EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 4.7.2025
COM(2025) 410 final
2025/0206(BUD)
LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2
VARAINHOITOVUODEN 2025 YLEISEEN TALOUSARVIOON
Tulojen tarkistaminen (omat varat) ja menoja koskevat mukautukset
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 4.7.2025
COM(2025) 410 final
2025/0206(BUD)
LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2
VARAINHOITOVUODEN 2025 YLEISEEN TALOUSARVIOON
Tulojen tarkistaminen (omat varat) ja menoja koskevat mukautukset
Euroopan komissio ottaa huomioon
‒Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 314 artiklan yhdessä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan kanssa,
‒Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 14 päivänä joulukuuta 2020 annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 1 , joka tuli voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2021,
‒unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (uudelleenlaadittu) 23 päivänä syyskuuta 2024 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 2 ja erityisesti sen 44 artiklan,
‒Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2025, sellaisena kuin se hyväksyttiin 27 päivänä marraskuuta 2024 3 ,
‒huhtikuun 9 päivänä 2025 hyväksytyn lisätalousarvioesityksen nro 1/2025 4 ,
ja esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle lisätalousarvioesityksen nro 2 vuoden 2025 talousarvioon.
MUUTOKSET PÄÄLUOKITTAISEEN TULO- JA MENOTAULUKKOON
Muutokset yleiseen tulotaulukkoon ja pääluokkaan III ovat saatavilla EUR-Lexissä ( https://eur-lex.europa.eu/budget/www/index-fi.htm ).
Sisällysluettelo
1. Johdanto
2. Tulojen tarkistaminen
2.1. Lisätalousarvioesityksen nro 2/2025 kokonaisvaikutus omien varojen jäsenvaltiokohtaisten rahoitusosuuksien jakautumiseen
2.2. Perinteisistä omista varoista sekä muovipakkausjätteeseen perustuvien maksujen ja alv- ja BKTL-maksujen määräytymisperusteista laadittujen ennakkoarvioiden tarkistaminen
2.3. Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus
2.4. Sakot ja uhkasakot
2.5. Vaikutus BKTL-perusteisten omien varojen maksuosuuteen vuonna 2025
3. Menopuolen tarkistaminen
3.1. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) vahvistaminen
3.2. Ohjelmien maksusitoumusmäärärahojen mukauttaminen otsakkeissa 1, 3 ja 4
3.3. Talous- ja rahaliittoa koskevan budjettikohdan vahvistaminen
3.4. Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomainen (AMLA)
4. Rahoitus
5. Tiivistelmätaulukko monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain
PERUSTELUT
1. Johdanto
Lisätalousarvioesityksessä (LTE) nro 2 varainhoitovuoden 2025 talousarvioon päivitetään sekä talousarvion tulo- että menopuolta. Tarkistuksessa otetaan tulopuolen osalta huomioon viimeisin kehitys, joka koskee seuraavia:
‒omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean 26 päivänä toukokuuta 2025 hyväksymät tarkistetut arviot vuoden 2025 talousarvion omista varoista. Tarkistus esitetään yleensä pian omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokouksen jälkeen, sillä jäsenvaltiot odottavat, että neuvoa-antavan komitean päivitetyt ennakkoarviot otetaan talousarvioon mahdollisimman pian;
‒muut tulot, kuten sakot ja Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus.
Menopuolen osalta lisätalousarvioesityksessä nro 2/2025
‒lisätään Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) maksumäärärahoja maksutarpeiden kasvettua arvioitua nopeammin. Tämä johtuu siitä, että jäsenvaltiot ovat pyrkineet nopeuttamaan vuosia 2023–2027 koskevien YMP:n strategiasuunnitelmiensa täytäntöönpanoa ja samanaikaisesti saattaneet päätökseen edellisen ohjelmakauden (2014–2022) ohjelmia;
‒lisätään Tulli-ohjelman maksusitoumusmäärärahoja otsakkeessa 1, jotta voidaan tukea keskitettyjä tullijärjestelmiä koskevien uusien poliittisten aloitteiden täytäntöönpanoa, sekä lisätään otsakkeessa 3 hiilirajamekanismin maksusitoumusmäärärahoja, jotka liittyvät tietotekniikkainvestointeihin komission helmikuussa 2025 ehdottamien yksinkertaistamistoimenpiteiden 5 toteuttamiseksi. Nämä lisäykset kompensoidaan vähentämällä vastaavasti tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen maksusitoumusmäärärahoja otsakkeessa 4;
‒lisätään talous- ja rahaliittoa koskevan budjettikohdan maksusitoumus- ja maksumäärärahoja Bulgarian euroalueeseen liittymisen valmistelua koskevien lisätarpeiden vuoksi, jotta voidaan osallistua euroon liittyvien viestintätoimien rahoittamiseen Bulgariassa;
‒aikaistetaan rahanpesuntorjuntaviranomaisen (AMLA) henkilöstötaulukkoon sisältyviä virkoja/toimia vuodelta 2026 vuodelle 2025, jotta vasta perustettu virasto voi aloittaa henkilöstön rekrytoinnin ilman, että tällä on vaikutusta EU:n talousarviosta maksettavaan rahoitusosuuteen.
Lisätalousarvioesityksen nro 2/2025 nettovaikutus menoihin on yhteensä 3,3 miljoonan euron lisäys maksusitoumusmäärärahoihin ja 3,5 miljardin euron lisäys maksumäärärahoihin.
2. Tulojen tarkistaminen
2.1. Lisätalousarvioesityksen nro 2/2025 kokonaisvaikutus omien varojen jäsenvaltiokohtaisten rahoitusosuuksien jakautumiseen
Vuotta 2025 koskevat tarkistetut ennakkoarviot vahvistettiin omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean 194. kokouksessa 26 päivänä toukokuuta 2025. Talousarvion tulopuolta on mukautettava, jotta perinteisiä omia varoja sekä arvonlisäveroon (alv), kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuvia omia varoja koskevat arviot voidaan saattaa ajan tasalle kevään talousennusteen pohjalta (ks. 2.2 kohta).
Lisäksi muiden tulojen määrää päivitetään siten, että siinä otetaan huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan tarkistettu rahoitusosuus ja lopullisesti maksetut sakot ja uhkasakot 1 päivästä tammikuuta 2025 lähtien (ks. 2.3 ja 2.4 kohta).
Tässä lisätalousarvioesityksessä esitettyjen tuloja koskevien mukautusten kokonaisvaikutus esitetään seuraavassa yhteenvetotaulukossa. Taulukossa esitetään lisäksi omien varojen jäsenvaltiokohtaiset rahoitusosuudet sellaisina kuin ne on otettu alun perin hyväksyttyyn vuoden 2025 talousarvioon, sisällytetty lisätalousarvioesitykseen nro 1/2025 ja otettu tähän lisätalousarvioesitykseen nro 2/2025.
Omien varojen kokonaisrahoitusosuuksien jakautuminen jäsenvaltioittain (milj. euroa)
|
|
Talousarvio 2025 |
LTE nro 1/2025 |
LTE nro 2/2025 |
|
|
(1) |
(2) |
(3) |
|
BE |
6 890,9 |
6 844,4 |
7 125,2 |
|
BG |
929,8 |
922,4 |
977,8 |
|
CZ |
2 753,6 |
2 731,0 |
2 732,3 |
|
DK |
2 961,0 |
2 930,5 |
3 103,5 |
|
DE |
33 695,7 |
33 362,2 |
33 605,4 |
|
EE |
348,5 |
345,6 |
352,2 |
|
IE |
3 605,0 |
3 573,7 |
3 435,8 |
|
EL |
2 075,6 |
2 058,1 |
2 169,4 |
|
ES |
14 183,6 |
14 066,9 |
14 990,3 |
|
FR |
25 787,2 |
25 563,9 |
25 712,1 |
|
HR |
740,5 |
734,1 |
783,8 |
|
IT |
19 039,8 |
18 877,7 |
19 233,6 |
|
CY |
273,9 |
271,7 |
292,2 |
|
LV |
381,8 |
378,5 |
367,5 |
|
LT |
685,0 |
679,3 |
718,5 |
|
LU |
447,0 |
442,8 |
461,0 |
|
HU |
2 006,0 |
1 990,2 |
1 904,2 |
|
MT |
179,5 |
178,1 |
185,4 |
|
NL |
9 243,1 |
9 161,7 |
9 664,6 |
|
AT |
3 500,9 |
3 463,1 |
3 361,3 |
|
PL |
7 952,6 |
7 888,6 |
8 045,7 |
|
PT |
2 514,1 |
2 493,3 |
2 649,1 |
|
RO |
3 117,1 |
3 089,9 |
3 182,4 |
|
SI |
689,0 |
683,9 |
705,8 |
|
SK |
1 094,9 |
1 085,0 |
1 210,2 |
|
FI |
2 352,6 |
2 331,1 |
2 330,6 |
|
SE |
3 712,2 |
3 668,8 |
3 768,5 |
|
EU |
151 160,9 |
149 816,3 |
153 068,4 |
2.2. Perinteisistä omista varoista sekä muovipakkausjätteeseen perustuvien maksujen ja alv- ja BKTL-maksujen määräytymisperusteista laadittujen ennakkoarvioiden tarkistaminen
Komissio ehdottaa varainhoitoasetuksen 6 44 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisesti talousarvion rahoituksen tarkistamista päivitettyjen talousennusteiden perusteella. Tuloja koskevat tarkistetut ennakkoarviot vahvistetaan vakiintuneen käytännön mukaisesti jäsenvaltioiden kanssa omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean ennustemenettelyssä.
Tarkistukset koskevat talousarvioon vuonna 2025 maksettavista perinteisistä omista varoista laadittua ennakkoarviota sekä kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvien maksujen ja alv- ja BKTL-maksujen vuoden 2025 määräytymisperusteista laadittuja ennakkoarvioita. Vuoden 2025 talousarvioon sisältyvä ennuste hyväksyttiin omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean 191. kokouksessa 23 päivänä toukokuuta 2024. Tässä lisätalousarvioesityksessä nro 2/2025 tehtävät tarkistukset perustuvat omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean 194. kokouksessa 26 päivänä toukokuuta 2025 hyväksyttyihin ennakkoarvioihin. Omia varoja koskevien ennakkoarvioiden tarkistamisella voidaan tarkentaa tuloja koskevia ennusteita ja näin myös jäsenvaltioille varainhoitovuoden aikana osoitettavia maksupyyntöjä.
Komission tuloennusteet perustuvat komission kevään 2025 talousennusteeseen 7 . EU:n talouden ennustetaan jatkavan maltillista kasvuaan tänä vuonna. Kasvun odotetaan piristyvän vuonna 2026 huolimatta lisääntyneestä maailmanpoliittisesta epävarmuudesta ja kaupan jännitteistä. Inflaatio hidastuu edelleen, ja sen odotetaan saavuttavan EKP:n asettaman 2 prosentin tavoitteen tänä vuonna. Riskit painottuvat edelleen heikkenemisen suuntaan, sillä maailmanlaajuiset jännitteet saattavat kärjistyä.
Kevään talousennusteen mukaan BKT kasvaa vuonna 2025 EU:ssa 1,1 prosenttia ja euroalueella 0,9 prosenttia. Kasvuvauhti on suurin piirtein sama kuin se oli vuonna 2024. Tämä merkitsee huomattavaa heikkenemistä syksyn 2024 talousennusteeseen verrattuna, mikä johtuu paljolti korkeampien tullien vaikutuksesta ja Yhdysvaltojen kauppapolitiikan äskettäisten äkillisten muutosten aiheuttamasta lisääntyneestä epävarmuudesta sekä siitä, että tullien lopullista rakennetta ei voida ennakoida. Näistä haasteista huolimatta EU:n BKT:n kasvun odotetaan kiihtyvän 1,5 prosenttiin vuonna 2026 kulutuksen jatkuvan kasvun ja investointien elpymisen tukemana.
Perinteisiä omia varoja koskeva ennuste perustuu komission kevään 2025 talousennusteessa esitettyyn EU:n ulkopuolelta tulevan tuonnin ennakoituun kehitykseen. Vuonna 2024 Kiinan odotettua voimakkaampi kasvu ja Yhdysvaltojen vahva kehitys nostivat reaalisen BKT:n (ilman EU:ta) kasvun 3,6 prosenttiin. Kasvun odotetaan kuitenkin hidastuvan. EU:n ulkopuolisen globaalin kasvun ennustetaan olevan 3,2 prosenttia sekä vuonna 2025 että vuonna 2026, kun syksyn ennuste oli 3,6 prosenttia. Vaikka kaupan kasvu pysyi vahvana vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä johtui luultavasti ostojen aikaistamisesta ennen tullien nousua, maailmankaupan (ilman EU:ta) odotetaan kasvavan ennustejaksolla selvästi maailmanlaajuista taloudellista toimeliaisuutta hitaammin.
Vuoden 2025 talousarvion perustana olevan taloudellisen skenaarion pohjalta on laadittu tuoreimmat arviot perinteisistä omista varoista ja muiden omien varojen arvioiduista määräytymisperusteista:
·Arvio vuonna 2025 kannettavista tullimaksuista, joista on vähennetty kantokuluina 25 prosenttia, on 20 878,6 miljoonaa euroa, joka on 1,0 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2025 talousarvioon otettu 21 082,0 miljoonan euron määrä. Komissio on verrannut omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean käyttämällä perinteisellä ennustemenetelmällä (EU:n ulkopuolelta peräisin olevan tuonnin ennakoidun kasvuvauhdin pohjalta) saatuja tuloksia tuloksiin, jotka on saatu ekstrapolointimenetelmällä (kerättyjä tullimaksuja koskevien tuoreimpien eli tammi–huhtikuulta 2025 peräisin olevien toteutumatietojen pohjalta). Viime vuosien tapaan komissio noudattaa varovaista lähestymistapaa, jotta voitaisiin varmistaa moitteeton varainhoito epävakaassa tilanteessa, johon liittyy suuria taloudellisia ja rahoitusta koskevia epävarmuustekijöitä. Sen vuoksi ehdotetaan, että vuoden 2025 perinteisiä omia varoja koskevan ennusteen tarkistamisessa käytetään perinteistä ennustemenetelmää. Tämän seurauksena tulot vähenevät hieman (0,2 miljardia euroa) vuoden 2025 hyväksyttyyn talousarvioon verrattuna.
·EU:n yhteenlasketun rajaamattoman alv-määräytymisperusteen arvioidaan nyt olevan yhteensä 7 987 388,2 miljoonaa euroa vuonna 2025. Summa on 2,3 prosenttia pienempi kuin toukokuussa 2024 vahvistettu, vuoden 2025 hyväksyttyyn talousarvioon otettu ennakkoarvio, joka oli 8 178 934,6 miljoonaa euroa. EU:n yhteenlasketun rajatun alv-määräytymisperusteen 8 arvioidaan nyt olevan yhteensä 7 938 170,6 miljoonaa euroa vuonna 2025. Summa on 2,4 prosenttia pienempi kuin toukokuussa 2024 vahvistettu ennakkoarvio, joka oli 8 131 540,0 miljoonaa euroa. Rajattuun alv-määräytymisperusteeseen perustuvat jäsenvaltioiden rahoitusosuudet esitetään tämän asiakirjan budjettiteknisen liitteen taulukoissa 2 ja 6.
·EU:n kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrän arvioidaan olevan 9 449 256,7 tonnia vuonna 2025. Määrä on 3,5 prosenttia pienempi kuin toukokuussa 2024 vahvistettu ennakkoarvio, joka oli 9 790 925,7 tonnia. Kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvat jäsenvaltioiden rahoitusosuudet esitetään tämän asiakirjan budjettiteknisen liitteen taulukoissa 3 ja 6.
·EU:n vuoden 2025 yhteenlasketun BKTL-määräytymisperusteen arvioidaan nyt olevan 18 544 533,7 miljoonaa euroa eli hieman (0,5 %) enemmän kuin toukokuussa 2024 laadittu ennakkoarvio (18 444 991,2 miljoonaa euroa).
Kansallisina valuuttoina olevat alv- ja BKTL-määräytymisperusteita koskevat ennakkoarviot on muunnettu euroiksi (euroalueen ulkopuolisten seitsemän jäsenvaltion osalta) 31 päivänä joulukuuta 2024 voimassa olleiden valuuttakurssien mukaisesti. Näin voidaan välttää vääristymät, sillä näitä samoja valuuttakursseja käytetään myös silloin, kun talousarvioon otetut omien varojen euromääräiset maksut muunnetaan kansallisina valuuttoina tuloutettaviksi maksuiksi neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 9 10 a artiklan 1 kohdan mukaisesti.
Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 2025 perinteisiä omia varoja, rajaamattomia alv-määräytymisperusteita, kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvien maksujen määräytymisperusteita sekä BKTL-määräytymisperusteita koskevat tarkistetut ennakkoarviot, jotka omia varoja käsittelevä neuvoa-antava komitea on hyväksynyt 194. kokouksessaan:
Tarkistetut ennakkoarviot vuoden 2025 perinteisistä omista varoista, alv- ja BKTL-määräytymisperusteista ja kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvien maksujen määräytymisperusteista
|
|
Tullimaksut
|
Rajaamattomat alv-määräytymisperusteet |
Muovipakkausjätteeseen perustuvat määräytymisperusteet |
BKTL-määräytymisperusteet |
Rajatut
|
|
miljoonaa euroa |
tonnia |
miljoonaa euroa |
|||
|
BE |
2 414,9 |
242 960,1 |
170 848,0 |
643 991,4 |
242 960,1 |
|
BG |
134,7 |
55 830,5 |
87 669,3 |
106 413,7 |
53 206,9 |
|
CZ |
346,7 |
133 413,7 |
141 805,8 |
318 930,8 |
133 413,7 |
|
DK |
392,5 |
153 370,4 |
168 243,8 |
430 779,0 |
153 370,4 |
|
DE |
3 961,5 |
1 860 530,2 |
1 560 637,0 |
4 564 313,5 |
1 860 530,2 |
|
EE |
33,3 |
21 581,6 |
23 346,4 |
40 726,9 |
20 363,5 |
|
IE |
436,2 |
139 643,2 |
245 358,6 |
399 384,3 |
139 643,2 |
|
EL |
282,8 |
108 367,1 |
177 245,2 |
243 316,8 |
108 367,1 |
|
ES |
1 980,1 |
758 468,3 |
1 187 191,7 |
1 662 759,2 |
758 468,3 |
|
FR |
1 970,5 |
1 399 344,8 |
1 744 099,3 |
3 039 807,3 |
1 399 344,8 |
|
HR |
68,0 |
54 205,2 |
57 002,4 |
91 450,9 |
45 725,5 |
|
IT |
2 226,0 |
953 830,8 |
1 180 664,8 |
2 242 071,3 |
953 830,8 |
|
CY |
46,0 |
24 125,5 |
13 643,4 |
31 904,7 |
15 952,4 |
|
LV |
44,5 |
20 350,5 |
27 823,9 |
41 144,8 |
20 350,5 |
|
LT |
91,1 |
34 633,3 |
60 831,5 |
81 046,3 |
34 633,3 |
|
LU |
15,2 |
46 632,5 |
13 786,3 |
58 199,2 |
29 099,6 |
|
HU |
227,7 |
79 312,.8 |
299 165,9 |
205 894.6 |
79 312,8 |
|
MT |
19,8 |
11 361,5 |
14 909,2 |
20 761,5 |
10 380,8 |
|
NL |
3 221,2 |
499 764,0 |
266 974,5 |
1 181 192,8 |
499 764,0 |
|
AT |
211,0 |
240 404,2 |
206 872,5 |
493 506,8 |
240 404,2 |
|
PL |
1 153,8 |
389 614,4 |
683 974,8 |
886 542,4 |
389 614,4 |
|
PT |
252,7 |
157 286,3 |
287 871,6 |
294 154,0 |
147 077,0 |
|
RO |
296,0 |
135 991,7 |
386 302,6 |
373 417,3 |
135 991,7 |
|
SI |
175,4 |
32 045,5 |
31 861,1 |
69 517,2 |
32 045,5 |
|
SK |
200,4 |
58 380,7 |
67 432,7 |
133 619,8 |
58 380,7 |
|
FI |
141,7 |
130 137,0 |
109 231,0 |
286 612,9 |
130 137,0 |
|
SE |
534,9 |
245 802,4 |
234 463,4 |
603 074,3 |
245 802,4 |
|
EU |
20 878,6 |
7 987 388,2 |
9 449 256,7 |
18 544 533,7 |
7 938 170,6 |
2.3. Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus
Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus lasketaan Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’erosopimus’ 11 , 148 artiklan mukaisesti, ja se kattaa Yhdistyneen kuningaskunnan osuuden sellaisista vuotta 2021 edeltävistä maksattamatta olevista sitoumuksista, jotka on määrä maksaa vuonna 2025, sekä Yhdistyneen kuningaskunnan osuuden unionin vastuista (kuten eläkkeistä), sakoista ja ehdollisista rahoitusvastuista. Yhdistyneen kuningaskunnan kokonaisrahoitusosuudessa otetaan lisäksi huomioon määrät, jotka on suoritettava Yhdistyneelle kuningaskunnalle vuotta 2021 edeltäviin varainhoitovuosiin liittyvien, omiin varoihin tehtyjen oikaisujen ja mukautusten perusteella.
Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus perustuu Yhdistyneen kuningaskunnan osuuteen 12 , joka lasketaan Yhdistyneen kuningaskunnan vuosina 2014–2020 käyttöön asettamien omien varojen ja kaikkien jäsenvaltioiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan kyseisenä ajanjaksona käyttöön asettamien omien varojen suhteena. Yhdistyneen kuningaskunnan osuutta mukautettiin vuonna 2022 erosopimuksen 139 artiklan mukaisesti. Yhdistyneen kuningaskunnan lopulliseksi osuudeksi on vahvistettu 12,431681219587700 prosenttia.
Seuraavassa taulukossa esitetään tarkistettu Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus vuoden 2025 talousarvioon. Se sisältää ne rahoitusosuuden osat, jotka Yhdistynyt kuningaskunta on jo maksanut tammi–toukokuussa 2025 osana syyskuun 2024 laskua, sekä huhtikuun 2025 laskuun sisältyvät osat ja arviot tällä hetkellä tiedossa olevista osista, jotka on tarkoitus sisällyttää syyskuun 2025 laskuun. Tarkistuksen tuloksena Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus on hieman pienempi kuin vuoden 2025 talousarvioon sisältyvä arvio. Tämä johtuu pääasiassa ehdollisten velkojen, nettomääräisten rahoitusoikaisujen ja sakkojen ilmoitetuista määristä. Lisätalousarvioesitykseen nro 2/2025 otetun Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuuden tarkistetun määrän laskennassa on otettu huomioon erosopimuksen 148 artiklassa vahvistetut maksujen suorittamisehdot.
Sen vuoksi ehdotetaan, että vuoden 2025 talousarvioon otettua arviota päivitetään vastaavasti. Kaiken kaikkiaan Yhdistyneen kuningaskunnan arvioitu rahoitusosuus vuoden 2025 talousarvioon pienenee näin ollen 25 miljoonalla eurolla. Tämä johtuu yleisten tulojen vähenemisestä 28 miljoonalla eurolla ja käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen 3 miljoonan euron kasvusta.
Tarkistettu Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus vuonna 2025 (euroa)
|
|
Erosopimuksen artikla |
2025 |
|
Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus 2025 yhteensä, josta: |
1 531 558 230 |
|
|
1. Vuotta 2021 edeltävät maksattamatta olevat sitoumukset (ml. nettomääräiset rahoitusoikaisut) - maksettava vuonna 2025 |
140 artikla |
1 962 577 295 |
|
2. Unionin vastuut/eläkkeet* |
142 artikla |
333 909 059 |
|
3. Omien varojen oikaisut ja mukautukset, joista: |
–112 481 913 |
|
|
3.1. Ylijäämä/alijäämä vuonna 2020 |
136 artiklan 3 kohdan a alakohta |
Ei sovelleta |
|
3.2. Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävän korjauksen tarkistukset (2018–2019) |
136 artikla |
– |
|
3.3. ALV & BKTL |
136 artikla |
–129 385 294 |
|
3.4. Perinteiset omat varat |
136 artikla, 140 artiklan 4 kohta |
16 903 381 |
|
4. Sakot |
141 artikla |
–430 713 697 |
|
5. Ehdolliset velat, joista: |
–179 528 681 |
|
|
5.1. Ulkoinen lainanantovaltuus, ESIR, EKKR, lainat (takuurahastot) |
143 artikla |
–190 618 069 |
|
5.2. Rahoitusvälineet |
144 artikla |
–57 908 118 |
|
5.3. Oikeustapaukset (ml. sakot) |
147 artikla |
68 997 506 |
|
6. EHTY:n nettovarallisuus |
145 artikla |
–36 874 795 |
|
7. EIR:n investoinnit |
146 artikla |
–6 648 463 |
|
8. Pääsy verkkoihin/järjestelmiin/tietokantoihin** |
34 artiklan 2 kohta, 50 ja 53 artikla, 62 artiklan 2 kohta, 63 artiklan 1 kohdan e alakohta, 63 artiklan 2 kohta, 99 artiklan 3 kohta, 100 artiklan 2 kohta |
1 319 424 |
|
* 306 miljoonaa euroa otetaan EU:n talousarvioon käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina. ** Otetaan EU:n talousarvioon käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina. |
||
2.4. Sakot ja uhkasakot
Tammikuun 1 päivästä lähtien maksettujen sakkojen ja uhkasakkojen osalta ehdotetaan, että vuoden 2025 talousarvioon otetaan seuraavat määrät:
a)kilpailun alalla määrätyt sakot – 409 miljoonaa euroa;
b)perussopimusten mukaisen velvollisuuden täyttämättä jättämisen toteamista koskevien Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioiden noudattamatta jättämisestä jäsenvaltioille määrätyt uhkasakot ja kiinteämääräiset hyvitykset – 36 miljoonaa euroa;
c)peruutettuihin tai pienennettyihin sakkoihin liittyvät negatiiviset tuotot – 54 miljoonaa euroa.
Vuoden 2025 talousarvioon alun perin otettuihin ennakkoarvioihin (101 miljoonaa euroa) ehdotetaan sen vuoksi 291 miljoonan euron lisäystä, jolloin kokonaismäärä on 392 miljoonaa euroa.
Seuraavassa taulukossa on yksityiskohtainen erittely tarkistuksesta.
|
(euroa) |
|||||||
|
Tulopuolen budjettikohta |
Nimi |
Talousarvio 2025 |
LTE nro 2/2025 |
Uusi määrä |
|||
|
4 2 0 |
Kilpailusääntöjen täytäntöönpanoon liittyvät sakot |
100 000 000 |
309 213 301 |
409 213 301 |
|||
|
4 2 1 |
Jäsenvaltioille määrätyt uhkasakot ja kiinteämääräiset hyvitykset |
p.m. |
35 915 569 |
35 915 569 |
|||
|
4 2 4 |
Sakkoihin ja uhkasakkoihin liittyvät korot |
1 000 000 |
–1 000 000 |
0 |
|||
|
4 2 5 |
Peruutettuihin tai pienennettyihin sakkoihin liittyvät korot, muut maksut ja negatiiviset tuotot |
p.m. |
–53 553 502 |
–53 553 502 |
|||
|
4 2 9 |
Muut sakot ja uhkasakot, joita ei sidota käyttötarkoitukseen |
p.m. |
0 |
0 |
|||
|
Yhteensä |
101 000 000 |
290 575 368 |
391 575 368 |
||||
2.5. Vaikutus BKTL-perusteisten omien varojen maksuosuuteen vuonna 2025
Kun otetaan huomioon perinteisiä omia varoja, alv-perusteisia omia varoja sekä kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvia omia varoja koskevat tarkistetut ennakkoarviot, omien varojen määrä lukuun ottamatta BKTL-perusteisia omia varoja väheni 1 056 848 116 eurolla. Kun otetaan huomioon muiden tulojen kasvu 262 916 406 eurolla (sakoista saatavien tulojen 291 miljoonan euron kasvun ja Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuuden 28 miljoonan euron vähenemisen yhteisvaikutus) ja maksumäärärahojen kasvaminen 3 515 000 500 eurolla, BKTL-maksuosuus kasvaa 4 308 932 210 eurolla verrattuna lisätalousarvioesitykseen nro 1/2025.
Jotta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 310 artiklan 1 kohdassa vahvistettua Euroopan unionin talousarvioon sovellettavaa tasapainoperiaatetta voitaisiin noudattaa, jäsenvaltioiden yhteenlaskettuun BKTL:oon sovellettava yhdenmukainen kerroin on laskettava uudelleen siten, että laskentaperusteeksi otetaan kaikki muut tulot.
Seuraavassa on esitetty BKTL-perusteisten omien varojen yhdenmukainen kerroin uudelleen laskettuna:
yhdenmukainen kerroin, jota sovelletaan 1 prosenttiin BKTL:sta = (menot yhteensä – muut tulot – perinteisten omien varojen yhteenlaskettu nettomäärä – alv-perusteiset omat varat – kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvat omat varat) / 1 prosentti BKTL:sta
Yhdenmukainen kerroin:
= (158 724 322 482 – 5 655 892 524 – 20 878 600 000 – 23 814 511 650 – 6 848 152 160) / 185 445 337 000
= 0,547477589840935
Seuraavassa taulukossa on esitetty BKTL-perusteisten omien varojen tarkistetut määrät, jotka saadaan soveltamalla edellä määritettyä uutta yhdenmukaista kerrointa:
Varainhoitovuosi 2025 (euroa)
|
Jäsenvaltio |
1 % LTE:n nro 1/2025 mukaisesta BKTL-määräytymisperusteesta |
BKTL-perusteisten omien varojen yhdenmukainen kerroin (%) LTE:n nro 1/2025 mukaan |
1 % BKTL-määräytymisperusteesta (omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean arvio) |
BKTL-perusteisten omien varojen yhdenmukainen kerroin (%) LTE:n nro 2/2025 mukaan |
BKTL:n ero |
|
|
(1) |
(2) |
(3) |
(4) |
(5) = (3 x 4) - (1 x 2) |
||
|
BE |
6 373 532 000 |
|
6 439 914 000 |
|
166 403 524 |
|
|
BG |
1 016 864 000 |
|
1 064 137 000 |
|
46 631 445 |
|
|
CZ |
3 105 884 000 |
|
3 189 308 000 |
|
109 052 692 |
|
|
DK |
4 183 696 000 |
|
4 307 790 000 |
|
153 312 873 |
|
|
DE |
45 754 657 000 |
|
45 643 135 000 |
|
872 632 197 |
|
|
EE |
402 230 000 |
|
407 269 000 |
|
10 966 808 |
|
|
IE |
4 305 400 000 |
|
3 993 843 000 |
|
–82 712 746 |
|
|
EL |
2 396 683 000 |
|
2 433 168 000 |
|
68 882 400 |
|
|
ES |
16 010 458 000 |
|
16 627 592 000 |
|
664 582 901 |
|
|
FR |
30 632 824 000 |
|
30 398 073 000 |
|
496 584 855 |
|
|
HR |
879 236 000 |
|
914 509 000 |
|
37 253 221 |
|
|
IT |
22 236 829 000 |
|
22 420 713 000 |
|
554 446 075 |
|
|
CY |
303 168 000 |
|
319 047 000 |
|
14 879 966 |
|
|
LV |
441 106 000 |
0,5270712 |
411 448 000 |
0,5474776 |
–7 235 704 |
|
|
LT |
773 462 000 |
|
810 463 000 |
|
36 040 796 |
|
|
LU |
573 891 000 |
|
581 992 000 |
|
16 146 167 |
|
|
HU |
2 169 944 000 |
|
2 058 946 000 |
|
–16 488 164 |
|
|
MT |
201 752 000 |
|
207 615 000 |
|
7 326 894 |
|
|
NL |
11 174 919 000 |
|
11 811 928 000 |
|
576 788 058 |
|
|
AT |
5 186 936 000 |
|
4 935 068 000 |
|
–32 045 377 |
|
|
PL |
8 789 073 000 |
|
8 865 424 000 |
|
221 153 831 |
|
|
PT |
2 849 768 000 |
|
2 941 540 000 |
|
108 396 629 |
|
|
RO |
3 734 533 000 |
|
3 734 173 000 |
|
76 011 295 |
|
|
SI |
696 184 000 |
|
695 172 000 |
|
13 652 564 |
|
|
SK |
1 351 469 000 |
|
1 336 198 000 |
|
19 218 092 |
|
|
FI |
2 942 462 000 |
|
2 866 129 000 |
|
18 254 460 |
|
|
SE |
5 962 952 000 |
|
6 030 743 000 |
|
158 796 458 |
|
|
Yhteensä |
184 449 912 000 |
|
185 445 337 000 |
|
4 308 932 210 |
3. Menopuolen tarkistaminen
3.1. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) vahvistaminen
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa (maaseuturahaston) varten vuoden 2025 talousarvioon alun perin otetut maksumäärärahat perustuivat varovaisiin oletuksiin, jotka vastasivat ohjelmien alikäyttöä aiempina vuosina. Tähän mennessä saatujen menoilmoitusten ja jäsenvaltioiden tammikuun 2025 lopussa toimittamien viimeisimpien ennusteiden perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että maksumäärärahoja tarvitaan vuoden lopussa lisää vielä 3,5 miljardia euroa.
Vuosia 2023–2027 koskevien YMP:n strategiasuunnitelmien täytäntöönpano on nopeutumassa, mikä kompensoi määrärahojen alikäyttöä kuluvan ohjelmakauden ensimmäisinä vuosina. Komissio arvioi, että talousarviossa hyväksyttyjen määrärahojen lisäksi maksumäärärahoja tarvitaan vuonna 2025 lisää vielä 1,78 miljardia euroa.
Vastaavasti maaseuturahaston vuosien 2014–2022 ohjelmiin liittyviä menoilmoituksia on vuoden 2025 alkupuoliskolla toimitettu alun perin arvioitua nopeammin, ja vauhdin odotetaan jatkuvan koko vuoden ajan. Vuoden lopussa on odotettavissa 1,73 miljardin euron alijäämä. Tämä kehitys perustuu jäsenvaltioiden pyrkimyksiin maksimoida toteutus ja välttää sitoumusten vapauttaminen ennen ohjelmien päättämistä vuonna 2026.
Kokonaisvaikutus menoihin on seuraava:
|
(euroa) |
|||
|
Budjettikohta |
Nimi |
Maksusitoumusmäärärahat |
Maksumäärärahat |
|
Pääluokka III – Komissio |
|||
|
08 03 01 01 |
YMP:n strategiasuunnitelmien mukaiset maaseudun kehittämisen interventiotyypit |
0 |
1 784 000 000 |
|
08 03 01 02 |
Maaseudun kehittämisen interventiotyypit — kauden 2014–2022 ohjelmat |
0 |
1 730 000 000 |
|
Yhteensä |
0 |
3 514 000 000 |
|
Komissio seuraa edelleen määrärahojen toteutusta koko talousarvion osalta. Se aikoo kesän jälkeen arvioida koheesiorahastoja koskevia jäsenvaltioiden päivitettyjä ennusteita (jotka on toimitettava heinäkuun loppuun mennessä) ja talousarvion tosiasiallista toteutusta syyskuuhun mennessä osana kokonaismäärärahasiirtoa, jonka tarkoituksena on mukauttaa talousarviomäärärahat vastaamaan vuoden lopun päivitettyjä tarpeita kaikkien ohjelmien osalta.
3.2. Ohjelmien maksusitoumusmäärärahojen mukauttaminen otsakkeissa 1, 3 ja 4
Tulli-ohjelman maksusitoumusmäärärahoja on lisättävä 60 miljoonalla eurolla otsakkeessa 1, jotta voidaan toteuttaa uusia poliittisia aloitteita keskitettyjen tullijärjestelmien alalla, mukaan lukien sähköinen kaupankäynti ja tullidatakeskuksen valmistelu, sekä toteuttaa useita pienempiä aloitteita, jotka koskevat sähköisiä alkuperäselvityksiä, huumausaineiden lähtöaineiden digitalisointia, puolustustarvikkeiden liikkuvuutta, kulttuuriesineiden vientiä ja yhteisen verkoston nykyaikaistamista.
Lisäksi hiilirajamekanismin maksusitoumusmäärärahoihin on tehtävä 8,35 miljoonan euron lisäys otsakkeessa 3 sen seurauksena, että komissio on antanut hiilirajamekanismin yksinkertaistamista koskevan ehdotuksen 13 . Näin komissio voi rahoittaa tarvittavat toimenpiteet, jotta hiilirajamekanismin hallinnollisia vaatimuksia voidaan yksinkertaistaa ja järkeistää, mukaan lukien uusien tietoteknisten ratkaisujen kehittäminen, riskien vähentämis- ja seurantavalmiuksien parantaminen sekä petostentorjuntatoimenpiteiden täytäntöönpano. Lisäyksellä katetaan myös hiilirajamekanismin yksinkertaistamiseen liittyvien tiedotustoimien ja selvitysten kustannukset.
Nämä lisäykset kompensoidaan vähentämällä tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen maksusitoumusmäärärahoja otsakkeessa 4. Tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen kohdalla on havaittu mahdollisuus vähentää määrärahoja, sillä kansalliset hankintamenettelyt ovat viivästyneet ja asiaankuuluvien laitteiden osalta on esiintynyt toimitusvaikeuksista maailmanmarkkinoilla, mikä puolestaan on viivästyttänyt täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa.
Kokonaisvaikutus menoihin on seuraava:
|
(euroa) |
|||
|
Budjettikohta |
Nimi |
Maksusitoumusmäärärahat |
Maksumäärärahat |
|
Pääluokka III – Komissio |
|||
|
03 05 01 |
Tulliyhteistyö (Tulli-ohjelma) |
60 000 000 |
0 |
|
09 20 04 01 |
Hiilirajamekanismi |
8 350 000 |
0 |
|
11 03 01 |
Tullitarkastuslaitteiden rahoitusväline |
–68 350 000 |
0 |
|
Yhteensä |
0 |
0 |
|
3.3. Talous- ja rahaliittoa koskevan budjettikohdan vahvistaminen
Bulgaria on valmis ottamaan euron käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2026. Euroopan komissio julkaisi 4 päivänä kesäkuuta myönteisen lähentymiskertomuksen 14 , jossa vahvistetaan, että Bulgaria täyttää kaikki yhtenäisvaluutan käyttöönoton kriteerit. Tämän jälkeen Euroopan parlamentti antaa lausuntonsa 7 päivänä heinäkuuta ja Ecofin-neuvosto tekee lopullisen päätöksen 8 päivänä heinäkuuta. Jos päätös on myönteinen, tarvitaan viestintätoimia, jotta kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille voidaan antaa oikea-aikaisesti, kohdennetusti ja tiiviisti tietoa euroon siirtymisen käytännön näkökohdista ja sen käyttöönoton hyödyistä.
Aiempien euroon siirtymisten tapaan ja Euroopan komission ja Bulgarian tasavallan välillä 12 päivänä huhtikuuta 2024 allekirjoitetun viestintätoimien järjestämistä koskevan kumppanuussopimuksen mukaisesti komissio rahoittaa enintään 50 prosenttia Bulgarian viestintätoimista aiheutuvista kustannuksista. Kokonaiskustannukset ovat 1 euro asukasta kohti.
Budjettikohta 06 20 04 01 ”Talous- ja rahaliittoa sekä euroa koskeva koordinointi, valvonta ja tiedotus” rahoitetaan alaotsakkeesta 2 b (Palautumiskyky ja arvot). Tähän tarkoitukseen on käytettävissä vuosittain hyvin vähän määrärahoja, ja ne on jo osoitettu toistuviin toimiin koko euroalueella. Näiden uusien poikkeuksellisten menojen kattamiseksi tarvitaan 3,3 miljoonan euron lisäys maksusitoumusmäärärahoihin ja 1 miljoonan euron lisäys maksumäärärahoihin, jotta voidaan kattaa Bulgarialle vuonna 2025 suoritettavat ennakkomaksut.
Kokonaisvaikutus menoihin on seuraava:
|
(euroa) |
|||
|
Budjettikohta |
Nimi |
Maksusitoumusmäärärahat |
Maksumäärärahat |
|
Pääluokka III – Komissio |
|||
|
06 20 04 01 |
Talous- ja rahaliittoa sekä euroa koskeva koordinointi, valvonta ja tiedotus |
3 335 000 |
1 000 500 |
|
Yhteensä |
3 335 000 |
1 000 500 |
|
3.4. Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomainen (AMLA)
Rahanpesuntorjuntaviranomaisen (AMLA) 15 toiminta on käynnistysvaiheessa. Vaikka pitkään kestäneet neuvottelut viranomaisen perustamisesta Frankfurtiin ovat aiheuttaneet viivästyksiä verrattuna viranomaisen toiminnan käynnistymistä koskevaan alkuperäiseen aikatauluun, rahanpesuntorjuntaviranomaisen kehittäminen on edistynyt merkittävästi vuonna 2025. Rahanpesun torjunnan asiantuntijoina toimivien väliaikaisten toimihenkilöiden ensimmäinen ulkoinen rekrytointiprosessi käynnistyi tammikuussa 2025, ja äskettäin on laadittu 60 hakijaa käsittävä varallaololuettelo.
Jotta rahanpesuntorjuntaviranomainen voisi suorittaa sille perustamisasetuksessa säädetyt tehtävät viipymättä ja jotta voidaan varmistaa, että heinäkuulle 2026 asetettuja lakisääteisiä määräaikoja voidaan noudattaa, komissio ehdottaa, että rahanpesuntorjuntaviranomaiselle vuodeksi 2026 osoitetut 30 henkilöstötaulukkoon sisältyvää virkaa/toimea, joiden osalta viranomainen on jo laatinut varallaololuettelon soveltuvista hakijoista, otetaan etupainotteisesti käyttöön. Lisäksi ehdotetaan, että kaksi AST 3 -virkaa/toimea muutetaan AST 5 -viraksi/toimeksi.
Henkilöstötaulukon muutoksen ajankohdan ja rekrytointimenettelyn keston vuoksi (irtisanomisajat mukaan luettuina) rahanpesuntorjuntaviranomaisen määrärahatarpeet ovat vuonna 2025 hyvin vähäiset, ja näin ollen uudet virat/toimet voidaan rahoittaa EU:n talousarviosta vuodeksi 2025 jo osoitetun rahoitusosuuden puitteissa. Sen vuoksi tällä henkilöstön etupainotteisella rekrytoinnilla ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon. Lisäksi rahanpesuntorjuntaviranomaiselle EU:n talousarviosta vuonna 2026 maksettava rahoitusosuus säilyy ennallaan, koska vuodeksi 2026 jo pyydettyjen henkilöstötaulukkoon sisältyvien virkojen/toimien kokonaismäärä ei muutu ja henkilöstön palkkatarpeet voidaan kattaa suunnitellun, EU:n vuoden 2026 talousarviosta myönnettävän rahoitusosuuden puitteissa.
Tarkistettu henkilöstötaulukko on tämän asiakirjan budjettiteknisenä liitteenä.
4. Rahoitus
Lisätalousarvioesityksen nro 2/2025 nettovaikutus menoihin on yhteensä 3,3 miljoonan euron lisäys maksusitoumusmäärärahoihin ja 3 515,0 miljoonan euron lisäys maksumäärärahoihin. Talousarvion tulopuolta ehdotetaan mukautettavaksi tämän lisätalousarvioesityksen nro 2/2025 mukaisesti.
Koska alaotsakkeessa 2b ei ole jäljellä lainkaan liikkumavaraa eikä mahdollisuuksia kohdentaa määrärahoja uudelleen, komissio ehdottaa, että joustovälineestä otetaan asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 16 12 artiklan mukaisesti käyttöön 3,34 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina alaotsakkeeseen 2b talous- ja rahaliittoa koskevan budjettikohdan määrärahojen lisäämiseksi.
Joustovälineen käyttöönottoon vuosina 2022–2025 liittyviä maksumäärärahoja tarvitaan vuonna 2025 arviolta 1 399,81 miljoonaa euroa. Kyseisiin vuosiin liittyvien maksamattomien määrien arvioitu maksuaikataulu esitetään seuraavassa taulukossa:
|
Joustoväline – maksuprofiili (milj. euroa) |
|||||
|
Käyttöönottovuosi |
2025 |
2026 |
2027 |
Monivuotisen rahoituskehyksen jälkeen |
Yhteensä |
|
2022 |
36,7 |
0,0 |
0,0 |
0,0 |
36,7 |
|
2023 |
120,6 |
83,2 |
0,0 |
0,0 |
203,8 |
|
2024 |
107,6 |
83,7 |
46,3 |
0,0 |
237,5 |
|
2025 |
1 134,9 |
15,8 |
9,4 |
5,7 |
1 165,8 |
|
Yhteensä |
1 399,8 |
182,7 |
55,7 |
5,7 |
1 643,9 |
5. Tiivistelmätaulukko monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain
|
|
|
|
|
|
|
|
(euroa) |
|
|
|
Talousarvio 2025 (ml. LTE:n nro 1/2025) |
Lisätalousarvioesitys nro 2/2025 |
Talousarvio 2025 (ml. LTE:t nro 1–2/2025) |
|||||
|
MSM |
MM |
MSM |
MM |
MSM |
MM |
|||
|
1. |
Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous |
21 480 062 907 |
20 460 646 037 |
60 000 000 |
|
21 540 062 907 |
20 460 646 037 |
|
|
|
Enimmäismäärä |
21 596 000 000 |
|
|
|
21 596 000 000 |
|
|
|
|
Liikkumavara |
115 937 093 |
|
–60 000 000 |
|
55 937 093 |
|
|
|
2. |
Koheesio, palautumiskyky ja arvot |
77 980 175 680 |
44 445 178 937 |
3 335 000 |
1 000 500 |
77 983 510 680 |
44 446 179 437 |
|
|
|
Enimmäismäärä |
75 697 000 000 |
|
|
|
75 697 000 000 |
|
|
|
|
josta joustoväline |
1 141 593 584 |
|
3 335 000 |
1 144 928 584 |
|
||
|
|
josta Euroopan unionin elpymisväline |
1 141 582 096 |
|
|
|
1 141 582 096 |
|
|
|
|
Liikkumavara |
|
|
|
|
|
|
|
|
2a. |
Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio |
66 365 744 035 |
33 260 377 346 |
|
|
66 365 744 035 |
33 260 377 346 |
|
|
|
Enimmäismäärä |
66 361 000 000 |
|
|
|
66 361 000 000 |
|
|
|
|
josta joustoväline |
4 744 035 |
|
|
|
4 744 035 |
|
|
|
|
Liikkumavara |
|
|
|
|
|
|
|
|
2b. |
Palautumiskyky ja arvot |
11 614 431 645 |
11 184 801 591 |
3 335 000 |
1 000 500 |
11 617 766 645 |
11 185 802 091 |
|
|
|
Enimmäismäärä |
9 336 000 000 |
|
|
|
9 336 000 000 |
|
|
|
|
josta joustoväline |
1 136 849 549 |
|
3 335 000 |
1 140 184 549 |
|
||
|
|
josta Euroopan unionin elpymisväline |
1 141 582 096 |
|
|
|
1 141 582 096 |
|
|
|
|
Liikkumavara |
|
|
|
|
|
|
|
|
3. |
Luonnonvarat ja ympäristö |
56 731 317 594 |
52 091 510 102 |
8 350 000 |
3 514 000 000 |
56 739 667 594 |
55 605 510 102 |
|
|
|
Enimmäismäärä |
57 336 000 000 |
|
|
|
57 336 000 000 |
|
|
|
|
Liikkumavara |
604 682 406 |
|
–8 350 000 |
|
596 332 406 |
|
|
|
|
josta: Markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet |
39 975 892 542 |
40 030 717 961 |
|
|
39 975 892 542 |
40 030 717 961 |
|
|
|
Maataloustukirahaston alaenimmäismäärä |
41 646 000 000 |
|
|
|
41 646 000 000 |
|
|
|
|
Pyöristysero, jota ei oteta huomioon alaliikkumavaraa laskettaessa |
72 000 |
|
|
|
72 000 |
|
|
|
|
Maataloustukirahaston ja maaseuturahaston välillä siirretty nettomäärä |
-1 117 072 000 |
|
|
|
–1 117 072 000 |
|
|
|
|
Maataloustukirahaston menoihin käytettävissä oleva nettomäärä (alaenimmäismäärä, jossa on otettu huomioon maataloustukirahaston ja maaseuturahaston välillä siirretyt määrät) |
40 529 000 000 |
|
|
|
40 529 000 000 |
|
|
|
|
Maataloustukirahaston alaliikkumavara |
553 107 458 |
|
|
|
553 107 458 |
|
|
|
4. |
Muuttoliike ja rajaturvallisuus |
4 791 148 024 |
3 203 947 754 |
–68 350 000 |
|
4 722 798 024 |
3 203 947 754 |
|
|
|
Enimmäismäärä |
4 781 000 000 |
|
|
|
4 781 000 000 |
|
|
|
|
Liikkumavara |
79 851 976 |
|
68 350 000 |
|
148 201 976 |
|
|
|
5. |
Turvallisuus ja puolustus |
2 632 589 260 |
2 143 154 694 |
|
|
2 632 589 260 |
2 143 154 694 |
|
|
|
Enimmäismäärä |
2 617 000 000 |
|
|
|
2 617 000 000 |
|
|
|
|
josta joustoväline |
15 589 260 |
|
|
|
15 589 260 |
|
|
|
|
Liikkumavara |
|
|
|
|
|
|
|
|
6. |
Naapurialueet ja muu maailma |
16 308 245 797 |
14 426 257 975 |
|
|
16 308 245 797 |
14 426 257 975 |
|
|
|
Enimmäismäärä |
16 303 000 000 |
|
|
|
16 303 000 000 |
|
|
|
|
josta joustoväline |
5 245 797 |
|
|
|
5 245 797 |
|
|
|
|
josta yksi ainoa liikkumavaraväline (11 artiklan 1 kohdan a alakohta) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Liikkumavara |
|
|
|
|
|
|
|
|
7. |
EU:n yleinen hallinto |
12 845 030 641 |
12 845 030 641 |
|
|
12 845 030 641 |
12 845 030 641 |
|
|
|
Enimmäismäärä |
12 124 000 000 |
|
|
|
12 124 000 000 |
|
|
|
|
josta yksi ainoa liikkumavaraväline (11 artiklan 1 kohdan a alakohta) |
721 030 641 |
|
|
|
721 030 641 |
|
|
|
|
Liikkumavara |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
josta: Toimielinten hallintomenot |
9 720 485 985 |
9 720 485 985 |
|
|
9 720 485 985 |
9 720 485 985 |
|
|
|
Alaenimmäismäärä |
9 219 000 000 |
|
|
|
9 219 000 000 |
|
|
|
|
josta yksi ainoa liikkumavaraväline (11 artiklan 1 kohdan a alakohta) |
501 485 985 |
|
|
|
501 485 985 |
|
|
|
|
Alaliikkumavara |
|
|
|
|
|
|
|
|
Määrärahat otsakkeittain |
192 768 569 903 |
149 615 726 140 |
3 335 000 |
3 515 000 500 |
192 771 904 903 |
153 130 726 640 |
||
|
|
Enimmäismäärä |
190 544 000 000 |
175 378 000 000 |
|
|
190 544 000 000 |
175 378 000 000 |
|
|
|
josta joustoväline |
1 162 428 641 |
1 398 811 957 |
3 335 000 |
1 000 500 |
1 165 763 641 |
1 399 812 457 |
|
|
|
josta yksi ainoa liikkumavaraväline (11 artiklan 1 kohdan a alakohta) |
721 030 641 |
|
|
|
721 030 641 |
|
|
|
|
josta Euroopan unionin elpymisväline |
1 141 582 096 |
1 141 582 096 |
|
|
1 141 582 096 |
1 141 582 096 |
|
|
|
Liikkumavara |
800 471 475 |
28 302 667 913 |
|
–3 514 000 000 |
800 471 475 |
24 788 667 913 |
|
|
|
Temaattiset erityisrahoitusvälineet |
6 669 866 079 |
5 593 595 842 |
|
|
6 669 866 079 |
5 593 595 842 |
|
|
Määrärahat yhteensä |
199 438 435 982 |
155 209 321 982 |
3 335 000 |
3 515 000 500 |
199 441 770 982 |
158 724 322 482 |
||