European flag

Euroopan unionin
virallinen lehti

FI

L-sarja


2025/1720

7.8.2025

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2025/1720,

annettu 6 päivänä elokuuta 2025,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen alumiinifoliorullien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Aiemmat tutkimukset ja voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Euroopan komissio otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 217/2013 (2) käyttöön polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen alumiinifoliorullien tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. Alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneeseen tutkimukseen viitataan jäljempänä ilmaisulla ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Euroopan komissio otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/915 (3) uudelleen käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen alumiinifoliorullien tuonnissa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun perusteella, jäljempänä ’aiempi toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu’. Toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen perusteella komissio laajensi täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/1475 (4) toimenpiteet koskemaan Thaimaasta peräisin olevaa tuontia.

(3)

Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien tiettyjen alumiinifoliorullien tuonnissa voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet ovat 14,2–15,6 prosenttia otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuonnin osalta ja 14,6 prosenttia otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden yritysten osalta sekä 35,6 prosenttia kaikkien muiden kiinalaisten yritysten osalta.

1.2   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö

(4)

Julkaistuaan ilmoituksen Kiinasta, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevien tiettyjen alumiinifoliorullien tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä komissio vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön (5).

(5)

Tarkastelupyynnön esitti 4 päivänä maaliskuuta 2024 kolme unionin tuottajaa, ALEURO Converting Sp. z o.o., CeDo Sp. z o.o. ja ITS B.V., jäljempänä ’pyynnön esittäjät’, joiden osuus tiettyjen alumiinifoliorullien kokonaistuotannosta unionissa on 33 prosenttia. Tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen.

1.3   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano

(6)

Kun komissio oli perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se pani 3 päivänä kesäkuuta 2024 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella vireille tarkastelun, joka koski Kiinasta, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevien tiettyjen alumiinifoliorullien tuontia unioniin. Se julkaisi 3 päivänä kesäkuuta 2024Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (6), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

1.4   Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(7)

Polkumyynnin ja vahingon jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus käsitti tammikuun 1 päivän 2023 ja joulukuun 31 päivän 2023 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkastellaan kaudella, joka ulottuu 1 päivästä tammikuuta 2020 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

1.5   Asianomaiset osapuolet

(8)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia osallistumaan tutkimukseen. Lisäksi komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta pyynnön esittäjille, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille, unionin tuojille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan viranomaisille ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen. Kaikilla asianomaisilla osapuolilla oli tilaisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää saada tulla komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kuulemiksi. Yksikään asianomainen osapuoli ei esittänyt huomautuksia ja/tai pyytänyt kuulemista.

1.6   Otanta

(9)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

1.6.1   Unionin tuottajia koskeva otanta

(10)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Komissio käytti otoksen valinnassa perusteena samankaltaisen tuotteen tuotannon ja myynnin edustavaa määrää, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaistuotannosta unionissa oli 33 prosenttia. Komissio kehotti perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavan otoksen valinnasta. Huomautuksia ei saatu, ja komissio vahvisti alustavasti valitun otoksen, joka edustaa unionin tuotannonalaa.

1.6.2   Tuojia koskeva otanta

(11)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(12)

Yksikään etuyhteydetön tuoja ei ilmoittautunut eikä toimittanut pyydettyjä tietoja.

1.6.3   Käyttäjät

(13)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa käyttäjiä ja niitä edustavia järjestöjä, työntekijäjärjestöjä sekä kuluttajia edustavia järjestöjä ilmoittautumaan ja toimimaan yhteistyössä. Yksikään unionin käyttäjä tai niiden järjestö ei ilmoittautunut.

1.6.4   Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(14)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia asianomaisissa maissa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(15)

Yksikään asianomaisen maan vientiä harjoittava tuottaja ei toimittanut pyydettyjä tietoja tai suostunut osallistumaan otokseen.

1.7   Kyselylomakevastaukset

(16)

Komissio lähetti Kiinan kansantasavallan viranomaisille, jäljempänä ’Kiinan viranomaiset’, kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(17)

Komissio lähetti kyselylomakkeet myös unionin tuottajille. Samat kyselylomakkeet asetettiin myös saataville verkossa vireillepanopäivänä (7).

(18)

Kyselylomakkeeseen saatiin vastaus otokseen valituilta kolmelta unionin tuottajalta.

(19)

Kyselylomakkeisiin ei saatu vastauksia Kiinan viranomaisilta eikä yhdeltäkään Kiinassa toimivalta tuottajalta tai vientiä harjoittavalta tuottajalta. Komissio ilmoitti vientiä harjoittaville tuottajille ja Kiinan viranomaisille tutkimuksessa ilmenneen yhteistyön puutteen seurauksista.

1.8   Tarkastukset

(20)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tiedot, joita se piti tarpeellisina voidakseen määrittää, jatkuvatko tai toistuvatko polkumyynti ja vahinko ja mikä on unionin edun mukaista. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien unionin tuottajien toimitiloihin:

—

CeDo Sp. z o.o., Wrocław, Puola;

—

FORA Folienfabrik GmbH, Singen, Saksa;

—

ITS B.V. Apeldoorn, Alankomaat.

1.9   Myöhempi menettely

(21)

Komissio ilmoitti 16 päivänä toukokuuta 2025 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi pitää polkumyyntitullit voimassa. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa tästä ilmoituksesta.

(22)

Komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia ja otti ne huomioon soveltuvin osin. Niille osapuolille, jotka pyysivät tulla kuulluiksi, järjestettiin kuuleminen.

2.   TARKASTELUN KOHTEENA OLEVA TUOTE, TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tarkastelun kohteena oleva tuote

(23)

Tarkastelun kohteena oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa ja aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa eli vahvistamaton alumiinifolio, jonka paksuus on vähintään 0,007 mm mutta alle 0,021 mm ja jota ei ole enempää valmisteltu kuin valssattu ja joka on kohokuvioitu tai kohokuvioimaton ja jonka rullapaino on alhainen, enintään 10 kg, ja joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7607 11 11 ja ex 7607 19 10 (Taric-koodit 7607 11 11 11, 7607 11 11 19, 7607 19 10 11 ja 7607 19 101 9), jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’.

(24)

Tarkastelun kohteena olevaa tuotetta käytetään tavallisesti kulutustavarana pakkaamiseen ja muuhun kotitalous- tai ruokahuoltokäyttöön, jäljempänä ’kotitalousfolio’.

2.2   Tarkasteltavana oleva tuote

(25)

Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7607 11 11 ja ex 7607 19 10 (Taric-koodit 7607 11 11 11, 7607 11 11 19, 7607 19 10 11 ja 7607 19 10 19).

2.3   Samankaltainen tuote

(26)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa ja aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa todettiin, tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa vahvistui, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

—

unioniin viety tarkasteltavana oleva tuote;

—

Kiinan kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tarkastelun kohteena oleva tuote;

—

vientiä harjoittavien tuottajien tuottama ja muualle maailmaan myymä tarkastelun kohteena oleva tuote; sekä

—

unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tarkastelun kohteena oleva tuote.

(27)

Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

3.   POLKUMYYNTI

3.1   Alustavat huomautukset

(28)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti Kiinasta unioniin jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, joskin merkittävästi vähäisempänä kuin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla. Eurostatin mukaan Kiinasta peräisin olevan kotitalousfolion tuonnin osuus unionin markkinoista oli noin 1,02 prosenttia (640 tonnia) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun sen markkinaosuus alkuperäisen tutkimuksen aikana oli 13,4 prosenttia (12 994 tonnia) ja aiemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun aikana 1,8 prosenttia (1 519 tonnia). Vaikka tuonti Kiinasta jatkui, se oli huomattavasti vähäisempää kuin alkuperäisen tutkimuksen aikana, mikä osoittaa, että kaupan suojatoimenpiteet vaikuttivat tuonnin määrään.

(29)

Kuten johdanto-osan 19 kappaleessa todetaan, yksikään kiinalainen tuottaja tai viejä ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Sen vuoksi komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komissio voisi soveltaa Kiinaa koskevien päätelmien osalta perusasetuksen 18 artiklaa. Komissiolle ei toimitettu asiasta huomautuksia tai kuulemisesta vastaavan neuvonantajan osallistumista koskevia pyyntöjä.

(30)

Näin ollen päätelmät polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä perustuivat perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin. Nämä tiedot sisälsivät erityisesti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaan tarkastelupyyntöön sisältyviä ja muihin julkisesti saatavilla oleviin ja asianmukaisiksi katsottuihin tietolähteisiin, kuten yritysten virallisiin verkkosivustoihin ja virallisiin tilastoihin, erityisesti Global Trade Atlasiin, jäljempänä ’GTA’ (8), ja Eurostatiin yhdistettyjä tietoja.

3.2   Polkumyynti

3.2.1   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukainen menettely normaaliarvon määrittämiseksi Kiinasta peräisin olevan kotitalousfolion tuonnille

(31)

Koska tutkimusta vireille pantaessa oli käytettävissä riittävästi näyttöä, joka viittasi Kiinan osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen, komissio pani tutkimuksen vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan perusteella.

(32)

Saadakseen tiedot, joita se piti tutkimuksensa kannalta tarpeellisina väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen osalta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen, eikä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta saatu huomautuksia määräajassa. Tämän jälkeen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään, esiintyykö Kiinassa merkittäviä vääristymiä.

(33)

Vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa komissio täsmensi myös, että käytettävissä olevan näytön perusteella se oli valinnut alustavasti Turkin asianmukaiseksi edustavaksi maaksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti voidakseen määrittää vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvan normaaliarvon. Lisäksi komissio ilmoitti tarkastelevansa muita mahdollisesti soveltuvia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

(34)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 20 päivänä helmikuuta 2025 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’tuotannontekijöitä koskeva muistio’, merkityksellisistä tuotannontekijöistä, sellaisina kuin ne määritettiin tarkastelupyynnössä, ja lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen. Vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella komissio yksilöi kyseisessä muistiossa Turkin asianmukaiseksi edustavaksi maaksi. Se myös ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa vahvistaa myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset, jäljempänä ’myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset’, sekä voitot edustavassa maassa toimivan kotitalousfolion tuottajan Sedat Tahir A.Ş:n vuoden 2023 tilinpäätösraportoinnin perusteella. Osapuolet eivät esittäneet huomautuksia.

3.2.2   Normaaliarvo

(35)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(36)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”jos […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(37)

Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten ja vientiä harjoittavien tuottajien kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista.

3.2.3   Merkittävien vääristymien esiintyminen

(38)

Komissio tutki asiakirja-aineistossa olevaa näyttöä päättääkseen, esiintyykö Kiinassa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä, joiden vuoksi kyseisen maan kotimarkkinahintojen ja -kustannusten käyttö ei ole asianmukaista. Analyysi kattoi jäljempänä esitetyn näytön eri kriteereistä, jotka ovat merkityksellisiä vahvistettaessa merkittävien vääristymien esiintymistä.

(39)

Ensinnäkin pyynnössä esitetty näyttö sisälsi seuraavat seikat, jotka viittasivat merkittäviin vääristymiin.

(40)

Pyynnön esittäjä väittää, että pienten kotitalousfoliorullien markkinoita pitävät merkittävässä määrin yllä yritykset, jotka toimivat Kiinan viranomaisten omistuksessa, hallinnassa tai poliittisessa valvonnassa tai ohjauksessa. Tältä osin pyynnön esittäjä toteaa, että viranomaiset ja kommunistinen puolue pitävät yllä rakenteita, joilla varmistetaan jatkossakin niiden vaikutusvalta valtion omistamissa yrityksissä, ja viittaa tammikuussa 2019 tehtyyn OECD:n tutkimukseen, joka koskee valtion omistamia yrityksiä alumiinialalla ja jossa osoitetaan, miten valtion omistajuus vaikuttaa merkitykselliseen teollisuuspolitiikkaan ja miten valtion omistajuus tarkoittaa valtiontukea. Lisäksi China Aluminium International Engineering Corporation Limited -yhtiön, jäljempänä ’Chalieco’, vuosikertomuksessa 2021 kerrotaan, että yhtiö on valtioneuvoston alaisuuteen kuuluvan, valtion omaisuuden valvonnasta ja hallinnoinnista vastaavan viraston, jäljempänä ’SASAC’, määräysvallassa. Lisäksi pyynnön esittäjä toteaa, että Yhdysvaltojen kauppaministeriön, jäljempänä ’DOC’, tekemän, tiettyä Kiinasta peräisin olevaa alumiinia koskevan tasoitustutkimuksen päätelmät osoittivat, että valtion omistamien yritysten osuus Kiinan kotimaisesta alumiinin kulutuksesta on 37 prosenttia. Pyynnössä viitataan myös Kiinan muita kuin rautametalleja tuottavan teollisuuden toimialajärjestön puoluekomitean edustajan laatimaan raporttiin, joka osoittaa, että Kiinan alumiinin tuotantoa kehitetään yleisten poliittisten suuntaviivojen mukaisesti.

(41)

Pyynnössä katsotaan myös, että Kiinan valtion osallistuminen pieniä kotitalousfoliorullia valmistavien yritysten toimintaan antaa valtiolle mahdollisuuden puuttua hintoihin tai kustannuksiin. Pyynnön esittäjän mukaan Kiinan viranomaiset pitävät yllä vaikutusvaltaansa valtion omistamissa yrityksissä nimittämällä ja erottamalla niiden keskeistä johtohenkilöstöä, mikä on SASACin päätehtävä. Sekä valtion omistamissa yrityksissä että kiinalaisissa yksityisyrityksissä toimii myös sisäisiä puoluekomiteoita, joiden kautta valtio ja puolue pystyvät vaikuttamaan yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään ja liiketoimintapäätöksiin Kiinan yhtiölain 19 §:n mukaisesti. On myös raportoitu, että kommunistinen puolue on viime vuosina ryhtynyt toimiin lisätäkseen puoluekomiteoiden vaikutusvaltaa ja osallistumista yrityksissä. Lisäksi kiinalaiset alumiinintuottajat on siirretty Kiinan muita metalleja kuin rautametalleja tuottavan teollisuuden toimialajärjestöön, jota valvovat SASACin alainen puoluerakenteiden kehittämisestä vastaava yksikkö sekä teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön alainen raaka-aineteollisuuden osasto.

(42)

Lisäksi pyynnön esittäjä väittää, että Kiinan viranomaiset toteuttavat syrjiviä julkisia politiikkoja ja toimenpiteitä, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muulla tavoin vapaisiin markkinavoimiin. Tältä osin alumiinialalla sovelletaan lukuisia suunnitelmia, suuntaviivoja, ohjeita ja muita poliittisia asiakirjoja, joita on hyväksytty kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla. Pyynnön esittäjä tukeutuu erityisesti Saksan muiden metallien kuin rautametallien toimialajärjestölle WVMetallelle laadittuun raporttiin, jossa osoitetaan, että ”[muiden metallien kuin rautametallien ala] on keskeinen osa valtion suunnitelmia, jotka liittyvät strategisia kehittyviä teollisuudenaloja koskevaan aloitteeseen (joka käynnistettiin vuonna 2009), Made in China 2025 -suunnitelmaan (joka käynnistettiin vuonna 2015) ja muihin korkean tason ohjelmiin” ja että Kiinan viranomaiset ”puuttuvat suoraan pääoman, työvoiman, maan, raaka-aineiden ja tuotantoprosessin peruspanosten hinnoitteluun”. Raportissa yksilöidään Kiinan viranomaisten puuttuneen alumiiniteollisuuteen seuraavasti:

i)

Muiden metallien kuin rautametallien ala ”on jatkuvasti saanut avokätistä taloudellista ja muuta tukea ja saa sitä edelleen”.

ii)

Kiinan muiden metallien kuin rautametallien ala on ”saanut satunnaisiksi tuotoiksi kirjattuja tukia yli 41,6 miljardia juan renminbiä (5,2 miljardia euroa) vuodesta 2011 vuoden 2016 ensimmäiseen puoliskoon” sekä ”lisäksi 16,5 miljardia juan renminbiä (2,1 miljardia euroa) myöhemmin tuloutettavia jaksotettuja tukituloja”. Lisäksi ”[m]uita satunnaisia tulotukia maksetaan muun muassa tehtaiden uudelleensijoittamista, vihreää kehitystä, teknologiainnovaatioita, teollisuuden elvyttämistä, tavaramerkkien ja patenttien kehittämistä sekä tutkimusta ja kehittämistä koskevien ohjelmien yhteydessä”.

iii)

”Useimmat alumiinialalla toimivat kiinalaiset valtion omistamat yritykset ovat hyötyneet” saamistaan merkittävistä energiatuista.

iv)

Suurimmat edunsaajat ovat valtion omistamia yrityksiä, ja niihin kuuluu pieni joukko erittäin suuria toimijoita, joista pyritään kehittämään ”maailmanlaajuista vaikutusvaltaa käyttäviä kansallisia huippuyrityksiä”.

v)

Kiinan viranomaiset valvovat tiukasti sitä, millaisina määrinä ja millaisilla hinnoilla muita metalleja kuin rautametalleja valmistavan teollisuuden tuotteita saa tuoda Kiinan markkinoille tai viedä sieltä.

(43)

Pyynnön esittäjä viittaa lisäksi seuraaviin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla käytössä olleisiin toimintaperiaatteisiin:

i)

Teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön, jäljempänä ’MIIT’, joulukuussa 2021 julkaisemassa raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa määrätään tuotantokapasiteetin hallitsemattoman kasvun ehkäisemisestä ja elektrolyyttisen alumiiniteollisuuden tuotantokapasiteetin korvaamista koskevan politiikan parantamisesta ja tiukasta täytäntöönpanosta sekä vaaditaan alumiinia jalostavaa teollisuutta parantamaan alumiiniseosten kokonaiskilpailukykyä ja tukemaan vahvoja yrityksiä, jotta ne voivat perustaa suuria kierrätyslaitoksia ja teollisuusklustereita.

ii)

Valtioneuvoston marraskuussa 2021 julkaisema toimintasuunnitelma, joka koskee hiilidioksidipäästöjen huipun saavuttamista ennen vuotta 2030, sisältää muita metalleja kuin rautametalleja valmistavan teollisuuden hiilidioksidihuippua koskevat toimintaperiaatteet, ja siinä esitetään muista metalleista kuin rautametalleista muodostuvien jätemetallivarojen kierrättämisen ja käsittelyn parantamista ja kierrätysalumiinin tuotannon lisäämistä.

iii)

Kansallisen kehitys- ja uudistuskomission, jäljempänä ’NDRC’, tammikuussa 2021 julkaisemassa läntisen alueen kannustettavien toimialojen luettelossa kierrätysalumiinin tuotanto, alumiinin jalostus sekä kiinteän jätteen kierrätys ja alumiinin käsittely luokitellaan kannustettaviksi toimialoiksi.

iv)

MIIT:n 18 päivänä heinäkuuta 2013 laatimilla alumiiniteollisuuteen sovellettavilla standardiehdoilla pyritään nopeuttamaan rakenneuudistusta ja hillitsemään alumiinivalimoiden kapasiteetin hallitsematonta kasvua. Standardiehdoilla otetaan käyttöön uusien laitosten vähimmäistuotantomäärät, laatustandardit ja sekä tuodun että kotimaisen bauksiitin ja alumiinioksidin toimitusvarmuus. Standardiehdoissa todetaan, että MIIT on alumiiniteollisuuden standardoinnista ja hallinnoinnista vastaava viranomainen, joka vastaa myös alumiinisektorilla toimiluvan saaneiden yritysten luettelon julkaisemisesta.

v)

NDRC:n lokakuussa 2007 laatimien ja vuoteen 2016 asti virallisesti voimassa olleiden alumiiniteollisuuteen sovellettavien markkinoillepääsyedellytysten päätavoitteena oli edistää alumiiniteollisuuden kehitystä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

vi)

NDRC:n huhtikuussa 2006 laatimissa alumiiniteollisuuden rakenneuudistuksen nopeuttamista koskevissa suuntaviivoissa, jäljempänä ’rakenneuudistuksen suuntaviivat’, alumiini katsotaan kansantalouden kehittämisen kannalta perustavanlaatuiseksi tuotteeksi. Rakenneuudistuksen suuntaviivoissa todetaan, että hallituksen hyväksymän teollisuuden kehittämispolitiikan täytäntöönpano edellyttää tiettyjen tavoitteiden saavuttamista tietyillä aloilla. Näitä aloja ovat teollisuuden keskittymisen lisääminen, rahoituspääoman saatavuus, teollisuuden organisointi, elektrolyyttisen alumiinin viennin tiukka valvonta ja vanhentuneen kapasiteetin poistaminen.

(44)

Suunnitelmien lisäksi viranomaiset puuttuvat sektorin toimintaan muun muassa vientiin liittyvillä toimenpiteillä, kuten alumiinin eri raaka-aineita koskevilla vientitulleilla, vientikiintiöillä, vientisuoritukseen liittyvillä vaatimuksilla ja vähimmäisvientihinnoilla.

(45)

Lisäksi pyynnön esittäjän mukaan viranomaisten toimenpiteillä vaikutetaan myös keskeisten tuotantopanosten, kuten energian ja sähkön, hintaan. Muita viranomaisten toimenpiteitä, jotka vääristävät markkinoita, ovat esimerkiksi varastojen lisääminen State Reserve Bureau -viraston kautta sekä Shanghai Futures Exchangen rooli. Lisäksi monissa kaupan suojatoimia koskevissa tutkimuksissa on todettu, että Kiinan viranomaiset ovat säännönmukaisesti myöntäneet erilaisia valtiontukia alumiinin tuottajille. Kiinan viranomaisten laajamuotoinen puuttuminen alumiiniteollisuuden toimintaan on johtanut ylikapasiteettiin, mikä on kiistatta selvin esimerkki Kiinan viranomaisten politiikasta ja sen aiheuttamista vääristymistä.

(46)

Tämän jälkeen pyynnön esittäjä korostaa konkurssi-, yhtiö- tai varallisuuslakien puuttumista tai niiden syrjivää tai riittämätöntä täytäntöönpanoa ja toteaa konkurssisääntöjen osalta, että Kiinan konkurssijärjestelmä ei saavuta omia päätavoitteitaan, kuten saatavien ja velkojen oikeudenmukaista selvittämistä sekä velkojien ja velallisten oikeuksien suojaamista. Pyynnön esittäjä päättelee, että Kiinan talouden muiden alojen tavoin pienten kotitalousfoliorullien tuottajiin sovelletaan Kiinan konkurssi-, yhtiö- ja varallisuussääntöjä, minkä vuoksi niihin kohdistuu myös vääristymiä, jotka johtuvat näiden lakien syrjivästä soveltamisesta tai riittämättömästä täytäntöönpanosta.

(47)

Pyynnön esittäjä väittää myös, että palkkakustannukset ovat vääristyneet. Tältä osin pyynnössä mainitaan, että Kiinassa ei voi kunnolla kehittyä markkinaperusteisten palkkojen järjestelmää, koska työntekijöillä ja työnantajilla ei ole oikeutta järjestäytyä kollektiivisesti. Tämän väitteen tueksi pyynnössä mainitaan, että olemassa on vain yksi oikeudellisesti tunnustettu ammattiliitto, joka toimii kommunistisen puolueen alaisuudessa. Lisäksi ammattiliiton johtotehtävissä toimii puolueeseen kuuluvia valtion omistamien yritysten ylemmän johdon jäseniä tai muiden kuin valtion omistamien yritysten johtajia. Näistä syistä se ei pysty tosiasiallisesti edustamaan työntekijöiden etuja. Kiina ei myöskään ole vieläkään ratifioinut useita Kansainvälisen työjärjestön merkittäviä kansainvälisiä yleissopimuksia, ja Kiinan työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä, jossa vain kunkin hallinnollisen alueen asukkailla on oikeus kaikkiin sosiaaliturva- ja muihin sosiaalietuuksiin.

(48)

Lisäksi pyynnössä korostetaan, että pieniä kotitalousfoliorullia tuottavilla yrityksillä on mahdollisuus saada rahoitusta instituutioilta, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai joiden toiminta ei muuten ole valtiosta riippumatonta. Tällaisia vääristymiä ovat muun muassa viranomaisten vahva asema rahoituslaitoksissa ja keinotekoisen alhaiset lainakustannukset investointien kasvun vauhdittamiseksi, mikä osoittaa, ettei tilanne ole verrattavissa muihin markkinapohjaisiin talouksiin. Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ominaista valtion omistamien pankkien vahva markkina-asema, ja ne ottavat rahoitusta myöntäessään huomioon muita kriteereitä kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Lisäksi joukkovelkakirjojen ja luottojen luokitusta vääristellään usein monista eri syistä, esimerkiksi siksi, että riskinarviointiin vaikuttavat yrityksen merkitys Kiinan valtiolle ja valtion antaman implisiittisen takauksen vahvuus. Pyynnön esittäjä katsoo myös, että lainojen kustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina investointien lisäämiseksi. Tämä on johtanut valtavaan määrään pääomainvestointeja, joiden tuotto pienenee koko ajan.

(49)

Toiseksi Kiinan alumiinisektoria koskevissa viimeaikaisissa tutkimuksissaan (9) komissio havaitsi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisia merkittäviä vääristymiä. Näissä tutkimuksissa komissio totesi, että Kiinassa valtio puuttuu merkittävästi sektorin toimintaan, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (10). Komissio päätteli erityisesti, että Kiinan viranomaisilla on alumiinialalla huomattava omistusosuus perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (11), minkä lisäksi Kiinan viranomaiset kykenevät myös puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (12). Komissio totesi vielä, että valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan sekä raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisäävät entisestään vääristävää vaikutusta markkinoihin. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja suunnataan sektoreille, jotka Kiinan viranomaiset ovat nimenneet strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (13). Lisäksi komissio päätteli, että Kiinan konkurssi- ja varallisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät etenkin maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa (14). Samalla tavalla komissio totesi alumiinialan palkkakustannuksissa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä (15) sekä rahoitusmarkkinoilla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä, jotka liittyvät etenkin yritystoimijoiden pääoman saantiin Kiinassa (16).

(50)

Kolmanneksi komissio havaitsi viimeisimmässä tarkastelun kohteena olevaa tuotetta koskevassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (17) perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä. Komissio ei ole tietoinen Kiinassa yleensä ja/tai etenkään asianomaisella sektorilla tapahtuneista merkittävistä rakenteellisista muutoksista, jotka voisivat vaikuttaa tähän päätelmään.

(51)

Neljänneksi komission perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaisesti laatimassa Kiinan taloudessa esiintyviä merkittäviä vääristymiä käsittelevässä raportissa, jäljempänä ’raportti’ (18), todettiin merkittäviä vääristymiä esiintyneen myös tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(52)

Viidenneksi Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

(53)

Edellä esitetyn huomioon ottaen käytettävissä oleva näyttö osoitti, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien mukaan, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella komissio päätteli, että tässä tapauksessa normaaliarvon määrittämisessä ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia. Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

3.2.4   Edustava maa

3.2.4.1   Yleiset huomautukset

(54)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

—

Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso. Tätä varten komissio käytti maita, joiden bruttokansantulo henkeä kohti on Maailmanpankin tietokannan perusteella samanlainen kuin Kiinalla (19);

—

tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotanto kyseisessä maassa (20);

—

asiaa koskevien julkisten tietojen saatavuus edustavassa maassa;

—

jos mahdollisia edustavia maita on useampi kuin yksi, etusijalle asetetaan tarvittaessa maa, jossa sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu ovat riittävällä tasolla.

(55)

Kuten johdanto-osan 34 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi 20 päivänä helmikuuta 2025 asiakirja-aineistoon liitetyn muistion normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä. Tässä muistiossa kuvataan kriteerien pohjana olevat tosiseikat ja näyttö sekä merkitykselliset lähteet. Tässä muistiossa komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille aikomuksestaan pitää Turkkia asianmukaisena edustavana maana tässä tapauksessa, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä vahvistettaisiin esiintyvän.

3.2.4.2   Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso

(56)

Komissio yksilöi muistiossa Turkin maaksi, jonka taloudellinen kehitys vastaa Maailmanpankin mukaan Kiinan tasoa, eli Maailmanpankki on luokitellut sen Kiinan tavoin ”ylemmän keskitulotason” maaksi bruttokansantulon perusteella, ja lisäksi Turkissa tiedettiin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoa.

(57)

Kyseisessä muistiossa yksilöidyistä maista ei saatu huomautuksia.

3.2.4.3   Asiaa koskevien julkisten tietojen saatavuus edustavassa maassa

(58)

Komissio totesi muistiossa, että Turkin osalta erään kotitalousfolion tuottajan taloudelliset tiedot sekä merkityksellisten raaka-aineiden tuontia, energiaa ja työvoimaa koskevat tiedot olivat julkisesti saatavilla.

(59)

Komissio selvitti Orbis-tietokannasta turkkilaisten tuottajayritysten saatavilla olevia taloudellisia tietoja. Tilivuodelta 2023 saatavilla oli helposti tietoja Turkissa toimivasta kotitalousfolion tuottajasta nimeltä Sedat Tahir A.Ş. Lisäksi Turkista on saatavana merkityksellisten tuotannontekijöiden tuontia sekä sähkö- ja työvoimakustannuksia koskevia tietoja.

(60)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille muistiossa, että se aikoi käyttää Turkkia asianmukaisena edustavana maana ja edellä mainitun yrityksen tietoja perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen lähteenä normaaliarvon laskemista varten.

(61)

Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksia Turkin soveltuvuudesta edustavaksi maaksi ja edustavassa maassa toimivan kotitalousfolion tuottajan tietojen käytöstä.

(62)

Komissio ei saanut huomautuksia muistion julkaisemisen jälkeen.

3.2.4.4   Sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun taso

(63)

Kun kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella oli vahvistettu, että Turkki on ainoa käytettävissä oleva asianmukainen edustava maa, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasosta ei ollut tarpeen tehdä arviointia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

3.2.4.5   Päätelmät

(64)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Turkin katsottiin täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, minkä perusteella sitä voidaan pitää asianmukaisena edustavana maana.

3.2.5   Vääristymättömien kustannusten ja vertailuarvojen määrittämiseen käytetyt lähteet

(65)

Komissio luetteli muistiossa tuotannontekijät, kuten raaka-aineet, energian ja työvoiman, joita käytetään tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa, pyynnön esittäjän kuvaileman menetelmän mukaisesti ja unionissa käytettyä valmistusprosessia vastaavalla tavalla. Komissio myös totesi, että voidakseen muodostaa normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää GTA-tietokantaa (21) määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden, etenkin raaka-aineiden, vääristymättömät kustannukset. Lisäksi komissio ilmoitti käyttävänsä Turkin tilastolaitoksen tietoja (22) työvoiman vääristymättömien kustannusten määrittämiseen ja Turkin energiamarkkinoiden sääntelyviranomaisen tietoja (23) energian vääristymättömien kustannusten määrittämiseen.

(66)

Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan julkisesti saatavilla olevia tietoja kyseisessä muistiossa mainittujen tuotannontekijöiden vääristymättömistä arvoista. Komissio ei saanut huomautuksia tuotannontekijöiden luettelosta muistion julkaisemisen jälkeen.

3.2.5.1   Tuotannontekijät

(67)

Ottaen huomioon kaikki pyyntöön sisältyvät tiedot sekä komission myöhemmin analysoimat tiedot (jotka esitetään seuraavassa taulukossa) seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet yksilöitiin normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 1

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannontekijät

Tuotannontekijä

Tavaran koodi Turkissa

Vääristymätön arvo

Mittayksikkö

Tietolähde

RAAKA-AINEET

 

Alumiinifolio, vahvistamaton, valssattu mutta ei enempää valmisteltu (konerullat)

7607 11

4,67

euroa/kg

Global Trade Atlas – GTA

Yksittäisen rullan värillinen/pahvinen pakkauslaatikko ja ulkopakkaus 24 rullalle

4819 20

3,93

euroa/kg

GTA

Paperinen hylsy

4822 90

2,65

euroa/kg

GTA

TYÖVOIMA

 

Työvoimakustannukset

[ei sovelleta]

7,04

euroa/henkilötunti

Turkin tilastolaitos (24)

ENERGIA

 

Sähkö

[ei sovelleta]

0,13 €

euroa/kWh

Turkin tilastolaitos (25)

3.2.5.2   Raaka-aineet

(68)

Kotitalousfoliorullia valmistetaan kelaamalla ja leikkaamalla konerullien muodossa olevaa kotitalousfoliota enintään 10 kg:n painoisiksi rulliksi ja pakkaamalla ne. Tuote on kääreeksi tarkoitettu perushyödyke.

(69)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat (edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna) komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan). Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (26) liitteessä 1. Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta, koska se päätteli johdanto-osan 36 kappaleessa, että ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan myös vientihintoihin. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä oli edelleen edustava senkin jälkeen, kun Kiinasta edustavaan maahan tuleva tuonti oli jätetty huomiotta.

(70)

Kuljetuskustannusten tai tuontitullien osalta ei tehty oikaisuja. Turkki ei sovella tuontitulleja konerullissa olevan alumiinifolion tuontiin muista maista kuin Kiinasta. Materiaalien kotimaankuljetusten kustannuksista ei ollut saatavilla tietoja, koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä. Koska polkumyyntiä todettiin tapahtuneen myös ilman tällaisia oikaisuja ja normaaliarvon tarkistaminen ylöspäin kotimaankuljetusten vuoksi vain kasvattaisi polkumyyntimarginaalia, tällaista oikaisua ei pidetty tarpeellisena.

3.2.5.3   Työvoima

(71)

Turkin tilastolaitos julkaisee tarkkoja tietoja palkoista talouden eri sektoreilla Turkissa. Komissio määritti tutkimusajanjaksolle vertailuarvon käyttäen perusteena vuoden 2022 keskimääräisiä tuntikohtaisia työvoimakustannuksia kokoaikavastaavaa kohti NACE Rev. 2 -toimialaluokituksen luokkaan 24 kuuluvan taloudellisen toiminnan (metallien jalostus) osalta. Keskimääräiset tuntiperusteiset työvoimakustannukset kokoaikavastaavaa kohti (27) ovat 7,04 euroa/työtunti (28).

3.2.5.4   Sähkö

(72)

Komissio aikoo käyttää Turkin hallituksen julkaisemia Turkin tilastolaitoksen (TurkStat) viimeisimpiä saatavilla olevia tietoja teollisuuskäyttäjien Turkissa maksamista sähkön hinnoista (29). Näiden tietojen mukaan teollisuuskäyttäjien keskimääräinen hinta vuonna 2023 oli 0,13 euroa/kWh.

3.2.5.5   Tuotannolliset yleiskulut, myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset, voitto ja poistot

(73)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut kattamaan kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(74)

Koska tarkastelupyynnössä ei ollut saatavilla tietoja yleiskustannuksista, komissio päätti varovaisuuden vuoksi olla sisällyttämättä tällaisia kustannuksia normaaliarvon laskentaan.

(75)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja voidakseen vahvistaa vääristymättömän arvon tuotannollisille yleiskuluille, hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksille sekä voitolle.

(76)

Komissio laski turkkilaisen kotitalousfolion tuottajan Sedat Tahir A.Ş:n (30) tietojen perusteella myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset (23,3 %) ja voiton (8,8 %) prosenttiosuutena myytyjen hyödykkeiden kustannuksista.

3.2.6   Normaaliarvon laskeminen

(77)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(78)

Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä esittämiä tietoja kunkin tekijän (raaka-aineet ja työvoima) käytöstä kotitalousfolion tuotannossa. Komissio kertoi kulutussuhteet edustavan maan eli Turkin vääristymättömillä yksikkökustannuksilla (ks. 3.3.2 jakso).

(79)

Määritettyään vääristymättömät valmistuskustannukset komissio lisäsi niihin myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voiton, kuten 3.3.5.5 jaksossa todetaan:

—

myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä muut kustannukset, joiden määrä vastasi 23,3 prosenttia Sedat Tahir A.Ş:n myytyjen hyödykkeiden kustannuksista, ja

—

voitto, jonka määrä vastasi 8,8 prosenttia Sedat Tahir A.Ş:n myytyjen hyödykkeiden kustannuksista, lisättiin vääristymättömiin valmistuskustannuksiin.

(80)

Tällä perusteella komissio muodosti normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

3.2.7   Vientihinta

(81)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinta määritettiin (Eurostatin (31) tiedoista saatujen) noudettuna-tasolle oikaistujen CIF-hintojen perusteella. CIF-hinnasta vähennettiin siis merirahti, vakuutuskustannukset sekä kotimaan kuljetuskustannukset.

3.2.8   Vertailu

(82)

Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdassa edellytetään, että komissio vertailee tasapuolisesti normaaliarvoa ja vientihintaa samassa kaupan portaassa ja ottaa huomioon hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa komissio päätti verrata otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvoa ja vientihintaa noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla.

(83)

Vientihinta saatettiin noudettuna-tasolle vähentämällä siitä merirahti, vakuutukset ja kotimaankuljetusten kustannukset, minkä jälkeen sitä voitiin verrata tasapuolisesti normaaliarvoon. Koska yhteistyötä ei tehty, hintoihin ja siten niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavia väitettyjä ja osoitettuja eroavuuksia ei otettu huomioon.

3.2.9   Polkumyyntimarginaali

(84)

Tähän perustuva painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana oli 28 prosenttia. Näin ollen todettiin, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kyseisen tuonnin määrä oli kuitenkin hyvin vähäinen ja vastasi 1,02 prosentin markkinaosuutta unionin markkinoilla, joten hintoja ei pidetty edustavina. Sen vuoksi komissio tutki lisäksi polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä.

3.3   Polkumyynnin jatkumisen todennäköisyys

(85)

Todettuaan, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana esiintyi polkumyyntiä, komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin. Koska kotitalousfolion tuonti Kiinasta oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vähäistä ja sen markkinaosuus unionissa oli 1,02 prosenttia, komissio analysoi myös polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä.

(86)

Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia lisätekijöitä: Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti, kolmansien maiden markkinoiden mahdollinen vastaanottokyky ja unionin markkinoiden houkuttelevuus.

3.3.1   Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa

(87)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, päätelmät tuotantokapasiteetista ja käyttämättömästä kapasiteetista perustuivat toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä esitettyihin tietoihin. Koska saatavilla ei ole tarkkoja tietoja pieniä kotitalousfoliorullia koskevasta kapasiteetista, konerullia koskevaa ylikapasiteettia pidettiin asiaankuuluvana indikaattorina kotitalousfoliorullia koskevasta ylikapasiteetista. Kuten edellä johdanto-osan 68 kappaleessa mainitaan, kotitalousfoliorullien valmistaminen vaatii ainoastaan konerullissa olevan alumiinin leikkaamista.

(88)

Pyynnön esittäjä esitti näyttöä siitä, että Kiinan kotitalousfolion tuotantokapasiteetti on kasvanut tasaisesti. Huomattavaan kasvuun kuuluvat Yunnanin maakunnassa toimivan Shenhuo Aluminumin kapasiteetin kasvu 451 000 tonnista 900 000 tonniin sekä Longding Aluminumin uuden akkufolioon ja ohutkalvofolioon keskittyvän 100 000 tonnin tehtaan avaaminen. Tämän jatkuvan ylikapasiteetin panivat merkille sekä Yhdysvaltojen kansainvälisen kaupan komissio (US ITC), joka totesi vuonna 2023, että kauppatoimenpiteiden poistaminen todennäköisesti johtaisi vahingon jatkumiseen, että Kiinan muita metalleja kuin rautametalleja tuottavan teollisuuden toimialajärjestö, joka ilmoitti, että vuonna 2016 Kiinalla oli enemmän koneita alumiinin jalostukseen kuin muilla maailman mailla yhteensä.

(89)

Kiinan tuotanto ja tuotantokapasiteetti kasvoivat huomattavasti maan kotimaista kulutusta voimakkaammin.

(90)

Pyynnössä toimitettujen tietojen mukaan Kiinan kotitalousfolion kulutukseksi arvioitiin vuonna 2022 noin 322 000 tonnia, kun tuotanto oli yhteensä 450 000 tonnia ja kapasiteetti 516 000 tonnia, joten käyttämätöntä kapasiteettia oli 66 000 tonnia, mikä on hieman enemmän kuin 62 625 tonnin kulutus unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(91)

Tämän perusteella komissio totesi, että Kiinassa on huomattavasti käyttämätöntä kapasiteettia, minkä vuoksi on erittäin todennäköistä, että tuontimäärät kasvavat huomattavasti ja aiheuttavat lisää hintapainetta, jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumotaan.

3.3.2   Kolmansien maiden markkinoiden mahdollinen vastaanottokyky

(92)

Monissa maissa, kuten Argentiinassa, Meksikossa, Taiwanissa ja Yhdysvalloissa, sovelletaan tällä hetkellä Kiinasta peräisin olevan kotitalousfolion tuontiin voimassa olevia polkumyyntitoimenpiteitä. Brexitin jälkeen Yhdistynyt kuningaskunta siirsi olemassa olevat unionin toimenpiteet omaan järjestelmäänsä säilyttääkseen nämä tullit. Näiden kaupan esteiden vuoksi kiinalaiset viejät eivät todennäköisesti vie merkittäviä määriä kotitalousfoliota näille suurille markkinoille.

(93)

Intia poisti polkumyyntitullinsa vuonna 2022, minkä jälkeen kiinalaisen alumiinifolion tuonti on kasvanut merkittävästi. Tämä äkillinen kasvu on herättänyt Intian kotimaisessa tuotannonalassa huolta polkumyyntikäytäntöjen uusiutumisesta ja erityisesti kiinalaisten viejien mahdollisesta saalistushinnoittelusta toimenpiteen poistamisen jälkeen. Intian valtiovarainministeriö ilmoitti 17 päivänä maaliskuuta 2025 Kiinasta tuotavan alumiinifolion väliaikaisesta polkumyyntitullista, joka on 619–873 dollaria tonnilta (32).

(94)

Koska kiinalaisten viejien on vaikeaa myydä tuotteitaan näille markkinoille kyseisten muiden kolmansien maiden Kiinasta peräisin olevan kotitalousfolion tuontia koskevien toimenpiteiden vuoksi, unionin markkinoista tulisi kiinalaisille viejille entistä houkuttelevammat näiden pyrkiessä viemään ylimääräistä tuotantoaan ja hyödyntämään käyttämätöntä kapasiteettiaan, jos nykyisten toimenpiteiden annettaisiin raueta.

3.3.3   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(95)

Unionin markkinat ovat kiinalaisille viejille houkuttelevat, minkä osoittaa se, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen kiinalaiset viejät ovat yrittäneet kiertää näitä rajoituksia. Vuonna 2021 Kiinasta tulevaan tuontiin sovellettavia polkumyyntitoimenpiteitä laajennettiin koskemaan Thaimaata sen jälkeen, kun toimenpiteiden kiertämistä koskevassa tutkimuksessa todettiin, että kiinalaisten tuottajien tytäryhtiöillä oli voimassa olevien toimenpiteiden kiertämiseen tähtäävää kokoonpanotoimintaa.

(96)

Unionin markkinoiden myyntihintojen valossa houkutus on varsin ilmeinen. GTA:ssa olevien Kiinan vientitilastojen perusteella keskimääräinen myyntihinta unionin markkinoilla on 77 prosenttia korkeampi kuin Kiinan keskimääräinen myyntihinta muille kolmansille markkinoille. Koska vienti unioniin tuottaisi enemmän voittoa, unionin markkinat ovat hintojen osalta houkuttelevat. Jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, on näin ollen todennäköistä, että unionin markkinat olisivat kiinalaisten viejien kannalta entistä houkuttelevammat.

(97)

Lisäksi on näyttöä siitä, että Kiinasta unioniin tuodun alumiinifolion markkinaosuus pieneni merkittävästi alkuperäisen tutkimusajanjakson 13,4 prosentista vain 1,02 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä jyrkkä lasku tuo esiin EU:n polkumyyntitoimenpiteiden vaikutuksen. Jos nämä toimenpiteet raukeaisivat, kiinalaisilla tuottajilla olisi todennäköisesti sekä kapasiteettia että kannustin lisätä vientiään unionin markkinoille, mikä todennäköisesti johtaisi polkumyyntikäytäntöjen toistumiseen.

3.4   Polkumyynnin toistumisen todennäköisyys

(98)

Sen lisäksi, että komissio analysoi 3.3 jaksossa polkumyynnin jatkumista tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, se otti huomioon Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuuden, joka oli vain 1,02 prosenttia, ja analysoi myös polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä. Tältä osin komissio analysoi Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintakehitystä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(99)

Koska Kiinan viennistä kolmansiin maihin ei ollut julkisesti saatavilla tarkempia tietoja ja koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio tukeutui GTA:n tietoihin. Tiedot poimittiin käyttämällä Kiinan CN-koodeja 7607 11 10 , 7607 11 20 ja 7607 11 90 , jotka kattavat sekä tarkasteltavana olevan tuotteen että muita tutkimuksen piiriin kuulumattomia tuotteita (kotitalousfolio, jonka paksuus on alle 0,007 mm tai enintään 0,2 mm). Nämä tilastot edustivat sopivinta saatavilla olevaa tietoa, ja niitä pidettiin riittävän edustavina polkumyynnin toistumisen todennäköisyyden arvioimiseksi.

(100)

Tämän tietojoukon mukaan Kiinan viennin tärkeimmät kohteet tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla olivat Intia (88 344 tonnia), Meksiko (65 635 tonnia) ja Thaimaa (57 916 tonnia). Vientihintoja näille markkinoille analysoitiin noudettuna- ja CIF-hintojen määrittämiseksi niin, että kuljetusten, tullien ja muiden seikkojen osalta sovellettiin samoja oikaisuja kuin EU:hun suuntautuvan viennin kohdalla.

(101)

Näitä hintoja verrattiin 3.2.2–3.2.6 jaksossa määritettyyn normaaliarvoon ja ne ilmaistiin prosenttiosuutena keskimääräisestä CIF-arvosta. Tämä osoitti hintaeron olevan Intian osalta 112 prosenttia, Indonesian osalta 111 prosenttia ja Thaimaan osalta 112 prosenttia. Huomattavat hintaerot viittaavat kiinalaisten viejien tapaan myydä tuotteita vientimarkkinoille alhaisemmilla hinnoilla. Näin ollen on todennäköistä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, Kiinasta tuleva tuonti unioniin lisääntyisi merkittävästi ja tuonti unionin markkinoille tapahtuisi polkumyyntihinnoin.

3.5   Päätelmät

(102)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että Kiina jatkoi tuontiaan unionin markkinoille polkumyyntihinnoin. Koska tämän tuonnin markkinaosuus on tällä hetkellä pieni, komissio arvioi myös polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä analysoimalla Kiinan vientiä merkittäville kolmansien maiden markkinoille. Myös näissä tapauksissa viennin todettiin tapahtuneen polkumyynnillä, ja Intian, Meksikon ja Thaimaan polkumyyntimarginaalit olivat yli 111 prosenttia.

(103)

Edellä 3.3.1 jaksossa (tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa), 3.3.2 jaksossa (kolmansien maiden markkinoiden mahdollinen vastaanottokyky) ja 3.3.3 jaksossa (unionin markkinoiden houkuttelevuus) esitettyjen havaintojen perusteella komissio päätteli, että jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, kiinalaiset tuottajat jatkaisivat erittäin todennäköisesti tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä unioniin polkumyyntihinnoin ja jopa lisäisivät sitä merkittävästi.

(104)

Näin ollen on olemassa merkittävää näyttöä sekä polkumyynnin jatkumisesta että sen erittäin todennäköisestä toistumisesta, jos voimassa olevien toimenpiteiden annetaan raueta.

4.   VAHINKO

4.1   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(105)

Tarkastelujakson aikana samankaltaista tuotetta valmisti unionissa 31 tiedossa olevaa tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(106)

Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 65 540 tonnia. Komissio vahvisti luvun unionin tuotannonalaa koskevien kaikkien käytettävissä olevien tietojen, kuten tarkastelupyynnön, otokseen valittujen unionin tuottajien todennettujen kyselyvastausten ja pyynnön esittäjän makrokyselyvastaukseen sisältyneiden, unionin tuotannonalalta saatujen tietojen perusteella.

(107)

Kuten 1.2 jaksossa todetaan, otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa, joiden osuus samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa oli 33 prosenttia.

4.2   Unionin kulutus

(108)

Komissio määritti unionin kulutuksen laskemalla yhteen unionin tuotannonalan myyntimäärät unionissa ja Eurostatin ilmoittaman unioniin suuntautuvan kokonaistuonnin.

(109)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (tonnia)

 

2020

2021

2022

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso (1.1.2023–31.12.2023)

Unionin kulutus yhteensä

59 891

70 820

63 585

62 625

Indeksi (2020 = 100)

100

118

106

105

Lähde:

Eurostat, unionin tuotannonalan toimittamat tiedot ja otokseen valittujen unionin tuottajien tarkistetut kyselyvastaukset.

(110)

Unionin kulutus kasvoi tarkastelujaksolla 5 prosenttia. Vuonna 2021 se kasvoi jyrkästi 18 prosenttia pääasiassa covid-19-pandemian vaikutusten vuoksi. Tänä aikana vähittäismyyjät asettivat EU:ssa tuotetut tuotteet etusijalle lieventääkseen toimitusketjun häiriöitä ja kompensoidakseen Kiinasta tulevan tuonnin keskeytymistä. Lisäksi kun ihmiset pysyivät kotona ja laittoivat useammin ruokaa, ruoanlaiton oheistuotteiden, kuten alumiinifoliorullien, kysyntä kasvoi merkittävästi. Vuodesta 2022 lähtien – myös tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana – kulutus alkoi kuitenkin vähentyä. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin kulutus laski 13 prosenttia vuodesta 2021.

4.3   Tuonti Kiinasta

4.3.1   Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(111)

Komissio määritti tuonnin määrän Eurostatin tietokannan perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertaamalla tuontimääriä edellä olevassa taulukossa 2 esitettyyn unionin markkinoiden kulutukseen.

(112)

Tuonti Kiinasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä ja markkinaosuus

 

2020

2021

2022

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso (1.1.2023–31.12.2023)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä (tonnia)

6

441

562

640

Indeksi (2020 = 100)

100

7 480

9 527

10 842

Markkinaosuus (%)

0

0,6

0,9

1

Indeksi (2020 = 100)

100

6 325

8 974

10 369

Lähde:

Eurostat.

(113)

Vaikka Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli pieni, tuonti jatkui tarkastelujaksolla ja sen kehitys oli kasvusuuntaista. Vuonna 2020 tuonti Kiinasta oli lähes olematonta, mutta vuonna 2021 se kasvoi huomattavasti. Sama suuntaus jatkui koko vuoden 2022 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson ajan. Siten myyntimäärä kasvoi tarkastelujaksolla kaikkiaan kuudesta tonnista 640 tonniin, mikä vastasi 1,02 prosentin markkinaosuutta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

4.4   Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat

(114)

Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin tilastotietojen perusteella, koska Kiina ei toiminut yhteistyössä. Tuonnin hinnan alittavuus määritettiin samalla tavalla.

(115)

Kiinasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontihinnat (euroa/tonni)

 

2020

2021

2022

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso (1.1.2023–31.12.2023)

Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta

3 797

3 224

4 708

5 247

Indeksi (2020 = 100)

100

85

124

138

Lähde:

Eurostat.

(116)

Kiinan tuonnin keskimääräiset hinnat nousivat tarkastelujaksolla 38 prosenttia. Vuonna 2021 hinnat laskivat ensin 15 prosenttia ja nousivat sitten vuodesta 2022 tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon saakka 53 prosenttia.

(117)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio pystyi määrittämään tonnikohtaisen keskihinnan eri tuotelajeille vain käyttämällä Eurostatin tilastotietoja.

(118)

Näin määritettyä Kiinan vientihintaa verrattiin otokseen valittujen unionin tuottajien painotettuihin keskimääräisiin myyntihintoihin unionin markkinoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ja nämä hinnat oikaistiin noudettuna-tasolle.

(119)

Vertailun tulos, joka ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien teoreettisesta liikevaihdosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, osoitti, että Kiinan vientihinnat unioniin olivat keskimäärin noin 21 prosenttia alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan keskimääräiset hinnat.

(120)

Koska kotitalousfolion tuontimäärät unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla olivat hyvin pieniä, tässä myynnissä käytettyjä hintoja ei kuitenkaan pidetty edustavina, kuten johdanto-osan 113 kappaleessa todetaan.

(121)

Komissio pani merkille, että Kiinasta tulevan tuonnin määrä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli hyvin pieni. Alhaiset tuontimäärät sekä riski vahingollisten hinnoittelukäytäntöjen jatkumisesta toimenpiteiden kumoamisen myötä tukevat kuitenkin sitä päätelmää, että voimassa olevien toimenpiteiden jatkaminen on edelleen asianmukaista.

4.5   Tuonti muista kolmansista maista kuin Kiinasta

(122)

Alumiinifoliorullien tuonti muista kolmansista maista kuin Kiinasta oli peräisin pääasiassa Turkista.

(123)

Muista kolmansista maista unioniin tulevien alumiinifoliorullien tuonnin kokonaismäärä sekä markkinaosuus ja hinta kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 5

Tuonti kolmansista maista

Maa

 

2020

2021

2022

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso (1.1.2023–31.12.2023)

Turkki

Määrä (tonnia)

51

1 167

1 173

2 703

 

Indeksi

100

2 311

2 323

5 353

 

Markkinaosuus (%)

0,08

1,65

1,84

4,32

 

Keskihinta (euroa/tonni)

2 627

3 790

5 532

4 684

 

Indeksi

100

144

211

178

Indonesia

Määrä (tonnia)

0

172

262

427

 

Indeksi

100

17 200

26 230

42 700

 

Markkinaosuus (%)

0

0,24

0,41

0,68

 

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

0

3 221

4 588

4 347

 

Indeksi

100

102

181

140

Intia

Määrä (tonnia)

13

310

82

189

 

Indeksi

100

2 329

620

1 421

 

Markkinaosuus (%)

0,02

0,44

0,13

0,30

 

Keskihinta (euroa/tonni)

3 071

3 140

5 565

4 292

 

Indeksi

100

102

181

140

Kaikki kolmannet maat yhteensä Kiinaa lukuun ottamatta

Määrä (tonnia)

88

3 151

3 102

4 892

 

Indeksi

100

3 585

3 529

5 566

 

Markkinaosuus (%)

0,1

4

5

8

 

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

2 662

3 667

5 703

4 868

 

Indeksi

100

138

214

183

Lähde:

Eurostat.

(124)

Tuonti muista kolmansista maista kuin Kiinasta kasvoi merkittävästi 88 tonnista vuonna 2020 aina 4 892 tonniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(125)

Koska unionin kokonaiskulutus pieneni tarkastelujaksolla, mainittu kasvu tarkoitti kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuuden kasvua samana ajanjaksona 0,1 prosentista vuonna 2020 aina 8 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(126)

Muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta nousi tarkastelujaksolla 83 prosenttia mutta pysyi kuitenkin unionin tuotannonalan hintatason alapuolella (ks. taulukko 9).

(127)

Tarkastelujaksolla muista kolmansista maista tuleva tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti oli peräisin pääasiassa Turkista, Indonesiasta ja Intiasta ja kasvoi Turkin osalta 51 tonnista 2 703 tonniin, Indonesian osalta nollasta tonnista vuonna 2020 aina 427 tonniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja Intian osalta 13 tonnista 189 tonniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

4.6   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.6.1   Yleiset huomautukset

(128)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(129)

Kuten johdanto-osan 14 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioimiseen käytettiin otantamenetelmää.

(130)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit pyynnön esittäjien toimittamien tietojen perusteella. Tiedot koskevat kaikkia unionin tuottajia. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valittujen unionin tuottajien kyselylomakevastauksiin sisältyneiden tarkastettujen tietojen perusteella. Kummankin tietojoukon todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(131)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(132)

Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

4.6.2   Makrotaloudelliset indikaattorit

4.6.2.1   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(133)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2020

2021

2022

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso (1.1.2023–31.12.2023)

Tuotantomäärä (tonnia)

77 861

79 991

73 513

65 540

Indeksi

100

103

94

84

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

106 289

115 440

105 917

98 020

Indeksi

100

109

100

92

Kapasiteetin käyttöaste %

73

69

69

67

Indeksi

100

95

95

91

Lähde:

makrokysely.

(134)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä laski tarkastelujaksolla 16 prosenttia ja myötäili siten unionin kulutuksen laskua. Covid-19-pandemian myönteisten vaikutusten vuoksi määrä kasvoi vuosina 2020–2021. Tänä aikana vähittäismyyjät asettivat tuotteiden saatavuuden etusijalle toimitusketjun häiriöiden ja Kiinasta tulevan tuonnin keskeytymisen vuoksi.

(135)

Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti väheni 8 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tuotantokapasiteetti kasvoi vuosina 2020–2021 (työvuorojen lisäämisen vuoksi), mikä johtui covid-19-pandemian jälkeisen elpymisen myönteisistä vaikutuksista.

(136)

Kapasiteetin käyttöaste laski tarkastelujakson aikana 9 prosenttia.

4.6.2.2   Myyntimäärä ja markkinaosuus

(137)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntimäärä ja markkinaosuus

 

2020

2021

2022

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso (1.1.2023–31.12.2023)

Kokonaismyyntimäärä unionin markkinoilla (tonnia)

59 798

67 228

59 921

57 094

Indeksi

100

112

100

95

Markkinaosuus (%)

100

95

94

91

Indeksi

100

95

94

91

Lähde:

makrokysely.

(138)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin markkinoilla supistui 5 prosenttia tarkastelujaksolla unionin kulutusta koskevan suuntauksen mukaisesti. Unionin myynti kasvoi ensin 12 prosenttia vuonna 2021 johdanto-osan 111 ja 136 kappaleessa esitetyistä syistä ja väheni vuodesta 2021 tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon saakka 17 prosenttia.

(139)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni 9 prosenttiyksikköä eli 100 prosentista 91 prosenttiin.

4.6.2.3   Kasvu

(140)

Tarkastelujaksolla unionin kulutus kasvoi 5 prosenttia, kun taas unionin tuotannonalan tuotanto väheni 16 prosenttia ja myynti 5 prosenttia ja unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni 8 prosenttia.

4.6.2.4   Työllisyys ja tuottavuus

(141)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus

 

2020

2021

2022

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso (1.1.2023–31.12.2023)

Työntekijöiden määrä

963

1 069

988

920

Indeksi

100

111

103

96

Tuottavuus (tonnia/työntekijä)

81

75

74

71

Indeksi

100

92

92

88

Lähde:

makrokysely.

(142)

Unionin tuotannonalan työllisyys väheni 14 prosenttia tarkastelujakson aikana, mikä viittaa ilmeiseen korrelaatioon tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon osallistuvien työntekijöiden määrän ja unionin tuotantomäärän välillä. Tämän ajanjakson aikana työllisyys kasvoi ensin 11 prosenttia vuosina 2020–2021 ja väheni sitten 15 prosenttiyksikköä vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(143)

Unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus – ilmaistuna tuotantomääränä (tonnia) työntekijää kohti – oli laskusuuntainen koko tarkastelujaksolla.

4.6.2.5   Polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(144)

Kaikki tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistetut polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa suurempia. Samanaikaisesti tuonti oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla hyvin vähäistä, ja sen markkinaosuus oli vain 1 prosentti. Siten tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan oli melko vähäinen. Näin ollen tutkimuksessa keskityttiin arvioimaan polkumyynnin toistumisen ja jatkumisen todennäköisyyttä sekä vahingon toistumisen todennäköisyyttä, jos voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet kumottaisiin tai niitä muutettaisiin. Tämä lähestymistapa oli välttämätön, jotta voitiin arvioida mahdollisia tulevia vaikutuksia kotimaiseen tuotannonalaan ja varmistaa kaupan suojatoimenpiteiden olevan tehokkaita myös jatkossa.

4.6.2.6   Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(145)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa (euroa/tonni)

 

2020

2021

2022

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso (1.1.2023–31.12.2023)

Keskimääräinen yksikkömyyntihinta unionin koko markkinoilla

3 484

3 630

5 698

5 674

Indeksi

100

104

164

163

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset

3 416

3 847

5 675

5 287

Indeksi

100

113

166

155

Lähde:

otokseen valitut unionin tuottajat.

(146)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat nousivat 63 prosenttia tarkastelujaksolla. Ne kasvoivat ensin hieman (4 %) vuosina 2020–2021 ja sitten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla jyrkästi vuoden 2021 tasosta (59 %).

(147)

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset kasvoivat tarkastelujaksolla 55 prosenttia, samansuuntaisesti kuin myyntihinta. Vuosina 2020–2021 tuotantokustannukset kasvoivat 13 prosenttia. Yksikkökohtaisten tuotantokustannusten kasvu tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla johtui energian ja hyödykkeiden hintojen jyrkästä noususta, mikä puolestaan johtui maailmanlaajuisesta kysynnän palautumisesta covid-19-pandemian jälkeen ja Ukrainaan kohdistuvasta hyökkäyssodasta. Vaikka tuotantokustannukset kasvoivat merkittävästi tarkastelujaksolla, unionin tuotannonala pystyi vuotta 2021 lukuun ottamatta nostamaan vastaavasti myyntihintojaan pysyäkseen kannattavana.

4.6.2.7   Työvoimakustannukset

(148)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

 

2020

2021

2022

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso (1.1.2023–31.12.2023)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa)

29 229

28 883

34 079

36 335

Indeksi

100

99

117

124

Lähde:

otokseen valitut unionin tuottajat.

(149)

Keskimääräiset työvoimakustannukset kasvoivat tarkastelujakson aikana 24 prosenttia. Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti kasvoivat vuoteen 2020 verrattuna siitä huolimatta, että työntekijöiden määrä väheni tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kuten johdanto-osan 142 kappaleessa todetaan.

4.6.2.8   Varastot

(150)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Varastot

 

2020

2021

2022

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso (1.1.2023–31.12.2023)

Loppuvarastot (tonnia)

29 663

28 141

34 905

18 395

Indeksi

100

95

118

62

Loppuvarastot prosentteina tuotannosta

38

35

47

28

Indeksi

100

93

125

74

Lähde:

otokseen valitut unionin tuottajat.

(151)

Unionin tuotannonalan kotitalousfolion varastomäärä väheni tarkastelujaksolla 38 prosenttia. Varastomäärät saavuttivat 18 prosentin huipun vuonna 2022 ja laskivat jyrkästi, 56 prosenttiyksikköä, tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä vastaa tuotannon ja tuotantokapasiteetin laskua.

4.6.2.9   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(152)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

 

2020

2021

2022

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso (1.1.2023–31.12.2023)

Etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (% liikevaihdosta)

6

–2

5

8

Indeksi

100

–32

78

126

Kassavirta (euroa)

5 907 422

– 707 522

5 264 348

11 751 470

Indeksi

100

–12

89

199

Investoinnit (euroa)

3 524 195

3 105 891

2 374 586

1 909 825

Indeksi

100

88

67

54

Investointien tuotto (%)

122

–17

150

232

Indeksi

100

–14

122

189

Lähde:

otokseen valitut unionin tuottajat.

(153)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(154)

Unionin tuotannonalan kannattavuus kasvoi tarkastelujaksolla kaikkiaan 2 prosenttiyksikköä eli 6 prosentista 8 prosenttiin. Ensin se laski 6 prosentista –2 prosenttiin vuonna 2021 ja kasvoi sitten 5 prosenttiin vuonna 2022 ja 8 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(155)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa itse toimintaansa. Nettokassavirta kasvoi tarkastelujakson aikana 99 prosenttia. Se laski ensin 112 prosenttia vuosina 2020–2021 ja kasvoi sitten tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon asti.

(156)

Investoinnit vähenivät 46 prosenttia vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Investointeja tehtiin yleisesti ottaen laadun parantamiseen ja tuotannon viherryttämiseen. Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Investointien tuotto vaihteli rajusti tarkastelujaksolla. Vuodesta 2020 tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon tuotto vaihteli –114 prosentista 189 prosenttiin. Tuotto supistui jyrkästi vuodesta 2020 vuoteen 2021, minkä jälkeen se elpyi voimakkaasti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Lopulta se oli 110 prosenttiyksikköä korkeammalla tasolla kuin tarkastelujakson alkaessa vuonna 2020.

4.6.2.10   Vahinkoa koskevat päätelmät

(157)

Voimassa olevat toimenpiteet suojasivat unionin tuotannonalaa ja auttoivat sitä lisäämään markkinaosuuttaan, nostamaan hintoja kasvaneiden kustannusten mukaisesti ja saavuttamaan kannattavan toiminnan tason ja positiivisen investointien tuoton tarkastelujakson lopussa.

(158)

Toisaalta unionin tuotannonalan tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste supistuivat.

(159)

Voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta kiinalaiset viejät jatkoivat tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä, joka kasvoi hyvin vähäisistä määristä vuonna 2020 aina 640 tonniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ja kasvattivat edelleen markkinaosuuttaan lähes 0 prosentista 1 prosenttiin.

(160)

Samaan aikaan tuonti kolmansista maista kasvoi tarkastelujaksolla sekä absoluuttisesti että markkinaosuutena mitattuna. Vaikka tämän tuonnin keskimääräiset hinnat olivat unionin tuotannonalan hintoja alhaisemmat, komissio katsoi johdanto-osan 127 kappaleessa esitetyn mukaisesti, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Kun kuitenkin otetaan huomioon hinnan alittavuus ja tällaisen tuonnin kasvava määrä, on olemassa riski, että ilman toimenpiteitä kyseinen tuonti voi aiheuttaa tulevaisuudessa unionin tuotannonalalle merkittävää vahinkoa.

(161)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

5.   VAHINGON TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(162)

Komissio päätteli johdanto-osan 161 kappaleessa, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tämän vuoksi komissio tarkasteli perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, olisiko Kiinasta polkumyynnillä tulevasta tuonnista alun perin aiheutuneen vahingon toistuminen todennäköistä, jos sen vastaisten toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(163)

Voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta unionin markkinat osoittautuivat edelleen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta houkutteleviksi kooltaan ja hinnoiltaan. Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Kiinasta unionin markkinoille jatkui merkittävän alhaisilla polkumyyntihinnoilla. Kiinan huomattava käyttämätön kapasiteetti ja se, että useilla kolmansilla markkinoilla on käytössä kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin kohdistuvia kaupan suojatoimenpiteitä – mikä korostaa polkumyynnin olevan johdonmukaista – tukevat vahingon toistumisen todennäköisyyttä, jos polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tällöin olisi hyvin todennäköistä, että Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin markkinaosuus kasvaisi nopeasti unionin tuotannonalan kustannuksella, unionin tuotannonalan myyntimäärät supistuisivat välittömästi ja kiinteät yksikkökustannukset kasvaisivat. Kiinteiden kustannusten kasvu yhdessä myyntihintojen laskun kanssa supistuvilla markkinoilla pahentaisi välittömästi unionin tuotannonalan tilannetta. Näin ollen unionin tuotannonalasta tulisi tappiollinen, unionin tuotannonalan kokonaistaloudellinen tilanne heikkenisi ja polkumyynnillä tapahtuvaan tai tuettuun tuontiin liittyvä merkittävä vahinko toistuisi.

5.1   Tuonti kolmansista maista

(164)

Tuonti muista kolmansista maista kuin Kiinasta kasvoi merkittävästi 88 tonnista vuonna 2020 yhteensä 4 892 tonniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(165)

Koska unionin kokonaiskulutus pieneni tarkastelujaksolla, mainittu kasvu tarkoitti sitä, että kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 0,1 prosentista vuonna 2020 aina 8 prosenttiin samalla ajanjaksolla.

(166)

Vaikka Kiinasta tulevan tuonnin hinnat kasvoivat tarkastelujaksolla, ne alittivat jatkuvasti unionin tuotannonalan hinnat. Unionin tavoitehintaan verrattuna ero on vieläkin merkittävämpi. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta oli 5 246 euroa tonnilta, kun taas unionin keskimääräinen myyntihinta oli 5 674 euroa tonnilta ja tavoitehinnaksi vahvistettiin 5 708 euroa tonnilta. Tämä jatkuva hinnan alittavuus, erityisesti suhteessa tavoitehintaan, osoittaa Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttavan edelleen hinnanlaskupainetta unionin markkinoilla. Tämän hintaeron vuoksi ja kaupan suojatoimenpiteiden puuttuessa on olemassa selvä riski, että hinnan alittavuus voi tulevaisuudessa aiheuttaa unionin tuotannonalalle merkittävää vahinkoa.

(167)

Komissio analysoi myös, alittivatko Kiinasta muihin kolmansiin maihin kuin unioniin suuntautuvan viennin painotetut hinnat, oikaistuina hintoihin unioniin tuotuna, viitehinnat suhteessa unionin tuotannonalan tavoitehintaan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Koska kiinalaiset viejät eivät toimineet yhteistyössä, komissio perusti analyysinsa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä esitettyihin tietoihin. Analyysissa yksilöitiin neljä kolmatta maata, joissa kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat myivät tarkasteltavana olevaa tuotetta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan keskimääräistä tavoitehintaa noin 35 prosenttia alemmilla hinnoilla.

(168)

Kuten 3.3.1 jaksossa selitetään, Kiinassa on runsaasti käyttämätöntä kapasiteettia, jonka määrä ylitti pitkälti unionin kokonaiskulutuksen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tutkimuksessa ei myöskään havaittu mitään merkkejä siitä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen kotimainen kysyntä Kiinassa tai millään muiden kolmansien maiden markkinoilla kasvaisi lähitulevaisuudessa. Sen vuoksi komissio päätteli, että kysyntä Kiinan kotimarkkinoilla tai muiden kolmansien maiden markkinoilla ei kykene ottamaan vastaan Kiinan käytettävissä olevaa kapasiteettia.

(169)

Päätelmänä voidaan todeta analyysin osoittaneen käytettävissä olevien tietojen perusteella, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat pystyivät myymään unionin tavoitehintaa merkittävästi alhaisemmilla hinnoilla. Kun huomioon otetaan Kiinassa käytettävissä oleva merkittävä käyttämätön kapasiteetti, todettiin myös, että alumiinifoliorullia voitaisiin mahdollisesti tuottaa suuria määriä EU:n markkinoilla myytäväksi. Näin ollen komissio päätteli, että jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, kiinalaiset viejät pystyisivät luomaan merkittävää hintapainetta ja siten aiheuttamaan vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(170)

Toinen osoitus unionin markkinoiden houkuttelevuudesta on se, että toimenpiteiden käyttöönotosta lähtien kiinalaiset viejät pyrkivät kiertämään toimenpiteitä, mikä havaittiin ja estettiin vuonna 2021. Toimenpiteiden kiertämistä koskevassa tutkimuksessaan (33) komissio totesi, että kaikki thaimaalaiset tuottajat, joiden tiedetään vievän tuotteitaan unioniin, olivat sellaisten kiinalaisten kotitalousfolion tuottajien tytäryhtiöitä, joihin sovelletaan polkumyyntitulleja, kun kyse on Kiinasta tapahtuvasta viennistä.

(171)

Muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta nousi tarkastelujaksolla 83 prosenttia mutta pysyi kuitenkin unionin tuotannonalan hintatason alapuolella (ks. taulukko 9).

(172)

Tarkastelujaksolla muista kolmansista maista tuleva tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti oli peräisin pääasiassa Turkista, Indonesiasta ja Intiasta.

(173)

Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat laskivat 15 prosenttia vuosina 2020–2021 ja nousivat merkittävästi vuonna 2022 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(174)

Kuten johdanto-osan 113 kappaleessa todetaan, Kiinasta unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tulleen kotitalousfolion tuonnin määrä oli vähäinen, ja siksi kyseisen myynnin hintaa ei pidetty edustavana eikä sitä voitu käyttää päätelmien tekemiseen Kiinasta unioniin tulevan tuonnin hinnoista ja vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäytännöstä.

(175)

Komissio päätteli edellä esitetyn perusteella, että ilman toimenpiteitä Kiinasta polkumyynnillä ja vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla tuleva tuonti hyvin todennäköisesti lisääntyisi huomattavasti. Jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, unionin tuotannonalan elpyminen menetettäisiin.

5.2   Unionin tuotannonalan vientitoiminta

(176)

Otokseen valittujen unionin tuottajien viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Otokseen valittujen unionin tuottajien vientitoiminta

 

2020

2021

2022

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso (1.1.2023–31.12.2023)

Vientimäärä (tonnia)

7 261

5 370

4 995

4 382

Indeksi

100

74

69

60

Keskihinta (euroa/tonni)

3 317

3 850

5 803

5 306

Indeksi

100

116

175

160

Lähde:

otokseen valitut unionin tuottajat.

(177)

Otokseen valittujen unionin tuottajien vienti väheni tarkastelujaksolla 40 prosenttia ja keskimääräiset hinnat nousivat 60 prosenttia. Unionin tuotannonalan vienti etuyhteydettömille asiakkaille väheni merkittävästi ja kehitys oli samansuuntaista kuin unionin kokonaistuotannolla, joka väheni 16 prosenttia.

(178)

Kaiken kaikkiaan pääteltiin, että unionin tuotannonalan vientitulos oli negatiivinen.

6.   UNIONIN ETU

(179)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuutena tarkasteltuna unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli muun muassa unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

6.1   Unionin tuotannonalan etu

(180)

Polkumyyntitoimenpiteet pitivät polkumyyntihinnoilla unionin markkinoille tulevan tuonnin määrän maltillisena, kuten 4.6.2.9 jaksossa todetaan, mutta tästä huolimatta unionin tuotannonalan tilanne oli edelleen epävakaa, minkä osoittivat vahinkoindikaattoreiden, kuten tuotannon, tuotantokapasiteetin, kapasiteetin käytön, työllisyyden, vientikaupan ja investointien, kielteiset kehityssuuntaukset.

(181)

Jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, asianomaisesta maasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä lisääntyisi huomattavasti ja aiheuttaisi lisää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Tällainen tuonti johtaisi todennäköisesti muun muassa unionin markkinaosuuden menetyksiin, unionin myyntihintojen laskuun, unionin kapasiteetin käyttöasteen pienenemiseen ja yleisesti ottaen unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemiseen.

(182)

Komissio katsoi näin ollen, että polkumyyntitoimenpiteiden pitäminen voimassa olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

6.2   Käyttäjien ja etuyhteydettömien tuojien etu

(183)

Komissio otti yhteyttä kaikkiin tiedossa oleviin käyttäjiin ja etuyhteydettömiin tuojiin. Yksikään käyttäjä tai etuyhteydetön tuoja ei ilmoittautunut eikä toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa vastaamalla kyselylomakkeeseen. Koska käyttäjät ja etuyhteydettömät tuojat eivät osoittaneet mielenkiintoa asiaa kohtaan ja koska ei ole viitteitä siitä, että aiemmissa tutkimuksissa tehdyt päätelmät olisivat muuttuneet, toimenpiteiden jatkamisen ei katsottu olevan käyttäjien ja tuojien edun vastaista.

6.3   Unionin etua koskevat päätelmät

(184)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ollut pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta Kiinasta peräisin olevien alumiinifoliorullien tuontia koskevien toimenpiteiden voimassaoloa.

(185)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjät esittivät huomautuksia Euroopan komission päätöksestä pitää voimassa polkumyyntitullit Kiinasta peräisin olevien alumiinifoliorullien tuonnissa ja totesivat, että toimenpiteiden jatkaminen ylläpitää tervettä kilpailua, estää markkinoiden vääristymisen ja tukee unionin tuottajien elpymisen ja kestävyyden jatkumista. Komissio otti huomautuksen tarkoin huomioon.

7.   POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(186)

Polkumyynnin jatkumista ja toistumista, vahingon toistumista ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella Kiinasta peräisin olevien alumiinifoliorullien tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(187)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 5 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka mukana ei ole tällaista laskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(188)

Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja ja poikkeuksia tuontiin, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 5 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alhaisemman tullin soveltaminen tai tullista vapauttaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(189)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin määrän kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa tarvetta poistaa yksilölliset tullit ja ottaa käyttöön maan laajuinen tulli.

(190)

Tässä asetuksessa määritettyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan yksinomaan Kiinasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(191)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (34). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(192)

Viejät ja tuottajat, jotka eivät vieneet tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sen ajanjakson aikana, jota käytettiin niiden vientiin tällä hetkellä sovellettavan tullin tason vahvistamiseen, voivat pyytää komissiolta, että niihin sovelletaan yhteistyössä toimineisiin, otoksen ulkopuolisiin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia. Komission olisi hyväksyttävä tällainen pyyntö edellyttäen, että jäljempänä esitetyt kolme edellytystä täyttyvät. Uuden vientiä harjoittavan tuottajan olisi osoitettava, että i) se ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sen ajanjakson aikana, jota käytettiin kyseisen tuottajan vientiin sovellettavan tullin tason vahvistamiseen, ii) se ei ole etuyhteydessä tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin kyseisenä ajanjaksona vieneeseen yritykseen, johon sovelletaan siten polkumyyntitulleja, ja iii) se on vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite suuren tuotemäärän viemiseksi unioniin tutkimusajanjakson jälkeen.

(193)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 (35) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(194)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia alumiinifoliorullia, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7607 11 11 ja ex 7607 19 10 (Taric-koodit 7607 11 11 11, 7607 11 11 19, 7607 19 10 11 ja 7607 19 10 19).

2.   Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat lopulliset polkumyyntitullit ovat seuraavien yritysten tuottaman 1 kohdassa kuvatun tuotteen osalta seuraavat:

Yritys

Tulli (%)

Taric-lisäkoodi

CeDo (Shanghai) Ltd, Shanghai

14,2

B299

Ningbo Times Aluminium Foil Technology Co. Ltd, Ningbo

15,6

B300

Ningbo Favored Commodity Co. Ltd, Yuyao City

14,6

B301

Able Packaging Co. Ltd, Shanghai

14,6

B302

Guangzhou Chuanlong Aluminium Foil Product Co. Ltd, Guangzhou

14,6

B303

Ningbo Ashburn Aluminium Foil Products Co. Ltd, Yuyao City

14,6

B304

Shanghai Blue Diamond Aluminium Foil Manufacturing Co. Ltd, Shanghai

14,6

B305

Weifang Quanxin Aluminium Foil Co. Ltd, Linqu

14,6

B306

Zhengzhou Zhuoshi Tech Co. Ltd, Zhengzhou City

14,6

B307

Zhuozhou Haoyuan Foil Industry Co. Ltd, Zhouzhou City

14,6

B308

Zibo Hengzhou Aluminium Plastic Packing Material Co. Ltd, Zibo

14,6

B309

Yuyao Caelurn Aluminium Foil Products Co. Ltd, Yuyao

14,6

B310

Kaikki muut yritykset

35,6

B999

3.   Laajennetaan 2 kohdassa esitetty, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin sovellettava lopullinen 35,6 prosentin polkumyyntitulli koskemaan samojen tiettyjen Thaimaasta lähetettyjen alumiinifoliorullien tuontia, riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Thaimaa (Taric-koodit 7607 11 11 11 ja 7607 19 10 11).

4.   Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen ja vapautukset 3 kohdassa mainituista toimenpiteiden kiertämistä koskevien tutkimusten jälkeisistä toimenpiteiden laajennuksista edellyttävät, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn (tarkastelun kohteena oleva tuote) (määrä) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), [asianomainen maa]. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Ennen tällaisen kauppalaskun esittämistä asianomaiseen yritykseen sovelletaan ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

5.   Edellä olevaa 1 artiklan 2 kohtaa voidaan muuttaa lisäämällä siihen uusia Kiinan kansantasavallassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia ja soveltamalla niihin asianmukaista painotettua keskimääräistä polkumyyntitullia, jota sovelletaan yhteistyössä toimineisiin mutta otoksen ulkopuolisiin yrityksiin. Uuden vientiä harjoittavan tuottajan on esitettävä näyttöä siitä, että

a)

se ei vienyt 1 artiklan 1 kohdassa kuvattuja tuotteita, jotka ovat peräisin Kiinan kansantasavallasta, 1 päivän lokakuuta 2010 ja 30 päivän syyskuuta 2011 välisenä aikana, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimusajanjakso’,

b)

se ei ole etuyhteydessä viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan tällä asetuksella säädettyjä toimenpiteitä ja joka on toiminut tai olisi voinut toimia yhteistyössä tutkimuksessa, johon tullin käyttöön ottaminen perustuu, sekä

c)

joko se on tosiasiallisesti vienyt Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite merkittävän tuotemäärän viemiseksi unioniin alkuperäisen tutkimusajanjakson päättymisen jälkeen.

6.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 6 päivänä elokuuta 2025.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)   EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/1036/oj.

(2)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 217/2013, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2013, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien alumiinifoliorullien tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 69, 13.3.2013, s. 11, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2013/217/oj).

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/915, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2019, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen alumiinifoliorullien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 146, 5.6.2019, s. 63, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2019/915/oj).

(4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/1475, annettu 14 päivänä syyskuuta 2021, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen alumiinifoliorullien tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/915 käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentamisesta koskemaan tiettyjen alumiinifoliorullien tuontia Thaimaasta riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Thaimaa (EUVL L 325, 15.9.2021, s. 24, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2021/1475/oj).

(5)   EUVL C 317, 7.9.2023, s. 6.

(6)  Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen alumiinifoliorullien tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL C, C/2024/3498, 3.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/3498/oj).

(7)   https://tron.trade.ec.europa.eu/investigations/case-view?caseId=2731.

(8)   https://connect.ihsmarkit.com/gta/home/.

(9)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/2661, annettu 14 päivänä lokakuuta 2024, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien alumiinisten säteilylämmittimien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L, 2024/2661, 15.10.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2024/2661/oj); komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/112, annettu 18 päivänä tammikuuta 2023, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen alumiinipyörien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 18, 19.1.2023, s. 66, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2023/112/oj).

(10)  Täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/2661, 3.3 jakso ja täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/112, 3.3.1 jakso.

(11)  Täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/2661, johdanto-osan 45–52 kappale ja täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/112, johdanto-osan 45 kappale.

(12)  Täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/2661, johdanto-osan 53–55 kappale ja täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/112, johdanto-osan 46–50 kappale.

(13)  Täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/2661, johdanto-osan 56–63 kappale ja täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/112, johdanto-osan 51–63 kappale.

(14)  Täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/2661, johdanto-osan 64 kappale ja täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/112, johdanto-osan 64 kappale.

(15)  Täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/2661, johdanto-osan 65 kappale ja täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/112, johdanto-osan 65 kappale.

(16)  Täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/2661, johdanto-osan 66 kappale ja täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/112, johdanto-osan 66 kappale.

(17)  Täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/915, 3.3.1 jakso.

(18)  Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the purposes of Trade Defence Investigations”, 10.4.2024 (SWD(2024) 91 final).

(19)  World Bank Open Data – Upper Middle Income (https://data.worldbank.org/income-level/upper-middle-income).

(20)  Jos tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ei tuoteta missään maassa, jolla on vastaava kehitystaso, voidaan ottaa huomioon sellaisen tuotteen tuotanto, joka kuuluu tarkastelun kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan ja/tai samalle sektorille.

(21)   http://www.gtis.com/gta/secure/default.cfm.

(22)   https://data.tuik.gov.tr/Bulten/Index?p=Labour-Cost-Statistics-2022-49571.

(23)   https://data.tuik.gov.tr/Bulten/Index?p=Electricity-and-Natural-Gas-Prices-Period-I:-January-June,-2022-45567&dil=2#:~:text = TURKSTAT%20Corporate&text = In%20the%.

(24)   https://data.tuik.gov.tr/Bulten/Index?p=Labour-Cost-Statistics-2022-49571.

(25)   https://data.tuik.gov.tr/Bulten/Index?p=Electricity-and-Natural-Gas-Prices-Period-I:-January-June,-2022 45567&dil = 2#:~:text = TURKSTAT%20Corporate&text = In%20the%.

(26)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/755, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2015/755/oj). Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaan näiden maiden kotimarkkinahintoja ei voida käyttää normaaliarvon määrittämiseen.

(27)  Kokoaikatyössä.

(28)   https://data.tuik.gov.tr/Bulten/Index?p=Labour-Cost-Statistics-2022-49571.

(29)   https://data.tuik.gov.tr/Bulten/Index?p=Electricity-and-Natural-Gas-Prices-Period-I:-January-June,-2022-45567&dil=2#:~:text = TURKSTAT%20Corporate&text = In%20the%.

(30)  Saatavilla osoitteessa https://orbis.bvdinfo.com/.

(31)   Tietokanta – Eurostat.

(32)   https://news.metal.com/newscontent/103232729/India-Imposes-Provisional-Anti-Dumping-Duty-on-Chinese-Aluminum-Foil-Imports?utm_source=chatgpt.com (sivustolla käyty 23.4.2025).

(33)   https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32021R1475&from=FI.

(34)  European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate G, Rue de la Loi 170, 1040 Brussels, Belgium.

(35)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2024/2509, annettu 23 päivänä syyskuuta 2024, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (EUVL L, 2024/2509, 26.9.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/2509/oj).


ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2025/1720/oj

ISSN 1977-0812 (electronic edition)