<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><CONCLUSION NNC="YES" xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.CONCLUSION><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C-93/19 P</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62019CC0093</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:305">EU:C:2020:305</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>11</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>11</PAGE.TOTAL></BIB.CONCLUSION><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P><HT TYPE="SC">RATKAISUEHDOTUS – JULIANE KOKOTT – ASIA C‑93/19 P</HT></P><P><HT TYPE="SC">EUH v. Hebberecht</HT></P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus</HT></P><P><HT TYPE="UC">Juliane Kokott</HT></P><P><DATE ISO="20200423">23 päivänä huhtikuuta 2020</DATE><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0001"><P>Alkuperäinen kieli: saksa.</P></NOTE></P></TI><STI><P><HT TYPE="BOLD">Asia C‑93/19 P</HT></P><P>Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH)</P><P>vastaan</P><P>Chantal Hebberecht</P></STI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Muutoksenhaku</KEYWORD><KEYWORD>Kumoamiskanne</KEYWORD><KEYWORD>Virkamiesoikeus</KEYWORD><KEYWORD>Euroopan ulkosuhdehallinto</KEYWORD><KEYWORD>Virkaan määrääminen</KEYWORD><KEYWORD>Euroopan unionin Etiopian-edustuston päällikön virka</KEYWORD><KEYWORD>Kiertoperiaate</KEYWORD><KEYWORD>Hakemus virkaan määräämisen jatkamisesta</KEYWORD><KEYWORD>Hylkääminen</KEYWORD><KEYWORD>Sukupuolten välinen tasa-arvo</KEYWORD><KEYWORD>Velvollisuus ottaa huomioon sukupuoleen liittyvät näkökohdat</KEYWORD><KEYWORD>Hallinnon vapaan harkinnan piiriin kuuluvien päätösten kumoaminen</KEYWORD><KEYWORD>Sellaisten näkökohtien huomiotta jättäminen, jotka olisi pitänyt ottaa huomioon vapaan harkinnan piiriin kuuluvassa päätöksessä</KEYWORD><KEYWORD>Pakottavasti huomioon otettavat näkökohdat</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><CONTENTS.CONCLUSION><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">I</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Johdanto</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1.</NO.P><TXT>Voiko Euroopan unionin virkamiehen työnantaja lähtökohtaisesti sulkea pois sukupuoleen liittyvät näkökohdat, kun se tekee päätöksen hänen virkaan määräämisensä jatkamisesta eli hänen jatkamisestaan tietyssä virassa?</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2.</NO.P><TXT>Tämä kysymys tulee esille riita-asiassa, jossa asianosaisina ovat Euroopan ulkosuhdehallinto (jäljempänä EUH) ja yksi sen virkamiehistä, joka pyytää jatkamaan määräämistään johtotason virkaan, nimittäin Euroopan unionin Etiopian-edustuston päällikön virkaan. EUH hylkäsi virkamiehen asiaa koskevan hakemuksen ja katsoi, että huomioon oli otettava ainoastaan yksikön etu ja ettei sukupuolella voinut olla mitään merkitystä tässä päätöksessä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3.</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin sitä vastoin katsoi <DATE ISO="20181127">27.11.2018</DATE> antamassaan tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Hebberecht v. EUH</NAME.CASE> (<NO.CASE>T-315/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2018:842">EU:T:2018:842</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) (jäljempänä valituksenalainen tuomio), että sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen tekijä, joka on otettava huomioon kaikissa henkilöstösääntöjen perusteella tehtävissä päätöksissä. Tästä syystä se kumosi riidanalaisen päätöksen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4.</NO.P><TXT>Aikana, jona käsite <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0001" REF.END="QE0001"/>Gender Mainstreaming<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0002"><P>Kyseisestä käsitteestä ks. komission <DATE ISO="19960221">21.2.1996</DATE> antama tiedonanto <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0002" REF.END="QE0002"/>Naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien sisällyttäminen yhteisön politiikkaan ja toimintaan kaikilla aloilla<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/>, KOM(96) 67 lopullinen, s. 2.</P></NOTE> on kaikkien huulilla, unionin tuomioistuimen on näin ensimmäisen kerran ratkaistava, millainen oikeudellinen ulottuvuus sukupuolten välisellä tasa-arvolla on unionin henkilöstöä koskevissa päätöksissä ja mitä johtopäätöksiä tästä on mahdollisesti tehtävä.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="2"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5.</NO.P><TXT>EUH:n näkemyksen mukaan velvollisuus ottaa huomioon sukupuoleen liittyvät näkökohdat johtaisi nimittäin käsiteltävässä asiassa siihen, että sen olisi jatkettava asianomaisen virkamiehen virkaan määräämistä. Tällaiselle <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0003" REF.END="QE0003"/>myönteiselle syrjinnälle<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/> ei kuitenkaan ole välittömästi sovellettavaa oikeudellista perustaa. EUH:n mukaan unionin yleinen tuomioistuin ei olisi saanut kumota riidanalaista päätöstä pelkästään siitä syystä, ettei EUH ollut ottanut tältä osin huomioon sukupuoleen liittyviä näkökohtia.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">II</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asiaa koskevat oikeussäännöt</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6.</NO.P><TXT>Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt vahvistettiin Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta ja komission virkamiehiin väliaikaisesti sovellettavista erityistoimenpiteistä <DATE ISO="19680229">29.2.1968</DATE> annetulla neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0003"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="056" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="1968">EYVL 1968, L 56, s. 1</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7.</NO.P><TXT>Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta <DATE ISO="20040322">22.3.2004</DATE> annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 723/2004<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0004"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="124" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2004">EUVL 2004, L 124, s. 1</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> johdanto-osan seitsemännessä perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0004" REF.END="QE0004"/>Olisi noudatettava EY:n perustamissopimuksen syrjimättömyysperiaatetta, joka edellyttää henkilöstöpolitiikan kehittämistä edelleen siten, että kaikille taataan yhtäläiset mahdollisuudet sukupuoleen, fyysisiin ominaisuuksiin, ikään, rotuun, etniseen identiteettiin, sukupuoliseen suuntautuneisuuteen ja siviilisäätyyn katsomatta.<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/></P></QUOT.S></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8.</NO.P><TXT>Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen, sellaisina kuin ne ovat muutettuina <DATE ISO="20131022">22.10.2013</DATE> annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) N:o 1023/2013<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0005"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="287" PAGE.FIRST="15" DATE.PUB="2013">EUVL 2013, L 287, s. 15</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> (jäljempänä henkilöstösäännöt), 1 b artiklan mukaan henkilöstösääntöjä sovelletaan EUH:n virkamiehiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9.</NO.P><TXT>Henkilöstösääntöjen 1 d artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="001D.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0005" REF.END="QE0005"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Näitä henkilöstösääntöjä sovellettaessa kaikenlainen syrjintä ja esimerkiksi sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautuneisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä.</ALINEA><ALINEA>– –</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="001D.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Jotta miesten ja naisten välinen täysi tosiasiallinen tasa-arvo, joka on yksi keskeisistä huomioon otettavista tekijöistä näiden henkilöstösääntöjen täytäntöönpanossa, toteutuisi käytännön työelämässä, tasa-arvoisen kohtelun periaate ei estä Euroopan unionin toimielimiä pitämästä voimassa tai toteuttamasta sellaisia erityisetuja tarjoavia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on helpottaa aliedustettuna olevan sukupuolen ammatillisen toiminnan harjoittamista taikka ehkäistä tai hyvittää ammattiuraan liittyviä haittoja.</ALINEA></PARAG><?PAGE NO="3"?><PARAG IDENTIFIER="001D.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>Toimielinten nimittävät viranomaiset määrittelevät yhteisellä sopimuksella ja kuultuaan henkilöstösääntökomiteaa toimenpiteitä ja toimia, joiden tavoitteena on edistää miesten ja naisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia näihin henkilöstösääntöihin kuuluvilla aloilla, sekä toteuttavat aiheellisia toimenpiteitä erityisesti korjatakseen todellisen epätasa-arvon, joka vaikuttaa naisten mahdollisuuksiin näihin henkilöstösääntöihin kuuluvilla aloilla.</ALINEA><ALINEA>– –</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="001D.006"><NO.PARAG>6.</NO.PARAG><ALINEA>Kaikkien syrjimättömyysperiaatteeseen ja suhteellisuusperiaatteeseen kohdistuvien rajoitusten on oltava objektiivisesti ja tarkoituksenmukaisesti perusteltuja, ja niiden on vastattava henkilöstöpolitiikan yleisen edun mukaisia oikeutettuja tavoitteita.– –<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">III</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Riita-asian tausta ja menettely unionin yleisessä tuomioistuimessa</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10.</NO.P><TXT>Tämän muutoksenhakumenettelyn tarkoituksiin riita-asian tausta ja menettely unionin yleisessä tuomioistuimessa voidaan tiivistää seuraavasti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11.</NO.P><TXT>Vastapuoli on EUH:n virkamies. Hänet nimitettiin <DATE ISO="20130901">1.9.2013</DATE> Euroopan unionin Etiopian-edustuston päälliköksi neljäksi vuodeksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12.</NO.P><TXT>Vastapuoli esitti <DATE ISO="20160415">15.4.2016</DATE> hakemuksen virkaan määräämisen jatkamisesta vuodella <DATE ISO="20180901">1.9.2018</DATE> saakka. Hakemustaan hän perusteli toiveellaan hyödyntää Etiopiassa saamaansa kokemusta vielä viidennen vuoden ajan, ennen kuin hän jäisi eläkkeelle <DATE ISO="20180901">1.9.2018</DATE>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13.</NO.P><TXT>EUH:n nimittävä viranomainen hylkäsi tämän hakemuksen <DATE ISO="20160630">30.6.2016</DATE> tekemällään päätöksellä (jäljempänä riidanalainen päätös), jossa se totesi, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0006" REF.END="QE0006"/>edustustojen päälliköiden säännöllisen virkamieskierron varmistamiseksi on selkeänä toimintatapana yleisesti ollut asemapaikan vaihtaminen enintään neljän virkavuoden jälkeen<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14.</NO.P><TXT>Vastapuoli teki riidanalaisesta päätöksestä ensin henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan mukaisen valituksen ja – kun valitus hylättiin – nosti sen jälkeen kanteen unionin yleisessä tuomioistuimessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15.</NO.P><TXT>Hän perusteli valitustaan ja kannettaan erityisesti sillä, että hänen virkaan määräämisensä on yksikön edun mukaista ja että hänen lähtönsä haittaisi yksikön toiminnan jatkuvuutta EUH:n varmistaman johdon tasolla. Lisäksi hänen virkakautensa jatkaminen palkkaluokan AD 14 naispuolisena edustuston päällikkönä olisi toiminut esimerkkinä myönteisestä syrjinnästä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16.</NO.P><TXT>EUH sitä vastoin katsoi sekä valituksen käsittelyn yhteydessä että unionin yleisessä tuomioistuimessa, että virkaan määräämisen jatkaminen ei ole yksikön edun mukaista. Sitä, että kantaja on nainen, ei otettu huomioon hänen pyytämänsä jatkamisen arvioinnissa, sillä siihen ei ollut mitään velvollisuutta, vaan jatkaminen oli perusteltava yksinomaan yksikön edulla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17.</NO.P><TXT>Valituksenalaisella tuomiolla unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi ensimmäisessä oikeusasteessa kantajana ja tässä menettelyssä vastapuolena olevan virkamiehen kanteen siltä osin kuin hän vaati kanteessaan riidanalaisen päätöksen kumoamista.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="4"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18.</NO.P><TXT>Unionin yleisen tuomioistuimen näkemyksen mukaan vastapuoli ei osoittanut, että EUH:n yksikön edusta tekemässä arvioinnissa oli ilmeinen virhe.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0006"><P>Valituksenalaisen tuomion 28–36 kohta.</P></NOTE> EUH saattoi lisäksi katsoa ilmeistä arviointivirhettä tekemättä, että toiminnan jatkuvuus varmistettiin myös säilyttämällä edustuston apulaispäällikkö.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0007"><P>Valituksenalaisen tuomion 42–44 kohta.</P></NOTE> Kun EUH jätti huomioimatta sukupuolten välisen tasa-arvon tehdessään päätöksen vastapuolen esittämästä jatkamista koskevasta hakemuksesta, vaikka kyseinen seikka on henkilöstösääntöjen laatijan mielestä keskeinen, EUH jätti kuitenkin noudattamatta henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 2 ja 3 kohtaa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0008"><P>Valituksenalaisen tuomion 93 kohta.</P></NOTE> Tässä yhteydessä unionin yleinen tuomioistuin viittasi siihen, että sekä unionin yleisen tuomioistuimen kirjallisessa menettelyssä että istunnossa EUH korosti, että yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva politiikka ja EUH:n siirtomenettely eivät liity toisiinsa ja että jatkoa koskevia hakemuksia käsitellään riippumatta siitä, onko hakemuksen esittäjä mies vai nainen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0009"><P>Valituksenalaisen tuomion 86–88 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19.</NO.P><TXT>Koska riidanalaisen päätöksen päätösosa olisi voinut olla toisenlainen, jos EUH ei olisi lähtökohtaisesti sulkenut sukupuolten välistä tasa-arvoa arviointinsa ulkopuolelle, unionin yleinen tuomioistuin kumosi riidanalaisen päätöksen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0010"><P>Valituksenalaisen tuomion 97 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">IV</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Menettely unionin tuomioistuimessa</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20.</NO.P><TXT>EUH vaatii <DATE ISO="20190206">6.2.2019</DATE> tekemällään valituksella, joka saapui unionin tuomioistuimeen <DATE ISO="20190208">8.2.2019</DATE>, että unionin tuomioistuin</TXT><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen <DATE ISO="20181127">27.11.2018</DATE> antaman tuomion <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Hebberecht v. EUH</NAME.CASE> (<NO.CASE>T-315/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2018:842">EU:T:2018:842</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>)</P></ITEM><ITEM><P>hylkää unionin yleisessä tuomioistuimessa nostetun kanteen ja</P></ITEM><ITEM><P>velvoittaa vastapuolen korvaamaan oikeudenkäyntikulut.</P></ITEM></LIST></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21.</NO.P><TXT>Vastapuoli ei vastannut valitukseen.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">V</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Oikeudellinen arviointi</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22.</NO.P><TXT>Sillä, ettei vastapuoli ole vastannut asiassa, ei ole merkitystä. Valitusmenettelyn kohteena on näet pelkästään kysymys siitä, oikeuttavatko moititut oikeudelliset virheet riidanalaisen tuomion kumoamisen. Tähän kysymykseen on vastattava objektiivisesti vastapuolen lausumista riippumatta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23.</NO.P><TXT>Ainoassa valitusperusteessaan EUH väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, kun se on perustanut tuomionsa henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 2 kohdan rikkomiseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24.</NO.P><TXT>EUH:n mukaan unionin yleinen tuomioistuin lähtee valituksenalaisen tuomion 93 ja 94 kohdassa <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0007" REF.END="QE0007"/>ilmiselvästi siitä<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/>, että henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 2 kohtaan sisältyy suoraan sovellettavissa oleva naisten aseman edistämisen periaate, joka velvoittaa kyseisen toimielimen tekemään päätöksen hakijan hyväksi. Tässä on oikeudellinen virhe, koska nimittävä viranomainen olisi velvollinen toteuttamaan tiettyjä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0008" REF.END="QE0008"/>positiivisen syrjinnän<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/> toimenpiteitä vain silloin, jos se olisi toteuttanut henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tällaisia aiheellisia toimenpiteitä.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="5"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25.</NO.P><TXT>Jo valitusperusteen muotoilu osoittaa, että se perustuu EUH:n valituksenalaisesta tuomiosta tekemään tiettyyn tulkintaan. Tästä syystä on tarpeen tarkastella valituksenalaisen tuomion keskeisten kohtien täsmällistä sanamuotoa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26.</NO.P><TXT>Unionin yleinen tuomioistuin on valituksenalaisen tuomion 93 ja 94 kohdassa katsonut, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0009" REF.END="QE0009"/>henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 2 kohdassa henkilöstösääntöjä laatinut lainsäätäjä ei ainoastaan totea, että toimielinten on toteutettava toimenpiteitä. Se myös ilmoittaa asettamatta mitään aikarajoja tai ehtoja tai edellyttämättä minkään toimenpiteiden valmistumista, että sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi <QUOT.START CODE="2019" ID="QS0010" REF.END="QE0010"/>keskeisistä<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="2019" ID="QE0010"/> huomioon otettavista tekijöistä, aina kun henkilöstösääntöjä pannaan täytäntöön. Edellä esitetystä seuraa, että kun EUH jätti huomioimatta sukupuolten välisen tasa-arvon tehdessään päätöksen kantajan esittämästä jatkamista koskevasta hakemuksesta, vaikka kyseinen seikka on henkilöstösääntöjen laatijan mielestä keskeinen, EUH jätti noudattamatta kantajan mainitsemia henkilöstösääntöjen säännöksiä.<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27.</NO.P><TXT>Tämän oikeudellisen virheen vuoksi riidanalainen päätös oli unionin yleisen tuomioistuimen mukaan kumottava, sillä riidanalaisen päätöksen päätösosa <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0011" REF.END="QE0011"/>olisi voinut olla toisenlainen, jos EUH ei olisi lähtökohtaisesti sulkenut sukupuolten välistä tasa-arvoa arviointinsa ulkopuolelle, vaikka yksiköiden järjestämistä koskevissa päätöksissä on noudatettava henkilöstösäännöissä vahvistettuja oikeudellisia puitteita<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0011"><P>Valituksenalaisen tuomion 97 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28.</NO.P><TXT>EUH:n valitus perustuu siten ensi näkemältä valituksenalaisen tuomion virheelliseen tulkintaan. Sen riitautetuista kohdista nimittäin ilmenee ainoastaan, että unionin yleinen tuomioistuin on pitänyt henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 2 kohdan rikkomisena sitä, että EUH on lähtökohtaisesti sulkenut sukupuoleen liittyvät näkökohdat päätöksentekonsa ulkopuolelle. Tämä itsessään oikeuttaa unionin yleisen tuomioistuimen näkemyksen mukaan riidanalaisen päätöksen kumoamisen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29.</NO.P><TXT>EUH:n näkemyksestä poiketen unionin yleinen tuomioistuin ei ole todennut, että EUH olisi ollut velvollinen tekemään päätöksensä väistämättä vastapuolen hyväksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30.</NO.P><TXT>Tästä huolimatta on ensin tutkittava, onko unionin yleinen tuomioistuin tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 2 kohdasta seuraa, että nimittävän viranomaisen on otettava sukupuoleen liittyvät näkökohdat huomioon kaikissa tapauksissa päättäessään virkamiehen virkaan määräämisen jatkamisesta (A jakso).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31.</NO.P><TXT>Toiseksi on tutkittava, onko unionin yleinen tuomioistuin tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että EUH:n päätös olisi voinut olla toisenlainen, jos nämä näkökohdat olisi otettu huomioon, ja että se on siksi kumottava. Tässä yhteydessä tarkastelen lisäksi sitä, onko unionin yleinen tuomioistuin täten implisiittisesti katsonut, että EUH olisi ollut velvollinen jatkamaan vastapuolen virkaan määräämistä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0012" REF.END="QE0012"/>positiivisen syrjinnän<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="201D" ID="QE0012"/> toimenpiteenä (B jakso).</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">A</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Yleinen velvollisuus ottaa huomioon sukupuoleen liittyvät näkökohdat unionin toimielinten henkilöstöasioissa tekemissä päätöksissä</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32.</NO.P><TXT>EUH:n näkemyksen mukaan henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 2 kohdan ensimmäisestä lauseesta, jonka mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0013" REF.END="QE0013"/>miesten ja naisten välinen täysi tosiasiallinen tasa-arvo – – on yksi keskeisistä huomioon otettavista tekijöistä näiden henkilöstösääntöjen täytäntöönpanossa<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/>, ei voida johtaa nimittävien viranomaisten yleistä velvollisuutta ottaa nämä tekijät huomioon kaikkien tehtävien päätösten yhteydessä. Kyseisen säännöksen ensimmäistä lausetta on pikemminkin luettava sen toisen<?PAGE NO="6"?> lauseen yhteydessä, jonka mukaan nimittävät viranomaiset voivat toteuttaa aliedustettuna olevalle sukupuolelle erityisetuja tarjoavia toimenpiteitä. Toisin sanoen säännöksen ensimmäisellä osalla ei ole itsenäistä merkitystä, vaan se koskee yksinomaan valtuutusta toteuttaa <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0014" REF.END="QE0014"/>positiivisen syrjinnän<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/> toimenpiteitä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33.</NO.P><TXT>Unionin yleisen tuomioistuimen käsityksen mukaan henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 2 kohtaan sisältyy kaksi säännöstä, joita on tarkasteltava erikseen. Valituksenalaisen tuomion 84 kohdassa se on todennut tästä, että tästä säännöksestä seuraa ensinnäkin, että miesten ja naisten välinen tasa-arvo on keskeinen tekijä henkilöstösääntöjen täytäntöönpanossa ja että tämä tasa-arvo on otettava huomioon <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0015" REF.END="QE0015"/>aina<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="201D" ID="QE0015"/>, kun henkilöstösääntöjä pannaan täytäntöön. Toiseksi kyseisen säännöksen mukaan toimielimet voivat toteuttaa toimenpiteitä naisten aliedustuksen korjaamiseksi tietyissä tehtävissä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34.</NO.P><TXT>Henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 2 kohdan syntyhistorian tarkastelu osoittaa, että valtuutus tällaisten toimenpiteiden toteuttamiseen on ollut olemassa jo siitä lähtien, kun henkilöstösääntöjä muutettiin <DATE ISO="19980407">7.4.1998</DATE> annetulla neuvoston asetuksella (EY, EHTY, Euratom) N:o 781/98,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0012"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="113" PAGE.FIRST="4" DATE.PUB="1998">EYVL 1998, L 113, s. 4</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> kun taas lisäys, jonka mukaan miesten ja naisten välinen tasa-arvo <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0016" REF.END="QE0016"/>on yksi keskeisistä huomioon otettavista tekijöistä näiden henkilöstösääntöjen täytäntöönpanossa<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="201D" ID="QE0016"/>, otettiin käyttöön vasta asetuksella N:o 723/2004. Tästä voidaan päätellä, että tällä lisäyksellä on itsenäinen merkitys.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35.</NO.P><TXT>Viimeksi mainitun asetuksen johdanto-osan seitsemännestä perustelukappaleesta ilmenee tässä yhteydessä, että muutoksen tavoitteena oli noudattaa primaarioikeudessa vahvistettua syrjimättömyysperiaatetta ja että näin oli erityisesti tarkoitus taata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet sukupuoleen katsomatta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36.</NO.P><TXT>Yhtäläiset mahdollisuudet ja sukupuolten välinen tasa-arvo ovat unionin keskeisiä tavoitteita, jotka vaikuttavat lähtökohtaisesti kaikkiin politiikan ja toiminnan aloihin. Osoituksena tästä on niiden kirjaaminen luonteeltaan monialaisiin määräyksiin, kuten SEU 2 artiklaan, SEU 3 artiklan 3 kohdan toiseen alakohtaan ja SEUT 8 artiklaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37.</NO.P><TXT>Kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan syrjinnän kielto on tässä yhteydessä ainoastaan unionin tasa-arvopolitiikan yksi näkökohta. Kun tarkastellaan työelämää, jo ETY:n perustamissopimuksen 119 artiklaan sisältyi tällainen jäsenvaltioille asetettu palkkaa koskeva syrjintäkielto, joka vahvistetaan nykyisin SEUT 157 artiklassa. Amsterdamin sopimuksella nykyiseen SEUT 157 artiklaan lisättiin 4 kohta, jossa annetaan lisäksi jäsenvaltioille mahdollisuus toteuttaa <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0017" REF.END="QE0017"/>positiivisen syrjinnän<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/> toimenpiteitä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38.</NO.P><TXT>Yhtäältä pelkän syrjintäkiellon ja toisaalta tiettyjen erityisetuja tarjoavien toimenpiteiden toteuttamiseen valtuuttamisen ohella naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun kattava varmistaminen edellyttää kuitenkin myös sukupuoleen liittyvien näkökohtien sisällyttämistä unionin kaikkiin toimiin ja politiikkoihin.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0013"><P>Ks. tästä komission <DATE ISO="19960221">21.2.1996</DATE> antama tiedonanto <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0018" REF.END="QE0018"/>Naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien sisällyttäminen yhteisön politiikkaan ja toimintaan kaikilla aloilla<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="201D" ID="QE0018"/>, KOM(96) 67 lopullinen, s. 2.</P></NOTE> Tällaisella velvollisuudella otetaan huomioon sukupuolten välisen tasa-arvon luonne unionin monialaisena tehtävänä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39.</NO.P><TXT>Osoituksena siitä, että sukupuolten välisen tasa-arvon laaja-alainen varmistaminen käsittää myös viimeksi mainitun näkökohdan, ovat myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) määräykset, jotka koskevat sen 51 artiklan 1 kohdan nojalla kaikkia unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="7"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40.</NO.P><TXT>Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellon, josta määrätään perusoikeuskirjan 21 artiklassa, lisäksi sen 23 artiklan toiseen kohtaan sisältyy valtuutus toteuttaa <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0019" REF.END="QE0019"/>positiivisen syrjinnän<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="201D" ID="QE0019"/> toimenpiteitä. Lisäksi perusoikeuskirjan 23 artiklan ensimmäisessä kohdassa määrätään, että naisten ja miesten välinen tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla, työelämä ja palkkaus mukaan lukien.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0014"><P>Unionin tuomioistuin on jo nimenomaisesti korostanut perusoikeuskirjan 21 artiklaan sisältyvän syrjintäkiellon ja sen 23 artiklan ensimmäiseen kohtaan sisältyvän sukupuolten välisen tasa-arvon varmistamista koskevan velvollisuuden välistä eroa, ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20110301">1.3.2011</DATE>, <NAME.CASE>Association belge des Consommateurs Test-Achats ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-236/09</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2011:100">EU:C:2011:100</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0017">17</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Perusoikeuskirjan selityksistä ilmenee, että mainittu määräys perustuu SEUT 8 artiklaan, jonka mukaan unioni pyrkii kaikissa toimissaan poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41.</NO.P><TXT>Voi tosin olla sellaisia unionin päätöksiä, jotka eivät edellytä näiden tavoitteiden tarkastelua. Unionin toimielimet eivät nimittäin ole velvollisia ottamaan päätöksissään huomioon näkökohtia, jotka ovat niiden mielestä selvästi asiaankuulumattomia, merkityksettömiä tai selvästi toissijaisia päätöksen kannalta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0015"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20080710">10.7.2008</DATE>, <NAME.CASE>Bertelsmann ja Sony Corporation of America v. Impala</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑413/06 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:392">EU:C:2008:392</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0167">167</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20121106">6.11.2012</DATE>, <NAME.CASE>Éditions Odile Jacob v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑551/10 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2012:681">EU:C:2012:681</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0048">48</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Tästä ei voida kuitenkaan päätellä, että sukupuoleen liittyvät näkökohdat ovat merkityksettömiä henkilöstöhallinnon päätösten yhteydessä, koska sukupuolten välisellä tasa-arvolla on keskeinen asema juuri työelämässä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42.</NO.P><TXT>Henkilöstösääntöjen 1 d artiklalla siten ainoastaan kodifioidaan se, mitä perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklasta seuraa konkreettisesti nimittävien viranomaisten päätöskäytännön osalta: Henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 1 kohtaan sisältyy ensinnäkin sukupuoleen perustuvan syrjinnän kielto. Kyseisen artiklan 2 kohdan ensimmäisessä osassa säädetään velvollisuudesta ottaa sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvät näkökohdat huomioon henkilöstösääntöjen täytäntöönpanossa, ja sen jälkimmäisessä osassa valtuutetaan toteuttamaan aliedustettuna olevalle sukupuolelle erityisetuja tarjoavia toimenpiteitä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43.</NO.P><TXT>Kuten unionin yleinen tuomioistuin on lisäksi valituksenalaisen tuomion 93 kohdassa perustellusti todennut, velvollisuudelle ottaa sukupuolten välinen tasa-arvo huomioon ei ole asetettu henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 2 kohdassa mitään aikarajoja tai ehtoja. Kun otetaan huomioon tämän säännöksen laaja muotoilu, ei myöskään voida katsoa, että tietyt henkilöstöhallinnon päätökset, esimerkiksi virkaan määräämisen jatkamista koskevat päätökset, olisi jätettävä sen soveltamisalan ulkopuolelle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44.</NO.P><TXT>Tämä vastaa perusoikeuskirjan 23 artiklan ensimmäisen kohdan luonnetta subjektiivisena oikeutena. Naisten ja miesten välisen tasa-arvon <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0020" REF.END="QE0020"/>varmistaminen<QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/> kaikilla aloilla ei nimittäin edellytä muita täytäntöönpanotoimenpiteitä, toisin kuin perusoikeuskirjan 23 artiklan toisessa kohdassa mainittu erityisetuja aliedustettuna olevalle sukupuolelle tarjoavien toimenpiteiden toteuttaminen. Tästä syystä sitä ei tule pitää pelkkänä perusoikeuskirjan 52 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuna periaatteena, joka on ensin pantava täytäntöön. Tässä yhteydessä on huomautettava, että unionin tuomioistuin on luonnehtinut naisten ja miesten yhdenvertaista kohtelua jo varhain (kannekelpoiseksi) perusoikeudeksi.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0016"><P>Ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19780615">15.6.1978</DATE>, <NAME.CASE>Defrenne</NAME.CASE> (<NO.CASE>149/77</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1978:130">EU:C:1978:130</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>, 26/29 kohta); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19960430">30.4.1996</DATE>, <NAME.CASE>P. v. S.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-13/94</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1996:170">EU:C:1996:170</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0019">19</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20060427">27.4.2006</DATE>, <NAME.CASE>Richards</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-423/04</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2006:256">EU:C:2006:256</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0023">23</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45.</NO.P><TXT>EUH:n näkemys, jonka mukaan käsiteltävässä asiassa riitautetun kaltaisissa yksittäispäätöksissä nimittävä viranomainen ei ole velvollinen ottamaan huomioon sukupuoleen liittyviä näkökohtia,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0017"><P>Ks. valituksenalaisen tuomion 85–88 kohta.</P></NOTE> vaikuttaa siten edellä esitetyt toteamukset ja henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 2 kohdan selkeä sanamuoto huomioon ottaen kestämättömältä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="8"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">B</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Sukupuoleen liittyvien näkökohtien huomiotta jättämisen oikeudelliset seuraukset käsiteltävässä asiassa</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46.</NO.P><TXT>EUH:n valitusperuste on kuitenkin laajempi. EUH:n näkemyksen mukaan unionin yleinen tuomioistuin ei näet ole todellisuudessa tyytynyt vain toteamaan, että nimittävien viranomaisten on otettava sukupuoleen liittyvät näkökohdat huomioon tehdessään päätöstä virkamiehen virkaan määräämisen jatkamisesta. Sen mukaan unionin yleinen tuomioistuin on pikemminkin implisiittisesti katsonut, että EUH oli henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 2 kohdan perusteella velvollinen jatkamaan vastapuolen virkaan määräämistä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0021" REF.END="QE0021"/>positiivisen syrjinnän<QUOT.END REF.START="QS0021" CODE="201D" ID="QE0021"/> toimenpiteenä. Sukupuoleen liittyvien näkökohtien huomioon ottamista koskevan velvollisuuden laiminlyönti ei EUH:n mukaan voi kuitenkaan johtaa riidanalaisen päätöksen kumoamiseen, koska virkamieskiertoa koskeva yksikön etu on painavampi. Unionin yleinen tuomioistuin ei myöskään ole moittinut EUH:n yksikön etua koskevaa arviointia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47.</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä on ensinnäkin viitattava jälleen siihen, että valituksenalaisen tuomion 93 ja 94 kohdasta ilmenee,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0018"><P>Toistettu edellä tämän ratkaisuehdotuksen 26 kohdassa.</P></NOTE> että henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 2 kohdan rikkominen seuraa unionin yleisen tuomioistuimen näkemyksen mukaan yksin siitä, ettei sukupuoleen liittyviä näkökohtia ole otettu lainkaan huomioon päätöksenteossa. Unionin yleinen tuomioistuin ei ole missään tuomion kohdassa todennut, että henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 2 kohdan rikkomisen muodostaa se, ettei EUH ole toteuttanut mitään tiettyä toimenpidettä vastapuolen hyväksi.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48.</NO.P><TXT>EUH kuitenkin vaikuttaa tekevän valituksenalaisen tuomion 97 kohdasta pitemmälle meneviä johtopäätöksiä. Kyseisessä kohdassa unionin yleinen tuomioistuin on todennut, että riidanalainen päätös olisi voinut olla toisenlainen, jos EUH ei olisi lähtökohtaisesti sulkenut sukupuolten välistä tasa-arvoa arviointinsa ulkopuolelle.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0019"><P>Toistettu edellä tämän ratkaisuehdotuksen 27 kohdassa.</P></NOTE> EUH tulkitsee tätä tuomion kohtaa siten, että unionin yleinen tuomioistuin on siinä todennut, että päätöksen olisi <HT TYPE="ITALIC">pitänyt</HT> olla toisenlainen nämä näkökohdat huomioon otettaessa. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin on EUH:n mukaan velvoittanut sen toteuttamaan tietyn toimenpiteen, nimittäin jatkamaan vastapuolen virkaan määräämistä, ilman että henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 2 kohdasta seuraisi tällaista velvollisuutta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49.</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä EUH perustelee valitusmenettelyssä lisäksi seikkaperäisesti, miksi päätös ei olisi nyt tarkasteltavassa tapauksessa ollut toisenlainen, vaikka sukupuoleen liittyvät näkökohdat olisikin otettu tosiasiallisesti huomioon. EUH:n mukaan osoituksena tästä on se, että unionin yleinen tuomioistuin on valituksenalaisen tuomion 97 kohdassa katsonut perusteettomasti, että päätös olisi voinut olla toisenlainen, ja tämän oikeudellisen virheen perusteella kumonnut perusteettomasti riidanalaisen päätöksen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50.</NO.P><TXT>Näissä perusteluissa ei kuitenkaan oteta huomioon hallinnon tekemiin vapaan harkinnan piiriin kuuluviin päätöksiin kohdistuvan unionin tuomioistuinten laillisuusvalvonnan luonnetta ja toimintatapaa.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="9"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51.</NO.P><TXT>Hallinnolla on harkintavaltaa muun muassa nyt tarkasteltavan kaltaisissa tapauksissa, joissa päätös edellyttää erilaisten seikkojen arviointia ja punnintaa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0020"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20040429">29.4.2004</DATE>, <NAME.CASE>Italia v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-372/97</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2004:234">EU:C:2004:234</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0083">83</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20050526">26.5.2005</DATE>, <NAME.CASE>Tralli v. EKP</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑301/02 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2005:306">EU:C:2005:306</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0058">58</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20050714">14.7.2005</DATE>, <NAME.CASE>Rica Foods v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑40/03 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2005:455">EU:C:2005:455</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0055">55</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Ks. tästä myös Prek, M. ja Lefèvre, S., <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0022" REF.END="QE0022"/>’Administrative discretion’, ‘Power of appraisal’ and ‘Margin of appraisal’ in judicial review proceedings before the General Court<QUOT.END REF.START="QS0022" CODE="201D" ID="QE0022"/>, <HT TYPE="ITALIC">CMLR 56</HT> (2019), s. 339 (350 ja 351).</P></NOTE> Sikäli kuin hallinnolla on tällaista harkintavaltaa päätöksenteossaan, unionin tuomioistuimet tutkivat ainoastaan – kuten unionin yleinen tuomioistuin on perustellusti todennut valituksenalaisen tuomion 28 kohdassa –, onko tätä harkintavaltaa käytettäessä tehty ilmeistä virhettä tai onko harkintavallan rajat ylitetty selvästi.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0021"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20050714">14.7.2005</DATE>, <NAME.CASE>Rica Foods v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑40/03 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2005:455">EU:C:2005:455</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0054">54</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Unionin tuomioistuimet erityisesti tarkistavat, onko hallinto tutkinut huolellisesti ja puolueettomasti kaikki kyseiseen asiaan liittyvät merkitykselliset seikat.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0022"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20070718">18.7.2007</DATE>, <NAME.CASE>Industrias Químicas del Vallés v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑326/05 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2007:443">EU:C:2007:443</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0077">77</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52.</NO.P><TXT>Syynä siihen, että tällaista päätöstä voidaan tutkia ainoastaan rajoitetusti, ovat toimivaltajako ja toimielinten välisen tasapainon periaate, joka kieltää sen, että unionin yleinen tuomioistuin korvaa viranomaisen päätöksen omallaan.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0023"><P>Ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20000208">8.2.2000</DATE>, <NAME.CASE>Emesa Sugar</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-17/98</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2000:70">EU:C:2000:70</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0053">53</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20050714">14.7.2005</DATE>, <NAME.CASE>Rica Foods v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑40/03 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2005:455">EU:C:2005:455</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0055">55</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Näin myös Prek, M. ja Lefèvre, S., <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0023" REF.END="QE0023"/><QUOT.START CODE="2019" ID="QS0024" REF.END="QE0024"/>Administrative discretion<QUOT.END REF.START="QS0024" CODE="2019" ID="QE0024"/>, ‘Power of appraisal’ and ‘Margin of appraisal’ in judicial review proceedings before the General Court<QUOT.END REF.START="QS0023" CODE="201D" ID="QE0023"/>, <HT TYPE="ITALIC">CMLR 56</HT> (2019), s. 339 (362). Ks. tästä jo ratkaisuehdotukseni <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Frucona Košice v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑73/11 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2012:535">EU:C:2012:535</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0092">92</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53.</NO.P><TXT>Jos unionin yleinen tuomioistuin tulee tarkastelussaan siihen tulokseen, että hallinto on tehnyt virheen, tämä virhe voi kuitenkin lähtökohtaisesti johtaa hallinnollisen päätöksen kumoamiseen vain, jos se – kuten unionin yleinen tuomioistuin on perustellusti todennut valituksenalaisen tuomion 96 kohdassa – on voinut vaikuttaa kyseisen päätöksen sisältöön.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0024"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19800710">10.7.1980</DATE>, <NAME.CASE>Distillers Company v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>30/78</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1980:186">EU:C:1980:186</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0027">27</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160616">16.6.2016</DATE>, <NAME.CASE>SKW Stahl-Metallurgie ja SKW Stahl-Metallurgie Holding v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑154/14 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:445">EU:C:2016:445</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0069">69</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190404">4.4.2019</DATE>, <NAME.CASE>OZ v. EIP</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑558/17 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:289">EU:C:2019:289</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0076">76</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54.</NO.P><TXT>Se, onko virhe voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön, on oikeuskysymys. Tämän kysymyksen tutkinnassa merkityksellistä on se, millainen virhe on kyseessä ja onko kyse sidotun harkintavallan vai vapaan harkinnan piiriin kuuluvasta päätöksestä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55.</NO.P><TXT>Tiettyjen muoto- ja menettelyvirheiden tapauksessa on esimerkiksi loogisesti poissuljettua, että ne voisivat vaikuttaa päätöksen sisältöön, esimerkiksi kun päätös tehdään täysin samoin perustein, oli virhe tapahtunut tai sitten ei.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0025"><P>Ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19900321">21.3.1990</DATE>, <NAME.CASE>Belgia v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-142/87</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1990:125">EU:C:1990:125</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0048">48</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160616">16.6.2016</DATE>, <NAME.CASE>SKW Stahl-Metallurgie ja SKW Stahl-Metallurgie Holding v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑154/14 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:445">EU:C:2016:445</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0070">70</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0056"><NO.P>56.</NO.P><TXT>Samoin sidotun harkintavallan piiriin kuuluvan päätöksen tapauksessa on lähtökohtaisesti poissuljettua, että muut näkökohdat johtaisivat toisenlaiseen lopputulokseen, koska viranomaisen on joka tapauksessa tehtävä määrätty päätös tunnusmerkistön täyttyessä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0026"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19830706">6.7.1983</DATE>, <NAME.CASE>Geist v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>117/81</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1983:191">EU:C:1983:191</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0007">7</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20050915">15.9.2005</DATE>, <NAME.CASE>BioID v. SMHV</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑37/03 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2005:547">EU:C:2005:547</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0047">47</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20070426">26.4.2007</DATE>, <NAME.CASE>Alcon v. SMHV</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑412/05 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2007:252">EU:C:2007:252</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0065">65</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="10"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0057"><NO.P>57.</NO.P><TXT>Vapaan harkinnan piiriin kuuluvan päätöksen, jossa viranomaisen on arvioitava ja punnittava tiettyjä seikkoja, tapauksessa ei sitä vastoin voida tavallisesti sulkea koskaan pois sitä, että päätös olisi ollut toisenlainen, jos olisi otettu huomioon päätöksen kannalta merkityksellinen näkökohta, jonka viranomainen on alun alkaenkin jättänyt päätöksenteon ulkopuolelle.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0027"><P>Tilanne on toinen vain, jos asiaan liittyy erityisolosuhteita, joiden vuoksi harkintavaltaa ei ole. Tästä ei kuitenkaan esitetty väitteitä ensimmäisessä oikeusasteessa eikä tässä valitusmenettelyssä.</P></NOTE> Muutoin unionin yleinen tuomioistuin näet tekisi asiaratkaisun viranomaisen sijasta, mikä on oikeuskäytännön mukaan kuitenkin poissuljettua.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0028"><P>Ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19650708">8.7.1965</DATE>, <NAME.CASE>Fonzi v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>27/64 ja 30/64</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1965:73">EU:C:1965:73</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20000127">27.1.2000</DATE>, <NAME.CASE>DIR International Film ym. v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑164/98 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2000:48">EU:C:2000:48</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0038">38</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20060601">1.6.2006</DATE>, <NAME.CASE>P &amp; O European Ferries (Vizcaya) ja Diputación Foral de Vizcaya v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑442/03 P ja C‑471/03 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2006:356">EU:C:2006:356</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0060">60</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20081222">22.12.2008</DATE>, <NAME.CASE>British Aggregates v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑487/06 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:757">EU:C:2008:757</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0141">141</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190326">26.3.2019</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Italia</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑621/16 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:251">EU:C:2019:251</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0088">88</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0103">103</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0058"><NO.P>58.</NO.P><TXT>Toisin kuin EUH katsoo, tästä ei seuraa, että viranomaisen uudelleen tekemän päätöksen on myös väistämättä oltava toisenlainen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0029"><P>Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin yleinen tuomioistuin ei ylipäätään olisi toimivaltainen määräämään tällaista velvoitetta, ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19890427">27.4.1989</DATE>, <NAME.CASE>Turner v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>192/88</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1989:181">EU:C:1989:181</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0014">14</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0015">15</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20020423">23.4.2002</DATE>, <NAME.CASE>Campogrande v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑62/01 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2002:248">EU:C:2002:248</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0043">43</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20141002">2.10.2014</DATE>, <NAME.CASE>Strack v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑127/13 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2250">EU:C:2014:2250</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0146">146</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Päätöksen tekeminen asiassa kuuluu nimittäin yksinomaan hallinnolle. Nyt tarkasteltavassa tapauksessa EUH:n olisi siten otettava vapaan harkinnan piiriin kuuluvassa päätöksessään huomioon yksikön edun, jota se on unionin yleisen tuomioistuimen käsityksen mukaan arvioinut ilmeistä arviointivirhettä tekemättä,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0030"><P>Ks. valituksenalaisen tuomion 28–36 kohta.</P></NOTE> lisäksi ainoastaan kyseiset sukupuoleen liittyvät näkökohdat.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0059"><NO.P>59.</NO.P><TXT>Siten on mahdollista, että kantaja tekee vastapuolen hakemuksesta loppujen lopuksi uuden, täysin samansisältöisen päätöksen. Päätöksen kumoamisen kannalta on kuitenkin merkityksellistä pelkästään se, ettei päätöksen luonteen tai virheen laadun perusteella voida sulkea pois, että virhe on vaikuttanut päätöksen sisältöön.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0031"><P>Unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan asianosaisella ei ole minkäänlaista oikeutettua intressiä hallinnollisen päätöksen kumoamiseen, jonka seurauksena olisi <HT TYPE="ITALIC">väistämättä</HT> tehtävä samansisältöinen päätös, ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20080131">31.1.2008</DATE>, <NAME.CASE>Federación de Cooperativas Agrarias de la Comunidad Valenciana v. OCVV – Nador Cott Protection (Nadorcott</NAME.CASE>) (<NO.CASE>T-95/06</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2008:25">EU:T:2008:25</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0126">126</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen). Ks. myös tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19830706">6.7.1983</DATE>, <NAME.CASE>Geist v. komissio</NAME.CASE> (<NO.CASE>117/81</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1983:191">EU:C:1983:191</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0007">7</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0060"><NO.P>60.</NO.P><TXT>Samansisältöinen päätös voidaan lisäksi tehdä myös tapauksissa, joissa riidanalainen päätös kumotaan olennaisen menettelymääräyksen rikkomisen vuoksi. Tämä vain vahvistaa sen, että niillä, joille hallinnolliset päätökset on osoitettu, on tietyin rajoituksin oikeus sinänsä lainmukaiseen hallintotoimeen – ja etenkin päätökseen, jota eivät rasita arviointivirheet.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0061"><NO.P>61.</NO.P><TXT>Edellä esitetystä seuraa, että nyt tarkasteltavan kaltaisessa tilanteessa, jossa EUH:n nimittävän viranomaisen olisi pitänyt tarkastella ja punnita eri näkökohtia, unionin yleinen tuomioistuin saattoi vain todeta, että päätös olisi voinut olla toisenlainen, jos kaikki asian kannalta merkitykselliset näkökohdat olisi otettu huomioon. Näihin kuuluvat edellä esitettyjen toteamusten perusteella myös sukupuoleen liittyvät näkökohdat.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0032"><P>Ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen 34–45 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0062"><NO.P>62.</NO.P><TXT>Jos unionin yleinen tuomioistuin olisi sitä vastoin todennut, että päätös <HT TYPE="ITALIC">ei</HT> olisi voinut olla toisenlainen, se olisi väistämättä korvannut EUH:n nimittävän viranomaisen arvioinnin omallaan. Tehdäkseen tämän päätelmän unionin yleisen tuomioistuimen olisi näet pitänyt itse arvioida sukupuoleen liittyviä näkökohtia ja saattaa ne tasapainoon yksikön edun kanssa. Unionin yleinen tuomioistuin ei kuitenkaan saa tehdä tätä punnintaa viranomaisen sijasta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0033"><P>Ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen 52–57 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="11"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0063"><NO.P>63.</NO.P><TXT>Kaikesta edellä esitetystä seuraa, ettei unionin yleinen tuomioistuin ole tehnyt oikeudellista virhettä, koska siitä seikasta, ettei EUH ole ottanut vapaan harkinnan piiriin kuuluvassa päätöksessään huomioon yhtä merkityksellistä näkökohtaa, se on päätellyt, että päätös olisi voinut olla toisenlainen, jos tämä näkökohta olisi otettu huomioon. Unionin yleinen tuomioistuin on siten perustellusti kumonnut riidanalaisen päätöksen.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">VI</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Ratkaisuehdotus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0064"><NO.P>64.</NO.P><TXT>Ehdotan näin ollen, että unionin tuomioistuin ratkaisee asian seuraavasti:</TXT><P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1)</NO.P><TXT>Euroopan ulkosuhdehallinnon unionin yleisen tuomioistuimen <DATE ISO="20181127">27.11.2018</DATE> antamasta tuomiosta <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Hebberecht v. EUH</NAME.CASE> (<NO.CASE>T-315/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:T:2018:842">EU:T:2018:842</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) tekemä valitus hylätään.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Euroopan ulkosuhdehallinto velvoitetaan korvaamaan valitusmenettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.</TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP.ECR></GR.SEQ></CONTENTS.CONCLUSION></CONCLUSION>