|
20.1.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 21/9 |
Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)
(2021/C 21/08)
Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
YHTENÄISEN ASIAKIRJAN MUUTTAMISTA KOSKEVAN VAKIOMUUTOKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN
”CÔTES DU RHÔNE VILLAGES”
PDO-FR-A0664-AM05
Tiedonannon päivämäärä: 5.11.2020
HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT
1. Uuden täydentävän maantieteellisen nimityksen käyttöönotto
Suojatun alkuperänimityksen ”Côtes du Rhône Villages” tuote-eritelmän I luvun II kohtaa täydennetään lisäämällä siihen uusi täydentävä maantieteellinen nimitys ”Nyons”.
Tämä täydentävä maantieteellinen nimitys on vapaaehtoinen merkintä.
Tämä muutos vaikuttaa myös tuote-eritelmän III kohtaan (tuotteiden värit ja lajit) ja IV kohtaan (maantieteellinen alue).
Täydentävä maantieteellinen nimitys ”Nyons” lisätään yhtenäisen asiakirjan 9 kohtaan ”Olennaiset lisäedellytykset” merkintöihin liittyvänä täydentävänä määräyksenä.
YHTENÄINEN ASIAKIRJA
1. Tuotteen nimi
Côtes du Rhône Villages
2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi
SAN – Suojattu alkuperänimitys
3. Rypäletuotteiden luokat
|
1. |
Viini |
4. Viinin/viinien kuvaus
Puna-, rosee- ja valkoviinit
Viinit ovat kuohumattomia ja kuivia (käymiskykyisten sokereiden pitoisuus on enintään 4 g/l).
Pääosa tuotannosta (98 %) on puna- ja roseeviinejä. Viinit ovat täyteläisiä ja runsaita, värin voimakkuus on hyvä, ja viinien kypsytysaika vaihtelee maaperätyypin ja tuottajan taitotietonsa perusteella määrittämän lajikesekoituksen mukaan.
Grenache N -lajikkeen osuus sekoituksissa on vähintään 40 prosenttia. Lajikkeita Syrah N ja/tai Mourvèdre N lisätään siihen päälajikkeina niin, että niiden osuus viiniköynnöslajikkeista on vähintään 25 prosenttia.
Valkoviinien suutuntuma on pyöreä, maussa on toisinaan mausteiden ja vaniljan vivahteita.
Viinien luonnollisen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 12 tilavuusprosenttia.
Punaviineissä omenahappopitoisuus on alle 0,4 g/l.
Muut analyyttiset perusteet ovat EU:n sääntelyn mukaisia.
|
Yleiset analyyttiset ominaisuudet |
|
|
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%): |
14,5 |
|
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%): |
|
|
Vähimmäishappopitoisuus: |
|
|
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra): |
16,33 |
|
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra): |
|
5. Viininvalmistusmenetelmät
a. Erityiset viininvalmistusmenetelmät
Viininvalmistusmenetelmät
Erityinen viininvalmistusmenetelmä
|
— |
Vettä poistavat väkevöintimenetelmät ovat sallittuja punaviinien osalta, kunhan väkevöimisaste on enintään 10 prosenttia. |
|
— |
Roseeviinien valmistuksessa viininvalmistajan on sallittua käyttää viininvalmistukseen tarkoitettuja hiiliä mutta ainoastaan puristemehuissa, ja niitä on lupa käyttää enintään 20 prosentissa tietyn viininvalmistajan tietystä sadosta viiniyttämästä kokonaismäärästä. |
Köynnösrivien ja köynnösten välinen etäisyys
Viljelykäytäntö
|
— |
Köynnösrivien välinen etäisyys on enintään 2,50 metriä. |
|
— |
Kullakin köynnöksellä on enintään 2,50 neliömetriä maa-alaa; tämä pinta-ala saadaan kertomalla rivien väliset etäisyydet samalla rivillä olevien köynnösten välisellä etäisyydellä. |
|
— |
Samalla rivillä olevien köynnösten välinen etäisyys on 0,80–1,25 metriä. |
Leikkaus – Yleiset määräykset
Viljelykäytäntö
|
— |
Viiniköynnökset leikataan matalaleikkauksella (goblet- tai Royat-leikkaus) siten, että kuhunkin köynnökseen jätetään enintään kuusi kannusta. Kuhunkin kannukseen jätetään enintään kaksi silmua, |
|
— |
Royat-kasvatustavan käyttöönotto rajataan enintään kahteen vuoteen. Tänä aikana sallitaan yksin- tai kaksinkertainen Guyot-leikkaus sellaisena kuin se määritellään jäljempänä Viognier B -lajikkeen osalta. |
Leikkaus – Erityismääräys
Viljelykäytäntö
Viognier B -lajike voidaan leikata
|
— |
joko yksinkertaisella Guyot-leikkauksella, jolloin köynnökseen jätetään enintään kahdeksansilmuinen satoverso ja yksi tai kaksi enintään kaksisilmuista kannusta, |
|
— |
tai kaksinkertaisella Guyot-leikkauksella, jolloin kuhunkin satoversoon jätetään enintään kuusi silmua ja köynnökseen jätetään yksi tai kaksi enintään kaksisilmuista kannusta. |
Kastelu
Viljelykäytäntö
Kastelu on sallittua.
Viljelykäytännöt kasvuympäristön fysikaalisten ja biologisten ominaisuuksien säilyttämiseksi
Viljelykäytäntö
|
— |
Muovikatteiden käyttö on kielletty. |
|
— |
Tarkistetun alkuperänimityksen viinien tuotantoon tarkoitettujen lohkojen pinnanmuotojen ja maaperän luonnollisten kerrostumien kaikenlainen merkittävä muuttaminen on kielletty. |
b. Enimmäistuotokset
50 hehtolitraa/ha
6. Rajattu maantieteellinen alue
Viinirypäleiden korjuu, viiniyttäminen ja viinien valmistus suoritetaan seuraavien kuntien alueella:
|
— |
Ardèchen departementti: Bourg-Saint-Andéol, Saint-Just-d'Ardèche, Saint-Marcel-d'Ardèche ja Saint-Martin-d'Ardèche, |
|
— |
Drômen departementti: Bouchet, Mérindol-les-Oliviers, Mirabel-aux-Baronnies, Mollans-sur-Ouvèze, Montbrison, Nyons, (Le) Pègue, Piégon, Rochegude, Rousset-les-Vignes, Saint-Maurice-sur-Eygues, Saint-Pantaléon-les-Vignes, Suze-la-Rousse, Taulignan, Tulette, Venterol ja Vinsobres, |
|
— |
Gardin departementti: Aiguèze, Bagnols-sur-Cèze, Castillon-du-Gard, Cavillargues, Chusclan, Codolet, Comps, Cornillon, Domazan, Estézargues, Fournès, Gaujac, Laudun, Montfrin, Orsan, Pont-Saint-Esprit, Pujaut, Rochefort-du-Gard, Sabran, Saint-Alexandre, Saint-Etienne-des-Sorts, Saint-Gervais, Saint-Hilaire-d'Ozilhan, Saint-Marcel-de-Careiret, Saint-Michel-d'Euzet, Saint-Nazaire, Saint-Pons-la-Calm, Saint-Victor-la-Coste, Sauveterre, Saze, Tresques, Valliguières ja Vénéjan, |
|
— |
Vauclusen departementti: Beaumes-de-Venise, Bédarrides, Bollène, Buisson, Cairanne, Camaret-sur-Aigues, Caumont-sur-Durance, Châteauneuf-de-Gadagne, Courthézon, Faucon, Grillon, Jonquières, La Roque-Alric, Lafare, Lagarde-Paréol, Mondragon, Morières-lès-Avignon, Orange, Piolenc, Puyméras, Rasteau, Richerenches, Roaix, Sablet, Saint-Marcellin-lès-Vaison, Saint-Romain-en-Viennois, Saint-Roman-de-Malegarde, Saint-Saturnin-lès-Avignon, Sainte-Cécile-les-Vignes, Séguret, Sérignan-du-Comtat, Sorgues, Suzette, Travaillan, Uchaux, Vaison-la-Romaine, Valréas, Vedène, Villedieu, Violès ja Visan. |
7. Pääasiallinen rypälelajike (pääasialliset rypälelajikkeet)
Clairette B
Grenache N
Grenache blanc B
Marsanne B
Roussanne B
Viognier B
8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus
Maantieteellinen alue sijaitsee Montélimarin ja Avignonin välillä Rhônen laakson eteläosan ytimessä neljän departementin alueella. Rhônejoki on alueen sydän, ja siitä on tullut alueelle merkittävä liikenneväylä.
Tertiäärikaudella Rhônen laakso oli Välimeren vuono, joka ulottui Wieniin saakka. Maisema sai nykyisen muotonsa sen jälkeen, kun meri oli kvartäärikaudella vetäytynyt eroosioilmiöiden (sateet, tuulet, jokieroosio) vaikutuksesta. Nykyään maisemaa hallitsevat kukkulat ja tasanteet. Maaperän luonne vaihtelee paljon: alueella on jokitasanteita, pehmeitä merkeli- ja kalkkikivitasanteita ja eroosion synnyttämää maa-ainesta (merkelisavi, hiekka, hiekkakivi, molassi).
Rhônen laakson eteläosassa ilmasto on välimerellinen: kesät ovat kuumia ja kuivia, ja vuotuinen sademäärä on pieni. Sateita saadaan pääasiassa syksyllä ja lopputalvesta. Ilmastoon vaikuttaa merkittävästi myös mistraali-tuuli, usein ankara pohjoistuuli, joka kuivattaa ilmastoa. Tämä tuuli puhaltaa keskimäärin 120 päivää vuodessa. Se kirkastaa taivaan, ja sen ansiosta alueella on usein hyvin aurinkoista. Laaksoa ympäröivät vuoret ja kukkulat saavat aikaan tuulitunneli-ilmiön (Rhônen tuulitunnelin venturi-ilmiö), joka lisää tuulen voimakkuutta.
Rhônen laakson viininviljelyalue vahvisti 1700-luvulla paikkansa arvostetuimpien viinialueiden joukossa. Joen vasemmalla rannalla viininviljelyalue laajeni 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla. Vuonna 1864 agronomi Jules Guyot, jolle Napoleon III oli antanut tehtäväksi laatia raportin Ranskan viininviljelyn tilasta ja tulevaisuudesta, viittasi (monikossa) Rhônen rinteisiin (”Côtes du Rhône”) kuvatessaan viininviljelyaluetta, joka ulottui Saint-Gillesistä Beaucairen kautta Tournoniin. Koska Rhônejoki oli lähellä, viineille oli hyvä myyntiväylä.
Viininviljelystä tuli merkittävä tulonlähde. Viininviljely on ollut alueella niin merkittävää, että viinit saivat tarkistetun alkuperänimityksen vuonna 1937.
Tämän hyväksynnän saatuaan viinintuottajat ilmoittivat, että he haluaisivat alkaa käyttää maantieteellistä nimeä, jotta parhaiden viinien arvostus paranee ja ne voidaan yksilöidä. Tämä johti siihen, että vuonna 1966 viinintuottajille myönnettiin mahdollisuus liittää tarkistetun alkuperänimityksen ”Côtes du Rhône” yhteyteen tiettyjen rypäleitä tuottavien kuntien nimi sikäli kuin viinien maine oli näytetty toteen, ja vuonna 1967 hyväksyttiin tarkistettu alkuperänimitys ”Côtes du Rhône Villages”. Tämä tuotannon pyramidimallinen organisointi edisti sellaisten maantieteellisten yksiköiden tunnustamista, joiden oli mahdollista täyttää tarkistettua alkuperänimitystä ”Côtes du Rhône Villages” koskevat edellytykset.
Vuonna 2010 alueella tuotettiin noin 350 000 hehtolitraa viiniä, josta 5 000 hehtolitraa oli valkoviinejä.
Viinit ovat kuohumattomia ja kuivia. Pääosa tuotannosta on puna- ja roseeviinejä. Viinit ovat täyteläisiä ja runsaita, värin voimakkuus on hyvä, ja viinien kypsytysaika vaihtelee maaperätyypin (hiekkamaasta taikka hiesupitoisesta hiekkamaasta saadut viinit ovat kevyitä, kun taas kivisestä tai savisesta maasta saadut viinit ovat runsaita ja tanniinisia) ja tuottajan taitotietonsa perusteella määrittämän lajikesekoituksen mukaan.
Sekoituksissa on Grenache N -lajiketta sekä lajiketta Syrah N tai Mourvèdre N. Kyseisten kolmen päälajikkeen yhteenlasketun osuuden sekoituksesta on oltava vähintään 66 prosenttia. Valkoviinien (kaksi prosenttia tuotannosta) suutuntuma on pyöreä, ja maussa on toisinaan mausteiden ja vaniljan vivahteita.
Tuotetut viinit valmistetaan rypäleistä, jotka saadaan tarkistetun alkuperänimityksen ”Côtes du Rhône” alueelta huolellisesti valikoiduilta viljelylohkoilta. Viinit ilmentävät erityisellä ja omintakeisella tavalla Rhônen laakson viiniperheen luontaisista ja inhimillisistä tekijöistä kumpuavia mahdollisuuksia.
Tuotetut viinit ovat näin ollen osoitus ja tulos tästä ”ainutlaatuisesta monimuotoisuudesta”, jonka alueen tuottajat ovat saaneet aikaan sen ansiosta, että he ovat osanneet mukauttaa viiniköynnöslajikkeita, valikoida sopivat istutuspaikat, käyttää hyväkseen alueen suotuisia sääoloja ja hyödyntää Rhônejoen läheisyyttä.
Rhônen laakson ilmasto edistää hyviä viljelyolosuhteita yhtäältä mistraali-tuulen ”puhdistavan” vaikutuksen ansiosta, sillä tämä ankara, kylmä ja kuiva tuuli suojelee viiniköynnösviljelmiä sienitaudeilta, mutta toisaalta myös siksi, että runsas auringonpaiste, sopiva sademäärä ja rypäleiden konsentroituminen, joka sekin johtuu mistraali-tuulen jatkuvasta vaikutuksesta, takaavat sen, että rypäleet pääsevät kypsymään hyvin.
Rhônen laakson reitti, joka oli ensin vesireitti ja sittemmin myös rautatie- ja maaliikennereitti, on merkittävä liikenneväylä, joka on mahdollistanut viinikaupankäynnin aina kreikkalaisten siirtokuntien ajoista alkaen. Sen ansiosta alueella on pidetty yllä viininviljelyperinnettä jo yli 2 000 vuoden ajan.
9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)
Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue
Oikeudellinen kehys:
Kansallinen lainsäädäntö
Lisäedellytyksen tyyppi:
Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus
Edellytyksen kuvaus:
Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue koostuu viiniyttämistä ja viinien valmistusta koskevan poikkeuksen mukaisesti seuraavien kuntien alueesta:
|
— |
66 kuntaa Ardèchen departementissa: Alboussière, Andance, Ardoix, Arlebosc, Arras-sur-Rhône, Baix, Beauchastel, Bidon, Boffres, Bogy, Champagne, Champis, Charmes-sur-Rhône, Charnas, Châteaubourg, Cheminas, Colombier-le-Cardinal, Cornas, Eclassan, Etables, Félines, Flaviac, Gilhac-et-Bruzac, Glun, Guilherand-Granges, Gras, Labastide-de-Virac, Lemps, Limony, Mauves, Ozon, Peaugres, Peyraud, Plats, Le Pouzin, Quintenas, Rompon, Saint-Barthélemy-le-Plain, Saint-Cierge-la-Serre, Saint-Cyr, Saint Désirat, Saint Etienne de Valoux, Saint-Georges-les-Bains, Saint-Jean-de Muzols, Saint-Julien-en-Saint-Alban, Saint-Laurent-du-Pape, Saint-Montan, Saint-Péray, Saint-Remèze, Saint-Romain-d'Ay, Saint-Romain-de-Lerps, Saint-Symphorien-sous-Chomérac, Saint-Vincent-de-Durfort, Sarras, Savas, Sécheras, Serrières, Soyons, Talencieux, Thorrenc, Toulaud, Tournon-sur-Rhône, Vernosc-les-Annonay, Vinzieux, Vion ja La Voulte, |
|
— |
64 kuntaa Drômen departementissa: Albon, Aleyrac, Allex, Ambonil, Andancette, Aubres, La Baume-de-Transit, Beaumont-Monteux, Beausemblant, Benivay-Ollon, Bourg-les-Valence, Chanos-Curson, Chantemerle-les-Blés, Châteauneuf-de-Bordette, Châteauneuf-sur-Isère, Chavannes, Clérieux, Colonzelle, Condorcet, Crozes-Hermitage, Donzère, Erôme, Etoile-sur-Rhône, La Garde-Adhémar, Gervans, Grane, Granges-les-Beaumont, Les Granges-Gontardes, Grignan, Larnage, La Roche-de-Glun, Laveyron, Livron-sur-Drôme, Loriol-sur-Drôme, Mercurol, Montjoux, Montoison, Montségur-sur-Lauzon, La Motte-de-Galaure, La Penne-sur-l'Ouvèze, Les Pilles, Pierrelatte, Pierrelongue, Le Poët-Laval, Ponsas, Pont-de-l'Isère, Propiac, Roche-Saint-Secret-Béconne, Roussas, Saint-Barthélemy-de-Vals, Saint-Gervais-sur-Roubion, Saint-Paul-Trois-Châteaux, Saint-Rambert-d'Albon, Saint-Restitut, Saint-Uze, Saint-Vallier, Salles-sous-Bois, Serves-sur-Rhône, Solérieux, Tain-l'Hermitage, Teyssières, Triors, Valence ja Veaunes, |
|
— |
40 kuntaa Gardin departementissa: Les Angles, Aramon, La Bastide-d'Engras, La Capelle-et-Masmolène, Carsan, Connaux, Flaux, Le Garn, Goudargues, Issirac, Jonquières-Saint-Vincent, Laval-Saint-Roman, Le Pin, Lirac, Meynes, Montfaucon, La Roque-sur-Cèze, Pougnadoresse, Pouzilhac, Remoulins, Roquemaure, Saint-André-d'Olérargues, Saint-André-de-Roquepertuis, Saint-Bonnet-du-Gard, Saint-Christol-de-Rodières, Saint-Geniès-de-Comolas, Saint-Julien-de-Peyrolas, Saint-Laurent-de-Carnols, Saint-Laurent-des-Arbres, Saint-Laurent-la-Vernède, Saint-Paul-les-Fonts, Saint-Paulet-de-Caisson, Salazac, Sernhac, Tavel, Théziers, Vallabrix, Verfeuil, Vers-Pont-du-Gard ja Villeneuve-lès-Avignon, |
|
— |
12 kuntaa Isèren departementissa: Chonas-l'Amballan, Le-Péage-de-Roussillon, Reventin-Vaugris, Les Roches-de-Condrieu, Sablons, Saint-Alban-du-Rhône, Saint-Clair-du-Rhône, Saint-Maurice-l'Exil, Salaise-sur-Sanne, Seyssuel ja Vienne. |
Täydentävät maantieteelliset nimitykset
Oikeudellinen kehys:
Kansallinen lainsäädäntö
Lisäedellytyksen tyyppi:
Merkintöihin liittyvät täydentävät määräykset
Edellytyksen kuvaus:
Tarkistettua alkuperänimitystä voidaan täydentää jollakin seuraavista täydentävistä maantieteellisistä nimistä silloin, kun viinit täyttävät tuote-eritelmässä näille täydentäville maantieteellisille nimille vahvistetut tuotantoedellytykset:
|
— |
”Chusclan”, |
|
— |
”Gadagne”, |
|
— |
”Laudun”, |
|
— |
”Massif d’Uchaux”, |
|
— |
”Nyons”, |
|
— |
”Plan de Dieu”, |
|
— |
”Puyméras”, |
|
— |
”Roaix”, |
|
— |
”Rochegude”, |
|
— |
”Rousset-les-Vignes”, |
|
— |
”Sablet”, |
|
— |
”Saint-Andéol”, |
|
— |
”Saint-Gervais”, |
|
— |
”Saint-Maurice”, |
|
— |
”Saint-Pantaléon-les-Vignes”, |
|
— |
”Sainte-Cécile”, |
|
— |
”Séguret”, |
|
— |
”Signargues”, |
|
— |
”Suze-la-Rousse”, |
|
— |
”Vaison-la-Romaine”, |
|
— |
”Valréas”, |
|
— |
”Visan”. |
Suurempi maantieteellinen yksikkö
Oikeudellinen kehys:
Kansallinen lainsäädäntö
Lisäedellytyksen tyyppi:
Merkintöihin liittyvät täydentävät määräykset
Edellytyksen kuvaus:
Tarkistetun alkuperänimityksen ”Côtes du Rhône Villages” saaneiden viinien merkinnöissä voidaan täsmentää suurempi maantieteellinen yksikkö ”Vignobles de la Vallée du Rhône” asianomaisten eri edunvalvonta- ja hallintoelinten välillä allekirjoitetussa sopimuksessa täsmennettyjen edellytysten mukaisesti.
Linkki eritelmään
http://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-5f363739-d2b7-4d40-83a3-8d27c2dc6ff9