Väliaikainen versio
JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
DEAN SPIELMANN
8 päivänä syyskuuta 2026(1)
Asia C-671/24 P
BAWAG P.S.K. Bank für Arbeit und Wirtschaft und Österreichische Postsparkasse AG
vastaan
yhteinen kriisinratkaisuneuvosto
Valitus – Talous- ja rahaliitto – Pankkiunioni – Luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten yhteinen kriisinratkaisumekanismi – Yhteinen kriisinratkaisurahasto – Vakausmaksukauden 2023 ennakollisten vakausmaksujen laskemista koskeva kriisinratkaisuneuvoston päätös – SEUT 264 artiklan toinen kohta – Kumoamisen ajallisten vaikutusten rajoittaminen
Johdanto
1. Tämä ratkaisuehdotus koskee BAWAG P.S.K. Bank für Arbeit und Wirtschaft und Österreichische Postsparkasse AG:n (jäljempänä BAWAG) valitusta Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen 6.8.2024 antaman määräyksen BAWAG PSK v. SRB (T-410/23, EU:T:2024:534, jäljempänä valituksenalainen määräys) kumoamiseksi.
2. Unionin yleinen tuomioistuin kumosi valituksenalaisella määräyksellä vakausmaksukaudella 2023 yhteiseen kriisinratkaisurahastoon (jäljempänä kriisinratkaisurahasto) suoritettavien ennakollisten vakausmaksujen laskemisesta 2.5.2023 tehdyn yhteisen kriisinratkaisuneuvoston (jäljempänä SRB tai kriisinratkaisuneuvosto) päätöksen SRB/ES/2023/23 (jäljempänä kriisinratkaisuneuvoston päätös 2023) siltä osin kuin se koskee BAWAG:tä, ja piti voimassa kyseisen päätöksen vaikutukset, kunnes on toteutettu kyseisen tuomion täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet, mikä on tehtävä kohtuullisessa ajassa, joka ei saa ylittää kuutta kuukautta siitä, kun kyseinen määräys on saanut lainvoiman.
3. Unionin tuomioistuinta pyydetään tässä asiassa määrittämään, voiko unionin yleinen tuomioistuin pätevästi pysyttää ajallisesti valituksenalaisen määräyksen vaikutukset.
Tosiseikat
4. Riita-asian tosiseikat on esitetty valituksenalaisten määräyksen 2–4 kohdassa ja ne esitetään seuraavassa.
5. BAWAG on itävaltalainen luottolaitos. Kriisinratkaisuneuvosto on ottanut huomioon asetuksen (EU) N:o 806/2014(2) 70 artiklan 2 kohdan ja vahvistanut päätöksellään 2023 vuodelle 2023 (jäljempänä vakausmaksukausi 2023) ennakolliset vakausmaksut, jotka mainitun asetuksen 2 artiklan luettuna yhdessä 67 artiklan 4 kohdan soveltamisalaan kuuluvien laitosten, muun muassa BAWAG:n, on suoritettava kriisinratkaisurahastoon.
6. Kriisinratkaisumekanismia koskevan asetuksen 3 artiklan 1 kohdan 3 alakohdassa tarkoitettu kansallinen kriisinratkaisuviranomainen velvoitti BAWAG:n perintäilmoituksella suorittamaan kriisinratkaisuneuvoston vakausmaksukaudelle 2023 vahvistaman ennakollisen vakausmaksun.
Asian käsittelyn vaiheet unionin yleisessä tuomioistuimessa ja valituksenalainen määräys
7. BAWAG jätti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 18.7.2023 kanteen, jossa vaadittiin, että unionin yleinen tuomioistuin kumoaa kriisinratkaisuneuvoston päätöksen 2023 SEUT 263 artiklan neljännen kohdan perusteella niiltä osin kuin se koskee kantajaa. BAWAG esitti kanteensa tueksi kahdeksan kanneperustetta.
8. Unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi valituksenalaisella määräyksellä BAWAG:n kanteen, jota unionin yleinen tuomioistuin piti tuomiossaan Dexia v. SRB (Ennakolliset vakausmaksut 2022)(3) tekemänsä päätöksen huomioon ottaen ilmeisen perusteltuna. Unionin yleinen tuomioistuin kumosi näin ollen kriisinratkaisuneuvoston päätöksen 2023 sillä perusteella, että päätös oli kriisinratkaisumekanismia koskevan asetuksen 70 artiklan 2 kohdan vastainen, koska vakausmaksukauden 2023 ennakollisten vakausmaksujen määrä ylitti 12,5 prosenttia tavoitetasosta.(4)
9. Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi kriisinratkaisuneuvoston pyynnön pysyttää sen päätöksen 2023 vaikutukset siltä osin, kuin ne koskevat BAWAG:tä, kunnes kriisinratkaisuneuvosto on toteuttanut tarvittavat toimenpiteet valituksenalaisen määräyksen täytäntöön panemiseksi, kuitenkin kohtuullisen ajan, joka ei saa ylittää kuutta kuukautta siitä, kun mainittu määräys saisi lainvoiman.(5)
Asian käsittelyn vaiheet unionin tuomioistuimessa ja asianosaisten vaatimukset
10. Unionin tuomioistuimelle tekemässään valituksessa BAWAG vaatii, että unionin tuomioistuin
– kumoaa valituksenalaisen määräyksen siltä osin kuin siitä huolimatta, että kriisinratkaisuneuvoston päätös 2023 kumotaan, siinä pysytetään kyseisen päätöksen vaikutukset voimassa, kunnes kriisinratkaisuneuvosto on kohtuullisessa ajassa, joka ei saa ylittää kuutta kuukautta ajankohdasta, jona kyseisestä määräyksestä tulee lainvoimainen, toteuttanut kyseisen määräyksen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet
– ratkaisee asian ja toteaa, että kriisinratkaisuneuvoston päätöksen 2023 vaikutuksia ei pysytetä voimassa BAWAG:tä koskevilta osin
– toissijaisesti pysyttää kriisinratkaisuneuvoston päätöksen 2023 vaikutukset voimassa ainoastaan siinä tapauksessa, että BAWAG:n on maksettava vakausmaksut kriisinratkaisumekanismia koskevan asetuksen 70 artiklan 2 kohdan mukaisen 12,5 prosentin ylärajan mukaisesti
– velvoittaa kriisinratkaisuneuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
11. Kriisinratkaisuneuvosto, jonka vaatimuksia tukevat Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti, vaatii, että unionin tuomioistuin
– hylkää valituksen
– velvoittaa BAWAG:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
12. Asianosaisten lausumat on kuultu 17.3.2026 pidetyssä istunnossa, joka oli yhteinen seuraaville asioille: C-454/24 P, C-529/24 P, C-536/24 P, C-537/24 P, C-585/24 P, C-671/24 P ja C-705/24 P.
Valituksen tarkastelu
Asianosaisten lausumat
13. BAWAG vetoaa valituksensa tueksi yhteen ainoaan valitusperusteeseen, joka perustuu siihen, että pysyttäessään kriisinratkaisuneuvoston päätöksen 2023 vaikutukset unionin yleinen tuomioistuin on rikkonut SEUT 264 artiklan toista kohtaa.
14. BAWAG väittää tässä yhteydessä, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön(6) mukaisesti toimen vaikutuksia ei voida pysyttää SEUT 264 artiklan toisen kohdan nojalla muutoin, kuin siinä tapauksessa, että sen kumoamisen välittömät vaikutukset aiheuttaisivat vakavia kielteisiä seurauksia ja että riidanalaisen toimen lainmukaisuutta ei riitauteta sen tarkoituksen tai sisällön perusteella vaan sen laatijan toimivallan puuttumiseen tai olennaisten menettelymääräysten rikkomiseen liittyvistä syistä.
15. Ensinnäkin valittajan mukaan kriisinratkaisumekanismia koskevan asetuksen 70 artiklan 2 kohdassa säädetyn 12,5 prosentin ylärajan väitetty rikkominen on pääasiaa koskeva valitusperuste, joka koskee kriisinratkaisuneuvoston päätöstä 2023, joten kyseisen päätöksen pysyttäminen ei ole unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö huomioon ottaen oikeutettua.
16. Toiseksi, päinvastoin kuin unionin yleinen tuomioistuin valituksenalaisen määräyksen 42 ja 43 kohdassa katsoo, jos kriisinratkaisuneuvoston päätös 2023 kumottaisiin välittömin vaikutuksin, kriisinratkaisurahastolta ei sen vaikutuksesta vietäisi rahaston tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavia varoja luottolaitoksille tehtävien palautusten takia, eikä se vaarantaisi rahoitusvakauden tavoitteen eikä talous- ja rahaliiton perustamista. Palautuksethan rajoittuisivat laitoksiin, jotka ovat nostaneet kriisinratkaisuneuvoston päätöstä 2023 koskevan kanteen.
17. Mikä tahansa muu ratkaisu kuin kriisinratkaisuneuvoston päätöksen 2023 kumoaminen välittömin vaikutuksin olisi valittajan mielestä kriisinratkaisumekanismia koskevan asetuksen 70 artiklan 2 kohdan hengen vastaista, sillä säännöksellä pyritään suojelemaan laitoksia liialliselta rahoitustaakalta alkuvaiheen jokaisena vuonna, ja näin niiltä vietäisiin tehokas oikeussuoja.
18. Lisäksi koska vakausmaksujen periminen määrällä, joka ylittää 12,5 prosenttia vuonna 2023 arvioidusta lopullisesta tavoitetasosta, on vailla oikeusperustaa, olisi valittajan mukaan virheellistä katsoa – kuten unionin yleinen tuomioistuin teki valituksenalaisen määräyksen 42 kohdassa –, että kriisinratkaisuneuvoston vuoden 2023 päätöksessä ei ole virhettä itse kyseessä olevien vakausmaksujen maksamista koskevan velvollisuuden osalta. Unionin yleinen tuomioistuin on samasta syystä ulottanut kriisinratkaisuneuvoston päätöksen 2023 vaikutusten pysyttämisen pitemmälle kuin suhteellisuusperiaate sallisi. Kriisinratkaisuneuvoston päätöksen 2023 vaikutusten pysyttämisen olisi pitänyt koskea enintään sitä osaa vakausmaksuista, joka ylittää mainitun ylärajan.
19. Kriisinratkaisuneuvosto korosti ensin, että jos unionin yleisen tuomioistuimen tuomio kumotaan sen asiassa C-705/24 P, SRB v. BAWAG P.S.K., tekemän valituksen seurauksena, BAWAG:n valitus menettää kohteensa, ja väitti sen jälkeen, että kriisinratkaisuneuvoston päätöksen 2023 vaikutusten ajallinen pysyttäminen on perusteltua ja SEUT 264 artiklan toisen kohdan mukaista. Tältä osin kriisinratkaisuneuvosto toteaa ensiksi, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä ei ole rajoitettu tapauksia, joissa kumotun toimen vaikutukset voidaan pysyttää, koskemaan ainoastaan sellaisia, joissa kumoaminen perustuu toimivallan puuttumiseen tai olennaisten menettelymääräysten rikkomiseen, vaan pysyttäminen sallitaan tapauksissa, joissa kumoaminen aiheuttaisi vakavia kielteisiä seurauksia asianomaisille henkilöille, mihin sisältyy myös aineelliseen lainvastaisuuteen perustuva kumoaminen.
20. Kriisinratkaisuneuvoston mukaan olisi lisäksi virhe katsoa, etteivät palautukset, joita kriisinratkaisuneuvoston päätöksen 2023 kumoaminen välittömin vaikutuksin, aiheuttaisi häiriöitä rahoitusvakauteen pankkiunionissa, jonka tärkeyden unionin tuomioistuin on jo tunnustanut.(7) Lopuksi kriisinratkaisuneuvosto totesi, ettei kyseisen päätöksen vaikutusten ajallinen pysyttäminen asettanut kyseenalaiseksi laitosten velvollisuutta maksaa vakausmaksuja vakausmaksukaudelta 2023 eikä kriisinratkaisuneuvoston velvollisuutta saavuttaa tavoitetaso alkuvaiheen päättyessä, ja se olisi välttämätöntä, jotta kriisinratkaisuneuvosto voi hyväksyä yhteisen kannan vakausmaksukausille 2022 ja 2023.
21. Euroopan parlamentti väittää lisäksi, että kun BAWAG on voittanut asiansa päävaatimukset ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, sillä ei olisi perusteita tehdä valituksenalaista määräystä koskevaa valitusta, joka olisi sen vuoksi jätettävä tutkimatta.
Arviointi
22. Totean alustavasti, että koska osaa BAWAG:n vaatimuksista ei ole unionin yleisessä tuomioistuimessa hyväksytty, sen on sallittua tehdä valitus, jonka tavoitteena on valituksenalaisen määräyksen osittainen kumoaminen, siltä osin kuin siinä pysytetään väliaikaisesti kriisinratkaisuneuvoston päätöksen 2023 vaikutukset, joten parlamentin väitteet tutkittavaksi ottamisen edellytysten puuttumisesta on hylättävä.
23. Palautan mieliin, että unionin tuomioistuin voi SEUT 264 artiklan toisen alakohdan mukaisesti todeta tarpeellisiksi katsomissaan tapauksissa, miltä osin mitättömäksi julistetun säädöksen vaikutuksia on pidettävä pysyvinä. Unionin tuomioistuin ottaa tämän artiklan suomia valtuuksia käyttäessään huomioon oikeusvarmuuden periaatteen noudattamisen sekä muut julkiset ja yksityiset edut.(8)
24. Unionin tuomioistuin katsoo todellakin vakiintuneessa oikeuskäytännössä, että oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä kumotun unionin toimen vaikutukset voidaan pysyttää erityisesti silloin, kun sen kumoamisen välittömät vaikutukset aiheuttaisivat vakavia kielteisiä seurauksia asianomaisille henkilöille ja kun riidanalaisen toimen lainmukaisuutta ei riitauteta sen tarkoituksen tai sisällön perusteella vaan sen laatijan toimivallan puuttumiseen tai olennaisten menettelymääräysten rikkomiseen liittyvistä syistä, joihin sisältyy erityisesti riitautetun toimen oikeusperustaan liittyvä virhe.(9) Korostan kuitenkin, samoin kuin julkisasiamies Tanchev erittäin perustellusti teki ratkaisuehdotuksessa komissio v. Ruotsi,(10) että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön lähempi tarkastelu paljastaa, että vaikka tätä seikkaa on voitu joissain tapauksissa,(11) mm. tuomiossa parlamentti ja komissio v. neuvosto ja tuomiossa Saksa v. parlamentti ja neuvosto, pitää esteenä, joka estää unionin tuomioistuinta määräämästä unionin toimen vaikutusten pitämisestä voimassa, niin toisissa tapauksissa,(12) kuten tuomiossa Espanja v. neuvosto ja tuomiossa Kadi ja Al Barakaat International Foundation v. neuvosto ja komissio, unionin tuomioistuin on kuitenkin pitänyt voimassa sellaisen unionin toimen vaikutukset, joka kumottiin sen aineelliseen laillisuuteen liittyvistä syistä. Päinvastoin kuin BAWAG väittää, tämä seikka ei siis muodosta edellytystä, joka on täytettävä kaikissa tapauksissa, vaan se riippuu pikemminkin jokaisesta erityistilanteesta.(13)
25. Jos nyt käsiteltävässä tapauksessa kriisinratkaisuneuvoston päätös 2023 kumottaisiin määräämättä sen vaikutusten voimassa pysyttämisestä siihen asti, kunnes se on korvattu uudella toimella, vaarannettaisiin euroalueen vakautta edistävän pankkiunionin olennaisen osan muodostavan kriisinratkaisumekanismia koskevan asetuksen täytäntöönpano.(14)
26. Yhtäältä ei nimittäin kyseenalaisteta kriisinratkaisumekanismia koskevan asetuksen 69 artiklan 1 kohtaan sisältyvää kriisinratkaisuneuvoston velvollisuutta varmistaa, että kriisinratkaisurahaston käytettävissä olevat varat ovat vähintään 1 prosentti kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa toimiluvan saaneiden kaikkien luottolaitosten suojattujen talletusten määrästä, eikä siitä seuraavaa asianomaisten luottolaitosten, kuten valittajan, velvollisuutta maksaa ennakolliset vakausmaksut kriisinratkaisumekanismia koskevan asetuksen 70 artiklan mukaisesti.
27. Toisaalta yhdyn unionin yleisen tuomioistuimen huoleen, kun se toteaa valituksenalaisen määräyksen 42 ja 43 kohdassa, että kyseisten vakausmaksujen välitön takaisinmaksu uhkaa viedä kriisinratkaisurahastolta rahoitusvarat, jotka voivat osoittautua tarpeellisiksi rahoitusvakauteen ja talous- ja rahaliiton luomiseen liittyvien kriisinratkaisurahaston tavoitteiden toteutumisen kannalta. Jos kriisinratkaisuneuvoston päätöksen 2023 vaikutuksia ei pysytetä, on mahdollista, että yhteisen kriisinratkaisumekanismin eheyttä heikennetään ja sen toimintaa häiritään siinä tapauksessa, että kriisinratkaisurahasto osallistuu rahoitukseen, ja vaarannetaan siten yleinen etu, joka saataisiin kriisinratkaisurahaston riittävistä rahoitusvalmiuksista. Tämä on mielestäni riittävä syy pysyttää kyseisen päätöksen vaikutus voimassa siihen saakka, kunnes se korvataan uudella toimella.
28. Lisäksi ja siltä osin kuin unionin tuomioistuin päättää hylätä valitukset asioissa C-454/24 P, C-529/24 P, C-536/24 P, C-537/24 P, C-585/24 P ja C-705/24 P, kuten ehdotan, kriisinratkaisuneuvoston päätöstä 2023 rasittaa vaadittujen vakausmaksujen määrään vaikuttavan aineellisen lainvastaisuuden lisäksi kriisinratkaisumekanismia koskevan asetuksen 70 artiklan 7 kohdan ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/81(15) lainvastaisuuteen liittyvät kumoamisperusteet. Kussakin näistä asioista kriisinratkaisuneuvosto voi siis tehdä uusia päätöksiä vasta uuden sääntelyn antamisen jälkeen. Koska tämä lainvastaisuus koskee ennakollisten vakausmaksujen mukautettua laskentamenetelmää, kriisinratkaisuneuvoston on tarvittaessa sovellettava uutta laskentamenetelmää, joten välittömästi ei voida määrittää vakausmaksujen tarkkaa määrää, jota asianomaisilta laitoksilta, joihin valittaja kuuluu, voidaan lopulta vakausmaksukausilta 2022 ja 2023 vaatia.
29. Tältä osin kriisinratkaisuneuvosto ja neuvosto, joita Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio tukivat, väittivät asioissa C-529/24 P, C-536/24 P, C-537/24 P, C-585/24 P ja C-705/24 P, että 30 kuukauden määräaika oli tarpeen kolmen menettelyn eli ensinnäkin yhteisestä kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 70 artiklan 7 kohdan perusteluja koskevan lainsäädäntömenettelyn, toiseksi uuden täytäntöönpanoasetuksen antamismenettelyn ja kolmanneksi menettelyn, jolla kriisinratkaisuneuvosto antaa uudet päätökset vakausmaksujen määrien määrittämiseksi.
30. Ehdotan näin ollen, että BAWAG:n ainoa valitusperuste hylätään ja, jotta vältetään mahdolliset katkokset vakausmaksujärjestelmän toiminnassa vakausmaksukausilla 2022 ja 2023, että unionin tuomioistuin pysyttää kriisinratkaisuneuvoston päätöksen 2023 vaikutukset BAWAG:tä koskevilta osin kohtuullisen ajan, joka ei saa ylittää 30:tä kuukautta asioissa C-454/24 P, C-529/24 P, C-536/24 P, C-537/24 P, C-585/24 P, C-671/24 P ja C-705/24 P annettavien tuomioiden julistamispäivästä, siihen asti, että saadaan voimaan kriisinratkaisuneuvoston uusi päätös, jossa vahvistetaan kyseisen laitoksen ennakolliset vakausmaksut kriisinratkaisurahastoon.
Oikeudenkäyntikulut
31. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella valitus on hylättävä. Näin ollen unionin tuomioistuin tekee työjärjestyksensä 184 artiklan 2 kohdan mukaisesti ratkaisun oikeudenkäyntikuluista.
32. Kyseisen työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohtaa sovelletaan työjärjestyksen 184 artiklan 1 kohdan nojalla valituksen käsittelyyn, ja sen mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska BAWAG on hävinnyt asian, se on velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan kriisinratkaisuneuvoston oikeudenkäyntikulut kriisinratkaisuneuvoston vaatimusten mukaisesti.
33. Kyseisen työjärjestyksen 140 artiklan 1 ja 3 kohtaa sovelletaan työjärjestyksen 184 artiklan 1 kohdan nojalla valituksen käsittelyyn, ja kyseisten määräysten mukaisesti asiassa väliintulijoina olleet toimielimet vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. Euroopan parlamentti ja neuvosto vastaavat siten omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Ratkaisuehdotus
34. Edellä esitettyjen näkökohtien perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin ratkaisee asian seuraavasti:
1) Valitus hylätään.
2) Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston päätöksen SRB/ES/2023/23 vaikutukset pysytetään voimassa siltä osin kuin kyseinen päätös koskee BAWAG P.S.K. Bank für Arbeit und Wirtschaft und Österreichische Postsparkasse AG:tä, kunnes päätöksen korvaava uusi toimi tulee voimaan ja viimeistään 30 kuukauden kuluessa asioissa C-454/24 P, C-529/24 P, C-536/24 P, C-537/24 P, C-585/24 P, C-671/24 P ja C-705/24 P annettujen tuomioiden julistamisesta.
3) BAWAG P.S.K. Bank für Arbeit und Wirtschaft und Österreichische Postsparkasse AG vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston oikeudenkäyntikulut.
4) Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
1 Alkuperäinen kieli: ranska.
2 Yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15.7.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EUVL 2014 L 225, s. 1; (jäljempänä kriisinratkaisumekanismia koskeva asetus).
3 Tuomio 10.4.2024 (T-411/22, EU:T:2024:216).
4 Valituksenalaisen määräyksen 26–37 kohta.
5 Valituksenalaisen määräyksen 38–45 kohta.
6 BAWAG viittaa tässä yhteydessä tuomioon 26.11.2014, parlamentti ja komissio v. neuvosto (C-103/12 ja C-165/12, EU:C:2014:2400, 92 kohta); tuomioon 1.12.2015, parlamentti v. neuvosto (C-124/13 ja C-125/13, EU:C:2015:790, 89 kohta; jäljempänä tuomio parlamentti v. neuvosto); tuomioon 7.9.2016, Saksa v. parlamentti ja neuvosto (C-113/14, EU:C:2016:635, 84 kohta); sekä tuomioon 15.7.2021, komissio v. Landesbank Baden-Württemberg ja SRB (C-584/20 P ja C-621/20 P, EU:C:2021:601, 175 kohta; jäljempänä tuomio komissio v. Landesbank Baden-Württemberg ja SRB).
7 Kriisinratkaisuneuvosto viittaa mm. tuomioon komissio v. Landesbank Baden-Württemberg ja SRB (177 kohta).
8 Ks. mm. tuomio 22.12.2008, Régie Networks (C-333/07, EU:C:2008:764, 122 kohta); tuomio 25.2.2021, komissio v. Ruotsi (C-389/19 P, EU:C:2021:131, 72 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen), ja tuomio 20.4.2023, parlamentti v. komissio (Luvan myöntäminen erityistä huolta aiheuttavalle aineelle) (C-144/21, EU:C:2023:302, 136 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
9 Ks. vastaavasti tuomio 26.11.2014, parlamentti ja komissio v. neuvosto (C-103/12 ja C-165/12, EU:C:2014:2400, 90 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen); tuomio parlamentti v. neuvosto (86 kohta) ja tuomio komissio v. Landesbank Baden-Württemberg ja SRB (175 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
10 C-389/19 P, EU:C:2020:874, 129 kohta.
11 Ks. tuomio parlamentti ja komissio v. neuvosto (89 kohta), ja tuomio 7.9.2016, Saksa v. parlamentti ja neuvosto (C-113/14, EU:C:2016:635, 84 kohta).
12 Ks. tuomio 7.9.2006, Espanja v. neuvosto (C-310/04, EU:C:2006:521, 138–141 kohta luettuna yhdessä 135–137 kohdan kanssa), ja tuomio 3.9.2008, Kadi ja Al Barakaat International Foundation v. neuvosto ja komissio (C-402/05 P ja C-415/05 P, EU:C:2008:461, 373–376 kohta luettuna yhdessä 333–372 kohdan kanssa).
13 Tuomiossa 25.2.2021, komissio v. Ruotsi (C-389/19 P, EU:C:2021:131), unionin tuomioistuin pysytti voimassa kyseessä olevan päätöksen vaikutukset ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan vakavan ja korjaamattoman vahingon riskin vuoksi, vaikka päätös oli kumottu sen aineelliseen lainmukaisuuteen liittyvien perusteiden vuoksi.
14 Ks. vastaavasti tuomio komissio v. Landesbank Baden-Württemberg ja SRB (177 kohta).
15 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014 yhdenmukaisista soveltamisedellytyksistä yhteiseen kriisinratkaisurahastoon suoritettavien ennakollisten vakausmaksujen osalta 19.12.2014 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EUVL 2015, L 15, s. 1).