, säilyttämään tietty korkoprofiili, sovittamaan rahoitusvarojen duraatio niiden velkojen duraatioon, joilla kyseiset varat rahoitetaan, vai realisoimaan rahavirtoja myymällä rahoitusvarat;

—

kuinka salkun tuloksellisuutta arvioidaan ja kuinka siitä raportoidaan investointikehyksen johdolle;

—

riskit, jotka vaikuttavat liiketoimintamallin (ja sen mukaisesti hallussa pidettävien rahoitusvarojen) tuloksellisuuteen ja tapa, jolla näitä riskejä hallitaan; ja

—

aiemmilla kausilla toteutuneiden myyntien toteutumistiheys, arvo ja ajoitus, näihin myynteihin johtaneet syyt sekä odotukset tulevasta myyntitoiminnasta.

Myyntitoimintaa koskevia tietoja ei kuitenkaan tarkastella erikseen, vaan osana kokonaisvaltaista arviointia siitä, miten investointikehyksen rahoitusvarojen hallinnoinnille asettama tavoite saavutetaan ja miten rahavirrat realisoidaan.

Vaikuttavan rahoituksen välineen suorien lainatoimien liiketoimintamalli on kuvattu liitetiedossa 25.

Yksinomaan pääoman ja koron maksua (”SPPI”) koskevat kriteerit

Tässä arvioinnissa ”pääomalla” tarkoitetaan vieraan pääoman ehtoisen instrumentin käypää arvoa alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. ”Korolla” tarkoitetaan korvausta rahan aika-arvosta, tiettynä ajanjaksona jäljellä olevaan pääomamäärään liittyvästä luottoriskistä ja muista perustyyppiseen lainanantoon liittyvistä riskeistä ja menoista (esimerkiksi maksuvalmiusriskistä ja hallintokuluista) sekä voittomarginaalia.

Arvioitaessa, ovatko sopimukseen perustuvat rahavirrat yksinomaan pääoman ja koron maksua, otetaan huomioon instrumentin sopimusehdot. Tähän sisältyy sen arvioiminen, sisältyykö rahoitusvaroihin kuuluvaan erään sopimusehto, joka voisi muuttaa sopimukseen perustuvien rahavirtojen ajoitusta tai määrää siten, etteivät ne enää ole yksinomaan pääoman ja koron maksua.

Taseesta poistaminen

Investointikehys kirjaa rahoitusvaroihin kuuluvan erän pois taseesta silloin, kun sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaavat olemasta voimassa tai sopimukseen perustuvat oikeudet rahavirtojen saamiseen siirretään toiselle osapuolelle liiketoimella, jolla investointikehys joko siirtää rahoitusvaroihin kuuluvan erän omistamiseen liittyvät riskit ja edut tai ei siirrä rahoitusvaroihin kuuluvan erän omistamiseen liittyviä riskejä ja etuja kaikilta olennaisilta osin toiselle osapuolelle mutta ei pidä määräysvaltaa rahoitusvaroihin itsellään.

Rahoitusvaran tai rahoitusvelan taseesta poistamisen yhteydessä (liitetieto 2.4.4) yhtäältä varan tai velan kirjanpitoarvon (tai varan tai velan taseesta poistettavalle osuudelle kohdistetun kirjanpitoarvon) ja toisaalta i) saadun tai maksetun vastikkeen ja ii) muihin laajan tuloksen eriin kirjattujen kumulatiivisten voittojen ja tappioiden yhteenlasketun määrän välinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti lukuun ottamatta muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavista oman pääoman ehtoisista sijoituksista aiheutuneita muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja kumulatiivisia voittoja ja tappioita, jotka siirretään vararahastoon ja joita ei näin kirjata tulosvaikutteisesti luovutuksen yhteydessä.

IBOR-uudistuksen yhteydessä investointikehyksen arvio siitä, onko jaksotettuun hankintamenoon arvostetun rahoitusinstrumentin muutos huomattava, tehdään sen jälkeen, kun on sovellettu IBOR-uudistuksen vaiheessa 2 tarjottua käytännön apukeinoa. IASB:n julkaisemien muutosten mukaisesti investointikehyksessä ei kirjata pois taseesta rahoitusinstrumenttia, jonka sopimusperusteiset rahavirrat muutetaan uudistuksen välittömänä seurauksena kun tämä muutos vastaa taloudellisesti aiempaa sopimukseen perustuvien rahavirtojen määrittämisperustetta (eli peruste välittömästi ennen muutosta).

Luokittelun muutokset

Rahoitusvaroja ei luokitella uudelleen niiden alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, paitsi sen jälkeen, kun investointikehys muuttaa rahoitusvarojen hallinnoinnissa noudattamaansa liiketoimintamallia.

Muutokset

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettava rahoitusvaroihin kuuluva erä katsotaan muutetuksi, jos sen sopimukseen perustuvat rahavirrat neuvotellaan uudelleen tai niihin tehdään muutoin muutoksia. Uudelleen neuvottelu tai muutosten tekeminen voi johtaa tai olla johtamatta vanhan rahoitusinstrumentin kirjaamiseen pois taseesta ja uuden rahoitusinstrumentin kirjaamiseen taseeseen.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavan rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin tehtävä merkittävä sopimukseen perustuva muutos, joka aiheuttaa rahoitusvaroihin kuuluvan erän kirjaamisen pois taseesta, johtaa uuden rahoitusvaroihin kuuluvan erän kirjaamiseen käypään arvoon ja muutoksen voitto- tai tappiovaikutuksen kirjaamiseen konsolidoidun tuloslaskelmaan kohtaan ”Rahoitustoiminnan tulos”.

Sopimukseen perustuvan muutoksen katsotaan olevan merkittävä, jos uusien ehtojen mukainen rahavirtojen diskontattu nykyarvo (joka on diskontattu käyttäen alkuperäistä efektiivistä korkoa) poikkeaa vähintään 10 prosenttia alkuperäisten rahoitusvarojen jäljellä olevien rahavirtojen diskontatusta nykyarvosta. Myös laadulliset tekijät, kuten muutos rahoitusvarojen valuutassa, ja muuntamisen ominaisuudet otetaan huomioon.

IBOR-uudistuksen yhteydessä investointikehyksen arvio siitä, onko jaksotettuun hankintamenoon arvostetun rahoitusinstrumentin muutos huomattava, tehdään sen jälkeen, kun on sovellettu IBOR-uudistuksen vaiheessa 2 tarjottua käytännön apukeinoa. Investointikehys päivittää efektiivisen koron muuttamatta rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvoa, jos jaksotettuun hankintamenoon arvostettavan rahoitusvälineen sopimukseen perustuvien rahavirtojen määrittämisen perusta muuttuu uudistuksen välittömänä seurauksena ja jos tämä muutos vastaa taloudellisesti edellistä perustetta (eli peruste välittömästi ennen muutosta).

Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittäminen

Käypä arvo on hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa tai tällaisen mahdollisuuden puuttuessa sellaisilla suotuisimmilla markkinoilla, joille investointikehyksellä on pääsy kyseisenä päivänä.

Tarvittaessa EIP määrittää investointikehyksen puolesta instrumentin käyvän arvon käyttämällä toimivilla markkinoilla noteerattua instrumentin hintaa. Markkinoita pidetään toimivina markkinoina, jos omaisuuserää tai velkainstrumenttia koskevia liiketoimia toteutuu niillä riittävän usein ja näiden liiketoimien volyymi on riittävän suuri, jotta hinnoittelutietoa saadaan jatkuvasti.

Jos taseeseen kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja ei saada toimivilta markkinoilta, ne määritetään erilaisilla arvostusmenetelmillä, kuten matemaattisilla malleilla. Malleja sovellettaessa käytetään mahdollisuuksien mukaan todettavissa olevia markkinatietoja, muussa tapauksessa käyvät arvot on määritettävä osin arvioiden perusteella. Valitussa arvostusmenetelmässä otetaan huomioon kaikki sellaiset tekijät, jotka markkinaosapuolet ottaisivat huomioon liiketoimea hinnoitellessaan.

Arvostusmenetelmänä voidaan käyttää nettonykyarvoa, diskontattuun rahavirtaan perustuvia malleja, vertailua samankaltaisiin instrumentteihin, joille on saatavissa todettavissa olevia markkinahintoja, Black-Scholes-optiohinnoittelumallia, polynomeihin perustuvia optiohinnoittelumalleja ja muita arvostusmalleja. Arvostusmenetelmissä käytettäviin oletuksiin ja tietoihin kuuluvat muun muassa riskittömät korot ja vertailukorot, diskonttokorkojen arvioinnissa käytettävät luottoriskimarginaalit, joukkovelkakirjojen ja osakkeiden hinnat, valuuttakurssit, osakkeiden ja osakeindeksien hinnat ja odotettavissa oleva hintojen volatiliteetti ja korrelaatio.

Arvostusmenetelmien tarkoituksena on tuottaa arvio käyvästä arvosta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

Yleisten ja suhteellisen yksinkertaisten rahoitusinstrumenttien tapauksessa EIP käyttää laajalti hyväksyttyjä arvostusmalleja. Näin esimerkiksi koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon määrittämisessä käytetään ainoastaan todettavissa olevia markkinatietoja ja johdon harkinnan ja arvioinnin osuus arvostuksessa on vähäistä. Todettavissa olevia hintoja ja malleja varten tarvittavia syöttötietoja on yleensä saatavilla markkinoilta silloin kun on kyse noteeratuista vieraan tai oman pääoman ehtoisista arvopapereista, pörssinoteeratuista johdannaisista ja yksinkertaisista OTC-johdannaisista, kuten koronvaihtosopimuksista. Todettavissa olevien markkinahintojen ja mallien syöttötietojen saatavuus vähentää johdon suorittaman harkinnan ja arvioinnin tarvetta ja käyvän arvon määritykseen liittyvää epävarmuutta. Todettavissa olevien markkinahintojen ja mallien syöttötietojen saatavuus vaihtelee tuotteittain ja markkinoittain, ja saatavuuteen vaikuttavat yksittäisistä tapahtumista johtuvat muutokset ja rahoitusmarkkinoilla yleisesti vallitsevat olosuhteet.

Monimutkaisempien instrumenttien tapauksessa EIP käyttää omia arvostusmallejaan, jotka perustuvat yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Osa tai kaikki näiden mallien merkittävistä syöttötiedoista voivat olla sellaisia, etteivät ne ole todettavissa markkinoilta, vaan ne johdetaan markkinahinnoista tai -koroista tai arvioidaan oletusten perusteella. Sellaisia instrumentteja, joiden arvostuksessa käytetään merkittäviä muita kuin todettavissa olevia syöttötietoja, ovat muun muassa eräät lainat ja vakuudet, joilla ei ole toimivia markkinoita. Arvostusmalleissa, joissa käytetään merkittäviä muita kuin todettavissa olevia syöttötietoja, tarvitaan käyvän arvon määrittämisessä enemmän johdon harkintaa ja arviointia. Johdon harkintaa ja arviointia tarvitaan yleensä soveltuvan mallin valinnassa, arvioitavan rahoitusinstrumentin odotettujen vastaisten rahavirtojen määrittämisessä, vastapuolen velvoitteen laiminlyönnin tai ennenaikaisen takaisinmaksun todennäköisyyden arvioinnissa sekä soveltuvien diskonttokorkojen valinnassa.

Investointikehys määrittää käyvät arvot käyttämällä seuraavassa esitettyä käyvän arvon hierarkiaa, joka kuvaa sitä, miten merkityksellisiä tiedot ovat arvonmäärityksen kannalta:

—

Taso 1: identtisten instrumenttien mukauttamattomat noteeratut markkinahinnat sellaisilta toimivilta markkinoilta, joille investointikehyksellä on pääsy.

—

Taso 2: muut omaisuuserästä saatavilla olevat tiedot kuin tason 1 kattamat hintanoteeraukset; nämä tiedot voidaan saada suoraan (hinnat) tai välillisesti (hinnoista johdetut tiedot). Tämä luokka sisältää sellaiset instrumentit, joiden arvo on määritetty käyttämällä toimivilla markkinoilla noteerattuja samankaltaisten instrumenttien markkinahintoja, tai identtisten tai samankaltaisten instrumenttien hintoja, jotka on noteerattu markkinoilla, joita ei pidetä täysin toimivina, tai muita arvonmääritysmenetelmiä, joissa kaikki merkittävät syöttötiedot saadaan suoraan tai välillisesti markkinatiedoista.

—

Taso 3: muut kuin todettavissa olevat tiedot. Tämä luokka sisältää kaikki sellaiset instrumentit, joiden arvostusmenetelmä sisältää sellaisia syöttötietoja, jotka eivät perustu todettavissa oleviin tietoihin, ja joiden tapauksessa tällaisilla tiedoilla on merkittävä vaikutus instrumentin arvostuksessa. Tämä luokka sisältää sellaiset instrumentit, joiden arvo on määritetty samankaltaisten instrumenttien noteerattujen hintojen perusteella mutta joiden tapauksessa on instrumenttien välisten erojen huomioon ottamiseksi jouduttu tekemään sellaisia merkittäviä mukautuksia tai oletuksia, jotka eivät ole todettavissa.

Käyvän arvon luokitushierarkian tasolta toiselle tehdyt siirrot kirjataan investointikehyksessä tilikauden lopun tilanteen mukaisesti sille tilikaudelle, jonka aikana muutos on tapahtunut.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

IFRS 9 perustuu odotettavissa olevaan tappioon (ECL) perustuvaan ennakoivaan arvonalentumismalliin. EIP on luonut odotettavissa olevan luottotappion laskemiseksi kehyksen, joka riippuu makrotalouden tilasta. Siihen kuuluu point-in-time-luottoriskiparametrien (maksukyvyttömyyden todennäköisyys (PD) ja tappio-osuus (LDG)) määrittäminen makrotalouteen perustuvan ja makrotalousennusteiden tai -skenaarioiden avulla ennakoitavan järjestelmällisen tekijän (luottosyklin) perusteella. Lopullinen odotettavissa oleva luottotappio on vastaavien makrotalousskenaarioiden odotettavissa olevien tappioiden todennäköisyyksillä painotettu keskiarvo. Tätä tulevaisuuteen suuntautuvaa arvonalentumismallia sovelletaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin, vakuussopimuksiin ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin.

Tappioita koskevien vähennyserien arvostaminen perustuu IFRS 9:n mukaan jompaankumpaan seuraavista:

—

seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevat luottotappiot; nämä ovat tilinpäätöspäivän jälkeisellä 12 kuukauden jaksolla mahdollisista laiminlyöntitapahtumista aiheutuvia odotettavissa olevia luottotappioita; ja

—

koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot; nämä ovat rahoitusinstrumentin koko odotettavissa olevana voimassaoloaikana kaikista mahdollisista laiminlyöntitapahtumista aiheutuvia odotettavissa olevia luottotappioita.

Standardissa IFRS 9 määritetään kolmivaiheinen arvonalentumisen malli, joka perustuu luoton laadun muutoksiin alkuperäisen kirjaamispäivän jälkeen. Rahoitusinstrumentit luokitellaan vaiheeseen 1 lukuun ottamatta sellaisia instrumentteja, joihin liittyvä luottoriski on lisääntynyt merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen. Tämä tarkoittaa kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tietoja ja analyyseja, jotka perustuvat pankin asiantuntemukseen, tulevaisuuteen suuntautuva informaatio mukaan luettuna.

Ostetut tai alun perin myönnetyt luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet rahoitusvarat ovat rahoitusvaroja, jotka luokitellaan heti alkuperäisen kirjaamisen ajankohdasta lähtien vaiheessa 3 oleviksi rahoitusvaroiksi. Ostettujen tai alun perin myönnettyjen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneiden rahoitusvarojen osalta alkuperäisen kirjaamisen jälkeen kertyneet koko voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden kumulatiiviset muutokset kirjataan yli- tai alijäämää osoittavaan laskelmaan.

EIP:n arvio IFRS 9:n mukaisesta vaiheluokituksesta perustuu vaiheittaiseen menetelmään, jossa käytetään sisäisten ohjeiden ja menettelyjen mukaisia vastapuoli- tai instrumenttikohtaisia tietoja. Ne kattavat erityisesti ennakkovaroituksen laukaisevat tekijät, sisäisen luokituksen (vähintään kolme tasoa alhaisempi luokitus verrattuna vastapuolen aikaisempaan luokitukseen silloin, kun kyseisen vastapuolen nykyinen sisäinen luokitus on investointiluokkaa alhaisempi) ja maksurästit (yli 30 päivää erääntyneenä).

EIP katsoo, että Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttaman yleisen epävarmuuden ja siitä johtuvien erilaisten riskien arvonalentumisvaikutukset katetaan nykyisellä ennakoivalla ECL-mallilla, jota pidetään riittävän vankkana tällaisten äärimmäisten tapahtumien huomioon ottamiseksi. Kyseiset vaikutukset on otettu suoraan huomioon makrotalousennusteissa ja maksukyvyttömyyden todennäköisyyden aikarakenteessa.

EIP katsoo, että nykyistä ennakoivaa ECL-mallia voidaan pitää riittävän vankkana kattamaan äärimmäiset taloudelliset tapahtumat, jotka on otettu suoraan huomioon makrotaloudellisissa ennusteissa ja maksukyvyttömyyden todennäköisyyden aikarakenteissa. Kuten liitetiedossa 3.2.3.8 todetaan, EIP soveltaa asiantuntija-arviota arvioidessaan tällaisten vastapuolten luottoriskiä.

Jos luottoriski on lisääntynyt merkittävästi, rahoitusinstrumentti siirretään vaiheeseen 2, mutta sen arvon ei vielä katsota alentuneen luottoriskin johdosta. Jos rahoitusinstrumentin arvo on alentunut luottoriskin johdosta, rahoitusinstrumentti siirretään vaiheeseen 3.

Vaiheen 3 vastuiden tunnistamiseksi EIP määrittää, onko olemassa objektiivista näyttöä järjestämättömistä vastuista. Rahoitusvaroihin kuuluvaan erään liittyvän suorituksen katsotaan olevan laiminlyöty, kun on todennäköistä, ettei velallinen maksa luottovelvoitteitaan täysimääräisesti investointikehykselle ilman, että investointikehys turvautuu toimiin, tai velallisen olennaisen luottovelvoitteen hoitoon liittyvä maksusuoritus investointikehykselle on ollut erääntyneenä yli 90 päivää.

Tässä suhteessa rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvon katsotaan alentuneen, kun katsotaan todennäköiseksi, ettei investointikehys pysty perimään lainattuja tai arvoltaan vastaavia varoja kokonaisuudessaan alkuperäisten sopimusehtojen mukaisesti. Yksittäisten luottoriskien arviointi perustuu velallisen ominaispiirteisiin, yleiseen taloudelliseen tilanteeseen, resursseihin ja maksurekisteritietoihin, mahdollisuuksiin saada tukea taloudellisesti vastuussa olevilta vakuuden antajilta ja soveltuvin osin mahdollisen vakuuden realisointiarvoon.

Kaikkia saamisia, joiden arvo on alentunut, tarkastellaan uudelleen ja analysoidaan vähintään puolen vuoden välein. Myöhemmät odotettujen vastaisten rahavirtojen määrien ja ajankohtien muutokset aiempiin arvioihin verrattuna aiheuttavat muutoksen luottotappioita koskevassa varauksessa, ja ne kirjataan kuluksi tai tuotoksi tuloslaskelmaan. Arvonalennusta koskeva varaus peruutetaan vain, jos luoton laatu on parantunut siten, että on kohtuullinen varmuus pääoman ja koron perimisestä ajoissa lainasaamissopimuksen alkuperäisten sopimusehtojen mukaisesti. Luottotappio kirjataan, kun todetaan, ettei saamista voida periä takaisin kokonaan tai osittain, tai kun se on annettu anteeksi. Luottotappiot kirjataan aiemmin tehtyjä arvonalennusvarauksia vastaan tai suoraan tulolaskelmaan, ja ne vähentävät saamisen pääomamäärää. Aiemmin kokonaan kuluiksi kirjattujen määrien osittaiset tai täysimääräiset takaisinperinnät merkitään tuotoksi tuloslaskelmaan. Luottotappioiksi kirjattuihin rahoitusvaroihin voitaisiin edelleen kohdistaa täytäntöönpanotoimia EIP:n käyttämien perintämenettelyjen noudattamiseksi.

Odotettavissa olevien luottotappioiden arvostaminen – tiedot, oletukset ja menetelmät

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita käytetään arvostettaessa vaiheen 2 ja vaiheen 3 omaisuuseriä, kun taas vaiheen 1 omaisuuserien arvostamisessa käytetään seuraavien 12 kuukauden aikana odotettavissa olevia luottotappioita.

Odotettavissa olevat luottotappiot on laskettu seuraavien muuttujien perusteella:

—

luottoluokitus ja point-in-time-mallin mukainen maksukyvyttömyyden todennäköisyys,

—

point-in-time-mallin mukainen tappio-osuus

—

maksukyvyttömyystilassa oleva vastuu.

Vastapuolen luottoluokitus on määritetty tiettynä ajankohtana käyttäen pisteytyslomakemalleja, jotka on räätälöity eri vastapuoli- ja vastuuryhmiä varten.

Kukin luottoluokitus vastaa tiettyä maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä, jolla tarkoitetaan sen todennäköisyyttä, että vastapuoli laiminlyö taloudellisen velvoitteensa joko seuraavien 12 kuukauden aikana tai velvoitteen koko jäljellä olevan voimassaolon aikana. Siksi luokitukset ovat tärkein lähde, kun määritetään vastuita koskevan maksukyvyttömyyden todennäköisyyden aikarakennetta. EIP kerää velvoitteiden täyttämiseen ja laiminlyöntiin liittyviä tietoja investointikehyksen luottoriskeistä. Kerätyt tiedot jaotellaan toimialan ja alueen tyypin mukaan. Homogeenisesti luottosykleihin reagoivia eri toimialoja ja alueita analysoidaan yhdessä.

EIP käyttää tilastollisia malleja analysoidessaan kerättyjä tietoja ja laatiessaan arvioita vastuiden koko voimassaoloajan maksukyvyttömyyden todennäköisyydestä (lifetime PD) vastuun jäljellä olevalta voimassaoloajalta sekä siitä, miten näiden todennäköisyyksien odotetaan muuttuvan ajan mittaan ja kunkin tietyn makrotalousskenaarion mukaan.

Tappio-osuus kuvaa EIP:n odottamaa vastapuolen laiminlyömästä vastuusta aiheutuvan tappion suhdetta laiminlyöntiajankohtana jäljellä olevaan määrään. Tappio-osuus voidaan määritellä myös muodossa ”1–palautusaste”. Tappio-osuusestimaatit määritetään lähinnä maantieteellisesti ja vastapuolen tyypin mukaan, ja tärkeimpiä vastuuryhmiä on viisi: valtiot, julkiset laitokset, rahoituslaitokset sekä yritys- ja hankerahoitus. Tappio-osuusarvoja voidaan oikaista vastuun tuote- ja sopimuskohtaisten ominaisuuksien perusteella.

EIP sisällyttää point-in-time-tietoja ja tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja sekä arviointiinsa siitä, onko instrumentin luottoriski lisääntynyt huomattavasti sen alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, että odotettavissa olevien luottotappioiden arvostukseen.

EIP on kehittänyt odotettavissa olevien luottotappioiden arviointia varten ehdollisen mallinnusmenetelmän, jonka avulla voidaan laskea maksukyvyttömyyden todennäköisyyden aikarakenteita (PIT PD).

—

luottosyklin ja makrotaloudellisten muuttujien välisen taloudelliselta kannalta järkevän yhteyden määrittely

—

kolme makrotaloudellista skenaariota (yksi perusskenaario ja kaksi skenaariota, joista toinen kuvastaa talouden taantumaa ja toinen noususuhdannetta), jotka sisältävät usean vuoden potentiaaliset BKT-toteutumat ja niiden todennäköisyydet.

EIP käyttää makrotaloudellisten skenaarioiden laatimiseen maailmantalouden puolirakenteellista usean maan ja usean yhtälön makromallia, jossa on maakohtaisia osioita. Keskiskenaario/perusskenaario on suunniteltu niin, että se on yhdenmukainen Euroopan komission uusimpien ennusteiden kanssa. Positiiviset ja negatiiviset skenaariot on suunniteltu keskiskenaarion ympärille käyttämällä usean maan ja usean yhtälön mallia. Skenaariot perustuvat häiriöiden kohdistamiseen BKT:hen, joka on taloudellisen toiminnan keskeinen mittari. Reaaliseen BKT:hen kohdistettavat häiriöt kalibroidaan vastaamaan muuttujan aiempaa vaihtelua. Tarvittaessa sovelletaan myös asiantuntijoiden arvioita BKT:hen kohdistuvien häiriöiden koon ja jatkuvuuden tarkentamiseen. Tämän tuloksena saadaan määritettyä häiriöt – yhdessä vaimenemisfunktion kanssa – häiriöistä ajan mittaan aiheutuvien vaikutusten määrittämiseksi. Kuhunkin skenaarioon liittyvät todennäköisyydet määritetään markkinoiden (volatiliteettia kuvaavien) indikaattorien ja sisäisesti kehitettyjen indikaattorien mukaan käyttäen niitä johdonmukaisesti eri aikoina epävarmuuden huomioon ottamiseksi.

EIP:n maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä (PD) ja tappio-osuutta (LGD) koskevissa point-in-time-malleissa käytetään samoja luottosyklin ennakoituja arvoja kuin erilaisten makrotaloudellisten skenaarioiden syöttötiedoissa. Luottosykli lasketaan ulkopuolisen luottoluokituslaitoksen toimittamien luottoluokituksen alentamista koskevien tietojen ja ennakoidun reaalisen BKT:n vuotuisen kasvuvauhdin sekä pitkien ja lyhyiden korkojen välisen eron perusteella.

Maksukyvyttömyystilassa oleva vastuu tarkoittaa odotettua vastuuta silloin, kun vastuu on laiminlyöty, ja se perustuu nykyhetken vastapuoliriskiin ja mahdollisiin muutoksiin sopimuksessa sallittuun nykyhetken määrään, jaksottaminen mukaan luettuna. Rahoitusvaran maksukyvyttömyystilassa oleva vastuu on sen bruttomääräinen kirjanpitoarvo. Luotonantositoumusten ja vakuuksien osalta maksukyvyttömyystilassa oleva vastuu sisältää nostetun määrän.

2.4.2.1   Käteisvarat ja muut rahavarat

Investointikehyksen käteisvarat ja muut rahavarat sisältävät käyttötilit ja sellaiset lyhytaikaiset talletukset ja yritystodistukset, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään kolme kuukautta. Käteisvarat ja muut rahavarat kirjataan taseessa jaksotettuun hankintamenoon arvostettuina.

2.4.2.2   Rahoitusvarat

Rahoitusvarat muodostuvat noteeratuista ja noteeraamattomista joukkovelkakirjoista, jotka on tarkoitus pitää eräpäivään asti, ja yritystodistuksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli kolme kuukautta, ja näin ollen ne luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi.

Tällaiset joukkovelkakirjat ja yritystodistukset arvostetaan alun perin hankintamenoon, joka on käypä arvo, johon on lisätty kaikki suoraan omaisuuserään kohdistettavissa olevat transaktiokulut. Hankinta-arvon ja lunastusarvon erotus jaksotetaan instrumentin jäljellä olevalle juoksuajalle käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.

2.4.2.3   Lainat ja ennakkomaksut

Laina- ja ennakkomaksusalkku voi koostua velkainstrumenteista, kuten lainoista ja velkapapereista, mukaan lukien strukturoitujen yhteisöjen liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjalainat tai velkapaperit, jotka on tarkoitus pitää eräpäivään asti sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi.

Lainoja ja ennakkomaksuja ovat muun muassa:

—

jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat ja ennakkomaksut

—

pakollisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat lainat ja ennakkomaksut.

Investointikehyksestä myönnetyt lainat kirjataan investointikehyksen varoiksi, kun raha siirretään velalliselle. Lainojen nostamattomat osat kirjataan taseen ulkopuolisina erinä nimellisarvoonsa. SPPI-testin läpäisevät lainat kirjataan alun perin hankintamenon määräisinä (kehyksestä maksettu nettomäärä) eli lainaa vastaavien rahavarojen käypään arvoon, johon sisältyvät kaikki transaktiokulut. Tämän jälkeen lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.

Velkapaperit kirjataan investointikehyksen varoiksi, kun raha siirretään liikkeeseenlaskijalle, ja ne voivat olla sopimuksella toisiinsa sidottuja tai single-tranche-velkainstrumentteja. Velkapaperien nostamattomat osat kirjataan taseen ulkopuolisina erinä nimellisarvoonsa. Velkapaperit arvostetaan alun perin hankintamenoon, joka on käypä arvo, johon on lisätty kaikki suoraan omaisuuserään kohdistettavissa olevat transaktiokulut. Tämän jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Hankinta-arvon ja lunastusarvon erotus jaksotetaan instrumentin jäljellä olevalle juoksuajalle käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.

Lainojen ja ennakkomaksujen arvon alentumista koskeva periaate on kuvailtu liitetiedossa 2.4.2.

Lainat ja ennakkomaksut, jotka eivät täytä liiketoimintamallia koskevaa kriteeriä tai SPPI-kriteeriä, arvostetaan pakollisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käytetty käyvän arvon määrittämismenetelmä perustuu diskontattuun rahavirtaan tai likvidaatioarvoon perustuvaan menetelmään.

Tietoa IBOR-uudistuksen vaikutuksesta jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen lainojen ja ennakkomaksujen uudelleenarvostamisesta on liitetiedossa 2.4.2 – Luokittelu ja arvostaminen / Muutokset.

2.4.2.4   Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

Investointikehyksessä on kahdentyyppisiä oman pääoman ehtoisia sijoituksia: i) suoria oman pääoman ehtoisia sijoituksia ja ii) pääomasijoitusrahastoja. Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit kirjataan alun perin käypään arvoon, johon on lisätty transaktiokulut. Käyvän arvon myöhemmät muutokset, kuten ulkomaan valuutan muuntamisesta aiheutuvat voitot ja tappiot, kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopaperien nettotulosta koskevaan kohtaan.

Näiden sijoitusten käyttämätön mutta sidottu osa kirjataan konsolidoituina taseen ulkopuolisina sitoumuksina nimellisarvoonsa.

Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittäminen

Käypä arvo määritetään käyttämällä kokonaisnettoarvoon perustuvaa menetelmää (jolloin oletetaan, että vaikka markkina-arvo ei ole helposti todettavissa, nettoarvo on paras arvio käyvästä arvosta). Jos noteeraamattomien sijoitusten käypää arvoa ei saada toimivilta markkinoilta, käypä arvo määritetään käyttämällä yleisesti tunnustettuja arvostusmenetelmiä (liitetieto 4.2.1).

Nettoarvoa oikaistaan viimeisimmän käytettävissä olevan arvon julkistamispäivän ja tilinpäätöspäivän välisenä aikana tapahtuneiden muutosten perusteella, jos hallintoneuvosto katsoo niiden olevan merkittäviä. Olennaisia muutoksia tehdään, kunnes hallintoneuvosto hyväksyy tilikauden tilinpäätöksen. EIP paransi arvostusmenetelmiään yleisen epävarmuuden, Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamien erilaisten riskien ja tuloksen osalta havaitun vaihtelun vuoksi arvioidakseen oman pääoman ehtoisten sijoitusten käyvän arvon mahdollisia oikaisuja sellaisten nettoarvojen osalta, joita rahastonhoitajat eivät ole ilmoittaneet investointikehyksen tilinpäätöspäivänä.

Sellaisten erityisinvestointien osalta, joiden nettoarvoja ei voida helposti määrittää, voidaan käyttää muita suuntaviivoja, kuten IPEV-lautakunnan julkaisemia IPEV-sääntöjä (International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines, jäljempänä ’IPEV-säännöt’), ja tällaisia investointeja on seurattava ja tarkasteltava uudelleen yksityiskohtaisemmin. Tämän menetelmän mukaisesti rahastot jaetaan sisäisesti kolmeen luokkaan:

—

luokka I – rahastot, jotka ovat ottaneet käyttöön IFRS 13:n tai IPEV-sääntöjen käypää arvoa koskevat vaatimukset ja joiden osalta tehdään erityinen tarkastelu sen varmistamiseksi, että nettoarvo on luotettava arvio käyvästä arvosta

—

luokka II – rahastot, jotka ovat ottaneet käyttöön muita arvostusohjeita (kuten aiempi 2001 EVCA) tai standardeja, joiden voidaan katsoa olevan IFRS 13:n mukaisia, ja joille voidaan laskea vastaava nettoarvo

—

luokka III – rahastot, jotka eivät sovella IFRS 13:n mukaisia käyvän arvon vaatimuksia eivätkä muita IFRS 13:n mukaisia arvostusnormeja.

Huomattavan vaikutusvallan arviointi

Investointikehyksen hankkimat pääomaosuudet ovat pääasiassa sijoituksia pääomasijoitusrahastoihin. Alalla noudatettavan käytännön mukaisesti tällaiset sijoitukset ovat yleensä useiden sijoittajien yhdessä tekemiä sijoituksia, joten yksikään sijoittajista ei voi yksin vaikuttaa rahaston päivittäisiin toimintoihin tai sen sijoitustoimintaan. Tämän vuoksi sijoittajan jäsenyys tällaisen rahaston hallintoelimessä ei periaatteessa merkitse sitä, että kyseinen sijoittaja voi vaikuttaa rahaston jokapäiväisiin toimintoihin. Lisäksi pääomasijoitusrahastoon sijoittavat yksittäiset sijoittajat eivät määrää rahaston toimintapolitiikasta, johon kuuluu mm. osinkojen tai muiden varojen jakopolitiikka. Tällaiset päätökset tekee yleensä rahaston johto osuudenomistajien kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Kyseisessä sopimuksessa määrätään rahaston johdon ja kaikkien osuudenomistajien oikeuksista ja velvollisuuksista. Sopimus myös yleensä estää yksittäisiä sijoittajia toteuttamasta rahaston kanssa luonteeltaan olennaisia kahdenvälisiä liiketoimia, vaihtamasta rahaston kanssa johtohenkilöitä tai saamasta erityisoikeutta käyttää olennaisen tärkeitä teknisiä tietoja. Investointikehyksen sijoitukset tehdään edellä kuvatun alan yleisen käytännön mukaisesti. Näin varmistetaan, ettei investointikehyksellä ole standardeissa IFRS 10 ja IAS 28 tarkoitetussa merkityksessä määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa kyseisiin sijoituksiin, myöskään silloin kun on kyse sijoituksista, joiden äänioikeuksista investointikehyksellä on yli 20 prosenttia.

2.4.3   Vakuudet

Vakuussopimukset ovat sopimuksia, joiden nojalla investointikehyksestä on suoritettava määrättyjä maksuja vakuuden saajalle syntyvän tappion korvaamiseksi silloin, kun määrätty velallinen laiminlyö maksun vieraan pääoman ehtoisen instrumentin ehtojen mukaisena eräpäivänä.

Vakuudet kirjataan IFRS 9:n ”Rahoitusinstrumentit” mukaisesti joko ”johdannaisina” tai ”takauksina” niiden kyseisessä standardissa määriteltyjen piirteiden ja ominaisuuksien mukaisesti.

Periaatteet, joiden mukaisesti johdannaisia käsitellään tilinpäätöksessä, on esitetty liitetiedossa 2.4.5.

Vakuudet kirjataan alun perin taseeseen kohtaan ”Käyttöön otettuihin vakuuksiin liittyvät varaukset” käypään arvoon, johon lisätään vakuuksien myöntämisestä suoraan johtuvat transaktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana maksuvelvollisuus vastaa vakuuksista saatavien palkkioiden nettonykyarvoa (NPV) ja alkuperäistä odotettua tappiota.

Vakuudet merkitään alkuperäisen kirjaamisen jälkeen kirjanpitoon käyttäen suurempaa seuraavista:

—

IFRS 9:n mukaisesti määritetyn tappioita koskevan vähennyserän määrä sekä

—

alun perin kirjattu palkkio, josta vähennetään IFRS 15:n periaatteiden mukaisesti kirjatut tulot.

Muut vakuuksiin liittyvän nettovelan lisäykset tai vähenemiset (arvostettuna IFRS 9:n mukaisesti) kuin vakuuteen perustuvien maksuvaatimusten maksaminen kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan kohtaan ”Vakuuksiin liittyvien varausten muutos”.

Saadut vakuuspalkkiot kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan kohtaan ”Palkkiotuotot” IFRS 15:n mukaisen jaksotusaikataulun mukaisesti vakuuden voimassaoloaikana.

2.4.4   Rahoitusvarat (muut kuin johdannaissopimukset)

Luokittelu ja arvostus

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon lukuun ottamatta rahoitusvelkoja,

—

jotka arvostetaan pakollisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti (esimerkiksi johdannaisvelat) ja

—

jotka on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi.

Investointikehys poistaa rahoitusvelan taseesta, kun sen sopimusvelvoitteet on täytetty tai kumottu tai niiden voimassaoloaika on päättynyt.

2.4.5   Johdannaissopimukset

Johdannaissopimuksiin kuuluu valuutanvaihtosopimuksia, valuuttojen välisiä koronvaihtosopimuksia, lyhytaikaisia valuutanvaihtosopimuksia (valuuttaswapit).

Johdannaissopimukset kirjataan alun perin kaupantekopäivän arvon mukaan.

Osana investointikehyksen tavanomaista toimintaa voidaan tehdä swap-sopimuksia suojaamaan tiettyjä luottojärjestelyjä tai valuuttatermiinejä suojaamaan muita kuin euromääräisiä valuuttapositioita silloin kun kyseisellä valuutalla käydään aktiivisesti kauppaa valuuttamarkkinoilla. Näin voidaan tasata valuuttakurssivaihtelujen vaikutuksia.

Kaikki johdannaissopimukset arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon ja esitetään tilinpäätöksessä johdannaissopimuksina. Käyvän arvon määrittäminen perustuu lähinnä diskontattua kassavirtaa koskeviin malleihin, optioiden hinnoittelumalleihin sekä kolmansien antamiin hintatarjouksiin.

Johdannaissopimukset kirjataan käypään arvoon varoiksi silloin, kun niiden käypä arvo on positiivinen, ja veloiksi silloin, kun niiden käypä arvo on negatiivinen. Johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavan laskelman kohtaan ”Johdannaissopimusten käyvän arvon muutos”.

Kytketyt johdannaiset on IFRS 9:n pääsopimuksesta erottamista koskevien vaatimusten mukaisesti eliminoitu rahoitusvaroista tai -veloista ja siten hybridisopimusta kohdellaan kokonaisuutena sen luokittelemiseksi rahoitusvaroihin tai -velkoihin. Johdannaisten kassavirrat määritettiin vastaavasti käyttämällä ISDA:n varakorkokantoja LIBOR-vertailuarvojen sijasta.

2.4.6   Rahoitusosuudet

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet kirjataan taseessa saamisiksi. Kirjauspäivä on sen neuvoston päätöksen antamispäivä, jossa vahvistetaan investointikehyksen osalta jäsenvaltioiden maksettavaksi tulevat rahoitusosuudet.

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet täyttävät seuraavat edellytykset, ja ne luokitellaan sen vuoksi omaksi pääomaksi:

—

rahoitusosuuksia koskevan sopimuksen mukaan jäsenvaltioilla on valtuudet päättää investointikehyksen nettovarojen käytöstä, jos investointikehys likvidoidaan

—

rahoitusosuudet kuuluvat instrumenttiluokkaan, joka on kaikkia muita instrumenttiluokkia huonommassa etuoikeusasemassa

—

kaikilla rahoitusinstrumenteilla luokassa, joka on kaikkia muita instrumenttiluokkia huonommassa etuoikeusasemassa, on samanlaiset ominaisuudet

—

rahoitusinstrumentti ei sisällä ominaisuuksia, jotka edellyttäisivät sen luokittelemista velaksi ja

—

instrumentista aiheutuvat instrumentin voimassaoloaikana odotettavissa olevat kokonaisrahavirrat perustuvat olennaisilta osin investointikehyksen voittoon tai tappioon, taseeseen merkityn nettovarallisuuden muutokseen tai investointikehyksen tilinpäätökseen merkityn tai merkitsemättömän nettovarallisuuden käyvän arvon muutokseen instrumentin voimassaoloaikana.

Rahoitusosuudet luokitellaan ja arvostetaan tilinpäätöslaskelmissa jaksotettuun hankintamenoon.

Maksetut jäsenvaltioiden rahoitusosuudet vastaavat käytettävissä olevia takaisin saatuja varoja, jotka maksetaan Euroopan komissiolle ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle. Siirtosopimuksen mukaisesti EIP ilmoittaa kirjallisesti vuodesta 2023 alkaen vuoteen 2027 saakka joka vuosi viimeistään 31. maaliskuuta käytettävissä olevien, AKT-maiden investointikehyksestä takaisin saatujen varojen määrän ja käytettävissä olevien MMA-investointikehyksestä takaisin saatujen varojen määrän, jotka ovat kertyneet edellisen vuoden joulukuun 31. päivästä lähtien, jäljempänä ’käytettävissä olevia takaisin saatuja varoja koskeva selvitys’. Käytettävissä olevia takaisin saatuja varoja koskevassa selvityksessä on erotettava toisistaan komissiolle siirrettävät takaisin saadut varat (AKT-maiden investointikehyksestä ja MMA-investointikehyksestä takaisin saadut varat) ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle siirrettävät takaisin saadut varat. Käytettävissä olevat takaisin saadut varat kirjataan taseeseen, kun vastaava maksupyyntö lähetetään investointikehykselle.

2.4.7   Korkotuotot ja vastaavat tuotot

Investointikehyksen varoista myönnettävistä lainoista saatavat korot kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan (”Korkotuotot ja vastaavat tuotot”) ja taseeseen (”Lainat ja ennakkomaksut”) suoriteperusteisesti soveltaen efektiivistä korkokantaa. Efektiivinen korko on se korkokanta, jota käyttäen lainan odotettavissa olevana juoksuaikana saataviksi tai suoritettaviksi arvioidut vastaiset maksut tulevat diskontatuiksi täsmälleen lainan nettokirjanpitoarvon suuruisiksi. Jos lainan kirjanpitoarvoa on alennettu arvonalentumisen takia, korkotuotot kirjataan soveltamalla alkuperäistä efektiivistä korkokantaa uuteen kirjanpitoarvoon.

Ostetuista tai alun perin myönnetyistä luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneista lainoista saatavat korot kirjataan yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan (”Korkotuotot ja vastaavat tuotot”) ja taseeseen (”Lainat ja muut saamiset”) suoriteperusteisesti soveltaen efektiivistä korkokantaa. Efektiivinen korko on se korkokanta, jota käyttäen lainan odotettavissa olevana juoksuaikana saataviksi tai suoritettaviksi arvioidut vastaiset maksut tulevat diskontatuiksi täsmälleen lainan nettokirjanpitoarvon suuruisiksi.

Investointikehyksen resursseja varten saadut korkotuet ovat tuloennakkoja, ja ne kirjataan oikaisuina efektiivisiin tuottoihin tuloslaskelman kohtaan ”Korkotuotot ja vastaavat tuotot” korkotukilainan noston ja sen takaisinmaksun välisellä ajanjaksolla.

Luotonvarauspalkkiot kirjataan tulosvaikutteisesti lainan noston ja sen takaisinmaksun välisellä ajanjaksolla käyttämällä efektiivisen koron menetelmää, ja ne esitetään yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavassa laskelmassa korkotuotoissa ja vastaavissa tuotoissa.

2.4.8   Korkotuet ja tekninen apu

Investointikehyksen toimintaan kuuluu myös korkotukien ja teknisen avun hallinnointi jäsenvaltioiden lukuun.

Se osuus jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista, joka osoitetaan korkotukien ja teknisen avun maksamiseen, ei sisälly investointikehyksessä rahoittajien varoihin, vaan se katsotaan velaksi kolmansille. Varat maksetaan investointikehyksestä lopullisille tuensaajille, minkä jälkeen ne vähennetään veloista kolmansille.

Jos kaikkia korkotukiin ja tekniseen apuun maksettuja määriä ei ole myönnetty kokonaan, ne luokitellaan uudelleen rahoitusosuuksiksi investointikehykseen.

2.4.9   Käteisvarojen ja muiden rahavarojen korkotuotot

Käteisvarojen ja muiden rahavarojen tuottamat korot kirjataan investointikehyksen yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan suoriteperusteisesti.

2.4.10   Palkkiot ja osingot

Palkkiot, jotka saadaan tiettynä ajanjaksona suoritetuista palveluista, kirjataan tuloksi palvelun toimitushetkellä, kun taas palkkiot, jotka saadaan merkittävän toimenpiteen toteutushetkellä, kirjataan tuloksi kun merkittävä toimenpide on toteutettu. Palkkiot esitetään yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavassa laskelmassa kohdassa ”Palkkiotuotot”.

Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden tuottamat osingot kirjataan niiden ilmoitushetkellä, ja ne esitetään yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavassa laskelmassa kohdassa ”Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden realisoituneet nettovoitot”.

2.4.11   Verotus

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa määrätään, että varat, tulot ja muu unionin toimielinten omaisuus on vapautettu kaikista välittömistä veroista.

3.   Riskienhallinta

Tässä liitetiedossa esitetään tiedot investointikehykseen kohdistuvista luotto- ja rahoitusriskeistä ja etenkin rahoitusinstrumenttien käyttöön liittyvistä ensisijaisista riskeistä sekä siitä, miten investointikehyksessä hallitaan ja valvotaan näitä riskejä. Niihin kuuluvat seuraavat:

—

luottoriski – asiakkaan tai vastapuolen velvoitteen laiminlyönnistä johtuva tappioriski, joka liittyy kaikentyyppisiin luottovastuisiin; sisältää myös selvitysriskin (26)

—

likviditeettiriski – riski siitä, että yhteisö ei pysty rahoittamaan varojen lisääntymistä ja suorittamaan velvoitteitaan sitä mukaa kuin ne erääntyvät ilman, että tästä aiheutuu kestämättömiä tappioita

—

markkinariski – riski siitä, että markkinahintojen, kuten korkojen, osakehintojen tai valuuttakurssien, muutos vaikuttaa yhteisön hallussa pitämistään rahoitusinstrumenteista saamiin tuloihin tai kyseisten rahoitusinstrumenttien arvoon.

3.1    Riskienhallinnan järjestäminen

EIP mukauttaa investointikehyksen riskienhallintakehystä jatkuvasti.

Riippumattomana yksikkönä toimiva EIP:n riskienhallinnasta vastaava osasto määrittää investointikehykseen kohdistuvat riskit, arvioi ja seuraa niitä sekä raportoi niistä. Toimintamallissa, joka perustuu tehtävien eriyttämisen periaatteeseen, riskienhallinta on front office -toiminnoista riippumaton toiminto ja esittää toisen mielipiteen kaikista front office -toiminnon ehdotuksista, joilla on riskivaikutuksia.

EIP:n tasolla EIP-ryhmän riskienhallintajohtaja GCRO (Group Chief Risk Officer) raportoi EIP:n hallitukselle riskeistä vastaavan hallituksen jäsenen valvonnassa. GCRO voi olla suoraan yhteydessä riskienhallintakomiteaan, ja hän voi kirjoittaa suoraan EIP:n hallintoneuvostolle ja viestiä sen kanssa mistä tahansa toimivaltaansa kuuluvasta aiheesta.

3.2    Luottoriski

Luottoriski on asiakkaan tai vastapuolen velvoitteen laiminlyönnistä johtuva tappion mahdollisuus, joka liittyy kaikentyyppisiin luottovastuisiin. Se sisältää myös selvitysriskin.

3.2.1   Luottoriskipolitiikka

Lainojen vastapuolten luottokelpoisuusanalyysia tehdessään EIP arvioi luottoriskin ja odotetun tappion määrittääkseen riskin määrän ja hinnoitellakseen sen. EIP on kehittänyt sisäisen luottoluokitusmenetelmän, jonka avulla se voi antaa luotonantonsa kannalta merkityksellisille vastapuolina oleville lainansaajille ja vakuuden antajille sisäisen luottoluokituksen. Menetelmä perustuu kutakin pääasiallista vastapuolityyppiä (yritykset, rahoituslaitokset jne.) varten erikseen suunniteltuihin pisteytyslomakkeisiin. Luokittelussa otetaan huomioon EIP:ssä sovellettava pankkialan paras käytäntö ja Basel II -sääntelyssä (International Capital Accord) vahvistetut periaatteet. Kaikki sellaiset vastapuolet, joilla on olennaista merkitystä tietyn transaktion luottoprofiilin kannalta, luokitellaan sisäisiin luottoluokkiin käyttämällä asianomaiseen vastapuolityyppiin sovellettavaa sisäistä luottoluokitusmenetelmää. Kullekin vastapuolelle annetaan sisäinen luottoluokitus, joka vastaa sen maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä, sen jälkeen kun vastapuolen liiketoiminta- ja rahoitusriskiprofiili ja toimintaolosuhteisiin liittyvä maariski on arvioitu perusteellisesti. Asiantuntijoiden ehdottamia muutoksia tehdään tarvittaessa ottaen huomioon oikeushenkilöiden emoyhtiöiden tai hallituksen tuki, ja lopullinen luottoluokitus mahdollistaa muutokset, jotta se vastaa tietoja (esim. markkinahinnoittelu), joita ei ole otettu huomioon pisteytyslomakkeessa.

Hankerahoituksen ja muiden strukturoitujen osittain vakuudellisten operaatioiden luottoluokittelussa käytetään kulloinkin kyseeseen tulevan alan tarpeisiin soveltuvia luottoriskin arviointivälineitä, joissa keskitytään saatavilla olevaan rahavirtaan ja velanhoitokykyyn. Näihin välineisiin kuuluvat muun muassa hankkeiden sopimuspuitteiden analysointi, vastapuolten analysointi ja rahavirtasimulaatiot. Kullekin hankkeelle annetaan sisäinen riskiluokitus samaan tapaan kuin yrityksille ja rahoituslaitoksille. EU:n ulkopuolisten valtioiden luottoluokituksen määrittää kansantalousosasto tilastomallin perusteella.

Kaikkia sisäisiä luokituksia seurataan laina-aikana ja niitä päivitetään säännöllisesti.

Muihin kuin valtion takaamiin operaatioihin sovelletaan tapauksen mukaan erityisiä transaktion suuruuteen ja vastapuolen kokoon liittyviä rajoja. Vastapuolia koskevat riskirajat asetetaan tarvittaessa konsernitasolla. Tällaiset rajat perustuvat yleensä muun muassa vastapuolten omiin varoihin.

EIP vähentää luottoriskiä tarvittaessa ja tapauskohtaisesti erilaisilla lisävakuusjärjestelyillä, kuten vastapuoliin tai hankkeisiin liittyvillä esinevakuuksilla, takauksilla ja sopimuslausekkeilla lainanottajan luonteesta ja toiminnon tyypistä riippuen.

Investointikehyksessä ei käytetä luottojohdannaisia luottoriskin vähentämiseen.

3.2.2   Luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä ilman vakuuksia ja lisävakuusjärjestelyjä

Seuraavassa taulukossa esitetään tase-eristä luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä johdannaiset mukaan luettuina. Enimmäismäärä on ilmoitettu bruttomääränä, jossa ei ole otettu huomioon vakuuksien luottoriskiä vähentävää vaikutusta.

(tuhatta euroa)

Luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä (tuhatta euroa)

31.12.2023

31.12.2022

VARAT

 

 

Käteisvarat ja muut rahavarat

1 376 824

1 451 970

Saamiset rahoitusosuuksista

85 321

85 321

Rahoitusvarat

–

73 003

Johdannaissopimukset

55 765

75 852

Lainat ja ennakkomaksut

1 683 312

1 849 786

Muut varat

616

950

Yhteensä

3 201 838

3 536 882

Luottositoumuksiin liittyvät varaukset

–19 038

–16 583

TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT

 

 

Ehdolliset velat

 

 

—

Käyttöön otetut vakuudet

985

–

Sitoumukset

 

 

—

Nostamattomat lainat

883 092

1 671 851

—

Vakuussitoumukset, joiden mukaista vakuutta ei ole vielä otettu käyttöön

46 764

49 378

Taseen ulkopuoliset erät yhteensä

930 841

1 721 229

Luottoriskille alttiina oleva määrä yhteensä

4 113 641

5 241 528

3.2.3   Lainoihin ja ennakkomaksuihin liittyvä luottoriski

3.2.3.1   Lainoihin ja ennakkomaksuihin liittyvän luottoriskin määrittäminen

Investointikehyksen puitteissa toteutettaville laina-, ennakkomaksu- tai vakuusoperaatioille tehdään kattava riskinarviointi ja lainaan tai vakuuteen liittyvän odotetun tappion määrä arvioidaan. Näiden toimenpiteiden perusteella kullekin lainalle ja vakuudelle annetaan luottoluokitus. Vaikuttavan rahoituksen välineeseen liittyviin toimintoihin (jotka on kuvattu liitetiedossa 25), sovelletaan välitettyjä lainoja lukuun ottamatta EIP:n luotto- ja pääomariskiä koskevissa suuntaviivoissa esitettyjä yleisen valtuutuksen mukaisia riskiperiaatteita. Lainojen luottoluokitukset määritetään käyttämällä yleisesti hyväksyttyjä kriteereitä, jotka perustuvat lainanottajan laatuun, lainan maturiteettiin, vakuuteen ja soveltuvin osin vakuuden antajaan.

Lainojen luottoluokitusjärjestelmä muodostuu menettelyistä, prosesseista, tietokannoista ja tietojärjestelmistä, joilla tuetaan lainanantoon liittyvää luottoriskin arviointia ja odotetun tappion määrää koskevien arvioiden laatimista. Se sisältää tiivistettynä runsaasti tietoa, ja sen tarkoituksena on mahdollistaa luottoriskiin perustuva lainojen keskinäinen paremmuusjärjestykseen asettaminen. Lainojen luottoluokitukset heijastavat ”odotetun tappion” arvioidun määrän nykyarvoa, joka perustuu tärkeimpien velallisten ja vakuuden antajien maksukyvyttömyyden todennäköisyyteen, maksukyvyttömyystilassa olevaan vastuuseen sekä laiminlyönnin seurauksena olevan tappion vakavuuteen. Lainojen luottoluokituksia käytetään seuraaviin tarkoituksiin:

—

tukemaan lainanantoon liittyvien riskien tarkempaa ja kvantitatiivisempaa arviointia

—

luottoriskivaihteluiden indikaattorina seurantatoimien priorisoimiseksi

—

kuvaamaan lainasalkun laatua tiettynä ajankohtana sekä

—

tekijänä, jota hyödynnetään riskienhinnoittelupäätöksissä.

Lainan luottoluokitusta määritettäessä otetaan huomioon seuraavat seikat:

i)

Lainanottajan luottokelpoisuus: Riskienhallintayksikkö tekee lainanottajista riippumattoman selvityksen ja arvioi niiden luottokelpoisuuden käyttämällä sisäisiä menetelmiään ja ulkopuolisia tietoja. EIP on luonut sisäisen luottoluokitusjärjestelmän valitsemansa Basel III -sääntöjen mukaisen sisäisiin luottoluokituksiin perustuvan lähestymistavan mukaisesti määrittääkseen lainanottajien ja vakuuden antajien sisäiset luottoluokitukset. Järjestelmä perustuu kutakin vastapuolityyppiä varten erikseen laadittuihin pisteytyslomakkeisiin.

ii)

Peruskorrelaatio: Peruskorrelaation avulla kvantifioidaan mahdollisuus siitä, että sekä lainanottaja että vakuuden antaja joutuvat samanaikaisesti taloudellisiin vaikeuksiin. Mitä suurempi korrelaatio lainanottajan ja vakuuden antajan velvoitteiden laiminlyöntiriskien välillä on, sitä vähäisempi on vakuuden arvo ja sitä heikompi on lainan luottoluokitus.

iii)

Vakuuksien ja arvopaperien arvo: tämä arvo saadaan liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuden ja käytetyn instrumenttityypin yhdistelmää koskevasta arviosta.

iv)

Sovellettava palautusaste: määrä, joka oletetaan saatavan perittyä takaisin asianomaisen vastapuolen laiminlyötyä takaisinmaksun, ilmaistuna prosenttiosuutena kyseisestä luottovastuusta.

v)

Sopimuspuitteet: moitteettomat sopimuspuitteet parantavat lainan laatua ja sen luottoluokitusta.

vi)

Laina-aika tai yleisemmin lainan kassavirrat: mitä pitempi laina-aika on, sitä suurempi on riski siitä, että lainanhoidossa esiintyy vaikeuksia muiden tekijöiden säilyessä ennallaan.

Lainaan liittyvä odotettu tappio lasketaan edellä mainittujen viiden tekijän yhdistelmän perusteella. Lainalle annetaan tämän jälkeen jokin seuraavassa luetelluista luottoluokituksista sen mukaan, miten suuri odotettu tappio on:

”A”

Parhaan laatuluokan lainat. Tässä luokassa on kolme alaluokkaa:

”A0”

sisältää lainat, jotka on myönnetty EU:n jäsenvaltiolle tai jotka jokin EU:n jäsenvaltio on taannut ja joiden odotettu tappio on 0 prosenttia.

”A+”

sisältää lainat, jotka on myönnetty muille yhteisöille kuin EU:n jäsenvaltioille (tai joissa vakuuden antajina ovat muut yhteisöt kuin jäsenvaltiot) ja joiden laadun ei odoteta heikkenevän laina-aikana.

”A–”

sisältää sellaiset lainat, joiden laadun säilymisen osalta on olemassa jonkin verran epävarmuutta mutta joiden tapauksessa kielteisten vaikutusten odotetaan olevan vähäisiä.

”B”

Erittäin hyvälaatuiset lainat: tämä on omaisuusluokka, jota EIP pitää ongelmattomana, vaikka lainan laadun vähäistä heikkenemistä tulevaisuudessa ei voida sulkea pois. B+ ja B– ovat alaluokkia, jotka kuvaavat tällaisen heikkenemisen suhteellista todennäköisyyttä.

”C”

Hyvälaatuiset lainat: esimerkkejä tällaisista lainoista ovat vakaille pankeille tai yrityksille myönnetyt vakuudettomat seitsemän vuoden kertamaksulainat tai vastaavat kuoletuslainat.

”D”

Tämän luottoluokitusluokan lainat luetaan vielä ”laadultaan hyväksyttäviin” lainoihin; seuraavaksi alemmassa luottoluokassa olevat lainat ovat jo sellaisia, että niihin on liittynyt maksuvaikeuksia. Tätä rajanvetoa tarkennetaan alaluokilla D+ ja D–. Luottoluokitusluokkaan D– kuuluvat lainat edellyttävät tehostettua seurantaa.

”E”

Tämä luottoluokitusluokka sisältää lainat, joihin liittyy yleisesti hyväksyttyä suurempi riski. Se sisältää lisäksi lainat, joihin on laina-aikana liittynyt vakavia ongelmia ja joiden osalta ei voida sulkea pois lainan laadun heikkenemistä tappiolliseksi. Tämän vuoksi näitä lainoja seurataan tiiviisti ja tehostetusti. Alaluokkien E+ ja E– avulla lainat jaetaan kahteen alaryhmään sen mukaan, miten tehostettua seuranta on. Alaluokan E– lainojen tapauksessa on olemassa suuri todennäköisyys siitä, että lainaa ei pystytä maksamaan takaisin aikataulussa, minkä vuoksi tarvitaan jonkinlaista lainan uudelleenjärjestelyä, josta on mahdollisesti seurauksena arvonalentumistappio.

”F”

F (velvoitteet laiminlyöty) tarkoittaa, että lainaan liittyvää riskiä ei voida hyväksyä. Kaikki luottoluokitusluokan F lainat ovat sellaisiin avoinna oleviin transaktioihin liittyviä lainoja, joihin on allekirjoittamisen jälkeen vaikuttanut odottamaton, poikkeuksellinen ja hyvin jyrkkä olosuhteiden heikkeneminen. Kaikki lainaoperaatiot, joissa menetetään investointikehyksen pääomaa, kuuluvat luottoluokitusluokkaan F, ja niihin sovelletaan erityistä varausta.

Kohdassa 3.2.3.3 olevassa taulukossa on esitetty investointikehyksen lainasalkun laatuanalyysi, joka perustuu edellä kuvattuihin luottoluokitusluokkiin.

3.2.3.2   Luottoriskianalyysi (antolainaus)

Seuraavassa taulukossa on esitetty allekirjoitettuihin (nostettuihin ja nostamattomiin) lainoihin ja ennakkomaksuihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärät (nettomääräinen kirjanpitoarvo) lainanottajatyypeittäin. Riskianalyysissa on otettu huomioon vakuuksien antajien myöntämät vakuudet.

(tuhatta euroa)

Tilanne 31.12.2023

Vakuudellinen

Lisävakuusjärjestelyt

Vakuudeton

Yhteensä

Nostettu yhteensä %

Rahoituslaitokset

54 290

–

952 740

1 007 030

60

Yritykset

155 653

–

293 302

448 955

27

Viranomaiset

15 138

–

–

15 138

1

Valtiot

–

–

212 189

212 189

13

Nostettu yhteensä

225 081

–

1 458 231

1 683 312

100

Nostamatta

43 200

–

820 854

864 054

 

Nostettu ja nostamatta yhteensä

268 281

–

2 279 085

2 547 366

 


(tuhatta euroa)

Tilanne 31.12.2022

Vakuudellinen

Lisävakuusjärjestelyt

Vakuudeton

Yhteensä

Nostettu yhteensä %

Rahoituslaitokset

64 625

–

1 095 467

1 160 092

63

Yritykset

182 460

–

285 216

467 676

25

Viranomaiset

18 902

–

218

19 120

1

Valtiot

–

311

202 587

202 898

11

Nostettu yhteensä

265 987

311

1 583 488

1 849 786

100

Nostamatta

149 506

–

1 505 762

1 655 268

 

Nostettu ja nostamatta yhteensä

415 493

311

3 089 250

3 505 054

 

Salkunhoidosta ja -seurannasta vastaavan EIP:n osaston (Portfolio Management and Monitoring Directorate) tehtävänä on seurata lainanottajien ja vakuuden antajien tilannetta, ja se huolehtii myös hankkeisiin liittyvän rahoituksen ja hankesopimusten seurannasta. Näin ollen investointikehyksen lainojen, lainanottajien ja vakuuden antajien luottokelpoisuutta seurataan jatkuvasti, vähintään vuosittain ja tarvittaessa useammin silloin kun luottotapahtumat sitä edellyttävät. Salkunhoidosta ja -seurannasta vastaava EIP:n osasto arvioi etenkin, ovatko sopimusperusteiset oikeudet toteutuneet. Jos luokitus heikkenee tai sopimusvelvoitteet jäävät täyttämättä, toteutetaan korjaavia toimenpiteitä. Tarvittaessa toteutetaan toimenpiteitä riskien vähentämiseksi luottoriskiä koskevien ohjeiden mukaisesti. Investointikehyksestä myönnetyille lainoille annettuja pankkitakauksia uusittaessa varmistetaan, että kyseiset vakuudet korvataan toisilla tai että muita toimenpiteitä toteutetaan ajoissa.

3.2.3.3   Lainojen laatuanalyysi lainanottajatyypeittäin

Jäljempänä olevissa taulukoissa on esitetty investointikehyksen lainasalkun laatuanalyysi (tilanne 31. joulukuuta 2023 ja 31. joulukuuta 2022) allekirjoitettujen lainojen (sekä nostettujen että nostamattomien) osalta luottoluokitusluokittain.

(tuhatta euroa)

Tilanne 31.12.2023

 

Erinomainen laatu

Normaali laatu

Suurin hyväksyttävä riski

Suuririskinen

Ei luokitusta (*3)

Yhteensä

% kokonaismäärästä

Luokasta A luokkaan B–

C

D+

D– ja sitä alhaisempi

Lainanottaja

Rahoituslaitokset

270 520

276 133

268 648

508 180

–

1 323 481

52

 

Yritykset

51 505

53

564

347 992

194 441

594 555

23

 

Viranomaiset

–

15 138

–

–

–

15 138

1

 

Valtiot

50 858

2 164

12 907

548 263

–

614 192

24

Yhteensä

 

372 883

293 488

282 119

1 404 435

194 441

2 547 366

100


(tuhatta euroa)

Tilanne 31.12.2022

 

Erinomainen laatu

Normaali laatu

Suurin hyväksyttävä riski

Suuririskinen

Ei luokitusta (*4)

Yhteensä

% kokonaismäärästä

Luokasta A luokkaan B–

C

D+

D– ja sitä alhaisempi

Lainanottaja

Rahoituslaitokset

293 458

349 628

103 133

1 030 131

–

1 776 350

50

 

Yritykset

96 413

52 092

–

703 374

226 750

1 078 629

31

 

Julkiset laitokset

–

18 902

–

–

218

19 120

1

 

Valtiot

51 976

2 771

8 363

567 845

–

630 955

18

Yhteensä

 

441 847

423 393

111 496

2 301 350

226 968

3 505 054

100

3.2.3.4   Lainojen ja ennakkomaksujen riskikeskittymät

3.2.3.4.1    Maantieteellinen analyysi

Investointikehyksen lainasalkkuun kuuluvat lainat jakautuvat lainanottajan valtion mukaan seuraavasti (määrät tuhansina euroina):

Lainanottajan valtio

31.12.2023

31.12.2022

Egypti

260 529

309 312

Kenia

248 823

338 790

Nigeria

218 521

266 294

Etiopia

121 126

107 988

Alueellinen – AKT

86 505

69 920

Mauritius

84 331

93 509

Togo

80 267

–

Barbados

72 036

82 735

Ruanda

71 525

94 247

Sambia

66 947

56 729

Kamerun

48 616

56 586

Zimbabwe

35 546

23 147

Uganda

33 365

51 388

Kongon demokraattinen tasavalta

29 803

36 772

Senegal

28 729

38 153

Uusi-Kaledonia

26 425

31 684

Tansania

21 394

33 431

Dominikaaninen tasavalta

16 768

25 879

Benin

16 742

2 958

Jamaika

15 138

18 902

Guinea

12 926

15 242

Norsunluurannikko

9 644

10 976

Mauritania

9 374

11 029

Madagaskar

9 287

–

Mali

8 158

9 856

Caymansaaret

6 575

8 521

Malawi

6 476

9 587

Swazimaa

6 453

1 515

Kap Verde

6 254

9 016

Mosambik

5 142

7 094

Saint Lucia

4 565

4 674

Burkina Faso

4 389

4 767

Ghana

4 074

8 648

Mikronesia

2 342

2 811

Seychellit

2 037

2 933

Ranskan Polynesia

1 838

3 118

Samoa

344

645

Vanuatu

177

525

Haiti

121

332

Kongo

–

73

Yhteensä

1 683 312

1 849 786

3.2.3.4.2    Analyysi toimialoittain

Jäljempänä olevassa taulukossa on esitetty investointikehyksen lainasalkun analyysi lainanottajan toimialan mukaan. Määrät, jotka maksetaan ensin rahoituksenvälittäjälle ja vasta tämän jälkeen lopulliselle tuensaajalle, on ilmoitettu kohdassa ”Palvelut ja muut”:

(tuhatta euroa)

Lainanottajan toimiala

31.12.2023

31.12.2022

Rahoituspalvelut

1 012 001

1 160 133

Julkishallinto

212 189

202 898

Sähkö

187 701

193 597

Kemikaalit

91 786

108 652

Televiestintä

60 182

62 862

Terveydenhuolto

36 833

36 833

Yrityspalvelut, IT ja media

33 638

31 127

Lääkkeet ja terveydenhuollon tarvikkeet

18 526

12 388

Ilma- ja meriliikenneinfrastruktuuri

15 138

18 902

Metallit ja kaivostoiminta

7 236

8 415

Investointihyödykkeet

4 103

8 853

Jätteen talteenotto ja kierrätys

3 802

4 577

Monialaiset yleishyödyllisiä palveluja toimittavat laitokset

177

525

Palvelut ja muut

–

24

Yhteensä

1 683 312

1 849 786

3.2.3.5   Kunkin sisäisen riskiluokituksen luottoriski

EIP käyttää Basel III -sääntöjen mukaista sisäisten luottoluokitusten menetelmää. Useimmille investointikehyksen vastapuolille on annettu sisäinen luottoluokitus tämän menetelmän mukaisesti. Seuraavassa taulukossa esitetään investointikehyksen lainasalkun jakauma lainanottajan tai vakuuden antajan sisäisen luottoluokituksen mukaan. Jos sisäistä luokitusta ei ole saatavilla, analyysissa on käytetty ulkoista luokitusta.

Taulukossa esitetään sekä allekirjoitetut vastuut (nostetut ja nostamattomat) että riskipainotetut vastuut investointikehyksen limiitin hallintaan käyttämän sisäisen menetelmän perusteella.

(tuhatta euroa)

 

 

2023

 

Moody’s tai vastaava luottoluokitus

Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevat luottotappiot

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat

Yhteensä

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat ja ennakkomaksut

 

 

 

 

 

 

Sisäinen luokitus 1 – minimaalinen luottoriski

Aaa

–

47 534

–

–

47 534

Sisäinen luokitus 2 – hyvin pieni luottoriski

Aa1–Aa3

72 051

–

–

–

72 051

Sisäinen luokitus 3 – pieni luottoriski

A1–A3

10 428

–

–

–

10 428

Sisäinen luokitus 4 – kohtalainen luottoriski

Baa1–Baa3

33 439

263 036

3 802

–

300 277

Sisäinen luokitus 5 – taloudellisesti heikko vastapuoli

Ba1–Ba3

75 418

–

–

–

75 418

Sisäinen luokitus 6 – suuri luottoriski

B1–B3

533 775

206 438

20 349

–

760 562

Sisäinen luokitus 7 – hyvin suuri luottoriski

alempi kuin Caa1

77 010

246 682

–

–

323 692

Sisäinen luokitus 8 – vastapuoli maksukyvytön

alempi kuin Caa1, mutta maksukyvytön

–

–

17 860

–

17 860

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat lainat ja ennakkomaksut

 

–

–

–

182 080

182 080

Tappioita koskevat vähennyserät ja käyvän arvon oikaisut

 

–10 964

–24 674

–14 976

–55 976

– 106 590

Lainojen ja ennakkomaksujen kirjanpitoarvo

 

791 157

739 016

27 035

126 104

1 683 312

Lainasitoumukset

 

 

 

 

 

 

Sisäinen luokitus 2 – hyvin pieni luottoriski

Aa1–Aa3

86 796

–

–

–

86 796

Sisäinen luokitus 3 – pieni luottoriski

A1–A3

1 687

–

–

–

1 687

Sisäinen luokitus 4 – kohtalainen luottoriski

Baa1–Baa3

10 000

–

–

–

10 000

Sisäinen luokitus 5 – taloudellisesti heikko vastapuoli

Ba1–Ba3

82 770

–

–

–

82 770

Sisäinen luokitus 6 – suuri luottoriski

B1–B3

327 995

45 990

–

–

373 985

Sisäinen luokitus 7 – hyvin suuri luottoriski

alempi kuin Caa1

28 089

30 537

–

–

58 626

Sisäinen luokitus 8 – vastapuoli maksukyvytön

alempi kuin Caa1, mutta maksukyvytön

–

50 000

111 000

–

161 000

Ei sisäistä luokitusta (*5)

 

39 940

–

–

–

39 940

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat lainat ja ennakkomaksut

 

–

–

–

68 288

68 288

Tappioita koskevat vähennyserät ja käyvän arvon oikaisut

 

–2 715

–16 323

–

–

–19 038

Lainasitoumusten kirjanpitoarvo

 

574 562

110 204

111 000

68 288

864 054


(tuhatta euroa)

 

 

2022

 

Moody’s tai vastaava luottoluokitus

Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevat luottotappiot

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat

Yhteensä

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat ja ennakkomaksut

 

 

 

 

 

 

Sisäinen luokitus 1 – minimaalinen luottoriski

Aaa

–

56 320

–

–

56 320

Sisäinen luokitus 2 – hyvin pieni luottoriski

Aa1–Aa3

82 745

–

–

–

82 745

Sisäinen luokitus 3 – pieni luottoriski

A1–A3

421

–

–

–

421

Sisäinen luokitus 4 – kohtalainen luottoriski

Baa1–Baa3

346 538

–

–

–

346 538

Sisäinen luokitus 5 – taloudellisesti heikko vastapuoli

Ba1–Ba3

82 126

–

–

–

82 126

Sisäinen luokitus 6 – suuri luottoriski

B1–B3

679 725

189 519

–

–

869 244

Sisäinen luokitus 7 – hyvin suuri luottoriski

alempi kuin Caa1

41 450

273 167

–

–

314 617

Sisäinen luokitus 8 – vastapuoli maksukyvytön

alempi kuin Caa1, mutta maksukyvytön

–

–

63 474

–

63 474

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat lainat ja ennakkomaksut

 

–

–

–

142 263

142 263

Tappioita koskevat vähennyserät ja käyvän arvon oikaisut

 

–11 370

–28 817

–21 303

–46 472

– 107 962

Lainojen ja ennakkomaksujen kirjanpitoarvo

 

1 221 635

490 189

42 171

95 791

1 849 786

Lainasitoumukset

 

 

 

 

 

 

Sisäinen luokitus 2 – hyvin pieni luottoriski

Aa1–Aa3

86 796

–

–

–

86 796

Sisäinen luokitus 3 – pieni luottoriski

A1–A3

316 707

–

–

–

316 707

Sisäinen luokitus 4 – kohtalainen luottoriski

Baa1–Baa3

109 095

–

–

–

109 095

Sisäinen luokitus 5 – taloudellisesti heikko vastapuoli

Ba1–Ba3

175 880

–

–

–

175 880

Sisäinen luokitus 6 – suuri luottoriski

B1–B3

538 504

50 000

–

–

588 504

Sisäinen luokitus 7 – hyvin suuri luottoriski

alempi kuin Caa1

62 966

105 669

–

–

168 635

Sisäinen luokitus 8 – vastapuoli maksukyvytön

alempi kuin Caa1, mutta maksukyvytön

–

–

50 000

–

50 000

Ei sisäistä luokitusta (*6)

 

44 982

–

–

–

44 982

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat lainat ja ennakkomaksut

 

–

–

–

131 252

131 252

Tappioita koskevat vähennyserät ja käyvän arvon oikaisut

 

–4 834

–11 749

–

–

–16 583

Lainasitoumusten kirjanpitoarvo

 

1 330 096

143 920

50 000

131 252

1 655 268

EIP seuraa jatkuvasti tapahtumia, jotka vaikuttavat sen lainanottajiin ja vakuuden antajiin. EIP arvioi tapauskohtaisesti etenkin sopimusperusteisia oikeuksiaan, mikäli luokitus heikkenee, ja pyrkii toteuttamaan lieventäviä toimenpiteitä. Investointikehys seuraa myös tiiviisti siitä myönnetyille lainoille annettujen pankkitakausten uusimista varmistaakseen, että kyseiset vakuudet korvataan toisilla tai että tarvittaessa muita toimenpiteitä toteutetaan ajoissa.

3.2.3.6   Maksurästit lainoista ja lainojen arvonalentuminen

Lainoihin liittyvien maksurästien toteamisessa ja seuraamisessa sekä niistä raportoimisessa noudatetaan EIP:ssä yleisesti käytössä olevia menettelyjä, jotka on määritelty rahoitusseurantaa koskevissa ohjeissa ja menettelyissä (Finance Monitoring Guidelines and Procedures). Nämä menettelyt ovat parhaiden pankkikäytänteiden mukaisia, ja niitä sovelletaan kaikkiin EIP:n hallinnoimiin lainoihin.

Seurantaprosessi on suunniteltu siten, että sillä voidaan varmistaa, i) että maksurästit havaitaan ja että niistä raportoidaan vastuuyksiköille mahdollisimman pian, ii) että kriittiset tapaukset saatetaan viipymättä oikealle operatiiviselle ja päätöksentekotasolle ja iii) että investointikehyksen johdolle raportoidaan säännöllisesti yleistilanteesta.

Seuraavassa taulukossa on esitetty analyysi lainoihin ja ennakkomaksuihin liittyvistä maksurästeistä ja arvonalentumisista:

(tuhatta euroa)

 

Lainat ja ennakkomaksut

Lainat ja ennakkomaksut

31.12.2023

31.12.2022

Kirjanpitoarvo

1 683 312

1 849 786

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

 

 

Bruttomäärä

17 860

63 474

Arvonalentumistappiota koskeva vähennyserä

–14 976

–21 303

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta, kirjanpitoarvo

2 884

42 171

Suoritus viivästynyt, mutta arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

 

 

Myöhässä oleva määrä kattaa seuraavat erät:

 

 

0–30 päivää

–

670

30–90 päivää

23

118

90–180 päivää

315

95

yli 180 päivää

–

25

Myöhässä oleva määrä, jonka arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta, kirjanpitoarvo

338

908

Määrä, joka ei ole myöhässä ja jonka arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta, kirjanpitoarvo

1 680 090

1 806 707

Lainojen ja ennakkomaksujen kirjanpitoarvo yhteensä

1 683 312

1 849 786

3.2.3.7   Odotettavissa olevien luottotappioiden herkkyys tuleville taloudellisille olosuhteille (tuhatta euroa)

Odotettavissa olevat luottotappiot ovat herkkiä tulevaisuuteen suuntautuvien skenaarioiden laatimista varten tehdyille arvioille ja oletuksille. EIP tekee sen olennaisissa omaisuusluokissa kirjattujen odotettavissa olevien luottotappioiden herkkyysanalyysin.

Tulevien taloudellisten olosuhteiden ennusteita (makrotaloudellisiin skenaarioihin perustuvia) käytetään syöttötietoina ennustemallissa, jonka tuloksena saadaan ehdolliset riskiparametrit. Niitä puolestaan käytetään syöttötietoina tappioita koskevien vähennyserien laskemisessa.

Skenaariot perustuvat häiriöiden kohdistamiseen BKT:hen, joka on taloudellisen toiminnan keskeinen mittari. Reaaliseen BKT:hen kohdistettavat häiriöt kalibroidaan vastaamaan muuttujan aiempaa vaihtelua. Lisäksi sovelletaan tarvittaessa myös asiantuntijoiden arvioita BKT:hen kohdistettavien häiriöiden koon ja jatkuvuuden tarkentamiseen. Tämän tuloksena saadaan määritettyä häiriöt – yhdessä vaimenemisfunktion kanssa – häiriöistä ajan mittaan aiheutuvien vaikutusten määrittämiseksi. Kuhunkin skenaarioon liittyvät todennäköisyydet määritetään markkinoiden (volatiliteetin) indikaattorien ja sisäisesti kehitettyjen indikaattorien mukaan käyttäen niitä johdonmukaisesti ajan mittaan epävarmuuden huomioon ottamiseksi. Positiivisten ja negatiivisten häiriöiden painotus riippuu talouden riskitasapainosta. Positiivisten ja negatiivisten häiriöiden painotus riippuu talouden riskitasapainosta. Keskimäärin negatiivisia –7 247 euroa (2022: –9 908 euroa) ja positiivisia 6 007 (2022: 8 356 euroa) häiriöitä sovellettiin vastaavasti aiempiin neljännesvuosiennusteisiin.

Seuraavassa taulukossa on esitetty vaiheissa 1 ja 2 olevien lainojen ja ennakkomaksujen tappioita koskeva vähennyserä. Kutakin tulevaisuuteen suuntautuvaa skenaariota (perusskenaario sekä positiivinen ja negatiivinen skenaario) painotettiin 100 prosentilla sen sijaan, että olisi sovellettu skenaarion painottamista todennäköisyydellä kaikissa kolmessa skenaariossa.

(tuhatta euroa)

 

2023

 

Positiivinen

Perusskenaario

Negatiivinen

Bruttomääräinen vastuu

2 258 365

2 258 365

2 258 365

Tappioita koskeva vähennyserä

45 603

51 610

58 857


(tuhatta euroa)

 

2022

 

Positiivinen

Perusskenaario

Negatiivinen

Bruttomääräinen vastuu

3 229 247

3 229 247

3 229 247

Tappioita koskeva vähennyserä

43 821

52 177

62 085

3.2.3.8   Lainojen uudelleen neuvottelu ja lainanhoitojoustojen myöntäminen

EIP katsoo, että lainoissa (lainat, velkapaperit ja luottositoumukset) on kyse lainanhoitojoustoista silloin, kun lainanhoitojoustotoimenpiteitä on jatkettu. Lainanhoitojoustotoimenpiteet koostuvat ”myönnytyksistä”, jotka EIP päättää tehdä velallisen hyväksi, jos tämän katsotaan olevan rahoitusvaikeuksiensa vuoksi kykenemätön noudattamaan velanhoidon sopimusperusteisia ehtoja, jotta velallinen voi maksaa lainan takaisin tai jälleenrahoittaa sopimuksen kokonaan tai osittain. Vastuita käsitellään lainanhoitojoustoina, jos on tehty myönnytys, riippumatta siitä, onko jokin summa erääntynyt, tai onko saaminen luokiteltu maksukyvyttömyystilassa olevaksi vastuuksi. Vastuita ei käsitellä lainanhoitojoustoina, jos velallisella ei ole taloudellisia vaikeuksia.

Tavanomaisessa liiketoiminnassa kyseisten lainojen laadun heikkeneminen olisi havaittu EIP:n suuntaviivojen ja menettelyjen mukaisesti ja sitä olisi seurattu ennen ehtojen uudelleen neuvottelua. Kun ehdot on neuvoteltu uudelleen, lainaa seurataan EIP:ssä edelleen tarkkaan. Jos rahoitusinstrumentin arvo on alentunut luottoriskin johdosta, se siirretään vaiheeseen 3. Lainaa seurataan säännöllisesti EIP:n kehyksen mukaisesti.

EIP on tilikauden aikana toteuttanut osana uudelleenjärjestelytoimiaan muun muassa seuraavat lainanhoitojoustotoimenpiteet ja -menettelyt: maksuaikojen pidennys, pääoman takaisinmaksun lykkääminen, pääoman ja korkojen maksun lykkääminen, olennaisten sopimusehtojen rikkominen sekä maksurästien pääomittaminen.

Operaatiot, joihin kohdistuu lainanhoitojoustotoimenpiteitä, on esitetty tällaisina seuraavassa taulukossa:

(tuhatta euroa)

 

31.12.2023

31.12.2022

 

Terveet ja erääntyneet

Järjestämättömät

Terveet ja erääntyneet

Järjestämättömät

Lainanhoitojoustomenettelyjen kohteena olevien sopimusten määrä

13

6

12

7

Kirjanpitoarvo (mukaan lukien korko ja maksurästit)

112 554

46 432

144 399

45 497

Kirjattu odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä

1 654

22 151

16 008

14 323

Lainanhoitojoustosopimuksiin liittyvät korkotuotot

8 594

1 776

7 745

2 280


(tuhatta euroa)

 

 

 

Lainanhoitojoustotoimenpiteet

 

 

 

 

31.12.2022

Maksuajan pidennys

Pääoman ja koron maksun lykkääminen

Olennaisten lainasopimusten rikkominen

Muut

Sopimuksen mukainen takaisinmaksu, päättäminen ja/tai kokonaan kuluksi kirjaaminen

31.12.2023

Rahoituslaitokset

85 751

-

-

12 275

-

–29 671

68 355

Yritykset

104 145

-

-

-

-

–13 514

90 631

Yhteensä

189 896

-

-

12 275

-

–43 185

158 986

3.2.4   Käteisvaroihin ja muihin rahavaroihin liittyvä luottoriski

Käytettävissä olevat varat sijoitetaan investointikehyksen sopimusperusteisten maksuvelvoitteiden aikataulun mukaisesti. Sijoituksia oli 31. joulukuuta 2023 ja 31. joulukuuta 2022 pankkitalletusten, talletustodistusten ja yritystodistusten muodossa.

Hyväksytyillä yhteisöillä on luottoluokitus, joka vastaa EIP:n omista rahoitusvaroista tehtyjen sijoitusten osalta edellytettyä lyhyen ja keskipitkän aikavälin luottoluokitusta. Jos jokin pankki on saanut eri luottoluokituslaitoksilta toisistaan poikkeavia luottoluokituksia, luokittelussa käytetään alhaisinta näistä luokituksista. Jokaiseen yksittäiseen hyväksyttyyn pankkiin sovelletaan limiittiä, joka on tällä hetkellä 50 000 000 euroa. Tästä säännöstä on myönnetty poikkeus Société Générale S.A. -pankille, jossa investointikehyksellä on sen toimintaa varten avattuja käteistilejä. Société Générale S.A. -pankin lyhytaikainen luottolimiitti 31. joulukuuta 2023 ja 31. joulukuuta 2022 oli 110 000 000 euroa. Edellä mainittua suurempaa limiittiä sovelletaan investointikehyksen toimintaa varten avatuilla käteistileillä oleviin käteisvaroihin ja kyseisen vastapuolen liikkeeseen laskemiin, investointikehyksen käteissalkkuun sisältyviin instrumentteihin.

Kaikki sijoitukset on tehty hyväksyttyihin yhteisöihin, ja niiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta arvopäivästä. Kaikki luottoriskille alttiina olevalle määrälle asetetun ylärajan rikkomiset on ilmoitettu toimeksiantajille. Kaikilla investointikehyksen käteissalkkuun kuuluvilla määräaikaistalletuksilla, yritystodistuksilla ja käteisvaroilla oli 31. joulukuuta 2023 ja 31. joulukuuta 2022 suorituspäivänä luottoluokituksena vähintään P-2 (Moody’s).

Seuraavassa taulukossa on esitetty käteisvarat ja muut rahavarat kertyneet korot mukaan luettuina:

(tuhatta euroa)

Lyhyen aikavälin luottoluokitus vähintään

Pitkän aikavälin luottoluokitus vähintään

31.12.2023

31.12.2022

(Moody’s)

(Moody’s)

P-1

Aaa

140 592

10  %

200 167

14  %

P-1

Aa2

29 951

2  %

24 955

2  %

P-1

Aa3

89 682

7  %

4 992

0  %

P-1

A1

360 831

26  %

300 627

21  %

P-1

A2

204 179

15  %

340 252

23  %

P-1

A3

346 275

25  %

491 224

34  %

A2

A3

205 314

15  %

29 956

2  %

P-2

Baa1

-

0  %

59 797

4  %

Yhteensä

 

1 376 824

100  %

1 451 970

100  %

3.2.5   Johdannaisten luottoriski

3.2.5.1   Johdannaisiin liittyvä luottoriskipolitiikka

Johdannaisten luottoriski liittyy tappioon, joka osapuolelle aiheutuu siitä, ettei vastapuoli pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Johdannaisiin liittyvä luottoriski vaihtelee useiden tekijöiden (kuten korkojen ja valuuttakurssien) mukaan. Se vastaa usein vain pientä osaa johdannaisten nimellisarvosta.

Osana investointikehyksen tavanomaista toimintaa voidaan tehdä swap-sopimuksia suojaamaan tiettyjä luottojärjestelyjä tai valuuttatermiinejä suojaamaan muita kuin euromääräisiä valuuttapositioita silloin kun kyseisellä valuutalla käydään aktiivisesti kauppaa valuuttamarkkinoilla. Kaikki swap-sopimukset toteutetaan EIP:n toimesta ulkopuolisen vastapuolen kanssa. Kaikkien swap-sopimusten tapauksessa sovelletaan samoja EIP:n ja sen ulkopuolisten vastapuolten välillä allekirjoitettuja swap-vakiosopimuksia ja Credit Support Annex -vakuusjärjestelyjä.

3.2.5.2   Johdannaisten luottoriskin määrittäminen

Kaikkiin EIP:n toteuttamiin, investointikehykseen liittyviin swap-sopimuksiin sovelletaan samoja sopimuspuitteita ja menetelmiä kuin EIP:n omiin tarkoituksiinsa neuvottelemiin johdannaisiin. Nettomarkkinariski ja potentiaalinen tuleva riski kattavat investointikehyksen johdannaiset kaikilta osin.

EIP määrittää swap-sopimuksiin ja johdannaistransaktioihin liittyvän luottoriskin raportointia ja enimmäismäärien seurantaa varten käyttämällä nykyiseen vakuudettomaan riskiin ja potentiaaliseen tulevaan riskiin perustuvaa lähestymistapaa. Näihin mittareihin sisältyvät kokonaisuudessaan investointikehykseen liittyvät johdannaiset.

Investointikehyksessä tehdään lyhytaikaisia valuuttaswapeja, jotta kehystä voitaisiin suojata muihin kuin euromääräisinä nostettaviin lainoihin liittyviltä valuuttariskeiltä. Lyhytaikaisten valuuttaswapien maturiteetti on enintään kolme kuukautta, ja näitä swap-sopimuksia jatketaan säännöllisesti. Lyhytaikaisten valuuttaswapien nimellisarvo 31. joulukuuta 2023 oli 1 640,0 miljoonaa euroa. Vastaava arvo 31. joulukuuta 2022 oli 1 790,0 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten valuuttaswapien käypä arvo 31. joulukuuta 2023 oli 45,8 miljoonaa euroa. Vastaava arvo 31. joulukuuta 2022 oli 71,1 miljoonaa euroa.

Investointikehyksessä tehdään valuutanvaihtosopimuksia, jotta kehystä voitaisiin suojata muihin kuin euromääräisinä nostettaviin lainoihin liittyviltä valuuttariskeiltä. Valuutanvaihtosopimuksilla on pitkä maturiteetti. Lyhytaikaisten valuuttaswapien nimellisarvo 31. joulukuuta 2023 oli 43,3 miljoonaa euroa. Vastaava arvo 31. joulukuuta 2022 oli 47,0 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten valuuttaswapien käypä arvo 31. joulukuuta 2023 oli 10,0 miljoonaa euroa. Vastaava arvo 31. joulukuuta 2022 oli 4,8 miljoonaa euroa.

3.2.6   Rahoitusvaroihin liittyvä luottoriski

Seuraavassa taulukossa esitetään rahoitusvarojen salkun tilanne. Salkku muodostuu kokonaisuudessaan valtiotasoa alempien elinten, pankkien ja muiden yhteisöjen kuin pankkien liikkeeseen laskemista yritystodistuksista, joiden alkuperäinen erääntymisaika on pidempi kuin kolme kuukautta. EU:n jäsenvaltiot, niiden pankit ja muut yhteisöt kuin pankit ovat hyväksyttyjä liikkeeseenlaskijoita. Jokaiseen yksittäiseen hyväksyttyyn liikkeeseenlaskijaan sovelletaan enimmäismäärää, joka on tällä hetkellä 50 000 000 euroa. Varoja voitaisiin sijoittaa myös keskipitkän ja pitkän aikavälin joukkovelkakirjalainoihin likviditeettivaatimuksista riippuen.

(tuhatta euroa)

Lyhyen aikavälin luottoluokitus vähintään

Pitkän aikavälin luottoluokitus vähintään

31.12.2023

31.12.2022

(Moody’s)

(Moody’s)

P-1

Aa2

–

0  %

32 974

45  %

P-1

Aa3

–

0  %

4

0  %

P-1

A3

–

0  %

39 843

55  %

P-2

A3

–

0  %

182

0  %

Yhteensä

 

–

0  %

73 003

100  %

3.3    Likviditeettiriski

Likviditeettiriski koskee yhteisön valmiuksia rahoittaa varojen lisääntyminen ja suorittaa velvoitteet sitä mukaa kuin ne erääntyvät ilman, että tästä aiheutuu kestämättömiä tappioita. Likviditeettiriski voidaan jakaa rahoituksen likviditeettiriskiin ja markkinoiden likviditeettiä koskevaan riskiin. Rahoituksen likviditeettiriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, ettei yhteisö pysty tehokkaasti täyttämään sekä odotettavissa olevia että odottamattomia nykyisiin ja vastaisiin rahavirtoihin liittyviä tarpeita ilman, että tämä vaikuttaa sen päivittäiseen toimintaan tai sen rahoitustilanteeseen. Markkinoiden likviditeettiin liittyvä riski on riski siitä, ettei yhteisö pysty helposti kuittaamaan tai poistamaan positiota markkinahintaan, koska markkinoilla ei ole riittävästi syvyyttä tai niillä on häiriöitä.

3.3.1   Likviditeettiriskin hallinta

Investointikehys rahoitetaan pääasiassa jäsenvaltioilta vuosittain saatavin rahoitusosuuksin ja sen toiminnasta saatavin rahavirroin. Investointikehyksessä hallinnoidaan rahoituksen likviditeettiriskiä lähinnä nettolikviditeettitarpeiden ja jäsenvaltioilta vuosittain pyydettävien rahoitusosuuksien suunnittelun avulla.

Nykyiseen ja tulevaan lainasalkkuun sisältyvien lainojen nostoaikatauluja analysoidaan ja seurataan läpi vuoden, jotta jäsenvaltioiden vuotuiset rahoitusosuudet voitaisiin määrittää. Erityiset tapahtumat, kuten ennen eräpäivää saadut maksut, osakkeiden myynnit ja velvoitteiden laiminlyönnit, otetaan huomioon vuotuisia likviditeettivaatimuksia oikaistaessa.

Likviditeettiriskin minimoimiseksi investointikehyksellä on jatkuva likviditeettivaranto, joka riittää kulloinkin kattamaan ennusteiden mukaiset lainojen nostoja vastaavat käteismaksut, jotka EIP:n antolainausosasto ilmoittaa säännöllisin väliajoin. Varat sijoitetaan rahamarkkinoilla ja joukkovelkakirjamarkkinoilla pankkien välisiin talletuksiin tai muihin lyhytaikaisiin rahoitusinstrumentteihin siten, että sijoitustoiminnassa otetaan huomioon investointikehyksen käteismaksuvelvoitteet. Investointikehyksen likvidien varojen hallinnoinnista vastaa EIP:n maksuvalmius- ja rahoitusosasto (Treasury Department). Tarkoituksena on varmistaa, että investointikehyksellä on riittävästi likviditeettiä, jonka ansiosta se pystyy hoitamaan velvoitteensa. Neuvoston päätöksen 2020/2233 mukaisesti AKT-valtioiden investointikehyksestä takaisin saatavat rahavirrat otetaan käyttöön NDICI-kehyksessä. Näiden rahavirtojen takaisin saamiseen edellytyksenä on kuitenkin riittävän likviditeetin ylläpitäminen investointirahastossa.

On syytä korostaa, että pääomaa hallinnoidaan ainoastaan likviditeetin kannalta, kuten edellä on kuvattu.

Tämän periaatteen mukaisesti varojen sijoittamiseen liittyvien suoritusvelvoitteiden täyttämisestä vastaa EIP:n suunnittelu- ja selvitysosasto (Planning and Settlement of Operations Department). Lisäksi vastapuolten hyväksyminen ja käteisvaroista tehtäviin sijoituksiin sovellettavista enimmäismääristä päättäminen ja niiden seuraaminen ovat EIP:n riskienhallinnasta vastaavan osaston vastuulla.

3.3.2   Likviditeettiriskin määrittäminen

Tässä osassa olevissa taulukoissa analysoidaan investointikehyksen rahoitusvelkoja maturiteettiryhmittäin, jotka on muodostettu tilinpäätöspäivän ja sopimuksen mukaisen juoksuajan päättymispäivän välisen ajanjakson mukaan (analyysi perustuu diskonttaamattomiin rahavirtoihin).

Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen osalta investointikehyksellä on sitoumuksia, jotka muodostuvat allekirjoitettujen lainasopimusten mukaisten luottojen nostamattomista osuuksista, pääoman merkitsemistä ja/tai pääomasijoitusten tekemistä koskeviin sopimuksiin liittyvistä, kehyksestä vielä maksamatta olevista osuuksista, lainoille myönnetyistä vakuuksista sekä sellaisista korkotuista ja teknisestä avusta, joista on tehty sitoumus.

Investointikehyksen lainat on nostettava määräajassa. Lainojen nostamisajankohdat ja nostettavat määrät riippuvat kuitenkin niihin liittyvien investointihankkeiden etenemisestä. Lisäksi investointikehyksen lainat ja rahoitustoimet toteutetaan varsin epävakaassa toimintaympäristössä, joten niiden nostoaikatauluun liittyy runsaasti epävarmuutta.

Pääomasijoitukset tulevat maksettaviksi heti kun pääomasijoitusrahastojen hoitajat esittävät asianmukaisen maksuvaatimuksen, joka perustuu niiden investointitoiminnan edistymiseen. Nostoaika on yleensä 3 vuotta, ja sitä jatketaan useissa tapauksissa yhdellä tai kahdella vuodella. Jotkin maksun suorittamista koskevat sitoumukset ovat yleensä voimassa nostoajan päätyttyä siihen asti, kun rahaston sijoitukset myydään kokonaisuudessaan, koska rahaston likviditeetti voi ajoittain olla riittämätön palkkioista tai muista kuluista aiheutuvien maksuvelvoitteiden kattamiseen.

Vakuuksiin ei sovelleta erillisiä maksun suorittamista koskevia sitoumuksia ellei vakuuteen vedota. Vakuuksien jäljellä olevaa määrää vähennetään vakuuden saaneiden lainojen takaisinmaksuaikataulujen mukaisesti.

Sellaisten korkotukien, joista on tehty sitoumus, poistuneet määrät liittyvät EIP:n omista varoistaan rahoittamiin korkotukilainoihin. Tämän vuoksi tiedot poistuneista määristä liittyvät ainoastaan tällaisia lainoja koskeviin sitoumuksiin pikemminkin kuin sellaisten maksamatta olevien korkotukien kokonaismäärään, joista on tehty sitoumus. Lainojen tapaan myös korkotukien maksuaikataulu on epävarma.

Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakennetta kuvaavassa taulukossa erä ”tekninen apu, josta on tehty sitoumus – poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä” viittaa teknisestä avusta allekirjoitettujen sopimusten maksamatta olevaan kokonaisosuuteen. Tämän erän maksuaikatauluun liittyy runsaasti epävarmuutta. Poistuneet rahavirrat, jotka on luokiteltu aikaryhmään ”enintään 3 kk”, koskevat tilinpäätöspäivään mennessä saatuja maksamatta olevia laskuja.

Sellaiset muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyviä rahoitusvelkoja koskevat sitoumukset, joille ei ole määritelty sopimuksen mukaista juoksuajan päättymispäivää, on esitetty sarakkeessa ”eräpäivä määrittämätön”. Sitoumukset, joista on tilinpäätöspäivään mennessä kirjattu käteissuoritusta koskeva maksupyyntö, esitetään asianmukaisessa aikaryhmässä.

Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen osalta maturiteettirakenne perustuu swap-sopimusten (sisältää valuutanvaihtosopimukset, valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset sekä lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset ja koronvaihtosopimukset) sopimuksenmukaisiin diskonttaamattomiin bruttorahavirtoihin.

(tuhatta euroa)

Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne

Enintään 3 kk

Yli 3 kk mutta enintään 1 vuosi

Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta

Yli 5 vuotta

Eräpäivä määrittämätön

Poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä

tuhansina euroina 31.12.2023

Nostamattomat lainat, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät

49 019

6 000

–

–

828 073

883 092

Sijoitusrahastosijoitukset ja osakemerkinnät, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät

–

–

–

–

297 534

297 534

Muut (allekirjoitetut vakuussitoumukset, joiden mukaista vakuutta ei ole vielä otettu käyttöön, käyttöön otetut vakuudet)

–

–

–

–

47 749

47 749

Korkotuet, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät

4 235

–

–

–

343 282

347 517

Tekninen apu, josta on tehty sitoumus – poistuneet määrät

849

–

–

–

25 343

26 192

Yhteensä

54 103

6 000

–

–

1 541 981

1 602 084


(tuhatta euroa)

Muihin kuin johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne

Enintään 3 kk

Yli 3 kk mutta enintään 1 vuosi

Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta

Yli 5 vuotta

Eräpäivä määrittämätön

Poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä

tuhansina euroina 31.12.2022

Nostamattomat lainat, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät

87 210

21 208

–

–

1 563 433

1 671 851

Sijoitusrahastosijoitukset ja osakemerkinnät, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät

4 676

–

–

–

406 496

411 172

Muut (allekirjoitetut vakuussitoumukset, joiden mukaista vakuutta ei ole vielä otettu käyttöön, käyttöön otetut vakuudet)

–

–

–

–

49 378

49 378

Korkotuet, joista on tehty sitoumus – poistuneet määrät

–

–

–

–

350 282

350 282

Tekninen apu, josta on tehty sitoumus – poistuneet määrät

924

–

–

–

32 149

33 073

Yhteensä

92 810

21 208

–

–

2 401 738

2 515 756


(tuhatta euroa)

Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne

Enintään 3 kk

Yli 3 kk mutta enintään 1 vuosi

Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta

Yli 5 vuotta

Saatujen / poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä

tuhansina euroina 31.12.2023

Valuutanvaihtosopimukset – saadut määrät

192

10 909

32 186

1 706

44 993

Valuutanvaihtosopimukset – poistuneet määrät

–90

–10 212

–23 783

–1 828

–35 913

Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – saadut määrät

1 640 000

–

–

–

1 640 000

Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – poistuneet määrät

–1 597 068

–

–

–

–1 597 068

Yhteensä

43 034

697

8 403

– 122

52 012


(tuhatta euroa)

Johdannaissopimuksiin liittyvien rahoitusvelkojen maturiteettirakenne

Enintään 3 kk

Yli 3 kk mutta enintään 1 vuosi

Yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta

Yli 5 vuotta

Saatujen/ poistuneiden resurssien nimellinen bruttomäärä

tuhansina euroina 31.12.2022

Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – saadut määrät

88

9 474

38 431

147

48 140

Valuutanvaihtosopimukset ja valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset – poistuneet määrät

– 108

–11 965

–30 450

– 146

–42 669

Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – saadut määrät

1 790 000

–

–

–

1 790 000

Lyhytaikaiset valuutanvaihtosopimukset – poistuneet määrät

–1 724 227

–

–

–

–1 724 227

Yhteensä

65 753

–2 491

7 981

1

71 244

3.3.3    Pitkäaikaiset rahoitusvarat ja -velat

Seuraavassa taulukossa on esitetty sellaiset muut kuin johdannaisiin kuuluvat rahoitusvarat ja -velat, jotka odotetaan perittävän tai suoritettavan yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen.

(tuhatta euroa)

 

31.12.2023

31.12.2022

Rahoitusvarat:

 

 

Lainat ja ennakkomaksut

1 755 831

1 922 784

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

820 713

797 341

Yhteensä

2 576 544

2 720 125

Rahoitusvelat:

 

 

Velat kolmansille (*7)

389 116

136 867

Luottositoumuksiin liittyvät varaukset

19 038

16 583

Yhteensä

408 154

153 450

3.4    Markkinariski

Markkinariski on riski siitä, että markkinahintojen, kuten korkojen, osakehintojen tai valuuttakurssien, muutos vaikuttaa yhteisön hallussa pitämistään rahoitusinstrumenteista saamiin tuloihin tai kyseisten rahoitusinstrumenttien arvoon.

3.4.1   Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan korollisten positioiden taloudellisen arvon tai niistä saatavien tulojen vaihteluja, jotka johtuvat korkojen epäedullisesta kehityksestä.

Taloudellisen arvon vaihtelut tai eri omaisuuserien, velkojen ja suojausinstrumenttien hinnoitteluun liittyvät epäjohdonmukaisuudet eivät suoraan vaikuta investointikehykseen, koska i) kehyksellä ei ole välittömiä lainakustannuksia tai korollisia velkoja ja ii) kehys hyväksyy sijoitustensa tuloihin liittyvien korkovaihtelujen vaikutukset.

Investointikehyksen lainasalkun ja omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten herkkyyttä koronvaihteluille mitataan käyttämällä Basis Point Value (BPV) -menetelmää, jossa omaisuuserän hinnanmuutosta mitataan suhteessa korkokäyrän yhden peruspisteen (0,01 %) muutosta kohti.

BPV-menetelmä mittaa, miten paljon salkun nettonykyarvo nousee tai laskee seuraaviin aikaryhmiin kuuluvien korkoperiodien korkokäyrän yhden peruspisteen kasvun seurauksena: ”rahamarkkinapaperit – enintään 1 vuosi”, ”erittäin lyhyt – 2–3 vuotta”, lyhyt – 4–6 vuotta, ”keskipitkä – 7–11 vuotta”, ”pitkä – 12–20 vuotta” ja ”erittäin pitkä – yli 21 vuotta”.

Lainojen euromääräisten rahavirtojen nettonykyarvon määrittämiseksi investointikehyksessä käytetään kolmen kuukauden euromääräistä swap-käyrää. Lainojen muiden kuin euromääräisten rahavirtojen nettonykyarvon määrittämiseksi käytetään kolmen kuukauden euromääräistä swap-käyrää ja valuuttaswapin korkokäyrää. Silloin kun muiden valuuttojen kuin euron kohdalla ei ole saatavilla luotettavaa ja riittävän kattavaa diskonttokorkokäyrää, käytetään joko euron tai Yhdysvaltain dollarin määräistä diskonttokorkokäyrää.

Omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten nettonykyarvon laskemiseksi investointikehyksessä käytetään euromääräisten rahavirtojen tapauksessa euromääräistä swap-käyrää ja Yhdysvaltain dollarin määräisten rahavirtojen tapauksessa Yhdysvaltain dollarin määräistä swap-käyrää.

Kuten seuraavasta taulukosta käy ilmi, lainasalkun ja siihen liittyvien omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten nettonykyarvo 31. joulukuuta 2023 vähenee 491 tuhatta euroa (31. joulukuuta 2022: 500 tuhatta euroa), jos kaikki asianomaiset korkokäyrät nousevat samanaikaisesti paralleelisti yhdellä peruspisteellä.

(tuhatta euroa)

BPV

Rahamarkkinapaperit

Erittäin lyhyt

Lyhyt

Keskipitkä

Pitkä

Erittäin pitkä

Yhteensä

Tilanne 31.12.2023

1 vuosi

2–3 vuotta

4–6 vuotta

7–11 vuotta

12–20 vuotta

Yli 20 vuotta

Lainasalkun ja siihen liittyvien omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten kokonaisherkkyys koronvaihteluille

–39

–97

– 153

– 153

–47

–2

– 491


(tuhatta euroa)

BPV

Rahamarkkinapaperit

Erittäin lyhyt

Lyhyt

Keskipitkä

Pitkä

Erittäin pitkä

Yhteensä

Tilanne 31.12.2022

1 vuosi

2–3 vuotta

4–6 vuotta

7–11 vuotta

12–20 vuotta

Yli 20 vuotta

Lainasalkun ja siihen liittyvien omaisuuseräkohtaista suojausta varten tehtyjen swap-sopimusten kokonaisherkkyys koronvaihteluille

–34

–98

– 154

– 162

–50

–2

– 500

3.4.2   Valuuttariski

Valuuttariskillä tarkoitetaan investointikehykseen kohdistuvaa riskiä tulojen tai taloudellisen arvon vähenemisestä valuuttakurssien epäedullisen kehityksen seurauksena.

Koska investointikehyksen viitevaluutta on euro, siihen kohdistuu valuuttariski aina, kun sen muuna kuin viitevaluuttana olevat varat ja velat eivät vastaa toisiaan. Valuuttariski sisältää myös valuuttakurssimuutoksista johtuvat muutokset muuna kuin viitevaluuttana olevien vastaisten rahavirtojen, kuten korkojen ja osinkojen, arvossa.

3.4.2.1   Valuuttariski ja rahoitusvarat

Investointikehyksen rahoitusvarat ovat joko euroina tai Yhdysvaltain dollareina.

Valuuttariskiltä suojautumiseen käytetään valuuttojen spot- tai termiinikauppaa, valuuttaswapeja tai valuutanvaihtosopimuksia. EIP:n maksuvalmius- ja rahoitusosasto voi lisäksi käyttää mitä tahansa muuta EIP:n politiikan mukaista instrumenttia, joka tarjoaa suojaa investointikehyksen rahoitustoimintaan kohdistuvilta markkinariskeiltä, silloin kun se katsoo tämän tarpeelliseksi ja asianmukaiseksi.

3.4.2.2   Valuuttariski ja investointikehyksen rahoittamat tai takaamat toimet

Jäsenvaltioiden investointikehyksen rahoittamiseksi maksamat rahoitusosuudet saadaan euroina. Investointikehyksen rahoittamien tai takaamien toimien sekä korkotukien valuuttana voi olla euro, Yhdysvaltain dollari tai mikä tahansa muu hyväksytty valuutta.

Valuuttariski (suhteessa viitevaluuttana olevaan euroon) syntyy aina, kun muut kuin euromääräiset transaktiot jätetään suojaamatta. Seuraavassa on esitetty investointikehyksen valuuttariskiin liittyvää suojausta koskevat ohjeet.

3.4.2.2.1    Yhdysvaltain dollarin määräisten toimien suojaaminen

Investointikehyksen Yhdysvaltain dollarin määräisten toimien valuuttariski katetaan kokonaisriskinä Yhdysvaltain dollarin ja euron välisillä valuuttaswapeilla, joiden voimassaoloa jatketaan ja joiden määrää mukautetaan jaksoittain. Valuuttaswapeilla on kaksi tarkoitusta. Ne tarjoavat sekä uusien suoritusten (lainat ja pääoma) maksuun tarvittavan likviditeetin että valuuttariskin edellyttämän makrotason suojauksen.

Kunkin jakson alussa arvioidaan seuraavalla jaksolla Yhdysvaltain dollareina saatavat ja maksettavat rahavirrat suunniteltujen tai odotettujen maksujen (saatavat ja suoritettavat maksut) perusteella. Erääntyviä valuuttaswapeja jatketaan ja niiden määrää muutetaan siten, että se kattaa vähintään ennusteiden mukaiset seuraavan jakson Yhdysvaltain dollarin määräiset likviditeettitarpeet.

Yhdysvaltain dollarin määräinen valuuttapositio suojataan kuukausittain spot- tai termiinikaupalla, jos kyseinen positio ylittää asetetut enimmäismäärät.

Valuuttaswapin jatkojakson aikana Yhdysvaltain dollarin määräiset odottamattomat likviditeettivajeet voidaan kattaa satunnaisilla valuuttaswapeilla, kun taas ylimääräinen likviditeetti voidaan joko sijoittaa käteisvaroihin tai vaihtaa euroiksi, jos se on seurausta valuuttaposition kasvusta.

3.4.2.2.2    Muiden valuuttojen kuin euron tai Yhdysvaltain dollarin määräisten toimien suojaaminen

Sellaiset investointikehyksen toimet, jotka ovat muuna valuuttana kuin euroina tai Yhdysvaltain dollareina, suojataan valuutanvaihtosopimuksin, joilla on sama rahoitusprofiili kuin suojattavalla lainalla, jos käytettävissä on toimivat swap-markkinat.

Investointikehyksellä on sellaisten valuuttojen määräisiä toimia, joille ei ole tarjolla tehokkaita suojausmahdollisuuksia tai joiden tapauksessa suojaus tulee hyvin kalliiksi. Nämä toimet ovat paikallisen valuutan määräisiä, mutta suoritus toteutetaan euroina tai Yhdysvaltain dollareina. Investointikehyksen komitean 22. tammikuuta 2015 hyväksymä rahoitusriskikehys tarjoaa mahdollisuuden suojata paikallisen valuutan määräisen valuuttariskin synteettisesti Yhdysvaltain dollarin määräisillä johdannaisilla silloin kun paikallisen valuutan ja Yhdysvaltain dollarin välillä on merkittävä positiivinen korrelaatio. Yhdysvaltain dollarin määräisillä johdannaisilla synteettisesti suojatut paikalliset valuutat on ilmoitettu kohdassa 3.4.2.2.3 olevassa taulukossa kohdassa ”Paikalliset valuutat (synteettinen suojaus)” ja synteettisesti suojaamattomat valuutat saman taulukon kohdassa ”Paikalliset valuutat (ei synteettisistä suojausta)”.

Lisäksi sellaisten lainojen osalta, jotka ovat muuna valuuttana kuin euroina tai Yhdysvaltain dollareina tai jotka ovat sellaisena valuuttana, jota ei voida suojata valuutanvaihtosopimuksin, investointikehys veloittaa ylimääräisen korkokomponentin, niin sanotun FX premium -koron, pienentääkseen mahdollista paikallisen valuutan arvon heikkenemiseen liittyvää riskiä.

3.4.2.2.3    Valuuttapositio (tuhansina euroina)

Tämän liitetiedon taulukoissa on esitetty investointikehyksen valuuttapositio.

Jäljempänä olevissa taulukoissa esitetty valuuttapositio on investointikehyksen (rahoitusriskikehyksessä kuvatun) riskipolitiikan mukainen. Riskipolitiikan mukainen valuuttapositio perustuu kirjanpitotietoihin, ja se määritellään tiettyjen varojen ja velkojen erotuksena. Riskipolitiikan mukaiseen valuuttapositioon sisältyvät varat ja velat valitaan tavalla, jolla varmistetaan, että tulot muunnetaan tilinpäätösvaluutaksi (euroiksi) niiden saantihetkellä.

Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopaperien käyvän arvon muutos samoin kuin lainojen ja ennakkomaksujen arvon alentumiset sisällytetään riskipolitiikan mukaiseen valuuttapositioon. Riskipolitiikan mukaiseen valuuttapositioon sisällytettävät johdannaissopimukset kirjataan käyvän arvon sijasta nimellisarvoon, jotta käsittely vastaisi omaisuuserien arvon käsittelyä, sillä myös omaisuuserien arvo kirjataan niiden nimellisarvoon, jossa on otettu huomioon lainojen arvon alentuminen.

Muut varat ja velat, jotka sisältävät pääasiassa lainoille, johdannaisille ja tuille kertyneitä korkotuottoja, on seuraavissa taulukoissa esitetty kohdassa ”Riskipolitiikan ulkopuolinen valuuttapositio”.

Tilanne 31.12.2023

Varat ja velat

Sitoumukset ja ehdolliset velat

Valuutat

Riskipolitiikan mukainen valuuttapositio

Riskipolitiikan ulkopuolinen valuuttapositio

Taseen valuuttapositio

 

USD

– 194 166

–16 111

– 210 277

306 161

Paikalliset valuutat

(synteettinen suojaus)  (*8)

 

 

 

 

KES

87 829

–4 832

82 997

-

TZS

1 071

19

1 090

-

DOP

16 663

122

16 785

-

UGX

20 283

221

20 504

-

RWF

55 837

367

56 204

-

Paikalliset valuutat

(ei synteettistä suojausta)  (*8)

 

 

 

 

HTG, MUR, MZN, XOF, ZMW, BWP, JMD, NGN, ZAR

67 992

–1 136

66 856

-

Muut valuutat kuin euro yhteensä

55 509

–21 350

34 159

306 161

EUR

-

3 489 673

3 489 673

1 344 972

Euro ja muut valuutat yhteensä

55 509

3 468 323

3 523 832

1 651 133


Tilanne 31.12.2022

Varat ja velat

Sitoumukset ja ehdolliset velat

Valuutat

Riskipolitiikan mukainen valuuttapositio

Riskipolitiikan ulkopuolinen valuuttapositio

Taseen valuuttapositio

 

USD

– 318 423

–11 114

– 329 537

844 247

Paikalliset valuutat

(synteettinen suojaus)  (*9)

 

 

 

 

KES

129 513

36 883

166 396

-

TZS

7 355

123

7 478

-

DOP

24 533

301

24 834

-

UGX

32 632

489

33 121

-

RWF

75 037

698

75 735

-

Paikalliset valuutat

(ei synteettistä suojausta)*

 

 

 

 

HTG, MUR, MZN, XOF, ZMW, BWP, JMD, NGN, ZAR

86 929

– 479

86 450

-

Muut valuutat kuin euro yhteensä

37 576

26 901

64 477

844 247

EUR

-

4 009 151

4 009 151

1 726 301

Euro ja muut valuutat yhteensä

37 576

4 036 052

4 073 628

2 570 548

3.4.2.3   Analyysi herkkyydestä valuuttakurssimuutoksille

Euron kurssin 10 prosentin heikentymisestä suhteessa kaikkiin muihin valuuttoihin olisi 31. joulukuuta 2023 ollut seurauksena rahoittajien varojen ja voittojen kasvu 2,9 miljoonalla eurolla (31. joulukuuta 2022 vastaava vaikutus olisi ollut 7,2 miljoonaa euroa). Euron kurssin 10 prosentin vahvistumisesta suhteessa kaikkiin muihin valuuttoihin olisi 31. joulukuuta 2022 ollut seurauksena rahoittajien varojen ja voittojen vähennys –2,4 miljoonalla eurolla (31. joulukuuta 2022 vastaava vaikutus olisi ollut –5,9 miljoonaa euroa).

3.4.2.4   Muuntokurssit

Taseiden (31. joulukuuta 2023 ja 31. joulukuuta 2022) laatimisessa on käytetty seuraavia muuntokursseja:

 

31.12.2023

31.12.2022

Muut kuin EU-valuutat

 

 

Botswanan pula (BWP)

14,78

13,59

Dominikaanisen tasavallan peso (DOP)

64,08

59,84

Fidžin dollari (FJD)

2,39

2,32

Haitin gourde (HTG)

143,68

154,37

Jamaikan dollari (JMD)

168,22

161,59

Kenian shillinki (KES)

173,20

131,68

Mauritanian ouguiya (MRU)

43,35

39,04

Mauritiuksen rupia (MUR)

48,56

46,83

Mosambikin metical (MZN)

69,98

67,54

Nigerian naira (NGN)

975,04

478,02

Ruandan frangi (RWF)

1 385,07

1 132,20

Tansanian shillinki (TZS)

2 772,53

2 487,37

Ugandan shillinki (UGX)

4 178,00

3 965,00

Yhdysvaltain dollari (USD)

1,11

1,07

CFA-frangi BEAC/BCEAO (XAF/XOF)

655,96

655,96

Etelä-Afrikan randi (ZAR)

20,35

18,10

Sambian kwacha (ZMW)

28,45

19,28

3.4.3   Osakkeiden hintariski

Osakkeiden hintariski on riski siitä, että osakesijoitusten käypä arvo laskee osakehintojen ja/tai osakesijoitusten arvon muutosten seurauksena.

Investointikehykseen kohdistuu osakkeiden hintariski sen suorien osakesijoitusten ja sen pääomasijoitusrahastoihin tekemien sijoitusten vuoksi.

Noteeraamattomien osakkeiden arvoa ei voida helposti määrittää jatkuvaa seurantaa ja valvontaa varten. Tällaisten positioiden tapauksessa käytetään parhaita saatavilla olevia arvioita, joihin kuuluvat kaikki asianmukaisella arvostusmenetelmällä määritetyt hinnat.

Yksittäisten suorien osakesijoitusten ja pääomasijoitusrahastoihin tehtyjen sijoitusten arvon +/–10 prosentin muutoksen vaikutus (joka on seurausta oman pääoman ehtoisten instrumenttien salkun käyvän arvon muutoksesta) investointikehyksen rahoittajien varoihin on nousun tapauksessa 82,1 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2023 (79,7 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2022) ja laskun tapauksessa vastaavasti –82,1 miljoonaa euroa (–79,7 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2022), jos kaikki muut muuttujat säilyvät ennallaan.

4.   Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

4.1    Tilinpäätöksessä käytetty luokittelu ja käyvät arvot

Seuraavissa taulukoissa on esitetty rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot ja niiden luokitustaso käyvän arvon luokitushierarkiassa. Tiedot eivät sisällä sellaisten rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, jos niiden kirjanpitoarvoa voidaan pitää kohtuullisen tarkkana arviona niiden käyvästä arvosta.

(tuhatta euroa)

Tilanne 31.12.2023

Kirjanpitoarvo

Käypä arvo

 

Johdannaissopimukset

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

Käteisvarat, lainat ja ennakkomaksut

Rahoitusvarat

Muut rahoitusvarat/velat

Yhteensä

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yhteensä

Pakollisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Johdannaissopimukset

55 765

-

-

-

-

55 765

-

55 765

-

55 765

Pääomasijoitusrahastot

-

693 042

-

-

-

693 042

-

-

693 042

693 042

Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset

-

127 671

-

-

-

127 671

-

-

127 671

127 671

Lainat ja ennakkomaksut

-

-

124 323

-

-

124 323

-

-

124 323

124 323

Pakollisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat yhteensä

55 765

820 713

124 323

-

-

1 000 801

-

55 765

945 036

1 000 801

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Käteisvarat ja muut rahavarat

-

-

1 376 824

-

-

1 376 824

 

 

 

 

Lainat ja ennakkomaksut

-

-

1 558 989

-

-

1 558 989

 

 

 

 

Saamiset rahoitusosuuksista

-

-

85 321

-

-

85 321

 

 

 

 

Rahoitusvarat

-

-

-

-

-

-

 

 

 

 

Muut varat

-

-

-

-

616

616

 

 

 

 

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä

-

-

3 021 134

-

616

3 021 750

 

 

 

 

Rahoitusvarat yhteensä

55 765

820 713

3 145 457

-

616

4 022 551

 

 

 

 

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Luottositoumuksiin liittyvät varaukset

-

-

-

-

–19 038

–19 038

 

 

 

 

Velat kolmansille

-

-

-

-

– 427 828

– 427 828

 

 

 

 

Muut velat

-

-

-

-

–3 338

–3 338

 

 

 

 

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä

-

-

-

-

– 450 204

– 450 204

 

 

 

 

Rahoitusvelat yhteensä

-

-

-

-

– 450 204

– 450 204

 

 

 

 


(tuhatta euroa)

Tilanne 31.12.2022

Kirjanpitoarvo

Käypä arvo

 

Johdannaissopimukset

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

Käteisvarat, lainat ja ennakkomaksut

Rahoitusvarat

Muut rahoitusvarat/velat

Yhteensä

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yhteensä

Pakollisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Johdannaissopimukset

75 852

-

-

-

-

75 852

-

75 852

-

75 852

Pääomasijoitusrahastot

-

684 564

-

-

-

684 564

-

-

684 564

684 564

Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset

-

112 777

-

-

-

112 777

-

-

112 777

112 777

Lainat ja ennakkomaksut

-

-

95 604

-

-

95 604

-

-

95 604

95 604

Pakollisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat yhteensä

75 852

797 341

95 604

-

-

968 797

-

75 852

892 945

968 797

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Käteisvarat ja muut rahavarat

-

-

1 451 970

-

-

1 451 970

 

 

 

 

Lainat ja ennakkomaksut

-

-

1 754 182

-

-

1 754 182

 

 

 

 

Saamiset rahoitusosuuksista

-

-

85 321

-

-

85 321

 

 

 

 

Rahoitusvarat

-

-

-

73 003

-

73 003

 

 

 

 

Muut varat

-

-

-

-

950

950

 

 

 

 

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä

-

-

3 291 473

73 003

950

3 365 426

 

 

 

 

Rahoitusvarat yhteensä

75 852

797 341

3 387 077

73 003

950

4 334 223

 

 

 

 

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Luottositoumuksiin liittyvät varaukset

-

-

-

-

–16 583

–16 583

 

 

 

 

Velat kolmansille

-

-

-

-

– 190 927

– 190 927

 

 

 

 

Muut velat

-

-

-

-

–2 419

–2 419

 

 

 

 

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä

-

-

-

-

– 209 929

– 209 929

 

 

 

 

Rahoitusvelat yhteensä

-

-

-

-

– 209 929

– 209 929

 

 

 

 

4.2    Käypään arvoon arvostaminen

4.2.1   Arvostusmenetelmät ja merkittävät, muut kuin todettavissa olevat syöttötiedot

Seuraavassa taulukossa annetaan tiedot arvostusmenetelmistä ja merkittävistä muista kuin todettavissa olevista syöttötiedoista, joita käytetään rahoitusinstrumenttien arvostamisessa käyvän arvon luokitushierarkian tasoilla 2 ja 3.

 

Arvostusmenetelmä

Merkittävät muut kuin todettavissa olevat syöttötiedot

Muiden kuin todettavissa olevien syöttötietojen suhde käyvän arvon määritykseen

Käypään arvoon kirjatut rahoitusinstrumentit

 

 

Johdannaissopimukset

Diskontattu rahavirta: Vastaiset rahavirrat arvioidaan käyttämällä termiinikursseja/-korkoja (todettavissa olevat termiinikurssit ja tuottokäyrät tilikauden lopussa) ja sopimusperusteisia termiinikursseja/-korkoja diskontattuina korolla, joka vastaa eri vastapuoliin liittyvää luottoriskiä.

Rahavirtojen arvioinnissa ja diskonttauksessa käytetyt käyrät on kalibroitu markkinatietojen mukaan, ja salkussa olevien swap-sopimusten maturiteetit eivät ylitä pisintä käytettävissä olevien syöttötietojen mukaista maturiteettia. Siksi todettavissa olevia syöttötietoja ei ole.

Ei sovelleta.

Pääomasijoitusrahastot

Mukautettu nettoarvomenetelmä: Käypä arvo määritetään joko soveltamalla investointikehyksen prosenttiosuutta kohde-etuutena olevasta välineestä viimeisimmän raportin mukaiseen nettoarvoon, jota on mukautettu rahavirtojen perusteella, tai käyttämällä rahaston hoitajan ilmoittamaa osuuden tarkkaa arvoa samana päivänä, jos tällainen arvo on saatavilla. Jotta voidaan ottaa huomioon arvon kehitys viimeisimmän käytettävissä olevan nettoarvon määrityspäivän ja tilinpäätöspäivän välisenä aikana, kyseiseltä ajalta tehdään tapahtuma-arviointi ja nettoarvoa mukautetaan tarvittaessa.

Pääomasijoitusrahaston viimeisimmän raportointipäivän ja arvostuspäivän välistä aikaa koskevassa mukautuksessa otetaan huomioon toiminnan kulut ja rahaston hoitopalkkiot, raportointipäivän jälkeiset muutokset pääomasijoitusrahaston kohde-etuuksien käyvässä arvossa, syntyneet uudet velvoitteet, markkinamuutokset ja muut taloudellisissa olosuhteissa tapahtuneet muutokset.

Mitä pitempi käyvän arvon määrittämispäivän ja pääomasijoitusrahaston viimeisimmän raportointipäivän välinen ajanjakso on, sitä suurempi on kyseisen ajanjakson huomioon ottamiseksi tehtävä mukautus.

Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Mukautettu nettoarvo.

Sijoituskohteen viimeisimmän raportointipäivän ja arvostuspäivän välistä aikaa koskevassa mukautuksessa otetaan huomioon toiminnan kulut, raportointipäivän jälkeiset muutokset sijoituskohteen kohde-etuuksien käyvässä arvossa, syntyneet uudet velvoitteet, markkinamuutokset tai muut taloudellisissa olosuhteissa tapahtuneet muutokset, pääomanlisäykset, myynnit ja määräysvallassa tapahtuneet muutokset.

Mitä suurempi markkinakelpoisuuden puuttumisen vuoksi tehtävä vähennys on, sitä pienempi on käypä arvo

 

 

Markkinakelpoisuuden (likviditeetin) puuttumisen vuoksi tehtävä vähennys, joka määritetään käyttämällä samankaltaisten osakkeiden aikaisempia kauppahintoja kyseisessä maassa / kyseisellä alueella ja joka on 5–30 prosenttia.

 

Käypään arvoon arvostettavat lainat

(vaikuttavan rahoituksen väline)

Toimintaansa jatkavat lainanottajat: Diskontattu rahavirta, jossa käytetään sopimukseen perustuvia / odotettavissa olevia tulevia rahavirtoja diskontattuna asianmukaisella riskioikaistulla diskonttokorolla, joka kattaa lainaan liittyvän riskin (mukaan lukien lainanottajan luottoriski). Diskonttokorkoa verrataan mihin tahansa merkitykselliseen markkinoiden vertailuarvoon / arvioidaan sen perusteella.

Lainanottajat, jotka eivät jatka toimintaansa: Nettovaroihin perustuva menetelmä (likvidaatioarvoon perustuva menetelmä).

Diskonttokoron osatekijät, jotka vastaavat lainanottajan luottoriskiä riskittömiin markkinakorkoihin verrattuna.

Mitä korkeampi diskonttokorko on, sitä pienempi on käypä arvo


 

Arvostusmenetelmä

Merkittävät muut kuin todettavissa olevat syöttötiedot

Muiden kuin todettavissa olevien syöttötietojen suhde käyvän arvon määritykseen

Rahoitusinstrumentit, joita ei kirjata käypään arvoon

 

 

Lainat ja ennakkomaksut

Diskontattu rahavirta: Arvostusmallissa käytetään sopimusperusteisia rahavirtoja, joiden toteutumisedellytyksenä on, ettei velallinen laiminlyö velvoitteitaan, ja joissa ei oteta huomioon vakuuksien arvoa eikä aikaistettua takaisinmaksua koskevia skenaarioita. Lainojen nettonykyarvo lasketaan käyttämällä mallia, jossa kunkin lainan sopimusperusteiset rahavirrat diskontataan käyttämällä mukautettua markkinoiden diskonttokorkokäyrää. Kunkin lainan nettonykyarvoa mukautetaan tämän jälkeen kulloinkin odotettavissa olevien tappioiden huomioon ottamiseksi. Tämän jälkeen tulokset lasketaan yhteen lainojen ja ennakkomaksujen käyvän arvon laskemiseksi.

Ei sovelleta.

Ei sovelleta.

Rahoitusvarat

Diskontattu rahavirta

Ei sovelleta.

Ei sovelleta.

IFRS 13 -standardin soveltamisen seurauksena johdannaissopimusten käypään arvoon 31. joulukuuta 2023 ja 2022 on sisällytetty seuraavat arvonoikaisut:

—

vastapuolen luottoriskin oikaisut (CVA), jotka vastaavat johdannaistransaktioihin liittyvää vastapuolen luottoriskiä ja joiden määrä on pyöristettynä –6,1 tuhatta euroa 31. joulukuuta 2023 ja –6,1 tuhatta euroa 31. joulukuuta 2022.

—

oman luottoriskin oikaisut (DVA), jotka vastaavat johdannaistransaktioihin liittyvää omaa luottoriskiä ja joiden määrä on pyöristettynä +7,2 tuhatta euroa 31. joulukuuta 2023 ja +7,2 tuhatta euroa 31. joulukuuta 2022.

4.2.2   Tasojen 1 ja 2 väliset siirrot

Investointikehyksessä sovelletun käytännön mukaisesti tasojen väliset siirrot kirjataan siirron aiheuttaneen tapahtuman tai olosuhteiden muuttumisen ajankohtana.

Investointikehyksessä ei vuosina 2023 ja 2022 siirretty omaisuuseriä käyvän arvon luokitushierarkian tasolta 1 tasolle 2 tai päinvastoin.

4.2.3   Tason 3 käyvät arvot

Tason 3 käypien arvojen täsmäytys

Seuraavissa taulukoissa on esitetty muutokset tason 3 instrumenteissa (27) (tilanne 31. joulukuuta 2023 ja 31. joulukuuta 2022):

(tuhatta euroa)

 

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

Saldo 1.1.2023

797 341

Tulosvaikutteisesti kirjatut voitot ja tappiot:

 

Myynnistä johtuvien käyvän arvon oikaisujen taseesta poistaminen

-

Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden käyvän arvon nettomuutos

–15 142

Yhteensä

–15 142

Suoritetut maksut

101 100

Saadut maksut

–32 560

Valuuttakurssiero

–30 026

Saldo 31.12.2023

820 713


(tuhatta euroa)

 

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

Saldo 1.1.2022

697 631

Tulosvaikutteisesti kirjatut voitot ja tappiot:

 

Myynnistä johtuvien käyvän arvon oikaisujen taseesta poistaminen

99

Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden käyvän arvon nettomuutos

9 172

Yhteensä

9 271

Suoritetut maksut

139 935

Saadut maksut

–74 959

Valuuttakurssiero

25 463

Saldo 31.12.2022

797 341

Investointikehyksessä ei vuosina 2023 ja 2022 siirretty omaisuuseriä käyvän arvon luokitushierarkian tasolta 3 muille tasoille tai päinvastoin.

Herkkyysanalyysi

Suorien osakesijoitusten ja pääomasijoitusrahastoihin tehtyjen sijoitusten arvon +/–10 prosentin muutoksen vaikutus investointikehyksen rahoittajien varoihin sekä yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä koskevaan laskelmaan on nousun tapauksessa 82,1 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2023 (79,7 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2022) ja laskun tapauksessa vastaavasti –82,1 miljoonaa euroa (–79,7 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2022), jos kaikki muut muuttujat säilyvät ennallaan.

5.   Käteisvarat ja muut rahavarat

Käteisvarat ja muut rahavarat muodostuvat seuraavista eristä:

(tuhatta euroa)

 

31.12.2023

31.12.2022

Käteisvarat

146 494

328 079

Määräaikaistalletukset

625 403

963 004

Yritystodistukset

599 507

159 506

Käteisvarat ja muut rahavarat rahavirtalaskelmassa

1 371 404

1 450 589

Kertynyt korko

5 420

1 381

Käteisvarat ja muut rahavarat taseessa

1 376 824

1 451 970

6.   Johdannaissopimukset

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

(tuhatta euroa)

Tilanne 31.12.2023

Käypä arvo

Nimellisarvo

 

Varat

Velat

Valuutanvaihtosopimukset

9 983

–

43 250

Valuuttaswapit

45 782

–

1 640 000

Johdannaissopimukset yhteensä

55 765

–

1 683 250


(tuhatta euroa)

Tilanne 31.12.2022

Käypä arvo

Nimellisarvo

 

Varat

Velat

Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset

4 778

–

47 033

Valuuttaswapit

71 074

–

1 790 000

Johdannaissopimukset yhteensä

75 852

–

1 837 033

7.   Lainat ja ennakkomaksut

7.1    Lainat ja ennakkomaksut

Seuraavassa taulukossa esitetään lainojen ja ennakkomaksujen alkusaldon ja loppusaldon täsmäytys:

(tuhatta euroa)

 

Globaalilainat (*10)

Lainat, parempi etuoikeusasema

Lainat, huonompi etuoikeusasema

Yhteensä

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen lainojen nimellisarvo 1.1.2023

1 236 887

563 277

–

1 800 164

Suoritetut maksut

154 587

11 986

–

166 573

Kokonaan kuluksi kirjatut

–

–

–

–

Saadut maksut

– 219 739

–67 902

–

– 287 641

Aktivoidut korot

–

–

–

–

Valuuttakurssiero

–73 614

–12 024

–

–85 638

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen lainojen nimellisarvo 31.12.2023

1 098 121

495 337

–

1 593 458

Arvon alentuminen – tappiota koskeva vähennyserä 1.1.2023

–37 604

–22 798

–

–60 402

Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevien luottotappioiden nettomuutokset

– 287

–92

–

– 379

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta, nettomuutokset

–1 060

4 887

–

3 827

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

–

–

–

–

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta, peruutukset

5 205

402

–

5 607

Valuuttakurssiero

1 348

402

–

1 750

Arvon alentuminen – tappiota koskeva vähennyserä 31.12.2023

–32 398

–17 199

–

–49 597

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut lainat ja ennakkomaksut 31.12.2023

1 065 723

478 138

–

1 543 861

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettujen lainojen nimellisarvo 1.1.2023

1 080

72 923

66 833

140 836

Suoritetut maksut

–

37 092

3 572

40 664

Saadut maksut

–

– 514

–

– 514

Valuuttakurssiero

–

–2 925

48

–2 877

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettujen lainojen nimellisarvo 31.12.2023

1 080

106 576

70 453

178 109

Käyvän arvon oikaisut 1.1.2023

–1 080

–26 420

–17 732

–45 232

Käyvän arvon nettomuutos

–

–8 941

9

–8 932

Valuuttakurssiero

–

378

–

378

Käyvän arvon oikaisut 31.12.2023

–1 080

–34 983

–17 723

–53 786

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut lainat ja ennakkomaksut 31.12.2023

–

71 593

52 730

124 323

Jaksotettu hankintameno

–3 518

–4 040

–

–7 558

Korko

11 560

10 876

250

22 686

Lainat ja ennakkomaksut 31.12.2023

1 073 765

556 567

52 980

1 683 312


(tuhatta euroa)

 

Globaalilainat (*11)

Lainat, parempi etuoikeusasema

Lainat, huonompi etuoikeusasema

Yhteensä

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen lainojen nimellisarvo 1.1.2022

1 260 960

549 115

–

1 810 075

Suoritetut maksut

186 211

68 638

–

254 849

Saadut maksut

– 246 403

–74 267

–

– 320 670

Valuuttakurssiero

36 119

19 791

–

55 910

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen lainojen nimellisarvo 31.12.2022

1 236 887

563 277

–

1 800 164

Arvon alentuminen – tappiota koskeva vähennyserä 1.1.2022

–43 723

–22 191

–

–65 914

Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevien luottotappioiden nettomuutokset

–7 009

– 750

–

–7 759

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta, nettomuutokset

4 305

1 176

–

5 481

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

–

– 393

–

– 393

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta, peruutukset

11 082

151

–

11 233

Valuuttakurssiero

–2 259

– 791

–

–3 050

Arvon alentuminen – tappiota koskeva vähennyserä 31.12.2022

–37 604

–22 798

–

–60 402

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut lainat ja ennakkomaksut 31.12.2022

1 199 283

540 479

–

1 739 762

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettujen lainojen nimellisarvo 1.1.2022

1 080

70 936

200 000

272 016

Suoritetut maksut

–

5 644

–

5 644

Saadut maksut

–

–4 544

– 133 167

– 137 711

Valuuttakurssiero

–

887

–

887

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettujen lainojen nimellisarvo 31.12.2022

1 080

72 923

66 833

140 836

Käyvän arvon oikaisut 1.1.2022

–1 080

–24 613

–16 332

–42 025

Käyvän arvon nettomuutos

–

–1 680

–1 400

–3 080

Valuuttakurssiero

–

– 127

–

– 127

Käyvän arvon oikaisut 31.12.2022

–1 080

–26 420

–17 732

–45 232

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut lainat ja ennakkomaksut 31.12.2022

–

46 503

49 101

95 604

Jaksotettu hankintameno

–3 450

–3 718

–

–7 168

Korko

11 809

9 741

38

21 588

Lainat ja ennakkomaksut 31.12.2022

1 207 642

593 005

49 139

1 849 786

7.2    Lainojen ja muiden ennakkomaksujen arvon alentuminen – tappioita koskevat vähennyserät

(tuhatta euroa)

 

2023

 

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot

 

Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevat luottotappiot

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

Yhteensä

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat ja ennakkomaksut

 

 

 

 

Saldo 1.1.2023

11 370

28 817

20 215

60 402

Siirto seuraavien 12 kuukauden odotettavissa oleviin luottotappioihin

869

–4 217

–

–3 348

Siirto koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

– 927

3 593

–

2 666

Tappioita koskevien vähennyserien nettoarvostus

– 993

–4 333

–2 873

–8 199

Myönnetyt tai ostetut uudet rahoitusvarat

1 470

1 188

–

2 658

Taseesta poistetut rahoitusvarat

–41

–57

–2 734

–2 832

Valuuttakurssiero (*12)

– 784

– 317

– 649

–1 750

Saldo 31.12.2023

10 964

24 674

13 959

49 597

(tuhatta euroa)

 

2022

 

 

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot

 

 

Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevat luottotappiot

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

Yhteensä

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat ja ennakkomaksut

 

 

 

 

Saldo 1.1.2022

3 565

33 268

29 081

65 914

Siirto seuraavien 12 kuukauden odotettavissa oleviin luottotappioihin

2 293

–7 061

–

–4 768

Siirto koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

– 489

3 160

–

2 671

Siirto koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

–

– 617

393

– 224

Tappioita koskevien vähennyserien nettoarvostus

4 101

–2 472

–6 045

–4 416

Myönnetyt tai ostetut uudet rahoitusvarat

1 878

1 670

–

3 548

Taseesta poistetut rahoitusvarat

–24

– 160

–5 189

–5 373

Valuuttakurssiero (*12)

46

1 029

1 975

3 050

Saldo 31.12.2022

11 370

28 817

20 215

60 402

8.   Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

Seuraavassa taulukossa esitetään oman pääoman ehtoisten sijoitusten alkusaldon ja loppusaldon täsmäytys:

(tuhatta euroa)

 

Pääomasijoitusrahastot

Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Yhteensä

Hankintameno 1.1.2023

580 534

81 711

662 245

Suoritetut maksut

101 100

–

101 100

Saadut maksut / myynnit

–32 560

–

–32 560

Valuuttakurssiero

–15 727

–8 256

–23 983

Hankintameno 31.12.2023

633 347

73 455

706 802

Realisoitumattomat voitot ja tappiot 1.1.2023

104 030

31 066

135 096

Realisoitumattomien voittojen ja tappioiden nettomuutos

–43 652

28 510

–15 142

Osakkeiksi muuntamisesta johtuvien käyvän arvon oikaisujen taseesta poistaminen

–

–

–

Valuuttakurssiero

– 683

–5 360

–6 043

Realisoitumattomat voitot ja tappiot 31.12.2023

59 695

54 216

113 911

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit 31.12.2023

693 042

127 671

820 713


(tuhatta euroa)

 

Pääomasijoitusrahastot

Suorat oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Yhteensä

Hankintameno 1.1.2022

493 161

77 478

570 639

Suoritetut maksut

139 935

–

139 935

Saadut maksut / myynnit

–74 959

–

–74 959

Muuntaminen osakkeiksi

–

3 598

3 598

Valuuttakurssiero

22 397

635

23 032

Hankintameno 31.12.2022

580 534

81 711

662 245

Realisoitumattomat voitot ja tappiot 1.1.2022

97 409

29 583

126 992

Realisoitumattomien voittojen ja tappioiden nettomuutos

4 149

5 023

9 172

Myynnistä johtuvien käyvän arvon oikaisujen taseesta poistaminen

–

–3 499

–3 499

Valuuttakurssiero

2 472

–41

2 431

Realisoitumattomat voitot ja tappiot 31.12.2022

104 030

31 066

135 096

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit 31.12.2022

684 564

112 777

797 341

9.   Saamiset rahoitusosuuksista

Saamiset rahoitusosuuksista, joiden määrä on 85,3 miljoonaa euroa (2022: 85,3 miljoonaa euroa), muodostuvat kokonaisuudessaan jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista, joiden maksamista on pyydetty mutta joita ei ole vielä maksettu.

10.   Rahoitusvarat

Käteissalkku muodostuu noteeratuista joukkovelkakirjoista, joiden juoksuaika tilinpäätöspäivänä on alle kolme kuukautta. Seuraavassa taulukossa on esitetty käteissalkussa tapahtuneet muutokset:

(tuhatta euroa)

Saldo 1.1.2023

73 003

Hankinnat

348 523

Erääntyneet

– 421 278

Jaksotetun preemion/diskonton muutos

– 248

Kertyneen koron muutos

–

Saldo 31.12.2023

–


(tuhatta euroa)

Saldo 1.1.2022

–

Hankinnat

920 290

Erääntyneet

– 847 608

Jaksotetun preemion/diskonton muutos

247

Kertyneen koron muutos

74

Saldo 31.12.2022

73 003

11.   Muut varat

Muut varat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

(tuhatta euroa)

 

31.12.2023

31.12.2022

Saamiset EIP:stä

616

940

Vakuudet

–

10

Muut varat yhteensä

616

950

12.   Tuloennakot

Tuloennakot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

(tuhatta euroa)

 

31.12.2023

31.12.2022

Korkotukiin liittyvät tuloennakot

47 313

51 498

Lainojen ja ennakkomaksujen palkkioihin liittyvät tuloennakot

1 202

919

Tuloennakot yhteensä

48 515

52 417

13.   Luottositoumuksiin liittyvät varaukset

Seuraavissa taulukoissa esitetään nostamattomista lainoista (lainasitoumuksista) aiheutuvia tappioita koskevan vähennyserän alkusaldon ja loppusaldon täsmäytys:

(tuhatta euroa)

 

2023

 

Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevat luottotappiot

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

Yhteensä

Lainasitoumukset

 

 

 

 

Saldo 1. tammikuuta

4 825

11 758

–

16 583

Siirto koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

– 163

1 955

–

1 792

Tappioita koskevien vähennyserien nettoarvostus

466

8 206

–

8 672

Myönnetyt tai ostetut uudet rahoitusvarat

–1 295

–1 461

–

–2 756

Taseesta poistetut rahoitusvarat

–1 120

–4 118

–

–5 238

Valuuttakurssiero

2

–17

–

–15

Saldo 31. joulukuuta

2 715

16 323

–

19 038


(tuhatta euroa)

 

2022

 

Seuraavien 12 kuukauden odotettavissa olevat luottotappiot

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot varoista, joiden arvo on alentunut luottoriskin johdosta

Yhteensä

Lainasitoumukset

 

 

 

 

Saldo 1. tammikuuta

1 693

14 909

–

16 602

Siirto koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin varoista, joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta

– 302

4 687

–

4 385

Tappioita koskevien vähennyserien nettoarvostus

3 147

–6 797

–

–3 650

Myönnetyt tai ostetut uudet rahoitusvarat

428

354

–

782

Taseesta poistetut rahoitusvarat

– 142

–1 395

–

–1 537

Valuuttakurssiero

1

–

–

1

Saldo 31. joulukuuta

4 825

11 758

–

16 583

14.   Velat kolmansille

Nämä velat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

(tuhatta euroa)

 

31.12.2023

31.12.2022

EIP:lle maksettavat yleiset hallintomenot (netto)

29 655

33 628

Muut EIP:lle maksettavat määrät

39 384

1 460

Jäsenvaltioiden saamisiin kuuluvat vielä maksamatta olevat korkotuet ja tekninen apu

358 789

155 839

Velat kolmansille yhteensä

427 828

190 927

15.   Muut velat

Muut velat muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

(tuhatta euroa)

 

31.12.2023

31.12.2022

Etukäteen saadut lainojen lyhennykset

2 727

1 790

Korkotukiin liittyvät tuloennakot

611

629

Muut velat yhteensä

3 338

2 419

16.   Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, joiden maksamista on pyydetty (tuhansina euroina)

Jäsenvaltiot

Rahoitusosuus (investointikehys)

Rahoitusosuus (korkotuet ja tekninen apu)

Yhteensä maksettu

Maksua pyydetty, maksamatta (*13)

Itävalta

94 677

20 161

114 838

2 398

Belgia

138 169

28 441

166 610

3 249

Bulgaria

2 660

1 361

4 021

219

Kroatia

1 126

969

2 095

225

Kypros

1 566

750

2 316

112

Tšekki

9 697

4 961

14 658

797

Tanska

77 279

16 633

93 912

1 980

Viro

992

521

1 513

86

Suomi

55 115

12 364

67 479

1 509

Ranska

818 754

159 285

978 039

17 813

Saksa

823 467

173 107

996 574

20 580

Kreikka

50 271

12 130

62 401

1 507

Unkari

9 230

4 295

13 525

615

Irlanti

27 921

7 387

35 308

940

Italia

470 233

104 875

575 108

12 530

Latvia

1 364

709

2 073

116

Liettua

2 248

1 138

3 386

181

Luxemburg

10 395

2 194

12 589

255

Malta

526

253

779

38

Alankomaat

187 913

40 256

228 169

4 777

Puola

24 591

12 537

37 128

2 007

Portugali

39 250

9 557

48 807

1 197

Romania

7 734

4 200

11 934

718

Slovakia

4 231

2 248

6 479

376

Slovenia

3 137

1 507

4 644

225

Espanja

250 314

63 448

313 762

7 932

Ruotsi

102 760

23 561

126 321

2 939

Yhdistynyt kuningaskunta

506 075

120 148

626 223

–

Yhteensä 31.12.2023

3 721 695

828 996

4 550 691

85 321

Yhteensä 31.12.2022

3 701 695

548 996

4 250 691

85 321

17.   Maksetut jäsenvaltioiden rahoitusosuudet

(tuhatta euroa)

 

Euroopan komissio

Yhdistynyt kuningaskunta

Yhteensä

AKT

MMA

Yhteensä

Maksetut jäsenvaltioiden rahoitusosuudet

1.1.2023

–

–

–

–

–

Takaisin saadut varat vuoden 2021 osalta

251 000

7 000

258 000

44 386

302 386

Takaisin saadut varat vuoden 2022 osalta

236 883

6 732

243 615

41 912

285 527

Maksetut jäsenvaltioiden rahoitusosuudet

31.12.2023

487 883

13 732

501 615

86 298

587 913

Siirtosopimuksen mukaisesti vuodesta 2023 alkaen 31. joulukuuta 2027 saakka investointikehyksestä siirretään vuosittain Euroopan komissiolle käytettävissä olevien, AKT-maiden investointikehyksestä takaisin saatujen varojen määrä ja käytettävissä olevien MMA-investointikehyksestä takaisin saatujen varojen määrä. Käytettävissä olevien, AKT-maiden investointikehyksestä takaisin saatujen varojen ohjeellinen määrä on 1 000 miljoonaa euroa, ja käytettävissä olevien MMA-investointikehyksestä takaisin saatujen varojen ohjeellinen määrä on 35 miljoonaa euroa. Lisäksi investointikehyksestä siirretään Yhdistyneelle kuningaskunnalle määrät, jotka vastaavat Yhdistyneen kuningaskunnan osuutta näistä käytettävissä olevista takaisin saaduista varoista. Edellä olevassa taulukossa esitetään jo maksetut takaisin saadut varat.

18.   Sitoumukset ja ehdolliset velat

(tuhatta euroa)

 

31.12.2023

31.12.2022

Sitoumukset

 

 

Nostamattomat lainat

883 092

1 671 851

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit, joista on tehty sitoumus mutta ei suoritusta

297 534

411 172

Käyttöön otetut vakuudet

985

–

Korkotuet ja tekninen apu

422 758

441 630

Ehdolliset velat

 

 

Allekirjoitetut vakuussitoumukset, joiden mukaista vakuutta ei ole vielä otettu käyttöön

46 764

49 378

Sitoumukset ja ehdolliset velat yhteensä

1 651 133

2 574 031

19.   Korkotuotot ja -kulut ja vastaavat tuotot ja kulut

Korkotuotot ja vastaavat tuotot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

(tuhatta euroa)

 

1.1.2023–

1.1.2022–

31.12.2023

31.12.2022

Käteisvarat ja muut rahavarat

36 668

1 999

Lainat ja ennakkomaksut

95 137

82 162

Korkotuet

10 029

9 625

Rahoitusvarat

3 584

–

Johdannaissopimukset

2 918

–

Korkotuotot ja vastaavat tuotot yhteensä

148 336

93 786

Korkokulut ja vastaavat kulut muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

(tuhatta euroa)

 

1.1.2023–

1.1.2022–

31.12.2023

31.12.2022

Johdannaissopimukset

–

–5 080

Rahoitusvarat

–

– 399

Korkokulut ja vastaavat kulut yhteensä

–

–5 479

20.   Palkkiotuotot ja -kulut

Palkkiotuotot muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

(tuhatta euroa)

 

1.1.2023–

1.1.2022–

31.12.2023

31.12.2022

Palkkiot lainoista ja ennakkomaksuista

1

42

Palkkiot vakuuksista

24

469

Palkkiotuotot yhteensä

25

511

Palkkiokulut muodostuvat pääasiassa seuraavista eristä:

(tuhatta euroa)

 

1.1.2023–

1.1.2022–

31.12.2023

31.12.2022

Osakkeista ja muista vaihtuvatuottoisista arvopapereista kolmansille osapulille maksetut palkkiot

–62

– 761

Palkkiokulut yhteensä

–62

– 761

21.   Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden nettotulos

Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden nettotulos muodostuu pääasiassa seuraavista eristä:

(tuhatta euroa)

 

1.1.2023–

1.1.2022–

31.12.2023

31.12.2022

Nettotulot

130

35

Osinkotuotot

6 555

15 225

Käyvän arvon nettomuutos

–15 142

9 172

Osakkeiden ja muiden vaihtuvatuottoisten arvopapereiden nettotulos

–8 457

24 432

22.   Nettotulos valuuttaoperaatioista

Valuuttaoperaatioiden nettotuloksen tärkeimmät osatekijät ovat seuraavat:

(tuhatta euroa)

 

1.1.2023–31.12.2023

1.1.2022–31.12.2022

Valuuttapositioiden uudelleenarvostus

 

 

Käteisvarat ja muut rahavarat

– 123

6 687

Johdannaissopimukset

86 071

– 194 033

Lainat ja ennakkomaksut

–89 458

50 951

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

–30 026

25 464

Muut

3 479

– 934

Valuuttapositioiden uudelleenarvostus yhteensä

–30 057

– 111 865

Valuuttaswapien toteutuneet tulokset (suojauskustannukset)

–37 828

–28 239

Nettotulos valuuttaoperaatioista

–67 885

– 140 104

23.   Yleiset hallintokulut

Yleiset hallintokulut ovat menoja, joita EIP:lle aiheutuu investointikehyksen hallinnoinnista. Näistä kuluista vähennetään tuotot vakiomääräisistä arviointipalkkioista, jotka EIP veloittaa suoraan investointikehyksen tuensaajilta.

Yleiset hallintokulut olivat 31. joulukuuta 2023 yhteensä –29,7 miljoonaa euroa (31. joulukuuta 2022: –33,6 miljoonaa euroa).

24.   Osallistuminen konsernitilinpäätökseen sisältymättömiin strukturoituihin yhteisöihin (tuhansina euroina)

Strukturoidun yhteisön määritelmä

Strukturoitu yhteisö on rakennettu siten, etteivät äänioikeudet tai vastaavanlaiset oikeudet ole ratkaiseva tekijä päätettäessä, kenellä on määräysvalta yhteisössä. Strukturoidulla yhteisöllä on IFRS 12:n mukaan usein joitakin seuraavassa luetelluista piirteistä:

—

rajoitetut toiminnot

—

kapea-alainen ja hyvin määritelty tavoite, kuten verotehokkaan vuokrasopimuksen järjestäminen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan harjoittaminen, pääoma- tai rahoituslähteen järjestäminen yhteisölle tai sijoitusmahdollisuuksien tarjoaminen sijoittajille siirtämällä strukturoidun yhteisön varoihin liittyvät riskit ja edut sijoittajille

—

riittämätön pääoma, jotta strukturoitu yhteisö pystyisi rahoittamaan toimintonsa ilman huonommassa etuoikeusasemassa olevaa taloudellista tukea

—

rahoitus, joka tapahtuu käyttäen useita sopimuksella toisiinsa liitettyjä, sijoittajille kohdistettuja instrumentteja, jotka muodostavat luottoriskin tai muun riskin keskittymiä (siivut).

Konsernitilinpäätökseen sisältymättömät strukturoidut yhteisöt

Konsernitilinpäätökseen sisältymättömät strukturoidut yhteisöt ovat sellaisia strukturoituja yhteisöjä, jotka eivät ole investointikehyksen määräysvallassa, ja niihin kuuluvat myös osuudet konsernitilinpäätökseen sisältymättömissä strukturoiduissa yhteisöissä.

Strukturoiduissa yhteisöissä olevat osuudet:

Osuus määritellään IFRS 12:ssa laajalti siten, että sillä tarkoitetaan sopimukseen perustuvaa tai sopimukseen perustumatonta osallisuutta, jonka seurauksena raportoiva yhteisö altistuu toisen yhteisön tuloksesta johtuvan tuoton vaihtelulle. Esimerkkejä tällaisista osuuksista ovat muun muassa oman pääoman ehtoisten osuuksien hallussapito ja muut osallisuuden muodot, kuten rahoituksen tarjoaminen, maksuvalmiustuki, lisävakuusjärjestelyt, sitoumukset ja vakuudet muille yhteisöille. Raportoivalla yhteisöllä ei IFRS 12:n mukaan välttämättä ole osuutta toisessa yhteisössä pelkästään tyypillisen asiakas-tavarantoimittaja-suhteen perusteella.

Jäljempänä olevassa taulukossa on esitetty tietoja strukturoiduista yhteisöistä, joita ei sisällytetä konsernitilinpäätökseen mutta joissa investointikehyksellä on osuus.

Strukturoidun yhteisön tyyppi

Luonne ja tarkoitus

Investointikehyksen osuus yhteisössä

Hankerahoitus – lainananto erillisyhtiöille

Hankerahoitustoimet ovat transaktioita, joissa investointikehyksen velanhoito perustuu sellaisen lainanottajan maksuihin, jonka ainoana tai pääasiallisena tulonlähteenä on yksi omaisuuserä tai rajattu määrä omaisuuseriä, jotka se rahoittaa kyseisellä lainalla, tai muut olemassa olevat omaisuuserät, jotka on sopimuksen perusteella liitetty hankkeeseen. Hankerahoitus toteutetaan usein erillisyhtiön kautta.

Maksettu nettomäärä

Korkotuotot

Riskipääomatoimet

Investointikehyksestä osoitetaan rahoitusta pääomasijoitus- ja sijoitusrahastoihin. Pääomasijoitusrahastot ja sijoitusrahastot kokoavat ja hallinnoivat sellaisten sijoittajien varoja, jotka haluavat tehdä pääomasijoituksia runsaasti kasvupotentiaalia omaaviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tai rahoittaa infrastruktuurihankkeita.

Sijoitukset pääomasijoitusyhteisön liikkeeseen laskemiin osuuksiin/osakkeisiin

Osinkotuottoina saadut osingot

Seuraavassa taulukossa on esitetty sellaiset investointikehyksen konsernitilinpäätökseen sisällyttämättä jätetyt strukturoidut yhteisöt (kirjanpitoarvo), joissa kehyksellä oli osuus tilinpäätöspäivänä, sekä suurin mahdollinen tappio, joka kehykselle voi näistä yhteisöistä aiheutua. Suurin mahdollinen tappio sisältää kirjanpitoarvot ja kyseeseen tulevat maksamatta olevat sitoumukset.

 

 

31.12.2023

31.12.2022

Strukturoidun yhteisön tyyppi

Kuvaus

Kirjanpitoarvo

Suurin tappio

Kirjanpitoarvo

Suurin tappio

Pääomasijoitusrahastot

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

693 042

725 781

684 564

1 091 122

Yhteensä

 

693 042

725 781

684 564

1 091 122

Investointikehys ei anna strukturoiduille yhteisöille muuta tukea kuin kulloisenkin rahoituksen.

25.   Vaikuttavan rahoituksen väline (tuhatta euroa)

AKT–EU-ministerineuvosto hyväksyi kesäkuussa 2013 uuden rahoituspöytäkirjan yhdettätoista Euroopan kehitysrahastoa (EKR) varten. Kyseinen pöytäkirja kattaa vuodet 2014–2020.

Investointikehyksen yhteyteen perustettiin samalla uusi 500 miljoonan euron rahoitusväline, ns. vaikuttavan rahoituksen väline. Tämän välineen ansiosta investointikehyksestä voidaan tukea hankkeita, joilla on todennäköisesti merkittävä vaikutus kehitykseen, ja kattaa tällaisiin investointeihin liittyvät tavanomaista suuremmat riskit. Nämä määrärahat tarjoavat mahdollisuuden parantaa lainanantoa yksityiselle sektorille seuraavassa lueteltujen investointien kautta:

Sosiaalivaikutteiset osakerahastot – uusi sijoitusmuoto, jossa rahastonhoitajat keskittyvät osakerahastojensa sijoitusstrategioissa sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien ongelmien helpottamiseen mutta pyrkivät samalla varmistamaan kestävyyden sekä rahaston että kohdeyritysten tasolla.

Lainat rahoituksen välittäjille – (esim. mikroluottolaitokset, paikalliset pankit ja luotto-osuuskunnat) tällaiset välittäjät toimivat sellaisissa AKT-maissa, joille EKP ei nykyisten luottoriskiohjeidensa mukaan voi tarjota rahoitusta (etenkään paikallisena valuuttana) muun muassa suuren maariskin, valuutan epävakauden tai hinnoittelua koskevien vertailuarvojen puuttumisen vuoksi. Tällaisten lainojen tärkeimpänä tavoitteena on rahoittaa hankkeita, joilla on suuri vaikutus kehitykseen. Tavoitteena on tukea etenkin mikro- ja pienyrityksiä sekä maataloushankkeita, jotka eivät yleensä voi saada rahoitusta investointikehyksestä.

Riskinjakoa helpottavat välineet – nämä ovat suuririskisimmän osan takauksia, joilla helpotetaan EIP:n ja paikallisten rahoituksen välittäjien (lähinnä liikepankkien) yhdessä toteuttamia riskinjakotoimia. Näistä toimista hyötyvät rahoituksen puutteesta kärsivät pk-yritykset ja pienet hankkeet, jotka täyttävät vaikuttavan rahoituksen myöntämiskriteerit tilanteessa, jossa pk-yrityksille ja pienille hankkeille tarkoitetun rahoituksen markkinoilla on todettu olevan puutteita. Suuririskisin osa on tarkoitus strukturoida siten, että se on vastatakauksena ylimmän etuoikeusluokan lainojen takauksille, jotka ovat EIP:n (osana investointikehystä) ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten ja/tai kehitysrahoituslaitosten rahoittamia. Näin saadaan aikaan huomattava vipuvaikutus.

Suora rahoitus – vieraan tai oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden kautta tarjottava rahoitus hankkeille, joiden toteuttajina ovat kokeneet ja hyvämaineiset tahot ja joilla on merkittävä vaikutus kehitykseen mutta joiden tapauksessa tappioita odotetaan kuitenkin syntyvän tavanomaista enemmän ja sijoitettujen varojen takaisin saaminen saattaa olla vaikeaa (oman pääoman ehtoisen sijoituksen riski, johon liittyy tavanomaista suurempi odotettu tappio). EIP soveltaa välineessä tiukkoja valinta- ja tukikelpoisuuskriteerejä, koska kyseeseen tulevat hankkeet eivät merkittävästä kehitysvaikutuksestaan huolimatta täyttäisi hyväksyttäviä rahoituskriteerejä (ts. vähäiset odotukset sijoitettujen varojen takaisin saamisesta tai tappioiden kattamisesta koroilla ja/tai oman pääoman tuotoilla).

Vaikuttavan rahoituksen väline mahdollistaa rahoituksen tarjoamisen uusilla aloilla, kuten terveyden, koulutuksen, maatalouden ja elintarviketurvan aloilla, sekä uusien ja innovatiivisten riskinjakovälineiden kehittämisen. Vuonna 2016 vaikuttavan rahoituksen välineen rahoituskapasiteetti kasvoi 800 miljoonaan euroon, minkä seurauksena välineestä tuli osittain uudistuva.

Vaikuttavan rahoituksen väline on rahoituksen ja kirjanpidon näkökulmasta osa investointikehyksen salkkua, ja sitä koskevat tiedot esitetään investointikehyksen tilinpäätöslaskelmissa.

Seuraavassa taulukossa on esitetty kirjanpitoarvot ja sidotut mutta maksamatta olevat määrät omaisuuseräryhmittäin:

Vaikuttavan rahoituksen välineestä tehdyn investoinnin tyyppi

Kuvaus

Arvostus

Kirjanpitoarvo 31.12.2023, brutto

Tappioita koskevilla vähennyserillä / käyvällä arvolla oikaistu määrä 31.12.2023

Kirjanpitoarvo 31.12.2023

Maksamatta oleva määrä 31.12.2023

Taseen ulkopuolisilla odotettavissa olevilla luottotappioilla oikaistu määrä 31.12.2023

Lainat rahoituksen välittäjille

Lainat ja ennakkomaksut

Hankintamenoon arvostettavat

73 423

–1 522

71 901

7 749

– 334

Suorat lainatoimet

Lainat ja ennakkomaksut

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat

152 155

–58 759

93 396

68 288

-

Sosiaalivaikutteiset osakerahastot

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat

110 572

9 936

120 508

58 572

-

Suorat pääomaomistukset

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat

58 889

41 490

100 379

14

-

Riskinjakoa helpottavat välineet

Käyttöön otetut vakuudet

Suurempaan arvostusperusteeseen perustuva menetelmä (*14)

-

-

-

44 264

-

Yhteensä

 

 

395 039

–8 855

386 184

178 887

– 334


Vaikuttavan rahoituksen välineestä tehdyn investoinnin tyyppi

Kuvaus

Arvostus

Kirjanpitoarvo 31.12.2022, brutto

Tappioita koskevilla vähennyserillä / käyvällä arvolla oikaistu määrä 31.12.2022

Kirjanpitoarvo 31.12.2022

Maksamatta oleva määrä 31.12.2022

Taseen ulkopuolisilla odotettavissa olevilla luottotappioilla oikaistu määrä 31.12.2022

Lainat rahoituksen välittäjille

Lainat ja ennakkomaksut

Hankintamenoon arvostettavat

79 778

–3 454

76 324

64 345

– 632

Suorat lainatoimet

Lainat ja ennakkomaksut

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat

104 709

–45 224

59 485

67 215

-

Sosiaalivaikutteiset osakerahastot

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat

94 385

23 802

118 187

79 393

-

Suorat pääomaomistukset

Osakkeet ja muut vaihtuvatuottoiset arvopaperit

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat

59 429

26 939

86 368

14

-

Riskinjakoa helpottavat välineet

Käyttöön otetut vakuudet

Suurempaan arvostusperusteeseen perustuva menetelmä (*15)

-

-

-

46 878

-

Yhteensä

 

 

338 301

2 063

340 364

257 845

– 632

EIP soveltaa yleisen valtuutuksen mukaisia riskiperiaatteita vaikuttavan rahoituksen välineen suoriin lainatoimiin (lukuun ottamatta lainoja rahoituksen välittäjille) EIP:n luotto- ja pääomariskiä koskevien suuntaviivojen mukaisesti ja seuraa vaikuttavan rahoituksen välineen suoriin lainaoperaatioihin liittyvää riskiä ja raportoi siitä käyvän arvon perusteella. Menetelmän mukaan EIP tekee laadullisen riskinarvioinnin, jonka tarkoituksena on arvioida sijoitusperusteiden asianmukaisuutta ja sitä, ovatko tällaiset operaatiot todennäköisesti liiketoiminnallisesti kannattavia.

26.   Lähipiiriä koskevat tiedot

Investointikehyksessä EIP on määritetty standardin IAS 24 yhteydessä lähipiiriin kuuluvaksi tahoksi, koska EU:n jäsenvaltiot ovat valtuuttaneet EIP:n hallinnoimaan investointikehystä sovellettavan oikeudellisen kehyksen säännösten mukaisesti, mukaan lukien investointikehyksen toimien seuranta, kunnes kaikki määrät on maksettu takaisin, ja EIP tarjoaa johtoon kuuluvien avainhenkilöiden palveluja (EIP:n hallitus ja EIP:n tarkastuskomitea). Tältä osin EIP:llä on oikeus periä takaisin investointikehyksen hallinnoinnista aiheutuneet todelliset kulut. Näistä kuluista vähennetään tuotot vakiomääräisistä arviointipalkkioista, jotka EIP veloittaa suoraan investointikehyksen tuensaajilta. Lisätietoja korvauksista on liitetiedossa 23.

27.   Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut sellaisia tilinpäätökseen olennaisesti vaikuttavia tapahtumia, jotka edellyttäisivät 31. joulukuuta 2023 annetun tilinpäätöksen muuttamista tai tiedon ilmoittamista siinä.

EIP jatkaa Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäykseen ja sen laajempiin taloudellisten seurauksiin liittyvän tilanteen tiivistä seuraamista osana tapahtuma-arviointia.

(1)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/1311/oj).

(2)   EUVL L 83, 1.4.2003, s. 27.

(3)  On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin.

(4)  On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin.

(5)  Kassavarat esitetään yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan varainhoitoasetuksen 53 artiklan mukaisesti 11. EKR:n taseessa. Pankkitilityypeistä on lisätietoa rahoitusriskin hallintaa käsittelevässä luvussa 5.

(6)  Neuvoston päätös (EU) 2023/2586, annettu 13 päivänä marraskuuta 2023, Euroopan kehitysrahaston rahoittamiseksi suoritettavista sopimuspuolten rahoitusosuuksista ja rahoitusosuuden enimmäismäärästä vuonna 2025, vuotuisesta määrästä vuonna 2024, ensimmäisen maksuerän määrästä vuonna 2024 sekä rahoitusosuuksien odotettuja vuotuisia määriä vuosina 2026 ja 2027 koskevasta alustavasta ei-sitovasta ennusteesta (EUVL L, 2023/2586, 15.11.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2023/2586/oj).

(7)  Neuvoston asetus (EU) 2016/888, annettu 6 päivänä kesäkuuta 2016, yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun asetuksen (EU) 2015/323 muuttamisesta erien maksamisen osalta (EUVL L 149, 7.6.2016, s. 1).

(*1)   Pois lukien menoennakot

(8)  On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty tuhansiin euroihin.

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1046/oj).

(10)  Neuvoston asetus (EU) 2018/1877, annettu 26 päivänä marraskuuta 2018, yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta ja asetuksen (EU) 2015/323 kumoamisesta (EUVL L 307, 3.12.2018, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1877/oj).

(11)  On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty tuhansiin euroihin.

(12)  Asetus (EU, Euratom) 2018/1046.

(13)  Asetus (EU) 2018/1877.

(14)  On huomattava, että osa taloudellisia tietoja sisältävien taulukoiden luvuista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin.

(15)  Asetus (EU) 2018/1877.

(16)  Lukuun ottamatta Etelä-Sudanissa toteutettavia toimia.

(17)  Neuvoston päätös 2011/315/EU, annettu 23 päivänä toukokuuta 2011 , yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta ja edellisistä Euroopan kehitysrahastoista rahoitetuista hankkeista vapautuneiden varojen osoittamisesta kehitysyhteistyöhön eteläisessä Sudanissa (EUVL L 142, 28.5.2011, s. 61, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2011/315/oj).

(18)   1 402,57 miljoonaa euroa siirtymävaiheen rahoitusjärjestelystä (neuvoston päätös (EU) 2015/0246), 200 miljoonaa euroa (neuvoston päätös (EU) 2017/1206), 223 miljoonaa euroa (neuvoston päätös (EU) 2020/1708), 43 miljoonaa euroa (neuvoston päätös (EU) 2021/1941) ja 42,5 miljoonaa euroa (neuvoston päätös (EU) 2022/2242).

(19)  Päätös (EU) 2023/2586.

(20)   EYVL L 314, 30.11.2001, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2001/822(1)/oj.

(21)   EUVL L 109, 26.4.2007, s. 33, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2007/249/oj.

(22)  Bruttomäärät (ilman purettuja sitoumuksia ja perintämääräyksiä).

Sarakkeissa ”Sidotut”, ”Sopimuksiin käytetyt” ja ”Maksetut” olevien määrien merkitystä on painotettu väreillä.

(*2)   31.12.2023 päättyneen varainhoitovuoden korkotuottoihin ja vastaaviin tuottoihin sisältyy 118,5 miljoonaa euroa korkotuottoja ja vastaavia tuottoja (2022: 85,8 miljoonaa euroa), jotka liittyvät jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin omaisuuseriin ja jotka on laskettu efektiivisen koron menetelmää soveltaen.

(23)   EUVL L 437, 28.12.2020, s. 188, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2020/2233/oj.

(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/947, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta (EUVL L 209, 14.6.2021, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/947/oj).

(25)  Neuvoston päätös (EU) 2021/1764, annettu 5 päivänä lokakuuta 2021, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin, mukaan lukien suhteet Euroopan unionin sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välillä (päätös merentakaisten alueiden, Grönlanti mukaan luettuna, assosiaatiosta) (EUVL L 355, 7.10.2021, s. 6, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2021/1764/oj).

(26)  Selvitysriskillä tarkoitetaan mahdollisten tappioiden riskiä sellaisista liiketoimista, jotka ovat selvittämättä niiden sovitun toimituspäivän jälkeen tai jotka selvitetään sovellettavan markkinastandardin mukaista ajankohtaa myöhemmin. Investointikehyksen toiminnan luonteen vuoksi selvitysriski vaikuttaa etenkin EIP:n tekemiin valuutanvaihtoa edellyttäviin johdannaissopimuksiin. Selvitysriskien hallintaa käsitellään rahoitusriskiä koskevissa suuntaviivoissa.

(*3)  Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut lainaoperaatiot.

(*4)  Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut lainaoperaatiot.

(*5)  Edustussopimuksia, joihin ei tilinpäätöspäivänä liity vastapuolia.

(*6)  Edustussopimuksia, joihin ei tilinpäätöspäivänä liity vastapuolia.

(*7)  Velkoihin kolmansille sisältyvät jäsenvaltioiden saamisiin kuuluvat vielä maksamatta olevat korkotuet ja tekninen apu, joiden eräpäivä on pääasiassa määrittämätön.

(*8)  * Synteettinen suojaus on selitetty kohdassa 3.4.2.2.2.

(*9)  Synteettinen suojaus on selitetty kohdassa 3.4.2.2.2.

(27)  Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostetut lainat esitetään liitetiedossa 7.

(*10)  Sisältää edustussopimukset.

(*11)  Sisältää edustussopimukset.

(*12)  Valuuttakurssimuutokset jätetään pois yli- tai alijäämää ja muita laajan tuloksen eriä osoittavassa laskelmassa sekä rahoittajien varojen muutoksia koskevassa laskelmassa esitetyistä määristä.

(*13)  Neuvosto vahvisti 15.11.2023 jäsenvaltioiden rahoitusosuudet, jotka näiden oli maksettava 21.1.2024 mennessä. 31.12.2023 maksamatta oli 85,3 miljoonaa euroa.

(*14)  Lisätietoja on liitetiedon 2.4.3 myöhempää arvostamista koskevassa osassa.

(*15)  Lisätietoja on liitetiedon 2.4.3 myöhempää arvostamista koskevassa osassa.

ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/5451/oj

ISSN 1977-1053 (electronic edition)